Page 1

2013–2014

Lukuvuoden helmiä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti tarjoaa kimaran parasta journalismia 7/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

8/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

9/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

Satokausi päättyy kekrijuhlaan Vainajat ovat pääosassa muinais­ suomalaisessa halloweenissa. Elämykset s.16

Valoleikkejä Tulikeppi pyörii paremmin ilman paitaa. Näkymä s.8

media 12

elämykset 14

huvit 15

10/2013

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Vippaa vitonen Yhteisörahoitus synnyttää uusia kulttuurituotteita. Elämykset s.14

Keskittynyt katse 11-vuotiaan Ivan Samurovin ase ei tärise. Näkymä s.8

Miekat heiluvat Saukonpuistossa Boffaus eli pehmomiekkailu on rento harrastus, jossa rooli­ vaatteita ei tarvita. Jokainen on tervetullut Pirkanmaan boffaajien harjoituksiin. s.14

Tiede korvaa luonnonvalintaa

Kenen vuoro?

Nykyaikaisissa hedelmöitys­ hoidoissa raskaus aloitetaan tarkasti valikoidulla alkiolla. s.4

Pelipäivässä hyvälle vastustajalle on hauska hävitä. s.8

Ei vain pintaa

Paketti kiertää yössä Kansalaisuuden hakijat huijaavat kielikokeessa s.2

11/2013

ajassa 2

Sipuliverkko salaa surffauksesi s.6

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Ranka rutisee

Yön laskeutuessa postipaketti aloittaa pitkän matkan määränpäähänsä. s.8

Miksi tehdä hidasta journalismia? s.12

12/2013

ajassa 2

kartalla 4

Pitkä matka kotiin Terrakottanäyttelyn sotilaat matkaavat kuninkaallisten tavoin takaisin Kiinaan. Luotain s.7

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Ihminen viestii vaatteillaan, sanoo muotitoimittaja Sami Sykkö. s.12

Opintopisteet alennusmyynnissä? s.4

1/2014

ajassa 2

Kehitysvammainen saa harvoin palkkaa s.6

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

Fitnessissä keho on projekti s.14

media 12 elämykset 14

huvit 15

Kiropraktiikka voi auttaa selkäkipuihin lääkkeitä nopeammin. s.4

2/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

Objektiivisuus jää jalkoihin Mediapropaganda tasoittaa tietä Katalonian itsenäistymiselle. Luotain s. 6

Suomen ainoa Tampereen Pispalassa tönöttää Suomen ainoa haulitorni. Kartalla s.5

näkymä 8

media 12

elämykset 14

huvit 15

Ennen kuin show alkaa Työpäivän aikana tyhjä tila täyttyy lavasteista. Näkymä s.8

Huntu ei istu katukuvaan

Suomalaiset musliminaiset pukeutuvat yleensä vain hijabiin, joka paljastaa käyttäjänsä kasvot. Utain keräsi katseita sitä peittävämpien burkan ja niqabin takana. s.6

Vain muutaman kasvin tähden

Rooli meikin takana

Suomessa on tuhansia kannabiksen kotikasvattajia. Viljeleminen vaatii vaivannäköä. s. 8

Oopperassa maskit täytyy tehdä isolla kädellä. Maskeeraaja luo roolihahmon näyttämölle. s.15

Kiusoittelua

Valta päättää

Burleskin ensikertalainenkin uskaltaa riisua lavalla. s.8

Ida Hanhiniemi kyseenalaisti bloginsa paikan ja lähti mukaan perustamaan itsenäistä blogiportaalia. s. 12

Suspension on roikkumisen taidetta s.10

Linnan pöytähopeita ei Tampereelle s.14

Hintansa väärti?

Graffitien poistaminen maksaa Tampereella 200 000 euroa vuodessa. Samalla rahalla voisi palkata kuusi sairaanhoitajaa. s. 3

Survivalistille tärkeintä on selviytyä s.16

Hiili ahdistelee uusiutuvaa energiaa s.3

vapaus

3/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

Psykologi haluaa kaikki herkistelemään s.5

Terapiamuodot sekoittuvat Tampereella s.7

himo

4/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12

ideat 14

elämykset 16

huvit 17

5/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 10

elämykset 16

huvit 17

6/2014

ajassa 2

Antaa hakukoneen diagnosoida Ennen lääkärillä käytiin selvittämässä vaivoja. Nyt halutaan varmistusta itse laadituille diagnooseille. Ajassa s.2

Vapaa omassa kehossa Loukkaantumiset ovat opettaneet telinevoimistelija Ida Laisille, miten tärkeä asia elämässä terve vartalo on. s. 7

Tuoliton vai tipaton? Kumpi on suurempi terveysriski, mäyräkoira vai tietokonetuoli? Luotain s.7

media 14

kartalla 4

luotain 6

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Viehättävä vintage Sylvie Fraboulet-Jussila elää täysin 1950-luvun glamouria. Näkymä s.10

Avantomuodin huipulla

Osuuskunta on tulevaisuuden yritys

Talviuimarien persoonallinen pukeutuminen näkyy Kaupinojan saunalla. s.10

Uusi osuuskuntalaki kannustaa turvallisempaan yritystoimintaan. Tutkijat tarttuivat tilaisuuteen ja perustivat tutkimusosuuskunta Tapauksen. Ajassa s.2

Eläin on edelleen tuotantoväline Eläinten vanhain- ja turvakodissa Igor-hevosta ja Aprilli-vuohta kohdellaan nyt yksilöinä, ei enää tuotantovälineinä. Luotain s.6

Uholla kohti kulttimainetta

Raaka-aineiden ehdoilla

Täydellinen leivonnainen on maun ja ulkonäön saumaton liitto. Näkymä s.8

Lääkärin vastaanotolle videon välityksellä. s. 3

Toimitus suurien tunteiden vallassa s. 3

1.indd 1

Vapaakaupasta kaivataan keskustelua s. 4n

Kokonainen nainen ilman jälkikasvua. s. 6

Vain muutaman kasvin tähden s. 14

Nuoret bändit vannovat uudenlaisen manserockin nimeen. s.16

Yliopistoradio hylkäsi tekijänsä s.2

Luovilla työläisillä sankarimyytti murrettavana. s.6

Tulinen himo voi viedä mennessään s.9

Fitnessissä keho on projekti s. 26

10.4.2014 16:00:58


2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

utain.uta.fi

Tekijät vaihtuvat, lehti pysyy ja uudistuu Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Koostenumero lukuvuosi 2013–2014 Ilmestymispäivä 17.4.2014 ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin 050 318 5921 / Utain, vain lukukausien aikana ma–ke klo 9–16. Palautetta voi lähettää palautesivulta (http://utain.uta.fi/contact) tai sähköpostitse osoitteeseen utain@uta.fi. Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT), Tampereen yliopisto http://www.uta.fi/cmt Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö)

TULEVAISUUS Median myrsky liikuttaa Utainta. Huomisen toimittaja

hallitsee perinteiset hyveet ja vapauttaa mielensä uuden luomiseen. TAMPEREEN YLIOPISTON (ja sen edeltä­ jien) pian 90-vuotisen toimittajakoulutuksen virstanpylväs oli Utain-viikkolehden perustaminen syksyllä 2002. Merkittävää Utaimessa oli opetuksen laajentuminen kansan arvioitavaksi: ensin yliopiston seinille ja kaupungin kahviloiden pöydille, ja vuotta myöhemmin verkkoon. Utaimen peruspilarit – printti- ja verkkolehdet – ovat yhä voimissaan, joskin kovin erilaisina kuin vuosikymmen sitten. Vaikka journalismin opiskelussa painotetaan jatkossakin tiedonvälityksen ja julkisen keskustelun perinteisiä hyveitä, median myrskyksi luonnehdittu murros pitää myös Tampereen yliopiston harjoitustoimituksen liikkeessä. Yhteisölliset työprosessit on ni-

Vaikka Utainta tehdään ennen kaikkea journalistiksi harjaantumisen tähden, myös meidän on reagoitava mediakäytön muutoksiin.

vottava verkkovetoiseen, mobiiliin toimintamalliin – myös Utaimessa. Utaimen 11. lukuvuosi alkoi syys–lokakuussa toimitustyöhön orientoivilla tapaamisilla. Ohjaavien opettajien johdolla toimituskunta valmistautui tuleviin tehtäviinsä tahoillaan: kuvajournalistit, taittajat, toimitussihteerit ja kirjoittavat toimittajat. Opiskelijoiden sparraaminen hoitui pääosin harjoitustoimituksessa, mutta kirjoittajat ehtivät myös vetäytyä päiväksi Niihaman maastoon suunnistamaan ja kiinteytymään työyhteisöksi. Kokeilu poiki ajatuksen vetäytymisen laajentamisesta koko toimitusta koskevaksi, jotta lehdentekijöiden yhteistyö yli roolirajojen olisi vieläkin sujuvampaa. EMPPU SILTALOPPI

Toimitussihteerit: Saara Airaksinen, Tuomas Haakana, Sanna Heinonen, Jari Hemmilä, Petteri Hiltunen, Ilona Koivisto, Viivi Koivu, Tuomas Koukkunen, Marjo Kuronen, Arttu Kärkkäinen, Minna Ohtamaa, Tuuli Oikarinen, Ilana Pantzar, Vilma Ruokoski, Minni Soverila, Millamari Uotila, Sara Vainio, Vanessa Valkama, Milka Valtanen AD:t: Mira Aaltonen, Petri Kangas, Emilia Kangasluoma, Krista Kierikka, Ella Kiviniemi, Elias Lahtinen, Kristiina Lehto, Teppo Moilanen, Jonne Räsänen , Emppu Siltaloppi, Katarina Sällylä, Juha Valkeajoki Toimittajat: Silja Annila, Silja Eisto, Tiina Heikkilä, Joonatan Hulkkonen, Heidi Huotilainen, Laura Ikävalko, Eeva Järvenpää, Juulia Järvenpää, Juha Kaita-aho, Ida Kannisto, Niina Kellinsalmi, Nikke Kinnunen, Stina Kivinen, Mona Kokkonen, Sami Kontio, Tanja Kröger, Milla Kukkonen, Aino-Maija Kupias, Marianna Langenoja, Milla Lappalainen, Iida Lehtonen, Milja Leikkari, Oona Lohilahti, Anna-Katariina Maksimoff, Mira Mannersola, Jannika Melkko, Nadja Mikkonen, Marianne Minkkinen, Säde Mäkipää, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Leo Pahta, Katja Pajula, Riikka Pasanen, Sanna Pekkonen, Leena Pihkala, Paula Repo, Perttu Räisänen, Kaisa Suomalainen, Sinikka Suominen, Elise Tamminen, Veera Tegelberg, Nette Tuominen, Kaisa Uusitalo, Meri Vainiomäki Kuvaajat ja kuvankäsittelijät: Petri Kangas, Krista Kierikka, Kristiina Lehto, Senni Luttinen, Teppo Moilanen, Emppu Siltaloppi, Katarina Sällylä, Juha Valkeajoki Taittajat: Mira Aaltonen, Niina Alavillamo, Anna Egutkina, Timo-Pekka Heima, Sanna Heinonen, Petri Kangas, Krista Kierikka, Ella Kiviniemi, Annu Laine, Kristiina Lehto, Senni Luttinen, Ville Mäkilä, Juha Pakkanen, Jonne Räsänen, Heidi Salminen, Pekka Selonen, Emppu Siltaloppi, Minni Soverila, Riina Sten, Tiina Suvanto, Katarina Sällylä, Annamari Tolonen, Aleksi Tuomola Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Kun yksi ongelma ratkaistiin, toinen jo havaittiin. Valkotaululta vastauksia hakevat Minna Ohtamaa ja Juha Valkeajoki.

⋆ ⋆NÄIN LEHTI TEHTIIN

Tunnin työllä syntyi yksi lause

Lapset luovat joulumielen

Taustatyö on näkymätöntä

TUTKIVAN JOURNALISMIN eteen on joskus tehtävä uhrauksia. Utain-viikkoa edeltävä lauantai-ilta kului tietokoneen ääressä kuunnellen korva tarkkana Cheekin uusinta albumia Kuka muu muka. Tavoitteena oli ottaa selvää, onko Cheekin ”aah”-maneeri noussu syystä sosiaalisen median puheenaiheeksi. Kuuntelin levyn läpi biisi kerrallaan. Merkitsin paperille sekuntimäärän jokaisen ”aah”-lausahduksen kohdalla. Riemu oli suuri, kun urakan jälkeen huomasin, että ”aah” puuttuu vain kahdelta raidalta. Taustatyö vie aikaa, mutta halutessaan juttuun mielenkiintoisia yksityiskohtia on nähtävä vaivaa. Lyhyen jutun kirjoittaminen vaatii suhteessa paljon työtä pitkään verrattuna. Mitä pienempi tila, sitä tarkemmin on valittava sanansa.

JOULUKALENTERISTA KERTOVAN juttuni kohokohta oli vierailu päiväkodissa. Alaikäisten haastattelua ja kuvaamista määrittävät tarkat eettiset ohjeet. Juttu kannatti tehdä Domuksen päiväkodissa, jolla on valmis mediastrategia. Reporta simallinen kerronta peittää alleen sen, että yhteistyö pienten lapsien kanssa on haastavaa. Toimittaja ujostuttaa ja villiinnyttää lapsia. Myyntikatsauksen hoidin soittokierroksella. Ennen nopeita työvaiheita uppouduin joulun historiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Sampolan kirjaston mukavat työntekijät olivat koonneet teoksia erilliseen teemahyllyyn jo marraskuussa. Toimittajan työssä voi kehittyä myös liikuttavien kokemuksien kautta. Kiltin sesonkijutun tekeminen oli mukavaa vaihtelua maailmantuskalle.

OLEN SEURANNUT uutisia Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä usean vuoden ajan. Olen keskustellut asioista katalonilaisten kanssa ja tutustunut paikalliseen elämänmenoon. Tiedän, mitä Espanjan koillisnurkkaan kuuluu, mutta kirjoittaessani juttua Kataloniasta vastaan tuli ongelma. Suurikaan tietomäärä ei yksinään riitä, jos tietojen lähteitä tai todenperäisyyttä ei pysty todistamaan. Katalonialaiset ovat tyytymättömiä verotukseensa. Miten niin? Enemmistö katalonialaisista haluaisi laajemman itsemääräämisoikeuden. Kenen mukaan? Taustatyö saattaa olla jutussa näkymätöntä. Silti iso osa toimittajan ajasta kuluu tutkimustyöhön ja taustoittamiseen. Jutussa esitetyille tiedoille on löydettävä lähde ja mielipiteille kertoja.

