ajassa kartalla huvit luotain näkymä media elämykset 8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset Julkaistu numerossahuvit 6/20145
Liikenne autioitti Hämeenpuiston kauPunkiSuunniTTelu Tänä vuonna laaditaan suunnitelma Pohjoismaiden pisimmän
esplanadin henkiinherättämiseksi. Kunnianhimoa puiston kehittämiseksi ei puutu. E.M. STaf, vaPrIIKIn Kuva-arKISTo
n, jolla oleen.
mmisnsvesrvioi-
oseksi, eli mennä etuksi
toisin nsves-
omatisessa poika-
oikai-
nen,
taja
Saara Saarteisen haave on, että Hämeenpuistossa olisi vielä joskus talvipuistotoimintaa, kuten hiihtolatuja. Vuonna 1937 otetussa kuvassa näkyy TTY:n viestihiihto Hämeenpuistossa. SoiTTolavaa, veSiallaSTa, huvimajoja ja kioskeja. Kuvaus viime vuosisadan alun vilkkaasta oleskelupuistosta ei tue mielikuvaa tänä päivänä tuntemastamme Tampereen Hämeenpuistosta.
Kuollut ja autio ovat sanoja, jotka kuvaavat paremmin nykykaupunkilaisen kokemusta. Lähes kaikki Hämeenpuistoa kritisoivat kommentit nostavat esiin saman ongelman: puisto on hieno alue, jonka mahdollisuuk-
sia ei ole hyödynnetty mitenkään. Suurin osa puiston rekvisiitasta purettiin viimeistään 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.
kittaisliikenteen poistaminen parantaisi tilannetta. – Aivan varmasti mahdollisuus yksikaistaisuudesta selvitetään, Saarteinen sanoo.
hämeenPuiSTon Tilaan on nyt jälleen tartuttu. Viime viikolla Hämeenpuiston kehittämisohjelman työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa. – Tarkoituksena on, että puistoa aletaan hyödyntää huomattavasti paremmin. Lisäksi mietitään, miten puistoa voitaisiin elävöittää. Ei sitä haluta tuollaisena pitää, Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston vastaava tuottaja Saara Saarteinen sanoo. Vaikka keskustan itäpuolta ollaan kehittämässä vahvasti, kaupungilla on kunnianhimoa myös Hämeenpuistoa kohtaan. – Puistolla on todella merkittävä potentiaali, Saarteinen sanoo.
ajankohTaiSekSi Hämeenpuiston kehittämisen on tehnyt vuonna 2011 laadittu ja vuonna 2013 päivitetty Tampereen keskustan kehittämisohjelma ja liikenneverkkosuunnitelma. Hämeenpuiston tulevaisuuteen vaikuttavat liikennesuunnitelman lisäksi muun muassa Eteläpuiston, Kunkun parkin ja kaupunkiraitiotien rakentaminen, tunnelihanke ja pyöräilyverkon kehittäminen. Keskustavisiossa Hämeenpuisto olisi tulevaisuudessa maan pisin teemapuisto runsaine tapahtumineen. Puiston elävöittämistä varten suunnitellaan taidetta, uudenlaista valaistusta ja lisää tapahtumia. Kaupunkilaisille tehdyn kyselyn mukaan Hämeenpuiston leveää soraväylää toivotaan kavennettavaksi ja viheralueita monipuolisemmiksi. Myös ympäristöpsykologi Kirsi Salonen nostaa esiin samat parannusehdotukset: luontoelementtien ja polkumaisuuden lisäämisen. Juuri tällainen Hämeenpuiston ulkoasu oli sata vuotta sitten.
