1/2019
ajassa 2
kartalla 6
Moreeni
luotain 8
näkymä 10
media 14
Tärkeintä on arvokas elämä Vanhustenhoidon ongelmat voivat tulevaisuudessa lisätä omaishoitajien määrää. Laura Hiltunen s. 16
Kutina katoaa kaukalossa
Atooppinen ihottuma seuraa Jarkko Mäkistä kaikkialle paitsi jäähalliin. s. 10
Musiikki soi talvisin tunnelissa
Katusoittoon ei tarvitse lupaa Teostolta eikä kaupungilta. Soittajat pysyvät lämpiminä kävelytunnelissa. s.9
Yksi vai 12 sairautta? Uusi tutkimus yrittää määritellä masennuksen uudelleen. S.3
2 ajassa kartalla luotain näkymä media
14.2.2019 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni UniversityOfTampere
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Risto Kunelius Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Emma Auvinen, Vilma Flinkman, Fanni Kangasvieri, Anni Keski-Heikkilä, Valma Korhonen, Anniina Korpela, Marikki Nykänen, Saara Nyystilä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Elina Pikkarainen, Tessa Toni, Veera Tuupanen, Elina Ukkonen AD:t: Tiina Hautamäki, Tiina Hovatta, Petri Hänninen, Sanna Karhutaival, Jasmina Kauta, Noora Palola, Maija Partanen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Anu Plym Taittajat: Laura Hyyti, Mia Jussinniemi, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Hanna Lepistö, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen Toimittajat: Sonja Haapala, Katariina Halonen, Inkeri Harju, Henrika Havumäki, Silva Heinonen, Arttu Heinämäki, Laura Hiltunen, Tinja Hokkanen, Aaro Immonen, Julia Jaakkola, Eero Jauhiainen, Jenny Jokinen, Onni Kalin, Armi Kauppila, Niko Kilpelänaho, Veera Kohopää, Sanni Koivuniemi, Julia Koski, Laura Kähkölä, Sanni Laine, TiiaMari Laitila, Emilia Laurila, Anni Lehtimäki, Anna Mikkonen, Maria Muilu, Niklas Mäkinen, Sonja Mänty, Elina Nissinen, Mikko Pajala, Nelli Peltonen, Siru Perälä, Julian Rauhaniemi, Jaakko Suorsa, Elli Suutari, Tuuli Tahkokorpi, Anni Tuominen, Petra Viitanen, Vinski Virtanen, Roosa Welling, Lala Ylitalo, Heta Ylitie Valokuvaajat: Petri Hänninen, Maija Partanen, Jasmina Kautta, Annika Pitkänen, Noora Palola, Anu Plym, Sanna Karhutaival
AIKUISUUTTA monesti vasta opettelevalta fuksilta vaaditaan paljon: samaan aikaan olisi otettava vastuu vaativista opinnoista ja itsenäisestä elämästä, ja monesti sosiaalinen verkostokin on rakennettava uudelle paikkakunnalle tyhjästä. Ei ole ihme, jos asiat eivät mene kerralla nappiin. Moreenimedian kyselyn mukaan suurin osa uusista opiskelijoista sopeutuu yliopisto-opintoihin hyvin, mutta vastaajat olivat kohdanneet monenlaisia sopeutumisvaikeuksia opintojensa alkutaipaleella. Korkeakouluopiskelijan elämä ei ole tänä päivänä helppoa, ja paineet voivat välillä kasvaa valtaviksi. Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, eikä vuosikausienkaan opiskelu välttämättä takaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa mistään ei voi enää olla varma.
auttavan opintopsykologin palvelut ovat saatavilla yhä useammassa korkeakoulussa. Eri asia on, kuinka nopeasti palveluiden pariin pääsee. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa opintopsykologin vastaanotto on pahasti ruuhkautunut. Ahdinkoon on onneksi tulossa pian helpotus. Kun koko suuressa yliopistossa työskentelee tällä hetkellä poikkeuksellisesti vain yksi opintopsykologi, ollaan Hervannan kampukselle rekrytoimassa sijaista. Pian yliopistoon saadaan myös kolmas opintopsykologi kahden
vuoden määräaikaiseen pestiin. Jokainen opiskelijoiden hyvinvointiin laitettu euro on investointi tulevaisuuteen. Opiskelijoissa lepää maamme tulevaisuus, ja siksi apua on oltava saatavilla kohtuullisessa ajassa. Vain hyvinvoiva opiskelija on tehokas opiskelija. Heta Ylitie
Millaisista sopeutumisvaikeuksista uudet opiskelijat kärsivät? Lue uutinen sivulta 4. GOTOVAN/FLICKR
Moreeni
Opiskelijasta huolehtiminen turvaa tulevaisuuden
PAINEITA eivät helpota opintoaikojen ja opintojen rahoitukseen vuosien varrella kohdistuneet rajaukset. Moni opiskelijoista painiskelee jaksamisensa äärirajoilla, ja mielenterveysongelmat ovat korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa huolestuttavan yleisiä. YTHS:n vuonna 2016 julkaiseman tuoreimman Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisistä vaikeuksista kärsi joka kolmas opiskelija. Opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelut ovat onneksi kehittyneet vuosien varrella. Esimerkiksi opintojen ongelmatilanteissa
⋆⋆UUTISANALYYSI
Huuhaaseen retkahtavat myös valveutuneet ”USKOMATTOMAT TERVEYSNIKSIT:
omena tuo hyvän olon, koskokengät orgasmin. Nettiä selaillessa” Terveysjutuilta ei voi välttyä. Hälytyskellot soivat helposti, kun iltapäivälehti jakaa pomminvarman terveysvinkin, josta ei ole ennen kuultu. Harhaanjohtavaa tietoa ei ole kuitenkaan aina helppoa tunnistaa. Lehtien nettiversioissa on rinnakkain uutisia, mainoksia ja kaupallisia yhteistöitä. Facebookin seinälle ilmestyy julkaisuja ties mistä. Klikkiotsikot herättävät mielenkiinnon, ja on pakko vähän vilkaista, mistä on kyse. Ellei ole tarkkana, erilaiset sisällöt menevät helposti sekaisin. Oma lukunsa ovat mielipidevaikuttajat. Terveellistä elämää viettävän ravintoterapeutti-fitnessbloggaajan sanaan on liian helppo luottaa varsinkin silloin, jos häntä on seurannut usean vuoden ajan. MEDIALUKUTAITO on tärkeämpää kuin koskaan. Aiemmin lähdekritiikkiä on opetettu lähinnä alakoululaisille, mutta viime vuosina on herätty siihen, että kriittinen lukeminen on tärkeää jokaiselle. Viime syksynä lääketieteen opiskelijat kyllästyivät perättömiin terveysjuttuihin ja perustivat Vastalääke-yhdistyksen ehkäistäkseen terveyshuuhaan leviämistä. Myös Aaltoyliopisto ja Tampereen yliopisto halusivat osallistua harhaanjohtavaa tietoa vastaan käytävään taisteluun. Yliopistojen yhteistyössä syntyi nuorille ja aikuisille suunnattu Sisältösekaannuksen selviytymisopas, joka auttaa tunnistamaan muun muassa valeuutiset, virheet ja näennäistieteen. Tyypillinen ajatus on, ettei itse retkahda
uskomaan mitään liian heppoisin perustein. Opasta tekemässä ollut tutkija Paula Haara toteaakin, että suurin puute medialukutaidossa on liika usko siihen, että tunnistaa vaikuttamispyrkimykset. Haaran mukaan olisi tärkeää löytää tasapaino hällä väliä -asenteen ja kaiken epäilemisen väliltä. Mieli on taipuvainen myös vahvistusharhaan, jossa jää huomiotta omiin näkemyk-
”
Uskomattomat terveysniksit: omena tuo hyvän olon, korkokengät orgasmin.
siin sopimaton tieto. Hyvinvointikuplassa onkin varsin vaivatonta uskoa, että macajauhe, magnesium ja kurkuma ovat avain hyvinvointiin. Todellisuudessa lisäravinteiden ja elintarvikkeiden terveellisyydellä on helppo vedättää kuluttajia, ja terveystietoinenkin ihminen saattaa sortua tuotteiden terveysvaikutusten ylikorostamiseen. HILJATTAIN JULKAISTUSTA tutkimuksesta selvisi, että viime vuoden kymmenestä suosituimmasta terveysuutisesta vain kolme oli tieteellisesti päteviä. Terveysuutisoinnissa kaikki ei useimmiten olekaan ihan sitä miltä näyttää. Vaikka tutkimus näyttäisi ensin pätevältä, siinä voi olla liian pieni otos tai tuloksia on saatettu yleistää
virheellisesti. Jos uskoo omenan helpottavan migreeniä, siitä tuskin on paljon haittaa. Terveys on kuitenkin asia, jonka kanssa ei saa leikkiä. Hopeavesi on tarkoitettu pieninä määrinä ulkoiseen käyttöön, mutta sitä on silti markkinoitu ravintolisänä. Lopulta THL puuttui asiaan, ja varoitti kannanotollaan hopeaveden myrkyllisyydestä. Paljon keskustelua on herättänyt myös rokotuskattavuuden lasku. Rokottamattomat altistavat vaarallisille tartunnoille paitsi itsensä, myös koko lähiympäristönsä, kuten Luodon tuhkarokkotapaus osoitti. Terveys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen, ja siksi terveysjutuille riittää luultavasti lukijoita jatkossakin. Kun kyseessä on ihmiskeho ja -mieli, virheet ja ylilyönnit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Totuuden nimissä terveysuutisoinnin ei tulisi luvata liikoja. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.
