Moreeni 4 / 2018

4/2018

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Suuri somekupla.

Kiinassa ei ole anonyymiä keskustelua.

Arttu Heinämäki S. 15

Ransu hurmaa edelleen

40 vuotta täyttävä karvakuono viettää eläkepäiviään Pirkkalassa.

S. 10

Hyväosainen huonokuuloinen

Karimatti Niemi todistaa, että kuurous ei ole hidaste työelämässä. s. 4

Pelin pyörteissä

Fortnite koukuttaa lapsia ja mietityttää vanhempia.

S. 6

2 ajassa kartalla luotain näkymä media

11.10.2018 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni UniversityOfTampere

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto

SUOMESSA TYÖELÄMÄ voi olla armoton niille, jotka eivät puhu ensimmäistä kotimaista kieltä. Moreenimedian kyselyyn vastanneista 38 kuurosta työntekijästä 29 oli kokenut jonkinlaista työelämäsyrjintää.

Kuuroista työikäisistä löytyy yhä enemmän korkeakoulutettuja. Kuurojen liiton työllisyyskoordinaattori Virpi Thurénin mukaan moni kuuro haluaisi työllistyä omia mielenkiintojaan vastaaviin tehtäviin, mutta joutuu usein tyytymään tarjolla oleviin töihin. Valtaosa kuuroista tekee suorittavaa työtä.

IHMISET EHKÄ PELKÄÄVÄT rikkoa työrutiinejaan ja täten pitäytyvät vanhassa kaavassa, johon kuuluu samaa kieltä puhuvat työkaverit. Tällainen ajattelutapa on myrkyllistä, sillä erilaisuuden hyväksymisen pitäisi olla keskeisimpiä nykyajan arvoja.

Kielimuuri on ennakkoluulojen suuri synnyttäjä. Vierasta kieltä puhuva henkilö voi herättää epäilyksen, onko hän pätevä työtehtävään.

Eräs Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi pomojen kiusaavan kuuroja työpaikallaan. Kielivähemmistön syrjinnän

alkaessa jo johtoportaasta, ongelmaa ei saada kitkettyä kovin helposti.

Jos kuuron työntekijän ominaisuudet eivät kohtaa työpaikan asettamien vaatimusten kanssa, onko kuuron kohtalo tuolloin jäädä työttömäksi? Yleinen työllisyystilanne huutaa lisää työvoimaa, mutta syrjintä työpaikoilla vain ajaa potentiaaliset työntekijät pois.

Tuuli Tahkokorpi

Miten yleistä kuurojen syrjintä työelämässä on? Lue uutinen sivulta 4.

VENLA TIRKKONEN

Moreeni

Vieras kieli luo muurin työnsaannille

AJATUS KUUROSTA sairaanhoitajasta tai lakimiehestä voi tuntua aluksi vieraalta, jos yhteinen kieli puuttuu. Taito puhua suomea ei kuitenkaan mittaa ihmisen ammattitaitoa työhön. Mikäli jokin työtehtävä vaatii sujuvaa suomen kieltä, kuuroilla on käytössään työelämätulkki, joka toimii kuuron äänenä.

Työmarkkinoilla korostetaan suomen kielen sujuvaa osaamista. Monien työpaikkojen toimintatavat perustuvat suulliseen vuorovaikutukseen, vaikka usein asiat voitaisiin hoitaa vaikka sähköpostitse. Eikö välineellinen kommunikointi ole muutenkin nykypäivää? Monesti ongelma löytyy kuuron työntekijän pätevyyden sijaan työpaikan rakenteista, jotka syrjivät kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Risto Kunelius Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Emma Auvinen, Vilma Flinkman, Fanni Kangasvieri, Anni Keski-Heikkilä, Valma Korhonen, Anniina Korpela, Marikki Nykänen, Saara Nyystilä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Elina Pikkarainen, Tessa Toni, Veera Tuupanen, Elina Ukkonen AD:t: Tiina Hautamäki, Tiina Hovatta, Petri Hänninen, Sanna Karhutaival, Jasmina Kauta, Noora Palola, Maija Partanen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Anu Plym Taittajat: Onni Ojala, Leevi Vähälä, Laura Hyyti, Mia Jussinniemi, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Hanna Lepistö, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen Toimittajat: Sonja Haapala, Katariina Halonen, Inkeri Harju, Henrika Havumäki, Silva Heinonen, Arttu Heinämäki, Laura Hiltunen, Tinja Hokkanen, Aaro Immonen, Julia Jaakkola, Eero Jauhiainen, Jenny Jokinen, Onni Kalin, Armi Kauppila, Niko Kilpelänaho, Veera Kohopää, Sanni Koivuniemi, Julia Koski, Laura Kähkölä, Sanni Laine, TiiaMari Laitila, Emilia Laurila, Anni Lehtimäki, Anna Mikkonen, Maria Muilu, Niklas Mäkinen, Sonja Mänty, Elina Nissinen, Mikko Pajala, Nelli Peltonen, Siru Perälä, Julian Rauhaniemi, Jaakko Suorsa, Elli Suutari, Tuuli Tahkokorpi, Anni Tuominen, Petra Viitanen, Vinski Virtanen, Roosa Welling, Lala Ylitalo, Heta Ylitie Valokuvaajat: Laura Hyyti, Mia Jussinniemi, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Hanna Lepistö, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Ilmastonmuutos vaatii valtioilta elämäntaparemontin MITÄ JOS yli 90 johtavaa tutkijaa kokoaisi lähes 900-sivuisen hätähuudon ilmaston lämpenemisestä, eikä kukaan kuuntelisi?

Näin kävi.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maanantaina kattavan ilmastoraportin, joka sai hetkeksi paljon näkyvyyttä ja aiheutti Twitterissä pienen paniikin. Kaksi päivää julkaisun jälkeen ilmastouutiset olivat jo kadonneet lehtien sivuilta ja päättäjien puheista. Raportin mukaan ilmastonmuutos on väistämätön, mutta lämpenemisen voi edelleen rajoittaa 1,5 asteeseen, jos koko maailma sitoutuu vähentämään päästöjä. Nettopäästöt täytyy saada nollaan vuonna 2050. Käytännössä hiilidioksidipäästöjä ei voi tuottaa enempää kuin mitä muun muassa meret, maaperä ja kasvavat metsät pystyvät sitomaan.

GLOBAALI HUOLI ilmastonmuutoksesta herää ja hiipuu säännöllisesti jokaisen uuden tutkimuksen jälkeen. Tutkimukset toistavat itseään siitä yksinkertaisesta syystä, että ilmastonmuutoksesta on puhuttu tuloksetta jo vuosikymmeniä. Harva enää yllättyy tiedosta, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisistä. Ilmastonmuutoksen estämisellä, pysäyttämisellä ja nyt hidastamisella on ollut kiire yhtä kauan kuin siitä on tiedetty. Julkinen huolestuminen puhdistaa omatunnon muttei pelasta maailmaa.

Kun Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tivattiin konkreettisia toimia, tutkijat ja poliitikot hymisivät vaivaantuneesti, kuinka ilmastoasioiden pitää näkyä kaikilla päätöksenteon

osa-alueilla. Kun etsitään päästöjen aiheuttajaa, osataan syyttävä sormi osoittaa koko ihmiskuntaan, mutta vastuu maapallon pelastamisesta sysätään yksioikoisesti yksilön harteille. Hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvitaan lisää hiilinieluja? Metsänomistajien ongelma. Liikenne saastuttaa? Pyöräile enemmän. Lihantuotannon metaanipäästöt ovat kuluttajien vika, ja perhelomat tulee viettää kotimaassa sukuloiden. Aurinkopaneeli kodin katolla ja nyhtökaurapaketti kes-

”

Aurinkopaneeli kodin katolla ja nyhtökaurapaketti kestokassissa eivät pysäytä maapallon väistämätöntä lämpenemistä.

tokassissa eivät pysäytä maapallon väistämätöntä lämpenemistä raportin antamassa aikataulussa. Tuskin ollenkaan.

Jotta ihmiselle soveltuva maailma saadaan säilytettyä, tarvitaan kestäviä biojalosteita meri- ja lentoliikenteen polttoaineeksi, päästötöntä energiaa ja nopeita, kestäviä muutoksia ruuantuotantoon, rakentamiseen ja teollisuuteen. Kulutusvalinnat ovat merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisessä, mutta ne hoitavat ongelman oiretta, eivät sen syytä. Suomen ilmastopaneelin

puheenjohtaja Markku Ollikainen uskoo, että liike-elämä ja yritykset pystyvät valtioita nopeampaan muutokseen. Jos päättäjät eivät kuitenkaan tee mitään, päästörajoitukset ylitetään niin että paukkuu.

EUROOPAN UNIONI ja YK ovat jo ottaneet askelia oikeaan suuntaan. Globaalilla tasolla merkittävin ilmastoteko on ollut Pariisissa kolme vuotta sitten solmittu kansainvälinen ilmastosopimus. Sen allekirjoittaneet valtiot sitoutuivat rajaamaan lämpötilan nousun alle kahteen asteeseen. Sopimukseen kirjatut päästövähennykset eivät kuitenkaan ole riittäviä toteuttamaan tavoitetta.

