Moreeni 5/2018

5/2018

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni Yli esteiden Sokeus ei estä Iina Aaltosta saavuttamasta unelmiaan.

S. 10

Maalaus puhuttelee Eemeliä Lapset alkavat hahmottaa värejä neljän kuukauden ikäisinä. S. 5

luotain 8

näkymä 10

media 14

Lopettakaa huutelu, kuunnelkaa Kuuntelemalla erimielisiä oppii eniten.

Onni Kalin s. 15

2 ajassa kartalla luotain näkymä media

29.11.2018 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni UniversityOfTampere

Moreeni

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 (verkkolehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Moreenimedia/ Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Risto Kunelius Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Emma Auvinen, Vilma Flinkman, Fanni Kangasvieri, Anni Keski-Heikkilä, Valma Korhonen, Anniina Korpela, Marikki Nykänen, Saara Nyystilä, Elsa Osipova, Karoliina Paananen, Elina Pikkarainen, Tessa Toni, Veera Tuupanen, Elina Ukkonen AD:t: Tiina Hautamäki, Tiina Hovatta, Petri Hänninen, Sanna Karhutaival, Jasmina Kauta, Noora Palola, Maija Partanen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Anu Plym Taittajat: Onni Ojala, Leevi Vähälä, Laura Hyyti, Mia Jussinniemi, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Hanna Lepistö, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen Toimittajat: Sonja Haapala, Katariina Halonen, Inkeri Harju, Henrika Havumäki, Silva Heinonen, Arttu Heinämäki, Laura Hiltunen, Tinja Hokkanen, Aaro Immonen, Julia Jaakkola, Eero Jauhiainen, Jenny Jokinen, Onni Kalin, Armi Kauppila, Niko Kilpelänaho, Veera Kohopää, Sanni Koivuniemi, Julia Koski, Laura Kähkölä, Sanni Laine, TiiaMari Laitila, Emilia Laurila, Anni Lehtimäki, Anna Mikkonen, Maria Muilu, Niklas Mäkinen, Sonja Mänty, Elina Nissinen, Mikko Pajala, Nelli Peltonen, Siru Perälä, Julian Rauhaniemi, Jaakko Suorsa, Elli Suutari, Tuuli Tahkokorpi, Anni Tuominen, Petra Viitanen, Vinski Virtanen, Roosa Welling, Lala Ylitalo, Heta Ylitie Valokuvaajat: Laura Hyyti, Mia Jussinniemi, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Hanna Lepistö, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen

Kelan pitää hankkia kaukolasit SUOMALAISTEN velkaantuminen jatkuu eivätkä opiskelijat ole poikkeus. Maksuhäiriömerkintään asti johtava velkaantuminenkin on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut tasaisesti.

Merkinnän saaneille yritetään yleensä järjestää apua, jotta heidän taloutensa saadaan hallintaan. Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jota kannustetaan ottamaan velkaa jo ulosotossa olevan velan päälle.

Moreenimedia haastatteli opiskelijaa, jolla oli ennen opintojen aloittamista ulosotossa olevaa velkaa yli 100 000 euroa. Tällä hetkellä hän rahoittaa opintojansa Kelan takaamalla, koko opintojen ajaksi myönnetyllä lainalla. Opintolainaa hän voi viiden vuoden koulutuksen aikana nostaa lähes 30 000 euroa. Opiskelija ei haluaisi ottaa lisää velkaa, mutta muita vaihtoehtoja ei käytännössä annettu.

VIIMEINEN KELAN tarjoama vaihtoehto opintojen rahoittamiseen on toimeentulotuki. Tuen piiriin päästäminen ei selvästi ole Kelalle mieluisaa. Tukihakemukseen tulee esimerkiksi liittää kolmen eri pankin antama kielteinen päätös opintolainasta.

Kelan ratkaisu ohjata opiskelija ottamaan lisää velkaa kuulostaa järjettömältä sekä opiskelijan itsensä että yhteiskunnan kannalta.

aikana ostettua edes makaronia. Voi joko luovuttaa ja jättää opiskelut kesken tai yrittää sinnitellä loppuun asti. Paineet eivät valmistumisen jälkeenkään helpota, kun työpaikan saamisen jälkeen velkojien käsiä on ojossa oikealla ja vasemmalla.

Kuulostaa siltä, että velkaantuneista opiskelijoista valmistuu yhteiskuntaan valmiiksi uupumuksen kynnyksellä olevia ihmisraunioita, jotka venyttävät velkojen takia penniä ruokakaupassa työpäivän jälkeen vielä vuosia.

Jos Suomen Pankkia on uskominen, vel-

33 000

kaantunut penninvenyttäjä on suuri riski koko maan taloudelle, kun tarkastellaan Suomen hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Onko Kelassa mietitty, mitä seurauksia toimeentulotuen panttaamisella ja lisävelanottoon pakottamisella voi olla tulevaisuuden kannalta?

Laura Kähkölä

Onko ulosotossa olevalla käytännössä mahdollisuutta opiskella? Lue uutinen sivulta 4.

Velallisten lukumäärä

32 000

31 000

30 000

29 000

VELKATAAKAN ALLA opiskelu ahdistaa varmasti. Velka painaa takaraivossa ja lisää lainaa täytyy ottaa, jotta saa opintojen

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

⋆ ⋆UUTISANALYYSI

Touko Aalto on yhtä lailla yli-ihminen kuin minäkin VIIME VIIKONLOPPUNA Keskisuomalaisessa esiteltiin uusi Touko Aalto – ”Touko vaan”. Tavallinen ihminen, joka pitää itsestään huolta ja käy vesijuoksemassa uimahallin ”eläkeläisvuoroilla”. Haastattelussa Aalto kertoo avoimesti työuupumuksesta ja mielenterveysongelmistaan.

Haastattelu on ensimmäinen, jonka Aalto on antanut sairauslomalle jäämisensä jälkeen.

Reilun vuoden kestänyt puheenjohtajakausi oli värikäs pitkälti politiikkaan liittymättömistä syistä. Aallon yksityiselämää ruodittiin mediassa sivutolkulla.

Julkisuuskuva lähti hallitsemattomalle laukalle. Sitten Aalto uupui, jäi sairauslomalle ja katosi mediasta.

KESKISUOMALAISEN haastattelu rikkoo

onnistuneesti kaksi mielikuvaa. Ensinnäkin mielikuvan holtittomasta, henkilökohtaisessa elämässään töppäilleestä puoluejohtajasta, ja toiseksi mielikuvan kaikkeen kykenevästä, väsymättömästä poliitikosta, jota kohut eivät kosketa.

Kauppakorkeakoulu Hankenin viestinnän tutkijan Annamari Huovisen mukaan Aalto on tuonut työuupumuksensa esiin samaan tapaan kuin Jari Lindström ja Jani Toivola aiemmin. Nöyrä asenne ja tavallisuuden tasolle asettuminen ovat politiikassa tuttuja keinoja päästä takaisin äänestäjien sydämiin.

Huovinen sanoo, että Suomessa työteliäisyys nähdään hyveenä, ja sen vuoksi myötätuntoa riittää myös työssään uupuneelle: tämähän vain on suhtautunut työhönsä va-

kavasti ja antanut kaikkensa kansalaisten eteen.

Tehty työ ei kuitenkaan missään vaiheessa tuntunut nousevan pääongelmaksi. Poliittisia päätöksiä enemmän uskottavuutta söivät yksityiselämän tyrskyt. Jokin poliit-

”

Politikoilla on oltava oikeus uupua, ja uupuneilla on oltava oikeus tehdä politiikkaa.

tisessa työssä kuitenkin meni pieleen, sillä Vihreiden kannatus laski Aallon johdossa 17 prosentista 12 prosenttiin.

KENELLEKÄÄN ei pitäisi kuitenkaan tulla yllätyksenä, että poliitikon ammatti on julkinen. Työn julkisen luonteen vuoksi yleisenä oletuksena lienee myös se, että poliitikko on tekemiensä päätösten lisäksi kaikista muistakin tekemisistään äänestäjilleen tilivelvollinen. Tämän Aalto sai kokea karvaasti.

Nyt Aalto pyrkii kääntämään julkisuuden voitoksi. Harkitun oloisella ulostulollaan hän näyttää ennen kaikkea olevansa inhimillinen, aivan kuin kuka tahansa meistä.