Jenny Jokinen
jenny.jokinen@tuni.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 3
Tuore tutkimus pilkkoisi masennuksen
TERVEYS Nykyisen käsityksen mukaan masennus on sairaus, jonka jokainen kokee eri tavalla.
Tutkijat ehdottavat diagnosointiin uudistuksia. MASENNUKSEN laukaisevalla tekijällä on enemmän merkitystä kuin nykyään ajatellaan, kertoo evoluutiobiologian dosentti ja psykologian tohtori Markus J. Rantala. Tutkimuksessaan Rantala havaitsi, että esimerkiksi avioeron kokeneelle henkilölle syntyy erilaisia oireita kuin läheisen kuoleman kohdanneelle. Rantala ehdottaa masennuksen jakamista kahteentoista alatyyppiin sen perusteella mikä on laukaissut masennuksen. Tällöin hoito ohjattaisiin tyyppikohtaisesti eikä oireiden perusteella. – Tällä hetkellä kahdella masentuneella voi olla täysin päinvastaiset oireet, mutta he saavat saman diagnoosin. Eihän siinä ole mitään järkeä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että useamman vastoinkäymisen seurauksena ihmisellä saattaa aktivoitua useampi masennus samanaikaisesti, joka taas vahvistaa oireita. TAMPEREEN psykiatria- ja päihdekeskuksen apulaisylilääkärin Heljä Savolaisen mukaan Rantalan tutkimuksen ehdottamat 12 masennustyyppiä mielletään tälläkin hetkellä masennuksen laukaiseviksi tekijöiksi. Savolainen ei kuitenkaan näe syytä pitää niitä eri sairauksina. Savolaisen mukaan psykiatriassa huomi-
oidaan yksilölliset erot. Jokaisen ihmisen masennus on omanlaisensa yhdistelmä oireista. Potilaiden vertailu keskenään ei ole oleellista, sillä kukin tunnistaa ja tunnustaa oireitaan eri tavalla. – Olen kuitenkin samaa mieltä siinä, että tulevaisuudessa todennäköisesti tiedetään, miksi toisen masennus näyttäytyy esimerkiksi ärtyneisyytenä ja toisen vakavina itsesyytöksinä.
”
Masennuslääkkeet ovat vähän kuin laastari tikun päälle.
Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti, psykologian tohtori
KÄYPÄ HOITO -suosituksessa masennuksen kaikissa vaikeusasteissa lääkehoidon katsotaan olevan suositeltavaa. Mitä vakavampi masennustapaus, sitä tärkeämpää on lääkehoito. Yleisin Suomessa käytetty masennuslääkeryhmä on selektiivisen seratoniinin takaisinoton estäjät (SSRI).
Monissa meta-analyyseissä masennuslääkkeiden hoitotehoa on kuitenkin kyseenalaistettu, etenkin lievän masennuksen yhteydessä. Rantalan mukaan osa masennuksista johtuu kroonisesta stressistä, osa aivojen matala-asteisesta tulehduksesta, eli neuroinflamaatiosta ja osa jostain ihan muusta. Rantala suhtautuu masennuslääkkeisiin kriittisesti. Jos masennus johtuu esimerkiksi neuroinflamaatiosta, SSRI-lääkkeet eivät poista tulehdusta. Yksi lääke ei voi hoitaa kaikkia oireita. – Masennuslääkkeet ovat vähän kuin laastari tikun päälle. Pitäisi hoitaa masennuksen syytä, ei oiretta. Heljä Savolaisen mukaan lääkehoito ja terapia yhdessä saavuttavat yleensä parhaan tuloksen. Lääkkeiden tarkoitus on toimia hoidon tukena. Niiden turvin potilas saattaa jaksaa paremmin tehdä elämäänsä muutoksia, jotka voivat parantaa vointia. Savolainen allekirjoittaa, että masennukselle altistaviin tekijöihin, kuten elämäntapaan, pitäisi vaikuttaa, mutta se ei aina ole mahdollista. Hän ottaisi myös käyttöön enemmän erityyppisiä hoitomuotoja. – On paljon ihmisiä, jotka eivät pysty tai halua tunnustaa masennustaan. Heitä hyödyttäisi paljon enemmän toiminnalliset menetelmät puhtaan keskustelun sijaan.
Rantalan mukaan lääketiede on hyvin konservatiivinen ala. Lääketieteellisellä murroksella kestää keskimäärin 17 vuotta, että se päätyy käypä hoito -suositukseen asti. Aika näyttää, mullistavatko Rantalan ajatukset hoidon vai ovatko lääkkeet yhtä suosittuja tulevaisuudessakin Onni Kalin
Mitä hoidolle pitäisi tehdä? Lue lisää: moreenimedia.uta.fi
FAKTA
Masennuksen 12 syytä ○○Infektiot. ○○Pitkäkestoinen stressi. ○○Yksinäisyys. ○○Traumaattiset kokemukset. ○○Hierarkia-konfliktit. ○○Suru. ○○Hylkääminen rakkaussuhteessa. ○○Synnytys. ○○Vuodenaikojen vaihtelut. ○○Kemikaalit, esimerkiksi päihteet. ○○Ruumiillinen sairaus. ○○Nälkiintyminen.
Lähde: Depression subtyping based on evolutionary psychiatry -tutkimus MAIJA PARTANEN, KUVANKÄSITTELY: SARITA PIIPPONEN
Masennus voi näyttäytyä monella tapaa.
4 ajassa kartalla luotain näkymä media
HETA YLITIE
Verkkokauppaan palautetetaan vaatteita ympäristöstä piittaamatta VERKKO-OSTAMINEN lisääntyy vuosi vuodelta ja sen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Tampereen yliopiston markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi. Saarijärven mukaan verkkokauppojen lieventyneet palautusehdot vähentävät asiakkaiden kokemaa riskiä siitä, että vaate ei ole sopiva. Tämä alentaa merkittävästi vaatteiden tilaamisen kynnystä. Hän uskookin, että moni asiakas tiedostaa jo tilatessaan sen, että palauttaa tilaamansa vaatteen lopulta. – Kuluttaja voi oppia hyödyntämään verkko-ostamisen käytäntöjä esimerkiksi tilaamalla enemmän tavaraa, jotta toimitusmaksu saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Toimituksen jälkeen tuotteet lähetetään silti takaisin. Moreenimedia selvitti vaatteiden osto- ja palautuskäyttäytymistä Facebookin Tampere- ja Puskarario Tampere -ryhmissä julkaistun kyselyn avulla. Kyselyyn vastanneista melkein kaksi kolmasosaa vastasi ostavansa vaatteita useammin, jos niiden kuljetus on ilmaista. Myös palauttamisen helppouden koettiin lisäävän vaatteiden takaisin lähettämistä. ON ARVIOITU, että Zalando-nettivaatekauppaan palautetaan noin puolet tilatuista vaatteista, kertoo Saarijärvi. Kyseessä on valtava määrä tavaraa, jota kuljetetaan edestakaisin verkkokaupan ja kuluttajien välillä. Erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta näkee yhdeksi verkkokaupan ongelmaksi sen, että monet tilaavat vaatteita enemmän kuin aikovat ostaa, mikä lisää palautuksien määrää. – Vaatteiden palauttaminen kuluttaa polttoainetta sekä tuottaa päästöjä. Samalla myös pakkausmateriaalit menevät hukkaan, mikä lisää pakkausjätettä. Saarijärven mukaan verkkokaupan ympäristövaikutuksista on puhuttu vähän. Jotta palautettavien vaatteiden määrää saataisiin vähennettyä, kuluttajien pitäisi olla tietoisia palauttamisesta aiheutuvista ympäristöhaitoista. Konkreettiseksi osaratkaisuksi Saarijärvi nimeää personoidun hinnoittelun, jossa asiakkaille luodaan erilaisia hintoja sen mukaan, miten paljon hän palauttaa vaatteita. – Tämä loisi kuluttajille motivaation vaikuttaa omaan palautuskäyttäytymiseen. Veera Kohopää
FAKTA
Moreenimedian kysely ○○Kyselyyn vastasi 175 henkilöä, joista suurin osa oli tamperelaisia. ○○Vastaajien ikä vaihteli 16–70 ikävuoden välillä. Suurin osa oli 21–25-vuotiaita. ○○Vastaajista 90 prosenttia oli naisia. ○○Kolmasosa vastaajista vastasi tilaavansa vaatteita verkosta noin kerran kolmessa kuukaudessa ja viidesosa kerran kuukaudessa.