Kaiken lisäksi tavoite on väärä. IPCC:n raportin mukaan uusi kipuraja on 1,5 astetta.

Yhdysvallat ennätti jo vetäytyä sopimuksesta. Loppujen 194 valtion täytyy nostaa ilmastokysymykset aktiivisesti jokaiseen neuvottelupöytään. Pariisin ilmastosopimus ei saa jäädä vain valtion ansioluettelon koristukseksi.

Sanni Laine

laine.sanni.k@student.uta.fi

ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Pirkanmaan pelastajilla eniten hälytystehtäviä valtakunnassa

PELASTUSTOIMI Sairaanhoitopiirin tukeminen on yksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen

työllistävimmistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tuki on ollut merkittävä jo monta vuotta.

VENLA TIRKKONEN

PIRKANMAALLA ON ollut kuuden viime

vuoden aikana vuosittain yli 10 000 pelastuslaitoksen hälytystehtävää. Pelastustoimen tilastojen mukaan 10 000 tehtävän raja on ylittynyt Pirkanmaalla ainoana maakuntana koko Suomessa. Pirkanmaa on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin maakunta, mutta pinta-alaltaan se ei ole isoimpien joukossa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen virkasuhteinen kehittämispäällikkö Martti Honkala sanoo, että ensivastetehtävät pitävät Pirkanmaan paloasemat kiireisinä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyösopimus määrittää, paljonko pelastuslaitos osallistuu tukemiseen.

Hädässä oleva ihminen saa ensihoidossa hätätilan arvion, ensiapua tai muuta äkilliseen terveydentilan muutokseen tarvittavaa hoitoa. Potilas voidaan myös kuljettaa nopeasti sellaiseen terveydenhuollon paikkaan, jossa hän saa oikeanlaista apua.

– Meillä on panostettu paljon ensivastetoimintaan, joka on sairaanhoitopiirin vastuulla olevaa aluetta. Tehtävämäärä riippuu siitä, kuinka paljon ja minkälaisiin tehtäviin sairaanhoitopiiri on meidät asettanut, Honkala kertoo.

Honkalan mukaan Pirkanmaan pelastuslaitosta työllistävät liikenneonnettomuudet, automaattisten paloilmoittimien ilmoitukset ja juuri ensivastetehtävät. Vasta neljäntenä listalla ovat tulipalot.

”

Hälytyksissä on alueellisia eroja. Se johtuu paikallisista ohjeista ja olosuhteista sekä maantieteellisistä tavoitettavuuksista.

Anssi Aunola, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluiden päällikkö

PIRKANMAAN KÄRKISIJA hälytystehtävien määrässä johtuu Honkalan mukaan siitä, että sairaanhoidon tukeminen ei kuulu yhtä olennaisesti verrokkilaitosten tehtäviin. Esimerkiksi myös Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on yhteistyösopimus pelastuslaitoksen kanssa, mutta tehtävämäärä on pienempi kuin Pirkanmaalla, vaikka Uudenmaan asukasluku on suurempi.

Vuonna 2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä oli noin 65 000 ensihoidon tehtävää.

Uudenmaan piirillä niitä oli satatuhatta enemmän. Silti pelastuslaitos oli Pirkanmaalla mukana noin 2 800 tehtävässä, kun Uudellamaalla tukitoiminta jäi alle tuhannen tehtävän.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola sanoo, että Pirkanmaalla on muuhun maahan näh-

Pelastajien varusteet ovat aina valmiina hälytystehtäviä varten.

FAKTA

Ensivastetehtävät ○○Vuonna 2016 sairaanhoitopiireille tuli 778 000 ensihoitotehtävää, ja Pelastustoimi osallistui 23 000:een. ○○Vaikka Uudellamaalla tehtäviä on enemmän, Pirkanmaalla pelastuslaitos osallistuu tukemiseen aktiivisemmin. ○○Pirkanmaan pelastuslaitos tukee sairaanhoitopiiriä muun muassa ambulanssipalveluilla.

den enemmän tarvetta pelastuslaitoksen avulle ensihoidossa.

– Hälytyksissä on alueellisia eroja. Se johtuu paikallisista ohjeista ja olosuhteista sekä maantieteellisistä tavoitettavuuksista.

Aunola lisää, että tulevaisuudessa erot maakuntien välillä todennäköisesti tasoittuvat, kun ensivastetoiminnan ohjeistukset yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti.

Vuosien 2012 ja 2017 välillä hälytystehtäviä on ollut yleensä eniten kesäaikaan.

– Silloin, kun yhteiskunnassa on paljon

toimeliaisuutta, tehtävämäärät ovat isommat. Kun ihmisiä kokoontuu paljon samaan paikkaan, tehtäviä tulee enemmän, Honkala selittää.

Vinski Virtanen

Mihin muuhun toimintaan pelastuslaitos erikoistuu?

Lue lisää: moreenimedia.uta.fi

4 ajassa kartalla luotain näkymä media

VENLA TIRKKONEN

Pikaruokaravintoloissa vähennetään muovia PIKARUOKARAVINTOLAT ovat ottaneet varaslähdön Euroopan komission ehdottamiin muovirajoitteisiin ja ryhtyneet toimiin muovin vähentämiseksi. Komissio haluaa vähentää meriroskaa kieltämällä kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muoviset aterimet, pillit ja ilmapallonvarret.

Suomessa sekä Hesburger että Burger King ovat tänä vuonna poistaneet muovipillit maustepisteiltä asiakkaiden saatavilta. Burger King on poistanut asiakassaleista myös muovikannet. Muovikannen ja -pillin saa palvelutiskiltä pyytämällä.

Sitran kiertotalouden asiantuntija Riitta Silvennoinen toivoo pikaruokaravintoloiden huomioivan hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan aina ruoan alkuperästä ja logistiikasta lähtien.

– Pillien poistaminen on yritys vastata siihen, ettei meri roskaantuisi. Se on täysin oikeansuuntainen toimenpide. Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, että pillit poistetaan ja maailma on pelastettu.

HESBURGERISSA myös pakkauksia vähennetty ja ohennettu. Muoviselta näyttävä smoothie-muki on valmistettu maissitärkkelyksestä ja ranskalaispussit, tarjotinalustat ja hampurilaiskääreet ovat biohajoavaa materiaalia.

– Etsimme tällä hetkellä aktiivisesti ekologisempia vaihtoehtoja muovipilleille ja -aterimille. Olemme jo testanneet kartonkipillejä Turun alueen ravintoloissa, kertoo Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos.

Burger Kingin kehityspäällikön Sauli Ylikylän mukaan kertakäyttöastiasto on osa pikaruokayritysten toimintamallia.

– Nopean syömisen konsepteille tyypillisesti merkittävä osa tuotteistamme myydään asiakkaalle mukaan.

Tästä syystä käytämme suurelta osin kertakäyttöisiä astioita.

Silvennoinen tarjoaa ravintoloille vaihtoehtoisia ratkaisuja.

– Kestoastiat tai omat kupit niille, jotka ottavat ruokaa mukaan. Entistä ekologisimmat kertakäyttöastiat, jos kertakäyttöisyydestä ei haluta luopua.

Silvennoisen mukaan vastuu jakautuu sekä kuluttajille että yrityksille.

Kuluttaja tekee ostopäätöksen – tai päätöksen jättää ostamatta. Silvennoinen kehottaa kuluttajia kysymään itseltään, onko aina pakko ostaa.

Meri Lantela

FAKTA

Komission muovistrategia ○○Euroopan komissio julkaisi vuoden 2018 alussa muovistrategian. ○○Tavoitteena on kiertotalouteen siirtymällä vähentää kertakäyttöisen muovin kulutusta. ○○Kymmenen eniten meriroskaa aiheuttavaa tuotetta ehdotetaan kiellettäviksi. ○○Seuraavaksi lakiehdotusta käsittelevät Euroopan parlamentti ja neuvosto.

Lähde: Euroopan komissio.

Karimatti Niemi on ensimmäisiä kuuroja työntekijöitä Perustava Oy:n Lempäälän tehtaalla.

Työmarkkinat tylyjä kuuroille TYÖELÄMÄ Yli 75 prosenttia kuuroista työntekijöistä on kokenut

työelämäsyrjintää, selviää Moreenimedian kyselyssä. Lempääläinen Karimatti Niemi on välttynyt syrjinnältä ja korostaa asenteen tärkeyttä.

KUUROUS EI OLE lähtökohtaisesti este työllistyä vaativiinkin ammatteihin. Moreenimedian kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että työpaikkojen ennakkoluulot näkyvät kuurojen heikommassa asemassa työelämässä.

Kyselyyn vastanneista 38:sta kuurosta kolme neljästä kertoi kokeneensa työelämäsyrjintää. Heistä yli puolet ilmoitti kokeneensa työurallaan suoraa syrjintää. Kyse on kuuron asettamisesta epäsuotuisampaan asemaan vastaavassa tilanteessa olevaan, mutta kuulevaan työntekijään.