Heidi Huotilainen

Julkaistu Utaimessa 9/2013

avaus_final.indd 2

Leena Pihkala

Julkaistu Utaimessa 12/2013

Jannika Melkko

Julkaistu Utaimessa 1/2014

10.4.2014 16:10:42


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3

JARI KUUSENAHO, TAMPEREEN MUSEOT

Lukuvuonna kunkin kuukauden parhaat Utain-kuvat pääsivät esille Mediamuseo Rupriikissa. Kuvia oli näytteillä myös Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa. UTAIMEN TOIMITUS työskenteli lokakuusta helmikuuhun 12 viikon ajan. Tähän koostelehteen on poimittu kyseisten viikkojen parasta satoa: kovimpia uutisia, koskettavampia tarinoita, pysäyttävimpiä lehtikuvia ja upeimpia sivuja. Toki runsaasti ensiluokkaista journalismia jäi koosteen ulkopuolellekin; tuotimmehan viikoittain juttuja vähintään 16 tabloidi­ sivun verran. Yhtä tärkeä julkaisukanava toimituksellemme on ollut verkkosivusto, jonne olemme versioineet myös printissä julkaistuja juttuja ja tuottaneet paljon eksklusiivista sisältöä. Lisäksi olemme opetelleet markkinoimaan itseäm­me sosiaalisessa mediassa. Vaikka Utainta tehdään ennen kaikkea journalistiksi harjaantumisen tähden, myös meidän on reagoitava mediakäytön muutoksiin. Näyttävällä kuvarepparilla ja painavalla skuupilla on sijansa myös tulevaisuuden Utaimessa, mutta meidän on opittava arvostamaan yhtä lailla napakkaa twiittiä ja houkuttelevaa verkkovideota.

työympäristöä, on katseen suuntauduttava tulevaisuuteen. Journalistin työn ennakoidaan muuttuvan vieläkin liikkuvammaksi ja virtuaali­semmaksi. Siksi Utaimen työvälineissä ja toimintamalleissa ollaan parhaillaan kehittämässä uusia ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoitamme tuottamaan journalismia itsenäisesti luokkahuoneesta, kokoontumisajoista ja opettajasta riippumatta.

HARJOITTELUJAKSO ajoittuu useimmilla journalistiikan ja kuvajournalismin opiskelijoilla toisen ja kolmannen lukuvuoden väliseen kesään. Utainta voikin pitää eräänlaisena esiharjoitteluna, jossa pyritään hankkimaan juttunäytteitä harjoittelupaikan saavuttamiseksi ja harjaantumaan toimituksissa vallitseviin käytöntöihin ja työtahtiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan alan murrosvaiheessa yksilöiden ja organisaatioiden on pystyttävä luomaan nahkansa uudelleen. Toimittajakoulutuksen yhtenä missiona on journalismin koelaboratoriona toimiminen. Utainkaan ei saa typistyä vallitsevien käytäntöjen toistajaksi, vaan ohjaaminen kohti uusia avauksia ja totutusta poikkeamista pitää olla läsnä tyylikirjojen aika­ kaudellakin. Esitän kiitoksen koko Utaimen toimituksen puolesta kaikille niille henkilöille ja tahoille, jotka antoivat oman panoksensa tulevien journalistien kehittymiseen. Opettajien puolesta kiitän lukuvuoden 2013–14 Utain-toimituksessa työskennelleitä opiskelijoita. On pelätty, että median myrsky huuhtoo pois hyvän journalismin ja sitä myöten elintilan korkeasti koulutetuilta ja syvästi motivoituneilta journalisteilta. Journalismin ja ”utaajien” tulevaisuudet kytkeytyvät toisiinsa, ja uskoaksemme molemmille paistaa päivä myrskyn jälkeen. Kari Koljonen ALEKSI TUOMOLA

HARJOITUSTOIMITUS Utaimen pesäpaikkana on avokonttorimainen tila, jossa pitää pystyä kirjoittamaan, käsittelemään, taittamaan ja johtamaan hälinästä huolimatta. Toimituksen kaikki osatekijät on kytketty toisiinsa välittömään, jatkuvaan vuorovaikutukseen. Vaikka puitteet ovat edesauttaneet oppimista ja muistuttaneet oikeaa

Sinikka Suominen palkittiin vuoden ideamyllynä Utaimen päättäjäisissä.

Energiakanavat auki juttukeikalla

Kuvakulmia uudesta vinkkelistä

Seremonia ilman pappia

AKUPAINANTA tuli yllätyksenä sekä minulle että kuvaajalle. Olimme haastattelemassa joogaohjaaja Antti Palokangasta ja kesken haastattelun hän intoutui esittelemään meille akujoogaliikkeitä tarttumalla jalkaani ja painamalla kovalla otteella jalkapöytäni sivua. Oikea piste löytyi, kun hymyni alkoi hyytyä. Seuraavaksi haastateltava pyysi kuvaajani matolle makaamaan ja ohjasi hänelle toisen akujoogaliikkeen. Yllättävä toiminnallisuus haastattelutilanteessa hämmensi meidät täysin. Katsoin suu auki vierestä, kun kuvaajaani heijattiin joogamatolla edestakaisin. Jälkikäteen totesin, että konkreettisten joogaliikkeiden esittely paransi sekä ilmapiiriä haastattelutilanteessa että lopullista juttuani. Lisäksi jalkapöytäni painelu tuntui reidessä asti vielä pitkään.

TALVINEN SUNNUNTAI. Saabini kiitää kolmostietä kohti etelää ja Malmin lentokenttää. Edellisenä päivänä oli vielä puhetta hyvästä lentokelistä, mutta matkalla huomion kiinnittävät matalalla olevat pilvet. Saavumme toimittajan kanssa perille, eikä kentällä näy paljoa toimintaa. Lentoharrastaja Hannu Ylilehto tervehtii ja ilmoittaa pilvien tosiaankin olevan matalalla, mutta pelivaraa on vielä reilut 100 metriä. Hallin vierellä on pieni kevytlentokone. Lentäjä Ari Närvänen tankkaa koneen ja pitää nopean koulutuksen lentokoneeseen nousemisesta ja turvavöistä. Yläremmejä ei liian kireälle, jotta lukko ei nouse liian ylös. Luurit päähän, ja kohta rullaammekin jo kiitotiellä. Viimeiset tarkastukset tehdään niin sanotusti lennossa, rullauksen aikana. Koneen kierrokset nousevat. Lähdemme nousukiitoon.

PAPPI TUO minulle turvallisen tunteen. Kirjoittaessani juttua siviilihautajaisista pohdin papin roolia hautajaisissa. Siviilis remoniassa omaiset hyvästelevät vainajan ilman pappia. Vainaja lähetetään lepäämään ilman kristillistä siunausta. Siviilihautajaiset on kaunis tapa sanoa hyvästit. Hautajaisten tarkoituksena on saattopuhujan kanssa muistella edesmennyttä ihmiselämää. Uskonnollisuuden sijasta hautajaisissa keskitytään suruun ja tunteisiin. En tiedä tarkalleen, mihin uskon. Uskonto on minulle epämääräinen käsite, mutta en uskalla heittää kristillisyyttä roskakoriin. Tiedän, että haluan tunnelmalliset häät kirkossa. Haluan lapsilleni kristillisen kasteen. Haluan myös papin hautajaisiini. Haluan turvallisen siunauksen elämälleni.

Säde Mäkipää

Julkaistu Utaimessa 3/2014

avaus_final.indd 3

Juha Valkeajoki

Julkaistu Utaimessa 4/2014

Nette Tuominen

Julkaistu Utaimessa 5/2014

AVAUS

Anu Kuusisto ja Kari Koljonen

anu.kuusisto@uta.fi, kari.koljonen@uta.fi

Utain liittää yhteen tulevia journalisteja opintojen laidasta laitaan. Samalla se valtaa koko kehon. JOSKUS UUTINEN on keskellämme. Näin tapahtui vuoden ensimmäisinä päivinä, kun Utain (1/2014) kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan tunteet tuntuvat fyysisesti eri puolilla kehoa. Lehdenteossa tunteet näkyvät: toimituksessamme on tänäkin lukuvuonna itketty ja naurettu, punastuttu ja hikoiltu. Työskentely harjoitustoimituksessa eli harkkarissa alkaa maanantaiaamuisin edellisen viikon lehden ruotimisella ja päättyy keskiviikkoiltana printti- ja verkkolehtien viimeistelyyn. Kolmen työpäivän aikana tunteet vaihtelevat laidasta laitaan. Parhaimmallaan Utain tuottaa tekijöilleen mielihyvää, iloa, ylpeyttä ja jopa kiintymystä. Huonoimmillaan tunteet kääntyvät päinvastaisiksi – surua, häpeää ja suoranaista kiukkua on myös tämä vuosikerta kokenut. MIKSI UTAIN herättää niin voimakkaita tunteita? Tunneryöppyä selittää ainakin se, että kyse on monilla uran ensimmäisistä askelista. Alku julkisessa ammatissa jännittää ja antaa osviittaa omien siipien kantavuudesta: Onko minusta journalistiksi? Haluanko tehdä tätä työtä? Jotkut voivat vastata näihin kysymyksiin myöntävästi jo kurssin aikana. Osa tertuista jää raaoiksi kurssin päätyttyä, ja kypsyminen journalistiksi siirtyy toimitusharjoitteluun ja opintojen myöhempiin vaiheisiin. Utain herättää tunteita myös siksi, että toimitus luodaan uudelleen periaatteessa joka viikko. Tekijöiden vaihtuessa työn jälki ja rytmi muuttuvat. Kun uudet kirjoittajat, valokuvaajat, taittajat ja toimitussihteerit tarttuvat toimeensa, heidän pitää oppia salamana uusia asioita ja luottaa toisiin noviiseihin. TEKSTEJÄ, KUVIA ja taittoa hiotaan, karsitaan, käännetään ja väännetään työviikon aikana. Yhteistyö on kaiken Utain-työskentelyn elinehto – yksikään lehti ei synny ilman sitä. Joskus muokkausprosessi on lyhyt ja nopea, joskus suorastaan läkähdyttävän pitkä. Samaa mieltä asioista ollaan vain harvoin, mutta erimielisyys kuuluu journalismiin. On tärkeä opetella ottamaan kritiikkiä vastaan. Lopputuloksena Utain on tietenkin monella tapaa vaillinainen, mutta epätäydellisyydessään se on kaunis maamerkki opiskelijoiden yhdessä tekemisestä. Kokeneemmat opiskelijat ohjaavat nuorempiaan, vertaiset tukevat toisiaan ja vireään keskusteluun tempaudutaan mukaan roolista riippumatta. Kun tähän lisätään läjäpäin opiskelijoiden lahjakkuutta ja kosolti heidän sitoutumistaan, lopputuloksena on keitos, jota kelpaa ohjaavien opettajien hämmentää ja maustaa. Hienovaraisesti tietenkin.

10.4.2014 16:10:43


4 elämykset 2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit

Julkaistu numerossa 6/2014 TAITTO: PETRI KANGAS

13.2.2014

AvAus

Samuli Niinivuo

samuli.niinivuo@uta.fi

Lehden teema on vain liioiteltu ilmaus halusta. Himon utopiassa tämä lehti ei ilmestyisi. halU oN alati kesytettävissä oleva aie. Se ei pääse yltymään, koska ihmiseen juurrutetut käsitykset edellyttävät halun rampauttamista. Himo on halusta rimpuilevan ihmisen fantasia. hImo oN hyperaktiivinen värinä, joka elää tottelemattomasti ja vaatii vimmaisesti eteensä saatavansa. Ihminen on yhä innokkaampi tekemään halustaan himon, jotta hän saisi vaiennettua omatuntonsa ja hyväksyttyä ahneutensa. Himo ei edellytä inhimillisyyttä. halU oN myös ihmisen alttein tunne. Se käy käskystä kuuliaiseksi. Himo ei nöyrry. Ihminen kykenee sinnikkäästi sietämään haluaan. Himo sen sijaan tekee hänen olostaan sietämättömän. Himoa tunteva ihminen potee kovaa kuumetta, mutta hänen verensä juoksee kylmänä. JoS elÄISImme himon utopiassa,

yhteiskunta tuhoaisi itsensä vääjäämättömästi. Himon fantasian käydessä todeksi ihmisestä tulisi surmankuski, joka kiihdyttäisi säälimättömästi kohti määränpäätään. Hän suistaisi tieltään esteeksi asettuvan ja syleilisi maailmanloppua. Siis halutkaa, jos niin on välttämätöntä, mutta pitäkää himo ikuisesti poissa keskuudestamme.

Raha pakottaa pohtimaan radion jatkoa

KATARINA SäLLYLä

K

ylIoPISToraDIo

Kaikki Radio Moreenin avustajasopimukset irtisanotaan säästösyistä. Avustajille tieto tuli yllätyksenä.

k j v p

e e t

raDIo moreeNIN sisäisessä kirjeessä tarjottiin avustajille mahdollisuutta jatkaa ohjelmien tekemistä vastaisuudessa ilman korvausta. – Joku avustaja ehkä jatkaa. Itse en tekisi palkatonta työtä, toteaa Radio Moreenin päätoimittaja Gilbert Granholm. Radio Moreenin toiminnan kustantaa Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Yksikkö saa yliopistolta rahaa ainoastaan opiskelijoiden kouluttamiseen, joten Radio Moreenin avustajien palkkaaminen on ylimääräinen kustannus. Yksikön johtajan Heikki Hellmanin mielestä avustajista säästäminen on pakollinen ratkaisu. Se on nopea ensiapu budjetin tasapainottamiseen. Radio Moreenilla on tällä hetkellä noin 40 avustajaa, jotka tekevät yhteensä noin 50:tä ohjelmaa. moreeNIN aVUSTaJa ja Bassoradion dj

Antti Kujala yllättyi saatuaan tiedon avustajista luopumisesta. – Olen vihainen. Tuleeko yliopistoista vain tuotantolaitoksia? Kujala kysyy. Kujala ei itse ole yliopistossa opiskellut, mutta hänestä tuntuu hullulta, että yliopistoa vedetään kuin yritystä. Kaleidoskooppi-ohjelmaa tekevä opiskelija Jenna Vehka-aho ei ole vielä päättänyt, miten suhtautuisi ilmaistyöhön. Avustajapalkkio on ”muutamia kymppejä”, mutta sekin on opiskelijan kukkarossa paljon. – Olen harkinnut ilmaiseksi tekemistä. Toisaalta raha motivoi eri tavalla, Vehkaaho sanoo. Hänestä Moreenin vahvuus on, että siellä

A p

n j

W

T

p j m t s

Jenna vehka-aho tekee Kaleidoskooppi-ohjelmaa Radio Moreenille 6 muun opiskelijan kanssa. Nyt ryhmä pohtii, jatkavatko he ohjelman tekemistä ilmaiseksi.