Mari sinnitteli yliopistolla neljä vuotta, ennen kuin vaihtoi ammattikorkeaan tradenomiopintoihin.
Omatoimisuus ja ajanhallinta vaivaavat fukseja KOULUTUS Etenkin nuorimmilla opiskelijoilla opintojen alkuun
kasautuu paljon omaksuttavaa. Opintopsykologin mukaan ensimmäisenä opiskeluvuotena kannattaa olla itselleen armollinen. ENSIMMÄISEN VUODEN yliopisto-opiskelijat kohtaavat monia sopeutumisvaikeuksia opintojensa alkaessa. Enemmistö Moreenimedian kyselyyn vastanneista uusista yliopisto-opiskelijoista kokee, että korkeakouluopintojen alkaminen oli erittäin tai melko suuri muutos. Tätä mieltä oli reilut 80 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 148 Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Vaikka siirtymä korkeakoulumaailmaan koettiin suurena, 93 prosenttia koki sopeutuneensa opintoihin erittäin tai melko hyvin. Vastaajat raportoivat kuitenkin monenlaisista vaikeuksista. Usein toistuvia ongelmia olivat muun muassa vaikeudet aikatauluttamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Osa koki opiskeluihin palaamisen hankalaksi yhden tai useamman välivuoden jälkeen. Monen mielestä korkeakoulujen tiedotuskäytännöt ja sähköiset palvelut olivat sekavia. YLIOPISTOON sopeutuminen ei ollut helppoa myöskään tamperelaiselle Marille, 27, joka aloitti venäjän kielen opintonsa heti lukion jälkeen vuonna 2010. Opintojen haastava taso yllätti Marin, joka oli saanut lukion venäjän kursseista kiitettäviä ja erinomaisia arvosanoja. Koulunkäynti oli muutenkin sujunut hyvin ilman suurempaa vaivannäköä. Venäjän opinnoissa opiskelijoiden lähtötaso oli Marin mukaan hyvin vaihteleva, eikä opiskelijoita ollut säästösyistä enää jaettu tasoryhmiin, kuten aiempina vuosina. – Opiskelu oli helvetin vaikeaa. Olin koko ajan huonoin, joten tulin jatkuvasti lyödyksi maahan.
FAKTA
Moreenimedian kysely ○○Kyselyyn yliopisto-opintoihin sopeutumisesta vastasi 148 ensimmäisen vuoden opiskelijaa Tampereen yliopistosta. ○○74 prosenttia vastaajista oli aloittanut yliopisto-opintonsa 18–21-vuotiaana. ○○Lukiokoulutuksen viimeisimpänä koulutuksenaan oli suorittanut 86 prosenttia vastaajista, ammattikoulun 5 prosenttia.
Toisen vuoden jälkeen Mari ei enää käynyt aktiivisesti opiskelemassa. – Olin sen verran masentunut, että olin vaan kotona ja katsoin telkkaria. Jos olisin miettinyt tilannettani opiskeluiden kanssa, olisin varmaan pimahtanut. OPISKELIJOIDEN sopeutumisvaikeudet ovat tuttuja myös Tampereen yliopistossa työskentelevälle opintopsykologi Taija Tuomiselle. Hänen mukaansa opintojen alkaminen on suuri haaste etenkin niille opiskelijoille, jotka tulevat yliopistoon suoraan lukiosta ja muuttavat ensimmäistä kertaa omilleen. – Siinä on hirveästi muutoksia. Yhtä aikaa pitäisi ottaa niin monta asiaa haltuun. Tuomisen mukaan juuri tämän ryhmän opiskelijoissa on paljon niitä, jotka hakeutuvat toisen vuoden syksyllä opintopsykologin vastaanotolle väsymisen ja uupumisen takia. Hän kehottaa opiskelijoita olemaan armollisia itselleen, vaikka opinnot eivät heti ensimmäisenä vuotena lähtisi sujumaan toivotulla tavalla. Opintopsykologin mukaan vaikeuksia
kohtaavat monesti myös sellaiset opiskelijat, jotka ovat aiemmin menestyneet hyvin koulussa. – Osa on pärjännyt aika pinnallisellakin lukemisella. On myös niitä, jotka eivät ole koskaan oppineet tekemään työtä, kun sille ei ole ollut tarvetta. Yliopisto voi olla heille vähän kova koulu. Vaikka moni saa opinnoista otteen alun haparoinnin jälkeen, ei Marin tilanne helpottanut opintojen edetessä. Hän sinnitteli yliopistolla melkein neljä vuotta ennen kuin lopulta teki päätöksen opintojensa keskeyttämisestä.
”
Opiskelu oli helvetin vaikeaa. Olin koko ajan huonoin, joten tulin jatkuvasti lyödyksi maahan.
Mari, opiskelija
– Olo oli tosi helpottunut lopettamispäätöksen jälkeen. Ajattelin, että ehkä voin tehdä jotakin muuta. Ehkä opiskelun ei kuulu olla niin kurjaa. Mari vaihtoi myöhemmin ammattikorkeakouluun ja hän valmistui sieltä joulukuussa tradenomiksi. Marin nimi on muutettu.
Heta Ylitie
Onko opiskelijan arki rankempaa kuin ennen? Lue pääkirjoitus sivulta kaksi.
ajassa kartalla luotain näkymä media 5
Vähävaraisia perheitä tukevia palveluita yritetään yhdistää
Valtuustoaloite sukupuolirooleista on lainvastainen
TALOUS Vähävaraisten perheiden joukossa ovat lisääntyneet muun
muassa entiset yrittäjät. Järjestöjen toiminnalla on yhä suurempi merkitys vähävaraisten perheiden tukemisessa. VAPAAEHTOISET työntekijät ovat keskiviikkoaamuna purkamassa lahjoitettuja vaatteita esille jätesäkeistä. Tampereen Hope ry:n toimitiloihin saapuu asiakkaita tasaiseen tahtiin etsimään itselleen tarpeellisia tavaroita. Hope ry tukee vähävaraisia lapsia ja perheitä vapaaehtoistyön voimin. Tampereen tiiminvetäjä Kirsi Stenvall on huomannut asiakaskunnassa muutoksen viimeisen kolmen vuoden aikana. Taloudellista apua on viime vuosina tarvinnut aiempaa enemmän muun muassa entiset yrittäjät, sillä taantuman seurauksena monet yritykset ovat ajautuneet konkurssiin. – Tällaiset perheet tarvitsevat erityistä tukea, sillä heillä ei ole samanlaisia valmiuksia ja mekanismeja selviytyä kuin perheillä, jotka ovat jo pitkään tottuneet sinnittelemään pienemmällä rahamäärällä, Stenvall sanoo. TAMPEREELLA OLI vuonna 2016 pienituloisia lapsiperheitä noin 15 prosenttia väestöstä, kertoo Tampereen köyhyystyöryhmän tutkimus. Vuoden 2017 tietojen mukaan viidennes tamperelaisista oli joutunut viimeisen vuoden aikana tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan vuoksi ja 13 prosenttia on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin he saavat rahaa ostaakseen lisää. Tampereella pärjäämisongelmat olivat valtakunnallista tasoa korkeammat. Tiiminvetäjä Stenvallin mukaan tilanteeseen on vaikuttanut Tampereella pitkään jatkunut huono työllisyystilanne. Yrityksen konkurssista on saattanut jäädä maksettavaksi iso velkataakka, ja vähistä työtunneista rahaa jää käteen paljon aikaisempaa vähemmän.
FAKTA
LAPE-hanke ○○Vuosina 2017–2018 toteutettu hallituksen kärkihanke. Projektin edistäminen jatkuu edelleen. ○○Tavoitteena on saada muun muassa vähävaraiset perheet nopeammin oikeanlaisen avun piiriin sekä sovittaa palvelut paremmin yhteen. ○○LAPE-työskentely toteutetaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla.
Lähde: lapepirkanmaa.fi
Stenvall kertoo järjestöjen olevan yhä isommassa osassa vähävaraisten perheiden tukemisessa. Myös Tampereen kaupungin palvelulinjapäällikön Maria Päiväsen mukaan järjestötoiminta on merkittävä apu vähävaraisille perheille kunnan palveluiden lisäksi. – Jos toimeentulotukikaan ei riitä perheiden toimeentuloon tai eteen tulee yllättäviä menoeriä, ohjaamme perheet usein järjestöjen palveluiden luo, Päivänen kertoo. Päiväsen mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa vähävaraisille perheille esimerkiksi aikuissosiaalityön palveluita, perhetyötä ja kotipalvelua. Perhetyö ja kotipalvelut voidaan tarjota maksuttomina, jos asiakkaan maksukyky ei riitä asiakasmaksuihin. PALVELULINJAPÄÄLLIKKÖ Päiväsen
mukaan olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tukea tarvitsevat vähävaraiset perheet saadaan oikeanlaisen avun piiriin.