Mielenterveysongelmista puhuminen luo samastumispintaa, sillä ongelmat koskettavat noin joka viidettä suomalaista.

Politiikka tarvitsee enemmän tekijöitä,

joihin pystymme samastumaan. Inhimillisiä, väsyviä, joskus surullisia ja herkkiä poliitikkoja – ihmisiä, kuten me.

Politiikka ei voi olla vain terveiden ja aina jaksavien etuoikeus. Demokratian kannalta on oleellista, että muutkin pääsevät vaikutustyöhön mukaan. Poliitikoilla on oltava oikeus uupua, ja uupuneilla on oltava oikeus tehdä politiikkaa.

Kansalaiset eivät voi odottaa poliitikoilta yli-ihmisyyttä, vaikka ammatti onkin julkinen ja poliitikkojen vaikutusvalta tavan kansalaisen vaikutusvaltaa suurempaa. Ennen eduskuntaan nousua jokainen kansanedustaja, ministeri ja puoluejohtaja on kuitenkin pelkkä ihminen.

On myös helppoa kritisoida poliitikkojen yksityiselämän ylilyöntejä, jos ei tiedä miltä jatkuva paine, kiire ja julkisuus työssä tuntuvat.

Mitä sitten, jos puoluejohtaja Aalto juhli tukholmalaisessa homobaarissa ilman paitaa? Kukapa meistä ei joskus olisi tehnyt niin?

Siru Perälä

perala.siru.r@student.uta.fi

ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Ilmastonmuutos uhkaa vesittää naalin paluun Suomeen

YMPÄRISTÖ Ilmaston lämpenemisen takia laji joutuu kilpailemaan elinalueista ja ravinnosta

aiempaa enemmän. Pahimmassa tapauksessa naaleja on tulevaisuudessa vain arktisilla saarilla NAALIN KANTA on saatu nousuun Pohjoismaissa, mutta ilmastonmuutos voi ajaa lajin ahtaalle Ilmaston lämpenemisen takia laji joutuu kilpailemaan elinalueista ja ravinnosta aiempaa enemmän.

Suomen naalikanta on jo pitkään ollut alle kymmenen yksilöä, eikä se ole pesinyt maassamme yli 20 vuoteen. Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kuitenkin uskoo lajin mahdollisuuksiin.

– Pohjoismainen kanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei ole syytä epäillä, etteikö naali pesisi lähivuosina Suomessakin.

Ollila korostaa, että naalin vaeltavasta luonteesta johtuen ei voida tarkasti määritellä Suomen kantaa, vaan Skandinavian naalit ovat yhteisiä.

Ruotsissa ja Norjassa laji on saatu nousuun keinoruokinnan ja suojelutoimien ansiosta, kerrotaan Maailman Luonnon Säätiö WWF:n Jäähyväiset?-raportissa. Vaikutusten toivotaan heijastuvan pian myös Suomeen.

NAALIN SUURIN UHKA on ilmastonmuu-

tos. Ollilan mukaan pienikin keskilämpötilan nousu heikentää tilannetta huomattavasti.

– Lämpenemisen myötä mahdollisuus

naalin pesinnälle Suomessa laskee ja pitkän ajan kuluessa todennäköisyys on jo lähellä nollaa.

Lokakuussa julkaistun IPCC-ilmastoraportin mukaan maailman ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin voimakkaampia arktisella alueella.

”

Arktisella alueella ei ole suuntaa, mihin paeta.

Tuomo Ollilla, Metsähallituksen ylitarkastaja

Ilmatieteenlaitoksen ilmasto-oppaan mukaan Suomen keskilämpötila nousee vähintään kaksi astetta kuluvan vuosisadan aikana. Pahimmillaan Suomen keskilämpötila voi nousta jopa kuusi astetta.

– Jos pahimmat ennustukset toteutuvat, naaleja ei mahdollisesti ole enää kuin arktisilla saarilla, Ollila sanoo.

MYÖS SUOMI on ollut mukana naalin pohjoismaisessa suojelutyössä, mutta vielä se ei ole tuottanut tulosta Suomessa. WWF:n

FAKTA

Suomen uhanalaisin nisäkäs ○○Naali eli napakettu on pienikokoinen koiraeläin. ○○Paksun turkkinsa ansiosta naali pystyy selviämään jopa 40 asteen pakkasessa.

Kesällä turkki on väritykseltään harmaa ja talvella valkoinen. ○○Maailmanlaajuisesti elinvoimainen laji, mutta Skandinaviassa kanta on yhteensä vain 200–250 yksilöä. ○○Vielä 1800- luvulla yleinen PohjoisSuomessa, mutta metsästettiin lähes kokonaan 1900-luvun alkuun mennessä.

Rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940.

Lähteet: WWF, Metsähallitus

raportin mukaan tämän epäillään johtuvan siitä, että naalin kanssa kilpaileva kettu kykenee Suomessa elämään samoilla elinalueilla.

Aiempaa leudommat talvet ovat mahdollistaneet ketun paremman selviytymisen pohjoisessa. Ollila kertoo, että naali ei ole tottunut kilpailuun, koska karuissa elinolosuhteissa sitä on aiemmin ollut vain vähän.

WWF:n suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen puolestaan kertoo, että lämpimämmät talvet vaikut-

tavat myös naalin pääravintona toimivien piennisäkkäiden selviämiseen.

– Talvisin on ollut lämpöjaksoja, jolloin on satanut vettä ja lumen alle maan pintaan on syntynyt jääkerros, joka vaikeuttaa myyrien ja tunturisopuleiden ravinnon saantia.

NAALIN LISÄKSI ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät useat lumesta riippuvaiset eläinlajit, kuten ahma, itämerennorppa ja saimaannorppa.

Yksittäisiä keinoja eläinten tilanteen parantamiseksi on melko vähän, ja Tolvasen mukaan kokonaisten eläinlajien ja ekosysteemin auttaminen on lähes mahdotonta.

Tolvanen ja Ollila ovat yhtä mieltä siitä, että paras keino arktisten eläinten auttamiseksi on ilmaston lämpenemisen hillintä, koska kylmään erikoistuneiden eläinten on vaikea sopeutua muutoksiin eikä pohjoisemmaksi pääse.

– Arktisella alueella meri tulee vastaan, eikä ole mitään suuntaa, mihin paeta, Ollila toteaa.

Eero Jauhiainen

Mitä ihminen voi tehdä eläinten tilanteen parantamiseksi?

Lue lisää: moreenimedia.uta.fi ASKO KAIKUSALO/WWF

Suomessa äärimmäisen uhanalainen naali on väritykseltään kesällä harmaa ja talvella valkoinen.

4 ajassa kartalla luotain näkymä media

ANNIKA PITKÄNEN

Kansallispuistot ovat suositumpia kuin koskaan VIIME VUONNA kansallispuistoissa vierailtiin yli kolme miljoonaa kertaa.

Kasvua vuoteen 2016 tuli noin kymmenen prosenttia.

Metsähallituksen Luontopalvelut hakee kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa 2,45 miljoonan euron ja vuoden 2019 budjetissa 1,9 miljoonan euron lisärahoitusta.

Metsähallituksen tiedottaja Pirjo Rautiainen kertoo rahan menevän kansallispuistojen korjausvelkaan, jota merkittävästi kasvaneet käyntimäärät ovat lisänneet. Pelkästään retkeilykohteissa velkaa on kertynyt 44 miljoonaa.

– Lisärahoituksella on tarkoitus kehittää palvelurakenteita. Esimerkiksi Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta pitää korvata uudella.

Kasvanut suosio vaatii lisäresursseja esimerkiksi polttopuiden toimittamiseen, vessojen ja autiotupien huoltamiseen sekä rakenteellisiin korjauksiin.

PAULA SIEPPI toimii eräoppaana Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, joka on kävijämäärältään Suomen suosituin retkeily- ja vaelluskohde.

Vaikka yleisesti ottaen ihmiset osaavat käyttäytyä luonnossa hyvin, hänen mukaansa retkeilijöitä pitäisi valistaa luonnossa liikkumiseen vieläkin enemmän. Luonnon kunnioittaminen on yksi itsestäänselvyyksistä, jonka ihmiset aika ajoin unohtavat.

Suurimmaksi ongelmaksi hän nostaa

”

Mitä enemmän matkailua on, sitä hallitumpaa sen tulee olla.

