Korona, koulu ja lapsen oikeudet Irma Marttinen YL-arkisto
Suurimman taakan maailmanlaajuisesta pandemiasta kantavat kaikista köyhimmät ja haavoittuvimmat sekä lapset ja nuoret. Lapsille ja nuorille mahdollisuus käydä koulua on tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Pandemian aikana koulu on jäänyt monilta lapsilta kesken ja etäkoulu on aiheuttanut oppimisvajetta ja oppimiseroja sekä mielenterveyden haasteita.
Noin 1,5 miljardia lasta on ollut pandemian aikana poissa koulusta. Noin 50 miljoonaa lasta on vaarassa jäädä pysyvästi pois koulusta. Monissa kehittyvissä maissa koulujen sulkeminen on tarkoittanut lasten koulunkäynnin keskeytymistä kokonaan. Maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljardia lasta on ollut pandemian aikana poissa koulusta, ja heistä noin 50 miljoonaa on vaarassa jäädä pysyvästi pois koulusta. Koulusulkujen aikana tyttöihin kohdistuva väkivalta, haitalliset perinteet, lapsityövoiman käyttö ja lapsiavioliitot ovat lisääntyneet.
•8•
YK:n lastenjärjestö Unicefin mukaan noin 140 miljoonan lapsen ensimmäinen koulupäivä on lykkääntynyt yli vuodella. Vaarana on, etteivät nämä lapset pääse koskaan kouluun. Osassa kehittyviä maita on järjestetty etäopetusta, mutta silloinkin lähes kolmasosa alakoulun oppilaista on jäänyt tavoittamatta. Lapsilla ei ole ollut riittävää teknologiaa tai tukea etäkouluun. Oppimisympäristö on voinut olla myös haasteellinen ja koti- ja palkkatyö ovat vieneet koululaisten aikaa. Yhteiset Lapsemme ry:n kummikohteesta Kolumbiasta on raportoitu, että lapset, joilta esikoulu on jäänyt käymättä, eivät pääse aloittamaan peruskoulua. Koulutie päättyy siis ennen kuin se on alkanut.