Tampereella on asian ratkaisemiseksi keskitytty palveluiden yhdistämiseen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, LAPE-hanke, pyrkii yhdistämään lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Päiväsen mukaan näin oikeanlainen apu olisi nopeammin saatavilla, kun asiakasta ei pompotella toimijalta toiselle. Tiiminvetäjä Stenvall kokee, että Tampereella perheillä on ongelmana juuri oikeiden palveluiden löytäminen. – Tampereella on tehty hyviä siirtoja palveluiden yhtenäistämisen kehityskulussa. Olen erittäin optimistinen kehityksen suunnan suhteen.
”
Nelli Peltonen
Entisten yrittäjien perheet tarvitsevat erityistä tukea, sillä heillä ei ole samanlaisia valmiuksia selviytyä.
Kirsi Stenvall, Tampereen Hope ry:n tiiminvetäjä
LAURA HYYTI
SEITSEMÄN valtuutettua jätti Oriveden kaupungille valtuustoaloitteen, jonka mukaan kouluissa tulisi opettaa, että sukupuolia on vain kaksi. Oriveden kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila kertoo kaupunginvaltuustolle jätetyn valtuustoaloitteen rikkovan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädäntöä sekä tasa-arvolakia, joihin opetusohjelma nojaa. Mattila kertoo, että Oriveden kaupungin hallintosääntöjen mukaan valtuutetuilla on aloiteoikeus, ja tästä johtuen asia etenee kaupunginhallitukseen. Mattila ei kuitenkaan usko, että aloite johtaa toimenpiteisiin. – Ei muutama valtuutettu voi muuttaa meidän varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä, joka takaa sen, että jokaisella nuorella ja lapsella on oikeus kasvaa juuri sellaiseksi kuin he ovat. Katariina Halonen
Näsijärven jää kärsii lumesta ja hellekesästä NÄSIJÄRVEN JÄÄN paksuus on nyt vain 12 senttiä, mikä on koko Suomen mitassakin vähän. Helmikuiden keskiarvo on 35 senttiä. – 30 vuoteen ei ole ollut näin ohutta jäätä, kertoo Tampereen satamamestari Matti Joki. Lukema on yllättävä, sillä Tampereella on ollut hyvä talvi. Lumi ei kuitenkaan ole jäälle avuksi. Järven päällä on paljon lunta, joka estää jäätymistä. Hellekesäkin vaikuttaa yhä, sillä lämmin vesimassa ei jäädy helposti. Tilanteeseen ei ole enää tulossa parannusta, koska talvi on jo pitkällä. Joen mukaan Näsijärvellä voi kuitenkin liikkua. Tutut kulkureitit ovat osittain hyvin paksuja, kun taas esimerkiksi Hiedanranta on lähes sula. – Jää kestää ihmistä jo seitsemän sentin kohdalla. Näsijärven tuttujen reittien ulkopuolelle en lähtisi. Sanni Koivuniemi
Suurpotit lisäsivät Eurojackpotin suosiota
Kirsi Stenvall toimii vähävaraisia lapsia ja perheitä auttavan Tampereen Hope ry:n tiiminvetäjänä.
EUROJACKPOTIN liikevaihto kasvoi vuonna 2018 yli 40 prosenttia. Veikkauksen viestintäpäällikkö Tomi Auremaan mukaan Suomeen tulleet suuret voittosummat ovat yksi syy Eurojackpotin suosion kasvuun. – Suomalaiset ovat huomanneet, että Eurojackpotissa voi oikeasti voittaa ja myös uskovat siihen. Myös median kiinnostus miljoonapottien voittajia kohtaan on ollut suurta. Viime helmikuussa Suomeen tullut 90 miljoonan euron voitto kiinnosti mediaa pitkään. Eurojackpotia on pelattu Suomessa vuodesta 2012 lähtien. Suomeen on tullut yhteensä 14 Eurojackpotin päävoittoa. Tampereelle päävoitto on osunut kaksi kertaa. Siru Perälä
6 ajassa kartalla luotain näkymä media
Uskonkirjo myllää koulujen arkea VAKAUMUKSET Suomessa elää yhä useampien
uskontojen edustajia. Se on otettava huomioon myös koulujen opetuksessa ja arjessa.
ERILAISET maailmankatsomukset, arvot ja uskonnolliset tavat elävät rinnakkain suomalaisilla työpaikoilla ja koululuokissa. Uskontojen moninaistumisen vuoksi vuosikymmeniä vanhoja perinteitä joudutaan miettimään uudelleen myös Tampereella. Etelä-Hervannan koulussa erilaiset uskonnot ovat jo arkipäivää. Hervantaan on vuosien saatossa muuttanut paljon ihmisiä ulkomailta, mikä on monipuolistanut uskontojen kirjoa kaupunginosassa. – Meillä osataan kohdata eri uskonnoista tulevat oppilaat. He ovat tavallisia lapsia ja nuoria uskontokunnasta riippumatta, sanoo Etelä-Hervannan koulun apulaisrehtori Saara Kudjoi. Uskonnonopetus Tampereella rakentuu monesta palasesta. Esimerkiksi EteläHervannan koulussa lapset voivat saada evankelis-luterilaista, ortodoksista tai islamin opetusta, katolisen opetuksen tunnit pidetään Pohjois-Hervannassa, ja bahaiuskonnon opetusta saavat kokoontuvat Linnainmaalle. Kirkkokuntiin kuulumattomat saavat elämänkatsomustiedon opetusta, kun taas jehovan todistajat eivät yleensä osallistu
ajassa kartalla luotain näkymä media 7
uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneille lainkaan. USKONNON TUNTIEN sovittaminen lukujärjestykseen ei ole helppo tehtävä. Kaupunki laatii ensin uskonnon opettajille lukujärjestykset, joiden pohjalta koulut alkavat suunnitella oppilaiden viikkotunteja. Rehtoreilla riittää tekemistä tuntien sijoittelussa lukujärjestykseen, koska eri aineiden oppitunnit osuvat päällekkäin. – Miten uskonnontunneilla oleville opetetaan matematiikka, joka jää uskonnontunnin takia pois? Tuntien järjesteleminen on aikamoinen palapeli, Saara Kudjoi kuvailee. Monet uskonnot näkyvät arjen koulutyön lisäksi juhlissa, joista pyritään jättämään katsomuksellisuus pois. Etelä-Hervannan koulussa asiaa pohdittiin viimeksi joulujuhlan aikaan. – Luimme Opetushallituksen ohjeen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ja totesimme, että Enkeli taivaan -virsi voidaan laulaa. Katsomme, että Enkeli taivaan ja Suvivirsi kuuluvat Suomen koulukulttuuriin. Haluamme pitää kiinni näistä perinteistä.
