Yhteiset Lapsemme 2/2020

2 • 2020

Kokemuksia etäkoulusta

s.4

Maahanmuutto s.11 on aina kriisi

Bulgaria

s.19

odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

TÄSSÄ NUMEROSSA

2 • 2020

Kokemuksia etäkoulusta

s.4

Maahanmuutto s.11 on aina kriisi

Bulgaria

s.19

odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

Muuttaessaan uuteen maahan ihminen luopuu aina jostain.

Maahanmuuttajien psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen edistää terveyttä, osallisuutta ja kotoutumista.

s. 11

Lasten, vanhempien ja opettajien kokemuksia kevään etäkoulusta.

s. 4

Yhteiset LAPSEMME |

Nro 2-2020

Koronakriisin aikana nuorisotyö siirtyi pääosin verkkoon. Jalkautuvan nuorisotyön tarve ei kuitenkaan poistunut.

Lue artikkelit

s. 8 ja 15

Yhteiset LAPSEMME -lehden julkaisija: Yhteiset Lapsemme ry Toimitusneuvosto: Susanna Ahonen-Coly, Pekka Iivonen, Harri Junttila, Kristiina Ikonen, Anja Wikstedt, Hanna-Leena Ylönen, Laura Huuskonen Päätoimittaja: Markus Söderlund Toimitussihteeri: Irma Marttinen Ulkoasu ja taitto: Marjo Aro / KTMP Group Ab Oy Kansikuva: Martha Vuori Painatus: KTMP Group, Mustasaari ISSN: 2343-2152

Yhteiset Lapsemme ry on Helsingissä vuonna 1988 perustettu, poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton lastensuojelujärjestö.

Missio Yhteiset Lapsemme edistää monikulttuuristen lasten hyvinvointia vaikuttamalla suomalaisessa yhteiskunnassa sekä antaa tuen tarpeessa oleville lapsille mahdollisuuksia hyvään elämään.

Sisältö

2 • 2020

PÄÄKIRJOITUS: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen..................

3

"Jollain tavalla hyvä, ja jollain tavalla ei-hyvä”"- kokemuksia etäkoulusta...

4

Aikuisten tehtävä on luoda turvaa ja toivoa................................................................... 8 Etäkaverit lievittävät yksinäisyyttä.................................................................................... 10 Maahanmuutto on aina kriisi............................................................................................. 11 HAASTATTELUSSA: Anu Castaneda............................................................................... 13 Etänuorisotyön monet muodot........................................................................................ 15 Jalkautuva nuorisotyö......................................................................................................... 18

Visio Yhteiset Lapsemme on johtava monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin edistäjä Suomessa sekä luotettava ja aktiivinen lasten asioiden puolestapuhuja myös kansainvälisesti.

Adoptiot Suomeen Bulgariasta......................................................................................... 22

Kummi- ja avustustili FI25 1011 3000 2110 44

Lahjoita ja tue toimintaamme........................................................................................... 23

Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita ........................................................ 19

•2•

PÄÄKIRJOITUS

Koronakriisi ei edistä lapsen oikeuksia, mutta tuo esille niiden merkityksen Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus ja sen aiheuttama tauti liittyvät elämäntapaamme niin syntyperänsä kuin leviämistapansa osalta. Globaali, liikkuva maailma näyttää varjopuolensa. Jälkiviisauden perusteella tällainen riski olisi pitänyt tiedostaa paremmin: epätodennäköinen asia olikin tosi kuin vesi – mutta seula ei pitänyt.

Ilmastonmuutosta ja koronavirusta yhdistävät peruuttamattomuus ja niiden näkymättömyys paljain silmin. Toki voimme tulkita vaikkapa havaitsemaamme lumettomuutta ilmastoon liittyväksi ilmiöksi. Emme voi kuitenkaan tehokkaasti tai konkreettisesti, omin käsin tarttua siihen ja kohdistaa siihen toimia, vaikka tahtoa olisi kuinka paljon. Muutenhan ongelma olisi jo selätetty. Sen sijaan virus voi tarttua meihin, nopeammin ja henkilökohtaisemmin kuin mihin ilmastonmuutos kykenee. Virus on subjekti, ilmasto on objekti. Siksi todistamme nyt myös monenlaisia epänormaaleja asioita.

Perusoikeudet ovat päättäjien ja viranomaisten vastuulla. Koronakriisin akuutissa vaiheessa, jälkihoidossa ja mahdollisissa uusissa karanteeneissa katseet on pidettävä lapsissa ja nuorissa. Lapsella on oikeus niihin asioihin, joita hän kasvun ja kehityksen näkökulmasta tarvitsee: huolenpitoa, ravintoa, opetusta ja sosiaalisia kontakteja, aikuisten tukea. Koronakriisi iski kaikkiin ikäryhmiin, mutta vaikutukset ovat epäsymmetrisiä. Ketään ei saa jättää yksin. Silti pitkäkestoisimmat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kumulatiivisesti nuorimpiin ikäluokkiin. On erityisesti huolehdittava myös heistä, jotka ovat jo valmiiksi syrjittyjä tai riskissä jäädä yhteiskunnan ulkokehälle.

Tietoa, osallisuutta ja perus- ja ihmisoikeuksista huolehtimista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan elinaikanamme.

Teknologinen kehitys pelasti meidät vielä pahemmalta: etätyöhön voitiin siirtyä käytännössä viikossa, tieto liikkuu, kontakteja saa pidettyä, etäopetusta voidaan organisoida. Yhteiset Lapsemme ry näyttää selvinneen alkurytäkästä kuivin jaloin, siitä onnittelut ja kiitos erinomaiselle henkilökunnallemme.

Vapaaehtoistoimintaa, koulutuksia ja muita kohtaamisia on viritetty verkkoon, kokeilemme nyt uusia asioita. Ikävöimme kuitenkin sitä, mitä meillä oli.

Markus Söderlund

Emme vielä tiedä miten paljon ensi syksy muistuttaa kevättä. Se onkin lopulta lyhyt aikajänne. Äskettäin puhuttiin vilkkaasti siitä, tulisiko koulut avata vai pitää suljettuna syksyyn saakka. Keskustelu osoitti, että lapsen oikeuksia ei edelleenkään tunneta riittävän hyvin. Nämä perusoikeudet kumpuavat paitsi kansainvälisistä sopimuksista, myös kansallisesta lainsäädännöstä ja perustuslaista, jonka takaamiin peruspalveluihin ja -oikeuksiin sinällään perustellut rajoitustoimet nyt erityisesti kohdistuivat. Oikeuksien rajoittamiselle tulee kuitenkin olla välttämättömät perusteet. Lapsi tarvitsee koulua, opettajia ja kavereita, vaikka joillekin ”kouluvapautus” on voinut olla jopa helpotus. Sekin on ongelma.

*** Hyvä lukijamme! Vuoden 2020 jäsenmaksulaskut on postitettu. Jäsenmaksun vastikkeeksi saat tämän lehden, ja tukemalla yhdistystä tuet lasten oikeuksia ja pääset halutessasi vaikuttamaan.

Yksi vaikuttamiskanava on myös pian lähetettävä jäsenkysely, johon toivomme paljon vastauksia. Kysely auttaa meitä uuden strategian kirjoittamisessa, joka tulee voimaan 2021. Toivon myös, että jos et ole vielä Yhteiset Lapsemme ry:n jäsen, voisit harkita liittymistä!

•3•

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

"Jollain tavalla hyvä ja jollain tavalla ei-hyvä" Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Hanna-Leena Ylönen

Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen. Siinä missä ennen olivat työmatkat, toimistot, päiväkodit ja koulut, oli kaiken keskipisteenä nyt koti. Arjen rutiinit oli saatava toimimaan saman katon alla.

Niistä vanhemmista, joille etätyö oli mahdollisuus, tuli myös koulunkäynninohjaajia ja lastenhoitajia. Vaikka etäkoulun aikataulu on vapaampi, on se sekä opettajalle, oppilaalle että vanhemmalle tavallista koulua kuormittavampi. Mutta mitä mieltä koululaiset ja opettajat ovat itse etäopetuksesta?

Entä, miten etäkoulu onnistuu maahanmuuttajataustaisilta oppilailta?

”KIVOINTA OLLA KOTONA ILMAN KIIRETTÄ” Etäkoulussa opiskellaan lukujärjestyksen mukaan. Opiskelu on itsenäisempää, sillä tehtävät saa aikatauluttaa itse. Kiireettömät aamut kotona ja opiskelu oman aikataulun mukaan ovat monelle koululaiselle mieleen.

Kivointa on, että saa tehdä tehtäviä omaan tahtiin ja eri järjestyksessä.

- Paul 9 v.

Etäkoulussa oppilaat oppivat itsenäisimmiksi. He oppivat paitsi järjestelemään aikataulunsa, myös etsimään tietoa itse, opettajaan turvautumatta.

Siten pystyy ite tekemään kaikki asiat, ettei opettajan tarvii aina olla siinä auttamassa ja muutenkin tekemään paljon asioita ite.

- Leni 8 v.

Myös yksilöllisillä eroilla on vaikutusta etäkoulun onnistumisessa, tai ainakin siinä, kuinka mieluisaksi tai epämieluisaksi se koetaan. Siinä missä yksi kaipaa enemmän toimintaa ja kaveriporukkaa ympärilleen, toinen tarvitsee rauhallisemman ympäristön voidakseen keskittyä.

Tehtävät ovat mukavampia, koska tehtävissä on enemmän materiaalia ja niistä kiinnostuu paremmin, kun voi keskittyä paremmin. .Olen huomannut, mitä osaan, kun kukaan ei keskeytä.

- Onni 14 v.

Etäkoulussa opitaan myös erilaisia asioita ja eri tavalla kuin tavallisessa koulussa. Toiset opettajat ovat tarttuneet haasteeseen mielikuvituksella.

Esimerkiksi ruotsin ääntämistä on eräässä yläkoulussa harjoiteltu menemällä metsään ja äänittämällä luontosanastoa WhatsAppissa, jonka kautta ääntämisharjoitus on lähetetty opetta-

•4•

jalle. Eräässä alakoulussa on musiikin tunneilla laadittu hyvänmielen soittolistoja, harjoiteltu pöytärummutusta ja järjestetty body perkussion -sessioita. Tehtävänä voi olla vaikkapa sukulaiselle soittaminen, siivoaminen tai leipominen. 12-vuotias Eino kertoo oppineensa leipomaan valkosipulipatonkeja etäkoulussa.

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimiva Marja Maaniemi pitää säännöllisesti oppitunteja Teamsissa, ja kehuu etäyhteystekniikkaa yllättävän toimivaksi. Etäyhteyden kautta onnistuvat monenlaiset asiat: opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, pienryhmätyöskentely ja myös asioiden näyttäminen netistä, Power Pointista tai sähköisestä oppikirjasta näytön jakamisen kautta. Etäyhteys on tuonut esiin myös yllättäviä myönteisiä puolia: Opiskelijat voivat kysyä ja kommentoida asiaa myös kirjoittamalla keskustelupalstalle, jolloin myös hyvin hiljainen opiskelija saattaa ottaa osaa keskusteluun.