Lempääläiseltä kuurolta Karimatti Niemeltä, 35, ei löydy syrjinnän kokemuksia työuralta. Hän työskentelee asentajana betoniperustuksiin erikoistuneessa Perustava Oy:ssä.

Perustavalla työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta kuuroa eri toimialueilla.

Niemi on Lempäälän tehtaan ainut kuuro, mutta kommunikointi sujuu selkeällä puheella ja hyvällä katsekontaktilla.

– Käytämme elekieltä työkavereiden kanssa, jos emme ymmärrä toisiamme.

KUUROJEN LIITTOON on kantautunut

paljon tapauksia, joissa kuuro työnhakija on pyytänyt kirjallisen selvityksen, miksei häntä ole palkattu työhön. Syy monissa tapauksissa on ollut perusteettomasti kuurous.

Kuurojen liiton työllisyyskoordinaattorin Virpi Thurénin mukaan suomen kielen vaatimusta käytetään usein kilpenä.

– Työpaikkojen tulisi miettiä, mikä on suomen kielen todellinen tarve itse työssä.

Jotta kuuro soveltuisi työn vaatimuksiin, työpaikka voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistolta. Kolmasosa

Moreenimedian kyselyyn vastanneista on kuitenkin kokenut, ettei heille ole tarjottu oikeutettuja mukautuksia työhön.

kennellä kuuron ihmisen kanssa, eikä sitä lähdetä edes selvittämään. Tiedonpuute luo ennakkoluuloja.

”

SYNTYMÄSTÄÄN ASTI kuulovammaisen Niemen äidinkieli on viittomakieli, mutta hän osaa myös suomea. Niemi käyttää puhuessaan tukiviittomia, sillä hän ei kuule täysin omaa tai toisten puhetta.

Vaikka rakennusalan työssä vaaditaankin suomen kielen lukutaitoa, ratkaisevinta on ollut Niemen työmotivaatio.

– Tärkeintä minussa on se, että olen hyvä käsistäni eikä suomen kielen taito.

Käytämme elekieltä työkavereiden kanssa, jos emme ymmärrä toisiamme.

Karimatti Niemi, Kuuro asentaja

YKSI KYSELYYN vastanneista kertoo, ettei hän ollut tasavertainen hakija tiimivetäjän paikkaan, ja häntä ei ole informoitu työpaikan asioista. Toinen vastanneista oli saanut potkut asiakaspalvelutyöstä huonokuuloisuutensa takia.

Thurénin mukaan moni kuuro ei halua viedä kokemaansa syrjintää oikeuteen asti.

Koska kuurot ovat pieni yhteisö, moni pelkää leimautumista.

Syy syrjivään asenteeseen kuuroja kohtaan lähtee työyhteisön epätietoisuudesta, Thurén uskoo. Esimerkiksi visuaalisten hälytysten asentaminen on työpaikalle ilmaista, mutta työnantajat eivät aina hyödynnä tätä mahdollisuutta. Sen sijaan kuuroja saatetaan pitää työturvallisuusriskinä, koska he eivät kuule ääneen perustuvaa hälytystä.

– Työpaikalla ei tiedetä, millaista on työs-

Tuuli Tahkokorpi

Miten kuuroja syrjitään työelämässä? Entä mikä on kuuron Karimatti Niemen mielestä parasta työssä?

Lue aihetta käsittelevä pääkirjoitus sivulta 2 ja katso video: moreenimedia.uta.fi

FAKTA

Kuurot työelämässä ○○Suomessa on noin 1 200 kuuroa työikäistä ihmistä. ○○Neljännes työikäisistä kuuroista oli työttömiä tai opiskelijoita vuonna 2015. ○○Akateemisesti koulutetut kuurot työllistyvät lähes sataprosenttisesti. ○○Jokaisella kuurolla on oikeus Kelan tarjoamaan työtulkkauspalveluun. ○○Kohtuullisella mukautuksella edistetään kuuron yhdenvertaista osallistumista työhön muiden kanssa.

ajassa kartalla luotain näkymä media 5

Tietosuoja-asetus ja tekoälyn oikeudet täynnä kysymyksiä

Tuhat pääsee Pirkanmaalla halvalla hammaslääkäriin

TEKNOLOGIA Ensimmäistä kertaa järjestettävä Tampere Smart City

Week näyttäytyy lukuisina itsenäisinä tapahtumina. Keskiviikkoaamun seminaarin agendana oli tekoäly juridiikan näkökulmasta.

VENLA TIRKKONEN

KYLTTI kauppakeskus Siperian ovella

osoittaa kohteen olevan suoraan edessäpäin. Galleria Nottbeckin ovella järjestäjätaho Asianajotoimisto Merkuriuksen lakimies Ida Koskinen toivottaa tervetulleeksi seminaariin, jonka teemana on ”Tekoäly haastaa juridiikan”.

Alkukahvittelun lomassa Merkuriuksen asianajaja Lassi Kettula esittelee toimittajalle ”ykkösluennoitsijan”, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Rainer Oeschin.

– Tämä on ikään kuin uusi asia, mutta todellisuudessa aiheesta on puhuttu jo 80-luvun lopulla, immateriaalioikeuksiin erikoistunut Oesch kertoo.

Ennen tilaisuuden virallisesti avaavaa emeritusprofessorin puheenvuoroa Kettula tyrmää nopeista ratkaisuista unelmoineiden haavekuvat.

– Täällä tullaan herättämään enemmän kysymyksiä kuin kertomaan vastauksia. Meitä kiinnosti se, mitä tekijänoikeus merkitsee juridiikan perustalle. Tarvitseeko meidän luoda uusia rakenteita?

ENSIMMÄISTÄ KERTAA järjestettävä Tampere Smart City Week koostuu viikon aikana 15:stä tekoälyseminaarin kaltaisesta tapahtumasta.

Uusi konsepti näyttää tavoittaneen yritysmaailman hyvin, täyden salin kuunnellessa tarkkaan ensin Oeschin ja hänen jälkeensä Kettulan kerrontaa. Asiantuntevasta yleisöstä herää hyvin kysymyksiä. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, syrjäyttääkö tekoäly jonain päivänä tuomarit.

– Tällöin päätöksistä jäisi ainakin pois tunnepuoli. Ihmistuomarin päätökseen voi vaikuttaa se, millainen päivä hänellä on, Oesch pohtii.

Ensimmäisen puoliskon lopuksi nähdään teknologian pienimuotoinen vastaisku, kun videopätkä 2001: Avaruusseikkailu -klassikkoelokuvasta jää näkemättä äänentoistoongelmien vuoksi.

”

Tämä on nyt se GDPR:n tilanne: se on tehty hieman liian tiiviisti.

Matti Ristimäki, Liiketoimintajohtaja, Tieto

KAHVITAUOLLA metalli- ja kaivosalalla toimivalla Sandvikilla työskentelevä Minna Hakulinen harmittelee, että Smart City Weekin muut tapahtumat jäävät häneltä väliin. Vaikka hän on keskiviikkona tiiminsä ainoa fyysisesti yleisössä paikalla oleva edustaja, välittyy seminaarista kerättävä tieto eteenpäin. Keskiviikon teemoja aiotaan käydä myöhemmin palaverissa läpi.

Tauon jälkeen seminaarin näkökulma vaihtuu hieman, kun liiketoimintajohtaja Matti Ristimäki Tieto-yhtiöltä käsittelee

PIRK ANMA ALLA järjestettävään suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun otetaan tämän viikon keskiviikkona ja torstaina tuhat ihmistä lisää, viisisataa molempina päivinä. Kokeilussa on mahdollista päästä yksityiselle hammaslääkärille julkisen terveydenhuollon hinnalla.

Tampereelle ja Orivedelle ensimmäisenä päivänä varatut 375 paikkaa kokeiluun täyttyivät alle kymmenessä minuutissa. Vesilahdelle oli kuitenkin paikkoja auki vielä yli puoli tuntia ilmoittautumisen avautumisen jälkeen.

Projektipäällikkö Anna Maria Heikkinen kehottaa ilman paikkoja jääneitä yrittämään torstaina kello 13 uudestaan, kun kokeiluun on jaossa vielä toiset 500 paikkaa.

Suositun kokeilun ensimmäinen kierros järjestettiin toukokuussa.

Elina Nissinen

Nuoren kyvyttömyys työhön voi heijastua koko uraan HELSINGIN YLIOPISTON tuoreen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyys työuran alkuvaiheessa ennustaa työkyvyttömyyttä myös myöhemmin uralla. Tutkimuksessa selvisi myös, että sairauspoissaoloja kertyy heille, joilla on epäterveellisiä elämäntapoja.

Tampereen kaupungin työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalon mielestä erot pärjäämisessä ovat kasvaneet.

Hänen mukaansa työtehtävät ovat ajan saatossa muuttuneet. Kaikilla ole samanlaisia valmiuksia esimerkiksi tietojärjestelmien käyttämiseen tai itseohjautuvuuteen, jotka ovat nykyään entistä merkittämpiä työelämätaitoja.