Uskontojen perinteitä kunnioitetaan myös lomakäytännöillä. Oppilaat voivat hakea lomaa, kun kalenterissa on heidän uskontoonsa liittyvä juhla, kuten ramadan-aika. Asiaan on tullut kaupungiltakin ohjeistusta, jonka mukaan uskonnolliset lomat voidaan hoitaa normaalilla loma-anomuskäytännöllä. Uusia opettajia voidaan neuvoa tilanteissa, joissa oppilaat anovat lomaa uskonnollisten juhlien ajalle. – Ramadanin aikaan on myös muistutettu opettajia huolehtimaan siitä, että lapset syövät riittävästi. SUOMEA EI VOI enää luonnehtia pelkästään luterilaiseksi maaksi. Viime vuoden lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus putosi ensi kerran alle 70 prosenttiin. Vielä 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäseniä. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mielestä monikulttuurisessa yhteiskunnassa uskontojen ja maallisten maailmankatsomusten on pystyttävä elämään yhdessä. – Uskonnot ovat usein kietoutuneet niin vahvasti kulttuuriin, että niiden poistami-
nen yhteiskunnasta ei olisi edes mahdollista, Sohlberg sanoo. Maahanmuutto on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen uskonnollisuuden kentälle. Islamin, buddhalaisuuden, katolilaisuuden ja helluntalais-karismaattisen kristillisyyden määrä on kasvanut erityisesti maahanmuuton myötä. Uskontoja on kuitenkin hankala tilastoida. Monet uskonnon harjoittajista eivät virallisesti kuulu uskontokuntiin, koska he eivät ole liittyneet kirkkoon tai mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. – Tähän joukkoon kuuluu muun muassa suurin osa muslimeista, sekä buddhalaisia, katolilaisia ja helluntailaisia. Jotkut kuuluvat ainoastaan tavallisiksi yhdistyksiksi rekisteröityihin uskonnollisiin yhteisöihin, Sohlberg kertoo. Jussi Sohlbergin mukaan myös uushenkisyys on yksi suurimmasta 2000-luvun uskonnollisista trendeistä. Uushenkisyyteen kuuluu vapaus yhdistää itselleen mieluisia piirteitä eri uskonnoista ja henkisistä perinteistä. – Ihminen voi olla kirkon jäsen ja samalla harjoittaa esimerkiksi meditaatiota, mind-
fullnessia tai joogaa. Myös yliluonnollisuutta korostavat uushenkiset suuntaukset, kuten ufouskonnollisuus ja enkelihenkisyys ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa. ETELÄ-HERVANNAN koulun apulaisrehtori Kudjoi ei ole havainnut, että koulun oppilaat kiusaisivat toisiaan uskonnon vuoksi. Koulun nuoriso-ohjaaja Emmi Hellstenin mukaan yksittäisen oppilaan uskonnollisuus ei korostu uskontojen suuren määrän vuoksi. – Suhtautuminen koulukaverin uskontoon sujuu täällä luontevasti, Hellsten sanoo. Suvaitsevaisuus onkin tärkeä arvo EteläHervannan koululle. Käytännössä se näkyy esimerkiksi kuukausittain jaettavissa diplomeissa, joille on kolme kategoriaa: otan vastuun, olen sisukas tai kunnioitan muita. Perusteet diplomille luetaan aina jakotilaisuudessa. – Koulun käytävillä kulkee monen näköisiä, eri tavalla pukeutuneita ja eri kielillä puhuvia oppilaita. Siellä suvaitsevaisuus näkyy parhaiten, Kudjoi sanoo. Aaro Immonen, Niklas Mäkinen, Jaakko Suorsa
FAKTA
Uskonnot Suomessa ○○Vuonna 2018 Suomessa oli evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lisäksi 136 uskonnollista yhdyskuntaa ja 1000 yhdistyspohjalta toimivaa uskonnollista yhteisöä. ○○Uskonnollinen yhdyskunta on erityinen uskonnonvapauslaissa määritelty yhteisömuoto, jonka perustamiseen vaaditaan muun muassa oma uskontunnustus. ○○Kristillisten yhdyskuntien jälkeen eniten jäseniä on islamilaisissa yhdyskunnissa, joihin kuului vuoden 2017 lopussa tilastojen mukaan yhteensä yli 15 000 jäsentä. ○○Vieraskielisistä 85 prosenttia ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallitus, Tilastokeskus
JA SM IN A KA A UT
8 ajassa kartalla luotain näkymä media
Suomalaiset luottavat vaalikoneisiin ehdokasta valitessaan.
Suosittujen vaalikoneiden teemoista päättää kourallinen toimittajia
VAALIT Moni suomalainen media rakentaa vaalikoneen auttamaan lukijoita sopivan ehdok-
kaan löytämisessä. Ylellä eduskuntavaalikoneen teossa on mietitty erityisesti nuorta yleisöä. Helsingin Sanomien vaalikonekysymysten toimivuutta on testattu datalähtöisesti. TILASTOKESKUKSEN mukaan ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja melkein puolet 18–89-vuotiaista suomalaisista käytti vaalikonetta, ja liki neljännes 18–24-vuotiaista vastaajista koki vaalikoneen vaikuttaneen ehdokkaan valintaan paljon. Vaalikoneiden merkitys tulevien vaalien äänestyspäätöksiin tuskin on vähenemässä. Ylellä ja Helsingin Sanomissa vaalikoneiden rakentaminen aloitettiin jo viime vuoden puolella. Molemmissa medioissa ensimmäinen askel vaalikoneen sisällön luomisessa on oleellisten teemojen valitseminen. YLEN eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri kertoo, että Ylen vaalikoneen sisällöstä päättää työryhmä, jossa on politiikan toimittajien lisäksi esimerkiksi talous- ja ympäristöaiheet tuntevia toimittajia. Ylen vaalikoneen teemojen valinnassa näkyy päivän poliittisen keskustelun lisäksi se, mitä
yleisö haluaa. – Pyrimme tuottamaan lisää tietoa niistä teemoista, jotka ovat äänestäjän kannalta tärkeitä. Teemojen valinnassa ovat auttaneet tutkijat sekä Ylessä teetetty tutkimus äänestäjien mielestä tärkeistä teemoista, Seuri sanoo. Työryhmä miettii vaalikoneen teemat ja tekee vaalikoneväittämät. Sen jälkeen ne menevät kommentoitavaksi vaalien ohjausryhmälle, jota vetää Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. HELSINGIN SANOMIEN vaalikoneesta vastaava Piia Elonen sanoo, että heillä vaalikoneen sisällöstä päättää politiikan toimituksen esimies. Koneeseen valittavien teemojen on oltava yhteiskunnallisesti suuria ja merkityksellisiä ihmisten arjessa. – Viime vuosina minä olen päättänyt vaalikoneen teemat ja väittämät toimituspäällikön sparrauksen avulla, Elonen kertoo. Helsingin Sanomien tulevien eduskunta-
vaalien vaalikone painottuu Elosen mukaan ilmastoasioihin, jotka on muutenkin nostettu yhdeksi lehden painopisteistä. VAALIKONEET 2020 -hankkeen tutkija
Esa Reunanen näkee, että vaalikoneilla on jonkinlainen vaikutus siihen, millaisista teemoista vaalien alla keskustellaan. Tampereen yliopistossa toteutettavassa hankkeessa tutkitaan suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä vaaleissa ja uutisjournalismissa. – Vaalikoneissa ehdokkaat pakotetaan ottamaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin kantaa, ja heille annetaan mahdollisuus perustella näkemyksiään, Reunanen kertoo. Reunasen mukaan vaalikoneiden teemat ovat usein hyvin samankaltaiset, mutta painotuksissa on eroja. Esimerkiksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa osa vaalikoneista painotti henkilökohtaisia arvokysymyksiä, kun taas osa kysyi enemmän presidentin viranhoitoon liittyvistä asiois-
ta. Presidentinvaaleissa kuusi toimitusta teki vaalikoneen. SEURI, Elonen ja Reunanen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, millainen on hyvä vaalikonekysymys: erotteleva ja yksiselitteinen. Sen on myös oltava selkeä, koska vaalikoneita täytetään usein nopeasti. – Vaalikone on ikään kuin ehdokkaan ja äänestäjän parittamista ja yhdistämistä, ja siksi erojen tekeminen ehdokkaiden välille on tärkeää, Elonen sanoo. Elonen kertoo, että Helsingin Sanomien vaalikone kertoo ensin vastaajalle sopivimman puolueen ja vasta sen jälkeen ehdokkaan. Tällä halutaan korostaa sitä, että Suomen järjestelmässä ääni menee puolueelle. – Yritämme vaalikoneella viestiä sitä, että ihmiset miettisivät myös omia ajatuksiaan vastaavaa puoluetta eivätkä vain hyvää tyyppiä. Siru Perälä
ajassa kartalla luotain näkymä media 9
LAURA HYYTI & TIINA HAUTAMÄKI
Musiikki kuuluu kaduille
KATUSOITTO Tampereen katusoittajat ovat joutuneet taistelemaan
kuuluvuutensa puolesta, mutta musiikki raikaa kaduilla edelleen. Lupamaksutkin hoitaa kaupunki. MATKAKESKUSTUNNELISSA kävelevien ihmisten askelia rytmittää kiviseinistä kantautuva kitaransoitto. Soittajaa vilkuillaan varovasti, jotkut heittävät peukkuja ja hymyjä. VR:n omistama asematunneli oli aiemmin suosittu katusoittopaikka Tampereella, mutta kaikki katuesiintyminen kiellettiin tunnelissa joulukuussa 2016. Kovaäänisen musiikin katsottiin olevan häiriöksi tunnelin liikkeille ja asiakkaille. Kielto tuli esiintyjille yllätyksenä, mutta toimettomiksi ei jääty. Asematunnelin vieressä kulkee samansuuntainen Finnpar-