Yllätyksekseni voin antaa yksilöllisempää tukea etäyhteyden kautta. Huolimatta siitä, että on kyse ”isoista” lukiolaisista, 30 opiskelijan ryhmässä lähiopetuksessa tapahtuu paljon, enkä pysty 75 minuutin oppitunnilla ottamaan huomioon kaikkia.

Kun opiskelijat käyttävät sähköistä oppikirjaa, näen hetkessä, kenellä on jokin ongelma/väärinymmärrys tms. jonkin asian kanssa ja voin ottaa häneen yhteyttä.

- Marja Maaniemi, lukion opettaja Myös perinteiset roolit opettajan ja oppilaiden välillä murtuvat, kun oppilaat näkevät opettajansa omassa kodissaan.

Kun kaikki työskentelvät kotonaan, opiskelijoihin on toisaalta syntynyt myös erilainen suhde. En tarkoituksella sumenna taustaani vaan opiskelijat saavat nähdä minut kotiympäristössäni. Olen esitellyt Lempi-kissamme ja välillä lapset ovat saattaneet käydä kysymässä jotain kesken kaiken. Minullekin on esitelty lemmikkejä.

-Marja Maaniemi, lukion opettaja

Tyhmintä on se, että kaikkien vastausten pitää olla tarkalleen oikein joissain sähköisissä järjestelmissä, jotta ne hyväksytään oikeiksi.

- Onni 14 v.

Poikkeustilanne on myös työyhteisön haaste, joka voi parhaimmillaan kohottaa kollegoiden ja esimiehen välistä yhteistyökykyä, luottamusta ja arvostusta. Tsemppaamisen ja luovien ratkaisujen tärkeys korostuu kaikessa, kun poikkeustila on pysäyttänyt niin koulun henkilökunnan, oppilaiden kuin vanhempienkin rutiinit.

Etäkoulussa sopivan työmäärän löytäminen voi olla opettajalle haasteellista. Liiat tehtävät voivat lannistaa, erityisesti kun niistä pitää suoriutua itsenäisesti.

”TYHMINTÄ ON SE, KUN SYSTEEMIT EI TOIMI” Etäteknologia on mahdollistanut koulun jatkumisen poikkeusoloissakin.

Etäyhteyteen liittyy kuitenkin myös paljon haasteita aina uuden tekniikan oppimisen vaikeudesta pätkivään yhtey­teen ja sähköisten järjestelmien jäykkyyteen.

Tyhmää on se, jos annetaan liikaa tehtäviä.

- Vilho 11 v.

Opettajan täytyy myös miettiä, mikä on sopiva suhde etäyhteyden välityksellä pidettyjen oppituntien ja itsenäisen opiskelun välillä. Luovat ratkaisut ovat tarpeen erityisesti, jos opettaja haluaa irrottaa oppilaansa hetkeksi ruudun äärestä, jossa luonnollisestikin kuluu etäkoulussa paljon aikaa.

•5•

Etäkoulun tavat ja ohjeistukset voivat kuitenkin vaihdella paljon opettajasta ja koulusta riippuen.

Etäkoululaiset kaipaavat opettajan läsnäoloa ja kavereitaan. Vaikka etäopiskelu on ollut monella tapaa positiivinen yllätys, se on tuonut näkyväksi myös lähiopetuksen inhimillisen kontaktin tärkeyden. Etäyhteyden välityksellä voi opettaa, voi oppia, voi antaa tukea ja tsempata, mutta etätunneilla opettaja ei näe oppilaiden ilmeitä, eikä kuule heidän spontaaneja kommenttejaan.

En näe sanatonta viestintää, kun joku tajuaa jotakin tärkeää, ”läpän heittäminen” puuttuu. Luokassa tartun herkästi opiskelijalta kuulemaani juttuun, joka vie opetusta eteenpäin.

Teamsissa iskee välillä epätoivo: puhun ruudulle ja mietin, kuunteleeko kukaan.

-Marja Maaniemi, lukion opettaja

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Moni tekijä vaikuttaa etäopetuksen lopputulokseen. Tarvitaan luovia ja motivoituneita opettajia ja hyvää työyhteisöä. Tarvitaan motivoituneita koululaisia, joilla on tarvittavat laitteet ja tietotekniset taidot. Tarvitaan rauhallista ja turvallista kotiympäristöä, joka mahdollistaa koulutehtäviin keskittymisen. Tarvitaan aikuisia, jotka tukevat lasta tarpeen tullen. Ja tarvitaan riittävää kielitaitoa tehtävien ymmärtämiseen ja niiden tekemiseen.

”TYHMÄ ASIA, KOSKA SUOMEN KIELI ON VAIKEAA” Etäkoulu on eittämättä tekninen oppitunti, josta hyötyvät tulevaisuudessa niin opettajat kuin oppilaatkin.

Teknologia on kuitenkin haaste, joka pitää sisällään myös eriarvoistumisen vaaran. Monet koulut ovat luvanneet jakaa laitteita oppilaille, joilla niitä ei löydy omasta takaa. Mutta toisille tietotekninen osaaminen on ennestään tutumpaa kuin toisille. Vasta maahan tulleen ja suomalaisen koulun aloittaneen oppilaan digitaidot voivat olla olemattomat. Kaikilla ei myöskään ole kotona käytettävissä aikuisen apua.

Tekniikka on osalle (maahanmuuttajataustaisista oppilaista) haastavaa. Loppuvaiheessa oleville on helpompaa, mutta alkuvaiheessa oleville on kielitaito ja teknologia vaikeaa. Viikkoa ennen koulujen sulkemista tiedostettiin asia, ja ladattiin etäopiskeluohjelmat opiskelijoille ja jopa harjoiteltiin sen käyttöä.

Muutoin olisi ollut varmaan haasteellisempaa ja alku olisi viivästynyt.

- Riikka Asikainen, aikuisten perusopetuksen lehtori Etäopetuksessa korostuu tietoteknisen osaamisen lisäksi kielen tärkeys, kun tehtävät annetaan ja yleensä pa-

Etäkoulussa tarvitaan rauhallista ja turvallista kotiympäristöä, jossa voi keskittyä koulutehtäviin.

lautetaankin kirjallisesti. Jos lapsi ja hänen vanhempansa eivät puhu suomea, on etäkoulu koko perheen haaste, joka voi vaikuttaa koulumotivaatioon ja -menestykseen, ja aiheuttaa pahimmillaan poissaoloja.

Mielestäni etäopiskelusta on haittaa meille maahanmuuttajina, koska emme ymmärrä kieltä hyvin.

Tarvitsemme jatkuvaa selitystä opettajilta.

Tämä on etäopetuksen huono puoli.

- Muaad, vanhempi Aikuisten perusopetuksen historian ja yhteiskuntaopin lehtori Riikka Asikaisen oppilaat ovat maahanmuuttajia. Hänen mukaansa Teamsissa havainnollistaminen, esim. piirtäminen, joka auttaisi huonommin kieltä puhuvia opiskelijoita, on vaikeampaa kuin lähiopetuksessa. Tehtävänannon ja opetusmateriaalin selkeyttämisen lisäksi opettajan täytyy selkeäkielistää viranomaisten tiedotuksia esimerkiksi koronatilanteesta. Positiivinen puoli on, että kielellisesti edistyneemmille

•6•

etäkoulu on hyvä tekninen oppitunti tulevaisuuden työelämää varten.

Asikainen kertoo, että vain jokunen oppilas on jäänyt pois opetuksesta etäkoulun aikana, mutta sitä tapahtuu myös lähiopetuksessa. Oppilaita yritetään aina tavoittaa, ja tukea ja apua on tarjolla. Yleensä kyse on haastavasta elämäntilanteesta, jonka takia opiskelu keskeytyy. Etäkoulussa opettajan työssä korostuu opettajan ja oppilaan välisen yhteydenpidon tärkeys, mutta maahanmuuttajien etäopetuksessa se voi saada vieläkin suuremman merkityksen.

Opettaja voi olla monelle ainut ihmiskontakti, kun on esimerkiksi yksin maahan tullut ja asuu yksin. Avustajia on käytössä, mutta paljon opettajan työaikaa menee juttelemiseen opiskelijoiden kanssa ja teknisten ongelmien selvittämiseen.

- Riikka Asikainen, aikuisten perusopetuksen lehtori

Maahanmuuttajien opetuksessa kieli vaikeuttaa myös kokeiden järjestämistä etänä. Asikaisen mukaan kaikilla ei ole yhtä selkeää kuvaa siitä, mikä on koetilanteessa sallittua ja mikä ei.

Esimerkiksi perheenjäseniltä ei saisi kysyä neuvoa tai googlettaa vastausta netistä, vaikka opettaja ei olekaan valvomassa vieressä. Etäkoulun synnyttämistä uusista haasteista on kuitenkin selvitty yhteistyöllä ja mielikuvituksella, jota on viljelty kollegoiden kesken. Kokeita Asikainen ja hänen kollegansa ovat järjestäneet suullisesti, yksi oppilas kerrallaan. Luonnollisestikin aikaa kuluu silloin paljon enemmän kuin normaalisti. He ovat käyttäneet myös vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä kokeiden sijaan.

Poikkeustilanne voi luoda maahanmuuttajienkin opetukseen hyvin monenlaisia haasteita, joihin opettaja joutuu keksimään luovia ratkaisuja.

Kurssilla luetaan ns. vaikuttava teos, joten sen valinnan kanssa oli ensin hieman vaikeuksia, kun kirjasto on kiinni. Lopulta löysimme ratkaisun kirjahyllystäni ja toimitin kirjat heille postilaatikkoon.

Muiden kanssa hyödynsimme mm. Elisa kirjan tarjoamaa ilmasta teosta, jonka se lukiolaisille tarjosi. Tämä teos oli kuitenkin liian vaativa S2opiskelijoille.

-Marja Maaniemi, lukion opettaja ”TURHANPÄIVÄINEN VÖYHKÄÄMINEN ON POISSA” Vaikka lapset saattoivat ensin ilahtua koulujen sulkeutumisesta, he ymmärsivät nopeasti, ettei kyse ole lomasta.

Etäkoulu onkin tavallista koulua raskaampaa. Etäkoulussa piilee myös eriarvoistumisen ja oppimiserojen kasvun vaara, joka kohdistuu erityisesti tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin,

Etäkoulussa piilee myös eriarvoistumisen ja oppimiserojen kasvun vaara, mikä kohdistuu erityisesti tuen tarpeessa oleviin oppilaisiin.

kuten alkuvaiheen maahanmuuttajiin.

