PUHEENVUORO
Lapsen oikeuksien toteutuminen mitataan kriiseissä Lasten hyvinvoinnin kehitys maailmalla on ollut keskimäärin pitkään hyvää ja nousujohteista. Koronapandemia, jonka ei pitänyt olla vaarallinen lapsille, pysäytti kaikessa laajuudessaan tämän kehityksen, ja jopa pyöräytti kehityksen suunnan taaksepäin. Mittavat ja pitkäkestoisiksi osoittautuneet toimenpiteet viruksen leviämisen estämiseksi sekä kriisin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat vahingoittaneet lasten terveyttä, ruokaturvaa, oppimista ja turvallisuutta.
Suomessa koronan aiheuttama etäopiskelu on ollut mahdollista hyvien opettajien, välineiden ja yhteyksien turvin, mutta on täälläkin heikentänyt oppimisintoa ja lisännyt opettajien ja oppilaiden uupumusta.
Inka Hetemäki
Samaan aikaan kolmasosa maailman koululaisista ei ole saanut etäopetusta koronakriisin aikana. Esimerkiksi itäisessä ja eteläisessä Afrikassa 40 prosenttia lapsista ja nuorista ei nyt käy koulua.
köyhissä maissa taantuma ja syntyvä sekasorto vaikuttavat oleellisesti maailmantalouteen ja siirtolaisvirtoihin, ja he ovat kehottaneet rikkaita maita kustantamaan köyhimpien maiden rokotteet pikaisesti.
Kriisit osuvat pahiten kaikkein heikoimpiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat lapset, joiden perheiden tarjoama tukiverkko on hauras, ja lapset, jotka asuvat maissa, jotka ovat kokonaisuudessaan hauraita.
Koulujen suluilla on kauaskantoisia vaikutuksia lasten elämään. Esimerkiksi Ugandassa, jossa koulut ovat olleet kiinni yli 300 päivää, ovat teiniraskaudet nousseet 20 prosenttia. Lapsityöläisten määrän maailmassa ennakoidaan kasvavan lähes yhdeksällä miljoonalla. Köyhyyden kierrettä ei monissa perheissä saada katkaistua, kun koulutustaso ei kohene. Koulutuksen heikentyminen ja paremman elannon etsiminen tulevat näkymään myös yhä kasvavina pakolais- ja siirtolaisvirtoina.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus sisältää yleisperiaatteen ja velvoitteen huomioida ensisijaisesti lapsen etu. Sen takana on viisaus siitä, että heikosti hoidetut lapset horjuttavat yhteiskuntavakautta ja turvallisuutta pitkäkestoisesti, kasvattavat palveluvelkaa ja näin kriisiyttävät yhteiskunnan pysyvästi. Velvoitetta ei saisi unohtaa kriiseissä, sillä vaikeissa yhteiskunnallisissa tilanteissa tehdyt paniikkiratkaisut tuottavat ison jälkilaskun, niin yksilöille itselleen kuin koko yhteiskunnalle.
Koronapandemia uhkaa kääntää lapsikuolleisuuden kasvuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. On arvioitu, että jopa 6000 lasta enemmän tulee kuolemaan päivässä. Tämä johtuu terveyspalvelujen supistamisesta ja esimerkiksi perusrokotekampanjoiden lykkäämisestä.
KOULULLA ON VALTAVA MERKITYS LAPSEN KEHITYKSESSÄ Kehitys on pysähtymässä myös koulutuksen suhteen. Koulutuksessa kyse ei ole vain oppimistuloksista, vaan kokonaisvaltaisesta kasvusta ja turvasta. Alhainen rokotuskattavuus – köyhissä maissa vain noin yksi prosentti koko väestöstä on saanut ensimmäisen rokotuksen – pitää koulut siellä suljettuina.
Inka Hetemäki
MAAILMA ON ÄÄRIMMÄISEN EPÄREILU Epätasa-arvo syvenee niin maiden sisällä kuin maiden välillä. Tuntuukin äärimmäisen epäreilulta, että rikkaat maat, joissa olisi, vaikeasta tilanteesta huolimatta, mahdollisuus vastata kriiseihin aivan eri tapaan kuin köyhillä mailla, ovat rohmunneet itselleen koronarokotteet. Tämä on myös erittäin lyhytnäköistä. Monet ekonomistit ovatkin varoittaneet, että
• 11 •
Kirjoittaja toimii vaikuttamis- ja ohjelmatyönjohtajana Suomen Unicefilla.
Yhteiset LAPSEMME | Nro 3-2021