hämeenPuiSToSSa kokoontumisen perinne katkesi liikenteen lisääntyessä, kun Ratinan silta avattiin liikenteelle vuonna 1959. Näin kerrotaan Hämeenpuiston puistohistoriallisen selvityksen luonnoksessa. Lisäksi puiston kasvillisuutta on vähennetty. Myös liikenteen melu on kasvanut haitaksi. Saarteisen mielestä puisto olisi huomattavasti viihtyisämpi ilman autoliikennettä. Jo pelkästään autoteiden muuttaminen yksikaistaisiksi tai puistoa halkovan poi-
niina Kellinsalmi
iraususleiuita. valtase ei ta nä-
Nörttinainen pelaa eikä pelkää
ollista a pii, joita mään apista apista
paremmaksi, mutta ennakkoluulot elävät yhä. Rohkeita suunnannäyttäjiä kaivataan.
la on kaikilimari minen ertaa. aikille suoja, Väisä-
hkala
minoenkin
aan ei lemisanat
hkala
4
TAITTO: EMPPU SILTALOPPI
D
Peliala Naiset ovat pitkään olleet vain koristeita peleissä. Tilanne on muuttumassa
nörTTiyS on määrittänyt Nina Niskasen,
33, elämää aina. Termillä tarkoitetaan monia asioita, mutta Niskanen itse tulkitsee sen näin: – Nörtti voi olla kuka vain, joka on aivan suunnattoman innostunut jostain asiasta. Intohimo on kaikkia nörttejä yhdistävä tekijä. Perinteisesti on katsottu, että nörtit ovat erityisen kiinnostuneita tietotekniikasta ja peleistä. Ne mielletään tyypillisesti miesten maailmaan kuuluviksi asioiksi. Niskasta harmittaa, että nörttikulttuuri erottelee vielä 2010-luvulla naisnörtit omaksi yksikökseen.
”
Naisten tarinat on unohdettu. nina niskanen, nörttityttö
naiSeT ovaT TulleeT näkyvämmäksi
ja aktiivisemmaksi osaksi nörttikulttuuria 20 viime vuoden aikana. Pelitutkija Sonja Ängeslevän mukaan eroottisesti latautuneet kuvat naispelaajista ovat muinaisjäänteitä.
sisus_valmis.indd 8
KaTarIna SäLLyLä
– Naispelaajia oli ennen todella vähän. Jos peleissä oli naishahmoja, he olivat vain näyttäviä objekteja toiminnan taustalla, Ängeslevä täsmentää. Kaikki eivät silti sorru nörttityttöjen vähättelyyn. Ängeslevä on huomannut, että aktiivisesti pelaavat naiset saavat koko ajan enemmän arvostusta ja huomiota. Hänen mukaansa nimittely on ongelma lähinnä verkkopeleissä.
P
k
D
l t ä t v o p
Pelihahmon SukuPuolen korostaminen on Niskasen mielestä tarpeetonta. Uskottavaan tarinaan voivat samastua niin mies- kuin naispelaajat. Koska miehet ja pojat ovat aikaisemmin hallinneet pelikulttuuria, menestyspelien hahmot ovat yhä pääosin miehiä. – Naisten tarinat on unohdettu. Elokuvissa, peleissä ja kirjallisuudessa täytyy usein olla erityinen syy sille, miksi joku hahmo on nainen, Niskanen huokaa. Pelialan työntekijöistä Suomessa 16 pro-
senttia on naisia, ja heistäkin vain puolet tuottaa sisältöjä. Toinen puoli työskentelee hallinnossa. Ängeslevän mukaan tähän on tulossa muutos. Viime vuosina palkkalistoille on päässyt yhä enemmän naispuolisia graafikoita, animaattoreita ja hahmosuunnittelijoita. He
J
v k s j k h m l t t
Nainen on kyllästynyt olemaan pelimaailman objekti.
ovat vastuussa pelien visuaalisesta ilmeestä. Pelejä suunnittelevat miehet eivät Ängeslevän mielestä aina ymmärrä, mitä naiset peleiltä kaipaavat. Ratkaisuksi hän toivoo lisää monipuolisuutta pelikehittäjien jouk-
koon. Eri taustoista tulevat, eri tavoin ajattelevat ihmiset tuovat sisältöihin rikkautta. Katja Pajula
10.4.2014 15:51:04
l
J
m a