Toisaalta etäkoulu on tarjonnut haasteen, josta voi oppia parhaimmillaan paitsi tekniikkaa, myös itsenäisyyttä, tsemppaamista, yhteistyötä, luovuutta ja positiivista me-henkeä. Opettajat ovat turvautuneet luoviin ratkaisuihin, joilla opetus on monipuolistunut:

Tällä kertaa ei tehdä hikijumppaa, vaan lähdetään retkelle. Pakkaa mukaasi eväät, istuinalusta tai viltti ja lukutunnin kirja.

Mene johonkin kivaan paikkaan luonnossa, anna hetki aikaa itsellesi ja nauti.

-Kuudennen luokan liikunnantunnin tehtävä Etäkoulu on tuonut paitsi lasten osaamisen myös opettajien panoksen näkyvämmäksi vanhemmille:

Löysin lasteni vahvuudet ja heikkoudet, ja mistä materiaaleista he pitävät.

- Makka, vanhempi

•7•

Wilmassa annetaan paljon positiivista palautetta: kannustaminen on selkeää.

On tunne siitä, että lapsistamme välitetään.

- Marja, vanhempi Positiivinen palaute, yhteistyö ja luovat ratkaisut korostuvat, kun opettajien, koululaisten ja vanhempien arki­rutiinit ovat menneet uusiksi poikkeus­ tilan myötä.

On tuntunut siltä, että kaikki ovat yhtäkkiä pysähtyneet perusasioiden äärelle. Turhanpäiväinen vöyhkääminen on poissa.

- Marja, lukion opettaja Tulevaisuus näyttää, osaammeko etäkoulukokemuksen myötä arvostaa enemmän lähiopetusta ja tuoda eristyksessä oivaltamamme asiat myös osaksi niin sanottua tavallista arkea.

Tämän lehden ilmestyessä kouluarki on jo ehtinyt muuttua lähiopetukseksi ja poikkeuksellisen kevätlukukauden päättyminen lähestyy. Lapset kirmaavat kesälomille ilman perinteistä kevätjuhlaa.

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

MITÄ TYÖHÖSI KUULUU

Aikuisten tehtävä on luoda turvaa ja toivoa Iina Juntunen Aseman Lapset ry/arkisto

Meidän kaikkien arki on viime viikkoina mullistunut. Vaikka peruskoulut toukokuun puolivälissä taas aukeavat ja muitakin rajoituksia asteittain puretaan, on odotettavissa, että poikkeustilanne ja sen seuraukset vaikuttavat arkeemme vielä pitkään. Aseman Lapset ry:ssä on viime viikkoina muovattu vauhdilla toimintaa poikkeustilanteen tarvetta vastaavaksi.

Nuorten kohtaaminen on siirtynyt viime viikkoina kaduilta verkkoon ja puhelimeen.

Jalkautuvaa työtä silti tarvitaan.

Erityisen haastava tilanne on nuorille – heille, jotka elävät keskellä kehitysvaihetta, jota määrittävät elämyshakuisuus ja kaipuu ikätovereiden seuraan. Nuoren käsityskyky ei myöskään aina taivu poikkeustilanteen vakavuuden ymmärtämiseen.

Monissa perheissä on paljon huolta taloudellisesta tilanteesta vanhempien irtisanomisten ja lomautusten myötä. Nuoret eivät välttämättä kerro tunnoistaan omille vanhemmilleen, ja siksi muille turvallisille aikuisille

on kova tarve. Aikuisia tarvitaan otta­ maan vastaan lasten ja nuorten turhautumista ja huolta, toisaalta luomaan toivoa ja jatkuvuutta.

TUKEA PUHELIMESSA, VERKOSSA JA HARKITEN MYÖS KASVOKKAIN Valtaosa järjestön kasvokkain toteutettavasta kohtaavasta toiminnasta on viime viikkoina muuntunut kohtaamisiksi verkossa ja puhelimessa.

•8•

Kampissa sijaitseva Walkers-talo on toistaiseksi suljettu ja pääkaupunkiseudun lähiöitä kiertävä Walkers-bussi sekä muualla Suomessa operoivat Walkers-autot pääosin varikolla. Wautoja on hyödynnetty julkisiin tiloihin jalkautuvan työn tukena, mutta nuoret eivät normaaliin tapaan ole päässeet autoihin sisään, eikä niistä ole myöskään turvallisuussyistä tarjoiltu mitään.

Nuoria on ohjattu muun muassa virtuaaliseen Walkers-kahvilaan Discordiin sekä MIELI Suomen Mielenterveysseura ry:n ja Suomen Punaisen Ristin koordinoimaan Sekasin-chattiin. Päivystäjiksi chattiin lähti Aseman Lasten työntekijöiden lisäksi järjestön Walkers-toiminnassa mukana olevien kuntien nuorisotyöntekijöitä. Ammattilaisten rinnalla myös järjestön vapaaehtoiset aikuiset ovat ennakkoluulottomasti lähteneet kokeilemaan uusia kohtaamisen tapoja.

Virtuaalisen Walkers-kahvilan ja Sekasin-chatin lisäksi yksilöasiakkaiden kanssa työtä on tehty puhelimitse ja etäyhteyksillä. Esimerkiksi järjestön Pasila-hankkeen1 asiakkaiden kanssa koulutehtäviä on tehty yhdessä etäyhteyden avulla ja heitä, joilla tuen tarve vaatii fyysistä läsnäoloa tavattu harkiten myös kasvokkain.

On poikkeusoloissa onneksi ehditty pitää hauskaakin – järjestö järjesti vappuna Youtube-kanavallaan etäkotibileet nuorille ympäri Suomen. Illan

Työntekijät käyvät nuorten kanssa keskusteluja julkisilla paikoilla. Samalla he varmistavat, että jokaisella nuorella on joku aikuinen, jonka kanssa voi puhua.

aikana kuultiin tervehdyksiä tunnetuilta suomalaisilta, kuten muusikko Pyhimykseltä, nautittiin musiikkiesityksistä muun muassa mies ja kitara -mestari Mikko Harjun tarjoilemana ja kisailtiin esimerkiksi jalkapalloilija Petteri Forsellin heittämän haasteen innoittamana.

TURVALLISIA AIKUISIA TARVITAAN HILJENTYNEILLÄKIN KADUILLA Nuorisotyöntekijöillä on monen nuoren arjessa kannatteleva merkitys.

Yhtäkkiä he eivät olekaan olleet tavalliseen tapaan saavutettavissa. Kaikki nuoret eivät löydä digitaalisille alustoille ja kynnys soittamiselle tai viestin laittamiselle voi olla korkea. Julkisiin tiloihin jalkautuvaa työtä onkin monien muiden toimijoiden tapaan nähty tärkeäksi koko ajan jatkaa. Jalkautuvaan työhön on myös tarjottu etäkoulutusta ammattilaisille eri puolille Suomea.

Nuoria on kohdattu julkisissa tiloissa normaalioloja vähemmän. Monien kohdattujen kohdalla on kuitenkin noussut ainakin jonkinasteinen huoli, ja siksi kohtaaminen on ollut erityisen tärkeää. Kaikilla vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta etätyöhön ja päivisin koulutyön tukemiseen. Valitettavasti osalle lapsista ja nuorista koti on myös suurempi riski kuin koronavirus ja siksi on helpotus lähteä

edes hetkeksi esimerkiksi kauppakeskukseen.

Normaalioloissa lähtökohta jalkautuvassa työssä on tukea nuorten omaehtoista ajanviettoa. Poikkeusoloissa työn fokus on muuttunut: nyt kasvatuksellinen rajaaminen on pääosassa. Kohdattavien nuorten kanssa käydään syyllistämättä ja rauhassa keskusteluja siitä, miksi he viettävät aikaa julkisessa tilassa.

Hengaamisen riskeistä muistuttamisen lisäksi kohdatessa kysytään, miten muuten sujuu ja varmistetaan, että arjessa on aikuinen, jolle voi jutella.

Kadulla on neuvottu yhteydenpidossa opettajan kanssa ja mietitty yhdessä tukea koulutehtävistä selviytymiseen.

Tilanne on pakottanut miettimään eri tavalla työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Nuorten lisäksi kadulla kohdataan asunnottomia ja päihdeongelmaisia – ihmisiä, joiden tilanne on monessa mielessä lohduton.

VANHEMPIEN HENKISET HAPPIHYPPELYT Perheet ovat olleet kovilla etäkoulun, -töiden, tiskivuoren ja ruoanlaiton yhteensovittamisessa. Paljon huolta onkin kannettu vanhempien jaksamisesta. Mielen hyvinvointia tukevassa Friends-toiminnassamme aloitettiin pääsiäisen jälkeen viikoittaiset Facebook-livelähetykset, joissa hyödynnetään Friends-ohjelman tarjoamia

•9•

keinoja vanhempien jaksamisen tukemiseksi.

Lapsiperheissä viime viikkoina koettuja tilanteita ja tuntemuksia on lähetyksissä käsitelty huumoria unohtamatta. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja selvitä erilaisista kuormitusta aiheuttavista tilanteista.

Näillä näkymin lähetyksiä jatketaan ainakin kesäkuun alkuun.

Miten toimintaamme mukautetaan rajoitusten purkuun ja mitä poikkeusajan toiminnasta kenties jää tulevaisuudessakin käyttöön? Pysy mukana kuulumisistamme: seuraamalla kotisivujamme ja somekanaviamme. Yhteishenkeä ja myötätuntoa tarvitaan myös jatkossa!

Kirjoittaja toimii viestintäkoordinaattorina Aseman Lapset ry:ssä, www.asemanlapset.fi.

1 Pasila-hanke on Helsingin poliisilaitoksen kanssa yhteistyössä toteuttava hanke, jonka tarkoituksena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat rikoksen tehneet nuoret. Nuoria tuetaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä nuorten läheisten ja ammattilaisverkoston kanssa.

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Etäkaverit lievittävät nuorten yksinäisyyttä korona-aikana Heini Aaltonen Dollar Gill

Mitä tekisit, jos sairastuisit asuessasi yksin maassa, jonka kieltä ja palvelujärjestelmää et tunne vielä kovin hyvin? Keneltä kysyisit neuvoa, jos kaikki ystäväsi olisivat myös maahan lähivuosina muuttaneita?

Keneltä saisit apua vaikeisiin läksyihin, jos opettajan aika olisi kortilla etäopetuksessa? Kuka antaisi sinulle muuta ajateltavaa, valaisi uskoa tulevaisuuteen ja kuuntelisi huoliasi?

Koronan myötä meidän kaikkien arki on mullistunut kevään 2020 aikana, itse kullakin hieman eri tavoin. Alaikäisenä ilman perhettään Suomeen tulleilla nuorilla oma perhe on kaukana ja verkostot voivat olla suppeita. Monella kaikki aikuiset omassa arjessa ovat työntekijöitä. Etenkin ne nuoret, jotka asuvat jo omillaan, kokevat yksinäisyyttä ja tylsistyvät nyt, kun kavereita ei voi tavata ja koulutkin ovat pääosin siirtyneet etäopetukseen.

Huoli läheisistä siellä jossain voi olla kova.