Paula Sieppi, eräopas

roskaamisen, joka on viime vuosien aikana lisääntynyt.

– Autiotupien ja reittien varsilla on roskaa, mikä on mielestäni hirveän häpeällistä. Paikallisten täytyy joka vuosi mennä ja siivota, kun turistit tekevät nuotioita ja viskelevät roskia.

Siepin mukaan myös autiotupien kirjoittamattomista säännöistä tulisi ottaa enemmän selvää. Ei esimerkiksi polteta talon tarjoamia polttopuita turhaan. Myös autiotupien omaisuutta katoaa joskus retkeilijöiden mukana.

Kävijöiden lisääntyessä myös resursseja tarvitaan enemmän.

– Matkailijat ovat lämpimästi tervetulleita tänne, mutta mitä enemmän heitä on, sitä hallitumpaa matkailun tulee olla.

Tiia-Mari Laitila

FAKTA

Kansallispuistot Suomessa ○○Ovat Metsähallituksen hallinnoimia ja avoimia luonnonsuojelualueita. ○○Niissä pyritään säilyttämään luonnon arvokkaimmat kasvisto- ja eliölajistot sekä maisemalliset erityispiirteet. ○○40 kansallispuistosta eteläisin on Tammisaaren saariston kansallispuisto ja pohjoisin Lemmenjoen kansallispuisto.

Velkaantuminen on edelleen tabu ja siihen liittyvien huolien kanssa voi jäädä usein yksin, koska asioista ääneen kertomisen kynnys on suuri.

Ulosotossa oleva opiskelija jää velkansa kanssa kaksin TALOUS Opiskelijoiden ulosotossa oleva velka on kasvanut

tasaisesti vuosittain. Maijalla on velkaa yli 100 000 euroa, ja hän joutuu velkaantumaan lisää rahoittaakseen opiskelunsa.

YHÄ USEAMPI opiskelija päätyy vuosittain velkojensa kanssa ulosottoon. Valmiiksi velkaantunut voi joutua velkaantumaan lisää opintojen aikana.

29-vuotiaalla opiskelijalla Maijalla oli sotkuisen eron ja asuntolainojen takia ulosotossa yli 100 000 euroa ennen opintojen aloittamista. Hän ei olisi halunnut velkaantua opiskelun takia lisää, mutta muita vaihtoehtoja ei annettu.

VARATTOMAKSI toteaminen ja maksuhäiriömerkintä voivat olla helpotus velkaantuneelle, jonka on hankala hallita omaa talouttaan. Velkakierteen saa pysäytettyä, kun uutta lainaa ei enää myönnetä.

Maijallakin on maksuhäiriömerkintä.

Kela myöntää valtion lainatakauksen myös velkaantuneelle opiskelijalle. Pankit voivat kieltäytyä myöntämästä lainaa Kelan takauksesta huolimatta. Mikäli opiskelija ei saa lainaa, hänelle maksetaan toimeentulotukea.

– Kieltävä lainapäätös pitää saada kolmesta eri pankista ennen kuin voi edes hakea toimeentulotukea. Valtiolle opiskelijan velkaannuttaminen lisää on halvempi vaihtoehto. Minulle opiskelijana ei, mutta oli otettava se mitä annetaan.

TÖISSÄ KÄYVÄ velkaantunut voi niputtaa

useaan eri paikkaan kertyneet velat helpom-

FAKTA

Näin velkaantuminen etenee: ○○Maksumuistutukset myöhässä olevasta laskusta ○○Velan perintä perintätoimiston kautta ○○Haaste ja velkojen käsittely oikeudessa ○○Oikeuden päätös velallisen maksukyvyttömyydestä ○○Maksuhäiriömerkintä

min hallittavaksi kokonaisuudeksi velkajärjestelyjä tarjoavien tahojen avulla. Tampereen kaupungin velkaneuvojan Tuula Sadeharjun mukaan opiskelijan on käytännössä mahdotonta saada ulkopuolista apua velkojen järjestelyyn ilman säännöllisiä tuloja.

Myöskään velkojen järjestelyyn liittyviä palveluilta tarjoavan Takuusäätiön kuluttajaekonomisti Minna Mattila ei osaa antaa yksiselitteistä neuvoa velkaantuneelle opiskelijalle.

– Pitää tehdä valinta sinnitteleekö päätoimisena opiskelijana ja yrittää tulla toimeen vai yrittääkö päästä töihin, joka saattaa taas lykätä opintoja tai jopa keskeyttää ne.

Yksinhuoltaja-arkea opintojen ohella pyörittävä Maija punnitsi töihin menemistä, mutta vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken.

– Mietin, voinko ylipäätään lähteä opiskelemaan, kun on velkaa eikä aika riitä opiskelun lisäksi vielä töiden tekemiseen ja lapsen kasvattamiseen. Halusin kuitenkin tulevaisuudessa ammatin, johon voin työllistyä, joten näin täytyy nyt kärvistellä.

TAKUUSÄÄTIÖN Minna Mattila ymmärtää hyvin, että velkaantuneena opiskelu voi aiheuttaa ahdistusta.

– Opiskelu lykkää velkojen järjestelyä tulevaisuuteen. Takaraivossa jyskyttää jatkuvasti pelko, että velkamäärä paisuu. Myös maksuhäiriömerkinnän aiheuttama leima voi ahdistaa.

Maijan täytyy opinnoista valmistumisen jälkeen lyhentää 100 000 euron ulosottovelkojen lisäksi myös opintovelkaa.

– Yritän hakeutua heti valmistumisen jälkeen velkaneuvontaan. Tiukat ajat meillä on edessä, mutta täytyy yrittää. Kunhan kaikki tarpeellinen perheelle löytyy, niin asiat ovat hyvin.

Maijan nimi on muutettu.

Laura Kähkölä

Mitä voi seurata, jos valmiiksi velkaantunut opiskelija pakotetaan velkaantumaan lisää?

Lue aihetta käsittelevä pääkirjoitus sivulta 2.

ajassa kartalla luotain näkymä media 5

Vauva tahtoo värikkään ja liikkuvan taide-elämyksen

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Olli Jaloselle

TAIDE Neljän kuukauden ikäinen Eemeli Heinonen pääsi

ihmettelemään maalauksia taidemuseon vauvatapahtumassa.

Hänen suosikeikseen valikoituivat kaikkein värikkäimmät teokset.

KESKIVIIKKOAAMUPÄIVÄNÄ Tampereen taidemuseon sinisävyiseen alakertaan on kokoontunut joukko taaperoita vanhempineen. Isät ja äidit heiluttelevat lapsiaan Värähtelijä-installaation liikkeen tahdissa.

Käynnissä on Vauvan kanssa museoon! -tapahtuma. Vauvapäiviä on järjestetty taidemuseossa jo useamman vuoden ajan. Tänä vuonna uutena osuutena mukaan on tullut taideopastuskierros, joka on kehitetty erityisesti vauva- ja taaperoikäisille.

Tapahtumasta ja opastuskierroksesta vastaava museolehtori Kirsi Karvonen kertoo, että opastus suunnitellaan aina meneillään olevan näyttelyn mukaan.

Tällä hetkellä taidemuseossa on esillä

FAKTA

Lapsen näön kehitys

○○Ensimmäiset viikkonsa vauva näkee kaiken sumeana. ○○Vastasyntynyt näkee tarkimmin 20– 40 sentin päähän. ○○Vauva kiinnostuu ensimmäisenä ympyrän ja neliön muodoista. ○○Aluksi lasta kiinnostavat vain mustavalkoiset kuviot. ○○Kahdesta kuukaudesta lähtien lapsi alkaa hahmottaa värejä. ○○Näköaistimukset ovat näköaistin kehittymiselle tärkeitä.

Lähde: MLL

ENNA RAUTIAINEN

maisema- ja henkilökuvia, ja alimmassa kerroksessa teemana on vesi. Karvosen mukaan lapsia kiinnostavat erityisesti teosten ihmiskasvot.

Monen taaperon kädet hamuavat kohti taulujen paksuja maalikerroksia ja veistosten mielenkiintoisia pintoja. Vaikka on erikoispäivä, koskea ei silti saa.

– Olen tuonut opastuksen varrelle erilaisia teemoihin liittyviä leluja ja materiaaleja, joita lapset voivat kosketella. Tuntoaisti on lapselle niin tärkeä, Karvonen sanoo.