– Yhteiskunnassa käydään keskustelua, että nuorten mielenterveysongelmat ja henkiseen kuormaan liittyneet ongelmat olisivat lisääntyneet. Myös meillä on nuorilla työkyvyttömyyttä mielenterveysongelmien takia, Uusitalo sanoo.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Rainer Oesch pääsi kokeilemaan tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia käytännössä, kun hän tutustui virtuaalitodellisuuden kautta tulevaisuuden Tampereeseen.

aihetta lain sijaan enemmän itse tekoälyn kannalta.

Ristimäki kertoo muun muassa ohjelmistorobotiikasta, keinoälystä ja alustataloudesta. Sujuvaa esitystä jaksaa seurata helposti, vaikka kaikki asiat eivät välttämättä aukenisikaan. Lisäksi Ristimäki käsittelee lopussa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), josta laajemmin jatkaa viimeisen puheenvuoron saava lakimies Ida Koskinen.

Seminaarin aiheeseen erikoistunut Koskinen näkee sinänsä tarpeellisen tietosuojaasetuksen olevan täynnä ristiriitoja – kun noudattaa yhtä pykälää, tulee lähes väistämättä samalla rikkoneeksi toista. Kuvallinen havainnollistus asetuksesta talona päättyy ilmanvaihdon puutteesta johtuviin sisäilmaongelmiin.

– Tämä on nyt se GDPR:n tilanne: se on tehty hieman liian tiiviisti.

Koskisen esityksen ja viimeisten aplodien jälkeen tilaisuus tulee päätökseen, jolloin gallerian väenpaljous vaihtuu nopeasti rauhalliseen arkeen. Smart City Week sen sijaan jatkuu perjantai-iltapäivään asti. Itseään

voi vielä sivistää muun muassa kansainvälisessä teknologiakonferenssissa sekä epäonnistumisen päivän aaton puheenvuoroa kuunnellessa.

Mikko Pajala

FAKTA

Tavoitteena älykäs Tampere ○○Ensimmäinen Tampere Smart City Week järjestetään 8.–12. lokakuuta eri puolilla kaupunkia. ○○Aiemmin samankaltaista Smart City Event -tapahtumaa on järjestetty Mindtrek-konferenssin yhteydessä. ○○Smart Tampere -kehitysohjelma julkaistiin vuonna 2016. Tämänsyksyisen uudistuksen jälkeen se koostuu kolmesta osaohjelmasta, eli palveluja kehittävästä digiohjelmasta, uusia liiketoimintoja edistävästä ekosysteemiohjelmasta sekä hiilineutraalia kaupunkia tavoittelevasta Kestävä Tampere -ohjelmasta.

Jaakko Suorsa

Patria rahoittamaan lentotekniikan korkeakoulutusta TAMPEREEN yliopistosta tulee Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella lentokonetekniikkaa pääaineena. Uuden pääaineen mahdollistaa Tampereen teknillisen yliopiston ja Patrian allekirjoittama yhteistyösopimus. Sopimus allekirjoitettiin tämän viikon tiistaina.

Puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan konserni Patria sitoutuu rahoittamaan lentokonetekniikan koulutusta ja tutkimusta TTY:llä kymmenen vuoden ajan. Patrian Aviation-liiketoiminnan johtaja Martti Wallin kertoo, että yhtiö on ollut huolissaan lentokonetekniikan koulutuksesta Suomessa.

Alan tutkimusta on tehty Tampereella pienimuotoisemmin jo useita vuosia.

TTY tekee yhteistyötä myös Finnairin ja Ilmavoimien kanssa. Lentokonetekniikan diplomi-insinöörikoulutus siirtyy Tampereelle Aalto-yliopistosta.

Sanni Laine

6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Peliharrastus yhdistää Lindroosin perhettä

PELIKASVATUS Fortnite mullisti pelikulttuurin ja levittäytyi lasten ja nuorten keskuuteen.

Valtavan suosion saavuttanut peli koukuttaa pelaajia ja mietityttää vanhempia.

OMAKOTITALON pohjakerroksen seinää peittää valtava valkokangas. Ikkunat on suljettu sälekaihtimilla, mutta keskimmäisestä tulee sisään pieni pilkahdus valoa. Lempääläläinen Kati Lindroos on jo tarttumassa kaihtimeen, kun hänen poikansa Lauri Lindroos, 10, puuttuu tilanteeseen.

– Ei mua yksi valonsäde haittaa. Mä oon pro-gamer.

Valkokankaalle ilmestyy pitkä, harmaaseen huppariin pukeutunut avatar, joka on Laurin pelihahmo suositussa Fortnite-pelissä. Battle Royale -peli alkaa, kun pelaajia saarelle kuljettava lentävä bussi antaa merkkiäänen.

Battle Royale on Fortniten ilmaiseksi ladattava pelimuoto, jonka idea on yksinkertainen. Sata pelaajaa hyppää bussista saarelle selviytymään, ja viimeiseksi jäänyt voittaa.

Pelaajan tulee etsiä aseita ja tarvikkeita selviytyäkseen ja ampuakseen muita kilpailijoilta pelialueella, joka pienenee jatkuvasti. Pelata voi joko yksin, kahdestaan tai maksimissaan neljän hengen ryhmässä.

Lähes vuoden Fortnitea pelannut Lauri pitää sen erilaisuudesta verrattuna muihin selviytymispeleihin. Pienempi kartta ja rakentamismahdollisuudet tekevät siitä poikkeuksellisen. Niiden avulla voi suojautua hyökkäyksiltä ja liikkua turvallisesti paikasta toiseen.

Battle Royale julkaistiin syyskuussa 2017, ja sen jälkeen pelin suosio lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Tuoreen pelaajabarometrin mukaan Fortnite on Suomen kolmanneksi suosituin peli Veikkauksen pelien ja pasianssipelien jälkeen. Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa, ja se on toteutettu Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä.

Laurin äiti Kati ei ole perehtynyt alle 12-vuotiailta kiellettyyn Fortniteen kovin tarkasti, mutta hänestä pelin sarjakuvamainen grafiikka tekee siitä myös lapsille sopivan. Kuolemalla ei mässäillä, vaan pelihahmo poistuu kuoltuaan pelikentältä jättäen jälkeensä varusteensa muiden poimittavaksi.

– Ainakaan Fortnite ei ole liian raaka. Siinä ei ole turhaa räiskintää, verta tai suolenpätkiä, Kati toteaa.

FORTNITE ON saavuttanut valtavan suosion paitsi aikuisten myös lasten ja nuorten keskuudessa. Moreenimedia toteutti Lempäälän Lempoisten koulun 5.- ja 6.-luokkalaisille kyselyn, johon osallistui 94 henkilöä.

Kyselystä selvisi, että peli on tuttu 96 prosentille lapsista ja 62 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi pelanneensa sitä.

Pelimaailmassa Fortnite on tällä hetkellä ilmiö, jonka vaikutukset näkyvät pelin ulkopuolella myös niille, jotka eivät pelaa. Sen tunnettavuutta lisäävät muun muassa erilaiset humoristiset tanssit. Lauri Lindroos kertookin Fortniten näkyvän esimerkiksi koulussa välitunneilla, kun kavereiden kanssa keskustellaan pelistä ja imitoidaan tansseja.

Pelin laajalle levinnyt maine ja sen koukuttavat elementit voivat tehdä siitä osalle lapsista ja nuorista liiankin vastustamattoman.

Omakotitalon pohjakerros on pyhitetty pelaamiselle. Pehmeälle sohvalle voi uppoutua pelaamaan useaksikin tunniksi.

Fortniten koukuttavuutta lisäävät esimerkiksi maksuttomuus, jatkuvat kehitysmahdollisuudet ja jokaisen pelikerran ennaltaarvaamaton kulku.

YHDESSÄ SOVITUT peliajat voivat auttaa pelaamisen hallinnassa ja arjen rytmittämisessä varsinkin pienemmillä lapsilla, joiden itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä, muistuttaa Tampereen yliopiston pelitutkija Mikko Meriläinen.

– Selvästi asetetut peliajat voivat vähentää kahnausta pelaamisen ympärillä ja poistaa tarpeetonta kitkaa, Meriläinen sanoo.

Moreenimedian kyselyyn vastanneista lapsista 55 prosentilla on peliaika ja 45 prosentilla ei ole. Meriläisen mukaan tulos heijastelee pelaajien ja perheiden erilaisuutta.

Vanhemmat suhtautuvat pelaamiseen monin eri tavoin ja valitsevat tilanteen mukaan sopivia keinoja.

Lindroosin perheessä 17-, 14- ja 10-vuotiaille pojille ei ole asetettu lainkaan peliaikoja. Lauri viettää pelien parissa noin kaksi tuntia päivässä, ja tuohon aikaan sisältyvät

ajassa kartalla luotain näkymä media 7

MIA JUSSINNIEMI

Lauri Lindroos näyttää äiti Kati Lindroosille, kuinka Fortnitea pelataan. Kati kertoo, että lapset ovat yllyttäneet häntä usein pelaamaan, mutta pelimaailma on hänelle vielä vieras.

esimerkiksi Fortniten pelaaminen sekä muiden pelaamisen seuraaminen. Kati Lindroos kertoo, että toisinaan vanhemmat joutuvat rajoittamaan poikien pelaamista.