”
Vuodenvaihteesta lähtien katusoittajien ei ole enää tarvinnut maksaa katusoitosta lupamaksua
kin omistama matkakeskustunneli, jonka varrella ei ole liiketiloja. Tamperelainen katusoittaja Jussi ”Jo’ Buddy” Raulamo aloitti pian kieltouutisen jälkeen Finnparkin kanssa työläät neuvottelut. Soittolupa irtosi keväällä 2017, mutta ensimmäisen vuoden aikana esiintyminen oli luvanvaraista. Soittovuoroja sai varata Finnparkilta, mutta soittajien mie-
lestä järjestelmä ei toiminut. – Pahimmillaan oli kuukauden jonoja, koska varauksia pystyi tekemään vain koko päiväksi kerrallaan, tunnelissa ahkerasti musisoiva Matti Vaasinen kertoo. Soittajat käyttivät päivävarauksistaan vain pari tuntia. Muuten tunneli oli vuosi sitten tyhjillään. Uuden katusoittopaikan ahkera puolestapuhuja Raulamo jatkoi työtään, ja katusoittaminen matkatunnelissa vapautui vuosi sitten. Tästä lähtien soittajat ovat sopineet soittoajoista keskenään. KAIKKEEN MUSIIKIN julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijänoikeusjärjestö Teostolta asianmukainen lupa, mutta katusoiton osalta tilanne muuttui 1.1.2019. Vuodenvaihteesta lähtien katusoittajien ei ole enää tarvinnut itse maksaa katusoitosta lupamaksua missään Suomen kunnassa, koska kunnat maksavat sen. Tieto on tavoittanut soittajat toistaiseksi heikosti. Teoston julkisen esittämisen liiketoimintapäällikkö Lasse Fast kertoo, että pienimuotoinen katusoitto on nyt osa Teoston ja Suomen kuntaliiton välistä sopimusta. Katusoittajista ei ole rekisteriä, joten heitä on vaikea tavoittaa, eikä heidän määrästään ole tietoa. Oletettavasti suurin osa katusoittajista ei hankkinut lupaa ennen sopimusmuutostakaan. – Luvattomia soittajia on ollut enemmän kuin heitä, jotka luvan ovat maksaneet, Fast arvioi. Fastin mielestä katusoitto rikastuttaa Suomen katuja ja musiikkikulttuuria. Ilman
lupaa soittamisesta ei ole joutunut vaikeuksiin, sillä Teosto ei ole tarkistanut lupia katusoittajilta. Fastin mukaan työntekijöiden lähettäminen kaduille vahtimaan esiintyjiä ei ole taloudellisestikaan järkevää. KATUSOITTAJIIN VOI TÖRMÄTÄ Tampereella matkakeskustunnelin lisäksi Hämeenkadulla, Kuninkaankadulla, Laukontorilla ja Keskustorilla. Viime kesän helteillä Hämeenkadulla oli esiintyjiä niin tiheään, ettei kadulla pääse kulkemaan askeltakaan ilman taustamusiikkia. Vaasisen mukaan hyvässä katusoittopaikassa on ihmisiä, joilla ei ole kiire minnekään. – Ehkä jäätelökioskeja tai penkkejä, joilla voi istua ja jäädä hengaamaan. Talvella Tampereen kaduilla kiertää esiintymässä pienempi joukko. Aktiivisia soittajia on alle kymmenen ja sopivia soittopaikkojakin vain yksi. Suojainen ja lämmitetty matkakeskustunneli on talvella ainoita paikkoja, jossa katusoittajat voivat esiintyä ilman paleltumista. Soittopaikan saaminen Tullin alueen ja Hämeenkadun yhdistävään tunneliin oli työn takana, mutta se kannatti. Tilan akustiikka on esiintyjälle edullinen. Vahvistimia tunnelissa ei saa käyttää, muttei niitä tarvitsisikaan. Soitto ja laulu kantautuvat katua huomattavasti laajemmalle alueelle, kun ympärillä on kiviseinät. – Akustiikka on tärkeää, ääni kantaa paljon pidemmälle. Kadulla on aina meteliä, Vaasinen sanoo. Sanni Laine
LAURA HYYTI
FAKTA
Vaalikoneet ○○Vaalikoneen tehtävänä on auttaa äänestäjää löytämään itselleen sopivin ehdokas. ○○Viime eduskuntavaaleissa käytetyimmät olivat Ylen, MTV:n ja Helsingin Sanomien vaalikoneet. ○○Ylen eduskuntavaalikone avataan yleisölle 14. maaliskuuta. ○○Helsingin Sanomien vaalikoneen avautumispäivästä ei ole vielä tietoa. ○○Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 14. huhtikuuta. ○○Europarlamenttivaalit käydään sunnuntaina 26. toukokuuta. ○○Vaalikoneet 2020 -hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa vuosina 2017–2019 ja sen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. ○○Lähde: Eduskunnan kirjasto, Yle, Helsingin Sanomat
Tamperelainen muusikko Matti Vaasinen on soittanut kadulla puolitoista vuotta. Tunneli on hyvä paikka katusoitolle akustiikan ja rauhallisuuden takia.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media
Elämänkumppanina kutina TERVEYS Atooppinen ihottuma eli ekseema on pitkäaikainen ihosairaus, jonka
oireista kärsii miljoona suomalaista jossain vaiheessa elämäänsä. 20-vuotiaalle Jarkko Mäkiselle ekseema ja siihen liittyvät oireet ovat jokapäiväisiä. Millaista elämä on, kun kutittaa koko ajan? Kuvat ja teksti: Jasmina Kauta
Mäkisen suvussa vain hänellä ja hänen veljellään on atooppista ihottumaa. On mysteeri, miksi sairaus on puhjennut vain heillä.
ajassa kartalla luotain näkymä media 11
12 ajassa kartalla luotain näkymä media
Mäkinen kertoo, että joskus kroppa vain päättää, että yö ei ole nukkumista varten. Ihoa pistelee niin paljon, että on hankala ajatella mitään muuta.
Jarkko Mäkinen toivoo, että ihmiset katsoisivat joskus pintaa syvemmälle.
”
JOKAINEN meistä tietää sen tunteen, kun kutittaa jostakin. Se pieni, ärsyttävä tuntemus saa käden hakeutumaan kuin itsestään kutiavan kohdan luo. Raapiminen on sisäänrakennettu toiminto. Se vain tapahtuu, ja sitten kutina normaalisti helpottaa. Ainakin niillä, joilla on terve iho. Sain diagnoosin atooppisesta ekseemasta jo alle kouluikäisenä ja olen kutissut niin kauan kuin muistan. Kutinan lisäksi minulla on muitakin atoopikolle tyypillisiä oireita, kuten ihon kuivumista ja hilseilyä, raapimisesta aiheutuvaa kirvelyä ja ihottuma-alueen punoitusta.
Kutinasta se kaikki lähtee. Jos jotakin paikkaa kutittaa oikein kovasti, en voi olla raapimatta sitä. Raapimisesta tulee ensin aivan mahdottoman hyvä olo, kunnes lopulta huomaan raapineeni ihon rikki. Kutina saattaa hetkeksi lakata, mutta valmiiksi hajalla oleva iho alkaa kutista entistä enemmän. Ihoa vain raapii ja raapii toivoen, että kutina loppuu. No, loppuuhan se – sitten, kun iho on kirvelevällä vereslihalla eikä mitään raavittavaa ole enää jäljellä. Lopputuloksen näkeekin sitten peilistä. KUTISEVAN ihottuman raapiminen ja siitä saatava euforinen tunne on aiheuttanut mi-
Jääkiekko on tuonut Mäkisen elämään paljon hyvää. Jäällä ja sen äärellä kaikki muu unohtuu.
nulle tietynlaisen riippuvuuden. Ihan kuin tekisi mieli syödä karkkia koko ajan, vaikka tietää sen olevan epäterveellistä. Sitten lupaa itselleen, että ottaa vain yhden. Yhtäkkiä koko karkkipussi onkin jo tyhjä. Raapimisesta on tullut tapa, jota teen huomaamattani. Muisto siitä, että rapsutuksesta on tullut hyvä olo, laittaa kädet rapsuttamaan ja metsästämään tunnetta uudelleen. Minulla on iholleni ”oma normaali”, joka voisi olla jollekulle muulle katastrofitilanne. Ihottuma paranee ja pahenee sattumanvaraisesti. Välillä on hyviä kausia, joina ihottumaa ei huomaa melkein lainkaan. Huonoja kausia onkin sitten enemmän. Taipeet
kuivuvat helposti, ja käsivarsissa ihottuma saattaa helposti näyttää siltä, että piikittäisin itseäni säännöllisesti. Kasvoissa ihottuma näyttää siltä, kuin olisin saanut turpaan tai kaatunut naama edellä asfalttiin. Selkä taas saattaa muistuttaa punaista, verta tihkuvaa saaristokarttaa. ATOOPPISEN ihottuman hoitaminen vaatii kärsivällisyyttä ja rutiinia. Loppujen lopuksi aseet kutinaa vastaan ovat aika yksinkertaiset. Kutina johtuu kuivasta ihosta, joten rasvaan itseni lähes kaikkialta vähintään kerran päivässä. Teen myös rasvapesuja. Kortisonivoide ja antihistamiini ovat hyviä
ajassa kartalla luotain näkymä media 13
huonon kauden apulaisia. Käyn välillä oireideni vuoksi lääkärillä näyttäytymässä, mutta minulle määrätään lähinnä Kela-korvattua perusrasvaa huolimatta siitä, miten pahalta iho näyttää. Moni asia saa ihoni ärsyyntymään, mutta hiki on iholleni kuin myrkkyä. Pelkkä ajatuskin saunasta saa minut irvistämään. Rakastan urheilua ja painin usein sen ristiriidan kanssa, onko liikunnan riemu sen arvoista, että sen jälkeen suihkussa tuntuu siltä kuin seisoisin happosateessa. Olen kuitenkin päättänyt, että on. Jos antaisin ihoni päättää mitä kaikkea voin tehdä, istuisin päivät pitkät kotona rasvaamassa.