VAUVA- JA TAAPERO-OPASTUS on ke-

hitetty ottaen huomioon tutkimukset siitä, miten minkäkin ikäinen lapsi havainnoi ympäristöään.

– Näkö kehittyy niin, että ensin vauva näkee vain mustaa ja valkoista ja sitten pikkuhiljaa punaista. Vasta neljän kuukauden iässä lapsi alkaa nähdä enemmän värejä, Karvonen kertoo. Vilja Heinosen neljän kuukauden ikäisen Eemeli-pojan katse liikkuu vilkkaasti suuressa ekspressiivisessä taideteoksessa. Vilja Heinonen kannattelee poikaansa aivan likellä maalausta, sillä Karvonen on opastanut vanhempia viemään pienet vauvansa tarpeeksi lähelle.

– Värikkäät maalaukset tuntuvat kiinnostavan Eemeliä kaikkein eniten, Heinonen kertoo.

”

Museoon saa tulla lapsen ja vauvan kanssa aina. Sitä pelätään ihan turhaan.

Kirsi Karvonen, Tampereen taidemuseon museolehtori

TAPAHTUMASSA VIERAILEVILLA vanhemmilla on erilaisia mielikuvia museokäynneistä pienten lasten kanssa. Eräs vanhemmista kertoo käyvänsä lastensa kanssa historiallisissa ja luonnontieteellisissä museoissa paljonkin, mutta taidemuseot ovat hänen mukaansa haasteellisempia vierailukohteita. Toista taas huolettaa muiden kävijöiden suhtautuminen välillä äänekkäisiinkin lapsivieraisiin.

Karvonen toppuuttelee vanhempien huolia.

– Museoon saa tulla lapsen ja vauvan kanssa aina. Sitä pelätään ihan turhaan.

Elli Suutari

Pöytälevylle maalattu suuri aalto saa Eemeli Heinosen silmät pyöreiksi.

KAUNOKIRJALLISUUDEN Finlandiavoittajaksi valittiin Olli Jalonen teoksella Taivaanpallo (Otava). Tampereen yliopistosta väitelleelle filosofian tohtorille myönnettiin Finlandia-palkinto nyt toistamiseen. Ensimmäisen kerran palkinto tuli vuonna 1990 romaanista Isäksi ja tyttäreksi (Otava). Taivaanpallon voittoa perusteltiin kiehtovalla kuvauksella kasvusta, jonka kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu.

Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto meni Seppo Aallolle teoksella Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala). Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajaksi valittiin Siiri Enoranta teoksella Tuhatkuolevan kirous (WSOY). Jokaisessa kolmessa kategoriassa palkinto on 30 000 euroa.

Emilia Laurila

Joka kolmas lapsi hukkuu netin syövereihin YLI KOLMANNES lapsista kokee viettävänsä liikaa aikaa netissä. Tämä käy ilmi Telian kokoamasta lasten neuvoaantavasta paneelista. Telian digihyvinvointikyselystä taas selviää, että 60 prosenttia vanhemmista on huolissaan lastensa digilaitteiden käyttöön menevästä ajasta.

Pelastakaa lapset ry:n asiantuntija Antti Järventaus kertoo, että osa lapsista on jopa yrittänyt hillitä digilaitteiden käyttöään.

– On huomattu, että älylaitteet koukuttavat lapsia tehokkaasti. Lapset kamppailevat valtavaa huomionkaappaajavihollista vastaan.

Liiallinen digilaitteiden käyttö voi viedä huomion tärkeämmistä asioista kuten läksyistä tai nukkumaanmenosta. Toisaalta paneelin tulosten mukaan yli puolet lapsista näkee pelien ja sovellusten tuovan elämäänsä iloa ja yhteisöllisyyttä.

Sonja Haapala

Kestävän kehityksen tutkimus sai miljoonapotin SUOMEN AKATEMIA on myöntänyt yli kaksi miljoonaa euroa Tampereelle kiertotalouden ja kestävän kehityksen tutkimukseen.

Rahoituksen saanut Kiertotalouden katalyytit (CICAT2025) -hanke tukee Suomen tavoitetta olla johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Hankkeessa tutkitaan kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä, jotta ne saadaan paremmin päättäjien ja yritysten käyttöön.

Yhteenliittymässä on mukana monialainen tutkijatiimi Tampereen, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluista. Koko yhteenliittymä sai lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. Tampereen korkeakoulujen osuus on noin kaksi miljoonaa euroa.

Siru Perälä

6 ajassa kartalla luotain näkymä media

Tänä vuonna huono lumitilanne haittaa matkailuyrittäjiä. Rovaniemeläisen Arctic Circle Snowmobile parkin kelkat seisovat pihassa käyttämättöminä.

Turistimäärän voimakas kasvu on uhka Lapin luonnolle

Kolmasosa Moreenimedian kyselyyn vastanneista lappilaisista kokee turismin vaikuttaneen negatiivisesti asuinpaikkakuntansa ympäristöön. Arktisesta luonnosta nauttimaan tulleet matkailijat kuitenkin myös työllistävät lappilaisia ja tuovat rahaa paikallisille yrityksille.

MATKAILU

LAPIN VIEHÄTYS matkakohteena perustuu mielikuviin puhtaasta luonnosta ja erämaan rauhasta. Mainoskuvissa toistuvat hillat, revontulet ja koskemattomat hanget.

Lisääntyvä matkailu vaatii kuitenkin veronsa. Suurempi määrä turisteja tarkoittaa myös enemmän hotelleja, mökkejä, liikennettä, laskettelurinteitä ja moottorikelkkasafareita.

Lapissa vuosittain vietettyjen öiden määrän arvioidaan nousevan jopa kymmeneen miljoonaan seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Vuonna 2016 Lapin majoituskohteissa rekisteröitiin 4,4 miljoonaa vietettyä yötä. Vietettyjen öiden määrän ennustetaan siis kohoavan lähivuosikymmeninä kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Kasvun odotetaan olevan suurinta ulkomaalaisten turistien yöpymisissä.

Suuret turistimäärät ovat paitsi uhka Lapin kauniille luonnolle, myös ristiriidassa sen kanssa, että monet hakevat PohjoisSuomen lomaltaan nimenomaan luontoelämyksiä ja vastapainoa arjen kiireelle sekä hälylle.

Yksi kotimaisista Lapin matkailijoista on 21-vuotias tamperelainen Hanni Jaakkola, joka on ihastunut Utsjoen ja Inarin upeisiin maisemiin.

– On ihanaa rauhoittua ja miettiä omaa pienuuttaan keskellä “ei mitään”. Toivon aina Lapissa käydessäni, etten törmäisi siellä yhteenkään turistiin.

MATKAILUN EDISTÄMISYHTIÖ Visit Finland haluaa markkinoida Suomea kestävän matkailun mallimaana. Kestävää toimintaa edistetään erilaisten projektien, kuten arkti-

nen kestävä matkailudestinaatio -hankkeen avulla. Sen alueellinen kumppanuuspäällikkö Liisa Kokkarinen kertoo, että Visit Finland auttaa sekä yrityksiä että turisteja toimimaan kestävämmin.

– Usein yritykset haluavat aidosti huomioida kestävän kehityksen toiminnassaan, mutta tieto puuttuu. Ohjaamme matkailijoita kunnioittamaan paikallista ympäristöä, väestöä ja kulttuuria tekemällä vastuullisia valintoja.

Kestävä matkailuyritys esimerkiksi vähentää energiankulutustaan, lajittelee tuottamansa jätteet ja suosii paikallisia tuotteita sekä palveluita. Samoin toimii kestävä matkailija. Visit Finlandin tavoitteena on Suomen markkinoimisen lisäksi taata Lapin matkailijoille jatkossakin mahdollisuus luontoelämyksiin ja hiljentymiseen. Kok-

karisen mukaan arktinen alue saa nyt ilmastonmuutoksen vuoksi enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin.

– Kestävän kehityksen huomioiminen on tärkeää nyt, ennen kuin matkailuelinkeino kääntyy itseään vastaan.

PAIKALLISTEN MIELIPITEET matkailun vaikutuksista ovat kaksijakoisia. Matkailu on tärkeä osa Lapin ja koko Suomen taloutta, mutta se tuo mukanaan myös varjopuolia.