Yhteiset Lapsemme ry:ssä on tänä keväänä käynnistetty etäkaveritoimintaa, jossa vapaaehtoiset etäkaverit pitävät yhteyttä ilman perhettään Suomessa elävään nuoreen viikoittain puhelimen ja verkon välityksellä. Etäkaveri voi olla yksittäinen aikuinen ystävä, pariskunta tai lapsiperhe. Toiminta on osa tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaamme, ja osa etäkavereista jatkaakin poikkeusolojen päätyttyä nuoren tukiperheenä tai tukihenkilönä. Myös monet jo ennestään toiminnassa olleet tukiperheet ja tukihenkilöt ovat poikkeusolosuhteiden vuoksi päätyneet pitämään yhteyttä etänä.

Parhaimmillaan nuori saa vapaaehtoisesta elämäänsä aikuisen ystävän

tai ystäväperheen, joka säilyy osana hänen tukiverkostoaan aikuisuuteen saakka.

Yhteydenpito etäkaverin ja nuoren välillä voi olla mitä moninaisinta.

Toiset nuorista puhuvat varsin hyvää suomea, mutta kirjoittaminen voi olla hankalampaa. Toisille taas on helpompaa ilmaista itseään kirjallisesti. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä etäyhteyksin voi yhdessä tehdä! Etäkaveri ja nuori voivat tutustua toistensa elämään ja kiinnostuksenkohteisiin, videoyhteydellä tai kuvin voi esitellä itselle tärkeitä asioita, omaa lähiympäristöä tai kotia, toiselle voi lähettää linkkejä itseä ilahduttaneisiin videoihin tai suosikkikappaleisiin, yhdessä voi pähkäillä kotiläksyjä tai työhakemusta, pelata tai vaikka illastaa - yhdessä, mutta erillään. Ja jos etäkaveri aikoo jatkaa nuoren tukiperheenä tai tukihenkilönä, kannattaa aika käyttää myös hyödyksi yhteisten tulevaisuuden tekemisten suunnitteluun.

Eräs tukiperheenä aloittanut vapaaehtoinen kuvaa yhteydenpitoa omaan nuoreen näin: ”Minä pistän jotain viestiä pari kertaa viikossa jostain sellaisesta asiasta, josta on puhuttu aikaisemmin tai jonka muuten toivoisin kiinnostavan.

• 10 •

Vastaukset on yleensä suhteellisen lyhyitä - kielitaito! - mutta sävyltään positiivisia.

Mukana on positiivisia emojeja. Toivottavasti tulee pian taas aika, jolloin voimme tehdä yhdessä ruokaa, käydä erilaisissa kohteissa ja jutella.”

Erityisesti sellaisille etäkavereille, jotka voisivat myöhemmin jatkaa nuoren tukiperheenä, on kova tarve.

Jos kiinnostuit etäkaverina toimisesta tai tunnet jonkun, jolle toiminta voisi soveltua, katso lisätietoja verkkosivuiltamme. Toivomme etäkavereilta kiinnostusta uuden ihmisen aitoon kohtaamiseen, tasapainoista elämäntilannetta, mahdollisuutta sitoutua toimintaan mielellään pitkäkestoisesti sekä riittävästi aikaa etäkaverina toimimiselle. Etäkaverit käyvät itsenäisesti verkkokoulutuksen, johon sisältyy tehtäviä ja ennakko- sekä loppuhaastattelut työntekijöiden kanssa.

Perheille on koulutuksessa oma osio, jossa voi pohtia lasten kanssa yhdessä vapaaehtoisuutta.

Lisätietoa toiminnasta voit kysyä: Meeri Lindroos, puh. 044 7211 244, meeri.lindroos@yhteisetlapsemme.fi Heini Aaltonen, puh. 044 7211 245, heini.aaltonen@yhteisetlapsemme.fi

Maahanmuutto on aina kriisi

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Laura Huuskonen

Riippumatta maahanmuuton syistä, kaikki luopuvat jostain muuttaessaan uuteen maahan, ja se vaatii sopeutumisprosessin läpikäymisen.

Maahanmuutossa menetetään paljon: kotimaa, sukulaiset ja ystävät jäävät taakse, ja aikuisen ihmisen oma autonomia menetetään, kun uudessa maassa ei olekaan kieltä tai keinoja pärjätä. Toisille muutos on myönteisten tunteiden sävyttämä, innostava ja kivuton prosessi, toisille vuosia kestävä ja tuskallinen, jopa traumaattinen.

Maahanmuuttanut henkilö voi kokea

sosiaalista häpeää, kun uudessa maassa omalla osaamisella ei olekaan merkitystä. Traumatisoituminen voi vaikeuttaa muihin ihmisiin luottamista, nukkumista, muistia ja keskittymistä.

Nämä kaikki puolestaan vaikeuttavat arkea, opiskelua tai työntekoa.

Maahanmuuttajavanhempien traumakokemukset voivat siirtyä lapselle, vaikka he eivät puhuisikaan kokemuksistaan.

Maahanmuuttajan taustalla on myös merkitystä mielenterveyden ongelmien esiintymiseen. Mielenterveyden häiriöiden syntyyn vaikuttavat monet seikat: entisessä kotimaassa koetut kokemukset, vaikea pakomatka sekä se, kuinka erilainen uusi yhteiskunta on entiseen verrattuna. Myös kokemukset uudessa kotimaassa voivat vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden syntyyn: turvapaikan odottamisen pituus ja epävarmuus, uuden kotimaan kansa-

laisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä sosiaalinen tuki tai sen puute. Maahanmuuttaneiden kokemalla syrjinnällä on yhteys yksinäisyyteen, vähäisempään luottamukseen viranomaisia kohtaan ja kaiken kaikkiaan heikompaan elämänlaatuun. Myös erossaolo perheenjäsenistä aiheuttaa mielenterveyden oireita.

MIELENTERVEYSHÄIRIÖT OVAT YLEISEMPIÄ HAAVOITTUVISSA RYHMISSÄ Samat yksilölliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen niin maahanmuuttaneilla kuin muillakin: ikä, sukupuoli, koulutustaso, uskonto ja niin edelleen.

Samoin maahanmuuttajalasten mielenterveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin lapsilla; erityisesti perheen sosioekonominen asema, vanhempien stressi, yksinäisyys ja taloudelliset vaikeudet. Maahanmuuttanut perhe on alttiimpi näille vaikeuksille, ja siksi myös lapsilla on korkeampi riski altistua psyykkisille ongelmille. Tutkimusten mukaan vanhemmat aliarvioivat lasten traumaoireita. Vanhempien traumakokemukset voivat myös siirtyä lapselle, vaikka he eivät puhuisikaan kokemuksistaan.

Kuva: Olya Adamovich from Pixabay

Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi. Tärkeimpiä keinoja tukea maahanmuuttaneiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia on mielenterveyden edistäminen. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttaneet kärsivät enemmän psyykkisistä ongelmista kuin kantaväestö, ja suurimmat erot hyvinvoinnissa ja terveydessä ovat juuri mielenterveydessä. Maahanmuuttoon liittyy monia psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille.

Hoitamattomina mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat maahanmuuttaneen arkea ja kotoutumista.

• 11 •

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Lapsen kokemat traumat ja traumaattinen stressi altistavat kognitiivisille häiriöille, jotka vaikuttavat arkeen, terveyteen, koulunkäyntiin ja elämänhallintaan aiheuttaen toivottomuutta ja alakuloisuutta. Lapsen voi olla vaikeaa kehittää motivaatiota saavuttaa koulutavoitteita, ja keskittyminen tunneilla saattaa olla vaikeaa ja käytös rauhatonta. Samaan aikaan maahanmuuttaneen perheen vanhempien resurssit voivat olla vähäisemmät omien haasteidensa vuoksi. Vaikeatkaan kokemukset eivät kuitenkaan välttämättä aiheuta haasteita vanhemmuudessa tai vanhempien omassa voinnissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan tulleet lapset.

He joutuvat kohtaamaan pitkäaikaista turvallisuuden, rakkauden ja huolenpidon puutetta sekä taloudellisia vaikeuksia. Joskus voi kestää vuosiakin ennen kuin lapsen tai nuoren kokemukset nousevat esille oireiden kautta.

Mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä myös pakolaistaustaisilla, turvapaikanhakijoilla, iäkkäillä ja vanhemmalla iällä maahanmuuttaneilla. Suurempi riski on myös matalasti koulutetuilla, työttömillä, taloudellisesti heikommin toimeen tulevilla, lyhyen aikaa maassa asuneilla sekä heillä, joilla on heikko kielitaito.

joajat kokevat maahanmuuttaneiden tarvitsevan erityisosaamista vaativaa hoitoa, jolloin ei edes selvitetä, onnistuisiko tarpeellinen hoito omassa toimipisteessä. Maahanmuuttotausta vaikeuttaa psykiatrista diagnostiikkaa ja maahanmuuttanut henkilö tulee vaikeassa tilanteessa helposti väärin ymmärretyksi hakiessaan apua. Maahanmuuttaneiden henkilöiden kohdalla on tärkeää varmistaa hoitoon pääsyn kulttuurinen ja käytännön esteettömyys esimerkiksi tarjoamalla tietoa palveluista eri kielillä eri yhteisöissä ja varmistamalla henkilöstön valmiuden auttaa eri taustoista tulevia henkilöitä.

kus maahanmuuttaneen henkilön on vaikea itsekään ymmärtää omia tuntemuksiaan. Tieto maahanmuuttoon liittyvistä prosesseista ja siitä, että tunnereaktiot ovat normaaleja osia sopeutumisprosessia, voi helpottaa henkilön oloa. Arjen sujuvuuden varmistaminen ja arjen taitojen vahvistaminen auttavat sekä henkilöä itseään että hänen kykyään toimia vanhempana. Toimiva tuki ottaa huomioon henkilön menneet kokemukset samalla, kun nykyistä tilannetta pyritään parantamaan. Jos henkilön taustoihin ei kiinnitetä huomiota, voi tarjottu tuki osoittautua tehottomaksi.

Erityistä haastetta mielenterveyteen liittyvissä häiriöissä tuo se, että mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tulkitseminen on hyvin kulttuurisidonnaista. Sekä asiakkaan että työntekijän uskomukset mielenterveydestä vaikuttavat tarjottavaan apuun ja sen hyödyllisyyteen. Oireiden ilmaisu on usein kulttuurisidonnaista, ja henkilö voi kokea olevansa fyysisesti sairas, vaikka somaattiset oireet voivat olla merkki psyykkisistä ongelmista. Henkilöllä voi olla pelkoja koskien psyykkisiä oireita ja niistä johtuvaa leimautumista. Pelkoja on tärkeää käsitellä ja antaa oikeaa tietoa oireista ja hoidosta omalla kielellä, esimerkiksi tulkin avulla.