”
Kun katson itseäni peilistä, huomioni kiinnittyy ihoni punaisiin ja rikkinäisiin pintoihin ja siihen, onko tilanne pahempi vai parempi kuin viimeksi.
Atooppinen ekseema vie välillä ajatukset kokonaan, varsinkin öisin. Olen viettänyt kokonaisia öitä valvoen ja miettien, että jos olisin normaali, nukkuisin nyt sikeästi enkä olisi voimattomana tuijottamassa märkivää ja syyhyävää ihoani. Yön pimeinä tunteina keskellä polttelevaa pistelyä tuntuu siltä, että menetän järkeni. OLEN ITSEENI ja ulkonäkööni monin tavoin tyytyväinen. Pidän siitä, miltä näytän
ihottumani alla. Mutta kun katson itseäni peilistä, huomioni kiinnittyy lähinnä ihoni punaisiin ja rikkinäisiin pintoihin ja siihen, onko tilanne pahempi vai parempi kuin viimeksi. Harvoin kukaan muu näkee sitä pahinta aluetta, joka on aina ihottumalla. Pitkät hihat ja lahkeet pelastavat paljon. Prioriteetti numero yksi on pitää kädet ja kasvot edustuskunnossa. Muistan kyllä kaikki katseet niinä aikoina, joina näytän olleeni tappelussa. Viime keväänä kasvoissani oleva ihottuma paheni niin pahaksi, että turvonnut ja tulehtunut iho muurasi silmäni umpeen. En minä kuitenkaan syytä tuijottelijoita. Tiedän, ettei muiden katseista ja ihmettelystä tarvitse välittää, mutta en suojele ihottumaa peitellessäni itseäni vaan ehkä enemmänkin muita. Kyllä minäkin tuijottaisin röyhkeästi, jos jollakulla olisi tällainen iho. Katselen itsekin peilistä, että hitto, miltä ihminen voikin näyttää. Valehtelisin, jos sanoisin, etten ajattele ihottumaani, kun tapaan uusia ihmisiä. Ulkonäkökeskeinen maailma, jossa ihmisarvo määritellään kauneusihanteiden perusteella, ahdistaa. OLISIHAN elämäni tietenkin parempaa, jos minulla ei olisi tätä sairautta. Mutta koska tämä ei tästä koskaan parane, voin vain hyväksyä asian ja elää sen kanssa. Huumori auttaa paljon. Elän loppujen lopuksi melko tavallista elämää. Opiskelen korkeakoulussa, katson jääkiekkoa, näen kavereita ja vietän aikaa tyttöystäväni kanssa. Olen onnistunut keräämään ympärilleni ihmisiä, jotka muistuttavat hyväksynnällään joka päivä minua siitä, että olen arvokas juuri sellaisena kuin olen. Pakkohan se on uskoa.” Ihottuma paranee ja pahenee satunnaisesti. Etenkin talvella kuiva ilma saa ihon kutiamaan.
Ihottuma elää omaa elämäänsä hoidosta huolimatta. Mäkinen yrittää keskittyä ulkonäössään parantamaan niitä asioita, joihin hän voi vaikuttaa.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media
Tubettaja rikkoo ennakkoluuloja venäläisistä VIDEOT Kirill Sultanshin kyselee kanavallaan venäläisten mielipiteitä Suomesta ja vertailee
maiden kulttuureja. Hän haluaa näyttää suomalaisille uuden näkökulman venäläisistä. KIRILL SULTANSHINILLA on missio. Hän haluaa rikkoa stereotypiat ja ennakkoluulot venäläisistä tubettamalla. Youtube-kanavallaan Sultanshin, 22, kertoo suomen kielen opiskelusta, maistelee venäläisiä herkkuja ja vertailee Suomen ja Venäjän juhlatapoja. Suosituinta videota on katsottu yli 200 000 kertaa. Siinä Sultanshin kyselee kadulla venäläisiltä, mitä he ajattelevat Suomesta. Heidän mielestään Suomi on kylmä, nykyaikainen maa, jossa on mukavia ihmisiä ja toisinaan vähän liian rauhallista. – Suomessa olen saanut tosi paljon sellaista palautetta, että henkilön mielipide venäläisistä on merkittävästi muuttunut. Alun perin hän ajatteli sitä, mitä vanhemmat tai isovanhemmat ovat kertoneet. Se ei pidäkään paikkaansa. Aluksi Sultanshin latasi kanavalleen vain esittämiään versioita tunnetuista lauluista. Hän ei halunnut puhua suoraan kameralle. – Ajattelin, että saan vihaisia viestejä, kun en puhu täydellistä suomea. Sitten kun rohkeasti kokeilin, tulikin paljon positiivista palautetta. Nyt Sultanshin julkaisee säännöllisesti kanavallaan videoita, joissa hän puhuu lähes ainoastaan suomea. Tilaajia hänellä on yli 25 000. SULTANSHIN on kotoisin Vologdan historiallisesta kaupungista Venäjältä. Tärkeä liikenteen solmukohta sijaitsee hieman Helsinkiä etelämpänä. Automatkaa kaupunki-
en välille kertyy tuhat kilometriä. Sultanshin muutti Suomeen opiskelemaan 16-vuotiaana. Hän tuli Venäjältä autolla vanhempiensa ja tavaroidensa kanssa syksyllä 2013. Muutaman päivän kuluttua vanhemmat lähtivät takaisin Venäjälle. – Minulla oli juuri silloin syntymäpäivä. Olin täysin yksin, ja koulukin alkoi vasta parin päivän päästä. Suomi ei ollut Sultanshinille kuitenkaan täysin vierasta maaperää. Hänen isänsä on muusikko, joka konsertoi Sultanshinin lapsuudessa useasti Suomessa. Koko perhe matkusti maassa autolla, ja erityisesti Mikkeli tuli tutuksi. – Rakastuin heti Suomeen. Täällä on turvallinen ympäristö ja hyvät ihmiset. Turvallinen olo tarttui minuun herkästi, Sultanshin kertoo ensikosketuksistaan Suomeen. Teini-ikäisenä Sultanshin päätti, että hän haluaa opiskelemaan Suomeen. Hän sai tietää, että Suomessa voi saada laadukasta opetusta ja vieläpä ilmaiseksi, jos opiskelee suomen kielellä. Oli kuitenkin yksi este ylitettäväksi – Sultanshin ei osannut sanaakaan suomea. SULTANSHIN alkoi harjoitella suomea 15-vuotiaana. Hän tapasi kahdesti viikossa silloin lähes 80-vuotiaan suomalaissyntyisen Lilja-nimisen rouvan Vologdassa. – Kun en ollut hänen luonaan, puhuin puhelimessa hänen kanssaan. Opittuani perussanaston puhuimme vain suomea koko ajan.
Sultanshin opiskeli suomea paljon myös itsenäisesti. Kotona hän katsoi Risto Räppääjää ja suomeksi dubattuja piirrettyjä. Hän myös kuunteli suomalaista radiota, vaikka ei ymmärtänyt puoliakaan kuulemastaan. Sultanshin sanoo, että kieltenopiskelussa tärkeintä on motivaatio. Hän pitää suomea vaativana kielenä, mutta uskoo nimenomaan oman vahvan motivaationsa helpottaneen aluksi kielen vaikeutta. – Jos sanotaan, että pitää muuttaa toiseen maahan vuoden päästä, niin kieltä kyllä oppii. Tasan vuoden kuluttua suomen opiskelujen aloittamisesta Sultanshin päätti hakea ammattiopistoon Suomeen. Hän täytti hakulomakkeet netissä sanakirjan avulla ja tuli isänsä kanssa suomalaisten oppilaitosten pääsy- ja kielikokeisiin. Kokeita seurasi muutaman kuukauden tuskallinen odotus, kunnes Sultanshin sai tietää päässeensä opiskelemaan media-assistentin tutkintoa Tampereelle. Hän muistaa päivän tarkasti. – Se oli 13.6.2013. Etsin ja löysin nimeni pitkästä Excel-listasta. Se oli kunnon elämänkäänne. Nykyään Sultanshin opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa ja puhuu rikasta suomen kieltä. Hän viihtyy kaupungissa, jossa hänellä on paljon tuttuja. KUN SULTANSHINILTA kysyy suomalaisten ja venäläisten eroista, hän vastaa, että
suomalaiset lämpenevät tuntemattomia kohtaan hitaammin kuin venäläiset. – Toisaalta tykkään siitä, että luottamus ihmisiin herää ajan myötä. Ei pidä heti ensimmäisen kymmenen minuutin aikana muodostaa täyttä luottamusta, koska se voi pettää. Sultanshin on havainnut myös henkilökohtaisen tilan merkityksen Suomessa. Hänen mukaansa bussipysäkillä ei saa astua liian lähelle toista. Jos astuu, on todennäköisesti ulkomaalainen, joka ei tiedä tästä hiljaisesta säännöstä. Lisää asiaa kulttuurieroista on tulossa Sultanshinin Youtube-kanavalle. Hän näyttää kännykästään listaa, jossa on 180 ideaa videoita varten. – Haluan viedä viestin loppuun: ajatelkaa venäläisistä vähän uudestaan, vähän uudesta näkökulmasta. Aaro Immonen
FAKTA
Kirill Sultanshin ○○Syntynyt 1996. ○○Kotoisin 300 000 asukkaan Vologdan kaupungista Pohjois-Venäjältä. ○○Asuu Hervannassa Tampereella. ○○Opiskelee Tampereen Ammattikorkeakoulun Proakatemia-yksikössä. ○○Harrastaa pyöräilyä, sijoittamista, kuntosalia ja lukemista. AARO IMMONEN
Kirill Sultanshin sanoo, ettei tee videoita Venäjästä valtiona. ”Puhun ihmisistä, miten he käyttäytyvät ja mihin he ovat tottuneet.”