saa kokeilla erilaisia sisältöjä ja harjoitella radio-ohjelmien tekemistä. – En usko, että sellaista mahdollisuutta on muilla radio-asemilla. KUJalaN mIeleSTÄ rahallisen korvauk-

sen poistaminen avustajilta on naurettavaa. Hän pitää siitä saatavia säästöjä pieninä. – Sillä tehdään vain avustajat kiukkuiseksi. Viedään sekin vähä, mitä on ollut. Kujala kuitenkin tekisi Moreeniin ohjelmaa ilmaiseksi. Hänelle Tampereen kult-

tuurin edistäminen ja paikallisradioiden ylläpitäminen ovat ensiarvoisia. Omasta ohjelmasta luopuminen ei houkuta. – Iso keskisormi rahakirstujen pitäjille, mutta aion jatkaa, jos vain mahdollista, Kujala sanoo. Milla Lappalainen, Nadja Mikkonen

Lue lisää Moreenin päätoimittajan näkemyksistä Utaimen verkkosivuilta.

t m M

p t j a h

j

m j j k

l

⋆ UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Saara Airaksinen, Petteri Hiltunen, Viivi Koivu, Vilma Ruokoski, Vanessa Valkama, Milka Valtanen ja Ilana Pantzar. AD: Emppu Siltaloppi

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

sisus_valmis.indd 4

Toas aikoo purkaa taloja myös Lukonmäessä ja Pappilassa TamPereeN opiskelija-asuntosäätiö Toas haluaa purkaa 4 kohdettaan niiden huonon kunnon vuoksi. Toas on hakenut kaavamuutoksia alueille Tampereen kaupungilta. Alueille aiotaan rakentaa uusia taloja. Aamulehti uutisoi 11.2. Toasin aikovan purkaa Rauhaniemen rakennuksensa. Niiden lisäksi Toas haluaa purkaa 3 muutakin kohdetta: Lukonlystin, Lukonkierikan ja Pappilan. Talojen peruskorjaus tulisi niin kalliiksi, että Toas rakentaa mieluummin kokonaan uudet talot. Toasin toimitusjohtaja Timo Lehto kertoo, että uusiin taloihin rakennetaan nykyistä pienempiä asuntoja, vähemmän soluja ja enemmän yksiöitä. TÄllÄ heTKellÄ osa kohteiden asunnoista on tyhjillään, sillä niiden suuret asunnot eivät ole opiskelijoiden suosiossa. Vaikka asuntojen määrä uusissa kohteissa

Työpaikka messuilta minuuteissa

kasvaa, asukaspaikat vähenevät. Asuntoja aiotaan purkaa ja rakentaa portaittain, jotta purettavien talojen asukkaita saadaan sijoitettua muihin Toasin kohteisiin ja valmistuviin, uusiin asuntoihin. Lehto ei vielä osaa sanoa, mitkä taloista puretaan ensin. – Kaavojen muutoksia on vasta haettu, ja kaupungin päätöksen saamiseen menee ainakin puoli vuotta, sanoo Lehto. Nyt purettavat kohteet ovat Toasin asuntojen halvimmasta päästä. Halpojen asuntojen purkaminen nostaa Toasin asuntojen keskimääräistä neliöhintaa. Vuokrat nousisivat Lehdon mukaan joka tapauksessa, koska myös vanhojen asuntojen remontointi nostaisi neliöhintaa. – Nyt purettavat talot ovat siinä kunnossa, että niille on pakko tehdä jotain, Lehto kertoo.

kokeiltiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa julkista työhaastattelua. Suomen Telecenter Oy valitsi aamupäivän aikana 3 työnhakijaa, joita haastateltiin yleisön edessä. Henkilöstöjohtaja Linda Asikaisen mukaan tempauksella haluttiin löytää rohkeita ja sanavalmiita tekijöitä myyntitiimiin. – Myyntityö vaatii heittäytymistä. Jos hakija ei rohkene ottaa riskiä, ei hän lavallekaan nouse. Jo ensimmäisen tunnin aikana työhakemuksia tulvi niin paljon, että hakijat saatiin valittua. Asikainen uskoo, että livehaastattelua kokeillaan tulevaisuudessakin. Rekrytorissa oli tänä vuonna tarjolla 3 000 työpaikkaa. Viime vuonna 16 prosenttia kävijöistä sai messujen aikana kutsun työhaastatteluun.

Stina Kivinen

Katja Pajula

TamPereeN reKryTorI-meSSUIlla

10.4.2014 15:51:02

N k

N

n l

p n

h t d

d t d p V k

m o k


ä

n a

, -

n

a

a

n -

a

s -

n -

a n

a

ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 5 3

utain.uta.fi

Ammattiopiskelijoiden liitto tyrmää palkattoman työssäoppimisen KoUlUTUS

Työnantajat ovat kiinnostuneita Suomen Yrittäjien mallista.

ammaTTIIN oPISKeleVIeN liitto Sakki ry ei hyväksy uutta koulutusmallia, jossa osan ammatillisesta koulutuksesta voisi suorittaa työssä oppien, mutta ilman palkkaa. Suomen Yrittäjien ajama koulutusmalli eroaa merkittävästi oppisopimuksesta, joka edellyttää työsopimusta ja työehtosopimusten mukaista palkkaa. Uudessa mallissa opiskelija oppii käytännössä ammattiin ja on samaan aikaan kirjoilla oppilaitoksessa. Opintotukea makse-

taan kuten muillekin opiskelijoille. – Tämä on eräänlaista pätkätyötä ja kulujen siirtämistä yrityksiltä julkiselle puolelle. Työstä tulee maksaa palkkaa työehtosopimusten mukaisesti, sanoo Sakki ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov. Kyse on toisen asteen koulutuksesta, jonka kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vastikään valtion rahoitusta. Mukana on parikymmentä oppilaitosta, mutta koulutusta ei ole vielä aloitettu.

SUomeN yrITTÄJIeN johtajan Veli-Matti Lampun mukaan uudenlainen koulutus voi palvella tuhansia nuoria, joille käytännön työ on luontainen tapa oppia. – Yrityksillä on paljon halua lähteä tähän mukaan. Vaatimuksena pitää kuitenkin olla se, että ne antavat tarpeeksi syvällistä koulutusta, Lamppu korostaa. Aleksej Fedotov puolestaan kiinnittää huomiota uuden koulutusmuodon varjopuoliin. – Tällainen koulutus ei välttämättä tuota

nuorille laajaa ammattitaitoa tai yleissivistystä, toisin kuin ammatillinen koulutus. Esimerkiksi Saksassa vastaava kokeilu on johtanut alipalkkaukseen, Fedotov toteaa. Lamppu ei usko, että yrittäjät ryhtyvät tavoittelemaan hyötyä kokemattomien opiskelijoiden harjoittelulla. Hän myös muistuttaa, että oppilaitosten kuuluu valvoa koulutuksen asiallisuutta. Perttu Räisänen

Winterparkin porausvahingon korvauksista erimielisyyttä TamPereeN KaUPUNKI ja talviurheilu-

puisto Winterpark pohtivat yhdessä, kuka joutuu vastuuseen jäähdytysputken hajoamisesta. Winterparkissa ollaan tyrmistyneitä asiakkaan toiminnasta, mutta kaupunki suhtautuu asiaan ymmärtäväisemmin. – Lähden tässä asiassa siitä, että ei syyteltäisi ketään. Tämä oli harmillinen sattuma, Tampereen kaupungin käyttöpäällikkö Matti Kaario sanoo. Winterparkin edustaja Teemu Salminen puolestaan on sitä mieltä, että asiakkaille pitäisi olla selvää, ettei yrityksen omistamaa jäätä mennä itse huoltamaan. Kun huoltoapua tarvitaan, pitäisi pyytää henkilökuntaa hoitamaan ongelmatilanne. – Ei ole asiakkaan asia mennä hoitamaan jäätä ja piste. Maanantai-iltana mies porasi jääkiekkomaalille reikiä jäähän ja hajotti vahingossa jäähdytysputken. Jäähdytysjärjestelmä jouduttiin sulkemaan, eikä tarkkaa tietoa kentän avaamisesta ole. Kaario epäilee, että vahingot eivät nouse lopulta kovinkaan suuriksi.

Kaupungin työntekijät ovat jäädyttämässä kenttää kuntoon ja luultavasti kaupunki ottaa vahingoista ainakin osan vastuulleen.

Ei ole asiakkaan asia mennä hoitamaan jäätä ja piste.

Teemu Salminen, Winterpark

yleINeN KÄyTÄNTö Tampereen jäähal-

leissa on, että asiakaskin voi hoitaa jäätä, jos kenttämiehet ovat työllistettyjä. – Mielestäni kyseessä oli sattumien summa. Kyseessä oli kuitenkin henkilö, joka on tottunut toimimaan jäähalleissa, Kaario sanoo. Ratinan Stadionin Winterparkissa ei paikan päällä ole selviä ohjeita siitä, että asiakas ei itse saa hoitaa jäätä. Vahingon tapahtumailtana kentänhoitovuorossa olleita

SENNI LUTTINEN

työntekijöitä ei myöskään Kaarion mukaan ollut tiedotettu tarpeeksi hyvin siitä, että poraa ei missään nimessä saa antaa asiakkaille. Tekojää on erilainen kuin normaaleissa jäähalleissa. Maalien kohdalla ei Ratinassa myöskään ole holkkeja, eli putkia, jotka pitävät maalit paikallaan. Kun jäässä on holkit, reikiä maaleille ei tarvitse porata. – Yrityksellä oli kiire rakentaa jää, joten holkkeja ei jostain syystä asennettu, kertoo Kaario. Silja Annila

Maanantai-iltana sattuneen vahingon jälkeen Tampereen Winterpark-talviurheilupuiston jäähdytysjärjestelmä jouduttiin sulkemaan.

Nettipelaamisen suosion kasvu kärjistää peliongelmia NeTTIrahaPeleIhIN liittyvät ongelmat näkyvät tukipuhelinpalvelu Peluuriin tulleissa puheluissa. Vuoden 2013 alkupuoliskolla yli puolet peliongelmiin liittyvistä puheluista käsitteli nettipelaamista. Veikkauksen pelitarjontaan liittyvien puheluiden osuus nousi 10 prosenttiin, mikä tarkoittaa 4 prosenttiyksikön nousua vuodesta 2012. Vuonna 2012 Peluuriin tulleissa yhteydenotoissa vakavien peliongelmien määrä tuplaantui aiempiin vuosiin nähden. Vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä puhelujen määrä mukaili edellistä vuotta. Vakavista peliongelmatapauksista kaksi kolmesta oli nettipelaajia. – Viime vuosina puheluiden syyt ovat muuttuneet, sillä nettipelaamiseen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet, kertoo Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula. Veikkauksen nettipelipalveluun rekis-

sisus_valmis.indd 5

NÄIN lehTI TehTIIN

Suomi tarkkailijaksi Tyynellemerelle

Intohimona urheilu

VeIKKaUKSeN toimitusjohtaja Juha Koponen kertoo Veikkauksen kehittäneen toimintaansa entistä vastuullisemmaksi kiinnittämällä huomiota peliriippuvuuden ehkäisyyn. Veikkaus rahoitti Peluuria ja muuta vastuullisen rahapelaamisen edistämistä lähes 4 miljoonalla eurolla. Viime vuonna Peluuri vastasi kesäkuun loppuun mennessä 1 340 puheluun. Puolet puheluista koski varsinaisia peliongelmia. Kokonaisuudessaan Peluurin palveluita, joihin kuuluu puhelimen lisäksi netti- ja vertaistukipalveluita, käytettiin aiempaa enemmän.

SUomeN UUSI aSema tarkkailijana Tyynenmeren allianssissa parantaa kauppamahdollisuuksia jäsenmaiden kanssa, vaikka kauppa onkin tällä hetkellä pitkälti järjestön sisäistä. Vuonna 2011 perustettu järjestö on vapaakauppaan pyrkivä talousalue, johon kuuluvat Chile, Peru, Kolumbia ja Meksiko. Suomi tukee vapaakauppaa ja on siksi kiinnostunut järjestön toiminnasta. Tarkkailijajäsenille suunnitellaan myös omia erityistehtäviä. Esimerkiksi Suomen koulutusosaaminen on herättänyt kiinnostusta Latinalaisessa Amerikassa. Suomen lisäksi tarkkailijoiksi valittiin Intia, Singapore, Marokko ja Israel. Järjestön toimintaa tarkkailee tällä hetkellä 30 valtiota. Tarkkailijana Suomi voi osallistua järjestön huippukokouksiin, mutta Suomella ei ole kokouksissa puheoikeutta.

hIIhTomIeS Timo Nurmi on sivakoinut kymmeniätuhansia kilometrejä 45 viime vuoden aikana. Urheilullinen elämäntapa välittyy vaatimattomasta miehestä. Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen on puolestaan ajanut kymmeniätuhansia kilometrejä matkustaessaan urheilutapahtumiin. Puheliaasta miehestä intohimo urheiluun näkyy. Suomalaista urheilua arvostellaan nyt näkyvästi. Haastateltaviemme kaltaiset urheiluihmiset kuitenkin luovat uskoa kotimaisen urheilun tulevaisuuteen. Suoritukset eivät parane kotisohvalla itkemällä, vaan tarvitaan pitkäjänteistä seuratyötä ja lajilleen omistautuneita esikuvia. Nurmi ja Hakanen esittivät meille toisenlaisen todellisuuden urheilusta ja suomalaisten omistautumisesta.

Heidi Huotilainen

Nikke Kinnunen

Ida Kannisto ja Silja Annila

teröityneiden määrä ylitti viime vuonna 1,5 miljoonaa, mikä tarkoittaa 5,1 prosentin kasvua. Ensimmäistä kertaa Veikkauksen kokonaismyynnistä yli kolmannes tuli digitaalisesta myynnistä.

10.4.2014 15:51:02


6 4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Julkaistu numerossa 8/2013 TAITTO: MINNI SOVERILA

EMppu SiLtaLoppi

K

L

m t a t

t t v v v r

k k y S m s

n

y t n m g a v

p k a n

K S

s

t A v g v m t

Laboratoriohoitaja Nina Illi valmistelee liuosta siittiöiden pesua ja huuhtelua varten. Pesun avulla saadaan kerättyä parhaat ja nopeimmat yksilöt.