Vahvistamalla kotoutumista tuetaan myös maahanmuuttaneiden henkilöiden mielenterveyttä. Mielenterveyden haasteilta suojaavia tekijöitä ovat ympäristön sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys. Kiinnittämällä huomiota kotoutumiseen liittyviin erityisilmiöihin, kuten vanhempien ja lasten eriaikaiseen kotoutumiseen tai sukupuolten välisiin eroihin kotoutumisessa, voidaan vaikuttaa koko perheen psyykkiseen hyvinvointiin. Lapsille erityisen tärkeää on kuulua ja kiinnittyä sosiaalisiin ryhmiin: sitä kautta syntyvät hyväksynnän, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden kokemukset.

MIELENTERVEYSPALVELUT EIVÄT OLE KAIKKIEN SAATAVILLA

KOTOUTUMISTYÖ EDISTÄÄ PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA

Vaikka maahanmuuttaneilla esiintyy enemmän mielenterveyden haasteita, he käyttävät mielenterveyspalveluja harvemmin kuin muu väestö. Osa maahanmuuttaneista kokee pääsevänsä huonosti mielenterveyspalveluihin.

Lisäksi mielenterveyspalvelujen tar-

Stressi ilmenee usein ahdistuneisuutena ja paineena, ja on luonnollinen reaktio maahanmuuttoon sekä kulttuurin ja ympäristön vaihdokseen.

Ymmärrys maahanmuuttoprosessista auttaa ymmärtämään henkilöiden reaktioita ja hankaliakin tunteita. Jos-

Yhteiset Lapsemme ry:n Kohdataan kotona -hankkeessa kehitetään kuntaan muuton alkuvaiheen perhekotoutumisen mallia, jossa yhtenä tavoitteena on jokaisen perheen jäsenen kotoutumisen käynnistymisen tukeminen ja harrastuksen löytäminen jokaiselle kouluikäiselle lapselle.

Lähteet: Alitolppa-Niitamo, Anne; Fågel, Stina & Säävälä, Minna (toim.) 2013: Olemme muuttaneet – ja kotoudumme.

Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Kirjapaino Fram, Vaasa.

Haavikko, Ansa ja Bremer, Lena 2018: Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia.

Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. SP -paino.

Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Systemaattinen tutkimuskatsaus.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015. Edita Publishing Oy. Verkkolähteet: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/maahanmuutto-iso-elämänmuutos https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/maahanmuuttajien-mielenterveys

• 12 •

HAASTATTELUSSA

Anu Castaneda

Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä.

Hän tekee myös psykoterapeuttina kliinistä asiakastyötä.

Laura Huuskonen THL

Millaisia erityispiirteitä maahan muuttaneiden mielenterveyden pulmiin liittyy?

Suuressa kuvassa ihmisen mieli, sen terveyteen tai pulmiin liittyvät perusperiaatteet, ovat kaikilla aika samanlaisia. Jos turvallisuuden tunne, oman arvokkuuden kokemus tai tarpeisiin vastaaminen eivät riittävässä määrin toteudu, voi mielen tasapaino järkkyä. On tärkeää muistaa nämä jaetut, universaalit rakennusaineet ihmisyyteen ja mielenterveyteen liittyen. Ne eivät lähtökohtaisesti eroa siinä, onko ihminen muuttanut maasta toiseen tai asunut koko ikänsä yhdessä ja samassa maassa.

Kun muistamme nämä yleiset periaatteet, voimme tarkastella sitä, mitkä mielenterveyteen kuuluvat asiat liittyvät maasta toiseen muuttamiseen tai muussa kuin syntymämaassa elämiseen. Silloin keskeisiä asioita ovat esimerkiksi entisessä kotimaassa tai Suomeen tehdyn matkan aikana koetut traumaattiset tapahtumat. Tällaisia voivat olla asuminen konfliktialueella ja pakolaistaustaisten kohdalla se, että on joutunut jättämään kotimaansa, omaisuutensa, monet lähisuhteensa, osan tavoistaan ja tottumuksistaan taakseen.

Uudessa kotimassa mielenterveyden kuormaa voivat tuottaa sosiaalisten verkostojen vähäisyys, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemukset, vaikeus osallistua ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, sekä koettu syrjintä ja toiseuttavat kokemukset. Myös käsitykset mielenterveydestä ja palvelujärjestelmästä voivat tuntua hyvin vierailta. Niihin oppiminen vie aikaa, etenkin jos systemaattista palveluohjausta ei ole tarjolla.

Anu Castaneda.

Maahan muuttaneilla, yleensä pakolaistaustaisilla tai muista syistä konfliktialueita tulevilla, mielenterveyden erityispiirteinä voivat olla erityisen rankat kokemukset, kuten sotatai kidutuskokemukset tai ihmiskaupan uhriksi joutuminen.

Tällaiset kokemukset saattavat lisätä todennäköisyyttä vakavalle, kompleksiselle traumatisoitumiselle. Erityispiirteenä on joskus myös syrjinnän ja toiseuttamisen kohteeksi joutuminen esimerkiksi ihonvärin perusteella. Haasteena ja mielenterveyden kuormana voi olla myös se, että kodin ja ympäröivän yhteiskunnan normit, tavat ja odotukset ovat ristiriidassa keskenään.

Millaisia ovat yleisesti maahan muuttaneiden mielenterveyden haasteet?

Mielenterveyden haasteet ilmenevät samantyyppisinä maahan muuttaneilla kuin kyseisessä maassa asuvilla eli esimerkiksi ahdistuksena, vaikeutena rentoutua, uhan tai jännityksen kokemuksena. Mielenterveyden ongelmat voivat oireilla myös masennuksena, mielialan laskuna ja kiinnostuksen menettämisenä asioihin tai somaattisina oireina, kuten vatsakipuina.

• 13 •

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

ovat samat: edistämällä vanhempien kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta, toimeentuloa sekä turvan, pysyvyyden ja ennakoinnin mahdollisuuksia, voimme tukea myös hyvää, vakaata ja lapsille turvallista vanhemmuutta.

Vanhemmuuden tukemiseen on tärkeää kohdistaa erityisiä voimavaroja, koska monilla maahan muuttaneilla näiden asioiden toteutuminen ei ole yhtä itsestään selvää kuin täällä aina asuneilla.

Millaisia haasteita maahan muuttaneiden psyykkisten ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa mielestäsi on? Miten vastaisit näihin haasteisiin?

Mielenterveyden haasteiden tunnistaminen voi olla ongelmallista sekä henkilön itsensä että ammattilaisen näkökulmasta. Ihminen ei välttämättä tunnista sitä, että epämääräinen paha olo tai jonkinlainen ongelma on mielenterveyteen liittyvää, jolloin hänen voi olla vaikea hakeutua oikeanlaisten palvelujen piiriin. Tällöin ratkaisuna voi olla psykoedukaatio tai mielenterveyteen liittyvien ilmiöiden sanoittaminen, käsitteellistäminen sekä normalisointi, jotta niiden tunnistaminen myös helpottuu.

Maahan muuttaneiden elämänkokemukset ennen Suomeen muuttoa tuntuvat joskus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisistakin vaikeilta ymmärtää ja ottaa puheeksi vakavuutensa vuoksi.

Millaisia ohjeita ja neuvoja antaisit ammattilaisille?

Ammattilaisten kohdalla haasteellista voi olla se, ettei kaikkia sanoja välttämättä löydy samoilla merkityksillä kaikista kielistä. Esimerkiksi sana ’masennus’ tai masennuksen arviointiin käytettävät mittaristot eivät toimi samalla tavalla kaikissa kulttuurisissa konteksteissa, koska ne on kehitetty länsimaisen ajattelutavan mukaisesti. Tällöin ammattilaisia voisi kouluttaa ymmärtämään kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää ilmiökenttää ja sen huomioimista omassa arjen työssä.

Toivoisin ammattilaisilta ennen kaikkea kahta asiaa: yhtäältä rohkeutta kohdata raskailla kokemuksilla varustettuja ihmisiä suoraan ja arvostavasti, luottaen sekä omaan ammattitaitoon että siihen kohtaamisen voimaan, mitä me ihmiset voimme toisillemme antaa kuulemalla, arvostamalla ja olemalla empaattisia. Taikatemppuja tai nopeita raskaiden kokemusten korjaamista ei tarvita, usein kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen ja toiselle jakaminen riittävät. Toivon myös, että ammattilaiset muistavat huolehtia omista voimavaroistaan ja käyttää riittävästi esimerkiksi työnohjausta, vertaistukea tai muuta tapaa lieventää työhön liittyvää stressiä – muutoin työ on liian raskasta ja oma empatiavarastokin tyhjenee.

Miten vanhempien psyykkiset ongelmat vaikuttavat lapseen? Miten perhettä voidaan tukea, jos jollakulla perheestä on psyykkisiä ongelmia?

Vanhempien psyykkiset ongelmat voivat aina vaikuttaa koko perheeseen ja lapseen – olivat vanhemmat sitten suomalaissyntyisiä tai maahan muuttaneita. Myös monet tuen muodot

Kuva: Olya Adamovich from Pixabay

• 14 •

Etänuorisotyön monet muodot Laura Keskinen

Digitaalista nuorisotyötä on tehty pitkään, mutta siitä huolimatta kevään poikkeusoloissa nuorisotyössä otettiin digiloikka. Nuorisotyöntekijät tarjoavat nuorille tuttuja palveluita etänä ja tuovat uudenlaiseen arkeen tukea ja turvaa. Nuoret tarvitsevat toistensa lisäksi myös turvallisia aikuisia.

Poikkeuksellisen kevään aikana monet tahot ovat kehittäneet uusia, hyvin luoviakin tapoja nuorten tavoittamiseksi ja auttamiseksi. Se on ihailtavaa, ja määrittelihän Valtioneuvosto nuorisotyön yhdeksi yhteiskunnan kannalta kriittiseksi alaksi. Nuorisotyöntekijät tukevat nuoria sekä koulunkäynnissä että muissa poikkeustilanteeseen liittyvissä haasteissa.

Poikkeustilan aikana lähes kaikki nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet verkkoon ja tarjoavat eri kanavissa tukea.

Vaikka digitaalisella nuorisotyöllä on

varsin pitkä historia, otettiin koronakriisin myötä nuorisotyössä valtava digiloikka. Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin mukaan nuorisotyön merkitys poikkeusoloissa on jopa kasvanut. Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuussa nuorisotyön siirtymisestä verkkoon ja haastatteli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen Verken toiminnanjohtajaa Suvi Tuomista. ”Nuorilla vapaa-aika on lisääntynyt, kun moni harrastustoiminta on tauolla. Nuorisotyö tarjoaa tuttuja palveluitaan etänä ja tuo siten rytmiä ja tuttuutta nuorten arkeen, jossa nyt

• 15 •

niin moni muu asia on mullistunut”, Tuominen kertoo HS:n haastattelussa.

Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset, Demi-lehti ja nuorten mielenterveysseura Yeesi selvittivät nuorten ajatuksia poikkeustilasta #MPkorona-kyselyn avulla. Tuloksista selvisi, että nuoret kokevat tilanteen hyvin eri tavoin. Selvä enemmistö nuorista kuitenkin kärsii koronatilanteen vaikutuksista, ja eniten se on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin. Nuorten mukaan vuorovaikutus muiden kanssa helpottaa omaa oloa poikkeustilanteessa.

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

#MPkorona-kyselystä saatujen tulosten mukaan selvä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. Eniten poikkeustilanne on vaikuttanut nuorilla ystävyyssuhteisiin.

KESKUSTELUAPUA TARJOLLA Etänuorisotyössä nuoria kohdataan heidän suosimissa kanavissa, kuten Instagramissa, Discordissa ja Whatsappissa. Lisäksi nuorille suunnattua keskusteluapua on saatavana auttavista puhelimista ja chateista. MIELI Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti ylläpitävät Sekasin-chattia, jossa päivystävät vapaaehtoiset koulutetut tukihenkilöt ja järjestöjen työntekijät. Valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta keskusteluapua on saatavana suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

Mielenterveyden kanssa kamppailevien on mahdollista saada apua myös muualta: esimerkiksi Nuorten mielenterveystalo tarjoaa tietoa nuoruuden tyypillisimmistä mielenterveyden ongelmista, niiden tunnistamisesta, hoidosta sekä palveluihin ohjautumisesta. Myös Helsinki Mission Nuorten kriisipiste tarjoaa keskusteluapua

puhelimitse. Keväälle varatut ajat on hoidettu etäyhteyksien avulla. Nuorille on tarjottu myös vapaaehtoisia karanteenikavereita, joiden kanssa nuoret ovat voineet pitää yhteyttä.

Osa lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista on toiminut jo pitkään verkossa ja etänä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ylläpitää Lasten ja nuorten puhelinta ja tarjoaa keskusteluapua myös Nuortennetissä. Väestöliiton ylläpitämä Poikien puhelin on nimensä mukaisesti pojille ja nuorille miehille suunnattu puhelin- ja verkkopalvelu. Amal ry puolestaan on sosiaalialalla toimiva yhdistys, joka tarjoaa tukea ja edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia islamin arvoihin perustuen. Yhdistyksen aktiiveina ja asiantuntijoina toimivat sosiaali- ja terveysaloilla työskentelevät musliminaiset. Amal ry perusti huhtikuussa tukipuhelimen eri-ikäisille naisille, jotka tarvitsevat ohjausta tai keskusteluapua.

• 16 •

ETÄKAVEREITA JA LUOVAA YHDESSÄOLOA Yhteiset Lapsemme käynnisti Etäkaveri-toiminnan, joka on suunnattu Suomessa ilman perhettään eläville turvapaikanhakijanuorille. Etäkaveri-toiminnassa yhteyttä pidetään videopuheluilla, viesteillä ja soitellen.

Myöhemmin tapaamisia on mahdollista jatkaa kasvotusten. Lisäksi Yhteiset Lapsemme aloitti monikielisen chatin, jossa juttuseuraa on tarjolla sekä perheille että yli 15-vuotiaille nuorille suomeksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja kreikaksi.

Tyttöjen ja poikien talot ovat toteuttaneet nuorisotyötä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä otteella uusin keinoin, kohdanneet nuoria eri alustoilla ja tarjonneet yksilöllistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville. Tyttöjen ja poikien talot ovat mahdollistaneet verkkokeskusteluita ja matalan kynnyksen toimintaa some-kanavissa:

esimerkiksi Helsingin Poikien talo on tarjonnut viikoittain kotoutumista edistäviä keskusteluita ja kohtaamisia 13–28-vuotiaille maahan muuttaneille ja Suomessa syntyneille nuorille.

Nuorten linkki on järjestänyt viikoittain ohjattuja ryhmächatteja, joissa on käsitelty mm. yksinäisyyttä, unirytmiä, jaksamista ja päihteidenkäyttöä. Aseman Lapset puolestaan pystytti virtuaalisen Walkers-kahvilan Discordiin. Lisäksi järjestön Friends-toiminnan myötä Instagramissa ja Facebookissa on julkaistu säännöllisesti mielen hyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

Keskusteluiden ja yhdessäolon lisäksi verkkoalustat ovat mahdollistaneet myös taiteen tekemisen etänä. Kansalaisfoorumi perusti taidelähtöisen Toinen tila -verkkoryhmän, jonka tarkoituksena on parantaa jaksamista poikkeusoloissa sekä purkaa epävarman tilanteen aiheuttamia tunteita.

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö Nuori Taide loi Instagramiin Yhdessä erillään -nimisen tempauksen.

Omaa taidettaan – esimerkiksi kuvia, tekstejä, käsitöitä, tanssia ja laulua – on voinut lähettää Nuori Taiteelle pitkin kevättä. Lähetettyjä materiaaleja on julkaistu Instagramissa tai Nuori Taiteen blogissa.

TUKEA MYÖS SEKSUAALISUUTEEN JA IHMISSUHTEISIIN

TUKEA ARKEEN JA TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUUN

Monet nuoret pohtivat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä myös poikkeusoloissa. Osa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvästä etätuesta on ollut olemassa jo pidempään, osa on luotu poikkeusoloissa.

Helsingin Poikien talo on tehnyt yhdessä Helsingin ja Espoon tyttöjen talojen kanssa säännöllisesti Instagram-livejä, joissa on tarjottu seksuaalineuvontaa nuorille.

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos tukee 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulu- ja työelämää ja auttaa heitä esimerkiksi mielenterveyteen, asumiseen ja raha-asioihin liittyen. Vamos on kevään aikana lisännyt some-viestintäänsä, jotta nuoret, heidän läheiset ja nuorten kanssa työskentelevät saava tiedon nuorisotyön jatkumisesta myös poikkeustilanteessa. Vamoksessa on pyritty etsimään sellaisia sovelluksia, jotka ovat nuorille tuttuja: esimerkiksi ryhmät ovat jatkaneet toimintaansa Discordissa. Vamoksen lisäksi myös Ohjaamot tarjoavat apua ja tukea valtakunnallisesti alle 30-vuotiaille. Vaikka Ohjaamojen ovet ovat koronakriisin vuoksi suljettuna, apua on tarjottu puhelin- ja verkkopalveluiden muodossa.

Nuorten Exit puolestaan on tukenut nuoria chatissa esimerkiksi omiin rajoihin, seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sinuiksi-palvelussa ammattilaiset tukevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, identiteettiään pohtivia sekä heidän läheisiään. Sinuiksi on järjestänyt puhelin- ja nettipäivystyksen lisäksi myös chat-vertaisryhmiä.

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti ry on perustanut keskusteluryhmiä liittyen opintoihin, ihmissuhteiden kriisiytymiseen ja yksinäisyyteen. Lisäksi Nyyti lanseerasi 23. huhtikuuta vietettävää opiskelijoiden mielenterveyspäivää varten #mitätehtäis-kampanjan.

Kampanjalla haluttiin nostaa esiin ystävyyden merkitystä opiskelijoiden hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuva K-0-toiminta lanseerasi keväällä #TurvallinenAikuinen-somekampanjan. Kampanjan avulla on muistutettu nuoria siitä, että nuorisotyön ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat heitä varten myös poikkeusoloissa. Kampanjan viesti on tärkeä.

Toivoisinkin meidän muistavan, että myös jokainen meistä voi olla turvallinen aikuinen auttamalla, tukemalla ja kuuntelemalla lapsia ja nuoria.

Lähteet: ”Koti ei ole nyt kaikille nuorille turvallisin paikka” – koronakriisi pakotti nuorisotyön verkkoon, ja nyt asiantuntijat pelkäävät, että moni nuori jää yksin.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 6.4.2020.

Mitä nuoret toivovat nyt aikuisilta? #MPkorona-kyselyssä selvitettiin nuorten ajatuksia koronakriisistä. Allianssin uutinen, julkaistu 9.4.2020.

• 17 •

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Jalkautuva nuorisotyö Laura Keskinen

Verkossa ja etänä tehtävä nuorisotyö ei tavoita kaikkia nuoria. Jalkautuvalle nuorisotyölle on edelleen suuri tarve.

Koti ei ole kaikille turvallinen paikka, joten suosituksista huolimatta kaikki nuoret eivät voi tai halua pysyä kotona. Stadin jalkautujat ovat tehneet jalkautuvaa nuorisotyötä myös poikkeusoloissa lähes jokaisena päivänä huomioiden poikkeustilaan liittyvät rajoitukset. Stadin jalkautujat ovat kohdanneet nuoria ja ohjeistaneet heitä esimerkiksi koronatilanteen ehkäisemiseksi.

Koronaepidemiaan liittyvien rajoitusten voimaantulo on tuonut etsivään työhön uudenlaisia haasteita, toteavat Aurora Tikka ja Tapio Koivu Vamos Helsingin etsivästä nuorisotyöstä.

Heidän mukaansa Vamokseen on tullut uusia yhteydenottoja murto-osa verrattuna aikaan ennen poikkeustilannetta, ja siksi nuorisotyö on painottunut yhteydenpitoon jo työskentelyssä olevien nuorten kanssa. Uudet yhteydenottajat ovat aloittaneet työskentelyn etsivien kanssa etäyhteyksin, ja työskentelyn aloittaminen uusien nuorten kanssa on mahdollista koko ajan.

Joidenkin nuorten kohdalla tilanne on vaikuttanut jäätyneeltä konfliktilta: yhteyttä on vaikea saada, mikään ei liiku, tilanteen odotetaan päättyvän ja elämän normalisoituvan. Toisaalta jotkut nuoret ovat poikkeusoloista huolimatta kiinnittyneet työskentelyyn hyvin: on tehty tulevaisuudensuunnitelmia, järjestetty asioita, ohjattu urapalveluihin sekä tehty hakemuksia oppilaitoksiin. Rajoitusten aikana yksilövalmennuksessa on hyödynnetty arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja mielenhyvinvoinnin tukemiseksi erilaisia tehtäviä, joita on mahdollista toteuttaa etäyhteyksien kautta. Tikan ja Koivun mukaan joillekin nuorille toimii perinteinen puhelu, osalle puolestaan erilaiset pikaviestipalvelut tai videopuhelut.

Aseman Lapset käynnisti keväällä löytävän nuorisotyön Kuopiossa suunnitelmiensa mukaisesti poikkeusoloista huolimatta. Aseman Lasten kehittämässä löytävässä nuorisotyössä vaikutetaan paitsi nuoriin, myös laajemmin tietyn alueen yhteisöön ja toimintatapoihin. Löytävän nuorisotyön kohteena ovat pääasiassa alle 18-vuotiaat nuoret, ja tavoitteena on yhteisö,

Lähteet: Ensi- ja turvakotien liitto: https://ensijaturvakotienliitto.fi/lasten-on-raskasta-elaa-keskella-riitoja/

• 18 •

joka tukee paitsi nuorten hyvinvointia, myös aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta. Nuorisotyöllistä osaamista viedään kauppakeskusten lisäksi myös muihin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin, joissa nuoret mielellään viettävät aikaansa.