Moreenimedia teki lyhyen kyselyn, joka lähetettiin seuraaviin Facebook-ryhmiin: Puskaradio Rovaniemi, Puskaradio Kittilä, Sodankylän kansalaiskanava ja Sodankylä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 50 ihmistä.

Vastanneista suurimman osan mielestä turismi on pääasiassa positiivinen asia, joka

ajassa kartalla luotain näkymä media 7

MIKA LAUKKANEN

ANNIKA PITKÄNEN

olutta ja muuta tavaraa, mutta sitten ei jakseta viedä niitä tyhjänä takaisin vaan jätetään luontoon.

Utsjoella ja Inarissa matkaillut Hanni Jaakkola pitää luonnosta huolehtimista itsestäänselvyytenä. Hän uskoo, että puhdas luonto ja maisemat voivat motivoida niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia Lapin matkailijoita ekologiseen ja vastuulliseen toimintaan arjessakin.

– Lapin loma voi opettaa arvostamaan luontoa uudella tavalla ja luoda kestävän luontosuhteen.

MOREENIMEDIAN KYSELYSSÄ lappilaiset esittivät runsaasti ehdotuksia turismista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Paikalliset nostivat keskeiseen asemaan matkailijoiden riittävän ohjeistamisen, vaellus- ja hiihtoreittien suunnittelun sekä yritysten läpinäkyvyyden ja eettisen vastuun.

– Yrittäjiltä pitää vaatia enemmän läpinäkyvyyttä. Turisteille (myös suomalaisille) on hyvä kertoa opasteilla, mitä luonnolle tapahtuu, jos esimerkiksi poikkeaa polulta.

Mitä eroa on luonnonpuistolla ja kansallispuistolle ja niin edelleen.

Turisteilta odotetaan myös puhdasta maalaisjärkeä. Huskysafareita järjestävä Pekka Syrjänen muistuttaa, että jokaisen luontoa ihailemaan tulevan on myös osattava kunnioittaa sitä.

– Kyllä aikuisen ihmisen pitää ymmärtää, että roskia ei voi heittää luontoon. Suurimmaksi osaksi on joka tapauksessa siistiä, hän lisää.

Visit Finlandilla pidetään kestävän ajattelun ja toimintatapojen opettamista tärkeänä. Liisa Kokkarisen mukaan moni yritys on halukas lisäämään kestävää matkailua ja pohtimaan vaikutustaan Suomen luontoon.

– Suomalaiseen arvomaailmaan sopii hyvin tavoitteemme olla yksi maailman kestävimmistä matkakohteista, Kokkarinen toteaa.

”

Jenny Jokinen, Julia Koski, Anni Lehtimäki

JENNY JOKINEN

Kestävän kehityksen huomioiminen on tärkeää nyt, ennen kuin matkailuelinkeino kääntyy itseään vastaan.

Liisa Kokkarinen, Visit Finlandin alueellinen kumppanuuspäällikkö

tuo Lappiin tuloja ja työpaikkoja.

– Enemmän on hyötyä ilman muuta.

Työllistää ja tuo elämää tänne sekä tietysti rahaa. Pohjois-Suomi ja matkailu kuuluvat yhteen kuin paita ja peppu.

Kolmasosa Moreenimedian kyselyyn vastanneista lappilaisista kokee matkailun vaikuttaneen negatiivisesti asuinpaikkakuntansa ympäristöön. Lähes viidesosa on puolestaan sitä mieltä, että turismi tuo mukanaan hyviä asioita, mutta niiden rinnalla negatiivisiakin ympäristövaikutuksia on havaittavissa. Vastauksissa turismin kääntöpuolina nousevat voimakkaimmin esiin roskaaminen ja luonnollisen ympäristön kuluminen.

– Keväällä liikun paljon samoilla reiteillä, joilla hiihdetään ja lasketellaan. On perin kummallista, että jaksetaan kantaa repussa

Kevättalvella 2015 laskettelijat nauttivat Levillä lumisista rinteistä. Vuonna 2017 Lapin matkailu kasvoi 9 prosenttia, eli kaksi kertaa keskiarvoa nopeammin.

8 ajassa kartalla luotain näkymä media

Ero ystävästä voi olla jopa vaikeampaa kuin parisuhteen päättyminen IHMISSUHTEET Yhteiskunta kannustaa katkaisemaan ”myrkylliset” ihmissuhteet. Uuden

ystävän saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja ystävästä eroaminen on vielä vaikeampaa.

TASAN KAKSI vuotta sitten törmäsin omakohtaisesti ilmiöön nimeltä ystäväero.

Silloinen paras ystäväni ilmoitti minulle yllättäen, ettei halua olla enää kanssani tekemisissä. Se oli viimeinen kerta, kun juttelimme. Ystävyyden katkaisemisen todellinen syy ei koskaan selvinnyt minulle.

Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Riikka Korkiamäen mukaan yleisimpiä syitä ystävyyssuhteen päättymiselle ovat erilleen kasvaminen ja elämäntilanteen muuttuminen, kuten toiselle paikkakunnalle muuttaminen. Ystävyyden loppuminen yksittäiseen riitaan on harvinaista.

Mediassa on viime vuosina kannustettu ”myrkyllisten” ihmissuhteiden katkaisemiseen. Sellainen saattaa olla esimerkiksi suhde, jossa itse antaa jatkuvasti enemmän kuin saa.

– Voi olla, että ihmisillä on nykyään enemmän mahdollisuuksia valita ystävänsä

ja täten niistä myös uskalletaan herkemmin luopua, Korkiamäki sanoo.

VIIMEISEKSI JÄÄNYT riitaisa keskustelumme ystäväni kanssa tuli minulle täysin yllätyksenä. Olin olettanut ystävyytemme jatkuvan ikuisesti ja meidän jakavan salaisuuksia vielä vanhoina kiikkutuoleissa.

Korkiamäen mukaan ystävyyssuhteen päättyminen voi yllättää, sillä sen aikana ei mietitä samalla tavalla tulevaa kuin parisuhteessa. Kuten parisuhteenkin päättymiseen, ystävyyden loppumiseen liittyy pettymyksen, epäonnistumisen ja menetyksen tunteita. Tunteet ovat pinnalla molemmilla osapuolilla, huolimatta siitä kumpi suhteen katkaisee.

– Ystävät ovat monille jopa tärkeämpiä elämänkumppaneita kuin varsinainen parisuhdekumppani, Korkiamäki sanoo.

Usein ystävyys kehittyy hitaasti useam-

man vuoden tuntemisen seurauksena, mutta se voi alkaa myös nopeasti. Oli kyse kummasta tahansa, kaikkia syitä ystävystymisen taustalla ei voida selittää.

– Kuten parisuhteidenkin kohdalla, ihmiset puhuvat ”selittämättömästä kemiasta”. Eli siitä, että jonkun kanssa klikkaa ja toisen ei.

Ystäviä yhdistävät usein samankaltaiset kiinnostuksen kohteet, arvot ja jaetut kokemukset. Yleensä ystävystytään sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa yhteistä on myös ikä, kulttuurinen tausta ja elämäntilanne. Tämä ei kuitenkaan ole mikään edellytys ystävyydelle.

KORKIAMÄEN nuoriin kohdistuneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että tytöt puhuvat enemmän ystävyyden katkeamisesta kuin pojat.

Korkiamäen mukaan merkityksellistä

on se, miten ystävyys mielletään. Naisille ystävyys on tyypillisemmin emotionaalista tukea, kun taas miehille ystävyydessä on yleensä tärkeämpää yhdessä tekeminen ja kaveria ei jätetä -meininki.

– Korostaisin kuitenkin, että ystävyys on sekä miehille että naisille yhtä lailla tärkeää.

Ystävyyseroja koetaan sukupuolesta huolimatta.

Korkiamäen mukaan ihmissuhteiden kriittinen tarkastelu ja niistä luopuminen turhan helpolla saattaa olla seurausta nykyisen yhteiskunnan yksilökeskeisyydestä. Vaikka ystävyyssuhteen yksipuolinen katkaisu kuulostaa rajulta, se voi välillä olla hyvä asia.

– Ystävyydessä on keskeistä vastavuoroisuus. Tulee aikoja, jolloin antaa enemmän kuin saa. Ratkaisevaa on tietää, että jossain vaiheessa tilanne voi olla toisinpäin.