Alkiot vertailussa

s

HedeLmöitysHoidot Laboratoriotekniikka kehittyy lapsettomuushoidoissa. Uusi tutkimus

mahdollistaa alkion kromosomeihin kurkkaamisen ennen raskauden alkua. LApsettomuuteen pureudutAAn

yhä hienovaraisemmin menetelmin. Selittämätöntä lapsettomuutta yritetään nujertaa uudella kromosomien seulontatutkimuksella. Alkion kromosomiston seulonta täydentää perinteistä koeputkihedelmöitystä. Nyt raskaus on mahdollista käynnistää käsin valikoidulla alkiolla. Tutkimuksen on tuonut Suomeen helsinkiläinen Graviditas-lapsettomuusklinikka. – Nyt seulotaan alkion kaikki 24 kromosomia, kun aiemmin on voitu tutkia vain osa kromosomeista. Tarkoitus on löytää terveet, kromosomeiltaan normaalit alkiot, jotka voidaan siirtää kohtuun, sanoo Graviditaslapsettomuusklinikan ylilääkäri Annika Tulenheimo-Silfvast. seuLonnAssA vArmistetAAn, että

kromosomeja on oikea määrä ja että ne ovat oikean muotoisia. Siinä pystytään myös tutkimaan perimää yksittäisten geenien osalta.

sisus_valmis.indd 6

Seulonta ei vahingoita alkiota, sillä tutkittava solu otetaan alkion kuoresta. Tavallisesti koeputkihedelmöityksen yhteydessä tarkastellaan alkioiden jakautumisnopeutta ja rakennetta. Normaalin näköisessä alkiossa voi kuitenkin olla epänormaali kromosomisto, ja ongelmat voivat jäädä pinnallisessa tarkastelussa huomaamatta. ALkioiden seuLontAtutkimus voi auttaa niitä pariskuntia, joilla lapsettomuushoidot eivät selittämättömästä syystä ole auttaneet. Heillä suurin osa alkioista on virheellisiä, jolloin raskauden todennäköisyys on pieni. – Epänormaalien alkioiden ja keskenmenojen osuus kasvaa merkittävästi naisen iän myötä, sanoo Graviditaks en biologi Maria Mitjonen. Nuorellakin naisella vain neljä munasolua kymmenestä on tervettä. Huonot alkiot yleensä abortoituvat itsestään.

– Kyse on ikään kuin luonnon omasta laatukontrollista, sanoo TulenheimoSilfvast. Epänormaalien alkioiden kyky tarttua kohdun limakalvoon on heikko. Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun raskaus voidaan aloittaa terveellä alkiolla. ALkiodiAgnostiikALLA voidaan tutkia myös vakavan sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Juuri tästä oli kyse Graviditaksen

Epänormaalien alkioiden ja keskenmenojen osuus kasvaa merkittävästi naisen iän myötä. Maria Mitjonen, Graviditas

ensimmäisessä tutkimuksessa. Tutkitulla pariskunnalla oli toistuvia keskenmenoja ja vastasyntyneen menetyksiä perinnöllisestä sairaudesta johtuen. – Löysimme seulonnalla kaksi alkiota, jotka olivat kromosomistoltaan normaaleja eivätkä kantaneet taudinaiheuttajageeniä, sanoo Tulenheimo-Silfvast. – Alkiot ovat nyt pakkasessa ja ne siirretään äidin kohtuun aivan lähiaikoina. grAviditAs on tällä hetkellä ainoa suo-

j k s o p e k k p r

L

malaisklinikka, jolla on valmiudet tehdä alkioiden geneettistä tutkimusta. Tulenheimo-Silfvast arvioi, että tulevaisuudessa tutkimus levittäytyy muillekin klinikoille. Se otetaan käyttöön esimerkiksi marrasjoulukuussa avattavalla Dextran lapsettomuusklinikalla. – Jatkossa tutkimus voisi olla järkevää tehdä noin joka kymmenennelle pariskunnalle.

○ t ○ l v ○ k ○ n

Milla Lappalainen

L

10.4.2014 15:51:03


i

a a ä

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7 5

Kilpailu kiusaa klinikoita LApsettomuusHoitojen

määrä ei ole lähtenyt odotetusti kasvuun. Klinikat taistelevat asiakkaista pitääkseen toimintansa kannattavana. Aloitettujen hedelmöityshoitojen määrä kääntyi ennakkotietojen mukaan selkeään laskuun vuonna 2012. Hoitoja aloitettiin viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, selviää THL:n tuoreimmasta raportista. Myös lapsettomuushoidoissa käytettävien lääkkeiden kulutus kertoo tilanteesta. Graviditaksen ylilääkäri Annika TulenheimoSilfvast arvioi, että lääkkeiden myynti on vähentynyt 15 prosenttia viime vuodesta. nykytiLAnteessA klinikat yrittävät erottautua toisistaan tutkimuksella ja laboratoriotekniikalla. Graviditaksessa ja pian myös Dextrassa tehdään alkion geneettistä diagnostiikkaa, ja ainakin Felicitas pakastaa luovutettuja munasoluja. – Munasolun vastaanottaja pääsee helpommalla, kun kuukautiskiertoa ei tarvitse samanaikaistaa luovuttajan kanssa, sanoo Felicitaksen lapsettomuus-

lääkäri Tuija Foudila. Asiantuntijat ovat ennustaneet lapsettomuushoitojen määrän kasvavan, koska suomalaiset avioituvat ja perustavat perheen yhä myöhemmin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan lapsettomuushoitojen määrä polkee paikallaan. Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä viisi lapsettomuushoitoja tarjoavaa klinikkaa. Se on Tulenheimo-Silfvastin mielestä liikaa. – Kolme tai neljä klinikkaa olisi sopiva määrä, koska potilasmäärät ovat hienoisessa laskussa. tuLenHeimo-siLfvAst arvelee, että taantuma on vaikuttanut lapsettomuushoitojen suosioon. Lapsi on taloudellinen riski, eivätkä hoidot ole edullisia. Yhden koeputkihedelmöityksen hinta on noin 2 500 euroa. Uudella seulontatutkimuksella höystettynä hoidon hinta kaksin- tai jopa kolminkertaistuu. – Ajoittain tuntuu pahalta, kun pariskunta muuttaa pienempään asuntoon päästäkseen hoitoon.

Annika Tulenheimo-Silfvastin mielestä lapsettomuushoitojen suurimmat edistysaskeleet otetaan laboratorion puolella.

Milla Lappalainen

Kommentti Suomessa etiikka kunnossa sAttumA on Ajettu lapsettomuushoidoissa marginaaliin. Alkioista on mahdollista seuloa vakavia sairauksia aiheuttavia geenejä. Samalla tekniikalla voidaan periaatteessa vaikuttaa muihinkin ominaisuuksiin, kuten pituuteen tai silmien väriin. suomessA systemaattinen jalostus on kaukainen kauhukuva. Ensinnäkin ominaisuuksien kartoittaminen perimästä on todella vaikeaa. Esimerkiksi pituuden takana on ainakin 40 eri geeniä. Graviditaksen tutkimuksessa kesti kahdeksan kuukautta kehittää tapa, jolla paikannetaan yksittäinen sairausgeeni. Kyse ei siis ole leik-

kaa ja liimaa -toiminnosta. mikä tärkeintä, suomalaisen lääkärikunnan etiikka on korkealla tasolla. Hedelmöityshoitolaki määrittelee tarkasti tapaukset, joissa alkioiden seulominen on sallittua. Näin ei kuitenkaan ole maailmalla. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa on klinikoita, jotka abortoivat tyttölapset. Jos alkiodiagnostiikka yleistyy kyseisissä maissa, raskaus voidaan käynnistää poika-alkiolla. Tällöin synnytyssalissa ei tarvitse enää pelätä, että lapsi on tyttö. Milla Lappalainen

, a ,

-

ä a . -

mikä?

Lapsettomuushoidot

.

○ Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 hedelmöityshoitoa. ○ Yli puolet hoidoista on koeputkihedelmöityksiä tai niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja. Niitä tehdään reilut 9 000 vuodessa. ○ Hedelmöityshoidoista seuraa vuosittain reilut 3 000 raskautta, joista syntyy noin 2 500 lasta. ○ Koeputkilasten osuus syntyvästä ikäluokasta on nykyään noin neljä prosenttia.

n

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

sisus_valmis.indd 7

Tutkimuksen ajan alkioita säilytetään pakastettuina nestetyppisäiliöissä. Lämpötila kanisterien sisällä on -196 celsiusastetta. Parhaat alkiot sulatetaan yksi kerrallaan ja siirretään äidin kohtuun.

10.4.2014 15:51:03


ajassa kartalla huvit luotain näkymä media elämykset 8 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset Julkaistu numerossahuvit 6/20145

Liikenne autioitti Hämeenpuiston kauPunkiSuunniTTelu Tänä vuonna laaditaan suunnitelma Pohjoismaiden pisimmän

esplanadin henkiinherättämiseksi. Kunnianhimoa puiston kehittämiseksi ei puutu. E.M. STaf, vaPrIIKIn Kuva-arKISTo

n, jolla oleen.

mmisnsvesrvioi-

oseksi, eli mennä etuksi

toisin nsves-

omatisessa poika-

oikai-

nen,

taja

Saara Saarteisen haave on, että Hämeenpuistossa olisi vielä joskus talvipuistotoimintaa, kuten hiihtolatuja. Vuonna 1937 otetussa kuvassa näkyy TTY:n viestihiihto Hämeenpuistossa. SoiTTolavaa, veSiallaSTa, huvimajoja ja kioskeja. Kuvaus viime vuosisadan alun vilkkaasta oleskelupuistosta ei tue mielikuvaa tänä päivänä tuntemastamme Tampereen Hämeenpuistosta.

Kuollut ja autio ovat sanoja, jotka kuvaavat paremmin nykykaupunkilaisen kokemusta. Lähes kaikki Hämeenpuistoa kritisoivat kommentit nostavat esiin saman ongelman: puisto on hieno alue, jonka mahdollisuuk-

sia ei ole hyödynnetty mitenkään. Suurin osa puiston rekvisiitasta purettiin viimeistään 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

kittaisliikenteen poistaminen parantaisi tilannetta. – Aivan varmasti mahdollisuus yksikaistaisuudesta selvitetään, Saarteinen sanoo.

hämeenPuiSTon Tilaan on nyt jälleen tartuttu. Viime viikolla Hämeenpuiston kehittämisohjelman työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa. – Tarkoituksena on, että puistoa aletaan hyödyntää huomattavasti paremmin. Lisäksi mietitään, miten puistoa voitaisiin elävöittää. Ei sitä haluta tuollaisena pitää, Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston vastaava tuottaja Saara Saarteinen sanoo. Vaikka keskustan itäpuolta ollaan kehittämässä vahvasti, kaupungilla on kunnianhimoa myös Hämeenpuistoa kohtaan. – Puistolla on todella merkittävä potentiaali, Saarteinen sanoo.

ajankohTaiSekSi Hämeenpuiston kehittämisen on tehnyt vuonna 2011 laadittu ja vuonna 2013 päivitetty Tampereen keskustan kehittämisohjelma ja liikenneverkkosuunnitelma. Hämeenpuiston tulevaisuuteen vaikuttavat liikennesuunnitelman lisäksi muun muassa Eteläpuiston, Kunkun parkin ja kaupunkiraitiotien rakentaminen, tunnelihanke ja pyöräilyverkon kehittäminen. Keskustavisiossa Hämeenpuisto olisi tulevaisuudessa maan pisin teemapuisto runsaine tapahtumineen. Puiston elävöittämistä varten suunnitellaan taidetta, uudenlaista valaistusta ja lisää tapahtumia. Kaupunkilaisille tehdyn kyselyn mukaan Hämeenpuiston leveää soraväylää toivotaan kavennettavaksi ja viheralueita monipuolisemmiksi. Myös ympäristöpsykologi Kirsi Salonen nostaa esiin samat parannusehdotukset: luontoelementtien ja polkumaisuuden lisäämisen. Juuri tällainen Hämeenpuiston ulkoasu oli sata vuotta sitten.

hämeenPuiSToSSa kokoontumisen perinne katkesi liikenteen lisääntyessä, kun Ratinan silta avattiin liikenteelle vuonna 1959. Näin kerrotaan Hämeenpuiston puistohistoriallisen selvityksen luonnoksessa. Lisäksi puiston kasvillisuutta on vähennetty. Myös liikenteen melu on kasvanut haitaksi. Saarteisen mielestä puisto olisi huomattavasti viihtyisämpi ilman autoliikennettä. Jo pelkästään autoteiden muuttaminen yksikaistaisiksi tai puistoa halkovan poi-

niina Kellinsalmi

iraususleiuita. valtase ei ta nä-

Nörttinainen pelaa eikä pelkää

ollista a pii, joita mään apista apista

paremmaksi, mutta ennakkoluulot elävät yhä. Rohkeita suunnannäyttäjiä kaivataan.

la on kaikilimari minen ertaa. aikille suoja, Väisä-

hkala

minoenkin

aan ei lemisanat

hkala

4

TAITTO: EMPPU SILTALOPPI

D

Peliala Naiset ovat pitkään olleet vain koristeita peleissä. Tilanne on muuttumassa

nörTTiyS on määrittänyt Nina Niskasen,

33, elämää aina. Termillä tarkoitetaan monia asioita, mutta Niskanen itse tulkitsee sen näin: – Nörtti voi olla kuka vain, joka on aivan suunnattoman innostunut jostain asiasta. Intohimo on kaikkia nörttejä yhdistävä tekijä. Perinteisesti on katsottu, että nörtit ovat erityisen kiinnostuneita tietotekniikasta ja peleistä. Ne mielletään tyypillisesti miesten maailmaan kuuluviksi asioiksi. Niskasta harmittaa, että nörttikulttuuri erottelee vielä 2010-luvulla naisnörtit omaksi yksikökseen.

Naisten tarinat on unohdettu. nina niskanen, nörttityttö

naiSeT ovaT TulleeT näkyvämmäksi

ja aktiivisemmaksi osaksi nörttikulttuuria 20 viime vuoden aikana. Pelitutkija Sonja Ängeslevän mukaan eroottisesti latautuneet kuvat naispelaajista ovat muinaisjäänteitä.

sisus_valmis.indd 8

KaTarIna SäLLyLä

– Naispelaajia oli ennen todella vähän. Jos peleissä oli naishahmoja, he olivat vain näyttäviä objekteja toiminnan taustalla, Ängeslevä täsmentää. Kaikki eivät silti sorru nörttityttöjen vähättelyyn. Ängeslevä on huomannut, että aktiivisesti pelaavat naiset saavat koko ajan enemmän arvostusta ja huomiota. Hänen mukaansa nimittely on ongelma lähinnä verkkopeleissä.