Jalkautuvan nuorisotyön lisäksi myös Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot ovat auttaneet nuoria ja heidän läheisiään koronakriisin aikana. Vaikka nuorten turvatalojen toiminta siirrettiin laajasti verkko- ja puhelinvälitteiseksi, nuorille tarkoitettu tilapäinen majoitus on kuitenkin ollut avoinna. Nuorten turvatalojen, kuten myös muiden turvakotien, toiminnan pysyminen suhteellisen ennallaan on ensiarvoisen tärkeää, koska poikkeusoloissa tilanteet perheissä saattavat kärjistyä entisestään. Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijan Päivi Hietasen mukaan poikkeusoloissa pinna usein kiristyy ja riidat saattavat kärjistyä. Tilanteet saattavat eskaloitua erityisesti niissä perheissä, joissa oli konflikteja jo ennen koronakriisiä.

Lasten ja nuorten on raskasta elää riitojen keskellä ja he voivat kokea olonsa turvattomaksi.

Aseman Lasten kuulumisia voi lukea tarkemmin tämän lehden Mitä työhösi kuuluu?

-palstalta sivulta 8.

Suomen adoptiolautakunta vieraili Bulgariassa joulukuussa 2019. Kuva on otettu For Our Children -perhekeskuksessa, joka työskentelee yli 40 sijaisperheen kanssa. Suomen delegaation edustajat kuvassa ylitarkastaja Minna Malviniemi (oik.) ja lakimies Johanna Huovinen Valvirasta sekä Markus Söderlund Yhteiset Lapsemme ry:stä.

Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita Markus Söderlund Nadezhda Krasimirova

Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan.

Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin silloin, kun lapsitoive on mahdollista asettaa väljemmin tai ei ole kiire.

Tämä johtopäätös oli mahdollista tehdä Suomen adoptiolautakunnan joulukuisen Bulgarian yhteistyö- ja valvontamatkan perusteella. Lautakunta vieraili Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa toimivissa adoptiojärjestöissä joulukuussa 2019 ja tapasi samassa yhteydessä maan adoptioviranomaisia, muun muassa apulaisoikeusministeri Evgeni Soyanovin ja adoptiokomiten edustajat sekä Suomen suurlähettiläs Päivi Blinnikan.

Yhteiset Lapsemme ry:llä on edustus palvelunantajajärjestöjen toimilupia käsittelevässä adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaostossa, jonka yhtenä tehtävänä on arvioida järjestöjen kontaktilupahakemusten yhteydessä myönnettävien lupien edellytyksiä sekä valvoa ulkomaisten palvelunantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Bulgarian-delegaatioon osallistui adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaoston jäsenenä myös

• 19 •

Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja Markus Söderlund. Adoptiolautakunta toimii Valviran yhteydessä ja sen tehtävät on määritelty laissa.

Bulgaria on yksi EU:n köyhimmistä maista, ja lastensuojelun tarpeet ovat verraten suuret, samoin kodin ulkopuolella elävien lasten määrä on merkittävä. Suomen adoptiokontaktimaista Bulgaria on nykyään maantieteellisesti Suomea lähimpänä oleva

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Bulgariasta adoptoitavat lapset ovat usein etniseltä taustaltaan romaneja. Romanien taloudellinen ja sosiaalinen asema on Bulgariassa, kuten useissa muissakin Itä-Euroopan maissa, heikko.

adoptiomaa, Venäjän-adoptioiden pää­tyt­tyä 2015. Se on myös ainoa eurooppalainen kontaktimme. Adoptiot Bulgariasta Suomeen ovat olleet periaatteessa mahdollisia jo vuodesta 2013, mutta tähän mennessä lapsia on Suomeen saapunut vasta viisi. Bulgaria on ollut kansainvälistä adoptiota normittavan Haagin sopimuksen jäsenvaltio vuodesta 2002 alkaen. Kaikilla kolmella Suomen adoptiopalvelunantajalla on tällä hetkellä yhteistyötä Bulgarian kanssa, kolmen eri paikallisen järjestön kanssa. Uusia hakijoita ottavat vastaan Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry, joiden yhteistyö Bulgarian kanssa alkoi 2015.

PITKÄT ODOTUSAJAT JA LAPSITOIVEET Keskeisin syy Suomen toistaiseksi pieneen lapsimäärään on se, että hakemuksia Bulgariaan ei ole ylipäätään lähetetty kovin paljon. Toisaalta myös odotusajat voivat olla pitkiä, 5-6 vuoden mittaisia. Adoption tarpeessa olevien tai potentiaalisesti adoption tar-

peessa olevien määrä ei Bulgariassa ole kuitenkaan olennaisesti pienentynyt.

Paikalliset järjestöt arvioivat, että maassa noin 2000 lasta vuosittain joutuu eroon perheistään enemmän tai vähemmän pysyväisluonteisesti.

Hitautta prosessiin aiheuttaa Bulgarian kronologisesti etenevä adoptiorekisteri, joka osaltaan vaikuttaa odotusaikojen pituuteen. Rekisteriä ylläpidetään ja lapsiesitykset valmistellaan oikeusministeriön yhteydessä toimivassa adoptiokomiteassa. Ns. matching ei tapahdu siis järjestöjen myötävaikutuksella, vaan niiden työ alkaa vasta lapsiesityksen tultua vireille.

Toisena hidastavana tekijänä Suomen näkökulmasta on myös ollut se, että lapsitoiveet eivät välttämättä osu yhteen adoptiotarpeisten lasten iän tai muun taustan perusteella.

Tämä on toki tyypillistä adoptioiden maailmassa muutenkin, jossa varsin usein lapsitoive perustuu sinällään helposti ymmärrettävään ajatukseen

• 20 •

mahdollisimman nuoresta, jopa vauvaikäisestä, ja mahdollisimman terveestä lapsesta. Valmiudet adoptoida esimerkiksi vammainen lapsi ovatkin verraten harvinaisia suomalaisten adoptoijien keskuudessa, toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa adoptiomotiivit ovat monesti erilaiset. Bulgarian tapauksessa lapset, joista puhuttaisiin ns. special needs -määrittelyn yhteydessä, on sijoitettu erilliseen adoptiorekisteriin.

SISARUSADOPTIOITA JA ETNISTÄ SYRJINTÄÄ Bulgaria-adoptioille tyypillistä ovat sisarusadoptiot sekä adoptoitavien tietynlainen etninen tausta: useimmat Bulgariasta adoptoitavista syntyvät romaniperheisiin, joiden sosiaalinen ja taloudellinen asema Bulgariassa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, on kehno. Heille on vaikeuksia löytää adoptioperheitä paikallisesti, koska myös bulgarialaisten adoptiotoiveet ovat eriytyneet.

Kansainvälisiä adoptioita tapahtuu määrällisesti eniten Espanjaan ja Hollantiin. Lapsia adoptoidaan myös esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Islantiin.

Adoptioprosessit Suomen ja Bulgarian välillä jatkuvat, ja seuraavia lapsiesityksiä odotetaan lähitulevaisuudessa. Joustavuus lapsitoiveen sisällössä yleensä lyhentää adoptio-odotuksen kestoa, ja näin on myös Bulgarian tapauksessa. Esimerkiksi valmius adoptoida hieman vanhempi lapsi voisi myös edesauttaa sitä, että odotusaika lyhenisi ja lapsiesityksiä voisi kaikkiaan tulla enemmän. Suomessa sisarusadoptio ei ole tyypillisin adoptiomuoto, mutta joissain tilanteissa hakijoiden ns. sisaruslupa voisi mahdollistaa adoptiontarpeessa olevalle bulgarialaislapselle ja -lapsille vanhemmat suomalaisesta perheestä.

Yksittäisen lapsen kohdalla sosiaalityöntekijällä eli viranomaisella on lopulta keskeinen rooli sen suhteen, päätyykö lapsi adoptioon. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman biologisten vanhempien aktiivista tai passiivista myötävaikutusta, eli heille tarjottua lainmukaista mahdollisuutta vaikut-

taa lapsen sijoittumiseen asetettujen määräaikojen puitteissa. Yleensä lapsen biologisista vanhemmasta tai vanhemmista on tieto. Bulgarian erityispiirteenä on, että adoptiosalaisuuden perinne on säilynyt melko vahvana.

Tämä näkyy myös lainsäädännössä, joka jossain määrin jarruttelee muun muassa mahdollisia juurien etsimiseen liittyviä toimia. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan paikallisten järjestöjen mukaan osoittautunut esteeksi saada tarvittavaa tietoa lapsen taustasta.

HYLÄTTYJEN LASTEN MÄÄRÄ KASVUSSA Kansainvälisten adoptioiden ja adoptiohakemustan määrä Bulgariassa on ollut hieman laskussa, ja oikeusministeriö ennakoi laskun jatkuvan.

Toisaalta järjestöjen antaman arvion mukaan hylättyjen lasten määrä on Bulgariassa lisääntynyt.

Uusien hylkäämisten ohella huolia herättää myös jo sijoitettuna olevien lasten tilanne. Bulgarian EU-jäsenyys alkoi vuonna 2007, ja samassa yhteydessä maan lastensuojelun oloi-

hin kiinnitettiin erityistä huomiota.

Tämän seurauksena luotiin laajempi perhehoitoon perustuva sijaishuollon toimintamalli sekä uudenlaisia perhekeskustyyppisiä paikkoja, ja samaan aikaan huonosta maineesta kärsiviä lastensuojelulaitoksia ajettiin alas.

Näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että EU-rahoituksella aikaansaatu sijaisperheiden verkosto koostuu osittain sellaisista perheistä, joiden motiivi sijaisvanhemmuuteen on pikemmin taloudellinen kuin hoidollinen, ja samalla yhteiskunnan taholta on pyritty parantamaan perheiden työllisyyttä sijoittamalla perheisiin lapsia.

Paikalliset järjestöt pelkäävät, että rahoitusmallin päättyessä lähiaikoina myös suuri joukko lapsia joutuu uudestaan kodin ulkopuolelle, eikä valtio välttämättä takaa riittävää perusrahoitusta lasten sijoituksille perheissä jatkossa. Mikä on sijaishuollon mahdollisen kriisin vaikutus adoptioihin, jää nähtäväksi. EU-jäsenyydellä on siis ollut bulgarialaiseen yhteiskuntaan ja lasten asemaan positiivisia vaikutuksia, mutta ratkaisujen kestävyys on joutumassa koetukselle.

Adoptiot Suomeen Bulgariasta Laura Keskinen

Suomessa adoptiopalvelua tarjoavat Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry.