Toisaalta tutkijat puhuvat yhteisöllisyy-

ajassa kartalla luotain näkymä media 9

ANNIKA PITKÄNEN

Saamelaiset haluavat kertoa tarinansa itse KULTTUURI Saamelaiset pitävät tärkeänä sitä, että populaarikulttuuria

on saatavilla myös saamen kielillä. Kulttuurituotteita ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain oman kansan käyttöön.

STATISTEJA ja hassuja noitia. Stereotypioita ja vääriä tietoja. Saamelaisia ei ole aina esitetty populaarikulttuurissa niin kuin he itse olisivat tahtoneet.

Esimerkiksi Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952), Teuvo Tulion Sensuelassa (1972) ja Hymyhuuletsketsiviihdesarjassa (1987–1988) on nähty kärkeviä stereotypioita ja virheellistä tietoa saamelaisesta kulttuurista.

Saamelaiset osaavat itse kertoa kulttuuristaan paremmin. Ja sen he tekevät.

Elokuvakomissaari Liisa Holmberg on huolissaan saamenkielillä annettavasta kulttuurialan koulutuksesta. Holmberg työskentelee Kansainvälisessä Saamelaiselokuvaninstituutissa (ISFI) Norjan Koutokeinossa.

Ennen työtään ISFI:ssä Holmberg työskenteli rehtorina Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) Inarissa, joka tarjoaa ainoana toimijana kulttuurialaan liittyvää koulutusta median ja musiikin koulutusohjelmissa.

– Elokuvatuotannon tilanne on hyvä, mutta sen eteen onkin tehty töitä 21 vuotta.

Sen sijaan saamelaisen kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin tilanne on huonompi. Koko kansalta puuttuvat kulttuurialan koulut.

SAKK:ssa opiskeli muun muassa laulaja Hildá Länsman Utsjoelta. Länsman valitsi musiikin koulutusohjelman, jossa keskityttiin erityisesti saamelaiseen musiikkiin.

Tällä hetkellä Länsman opiskelee globaalia musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja laulaa sekä Solju-yhtyeessä että Vildá-duossa.

LÄNSMANILLE saameksi laulaminen on luonnollisin vaihtoehto.

– Saamen kieli tuo tarinan musiikin taakse ja antaa mahdollisuuden hassutella sellaisella sanastolla, joka ei ole päivittäisessä käytössä.

Saamelainen populaarikulttuuri näyttäytyy 2010-luvulla kantaaottavina julisteina, modernisoituna joikuna ja vaikuttavina elokuvina. Aiheet vaihtelevat Jäämeren raRONJA KOSKINEN

dasta luontosuhteeseen ja mytologiaan.

– Minulle tulee maailmallakin kotoisa olo, kun tuon saamelaisuutta, esimerkiksi symboliikkaa, teoksiini, Lada Suomenrinne sanoo.

Suomenrinne on pohjoissaamelainen taiteilija. Hän on kotoisin Suomen pohjoisimmasta kylästä, Nuorgamista. Suomenrinteen mukaan kulttuurin luominen vaatii saamelaisilta paljon työtä, sillä valmiita malleja ei ole. Tällä hetkellä hän opiskelee valokuvausta Berliinissä.

Suomenrinteelle on ollut luontevaa ammentaa aiheita taideprojekteihinsa omasta taustastaan. Esimerkkinä hän kertoo kuvaprojektista, jonka keskiössä oli saamelaisnaisen asuun kuuluva hattu. Suomenrinne ajattelee taiteensa olevan kaikille, mutta uskoo sen kolahtavan eri tavoin saamelaisille.

”

Taide on hyvä tapa levittää tietoa saamelaisten kulttuurista.

Lada Suomenrinne Taiteilija

HOLMBERG, Länsman ja Suomenrinne ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että saamelaisten itse tekemä populaarikulttuuri on tehokas keino lisätä tietoisuutta saamelaisuudesta.

– Politiikka ei kiinnosta kaikkia, joten taide on hyvä tapa levittää tietoa saamelaiskulttuurista. Taide ei tule koskaan katoamaan, Suomenrinne sanoo.

Holmbergin mukaan elokuva on parhaimmillaan informatiivinen, mutta myös tunteisiin vetoava ja vaikuttava. Esimerkiksi hän nostaa vuonna 2017 ilmestyneen Saamelaisveren, joka kertoo saamelaisten kohtaamista vääryyksistä 1930-luvun Ruotsissa.

– Tarvitsisimme kuitenkin lisää Märkien säpikkäiden tyylistä komiikkaa. Kulttuurin ei tarvitse olla vakavaa.

Märät säpikkäät on komediasarja, jota esitettiin Yle TV2 -kanavalla vuosina 2012– 2013. Ohjelmassa saamelaisneidot Suvi West ja Anne Kirste Aikio tekivät muun muassa sketsejä ja parodioita musiikkivideoista.

Mihin ylipäätään tarvitaan alkuperäiskansan omaa populaarikulttuuria?

– Oman kielen kuuleminen erilaisissa kulttuurituotteissa vahvistaa koko kansaa, mutta erityisesti saamelaisten nuorten identiteettiä, Holmberg sanoo.

Länsmanin mielestä populaarikulttuuri heijastaa nykypäivää. Erilaiset variaatiot ja muualta saadut vaikutteet lisäävät kiinnostusta ja arvostusta myös perinteitä kohtaan.

Näin kulttuuri pysyy elinvoimaisena.

Tytöt puhuvat enemmän ystävyyden katkeamisesta, vaikka ilmiö koskettaa yhtä lailla myös poikia.

den merkityksen kasvamisesta epävarmassa ja kriisialttiissa maailmassa.

– Ihmissuhteita arvostetaan vähintään yhtä paljon kuin aiemmin, Korkiamäki summaa.

PÄÄTTYNEESEEN ihmissuhteeseen ei kannata jäädä vellomaan, vaikka uusien löytäminen tuntuisi vaikealta.

– En olisi pessimistinen uusien ystävien löytämisestä aikuisiällä. Aina tulee vastaan uusia ihmisiä, jotka jakavat saman elämäntilanteen. On tärkeää olla avoin uusille ihmissuhteille, Korkiamäki sanoo.

Itselläni ystäväeron hyväksyminen vei lähes vuoden verran. Muutto uudelle paikkakunnalle ja uusiin sosiaalisiin ympyröihin helpottivat ylipääsyä. Nyt jälkikäteen voin muistella ystävyyttämme jopa lämmöllä.

Silva Heinonen

Liisa Holmberg käyttää Utsjoen saamelaisten pukua. Saamenpuku kertoo muun muassa kantajansa juurista.

Henrika Havumäki

10 ajassa kartalla luotain näkymä media

ajassa kartalla luotain näkymä media 11

Arkea neljällä aistilla ASENNE Iina Aaltonen, 19, harrastaa ratsastusta, haaveilee koiranpennusta

ja opiskelee ensimmäistä vuotta Jyväskylän yliopistossa äidinkielen opettajaksi. Hän on myös täysin sokea. – En tietäisi, että aurinko paistaa, jos se ei lämmittäisi ihoani, Aaltonen sanoo.

Kuvat ja teksti Ronja Koskinen

12 ajassa kartalla luotain näkymä media

”

MINULLA on hämäriä muistikuvia siitä, että olen aivan pienenä nähnyt valoja ja varjoja, ehkä vähän värejäkin. Väreihin liittyy paljon kulttuurisia merkityksiä. Olen esimerkiksi muita ihmisiä kuuntelemalla oppinut, mitkä värit vaatteissa sopivat yhteen. Olisi mielenkiintoista tietää, vastaavatko mielikuvani väreistä todellisuutta.

”

Nykyteknologia ja erityisesti älypuhelimen sovellukset mahdollistavat minulle hyvin itsenäisen elämän. Navigointisovellusten avulla löydän oikeat paikat ja esimerkiksi bussiaikataulut. Toinen sovellus auttaa minua tuoteselosteiden ja postin lukemisessa. Ohikulkijat, lähikaupan myyjät ja opiskelukaverit auttavat mielellään, jos tarvitsen opastusta.

”

Mietimme kerran ystäväni kanssa sitä, onko sokeus tuonut elämäämme jotain hyviä asioita. Tajusimme, että emme todennäköisesti olisi tavanneet, jos emme olisi sokeita.

