Etäkaverit lievittävät yksinäisyyttä

Etäkaverit lievittävät nuorten yksinäisyyttä korona-aikana

Heini Aaltonen Dollar Gill

Mitä tekisit, jos sairastuisit asuessasi yksin maassa, jonka kieltä ja palvelujärjestelmää et tunne vielä kovin hyvin? Keneltä kysyisit neuvoa, jos kaikki ystäväsi olisivat myös maahan lähivuosina muuttaneita? Keneltä saisit apua vaikeisiin läksyihin, jos opettajan aika olisi kortilla etäopetuksessa? Kuka antaisi sinulle muuta ajateltavaa, valaisi uskoa tulevaisuuteen ja kuuntelisi huoliasi?

Koronan myötä meidän kaikkien arki on mullistunut kevään 2020 aikana, itse kullakin hieman eri tavoin. Alaikäisenä ilman perhettään Suomeen tulleilla nuorilla oma perhe on kaukana ja verkostot voivat olla suppeita. Monella kaikki aikuiset omassa arjessa ovat työntekijöitä. Etenkin ne nuoret, jotka asuvat jo omillaan, kokevat yksinäisyyttä ja tylsistyvät nyt, kun kavereita ei voi tavata ja koulutkin ovat pääosin siirtyneet etäopetukseen. Huoli läheisistä siellä jossain voi olla kova.

Yhteiset Lapsemme ry:ssä on tänä keväänä käynnistetty etäkaveritoimintaa, jossa vapaaehtoiset etäkaverit pitävät yhteyttä ilman perhettään Suomessa elävään nuoreen viikoittain puhelimen ja verkon välityksellä. Etäkaveri voi olla yksittäinen aikuinen ystävä, pariskunta tai lapsiperhe. Toiminta on osa tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaamme, ja osa etäkavereista jatkaakin poikkeusolojen päätyttyä nuoren tukiperheenä tai tukihenkilönä. Myös monet jo ennestään toiminnassa olleet tukiperheet ja tukihenkilöt ovat poikkeusolosuhteiden vuoksi päätyneet pitämään yhteyttä etänä. Parhaimmillaan nuori saa vapaaehtoisesta elämäänsä aikuisen ystävän tai ystäväperheen, joka säilyy osana hänen tukiverkostoaan aikuisuuteen saakka.

Yhteydenpito etäkaverin ja nuoren välillä voi olla mitä moninaisinta. Toiset nuorista puhuvat varsin hyvää suomea, mutta kirjoittaminen voi olla hankalampaa. Toisille taas on helpompaa ilmaista itseään kirjallisesti. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä etäyhteyksin voi yhdessä tehdä! Etäkaveri ja nuori voivat tutustua toistensa elämään ja kiinnostuksenkohteisiin, videoyhteydellä tai kuvin voi esitellä itselle tärkeitä asioita, omaa lähiympäristöä tai kotia, toiselle voi lähettää linkkejä itseä ilahduttaneisiin videoihin tai suosikkikappaleisiin, yhdessä voi pähkäillä kotiläksyjä tai työhakemusta, pelata tai vaikka illastaa - yhdessä, mutta erillään. Ja jos etäkaveri aikoo jatkaa nuoren tukiperheenä tai tukihenkilönä, kannattaa aika käyttää myös hyödyksi yhteisten tulevaisuuden tekemisten suunnitteluun.

Eräs tukiperheenä aloittanut vapaaehtoinen kuvaa yhteydenpitoa omaan nuoreen näin: ”Minä pistän jotain viestiä pari kertaa viikossa jostain sellaisesta asiasta, josta on puhuttu aikaisemmin tai jonka muuten toivoisin kiinnostavan.

Vastaukset on yleensä suhteellisen lyhyitä - kielitaito! - mutta sävyltään positiivisia. Mukana on positiivisia emojeja. Toivottavasti tulee pian taas aika, jolloin voimme tehdä yhdessä ruokaa, käydä erilaisissa kohteissa ja jutella.”

Erityisesti sellaisille etäkavereille, jotka voisivat myöhemmin jatkaa nuoren tukiperheenä, on kova tarve. Jos kiinnostuit etäkaverina toimisesta tai tunnet jonkun, jolle toiminta voisi soveltua, katso lisätietoja verkkosivuiltamme. Toivomme etäkavereilta kiinnostusta uuden ihmisen aitoon kohtaamiseen, tasapainoista elämäntilannetta, mahdollisuutta sitoutua toimintaan mielellään pitkäkestoisesti sekä riittävästi aikaa etäkaverina toimimiselle. Etäkaverit käyvät itsenäisesti verkkokoulutuksen, johon sisältyy tehtäviä ja ennakko- sekä loppuhaastattelut työntekijöiden kanssa. Perheille on koulutuksessa oma osio, jossa voi pohtia lasten kanssa yhdessä vapaaehtoisuutta.

Lisätietoa toiminnasta voit kysyä: Meeri Lindroos, puh. 044 7211 244, meeri.lindroos@yhteisetlapsemme.fi Heini Aaltonen, puh. 044 7211 245, heini.aaltonen@yhteisetlapsemme.fi