– Jos tarvitsen apua jossakin ja peli on kesken, niin lasten vastaus on ei. He kuitenkin tietävät, että yhteistyö kannattaa, sillä liiallisesta peliin uppoutumisesta seuraa sen laittaminen jäähylle.

PELAAMINEN ON usein sosiaalinen tilanne, jossa kommunikoidaan toisten kanssa esimerkiksi mikrofonin välityksellä ja

MIKÄ?

Fortnite

Lauri Lindroos poseeraa Fortnite-hahmonsa kanssa. Pelissä voi halutessaan ostaa erilaisia hahmoja, jotka näyttävät toinen toistaan hauskemmilta.

○○Fortnite on Epic Games -pelitalon kehittämä selviytymispeli, joka julkaistiin vuonna 2017. ○○Pelissä on kaksi pelimuotoa: maksullinen Save The World ja ilmaiseksi ladattava Battle Royale. ○○Battle Royale on ladattavissa Playstation 4:lle, tietokoneelle ja Xbox Onelle. ○○Epic Gamesin mukaan elokuussa 2018 pelillä oli 78,3 miljoonaa pelaajaa. ○○Suosittu striimaaja Ninja ansaitsee Fortnitea pelaamalla yli 500 000 dollaria kuukaudessa. ○○Pelin PEGI-ikäsuositus on 12 vuotta. ○○Fortnite toimii myös osassa Android ja IOS-käyttöjärjestelmän puhelimista.

annetaan jatkuvaa palautetta pelisuorituksista. Moreenimedian kyselyyn vastanneista Fortniten pelaajista 59 prosenttia pelaa sitä useimmiten kavereiden kanssa onlinetilassa. Tutkija Mikko Meriläinen kertoo, että online-pelaaminen voikin täydentää arjen kasvokkaista vuorovaikutusta.

– Ujolle lapselle online-pelaaminen voi olla iso osa sosiaalista vuorovaikutusta. Pelit mahdollistavat vuorovaikutuksen myös niiden kavereiden kanssa, joita on vaikea tavata kasvokkain, Meriläinen kertoo.

Pelaamisen sosiaalisuus voi toisaalta aiheuttaa myös erilaisia konflikteja pelaajan ja tiimin tai lapsen ja vanhemman välille. Omalta joukkueelta tai isoveljiltä saatu negatiivinen palaute saa Laurin tunteet kuumenemaan. Samoin käy, jos äiti Kati tulee häiritsemään poikaansa kesken online-pelin.

KUTEN MONET muutkin pelit, myös Fortnite herättää paljon tunteita. Voittaminen tuo suurta iloa, ja häviäminen harmittaa.

Kati Lindroos kertoo, että vaikka pelaaminen tekee Laurin toisinaan hyvin ärtyisäksi, ovat raivokohtaukset kiellettyjä heidän kotonaan.

– Meillä ei paiskota näppiksiä tai heitellä hiiriä. Jos oikein ärsyttää, niin säkkituolia saa hakata nyrkillä.

Tutkija Meriläisen mukaan pelaamiseen kannattaa suhtautua kuten muihinkin asioihin lapsen elämässä eli kiinnostuksella

ja keskustellen. Pelaaminen on harrastus muiden joukossa, ja vanhemman vastuulla on tukea lasta myös siinä.

– Mitä paremmin vanhempi on perillä lapsensa elämästä ja harrastuksista, sitä helpompi on tehdä hyvinvointia tukevia pelikasvatusvalintoja, Meriläinen muistuttaa.

Kati Lindroos on Meriläisen kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa vanhemman kannattaa mennä mukaan pelitilanteeseen ja olla kiinnostunut peleistä, vaikka ei ymmärtäisi niistä mitään.

Kati myös muistuttaa, että lapsen elämässä tulee olla muutakin sisältöä kuin pelaaminen. Lauri harrastaa salibandya kolme kertaa viikossa, mikä tasapainottaa pelaamista.

Kati katsoo Laurin vieressä sohvalla, kun poika rakentaa ketterästi suojalinnakkeen ja välttää vihollisen hyökkäyksen. Vaikka peli voi olla vanhemmalle absurdi maailma, suhtautuu äiti poikansa pelaamiseen silti keskittyneesti ja kiinnostuneesti.

Pelaaminen on lisäksi tehnyt paljon hyvää Lindroosin perheelle. Viidesluokkalainen Lauri puhuu jo sujuvasti englantia, ja halu ymmärtää ja käyttää kieltä lisää on suuri. Myös tietokoneympäristö on tullut tutuksi pelaamisen kautta, kertoo äiti Kati.

– Tietokone on työkalu, jolla Lauri todennäköisesti hankkii tulevaisuudessa leipänsä, joten sen käyttöä ei kannata rajoittaa liikaa, hän pohtii.

Anni Tuominen ja Roosa Welling

8 ajassa kartalla luotain näkymä media

Kihelmöivät kuiskaukset

AISTIT ASMR-reaktioita synnyttävät erikoisen äänivideot ovat monille vielä tuntemattomia,

mutta niistä voi olla apua jopa masennukseen ja univaikeuksiin. Katsoja voi videoiden avulla kokea läheisyyttä ilman toisen ihmisen läsnäoloa.

JANITA, 20, vilkuttaa kameralle ja kuiskaa hiljaa tervehdyksen. Vaikka Janita on suomalainen, hän puhuu videolla englanniksi.

– How are you? How was your day? Janita kuiskaa hiljaa mikkiin.

Tämän jälkeen Janita, joka tunnetaan Youtubessa nimellä Slim Whispers, esittelee erilaisia ääniä. Herkän mikin lähellä hän muun muassa taputtaa kirjan kantta ja naputtelee kyniä toisiaan vasten. Kaksi vuotta sitten julkaistua videota on katsottu yli 7 miljoonaa kertaa. Slim Whispers on suosituin suomalainen ASMR-kanava, jonka videoiden avulla suomalaiset nukahtavat iltaisin.

ASMR ON lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response. Tällä tarkoitetaan sitä reaktiota, jonka jotkut ihmiset voivat saada erilaisista äänistä ja visuaalisista elementeistä. ASMR-reaktio on kutkuttava tai kihelmöivä tunne, joka alkaa pään ylä-

osasta ja leviää muualle kehoon. Tunne on verrattavissa kylmiin väreisiin, joita henkilö kokee kuunnellessaan vaikuttavaa musiikkia.

Ihminen ei itse pysty vaikuttamaan tai hallitsemaan sen syntymistä. Tunteen voi laukaista esimerkiksi kuiskaaminen, esineen naputtelu kynsillä, käsien hidas liike tai vaikka omenan syöminen niin, että suun äänet korostuvat. Reaktion onkin voinut kokea ilman, että on koskaan katsonut ASMRvideota.

JANITA IHASTUI ilmiöön, kun törmäsi Youtuben suosituimman tubettajan Pewdiepien videoon, jossa hän vitsaili ASMRpätkällä. Tämän jälkeen hän uppoutui videoiden pariin.

– Kiinnostuin ASMR:stä heti, sillä koin pienenä ääneen lukemisen ja puhumisen rentouttavaksi, Janita kertoo.

Kaikki eivät pysty kokemaan tätä reaktio-

ta ja jotkut ärsyyntyvät vahvasti esimerkiksi suun äänistä, kuten maiskuttamisesta.

Jotkut myös kokevat videot rentouttavaksi, vaikka eivät aistisi kihelmöivää tunnetta.

Pelkkä rauhallinen ääni tai toisen tekemiseen keskittyminen voi saada aikaan hyvän olon tunteen.

ENSIMMÄISEN VIDEONSA Janita teki kesällä 2016. Siinä hän kuiskailee mikin lähellä, esittelee erilaisia esineitä ja niistä kuuluvia ääniä. Videolla pelikonsoliohjaimesta syntyy ääniä painelemalla sen näppäimiä.

Ensimmäisen videon tekeminen ei jännittänyt, vaan se tuntui enemmänkin kokeilulta.

Suomessa ASMR nousi otsikoihin vuonna 2017. Monet suomalaiset ASMR-kanavat perustettiin silloin.

Google Trendsistä selviää, että edellisen vuoden aikana termi ASMR on esiintynyt suomalaisten Youtube-hauissa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Haku-

jen määrä on kuitenkin suhteutettu väkilukuun. Etelä-Koreassa hakuja on ollut lähes yhtä paljon, mutta kolmantena tulevassa Ruotsissa on hakuja tehty lähes puolet vähemmän.

SUOSION KASVUSTA huolimatta ilmiötä on tutkittu vasta vähän. Kesäkuussa Sheffieldin yliopistossa julkaistu psykologian tutkimus antaa kuitenkin suuntaa siitä, millaisia terveysvaikutuksia ASMR:llä on. Tutkimuksen mukaan se voi alentaa sykettä, mutta vain niillä ihmisillä, jotka pystyvät kokemaan kihelmöivää tunnetta.