Eli sokeus on antanut minulle ainakin hyvän ystävän.

”

Äidinkielenopettajan opinnot vaikuttivat aluksi mahdottomalta haaveelta, mutta yllätyksekseni pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä. Haluan tulevaisuudessa opettaa näkeviä nuoria. Opetus on muutenkin siirtymässä sähköiseksi, joten minun ei tarvitse pystyä esimerkiksi kirjoittamaan liitutaululle.

Luentojen aikana mieluummin neulon kuin kirjoitan muistiinpanoja. Muutan luentodiat jälkikäteen tietokoneella tekstitiedostoiksi, joita voin kuunnella. Seuraan luentoja ja teen ryhmätöitä aivan kuten näkevätkin opiskelijat. Kuva-analyysi on ollut tähän asti ainoa ongelmallinen tehtävä.

”

Käyn usein nautiskelemassa erilaisia teelaatuja Jyväskylän monissa teehuoneissa. Yksi lempituoksuistani on maustamaton vihreä tee.

Haluaisin joskus matkustaa maateitse Kiinaan tutustumaan paikalliseen teekulttuuriin.

ajassa kartalla luotain näkymä media 13

”

En pelkää liikkua itsekseni vieraissakaan paikoissa. Olen kärsimätön ja vauhdikas ihminen, enkä malta jäädä ihmettelemään ja odottamaan auttajaa. Löydän kyllä lopulta oikean reitin. Välillä saatan eksyä hetkeksi, mutta ei se ole vaarallista.

”

Hevoset ja ratsastus ovat erittäin tärkeä osa elämääni. Aloitin ratsastuksen kotipaikkakunnallani Hartolassa kymmenisen vuotta sitten. Lukioaikana kävin tallilla jopa viisi kertaa viikossa hoitamassa nyt edesmennyttä hevostani Valttia.

Toivon saavani pian valmistumisen jälkeen töitä, jotta voisin taas hankkia oman hevosen.

Nykyisin osallistun ratsastustunneille tallin hevosilla.

Käyn joka viikonloppu perheeni luona kotipaikkakunnallani, jotta pääsen ratsastamaan.

Osallistun tavallisille tunneille ja teen samoja asioita kuin näkevätkin oppilaat. Tiedän sijaintini kentällä kuuntelemalla sitä, mistä suunnasta opettajan ääni kuuluu. Välillä hyppään esteitäkin, kunhan joku vain seisoo esteen vieressä antamassa minulle äänimerkin.

”

Olen onnellinen päästessäni asumaan omillani ja elämään opiskelijan arkea.

Minulla ei ole henkilökohtaiselle avustajalle käyttöä tällä hetkellä. En halua tulevaisuudessa opaskoiraa, vaan mieluummin oman koiran, jonka voisin kasvattaa itse pennusta lähtien.

Erittäin suuri osa ihmisen aistihavainnoista liittyy näköön.

Kun näköaistia ei voi käyttää, on pakko kehittää muita keinoja maailman havainnoimiseen. En välttämättä kuule paremmin kuin muut ihmiset, mutta käytän kuuloani eri tavalla. Pystyn yleensä esimerkiksi kuulemaan lähellä olevan seinän ennen kuin törmään siihen.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media

Insinööriunelmasta ulkoasujen taituriksi VISUAALISUUS Stefani Urmas on ensimmäinen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen

päällikkö Ylen historiassa. Hän haluaa yhdistää dataa ja tarinankerrontaa entistä enemmän.

LUKIOSSA Stefani Urmas, 38, haaveili insinöörin urasta. Suunta kuitenkin muuttui Suupohjan Sanomien parin päivän pituisen työharjoittelun jälkeen. Pitkä matematiikka ja fysiikka vaihtuivat median ja yhteiskunnan pyörteisiin.

– Se insinöörihenkisyys on jollain tavalla aina säilynyt mukana. Olen opinnoissa ja työelämässä mennyt vahvasti kohti monimediaa ja teknologiaa, hän sanoo.

Urmas on tehnyt monipuolisen uran ja edennyt kirjoittavasta toimittajasta ulkoasuvastaavaksi. Parhaat muistot vuosien varrelta koskevat suuria visuaalisen puolen projekteja, joissa hän on saanut luoda uutta ja rikkoa perinteisiä kaavoja.

Erityisesti mieleen on jäänyt Aamulehden tabloid-uudistus, jota Urmas oli johtamassa.

Lopputulos palkittiin Society for News Design Scandinavia -kilpailussa Skandinavian parhaaksi ulkoasuksi.

Elokuussa hän aloitti Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisena päällikkönä.

Ylellä ei aiemmin ole ollut vastaavaa tehtävää. Urmaksella on siis historiallinen tilaisuus vaikuttaa ulkoasun tulevaisuuteen.

nalismin maisteriohjelmaan. USC Annenberg on maailman johtavia toimittajakoulutuksia. Urmas halusi lähteä katsomaan, missä median trendit syntyvät.

– Nuorena Vaasan yliopistossa opiskelin muun muassa multimediaa ja koodausta, mutta päädyin vuosiksi sanomalehteen. Halusin palata niiden asioiden äärelle ja nähdä, mitä digipuolella nyt tapahtuu.

Opintojen aikana hän huomasi Ylen hakevan visuaalista päällikköä.

– Mietin, että miksei tässä samalla tekisi vielä isompaa elämänmuutosta, kun on kytkin noussut tänne asti.

Nyt hänellä on takanaan muutama kuukausi uusissa tehtävissä. Urmas linjaa Ylen tyyliä ja haluaa lisätä visuaalista ajattelua.

Hänen vastuualueeseensa kuuluu koko uutis- ja ajankohtaispuoli, joten töitä tehdään niin urheilun kuin asiaohjelmienkin parissa.

Nyt tavoitteena on yhtenäistää Ylen visuaalisuutta ja parantaa sen tunnistettavuutta.

– On ollut hienoa kohdata ihmisiä ja haasteita täällä, ja on mahtavaa päästä muotoilemaan uutta roolia.

URMAS HALUAA jatkuvasti kehittyä ja kehittää. Lähes 20:n media-alalla vietetyn vuoden jälkeen oli aika palata koulun penkille.

Hän lähti vuodeksi Etelä-Kalifornian USC Annenberg -yliopistoon opiskelemaan jour-

aikana Stefani Urmas pystyi havainnoimaan ulkopuolelta suomalaisen journalismin ja visuaalisuuden tilaa, ja totesi niiden olevan maailmanluokkaa. Erityisesti suomalaisen median riippumattomuus aukesi hänelle kunnolla vasta, kun hän todisti amerikka-

YHDYSVALLOISSA viettämänsä vuoden

KUKA?

Stefani Urmas ○○Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen päällikkö elokuusta 2018 lähtien. ○○Työskennellyt pitkään Aamulehdessä ja Alma Mediassa, sekä ympäri Suomea kesätoimittajana. ○○Opiskellut Vaasan, Tampereen ja Etelä-Kalifornian yliopistoissa. ○○Palkittu monissa lehtien designkilpailuissa. ○○Vapaa-ajallaan harrastaa aktiivisesti kilpapyöräilyä sen eri muodoissa, soittaa rumpuja ja valokuvaa.

”

Mietin, että miksei tässä samalla tekisi vielä isompaa elämänmuutosta, kun on kytkin noussut tänne asti.

Stefani Urmas,

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen päällikkö

laisten mediatalojen puolueellisuutta.

– Suomalaiset toimittajat saavat olla ylpeitä itsestään. Suomessa journalismi edistää keskustelua ja toimii ikään kuin yhteiskunnan liimana. Välillä oli jännittävää seurata amerikkalaisten ääripäiden väittelyä.

Urmas toteaa, että visuaalisessa journalismissa suomalaisilla on vielä opittavaa.

Datan ja infografiikan merkitys tarinankerronnassa korostuu, ja siinä ollaan maailmalla edellä. Kurottava kuilu ei ole kuitenkaan suuri. Suomessa on Urmaksen mukaan laajasti osaamista ja hyvää näkemystä. Hänen mukaansa visualisoinnin resurssitkin kasvavat jatkuvasti.

Urmas muistuttaa, että journalistiset jutut ovat tuotteita siinä missä kaupan tavaratkin.

Niitä voi jatkuvasti kehittää ja brändätä. Sisältöjä kohdennetaan entistä enemmän yksittäisille henkilöille isojen massojen sijaan.