P

k

D

l t ä t v o p

Pelihahmon SukuPuolen korostaminen on Niskasen mielestä tarpeetonta. Uskottavaan tarinaan voivat samastua niin mies- kuin naispelaajat. Koska miehet ja pojat ovat aikaisemmin hallinneet pelikulttuuria, menestyspelien hahmot ovat yhä pääosin miehiä. – Naisten tarinat on unohdettu. Elokuvissa, peleissä ja kirjallisuudessa täytyy usein olla erityinen syy sille, miksi joku hahmo on nainen, Niskanen huokaa. Pelialan työntekijöistä Suomessa 16 pro-

senttia on naisia, ja heistäkin vain puolet tuottaa sisältöjä. Toinen puoli työskentelee hallinnossa. Ängeslevän mukaan tähän on tulossa muutos. Viime vuosina palkkalistoille on päässyt yhä enemmän naispuolisia graafikoita, animaattoreita ja hahmosuunnittelijoita. He

J

v k s j k h m l t t

Nainen on kyllästynyt olemaan pelimaailman objekti.

ovat vastuussa pelien visuaalisesta ilmeestä. Pelejä suunnittelevat miehet eivät Ängeslevän mielestä aina ymmärrä, mitä naiset peleiltä kaipaavat. Ratkaisuksi hän toivoo lisää monipuolisuutta pelikehittäjien jouk-

koon. Eri taustoista tulevat, eri tavoin ajattelevat ihmiset tuovat sisältöihin rikkautta. Katja Pajula

10.4.2014 15:51:04

l

J

m a


Julkaistu ajassa kartalla huvit luotain näkymä media ideat elämykset huvit 4 ajassanumerossa kartalla 12/2013 luotain näkymä media elämykset

9

TAITTO: HEIDI SALMINEN

KAtArinA SäLLyLä

P

ma

Sal lau

PisPa

lostaa Torni ten se samm ja pis tiiline vattiin naise myyti kanna Suom Tie puhe haulit –M hauli torni merk joka k Ja on virity

sala

Domuksen päiväkodin aamupiirissä valmistaudutaan jouluun. Laulu- ja leikkihetkissä pukeudutaan tonttulakkiin.

Joulu kurkistaa luukusta Perinne Joulukalenterimuodissa näkyy lelusesonki. Myös nostalgiset

kartonkikalenterit käyvät kaupaksi vaikka tarjolla on myös krääsäkalentereita. Domuksen päiväkodin aamupiirissä kilistellään tonttulakkien kulkusia. Hattivatti-ryhmän lapset toivottavat aamukäheällä äänellä huomenta. Uniset silmät alkavat tuikkia, kun lastentarhaopettaja Saara Ilvessola kaivaa esille Tipsu-tontun vartioiman korin. Tonttu valitsee korista tämänpäiväisen joulukalenterin avaajan. Arpaonni osuu 4-vuotiaaseen Rauli Tervakankaaseen. Hän saa poimia seinään kiinnitetyn talon muotoisen kalenterinpalasen. Luukun takaa löytyy hiiriä, joulupalloja ja lelukaupan ikkunasta kertova loru. Poika kiertää dinosaurussukat kahisten ja ujo hymy kasvoillaan näyttämässä kuvaa aamupiiriläisille. Sen jälkeen hän saa mennä lastentarhaopettaja Katri Nenosen johdattamana katsomaan komeroon rakennettua tontun kotia. – Salaperäinen tontun koti aiheuttaa täällä suurta jännitystä, kertoo Nenonen. Joulukalenterit ovat tuoneet suomalaisille lapsille iloa jo 100 vuotta. Ennen adventtikalenterin saapumista joulun tuloa

sisus_valmis.indd 9

laskettiin nimipäiviin viittaavilla hokemilla, kuten ”Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan” ja ”Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa”. Varhaiset joulukalenterit olivat itsetehtyjä. Vähitellen huopapaloista tai tulitikkuaskeista kootut kalenterit saivat rinnalleen partiolaisilta ostetun kaupallisen kalenterin. Koristeelliset kalenterit olivat silloisen kirjapainotaidon mestarinäyte. Paatoksellinen kuvitus toimi joulun ajan kuvaraamattuna. Nykymarkkinoilla kuva- ja suklaakalenterien lisäksi myydään arpa- ja kosmetiikkakalentereita. Kaivattu joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi myös kalenterikynttilöiden ja tv-ohjelmien myötä. koskikeskuksen Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikön Hanna-Liisa Onnelan mukaan perinteisille kalentereille riittää kysyntää. Suosituimpia ovat postitettavat korttikalenterit ja Muumilelukalenterit.

– Muumit ovat keräilykamaa aikuisillekin. Edellisvuosien figuureja myydään nettihuutokaupassa, Onnela kertoo. Kalevan Prismasta kerrotaan lasten maailman elävän sesongeittain, mutta klassikkojen pysyvän suosiossa. Teollisista elintarvikkeista vastaava Janniina Ranta-aho kertoo Fazerin sinisen joulukalenterin loppuvan ensimmäisenä. Myös Kinder- ja Haribo-kalenterit ovat kysyttyjä. Tavallisillekin tuotteille löytyy kuitenkin ostajia. – Euron maksava peruskalenteri pitää pintansa vuodesta toiseen, sanoo Ranta-aho. Domuksen päiväkodin lapsilla on joulu-

kalenteri myös kotona, osalla jopa useampia. Luukkuja avataan monta kerrallaan. Suosituimpia teemoja ovat Minni Hiiri, Lentsikat-elokuva ja Skylanders-peli. Myös Rauli Tervakangas avasi aamulla oman kalenterinsa. – Luukusta tuli käpälä. Kerroin siitä vain äiskälle, kertoo tonttulakkinen poika. Leena Pihkala

silti lö kahde vuista neen. elinik –A tä”. H pitää naan. lyijyn tiin, j välle, Hjo Neuv ja kot Vuon vuonn tojen litorn pelast sien s gille. More Hauli nyt

muut lamaa laitos laistu menn –O aikan ja iloa on iha hyöty

Muumit ovat keräilykamaa aikuisillekin.

Hanna-Liisa Onnela, Suomalainen kirjakauppa

mikä?

adventtikalenteri ○ Joulukalenterit saapuivat Suomeen Saksasta noin 100 vuotta sitten. ○ Aluksi joulukalentereita levittivät etenkin partiolaiset, joille kalenterimyynti on osa tämänkin päivän varainhankintaa. ○ Fazer toi suklaakalenterit Suomeen 1970-luvulla.

Pispa

10.4.2014 15:51:04


10 6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit

Julkaistu numerossa 3/2014 TAITTO: KATARINA SÄLLYLÄ

Rakkautta koiralle, häkkiä kanalle TEHoTUoTAnTo Keskustelu eläinten oikeuksista ja asemasta on vilkkaampaa kuin koskaan

ennen, arvioi tutkija Elisa Aaltola. Samaan aikaan, kun moraalinen keskustelu käy kuumana, eläinperäisten tuotteiden kulutus jatkaa kasvuaan.

Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä eläimet saavat viettää eläimellistä elämää ilman stressiä. Kaaleppi-kukko elää vanhassa kanalassa yhdessä 3 myskisorsan kanssa. Aiemmin saman tilan jakoi omistaja Piia Anttosen (takana) mukaan noin tuhat kanaa. YlI SATAKIloInEn karvainen villisika makaa kyljellään kuuraisella maalla, röhkii ja tuhisee tyytyväisenä. – Oskulta pettää aina jalat alta, kun sitä rapsuttaa, kertoo Oskun omistaja Piia Anttonen. Osku on yksi eläinsuojelukeskus Tuulispään yli 30 asukkaasta. Anttosen joulukuussa 2012 perustama maatilaeläinten turvakoti on Suomessa ainoaa laatuaan. Ulkomailla vastaavia, eläinten oikeuksia korostavia keskuksia on enemmän. Varsinais-Suomessa Somerolla sijaitseva vanha tila tarjoaa turva- ja vanhainkodin erilaisille tuotanto- ja maatilaeläimille. Suurin osa eläimistä on tullut tilalle niiden aiemman omistajan yhteydenoton myötä, kun niitä ei ole enää haluttu tai tarvittu. Anttosen mukaan eläimiä tarjotaan enemmän kuin hän voi ottaa vastaan. Tuulispään toiminta on herättänyt kiinnostusta eläinsuojelupiireissä ja niiden ulkopuolella. Avointen ovien päivänä vierailijoita on tullut metsän keskelle Turusta ja

sisus_valmis.indd 10

pääkaupunkiseudulta asti. Eläinsuojelukeskuksen taustalla on vahva ideologinen viesti. – Toivoisin, että joku päivä kaikki eläimet voisivat syntyä vapauteen, Anttonen sanoo. vApAUTEEn SYnTYMInEn ei kuitenkaan

häämötä aivan nurkan takana. Suomalainen syö nykyään yli 77 kiloa lihaa vuodessa. 1950-luvun alussa vastaava luku oli noin 20 kiloa. Myös kananmunien ja juuston kulutus on kasvanut. Eläinperäisten tuotteiden käyttö lisääntyy elintason mukana nyt muuallakin kuin länsimaissa. Vaikka keskustelua eläinten oloista tai oikeuksista käydään, se ei hidasta tuotannon kasvua tai eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Tutkija Elisa Aaltolan mukaan vuoteen 2050 mennessä lihantuotanto kaksinkertaistuu länsimaissa. Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan osalta kehitystä on vaikea ennustaa.

Aaltola on tutkinut ihmisten moraalista suhtautumista eläimiin. Hänen mukaansa tuotantoon ja sen ympärillä käytävään keskusteluun liittyy vahva ympäristön ja talouden välinen ristiriita. Aaltola on jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön perustamassa neuvottelukunnassa, joka pohtii tuotantoeläinten hyvinvointia. Hänen mukaansa poliittisia linjauksia ja muutoksia tehdään talouden ehdoilla, ei eläinten. – Valtion tehtävä on edistää teollisuuden toimintaa, minkä vuoksi maidon, munien ja lihan tuotantoa halutaan lisätä, Aaltola sanoo.

Niistä ei huolehdita siksi, että ne tuottaisivat ihmiselle jotain hyötyä. Samaan aikaan suhteemme tuotantoeläimiin on vieraantunut. Aaltolan mukaan eläintuotanto on viety osin tarkoituksella pois katseemme alta. Tuotantoeläimiä pidetään tyhminä, koska niiden kanssa ei vietetä samalla tavalla aikaa kuin lemmikkien kanssa. Tämä tekee Aaltolan mukaan niiden syömisestä helpompaa. Kyse on tietynlaisesta itsepetoksesta. – Ihminen voi olla hyvin eläinrakas ja viettää paljon aikaa koiransa kanssa, mutta samalla syödä suuria määriä lihaa ajattelematta sen enempää tuotantoeläinten oloja.

k r

IHMISEn SUHDE eläimiin on Aaltolan mukaan sekä lähentynyt että etääntynyt historian kuluessa. Lemmikkieläinten yleistymisen vuoksi tietyt lajit ovat nousseet toisten yläpuolelle. Koiriin ja kissoihin suhtaudutaan yksilöinä, nautoihin ja sikoihin koneina. – Lemmikkieläimiltä ei odoteta mitään.

ElÄIMET eivät ole harrastus- tai tuotantovälineitä Piia Anttoselle. Eläinten ei Anttosen mielestä tarvitse ansaita olemassa oloaan tuottamalla omistajalleen jotain. Tuulispäässä olevat eläimet ovat tulleet keskukseen jäädäkseen. Anttosen suhtautuminen eläimiin näkyy hänen tavassaan huolehtia Tuulispään asu-

m n

10.4.2014 15:51:05

t

i k

h

t e

k t


-

n a

a a -

a a .

-

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11 7

Korkki kiinni vai penkistä ylös? TErvEYSrEMonTTI Tänä vuonna Ylen Prisma Studio julisti

Teppo Moilanen

tuolittoman tammikuun perinteisen tipattoman rinnalle. Korkeakouluopiskelija tuntee niin pitkät päivät tietokonetuolissa kuin vauhdikkaat illat bileissä, mutta kumpi uhkaa opiskelijan terveyttä enemmän, istuminen vai alkoholi? KAnSAnTErvEYDEn uusi vihollinen on istuminen. Se aiheuttaa selkäongelmia, passivoi suuria lihaksia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ihminen kestää istumista 6–8 tuntia päivässä. Sen jälkeen terveyshaitat alkavat näkyä. Suomalaiset korkeakoulut voivat pian olla vaikeuksissa, sillä ne ovat täynnä tuolien liikakäyttäjiä. – Ympäristön rakenne lisää istumisen määrää. Kun kaikki on suunniteltu tehtäväksi istualtaan, on vaikea nousta yhtäkkiä seisomaan tai alkaa liikkua kesken työnteon. Myös kulttuurimme laittaa ihmiset istumaan, kertoo liikuntafysiologi Arto Pesola. Hän valmistelee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa istumisen haitoista. ISTUMInEn on salakavalan vaarallista. Edes kuntoliikunta ei täysin paranna kaikkea sen tekemää vahinkoa, koska kuntoilu vaikuttaa lihaksiin osittain eri tavalla kuin istuminen. Tehokkain vastalääke on pitkin päivää toistuva arkiliikunta. Pesola lohduttaa, että pienikin petraus auttaa. – Eräässä tutkimuksessa ihmiset vähensivät television katselua 2 kuukauden ajanjaksolla. Se näkyi heti koehenkilöiden painossa. Seisoma- ja kävelytyöpisteet ovat ratkaisu istumisen haittoihin, ja työpaikoil-

la niiden käyttöä on jo lisätty. Opiskelijoille sellaisia tuskin saadaan aivan heti, sillä ne ovat liian kalliita korkeakoulujen budjeteille. Siihen asti tuolittoman tammikuun viettäjä tyytyy taukojumppaan luentosalin nurkassa.

Kun kaikki on suunniteltu tehtäväksi istualtaan, on vaikea nousta yhtäkkiä seisomaan tai alkaa liikkua kesken työnteon.” arto pesola, liikuntafysiologi

TIpATToMAn hyödyllisyyteen vaikuttaa lähtötilanne: Suurkuluttajien kunto kohoaa kuukaudessakin, mutta kohtuukäyttäjä ei välttämättä huomaa eroa. Korkeakouluopiskelijoista 70 prosentilla naisista ja 50 prosentilla miehistä

juominen pysyy kohtuun rajoissa. Tällaiselle satunnaisesti itsensä humalaan juovalle opiskelijalle tipaton on lähinnä kuukauden pituinen ihmiskoe, joka mittaa mielen lujuutta. Rahan lisäksi siinä lähinnä säästää itsensä tapaturmariskiltä, joka humalahakuiseen juomiseen liittyy. – Toisaalta jos alkoholia ei käytä liikaa, sen pois jättämisen ei pitäisi tuntua vaikealta, toteaa YTHS:n Tampereen yksikön johtaja Pauli Tossavainen. AlKoHolIn suurkuluttajia on korkeakouluopiskelijoissa muuta väestöä vähemmän. Miehistä heitä on 3,5 prosenttia ja naisistwa reilu prosentti. Jos suurkuluttaja pitää kuukauden tauon, eron yleiskunnossa huomaa jo muutamassa viikossa. Tulevaisuudessa tipatonta tarvitsee yhä harvempi opiskelija. Vuoden 2012 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt vuodesta 2008, ja varsinkin runsaasti juovien miesopiskelijoiden määrä on pienentynyt selvästi. – Mielestäni myytti kosteasta opiskelijaelämästä on jo aikansa elänyt. Vain pieni osa korkeakouluopiskelijoista käyttää runsaasti alkoholia, sanoo Tossavainen. Sanna pekkonen

MITÄ HYÖTYÄ KUUKAUDESTA on? TUolITon

TIpATon

Tuolin suurkuluttaja istuu yli 8 tuntia päivässä.