Tutkimuksen mukaan ilmiöllä voi myös olla terapeuttisia hyötyjä. Tämä näkyy varsinkin Youtuben kommenttiosiossa, jossa useat ihmiset kertovat saaneensa videoista apua univaikeuksiin tai masennukseen.

Tampereen yliopiston musiikintutkija Meri Kydön mukaan äänien käyttö toimii

ajassa kartalla luotain näkymä media 9

SANNA KARHUTAIVAL

Pelaamossa kilisevät kolikot ja perinteiset peliautomaatit VAPAA-AIKA Vaikka nettirahapelaaminen yleistyy, moni suosii edel-

leen rahapeliautomaatteja. Veikkauksen pelimyyjä on huomannut, että erityisesti nuorten pelaaminen rahapeliautomaateilla on lisääntynyt.

19-VUOTIAS VALTTERI istuu peliauto-

maatin ääressä kauppakeskus Ratinan Pelaamossa. Hän pelaa Pikapokeri-nimistä rahapeliä samalla kun vastaa Moreenimedian toimittajan kysymyksiin. Pelin naputteleminen jatkuu taukoamatta puheen aikana.

Valtterin mukaan kaikki hänen kaveriporukastaan pelaavat rahapelejä silloin tällöin pienillä panoksilla. Peliautomaatti on Valtterin mielestä rahapelien pelaamiseen parempi kuin netti, sillä etenkin kolikoilla pelatessa näkee konkreettisesti rahan määrän. Silloin omaa rahankäyttöä pystyy paremmin hallitsemaan.

PELAAJABAROMETRI 2018 -tutkimuk-

sen mukaan rahapelaaminen netissä on yleistymässä. Veikkauksen rahapelit ovat syrjäyttäneet jopa perinteisen pasianssin

Suomen suosituimpana digipelinä. Vastaajista 20 prosenttia sanoi pelaavansa aktiivisesti rahapelejä netissä, kun vuonna 2009 vain alle 13 prosenttia vastaajista oli aktiivisia nettirahapelaajia. Vuoden 2018 tutkimuksessa jopa 31 prosenttia vastaajista sanoi pelanneensa ainakin joskus jotakin rahapeliä netissä.

Veikkauksen vastuullisen rahapelaamisen päällikön Hannu Rinkisen mukaan erityisesti vuonna 2010 avattu Veikkauksen nettikasino vaikutti nettirahapelaamisen suosion kasvuun Suomessa.

Silti Valtteri ei ole ainoa, joka pelaa edelleen rahapelejä mieluiten peliautomaatilla.

Vaikka nettirahapelaamisen suosio kasvaa, rahapeliautomaattien käyttö ei ole merkittävästi vähentynyt.

– Nettipelaamisen kasvu tulee osittain MIA JUSSINNIEMI

69-vuotias Raili ei halua luopua käteisen rahan käytöstä.

hyvin varsinkin nukkumaan käydessä.

Toisen puheeseen keskittyessä omat ajatukset unohtuvat, jolloin toisen ihmisen läsnäolo auttaa saamaan unenpäästä kiinni.

Kydön mukaan ASMR:ssä ei välttämättä ole edes kyse äänestä ja videosta, vaan tavasta välittää läheisyyttä. Lempeä huomio luo yhteyden katsojaan.

– Videolla voit luoda kokemuksen kosketuksesta, vaikka et sitä aidosti tekisikään.

Mielenterveys on myös yksi keskeisistä teemoista, ja Youtubesta löytyy esimerkiksi ASMR-videoita, joiden tarkoitus on rauhoittaa ihmistä paniikkikohtauksen aikana.

Tarjolla on myös videoita, joissa katsojasta ikään kuin pidetään huolta, ja häntä kehutaan.

–Olen saanut palautetta ihmisiltä, että olen auttanut heitä jaksamaan masennuksen kanssa, Janita kertoo.

Sonja Mänty

46-vuotiaan Narisaran mielestä peliautomaatti on nettiä turvallisempi valinta rahapelaamiseen.

vanhoilta fyysisten peliautomaattien pelaajilta, jotka ovat siirtäneet osan pelaamisestaan digikanavaan, Hannu Rinkinen selittää ilmiötä.

Aktiiviset rahapelaajat eivät siis siirrä kaikkea pelaamistaan nettiin. Sen sijaan he ovat alkaneet pelata automaattien lisäksi myös netissä.

”

Käytin aikanaan nettikasinoa ja hävisin paljon rahaa.

Nykyään en enää käytä sitä ollenkaan.

Narisara, 46 Pelaaja

RATINAN PELAAMOSSA käy paljon asiakkaita. Pelimyyjä Jannen mukaan erityisesti nuorten rahapelaaminen on viime aikoina lisääntynyt. Lyhyen haastattelun aikana tiskille käveleekin useita asiakkaita, joita pyydetään todistamaan täysi-ikäisyytensä.

Rahapelaaminen on Veikkauksen Hannu Rinkisen mukaan suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa. Moreenimedian haastatteluun suostuneista neljästä pelaajasta kolme on kuitenkin naisia.

Yksi heistä on 46-vuotias Narisara, joka sanoo pelaavansa Aarresaari Jackpot -nimistä rahapeliä silloin tällöin. Hänen suhtautumisensa nettipelaamiseen on samansuuntainen kuin 19-vuotiaan Valtterin.

– Käytin aikanaan nettikasinoa ja hävisin paljon rahaa. Nykyään en enää käytä sitä ollenkaan.

Myös 26-vuotias Linda on pelannut nettikasinolla, mutta suosii peliautomaatteja.

Hän ei kuitenkaan pelaa käteisellä vaan pankkikortilla.

VIIME AIKOINA on spekuloitu, että rahapeliautomaateilla ei tulevaisuudessa voisi enää maksaa lainkaan käteisellä. Hannu Rinkisen mukaan ei ole varmaa, poistuuko käteinen tulevaisuudessa rahapeliautomaateista. Päätös ei ole kokonaan Veikkauksen käsissä.

– Veikkauksen automaattien käytössä oleviin maksuvälineisiin vaikuttaa keskeisesti nyt valmistelussa oleva arpajaislain muutos.

69-vuotias Raili pelaa ainoastaan peliautomaatilla. Hän sanoo, ettei siirtyisi nettirahapelaamiseen siinäkään tapauksessa, että siitä jossain vaiheessa tulisi ainoa mahdollisuus pelata rahapelejä. Hän ei myöskään käyttäisi pankkikorttia rahapelien pelaamiseen.

– Jos käteisellä ei voisi enää pelata, niin minun rahapelaamiseni loppuisi kyllä siihen, Raili toteaa.

Armi Kauppila

10 ajassa kartalla luotain näkymä media

Rakkaus Ransuun siirtyy sukupolvelta toiselle MERKKIPÄIVÄT Ransu viettää eläkepäiviä avustajansa kanssa Pirkkalassa.

Kuvat: Mia Jussinniemi Teksti: Laura Kähkölä

Ransun kainalo oli juhlien suosituin kuvauspaikka.

ajassa kartalla luotain näkymä media 11

Nättilä ja Ransu nauttivat kakkua yhdessä juhlavieraiden kanssa.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media

Anni ja Peppi pääsivät onnittelemaan Ransua ensimmäisten joukossa.

HEHÄN ovat Marimekon Jokapoika-paidoissaan kuin kaksi marjaa. Ransu Karvakuono istuu henkilökohtaisen avustajansa Pertti Nättilän sylissä Pirkkalan pääkirjastossa. Nättilä ja Ransu valmistautuvat poseeraamaan kuvassa. Nättilä kostuttaa rutiininomaisesti peukaloa suussaan ja hieraisee sormella koirahahmon silmiä ja kuononpäätä.

– Näin siitä tulee elävämmän näköinen kuvassa.

Miehen ja Pikku kakkosesta kaikille tutun koiran välinen suhde vaikuttaa tiiviiltä.

84-vuotias Nättilä on 40 vuoden ajan antanut äänensä ja osan persoonastaan Ransun käyttöön. Hän on päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä Ransun edesottamuksia Pikku kakkosen toisena juontajana.

– Ransu kilpaili juontajan paikasta toisen hakijan kanssa. Loppumetreillä Ransu vei

”

Ransu kävi Berliinin muurilla juuri sen murtumista edeltävänä päivänä.

Pertti Nättilä, Ransun henkilökohtainen avustaja.

työn, koska sen turkin väri sointui paremmin televisioon, Nättilä naureskelee.

– Ni, nyökkää Ransu tomerana Nättilän polvella.

Televisiossa Nättilä on näkynyt Ransun rinnalla harvoin. Hän piiloutuu kuvauksissa usein sermin taakse tai pöydän alle.

keikkaillut useasti hänen mukanaan ympäri Suomea.

– Ransu on meille kuin yksi perheenjäsen.

Sen kanssa ollaan usein soiteltu pianoa ja laulettu myös kotona Pirkkalassa, JuhaAntero Nättilä muistelee.

PIRKKALAN KIRJASTOSSA Nättilä ja Ransu istuvat sohvalla vieri vieressä, ilman sermejä tai pöytiä. Kirjastossa on alkamassa tilaisuus, johon kuntalaiset voivat saapua juhlistamaan Ransun 40-vuotista uraa.

