Maahanmuutto on aina kriisi
Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Laura Huuskonen
Riippumatta maahanmuuton syistä, kaikki luopuvat jostain muuttaessaan uuteen maahan, ja se vaatii sopeutumisprosessin läpikäymisen. Maahanmuutossa menetetään paljon: kotimaa, sukulaiset ja ystävät jäävät taakse, ja aikuisen ihmisen oma autonomia menetetään, kun uudessa maassa ei olekaan kieltä tai keinoja pärjätä. Toisille muutos on myönteisten tunteiden sävyttämä, innostava ja kivuton prosessi, toisille vuosia kestävä ja tuskallinen, jopa traumaattinen. Maahanmuuttanut henkilö voi kokea
sosiaalista häpeää, kun uudessa maassa omalla osaamisella ei olekaan merkitystä. Traumatisoituminen voi vaikeuttaa muihin ihmisiin luottamista, nukkumista, muistia ja keskittymistä. Nämä kaikki puolestaan vaikeuttavat arkea, opiskelua tai työntekoa.
Maahanmuuttajavanhempien traumakokemukset voivat siirtyä lapselle, vaikka he eivät puhuisikaan kokemuksistaan.
Maahanmuuttajan taustalla on myös merkitystä mielenterveyden ongelmien esiintymiseen. Mielenterveyden häiriöiden syntyyn vaikuttavat monet seikat: entisessä kotimaassa koetut kokemukset, vaikea pakomatka sekä se, kuinka erilainen uusi yhteiskunta on entiseen verrattuna. Myös kokemukset uudessa kotimaassa voivat vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden syntyyn: turvapaikan odottamisen pituus ja epävarmuus, uuden kotimaan kansa-
laisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä sosiaalinen tuki tai sen puute. Maahanmuuttaneiden kokemalla syrjinnällä on yhteys yksinäisyyteen, vähäisempään luottamukseen viranomaisia kohtaan ja kaiken kaikkiaan heikompaan elämänlaatuun. Myös erossaolo perheenjäsenistä aiheuttaa mielenterveyden oireita.
MIELENTERVEYSHÄIRIÖT OVAT YLEISEMPIÄ HAAVOITTUVISSA RYHMISSÄ Samat yksilölliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen niin maahanmuuttaneilla kuin muillakin: ikä, sukupuoli, koulutustaso, uskonto ja niin edelleen. Samoin maahanmuuttajalasten mielenterveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin lapsilla; erityisesti perheen sosioekonominen asema, vanhempien stressi, yksinäisyys ja taloudelliset vaikeudet. Maahanmuuttanut perhe on alttiimpi näille vaikeuksille, ja siksi myös lapsilla on korkeampi riski altistua psyykkisille ongelmille. Tutkimusten mukaan vanhemmat aliarvioivat lasten traumaoireita. Vanhempien traumakokemukset voivat myös siirtyä lapselle, vaikka he eivät puhuisikaan kokemuksistaan. Kuva: Olya Adamovich from Pixabay
Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi. Tärkeimpiä keinoja tukea maahanmuuttaneiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia on mielenterveyden edistäminen. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttaneet kärsivät enemmän psyykkisistä ongelmista kuin kantaväestö, ja suurimmat erot hyvinvoinnissa ja terveydessä ovat juuri mielenterveydessä. Maahanmuuttoon liittyy monia psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille. Hoitamattomina mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat maahanmuuttaneen arkea ja kotoutumista.
• 11 •
Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020