Alkoholin suurkuluttaja on mies, joka juo yli 24 annosta viikossa, tai nainen, joka juo yli 16 annosta.

Aineenvaihdunta kiihtyy. Paino putoaa. Seistessä energiankulutus lisääntyy 13–20 prosenttia istumiseen verrattuna. Liikkeessä kulutus kaksinkertaistuu.

24 alkoholiannoksen energiamäärä vastaa yhden päivän aterioita. Energiansaanti vähenee ja syöminen muuttuu terveellisemmäksi. Paino todennäköisesti laskee.

SISÄElIMET

Haiman erittämän insuliinin teho paranee. Tyypin 2 diabeteksen riski pienenee.

Maksan toiminta alkaa hitaasti palautua normaaliksi. Muutokset eivät välttämättä näy vielä kuukaudessa.

SYDÄn- jA vErISUonIElIMISTÖ

Veren rasva- ja sokeriarvot paranevat. Sydän- ja verisuonitautien riski vähenee.

Kohonnut verenpaine laskee. Rytmihäiriön riski pienenee.

TUKI- jA lIIKUnTAElIMISTÖ

Selkäkivut vähenevät ja ryhti oikenee. Verenkierto niska- ja hartiaseudulla paranee.

vIrEYSTIlA

Aivojen verenkierto kiihtyy. Olo on aiempaa pirteämpi.

Vieroitusoireiden mentyä ohi mieliala tasaantuu. Masentuneisuus vähenee merkittävästi. Unihäiriöt korjaantuvat. Ajattelu kirkastuu. Muisti parantuu.

Lähde: Liikuntafysiologi Arto Pesola

Lähde: YTHS:n Tampereen yksikön johtaja Pauli Tossavainen

pAIno

60

80

40

100 120

20 kg

keista. Lajinomaista käyttäytymistä ymmärretään. – Yritän asettua eläimen asemaan ja miettiä, miltä siitä tuntuisi missäkin tilanteessa. Anttonen toivoo, että tulevaisuudessa ihminen ei enää käyttäisi eläintä omiin tarkoituksiinsa. Hänen mielestään tuotanto pitäisi ajaa hiljalleen alas. – Eläimiä ei voi noin vain vapauttaa luontoon. Ratkaisu olisi, että uusia poikasia ei enää teetettäisi. Anttonen uskoo, että keskustelu eläinten kohtelusta ei ole turhaa. Muutokset asenteissa näkyvät hitaasti. – Tulevat sukupolvet eivät voi ymmärtää, miten huonosti me olemme omana aikanamme kohdelleet eläimiä. Veera Tegelberg

t

Lue lisää Osku-sian taustasta ja eläinsuojelukeskus Tuulispäästä Utaimen verkkosivuilta.

y -

sisus_valmis.indd 11

10.4.2014 15:51:05


6 huvit huvit 12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset ideat elämykset

Julkaistu numerossa 1/2014 TAITTO: HEIDI SALMINEN

”Olen kokonainen nainen ilman lapsia” Unelma omasta valtiosta

valinTa Nuorisotyöntekijä Niina Laitinen uskoo, että lapsissa on tulevaisuus. itsenäisyys Katalonia äänestää itsenäisyydestä marraskuussa. Hän ei kuitenkaan halua omia lapsia.

Tänä vuonna Katalonian liittämisestä Espanjaan tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta. län yliopiston perhetutkimuskeskuksen nälkäpelin julisTeeT ja sääntöpaperit Sosiaalityön tohtori Arja Mäkinen kerprofessori Kimmo Jokinen kertoo, että koristavat Niina Laitisen, 38, työpaikan sei- too, että yleisimmät syyt lasten hankkiViime syyskUUn 11. päivänä vanhan roomalaistien Via Heikko taloustilanne on johtanut kansalaisten oikeuksien kAtAloniAssA järjestetään marraskuussa kansanasenteet vapaaehtoista lapsettomuutta matta jättämiselle ovat sopivan kumppaniä. Säännöissä kielletään painimasta sisälAugustan reitti Koillis-Espanjan koko maassa. Uusia lakeja säädetään jatku- äänestys itsenäistymisestä. Cabréolla Castells ja Ruiz odottavat kohtaan voivat melko voimakkaita. ninkeltapaipuute sekävähentämiseen elämän- ja taloudellisen lä ja hajottamasta tuoleja. Lastenrannikolla ja nuortentäyttyi taisista Itsenäisyyttä tavoittelevat vasti. OsaMyös laeistasynnytys koetaan hyökkäykseksi katalaanikulttuuria ristiriitaisin tuntein. valinneen naisen luultilanteen hankaluus. ja parissa ihmisistä. leipätyötään tekevä Laitinen hoivaa katalonialaiset Lapsi ei vainäänestyspäivää Lapsettomuuden tarttuivat toisiaan käsistä ja muodostivat 400maailman kilometriä vastaan. – Ihmisten täytyy laan saada useinilmaista olevan mielipiteensä. lesbo, itsekäs,Pahinta ruma, kotonaan kuitenkin vain kissoja. epäoikeudenmukaisuudet arvepitkän ketjun, joka ylsi koko Katalonian alueenluttavat poikki pohkatalonialaisessa on, että välit Espanjaan huonontua entisestään. – Olen haaveillut äidin roolista viimeksi monia. – Yksi laki esimerkiksi vaatii, että jos yksinkertaisesti miestensaattavat vihaaja tai nirso. joisesta koululuokassa Kataloniassa. Itsenäisyyslapsena.etelään. Minusta ei ole sen jälkeen tuntunut – Osa ihmisistä on sitä mieltä,yksikin etteivätoppilas hei- haluaa opiskella Jokisen kytee mukaan perheellisyys on länsitoisi espanjakelämääniAjatus itsenäisyydestä Samaan aikaan ihmisketjuja syntyi ympäri maailman. si,jakamisen on koko luokan luovuttava tähtilippuja on ripustettu tarpeelliselta hankkia omia lapsia. Lapsi ei dän geeninsä ole arvoisia, Mäki- katalaanista opetuskielenä, mielisten punakeltaraidallisia maissa arvostetumpaa kuin lapsettomuus. mitään sellaista, Katalonialaiset vaativat käsi kädessä muun Cabré Castells sanoo. useille barcelonalaisille parvekkeille. Ruiz on jossa nähnyt pikvain yksinkertaisesti toisiitsenäisyyttä elämääni mitään nen summaa. Kulttuuria hallitsee äitimyytti, naisen kulasten leikkivän hiekkalaatikoilla, kuin he olisivat miemuassa sellaista,New mitäYorkissa, kaipaan.Lontoossa, Pekingissä ja Sydneyssä. Laitinen toimii Tampereen nuorisokahkatsotaan olevan aikuinen vasta, kun hän mitä kaipaan.” huutavanolemaan itsenäisyyttä –Laitinen Se oli hyvin tunteikas ja erityinen hetki, Sílvia nuorisotyöntekijänä itsenäistymiskysymys vila Uniikin ja tapaa hiertää katalonialaisten ja es- lenosoituksessaonjasitoutunut perustelee näkemyksiään maa-muistelee vaimokannattavien ja äiti. välejä. Miriam Ruizin perhe on kotoisin Kaak- iskulauseita. Cabré 22. pallonCastells, liikakansoituksella. Hän ei halua lapsia ja nuoria panjalaisten joka päivä. Häntä kutsutaan – Jos naiseus on jäänyt vaille täyttymysNiina Laitinen, Tulevaisuus näyttää, uusi valtio. Cabré Castells ihmisketjuun Katalonian pääkaukois-Espanjassa sijaitsevasta synnyttää lasta osallistui maailmaan, missä turhan nuorten kesken ”äidiksi” ja ”mamaksi”, ja Murciasta, joten hän joutuu tään, elisyntyykö jos lapsiaEurooppaan ei suhteeseen synny, monuorisotyöntekjä pungissa Barcelonassa. Hänen ystävänsä Miriam 21, asiakkaista tasapainoilemaan kahden kulttuurin rajalla. net ovat valmiita tuomitsemaan ja loukkaamonet jäävät ilman hoivaa ja huolenpitoa. osa Ruiz, kahvilan ihmetteleekin Laiseurasi tapahtumaa sivusta. – Arvostan juuriani jaLaitirakastan koko Espanjaa. Kannatan Jannika Melkko maan näitä yksilöitä, Jokinen kertoo. Laitinen elää onnellisessa, toistakym- tisen lapsettomuutta. Suorasanaisen silti itsenäistymistä, sillä mikään muu ei näytä auttavan. – Ihmisketju yhdisti eri sukupolvet osoittamaan mentä vuotta jatkuneessa heteroparisuhsen rauhallivakiovastaus saa kuitenkin hämmästesesti mieltään yhteisen asian puolesta. oli kaunista, Ruiz Sílvia Cabré Castells on asunut koko ikänsä Barcelonassa. teessa puolisonsa kanssa. Heillä eiSeole lijät hiljaisiksi. niina laiTinen TunTee olevansa kosanoo. Hän nuorille, ei tunne olevansa espanjalainen, vaan ennen kaikkea konainen nainen ilman lastakin. Hänen lisääntymistä estäviä sairauksia tai ongel– Yleensä sanon että heissä on Cabré ja Ruiz opiskelevat kasvatustiedettä Barcekatalonialainen. mukaansa ihmisarvo ja valinnanvapaus lasta riittämiin. Monen nuoren simia. HänCastells on vapaaehtoisesti jättänyt lasten minulle lonassa. Tällä hetkellä he ovat Erasmus-vaihto-opiskelijoina – En kuitenkaan usko kansoihin, valtioihin ja rajoihin. painavat kuitenkin vaakakupissa yhteissältä paljastuukin herkkä lapsi, kun heitä hankkimisen pois tärkeysjärjestyksestään. Tampereen yliopistossa. Itsenäisyys ei ratkaise oikeasti pysähtyy kuuntelemaan. Enongelmia. koe kunnan odotuksia enemmän. Laitisen mielaiTisella on paljon kohtalotovereita. hoivaajan roolia mitenkään vieraana, mutta lestä lapsetonta ihmistä eiKatalonia pidä arvostella Aiemmin itsenäinen liitettiinajattelen, virallisesti Tilastokeskuksen mukaanKatalonia 21 prosenttia sen enempää kuin heikkonäköistä, kaljua että annan yhteiskunnalle oman osaksi Espanjaa vuonna 1714. itsenäisyydestä ovat nelikymppisistä naisista on Toiveet lapsettomia. osani hoivaamalla ja välittämällä monista on luovuttava tai vasenkätistä. Barcelona Koko luokan eläneet 300sitten vuoden ajanoli ja nousseet välillä esiin voimak14 vuotta luku 15 prosenttia. ihmisistä, Laitinen sanoo. – Lapsettomien luullaan elävän puutoskatalaanista opetuskielenä, kaampina. Naistenlehti Evitan teettämässä kyselyssä tilassa, mutta minusta ei kuitenkaan puutu Madrid Castellsin ja Ruizin 36–49-vuotimukaan tyytymättömyyttä 40Cabré prosenttia lapsettomista mitään. laiTinen kokee olevansa onnekas, jos yksikin oppilas haluaa ruokkii ennensanoi, kaikkea Katalonian epäoikeudenmukainen aista naisista ettei ole keksinyt lasten koska hän ei ole joutunut painostuksen opiskella espanjaksi. kohtelu. Monetmitään haluaisivat tai ennakkoluulojen uhriksi. Jyväskyhankkimiselle syytä.Katalonialle verotusoikeuden. eeva Järvenpää Nyt maksetut rahat valuvat Madridiin, kun taas esimerkiksi Murcia Sílvia Cabré Castells, Baskimaassa verorahat pysyvät alueen sisällä. eMppu SiLtaLoppi katalonialainen opiskelija – Annamme enemmän kuin saamme vastineeksi, Ruiz sanoo.

Espanja

EMppu Siltaloppi

Analyysi Media lisää vettä myllyyn

P

A a n v a

k

H v m v

a

T s

t

K

K v

u

m k

tAloUskriisin riepottelemassa Espanjassa ihmisten tyytymättömyys kasvaa. Työttömyys, korruptio ja mielivaltainen politiikka herättävät närää kansalaisissa. Erityisesti Kataloniassa kriisistä syytetään konservatiivista keskushallintoa. Konservatiivien tavoitteena on keskittää valtiovalta Madridiin, kun taas katalonialaiset toivovat lisää oikeuksia omalle alueelleen. Itsenäisyyden kannatus on nyt huipussaan Kataloniassa. Kysymyksenasettelusta riippuen mielipidemittauksissa on saatu erilaisia tuloksia kannattajien todellisesta määrästä. Itsenäisyyttä kannattanee kolmasosasta puoleen katalonialaisista, mutta alueen oikeuksien lisäämisen kannalla on valtaosa asukkaista. Espanjassa media on puolueiden omistuksessa ja toimii politiikan äänitorvena. Katalonialaismedia kannattaa avoimesti oikeuksien lisäämistä ja jopa itsenäistymistä. Madridissa media puolestaan tuomitsee itsenäistymishaaveet jyrkästi. Pohjoismaisittain ymmärretystä neutraaliudesta ei espanjalaisuutisissa juuri piitata. Esimerkki median poliittisesta kannanotosta saatiin jouluna, kun Katalonian julkisen televisiokanavan työntekijät pitivät puolen tunnin lakon kuninkaan joulupuheen aikaan. Virallinen selitys ei liittynyt konservatiivisen kuninkaan boikotointiin, mutta tempauksen viesti ei jäänyt epäselväksi. Jannika Melkko Sílvia Castells Miriam Ruiz aikovat äänestää Katalonian itsenäisyydestä. Niina Cabré Laitinen sanoo,(vas.) että ja hänelle lapsen haluaminen on tunnekysymys. Laitisen mielestä lasta pitää haluta todella paljon, jotta pystyy olemaan hyvä vanhempi.

sisus_valmis.indd 12

V

10.4.2014 15:51:06

P

T

n l s

m Y n v t

m j

p a o t t

h 4

T N e vs 2o

l l t e

y


n ä at. a,

-u. nnn -

o

n s a a

u

ä

i

. n

n a t

a u a a n

. i e -

n a

o

Julkaistu numerossa 4/2014

7 ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset elämykset huvit huvit 13 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat

TAITTO: TIINA SUVANTO

Juha ValkEaJoki VaLkeaJoki Juha

Alaikäiset nuoret kyselevät alkoholia netin keskustelufoorumeilla ja suljetuissa Facebook-ryhmissä.