Ensimmäiset lapset ovat saapuneet paikalle hyvissä ajoin. Pienet kädet puristavat jännittyneinä päiväkodissa ja koulussa itse askarreltuja onnittelukortteja. ”Onea, Ransu!”, lukee yhdessä kortissa haparoivin tikkukirjaimin.

Paikalle ensimmäisten joukossa saapuneet 8-vuotiaat Anni ja Peppi soittavat lisää kavereitaan paikalle.

– Tulkaa kirjastoon! Täällä on Ransun synttärit.

Kirjaston aulaan on tuotu piano, jonka takana istuu Nättilän poika Juha-Antero Nättilä. Hän on pukeutunut Ransun ja isänsä tavoin Jokapoika-paitaan ja tapailee pianolla Pikku kakkosen postin tunnusmusiikkia.

Nättilän poika on pianisti. Myös Ransu on

Ransu on meille kuin yksi perheenjäsen. Sen kanssa ollaan usein soiteltu pianoa ja laulettu myös kotona Pirkkalassa.

”

Juha-Antero Nättilä, ”Ransun poika”.

MUSIIKIN LISÄKSI Ransu on seikkaillut Pikku kakkosen mukana ympäri Suomea ja naapurimaita. Ransu on vienyt ohjelman katsojat esimerkiksi Neuvostoliittoon ja Tukholmaan.

Nättilä otti Ransun mukaan myös Berliiniin, jonne hän matkusti vuonna 1989 tutustumaan paikalliseen animaatiotuotantoon.

Hän oli Ransun kanssa kaupungissa, kun Berliinin muuri murtui.

– Ransu kävi muurilla juuri murtumista edeltävänä päivänä. Sitä ihmetytti kovasti, miksi sellainen oli pitänyt rakentaa kaupunkia rumentamaan.

Nykyään Ransu ja Nättilä elävät verkkaisempaa elämää kotona Pirkkalassa. Enää kumpikaan ei jaksa hötkyillä, vaikka pyyntöjä erilaisiin projekteihin tuleekin edelleen usein. Pikku kakkosessakaan Ransu ei ole enää säännöllisesti mukana.

– Ransun Karvakuono-kaveri Riku seikkailee edelleen ohjelmassa, koska Rikun avustaja ei ole vielä eläkkeellä, Nättilä kertoo.

SYNTYMÄPÄIVÄVIIKOLLA Ransun ja Nättilän kalenteri on kuitenkin täyttynyt erilaisista tapahtumista ja haastatteluista. Ransu on ollut kiinteä osa nykypäivän vanhempien lapsuutta, ja se on tuttu hahmo myös 2000-luvun lapsille. Sekä äidit että lapset haluavat päästä onnittelemaan 40 vuotta täyttävää karvakuonoa. Pirkkalan kirjastossakin on edustettuna useampi sukupolvi.

On hankala sanoa, kumpi on enemmän innoissaan. Äiti kaivaa puhelimen takkinsa

ajassa kartalla luotain näkymä media 13

Ransulle laulettiin onnittelulaulu Juha-Antero Nättilän johdolla.

Ransu sai kirjastolla läjäpäin onnittelukortteja.

Pirkkalan Pormestari Marko Jarva onnittelee Nättilän vaimoa.

taskusta ikuistaakseen jännityksestä värisevän poikansa Ransun vierellä.

– Ei tarvitse jännittää. Ransu ei pure ollenkaan, korkeintaan pussaa poskelle, Nättilä rohkaisee kuvaan haikailevia ujompia lapsia.

KUKA?

Ransu Karvakuono ○○Syntyi 4.10.1978 nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnusen työhuoneella Sysmässä. ○○Henkilökohtaisena avustajana ja äänenä on toiminut vuodesta 1978 lähtien Pertti Nättilä, joka on entinen Yle TV2:n lastentoimituksen päällikkö. ○○Nimettiin alun perin Franciscus Assisilaiseksi, mutta nimi jouduttiin heti muuttamaan lasten suuhun paremmin sopivaksi. ○○On tavannut työtehtävissään Pikku kakkosessa esimerkiksi presidentti Mauno Koiviston ja Tarja Halosen. ○○Valittu vuoden tamperelaiseksi vuonna 2009.

Ransu edusti Marimekon Jokapoika-paidassa syntymäpäivien lisäksi myös Linnan juhlissa.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Toimittajat tyhmenevät, kansa tyhmenee AMMATTILIITTO Journalisti-lehden uuden päätoimittajan pisin työsuhde on ollut 2,5 vuotta.

Maria Petterssonin on vaikea pysyä paikoillaan, koska hän haluaa tehdä koko ajan kaikkea.

PETRI HÄNNINEN

työnkuvan aloittaminen tuo haasteita, mutta Petterssonin kaltainen ihminen ei epäröi lähteä uusille vesille.

ENNEN JOURNALISTILIITOSSA aloittamista Pettersson toimi SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana Brysselissä 2,5 vuotta. Se on pisin työsuhde, joka Petterssonilla on tähän asti ollut.

Vaikka Pettersson oli kirjoittanut paljon EU-asioista, hänellä oli osaamisensa suhteen riittämättömyyden tunne. Pettersson halusi nähdä aidan toiselle puolelle ja hypätä keskelle EU-politiikkaa Brysselissä.

– Minulla oli ollut koko ajan hiipivä tunne, että en välttämättä tiedä tästä aiheesta tarpeeksi, Pettersson perustelee.

Petterssonin työ Brysselissä oli lopulta yllättävän samanlaista kuin mihin hän oli urallaan jo tottunut.

– Ihan samalla tavalla siellä keräsin tietoa, haastattelin ihmisiä ja koostin jotain ihmisten kielelle.

Pettersson kertoo saarnanneensa aina muille toimittajille, että jossain kohtaa urallaan pitäisi kokeilla muutakin alaa. Hänen mielestään toimittajien tarvetta erikoistua toitotetaan liikaa.

Toimittajilla tärkeämpää on halu kiinnostua kaikesta ja oppia paljon. Omasta kokemuksestaan Pettersson kertoo työn Brysselissä kehittäneen myös hänen kärsivällisyyttä ja diplomatiantaitoja.

– Tosin lähtötaso ei ollut kovin korkealla, Pettersson naurahtaa.

Politiikassa työskentelyn ja toimittajuuden yhdistämiseen voi liittyä eturistiriitoja.

Pettersson kertoo, että hän ei itse palkkaisi ketään erityisavustajaa suoraan politiikantoimittajaksi, mutta hän ei näe politiikassa toimimista huonona asiana kaikille toimittajille. Kenen tahansa tulee osata jäävätä itsensä tarvittaessa.

Maria Petterssonin mielestä mediasisältöjen kova kilpailu on hyvä asia. ”Meidän pitää joka päivä perustella olemassaolomme ja tarpeellisuutemme.”

PÄÄTOIMITTAJA Maria Petterssonin, 34, työtausta muistuttaa monen nykytoimittajan uraa. Pettersson ehti työskennellä usealle medialle monissa eri työtehtävissä ennen kuin aloitti Journalisti-lehdessä kesäkuussa.

Hän on toiminut niin freelancerina, kolumnistina, toimittajana kuin toimitussihteerinä. Lisäksi hänellä on kokemusta päätoimittajan roolista Ylioppilaslehdessä ja City-lehdessä.

Ennen toimittajantöitä Pettersson oli päättänyt ryhtyä diplomaatiksi. Diplomaatin uraa varten hän aloitti opintoja kauppakorkeassa, valtiotieteellisessä ja venäjän kielen parissa.

FAKTA

Maria Pettersson ○○34-vuotias ○○Opiskellut muun muassa kauppakorkeassa ja valtiotieteellisessä ○○Työskennellyt Miapetra Kumpula-Natrin avustajana, Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä, City-lehdessä ja media-alan yrittäjänä ○○Puoliso Juhana Pettersson ○○Harrastuksina pelit, kirjat, larppaus, pienet kielet ja kuolleet diktaattorit ○○Aloitti Journalisti-lehden päätoimittajana kesäkuussa

Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän tajusi, että asioiden käsittely silkkihansikkain ja hymistellen ei ole hänen tyylistään.

– Kaveritkin sanoivat, että Maria sinä et voi ruveta tuohon, koska siinä on kansainvälinen selkkaus viidessä minuutissa, jos sinut päästetään hillumaan diplomatian kentille, Pettersson naureskelee.

Pettersson ei ole ollut aiemmin töissä ammattiyhdistyksessä, mutta nyt hän vastaa Suomen journalistiliiton tiedottamisesta.

Liiton ammattilehden päätoimittamisen lisäksi Pettersson aloitti samanaikaisesti liiton uutena viestintäyksikön johtajana. Uudessa talossa kahden uuden

PETTERSSON ON HUOLISSAAN suomalaisten toimittajien kielitaidosta. Kieliin jokaisen toimittajan pitäisi erikoistua paremmin. Petterssonin mielestä vähimmäisvaatimuksena toimittajalla tulisi olla, että osaa seurata mediaa edes suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Hänen mukaansa neljäs kieli olisi myös tärkeä osata.