Hän kuvailee amerikkalaisten olevan lähes työnarkomaaneja. Heiltä voi kuitenkin ottaa mallia jatkuvaan menestyksen ja oppimisen haluun.

Urmaksen mukaan Suomessakin journalistin tulee olla monipuolinen osaaja.

– Toimittaja ei enää voi keskittyä vain yhteen asiaan. Jokaisen olisi hyvä osata kirjoittamisen lisäksi edes hieman koodata, kuvata ja taittaa.

Sanni Koivuniemi SANNI KOIVUNIEMI

Pitkän uran printtipuolella tehnyt Urmas etsii uusia haasteita Ylellä.

ajassa kartalla luotain näkymä media 15

JOULUKAUSI KÄYNNISTYY

RONJA KOSKINEN

MEDIAPELIÄ

Onni Kalin

Kalin.Onni.S@student.uta.fi

Huutelu on helppoa ja kivaa, mutta se ei johda mihinkään.

”Joulukausi lähti ryminällä käyntiin. Laskujemme mukaan lauantaina kävi noin 1600 asiakasta”, kertoo Tallipihan Suklaapuodin yrittäjä Ulla Tuori. Keskiviikkoiltapäivänä Tallipihalla oli rauhallisempaa. Tampereen Keskustorin joulutori avataan 1. joulukuuta, ja heti seuraavana päivänä järjestetään jouluparaati, joka huipentuu suuren joulukuusen valojen sytyttämiseen.

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Miksi letit aiheuttivat somekohun?

Artisti ja somepersoona Sara Forsberg kohautti Instagram-kuvallaan. ”KIELINAISENA” TUNNETUN Sara Fors-

bergin lisäämä Instagram-kuva jakoi somekansan mielipiteitä marraskuussa. Voimakkaan reaktion aiheuttivat Forsbergilla kuvassa olevat letit, jotka usein mielletään afroamerikkalaisen kulttuurin ominaiseksi piirteeksi. Forsbergia syytettiin kulttuurisesta omimisesta. Osa kommentoijista koki Forsbergin loukkaavan käytöksellään kyseisen kulttuurin edustajia, kun taas toiset kokivat letit kunnianosoitukseksi ”mustalle kulttuurille”.

Forsberg purki kuvan aiheuttamaa kohua

uuden Instagram-kuvansa kuvatekstissä.

Hän oikeutti käytöksensä kertomalla olevansa tietoinen lettien alkuperästä ja kunnioittavansa sitä.

Valtakulttuurin edustajat voivat testata eri kulttuurien elementtejä, mutta halutessaan myös luopua niistä. Kyseisten kulttuurien edustajilla ei ole sitä mahdollisuutta, ja he saattavat kokea syrjintää niiden vuoksi.

Forsberginkin tulisi pohtia tätä näkökulmaa.

Nelli Peltonen

Kuvakaappaus Sara Forsbergin Instagram-tililtä

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Kulttuurinen omiminen hämmentää ja provosoi Ihmiset ovat aina lainanneet ja omaksuneet asioita ympäriltään.

Mistä kulttuurisessa omimisessa on kyse, folkloristiikan professori Anne Heimo Turun yliopistosta?

– Kulttuurisessa omimisessa on kyse valta-asetelmasta. Siinä valtakulttuurin edustaja käyttää vähemmistöasemassa olevan yhteisön kulttuurin elementtejä piittaamatta niiden alkuperäisestä tarkoituksesta tai yhteisön niille antamasta merkityksestä. Kulttuuriseen omimiseen liittyy myös ajatus siitä, että toista kulttuuria käytetään omaksi hyödyksi.

Miksi kulttuurinen omiminen on puhuttanut paljon viime aikoina?

– Kulttuurisen omimisen käsite on melko uusi. Uusien termien myötä asia on nykyisin paljon konkreettisempi ja siihen on helpompi tarttua. Kulttuuriseen omimiseen kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota, sillä yleinen tietoisuus siitä on kasvanut.

– Yhteisöt, jotka kokevat kulttuurinsa omituksi, tulevat julki asian kanssa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sillä se mahdollistaa näkyvyyden lisääntymisen.

Näkyvyyden myötä ihmiset herkistyvät tunnistamaan ja reagoimaan asiaan entistä enemmän. Ihmiset haluavat osoittaa, että loukkaavaa käytöstä ei hyväksytä. Suurin

osa haluaa kuitenkin toimia oikein asian suhteen.

Missä menevät kulttuurisen omimisen rajat?

– Raja kulttuurisessa omimisessa on häilyvä, veteen piirretty viiva. Sananvalta siitä, kuka saa sanoa, onko jokin kulttuurista omimista, on neuvottelukysymys. Kulttuuriseen omimiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa reagoida, vaan asia on joka kerta käsiteltävä uudestaan tapauskohtaisesti. Kulttuurinen omiminen on hyvin liukuva käsite.

Nelli Peltonen

ÄRSYTTÄÄ se, etten saa edustaa vain itseäni. On pakko valita leiri. Mutta koska olen valkoinen heteromies, on leirini jo päätetty puolestani. Tahtoisin kritisoida kaikkea, mutta nykykäsityksen mukaan saan kritisoida vain kaltaisiani.

Sillä on enemmän väliä, kuka sanoo, kuin mitä sanoo.

Poliittinen poteroituminen johtaa Yle Kioskin Youtube-kanavalla julkaistuun Aleksi Rantamaan ”Valkoinen heteromies – lievästi ärsyttää” -kaltaiseen öyhötykseen. Vaikka raivossaan Rantamaa unohti katsoa kolikon kääntöpuolelle, löytyi rivien välistä mielenkiintoisia ajatuksia esimerkiksi siitä, mistä saa vitsailla.

Mutta yksittäisenkin pointin hyväksyminen on nimen allekirjoittamista sopimukseen. Sopimukseen siitä, että asetun nyt tälle puolelle, vaikka tahtoisin poimia mielestäni järkeviä arvoja ja mielipiteitä maailmankuvaani läpi poliittisen spektrin.

En tahdo kulkea aatteiden mukana, mutta tällöin menetän vertaisteni tuen.

Se on kaikki tai ei mitään. Tahtoisin pohtia, mutten halua tulla lynkatuksi.

On helpompi vain vaieta.

NYKYISESSÄ keskustelukulttuurissa tärkeintä ei vaikuta olevan ymmärryksen lisääminen, vaan itselle sopivan valta-asetelman ylläpitäminen. Mennään oma poliittinen aatesuunta edellä ja keskitytään lyttäämään vastapuolta.

Tähän tuntuvat syyllistyvän kaikki, eikä median tapa asetella mielipiteitä vastakkain edistä asiaa.

Mediassa esimerkiksi tasa-arvon tavoittelu nähdään yleensä ainoastaan feministien arvona, vaikka tasa-arvo on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksen kulmakivistä.

Vaikka mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, en kuitenkaan voi identifioitua feministiksi, koska en ole samaa mieltä kaikista aatteen nimissä tehdyistä asioista. En tahdo ylleni kaikkia mahdollisia tulkintoja feminismistä. Samasta syystä en kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseenkaan.

OLEN KYLLÄSTYNYT siihen, ettei saa yrittää ymmärtää. Jos yritän asettua Rantamaan vihan saappaisiin, se tulkitaan kannan hyväksymiseksi. Vihaa voi lääkitä hiljentämällä, mutta sen voi sammuttaa kuuntelemalla.

Mielestäni niin hyvät kuin huonotkin ajatukset tulee aina nostaa tapetille ja pyrkiä ymmärtämään niitä. Tiettyyn ihmisryhmään kuulumisen ei pidä olla este halulle ymmärtää ja keskustella.

Päinvastoin kaikkien äänien tulisi saada kuulua.

Silloin ehkä on myös helpompi myöntää olevansa joskus väärässä.

TEKIJÄT: ANNIKA PITKÄNEN JA NOORA PALOLA

ILMASTONMUUTOS Pian ei Lapissakaan tarvitse palella.

Lajikirjon kavetessa naali ja muut kadonneet nisäkkäät löytyvät museosta.

1,5 asteen nousun rajapyykki häämöttää ja arktisilla alueilla vaikutukset voi kokea voimakkaimmin. Kohta rikotaan lämpöennätyksiä!