Viina vaihtaa omistajaa netissä Päihtyminen

Alaikäiset hankkivat alkoholia suljetuissa nettiryhmissä, joissa välittäjinä toimivat anonyymit aikuiset.

täjää, saattavat hankkia alkoholijuomansa sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Demin nettisivustolla alaikäinen kyselee alkoholia otsikolla ”Haluan viinaa mutten saa sitä mistään”.

– Nuorten alkoholin käyttö on aina huolestuttavaa riippumatta siitä, miten nuoret juomansa hankkivat.

Asiaa on vähitellen pyritty muuttamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä.

sAArisen mielestä tärkeintä olisi saada nuoret itse tajuamaan, että alkoholi ei kuulu tä siitä, että some-ryhmät voivat lisätä ala- alaikäisille. FAcebookissA toimii suljettuja ryhmiä, ikäisten alkoholinkäyttöä. Hänen mukaansa – Autolla ajo alaikäisenä on yhteiskunjoissa nuoret voivat pyytää tuntemattomia ne helpottavat juomien hankintaa. Juomia nassamme paheksuttavaa ja samalla myös aikuisia välittämään heille alkoholia. Hel- saavat myös ne, joilla ei ole täysi-ikäisiä ys- harvinaista. Nuoretkin tajuavat tämän. Sasingissä toimiva nettipoliisi Jarno Saarinen täväpiirissä. manlainen oppi alkoholinkäyttöön pitäisi Nettipoliisi Saarisen mukaan sosiaalises- jollain keinolla saada taottua nuorten päikertoo, että heille on aika ajoin tehty ilmoituksia suljetuista trokausryhmistä. sa mediassa trokaamisesta jää helpommin hin. – Tiedämme, että näitä ryhmiä on, ja aina kiinni kuin perinteisestä alkoholin välittäHelsinkiläisen tytön kaveripiirissä alkokello lähenee kuutta lauantai-iltana Helsingissä. Paikallisen Alkon nurkalla päi- välillä niitä paljastuu. misestä. holia juodaan keskimäärin kerran kuukauvystää porukka alaikäisiä nuoria. Joku tuo Tampereen nuorten turvatalolla toimi– Ryhmä voi helpottaa saatavuutta, mutta dessa. Valtaosa hänen tuntemistaan nuomuovikassin, lasipullot kilisevät toisiaan va kriisi- ja perhetyöntekijä Annika Kan- myös lisää kiinnijäämisriskiä. On ajan kysy- rista juo alkoholia ainakin joskus. Tytön kainen arvioi, että alkoholin välittäminen mys, milloin joku paljastaa ryhmän olemas- mielestä alkoholia ei välttämättä vaadita vasten. Juhlat voivat alkaa. – Useimmiten meidän kaveriporukassa sosiaalisessa mediassa voi lisätä nuorten saolon. hauskanpitoon. alkoholia hankitaan tutuilta, jotka ovat täy- alkoholinkulutusta. Turvatalon asiakkailla Saarisen mielestä suljetut ryhmät eivät – Ilman alkoholia voi todellakin olla hausTamperelaisvoimistelijan hänen vartalonsa on toistaiseksi luonnostaan melko Kankaikankea. Hän on tehnytsyy, vuosia kovaa työtä saavuttaakseen nykyisen notkeutensa. si-ikäisiä, kertoo 17-vuotiasmukaan helsinkiläinen ilmiötä ei ole havaittu. ole juomisen vaan sen seuraus. kaa, varsinkin jos on hyvässä seurassa. tyttö. sen mielestä siihen on silti suhtauduttava – Suomessa on ikään kuin ollut maan tapa, että alaikäiset käyttävät alkoholia. Nuoret, joiden lähipiiristä ei löydy välit- vakavasti. Säde Mäkipää helsinkiläinen tyttö on samaa miel-

Kun keho ei ole este

Ida Laisi tietää, millaista vapauttarahoiksi Kaksi keinoa lyödä vartalo voi parhaimmillaan antaa. Hän on urheilu

menestys Rikastumiseen tarvitaan pettämätöntä kokenut senkin, miten vartalo rajoittaa elämää. pelisilmää tai hyviä liikeideoita. Sijoittaja

Pentti Setälä ja yrittäjä Eija Niemi kertovat, miten lompakostaan voi saada vähän paksumman. TelinevoimisTelija Ida Laisi oli suunJuha ValkEaJoki nitellut koko loppuvuoden valmiiksi. Hänellä oli edessään tärkeitä kisoja ja 6 harjoitukset joka viikko. Laisi oli saanut kauden aikana lukuisia mitaleita, ja hänen kuntonsa oli huipussaan. Yksi kilpailu romutti kuitenkin kaiken. Venäjällä heinäkuussa käydyn neliottelun viimeisessä hypyssä hänen kyynärpäänsä taittui yli. Kädestä irtosi palanen luuta. Siitä alkoi Laisin rankka syksy. – Yhdessä hetkessä minulla ei ollutkaan mitään muuta kuin rikkinäinen käsi ja paljon aikaa. Se oli ahdistavaa. Yksi Suomen huippuvoimistelijoista ei pystynyt enää edes pesemään itse hiuksiaan. Nukkuminen kipsin ja lastan kanssa oli hankalaa. Ystävät kantoivat hänen tarjotintaan koulun ruokalassa, ja urheiluharjoitukset piti muuttaa yksipuolisiksi. Vain usko toipumiseen piti voimistelijan henkisesti ehjänä. Paraneminen kesti yli 4 kuukautta.

Tiptop Tuotteen yrittäjä Eija Niemi on palkittu työssään. päivänä Hänet Laieräänä marraskuun valittiin muun muassa vuoden Hänen si koki ilon hetken harjoituksissa. 2010 Yrittäjänaiseksi. oikea Tampereen kätensä kesti. Se kesti roikkumista,

leuanvetämistä ja käsilläseisontaa. Vaikka liikkeet olivat haparoivia, nuori voimistelija Lue Utaimen verkkosivulta, ollut tiesi, ettei matka telineharjoitteluun enää pitkä. miten Nova Groupin Arto Merisalo ja lastensaanti liit– Loukkaantumiset ovat saaneet minut tyvät näihin tarinoihin. ymmärtämään terveyden merkityksen. Ih-

sisus_valmis.indd 13

minen on vapaa silloin, kun hän voi tehdä sitä, mitä rakastaa. Pienestä voi tulla suurta Laisi rakastaa hyppyjä, voltteja, piruetUnelmiaan kannattaa aina pyrkiä toteuttateja sekä alku- ja loppulentoja. Hänen kemaan, taittuu, eikä niiden sammuttajia saa kuunhonsa taipuu, pysyy kimmoisana nella. Näin sanoo tamperelainen yrittäjä ja ryhdikkäänä. Joskus Laisin vartalo pysEijaparempaan Niemi. Hänkuin sai itse lähipiiriltään huotyy voimistelija on odotnoa palautetta ryhtyessään Tupperwaren tanut. konsulentiksi. Nytflow-tilan, hän toimii yrityksen – Kun saavuttaa kaikki muutmaahantuojana ja työllistää tuu mahdolliseksi. Liikkeetviisi ovathenkilöä. puhtaita, – Kun lähdinsuoraan ensimmäisen kerran esitkun ne tulevat lihasmuistista. Mitelylaukkuni kutsuille, en ajatellut nun ei tarvitsekanssa ajatella, koska kehoni hoitaa astuvani tulevaisuudessa näin suuriin saaptyön. paisiin. Niemen mielestä nuortenon ei kannata väTiivis suhde kehoon Laisille tärhätellä pieniäkään ideoita.15 Niistä voi lopulta keä asia. Hän on oppinut vuoden telinesyntyä jotain aikana suurta. Hän kannustaa myös voimistelun tuntemaan kehonsa vaihtamaan jatarvittaessa läpikotaisin luottamaan suunnitelmaa. siihen. LuottaErinomaiseen kannattaa tarttua, mus kehoon on ideaan avain myös itseluottamukvaikkei se mahtuisi sen alan sisälle, johon seen. on–hankkinut koulutuksen. Minulla on hyvä olo vartalossani. En Niemen mukaan tai halu rikastua ei olevaipakärsi selkäkivuista muista yleisistä ras syy Ainoastaan ryhtyä yrittäjäksi, mutteijohtuvat huonovoista. harjoittelusta kaan. Häntä itseään motivoivat aikoinaan lihassäryt ja mustelmat ovat arkipäivää. autonkäyttöetu konferenssimatkat. Hän On tammikuuja 2014. Ida Laisi harjoittelee kuitenkin huomauttaa, että raha tulee vain Tampereella Ikurin liikuntahallissa. Hän kovalla työllä. Rikastuminen vaatii sitouharjoittelee nojapuilla tekee heilahduksestumista ja kykyätuplavoltin aikatauluttaa. KaikkiHän voi ta virheettömän eteenpäin. mennä pieleenkin. näyttää kevyeltä ja jäntevältä. – Menestyvä yrittäjä pyrkii aina laatuun. Laisi on elämänsä kunnossa. Hän uskoo tuotteeseensa ja uskaltaa palkata itseään parempia työntekijöitä. Hän on rehellinen ja tekee arvojensa mukaista työtä. Marianna Langenoja

Asunnoilla rahoiksi Vuokratuloilla voi elättää perheensä, tietää liikemies Pentti Setälä. Hän on rakennuttanut kotikaupunkiinsa Huittisiin lukuisia kerros- ja rivitaloja sekä useita keskustan liikerakennuksia. Sijoittajakonkari pitääkin asuntoa turvallisimpana sijoitusmuotona. Hänen mielestään nuorten olisi hyvä ostaa oma asunto mahdollisimman varhain. – Kun omistaa asunnon, omistaa jotain konkreettista, jonka arvoon voi itse vaikuttaa. Asuntojen hinnat romahtavat harvoin toisin kuin osakkeiden.

Setälän mukaan paras sijoitusasunto on pieni ja hyvällä paikalla. Keskustayksiöihin löytyy aina vuokralainen. Setälä on kokeillut myös sijoittamista suoraan yritysten osakkeisiin, mutta menettänyt kokeiluissaan isoja summia rahaa. Hän huomauttaa, että osakesijoittaminen vaatii perehtymistä ja tilanteen seuraamista. Setälän mukaan varminta on ostaa perinteisten teollisuusyritysten osakkeita. Vuosikymmeniä toimineet yritykset ovat usein vakaita ja tekevät konkursseja harvoin. Marianna langenoja Marianna langEnoJa

Liikemies Pentti Setälä rakennutti Huittisten keilaja pelihallin pari kuukautta sitten. Hän suosittelee varovaisuutta aloitteleville Laisi valittiin Voimisteluliiton vuoden 2013 vuoden sijoittajille. naistelinevoimistelijaksi. Hän voitti viime vuonna 5 SM-mitalia.

10.4.2014 15:51:06


14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset ideat elämykset 8 huvit huvit

Julkaistu numerossa 1/2014 TAITTO: KRISTIINA LEHTO

Kukkaa kaapissa Huumausaineet Suomessa kannabiksen kasvattaminen ja käyttäminen on

laitonta. Silti kumpikin toiminta on yleistä. Kasvattamisen aloittaminen on helppoa, mutta vaatii tekijältään vaivannäköä. Kiinnijääminen on aina mielessä. Kuvat: Emppu Siltaloppi Teksti: Milla Kukkonen

sisus_valmis.indd 14

10.4.2014 15:51:06


ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 15 9

sisus_valmis.indd 15

10.4.2014 15:51:06


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat 16 elämykset elämykset huvit huvit

Kasvatusta ja käyttöä katsotaan yhä useammin läpi sormien.”

Kasvatusteltta kohoaa olohuoneen nurkasta. Sen vieressä oleva ovi on pidettävä kiinni, etteivät hajut pääse karkaamaan.

RappuKäytävässä ei leijaile epämääräistä imelää hajua, vaikka kuinka yritän terästää aistejani. Huoneistossa kaikki näyttää ensivilkaisulla aivan normaalilta. Oven avannut nuori mies kättelee vieraitaan asiallisesti ja tarjoaa kahvia. Jos asuntoon saavuttuani en tietäisi, että sen asukki viljelee kannabista, luultavasti en osaisi sitä edes aavistaa. oven avannut Kasvattaja kokeili kannabista ensimmäisen kerran 17-vuotiaana. Parin vuoden ajan hän hankki tavaran aivan muualta kuin omasta olohuoneestaan. Ajatus kotikasvattamisesta heräsi, kun eräs katukauppa epäonnistui surkeasti. Mies kavereineen maksoi isosta erästä välittäjälle monta sataa euroa, mutta tavara osoittautui käyttökelvottomaksi – Se oli jotain synteettisellä THC:llä kyllästettyä rikkaruohoa. Siinä tunsi olonsa niin huijatuksi, että oli parempi alkaa kasvattaa itse, mies sanoo. Aloittaminen oli yksinkertaista. Piti vain käydä Biltemassa ostamassa pari energiansäästölamppua. Lisäksi tarvitsi ainoastaan multaa ja ruukun, johon tuttavalta saadut siemenet saattoi istuttaa. Viritelmän mies sijoitti komeron nurkkaan. Pienen odottelun jälkeen siellä vihersi ensimmäinen, melko pieneksi jäänyt, kukka. ensimmäisen KoKeilun jälkeen ko-

tikasvatus on jatkunut useita vuosia, ja kasvien määrä on koko ajan lisääntynyt. Kasvattajalle tärkein syy kotona kasvattamiselle on se, että aina voi olla varma tuotteen laadusta. Kadulta ostettu tuote saattaa olla laadultaan vaihtelevaa, eikä aina tiedä, minkälaisen prosessin se on läpikäynyt ennen päätymistä käyttäjän käsiin. – Usein se on peräisin kansainvälisiltä markkinoilta. Suomessa kannabiksen kotiviljelyä kuvaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä selvityksessä pienimuotoiseksi. Sato menee valtaosalla omaan käyttöön. Myyntiä kotikasvattajat harrastavat vähän, ja silloinkin lähinnä tuttavapiirin kesken. Näin Kasvattajakin toimii. tummanpuhuva kasvatusteltta sijaitsee olohuoneen nurkassa. Teltta on kaappimainen, ja se hallitsee huonetta läsnäolollaan. Koostaan huolimatta se näyttää kuitenkin melko viattomalta.

sisus_valmis.indd 16

10.4.2014 15:51:07

Y

l j S u

K

p k p m

v o t j

H h o s

v

t

a p

m d h

k

K

p m t h

a u


ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 17 11

n i . n

ä i

i i a i a a

a -

n n t s ,

a . -

-

ä

t n

ä

Yhdestä kasvista saa suunnilleen 20–30 grammaa poltettavaa tavaraa. Sätkien pitoisuudet vaihtelevat.