– Nykyään on hyvin vähän toimittajia, jotka pystyvät seuraamaan uutisia saksaksi, ranskaksi tai venäjäksi. Saati sitten kiinaksi tai arabiaksi. Tässä voimme mokata tosi pahasti.

Petterssonin mukaan suomalaisessa mediassa annettu huomio englanninkielisten maiden uutisille johtuu toimittajien huonosta kielitaidosta. Hän toteaa, että yhdysvaltalaisista asioista uutisoidaan monesti kuin ne olisivat kotimaan asioita.

– Seurataan tiiviisti sikäläisiä asioita, joilla ei ole suomalaisiin mediankuluttajiin tippaakaan vaikutusta.

Samalla muut maailmalla tapahtuvat isot kehityskulut voivat jäädä huomaamatta.

Pettersson on huolissaan siitä, että Suomessa rakennetaan maailmankuvaa antamalla liikaa painoarvoa pelkästään englanninkieliselle medialle.

– Tämä on iso ongelma. Se ei tarkoita, että vain toimittajakunta tyhmenee, vaan koko kansa tyhmenee, kun se ei saa monipuolista tietoa ympäri maailmaa.

Lala Ylitalo

ajassa kartalla luotain näkymä media 15

POLIISIN VIRKARIKOSOIKEUDENKÄYNTI JATKUU

MIA JUSSINNIEMI

MEDIAPELIÄ

Arttu Heinämäki

Heinamaki.Arttu.T@student.uta.fi

Keskustelukulttuurin ongelmat eivät ratkea rajoituksilla.

Kiinan somekupla kaipaa anonyymiä keskustelua.

Keskusrikospoliisin hyllytetty päällikkö Robin Lardot (oik.) vaatii, että hänen syyttensä virkavelvollisuuden rikkomisesta hylätään. Helsingin käräjäoikeus pyrkii tekemää päätöksen Lardotin syytteen osalta mahdollisimman nopeasti. Jos syytettä ei hylätä, Lardotin virasta pidättäminen jatkuisi koko puoli vuotta kestävän oikeudenkäynnin. Lardotin asianajan Martti Juvosen mukaan syyte on perusteeton.

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Miksi Yle Suomen Kansanradio on edelleen suosittu?

Kansanradio oli sosiaalinen media ennen kuin somea oli edes keksitty.

YLE RADIO SUOMEN Kansanradio-ohjelma on puhuttanut ja viihdyttänyt kuulijoitaan jo lähes 40 vuotta. Ohjelma koostuu tavallisten ihmisten puheluista, sähköposteista, kirjeistä ja puhelinvastaajaan jätetyistä viesteistä.

Kysyimme Kansanradion toiselta toimittajalta Jaana Seliniltä, mitä keski-ikäistyvälle ohjelmalle kuuluu.

Tuleeko ohjelmaanne paljon viestejä?

– Soittojen määrä on lisääntynyt sen

neljäntoista vuoden aikana, kun olen työskennellyt Kansanradion parissa.

Yllättävästi myös perinteisen etanapostin määrä on kasvanut. Kansanradioon on joinakin vuosina tullut 100 000 viestiä vuodessa, ja me luemme ja kuuntelemme ne kaikki.

Mikä Kansanradiossa kiehtoo edelleen?

– Suosioon on useita syitä. Kansanradio on eräänlainen ikoni Ylen ohjelmis-

tossa. Puhelin ja kirjeet ovat myös kaikille tuttuja välineitä, joten ohjelmaan on matala kynnys ottaa yhteyttä. Lähetyksissä kulkee erilaisia keskustelujuonia, kun soittajat kommentoivat toistensa aiheita.

– Kummallista onkin, kun ajattelee millainen on tämän päivän sosiaalinen media.

Kansanradio oli some ennen kuin somea oli edes keksitty.

Elli Suutari

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Fanianimaatioita Kansanradiosta

Kansan kasvot -Instagram-tilin animaatioiden äänet on otettu Kansanradion lähetyksistä.

JUHA ILMARI LAINE

AHKERA INSTAGRAMIN selaaja on saattanut törmätä hupaisiin animaatioihin, joissa veikeästi piirretyt ihmishahmot höpöttävät omituisia juttuja. Kalju herra ehdottaa erikoista keinoa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja keltapaitainen nainen kertoo, kuinka salaattipenkissä on tapahtunut mystillinen rikos.

Kyseessä on Kansan kasvot -tili, jonka videoiden ääniraidat ovat aitoja Kansanradioon tulleita puheluita.

Tilillä on jo yli 5000 seuraajaa ja määrä kasvaa koko ajan.

Suosio on yllättänyt animaatioiden piirtäjän Juha Ilmari Laineen. Kansan kasvot on hänen harrastusprojektinsa.

– Harrastan kaikenlaista muutakin, mutta jostain syystä tämä juttu lähti vetämään muita isommin.

KANSANRADION ääninauhojen käyttäminen loukkaa tekijänoikeuksia, sillä Laine ei kysynyt lupaa niiden käyttöön aloittaessaan projektinsa. Seuraajamäärän kasvettua Laine kuitenkin otti yhteyttä Yleen.

– He antavat tilin toistaiseksi elää omaa elämäänsä. Kunhan se säilyy hyvän henkisenä ja ei-kaupallisena.

Laineen animaatioihin on kertynyt satoja tykkäyksiä, ja kommenteissa ihmiset tägäilevät kavereitaan, jotta nämäkin näkisivät hervottomat videot. Suosio miellyttää Lainetta, mutta tärkeintä on, että hän saa itse naureskella teoksilleen.

– Tämä on mielipuolista hommaa. Olen kuin omaa häntäänsä syövä käärme, kun huvitan itseäni piirtämällä.

Elli Suutari

Kuvakaappaus Juha Ilmari Laineen Kansan kasvot -Instagram-tililtä.

SISÄMINISTERI Kai Mykkänen ehdotti syyskuussa Integration 2018 -tapahtumassa, että anonyymiin nettikirjoitteluun pitäisi puuttua vihapuheen torjumiseksi. Mykkänen tarkoitti ehdotuksellaan varmasti hyvää, mutta vihapuheongelmaa ei ratkaista puuttumalla sosiaalisen median anonyymeihin profiileihin.

Anonymiteettiä kaivataan eniten niissä maissa, joissa se on kiellettyä.

Esimerkiksi Kiinassa anonyymiyden tarve on valtava. Maassa on ollut käytössä jo vuodesta 2014 asti järjestelmä, jonka avulla kansalaisille jaetaan sosiaalisia pisteitä.

Henkilökohtainen luokitus huononee, jos käyttäytyminen netissä ei miellytä päättäjiä. Pisteet voivat laskea, jos pitää vääriin ihmisiin yhteyttä, pelaa liikaa tietokoneella tai maksaa laskut myöhässä. Järjestelmä tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoteen 2020 mennessä.

TAMPEREEN YLIOPISTON journalistiikan professorin Heikki Luostarisen mukaan Kiinan sosiaalisessa mediassa on käytetty pitkään erilaisia pisteytysjärjestelmiä. Maan netissä ei ole anonymiteettiä, mutta kansalaiset kiertävät valvontaa Tor-verkon ja VPNyhteyksien avulla.

Jotkut kiinalaisista katsovat, että järjestelmä on vain osa sosiaalista vastuuntuntoa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kontrolli loukkaa heidän oikeuksiaan. Läntisessä mediassa on kirjoitettu, että huonoista pisteistä pääsisi eroon ilmiantamalla toisen henkilön, mutta tästä ei ole varmuutta.

KIINAN MALLI voi olla yhdenvertainen, jos se ei ole korruptoitunut, mutta se ei ole tavoittelemisen arvoista yhdenvertaisuutta.

Anonyymiyden rajoittamista on perusteltu silloin tällöin myös Suomessa tasa-arvolla. Keskustelijat pitäisi kuulemma laittaa keskenään samaan asemaan, mutta sellainen tilanne on mahdoton saavuttaa.

Mykkäsen into puuttua anonyymiyteen tuntuu oudolta, sillä ihmiset raivoavat netissä myös oikeilla nimillään.

Etenkin Facebookin suljetut ryhmät ovat välillä karua luettavaa.

Keskustelukulttuurin ongelmia ei pidä ratkaista sensuurilla. Vihan voi ilmaista asiallisellakin tavalla. Facebook voisi muistuttaa käyttäjiään päivittäin, että kommentteja lukevat ovat oikeita henkilöitä.

Julkiselle keskustelulle pitää olla pelisäännöt, mutta säännöt eivät saa olla liian rajoittavia.

Liiallinen vapaus tekee asiallisesta keskustelusta mahdotonta, mutta liika rajoittaminen kuihduttaa keskustelun kokonaan. Kiinassa keskustelun kuihduttamiseen on nimenomaan pyritty.

MIA JUSSINNIEMI

Vapauta kaksoset!

TERVEYS Yli 5000 naista vuodessa sairastuu

rintasyöpään. Rintaliivitön päivä 13. lokakuuta muistuttaa tutkimaan rinnat säännöllisesti.