ajassa kartalla luotain näkymä media 15
LIUKASTELUA TYÖMAIDEN KESKELLÄ
LAURA HYYTI
MEDIAPELIÄ
Laura Hiltunen
laura.hiltunen@tuni.fi
Vanhustenhoidon tärkein periaate tulisi olla arvokkaan elämän turvaaminen. Onko vanhempiemme ihmisarvon säilyminen tulevaisuudessa omissa käsissämme?
Tampereen kaduilla kulkemisessa on tällä hetkellä haastetta. Pari päivää kestäneet loskakelit jäätyivät tiistaiaamun kirpsakassa auringossa kunnon luistinradaksi. Varpu Andersonin tahtia jäinen tarpomistanner ei kuitenkaan pääse hidastamaan. ”Jääpiikit kyllä pitävät pystyssä!”
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Nuoret siirtyvät viestimään yksityisesti Kun aikuiset ovat vallanneet Facebookin, nuoret hakeutuvat muihin sosiaalisen median palveluihin. Onko nuorten suhtautuminen sosiaalista mediaa kohtaan muuttunut viime vuosina, mediatutkija Elina Noppari Tampereen yliopistosta? – Sosiaalinen media on yhä keskeinen osa nuorten tapaa elää ja kommunikoida toistensa kanssa. Tiettyjen palveluiden käyttö on kuitenkin vähentynyt ja toisten kasvanut. Sellaisten sovellusten käyttö on lisääntynyt, missä nuoret voivat kommunikoida suoraan ja muiden katseilta piilossa. Tällaisia yksityisempiä sovelluksia ovat muun muassa Snapchat ja WhatsApp. Sosiaalisen median käyttö onkin muuttunut enemmän
henkilökohtaista vuorovaikutusta suosivaksi. – Toisaalta Instagram on nuorten parissa yhä hyvin suosittu palvelu. Siellä nuorten toiminta on tietoisesti suunnattu niin, että itsestä julkaistaan se paras versio, jonka kautta pyritään rakentamaan imagoa. Tämä kertoo siitä, että nuoret miettivät hyvin tarkkaan, millaisen kuvan he haluavat itsestään julkisesti antaa. Mistä nuorten somekäyttäytymisen muutos johtuu? – Nuorilla on aina ollut taipumus ikään
kuin liikkua etunenässä sinne, missä aikuiset ja vanhemmat eivät ole. Nyt kun vanhemmat ihmiset ovat vallanneet Facebookin, nuoret hakeutuvat jonnekin muualle. He hakevat sosiaalisesta mediasta sellaista tilaa, jossa he voivat olla vapaasti aikuisten katseiden ulottumattomissa. – Minun on kuitenkin vaikea nähdä sitä, että sosiaalisen median käyttö vähenisi kommunikoinnin välineenä, vaikka tiettyjen palveluiden käyttö vähenisikin. Veera Kohopää
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Menkkaemoji sai epäilevän vastaanoton Kuukautisten ympärillä oleva stigma elää yhä 2010-luvulla. PERIODEMOJI
VIIME VIIKOLLA uutisoitiin, että kuukautiset saavat oman emojin. Asian puolesta kampanjoinut Plan International kertoo tiedotteessaan emojin olevan iso askel kuukautisten normalisointiin ja stigman poistamiseen. Uutinen herätti Ylen Facebookin keskusteluosiossa monenlaista kommentointia, mutta eniten huomiota herätti monen naisen negatiivinen suhtautuminen emojia kohtaan. Osa kommentoijista pohti, mihin emojia tarvitaan, kun taas osa koki sen selvästi ällöttävänä. On hälyttävää, kun noin puolella maailman ihmisistä on kuukautiset suuren osaa
elämästään, ja silti sitä kuvaava symboli saa aikaan niin suuren reaktion. Stigmasta kertoo myös se, että kuukautisia kuvaamaan eivät kelvanneet esimerkiksi alushousut, joissa oli veripisara. Valittu symboli on punainen pisara, joka ei suoraan viittaa kuukautisiin. Osa kommentoijista kertoikin yhdistävänsä sen ennemminkin verenluovutukseen. Negatiivisten kommenttien tulva on selvä todiste siitä, että menkkaemojia todellakin tarvitaan. Veera Kohopää
EN OLISI vielä pari vuotta sitten uskonut, että joudun alle 30-vuotiaana miettimään omaishoidon vaihtoehtoa. Lehdissä vilisee jatkuvasti kolumneja ja aiheeseen pureutuvia artikkeleita. Uutisointi hoitokodeissa tapahtuneista kuolemista ja märistä vaipoista saa nuoremmankin pohtimaan tulevaisuuttaan. Nimittäin jos hommaa ei saada toimimaan, täytynee hypätä itse hoitajan saappaisiin. On ainakin oikea hoitaja haamun sijaan, puolen hoitajan sijasta kokonainen. Aamulehden artikkelissa Pidä huolta (10.2.2019) kerrotaan, että laitoshoitoon on oikeus, jos siihen on lääketieteelliset, asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Artikkelin mukaan vuonna 2015 vanhuspalvelulakiin tuli muutos, jonka jälkeen pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsemisen perusteena ei enää ole arvokkaan elämän turvaaminen. MUUTOKSEN JÄLKEEN moni jää asumaan omaan kotiinsa, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt. Etenkin syrjäkylällä asuvan ihmisen on hyvin vaikea pärjätä kotonaan, jos uunin lämmitys tai autolla ajaminen ei onnistu. Pienet askareet tosin tuovat vanhukselle usein arvokkuutta elämään, vaikka jalka ei enää nousisikaan samaan tahtiin kuin ennen. Eräänä iltana puhuin puhelimessa yksin maaseudulla asuvan äitini kanssa. Keskustelimme tavalliseen tapaan säästä ja päivän tapahtumista. Äitini pohti ilmi tulleita vanhustenhoidon ongelmia ja totesi vanhusten olevan nykyisin pohjasakkaa. Äitini ajatukset asiasta saivat minut surulliseksi. Tapausten takia hän epäilemättä pelkää hoivakotiin joutumista. MITÄ MUUTA ikääntynyt ihminen tarvitsee kuin arvokkaan elämän? Kun äitini oli nuori, monta sukupolvea asui yhdessä taloudessa ja toisistaan pidettiin huolta. Jos hoivakotiin joutui, oli sielläkin hoitajien lisäksi erillisiä sairaala-apulaisia. Näin hoitajat tekivät vain heille kuuluvat työt, eivätkä joutuneet huolehtimaan esimerkiksi siivouksesta ja pyykkäämisestä. Olen perheeni kuopus. Varttuneemmat ihmiset ovat joskus sanoneet, että kuopuksen tehtävä on huolehtia vanhemmistaan. Lupasin periaatteesta itselleni, että sen tulen tekemään. Eräänä iltana puhuin jälleen äitini kanssa puhelimessa. Puhelun jälkeen päätin sen. Hänen vanhuutensa tulee olemaan arvokas, vaikka se tekisi minusta omaishoitajan.
TEKIJÄT: JASMINA KAUTA & SARITA PIIPPONEN
NÄYTÄ YSTÄVILLESI, ETTÄ VÄLITÄT <3
Y
stävänpäivä tulee – oletko valmis? Milloin olet viimeksi aidosti näyttänyt ystävällesi, kuinka arvokas ystävyytenne on? Suuret ystävyyssuhteet ansaitsevat suuren summan.
Tilaa parhaat ystävänpäivälahjat meiltä ja kerro lompakollasi, kuinka paljon oikeasti välität!
KOIRA
KUULOKKEET
700 euroa
200 euroa
KASSALLE
KASSALLE
AUTO
KÄSILAUKKU
+ Lisää ostoskoriin KASSALLE
500 euroa
+ Lisää ostoskoriin
+ Lisää ostoskoriin
10 000 euroa
KELLO
1500 euroa
+ Lisää ostoskoriin KASSALLE
+ Lisää ostoskoriin KASSALLE
LENTOLIPPU
2000 euroa
+ Lisää ostoskoriin KASSALLE