Myös Helsingin kaupunki on tarjonnut adoptiopalvelua, mutta ei ole ottanut uusia adoptiohakijoita vuoden 2015 jälkeen. Helsingin kaupungin adoptiokoordinaattori Saara Leinosen mukaan Bulgariassa edelleen aktiivisia hakemuksia, jotka hoidetaan päätökseen. Helsingin kaupungin kautta Bulgariasta on adoptoitu viisi lasta – Interpedian tai Pelastakaa Lasten kautta lapsia ei ole toistaiseksi tullut. Pelastakaa Lapset ry:n adoptiovastaava Sirpa Mäenpään mukaan ensimmäiset hakemukset on rekisteröity loppuvuodesta 2015, ja toiveena on, että prosessit etenevät tänä vuonna lapsiesitysvaiheeseen.

Interpedia ja Pelastakaa Lapset tarjoavat adoptiota yksinhakijoille ja aviopareille. Bulgarian adoptioissa ei ole erityisiä rajoituksia koskien hakijoiden ikää, avioliiton kestoa tai perheessä jo olevien lasten määrää. Bulgarian adoptioissa on perusohjelman lisäksi erityistarpeisten lasten ohjelma, joista jälkimmäinen on yleensä nopeampi. Se kuitenkin vaatii hakijoilta valmiuksia erityistarpeisen lapsen adoptioon. Interpedian adoptiopalvelun päällikkö Salla Harin mukaan Bulgarian adoptioiden haasteena on pitkä odotusaika, joka on pienten lasten kohdalla arviolta 5–6 vuotta. Bulgarialla on tarve löytää perheitä erityislapsille, vanhemmille lapsille sekä sisarussarjoille, joten näiden ryhmien kohdalla

• 21 •

odotusaika on yleensä lyhyempi. Lastensuojelussa arvioidaan olevan 95 % romanitaustaisia lapsia, joille on myös vaikea löytää perhettä vähemmistöjä syrjivässä yhteiskunnassa.

Pitkän odotusajan vuoksi Bulgaria ei välttämättä näyttäydy hakijoille erityisen houkuttelevana vaihtoehtona. Bulgarian tilanteeseen ei ole yhtä selittävää syytä; Salla Hari kertoo esimerkiksi EU-projektien kannustaneen bulgarialaisia sijaisperhetoimintaan. Monet lapset ovat lopulta jääneet väliaikaisiksi tarkoitettuihin sijaisperheisiin. EU-rahoitus sijaisperhetoiminnan kehittämiseen päättyy vuoden 2020 loppuun mennessä, minkä jälkeen rahoitus on hoidettava valtion omasta budjetista. Bulgariassa

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

lapsi siirretään kansainvälisen adoption rekisteriin, mikäli perhettä ei ole löytynyt kuuden kuukauden aikana kotimaan rekisteristä.

Koronapandemian vuoksi yli kolmen hengen kokoontumiset Bulgariassa kiellettiin, ja lapsiesitystyöskentely oikeusministeriössä keskeytettiin keväällä. Maan rajat suljettiin, joten

perheet eivät ole voineet tehdä tutustumis- tai hakumatkoja. Huoltajuutta vaille jääneiden lasten merkitseminen rekisteriin on jatkunut

INTERPEDIAN TARJOAMA ADOPTIOPALVELU Interpedia ry on toiminut Bulgariassa yhteistyössä Family National Associationin (FNA) kanssa vuodesta 2015 lähtien. FNA on yksityinen voittoa tavoittelematon sosiaalialan järjestö Sofiassa. Se on perustettu vuonna 2003 ja se on yksi Bulgarian kokeneimmista ja vakiintuneimmista adoptiotoimijoista. Bulgarian adoptioiden perusohjelmassa lapsen nimeää Bulgarian oikeusministeriö, ja erityistarpeisten lasten ohjelmassa lapsen nimeää FNA yhdessä Interpedian adoptiotiimin kanssa.

Lisätietoja: Salla Hari, Interpedian adoptiopalvelun päällikkö, salla.hari@interpedia.fi, puh. 040 500 8309

pandemiasta huolimatta, ja uusia adoptiohakemuksia on voinut toimittaa ANIDO:n kautta, Sirpa Mäenpää kertoo.

PELASTAKAA LAPSET RY:N ADOPTIOPALVELU Pelastakaa Lapset ry:n adoptiotoiminnan yhteistyökontaktina on vuodesta 2015 alkaen Sofiassa sijaitseva ANIDO Association, jolla on pitkäaikainen kokemus adoptiotoiminnasta. ANIDO huolehtii yhteydenpidosta Bulgarian oikeusministeriöön ja seuraa adoptioprosessin etenemistä.

ANIDO:n edustaja on hakijoiden mukana matkoilla, kun asioidaan virastoissa ja lastenkodissa.

Lisätietoja: Sirpa Mäenpää, Pelastakaa Lapset ry:n adoptiovastaava (Bulgaria) sirpa.maenpaa@pelastakaalapset.fi, puh. 050 433 1292 ANIDO: https://www.anidoadoption.org/en/

Family National Association FNA: https://www.adoption-bg.com/

ELÄMÄ KÄDESSÄ Ohjaus: Birgit Tapaninen Baltzar

ESITYKSET SYKSYLLÄ 2020 To 15.10. (ensi-ilta), pe 16.10. ja la 17.10. klo 19.00 Teatteri Avoimet Ovet, Erottajankatu 5, Helsinki.

Ma 19.10. klo 14.00 (koululaisnäytös), Narrin näyttämö, Helsinki Ke 21.10. klo 14.00 (koululaisnäytös), Narrin näyttämö, Helsinki Pe 23.10. klo 14 ja klo 19 TryckeriTeatern, Torikatu 1, Raasepori LIPUT: 25/22/15 euroa lippu.fi tai Teatteri Avoimet Ovet lippukassa.

Teatterin lipunmyynti auki ti-pe klo 11-14 ja tuntia ennen esitystä, puh. 09 4342 510. Suositus ikäraja yli 15 v.

Koululaisnäytökset ovat ilmaisia oppilasryhmille. Varaukset: irma.marttinen@yhteisetlapsemme.fi

• 22 •

Lahjoita lapsille ja nuorille!

Tue toimintaamme

Voit tukea Yhteiset Lapsemme ry:n työtä tekemällä lahjoituksen juuri sinulle sopivalla tavalla.

Lahjoitetut varat käytetään lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön rahankeräyslupamme mukaisesti. Voit lahjoittaa haluamasi summan. Pienikin lahjoitus auttaa!

Tekstiviesti Tekstiviesti on nopea ja helppo. Esimerkiksi 10 euron lahjoitus: lähetä tekstiviesti 10E 2020 numeroon 16588. Saat vahvistusviestin siitä, että tekstiviesti on mennyt perille.

Sopivan summan voit valita itse.

Mobilepay Mobilepay on nopea ja turvallinen tapa tehdä kertalahjoitus.

Lahjoitus tehdään puhelimen Mobilepay-sovelluksella numeroon 74263.

Facebook-varainkeruukampanja Voit aloittaa esimerkiksi syntymäpäiväkeräyksen Facebookissa Yhteiset Lapsemme ry:n hyväksi. Kampanjan aloitus on helppoa ja avaat samalla varainhankinnan mahdollisuuksia ystäväpiirillesi. Varat tilitetään lyhentämättöminä. Lahjoittajien tiedot eivät tallennu Yhteiset Lapsemme ry:n tietokantoihin. Lisätietoja ja ohjeet kampanjan perustamisesta löydät Facebookista.

Testamenttilahjoitus Testamenttilahjoitus on tapa tehdä hyvää. Lahjoitetut varat ohjataan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön eettisesti kestävällä tavalla Yhteiset Lapsemme ry:n arvojen mukaisesti.

Yhdistysten saamista testamenttilahjoituksista ei tarvitse maksaa perintöveroa ja testamentit ovatkin järjestöille jo melko yleinen varainhankinnan muoto. Mahdollistamme maksuttoman testamentin tekemisen, kun se laaditaan yhteistyökumppanimme Lakiasiaintoimisto Pro Laki Oy:n kanssa.

Yritysyhteistyö Onko yrityksesi kiinnostunut yhteiskunnallisesti tärkeän työn tukemisesta tai vapaaehtoistyön mahdollistamisesta työntekijöilleen? Yhteiset Lapsemme ry on kiinnostunut niin pienemmistä kuin pidemmistäkin yhteistyöprojekteista yritysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntavastuun edistämisestä. Ota yhteyttä: toiminnanjohtaja Markus Söderlund, puh. 040 7626 809, markus.soderlund@yhteisetlapsemme.fi Lisätietoja: www.yhteisetlapsemme.fi

• 23 •

Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

Adoptoidun ääni -podcast

Adoptoidun ääni on Yhteiset Lapsemme ry:n tuottama podcast, jossa aikuiset adoptoidut keskustelevat heille itselleen tärkeistä aiheista. Adoptoidun äänen toimitus kutsuu mukaan keskusteluihin myös mielenkiintoisia ja ajankohtaisia vieraita.

Toiminnan tavoitteena on antaa ääni adoptoiduille itselleen. Toiminta tarjoaa vertaistuen kanavan adoptoiduille. Yhteiskunnalliseen keskusteluun nostetaan samalla monipuolisesti erilaisia aiheita. Tästä voivat hyötyä adoptoitujen lisäksi adoptiovanhemmat, adoptionhakijat, adoptiotyön ammattilaiset sekä kaikki, joita teemat kiinnostavat. Podcastia julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.

OBS! Podcasten Adopterades röst kommer ut både på finska och svenska.

Kuuntele! Lyssna på! www.mixcloud.com/Adoptoidunaani

TAPAHTUMAKALENTERI 24.8. klo 18 Yhteiset Lapsemme ry:n kevätkokous Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen kevätkokous yhdistyksen toimistolla, Helsinki 27.8. Kohdataan kotona -hankkeessa kehitetyn tienoo.fi -mobiilisivuston lanseeraus, verkossa.

12.-13.9. klo 10-16 Ole rohkea ja reilu -ohjaajakoulutus, Helsinki 15., 16. ja 17.10. klo 19 Elämä kädessä -näytelmä, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki 24.-25.10. klo 10-16 Ole rohkea ja reilu -ohjaajakoulutus, Helsinki

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.yhteisetlapsemme.fi Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020

2 • 2020 YHTEISET LAPSEMME RY:N

TOIMISTO ETU-TÖÖLÖSSÄ

Yhteiset Lapsemme ry:n keskustoimisto sijaitsee Etu-Töölössä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11, 6. krs., 00260 Helsinki.

Tervetuloa käymään! www.yhteisetlapsemme.fi

SEURAA MEITÄ!

Facebookissa https://www.facebook.com/YLapsemme/ Twitterissä https://twitter.com/YLapsemme Instagramissa @yhteiset_lapsemme

Tilaa lehti!

Yhteiset Lapsemme -lehden saat tilattua liittymällä jäseneksi 25 euron vuosimaksulla.

Täytä lomake kotisivuillamme!

Kaikki tapahtumat, uutiset ja Yhteiset Lapsemme -verkkolehti: www.yhteisetlapsemme.fi