Sisällä kaapissa on kannabiksen kasvattamiseen vaadittu peruslaitteisto. Siihen kuuluu suurpainenatriumlamppu, ilmanvaihtoja hajunpoistojärjestelmä sekä kasvatusastiat. Varusteet on tilattu Saksasta pakettina. Ruukuissa orastavien kasvien siemenetkin ovat ulkomaista perua. Kasvatusvälineistön tilaaminen ulkomailta saattaa herättää poliisin uteliaisuuden. Viranomaiset ovat kiinnostuneita laittoman kasvin siementen ja sen viljelyyn menevän laitteiston liikkumisesta postissa. Toisinaan poliisi seuraa postipakettien liikkumista, ja toimitusosoitteita käydään tutkimassa. Kasvattajalla on kuitenkin keinonsa välttää kohtaaminen virkavallan kanssa. Tuotteet hän tilaa yleensä jonkun sellaisen ystävän osoitteeseen, joka ei kasvata kannabista kotonaan. Vaikka postitusosoite tultaisiin tarkastamaan, tavaroiden olinpaikkaa ei voitaisi jäljittää siitä eteenpäin. Tähän mennessä poliisi ei ole ollut kiinnostunut miehen toimista. Hänen mielestään kiinnijäämisriski on nykyisin melko pieni. Lähipiiristään hän tietää vain yhden tapauksen, jossa kotikasvattaja on narahtanut puuhistaan. Tämäkään kiinnijääminen ei johtunut suoranaisesti kotikasvattamisesta. – Kaveri mellasti kotonaan humalassa, minkä takia poliisit tulivat vierailulle ja tietenkin huomasivat viljelmän. tieto Kiinnijäämisen mahdollisuudesta on kuitenkin koko ajan läsnä. Tärkeintä sen välttämiseksi on olla herättämättä naapureiden mielenkiintoa. Kasvattajalla on kasvatusteltassaan aktiivihiilisuodatin poistamassa hajua. Lisäksi olohuoneen ja käytävän välinen väliovi on pidettävä koko ajan kiinni. Kun unohdan sen auki, isäntä vetää sen hetkessä kiinni. – Pitää olla koko ajan niin sanotusti terveellä tavalla varovainen. Olohuoneen ikkunaa peittävät tummat verhot, jotka estävät kirkkaan kasvatusvalon havaitsemisen asunnon ulkopuolelta. KotiKasvattaja selviää Suomessa kiinnijäämisestä usein pelkillä sakoilla ja välineiden takavarikoinnilla, jos kasvien lukumäärää, kasvatusolosuhteita ja kasvatuspanosta pidetään voittoa tavoittelemattomana. Kovia rangaistuksia jaetaa Suomessa melko harvoin. – Poliisin määrärahoja on viimeisen viiden vuoden aikana koko ajan pienennetty. Tämän takia kasvatusta ja käyttöä katsotaan yhä useammin läpi sormien.

sisus_valmis.indd 17

mitä?

Kannabis

Kasvattaja on kokeilija. Hän on istuttanut aina eri lajikkeita, jotta pääsee vertailemaan niiden vaikutuksia.

○ Suomalaisista 40 000–60 000 on joskus kasvattanut kannabista. ○ 25–34-vuotiaista miehistä lähes puolet on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään. ○ Viime vuoden lopulla Uruguay laillisti kannabiksen viljelyn ja käytön kokonaan. Laillistamista perusteltiin sillä, että se siirtää huumebisneksen pois rikollisjengeiltä. ○ Tämän vuoden alussa Yhdysvaltojen osavaltio Colorado laillisti kannabiksen myymisen viihdekäyttöön. ○ Myös monessa Euroopan maassa, kuten Tšekissä ja Portugalissa, kannabiksen hallussapitoa on dekriminalisoitu.

Kasvattaja pitää Suomen lainsäädäntöä kannabiksen käytön osalta vanhentuneena. Hänen mukaansa kannabikseen liittyvät lakipykälät ovat peräisin ajalta, jolloin markkinoita hallitsivat suuret rikollisjärjestöt. Pienimuotoinen kotikasvattaminen ei ole miehen mielestä sovellettavissa voimassa oleviin säädöksiin. Sen takia hän ei myöskään tunne omantunnontuskia oman kasvattamisensa laittomuudesta. Kun poistumme kuvaajan kanssa hissin kautta asunnosta, vaihdamme aiheesta vielä muutamia ajatuksia. Hissin saapuessa alakertaan sanat takertuvat kitalakeen, kun rappukäytävässä kohtaamme Kasvattajan naapuripariskunnan. Kohteliaat tervehdykset vaihdetaan kaikessa sovussa. Mieleeni palaa heti kehotus terveeseen varovaisuuteen. Kuulivatko he jotain? Mikä heidän mielipiteensä mahtaisi olla, jos he tietäisivät yläkerran viljelmästä?

Kasvatusteltan sisällä paistaa kirkas valo. Neljä mustaa astiaa sisältävät uusien kannabiskasvien pienet taimet.

10.4.2014 15:51:07


10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit 18 elämykset

Julkaistu numerossa 5/2014 TAITTO: SENNI LUTTINEN

Jäätävän tyylikästä

TalvimuoTi Yksilölliset asusteet kruunaavat avantouimarin imagon. Jäiden sekaan ei

pulahdeta pylly paljaana. Jokaisella uimarilla on oma tyylinsä avannon uimapukukierrokselle. Kuvat: Kristiina Lehto Teksti: Katja Pajula Taitto: Senni Luttinen

Elvi Mäkinen ja Eila HIltunen ovat löytäneet yhteisen avantotyylin. Muut uimarit kutsuvat heitä leikillään kaksosiksi.

sisus_valmis.indd 18

10.4.2014 15:51:08


ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 19 11

e.

sisus_valmis.indd 19

10.4.2014 15:51:08


12 ajassa ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media ideat elämykset huvit huvit 20 elämykset

Tampereen Talviuimareiden sihteeri Anne Haanpää säväyttää keltaisella Ilves-pipollaan. Taustalla avantouinnin suomenmestari Mika Pöyhölä palaa uinnilta.

Energiatasapainosta huolehditaan muun muassa peuranlihamakkaroilla. Tänään grillimestarina toimii Pertti Rantanen.

Uimareiden kuopus Vilma Komulainen poseeraa mielellään, kun kuulee pääsevänsä lehteen.

Marja-Liisa Lehtinen suosii huopahattua päänsä lämmikkeeksi.

sisus_valmis.indd 20

10.4.2014 15:51:08


elämykset huvit huvit 21 13 ajassa ajassa kartallakartalla luotain luotain näkymänäkymä media media ideat elämykset

Helmikuinen Näsijärvi sulautuu lähes saumattomasti pumpulinvalkeaan taivaaseen. Hiljaisuutta rikkovat vain generaattorien hurina ja hyytävän veden liplatus. Suomen aktiivisimmaksi valitun talviuintiseuran jokailtainen saunavuoro on alkamassa. Suuri osa Tampereen Talviuimareiden jäsenistä suojaa päänsä ja varpaansa ennen avantoon menoa. Näin vältytään suurelta lämpötilan vaihtelulta. Kirjavilla myssyillä ja jalkineilla on myös toinen tehtävä – erottautuminen muista uimareista. kaupinojan saunan aukeamiseen on melkein tunti, mutta innokkaimmat avantouimarit ovat jo paikalla. Kymmeniä vuosia lajia harrastanut Eeva Ihamäki ei tiennyt, että aikataulut ovat muuttuneet. – Ennen kävin melkein joka päivä, nyt ehkä kerran viikossa. Tämä on minun lempipaikkani. Väenpaljouden vuoksi kassan luukku aukeaa hieman etuajassa. Ilmeisesti aikataulumuutos on jäänyt muiltakin huomaamatta.

Tämä on minun lempipaikkani.” Eeva Ihamäki, avantouimari

avantoon vievien portaiden juurella on oivallinen paikka odotella muotinäytöksen alkua. Kohta alkaa tapahtua. Ensimmäinen uimamyssy sujahtaa saunan ovesta. Sitä seuraa toinen, kolmas, neljäs. Kun toiset vasta laskeutuvat alas avantoon, ensimmäiset kapuavat jo ylös. Uimareiden jalkoja koristavat joko räikeät kumisandaalit, huopatöppöset tai vähän ammattimaisemmat avantokengät. Ne estävät paleltumia, mutta myös näyttävät hauskoilta. uimarit lämpenevät pikku hiljaa kameran läsnäololle. Pertti Rantanen laittaa peuranlihamakkarat käristymään grilliin nälkäisimpiä varten. Saunan ja avannon väliä ramppaava ihmisjoukko höyryää ulkoilmassa. Nauru ja puheensorina täyttävät pihan, sillä nollakeli ei konkareita pelota. – Mitä enemmän pakkasta, sen parempi, toteaa Tuovi Laine. Paljaat sääret viuhahtelevat lumimaisemassa vielä pitkään auringonlaskun jälkeen. Useimmat pulahtavat avantoon vähintään kahdesti, ja rohkeimmat jopa 5 kertaa. Huomenna on jälleen uuden uimapukukierroksen vuoro. Saunan ja uinnin välillä on hyvä pysähtyä vilvoittelemaan ulos. Konkariuimarit Tuovi Laine ja Tarja Pirilä vaihtavat kuulumisia ennen seuraavaa pulahdusta.

sisus_valmis.indd 21

10.4.2014 15:51:08


22 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset ideat elämykset 12 huvit huvit

Julkaistu numerossa 10/2013 TAITTO: MINNI SOVERILA

SeNNI LuTTINeN

R

U

n

k l n v h e

s k o j v k v k

Y k u

Muotitoimittaja Sami Syköstä piti tulla ekonomi, mutta intohimo muotiin vei mukanaan.

Vaatteilla on syvällinen viesti MuotijournaLisMi Muotiaiheisia juttuja on vapaan toimittajan

Sami Sykön mukaan suomalaisissa lehdissä liian vähän. tiedotusväLineissä pidetään itsestään selvänä, että kirjoitetaan esimerkiksi konserteista. Muotiaihetta joutuu sen sijaan perustelemaan, jotta sen saa läpi lehdessä. Näin sanoo toimittaja Sami Sykkö. Muotijournalismin tila ei ole Sykön mukaan Suomessa erityisen hyvä, vaikka muoti on täällä suurempi työllistäjä kuin esimerkiksi autoteollisuus. – Hyvin kirjoitettuja muotijuttuja ei ole hirveästi. Toivoisin, että muotitoimittajia olisi täällä enemmän, Sykkö toteaa. Muotiaiheita saatetaan pitää kevyempinä kuin esimerkiksi taloudesta kertovia juttuja, vaikka muoti on osa kovaa talousmaailmaa ja muotijuttuihin pätevät samat säännöt kuin muuhunkin journalismiin. – Tekstin pitää olla pitkälle mietittyä, hyvin kirjoitettua ja jutun pitää tarjota uutinen tai ainakin jonkinlainen oivallus. Myös estetiikan ja visuaalisuuden tajusta on hyötyä. Samaan aikaan hyvä muotitoimittaja on loputtoman utelias ja tietää paljon muodis-

ta. Niin kuin millä tahansa alalla, hyväksi kehittyy vain ajan kanssa, kun ehtii ja saa perehtyä aiheeseen. Trendit kiinnostavat Sykköä, mutta hyvä muotitoimittaja ei hänen mukaansa tyydy kertomaan pelkästään siitä, mitkä värit ovat milloinkin muotia. Pelkkä syystrendeistä kertominen ei tee jutusta kiinnostavaa. – Pyrin aina löytämään uusia ja tuoreita näkökulmia. Minua ei niinkään kiinnosta muotitrendeistä kirjoittaminen, vaan muoti ajankuvana, bisneksenä ja ilmiönä, hän kertoo. sykkö ajatteLee, että vaatteet eivät

ole vain kiiltävää pintaa, vaan syvällisempi viesti. Ihminen viestii vaatteillaan. Elämänvaihekin vaikuttaa pukeutumiseen. – Olen seurannut kauan tunnettujen suomalaisten vaatetyylejä. Ihmisen pukeutumiseen vaikuttavat niin monet asiat, vaikkapa uran nousu, ulkomailla asuminen tai jopa masennus. Mikään ei kerro ihmisestä

enemmän kuin se, miten hän pukeutuu ja miltä hän näyttää. Vapaus on Sykön mukaan muotitoimittajan työssä parasta. Yhtenä päivänä hän kirjoittaa Silvio Berlusconin tyylistä, seuraavana haastattelee Karl Lagerfeldiä ja kolmantena hän kuvaa muotia Yhdysvaltain suurlähettilään puolison yllä. – Koska olen päässyt kirjoittamaan juttuja moneen eri lehteen, koen olevani hirveän etuoikeutettu. Tykkään muutoksesta: muotimaailma menee nopeasti eteenpäin. Hyvää palautetta Sykkö kertoo saaneensa esimerkiksi jutusta, joka kertoi Chanelin haute couture-muotinäytöksestä Pariisissa. Siinä päästiin kurkistamaan rikkaiden ja kuuluisien suljettuun maailmaan ja pariisilaisen muotitalon kulissien taakse. – Kun artikkeli julkaistiin, ihmiset pysäyttivät minut kadulla. Se oli hieno kokemus, joka osui sekä lukijaan että toimitukseen, Sykkö muistelee hymyillen.

V p k n

kuka?

sami sykkö ○ Vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muodista, muotoilusta ja kulttuurista. ○ Vastaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotiosuudesta, kirjoittaa blogia Helsingin Sanomiin ja nettikolumnia Seura-lehdelle. Anna-lehden kolumnisti. ○ Glorian päätoimittaja 2009–2011. ○ Valmistunut Vaasan yliopistosta ekonomiksi. Opiskellut Parsonsin muoti- ja designkoulussa New Yorkissa.

U k u

n k n y

K m

m u p

O

k

Tanja Kröger

⋆ katukriitikot

SPR:n järjestämä keräys Filippiinien taifuunin uhrien hyväksi on lähtenyt rivakasti käyntiin. Utain tiedusteli, missä määrin media vaikuttaa ihmisten lahjoituskohteisiin. Ohjaileeko uutisointi liikaa sitä, minkä keräyslippaan kohdalla kukkaronnyörit heltiävät? Teksti ja kuvat: riikka Pasanen

sisus_valmis.indd 22

Henrietta Ylitalo

”Media vaikuttaa liikaa ihmisten lahjoituspäätöksiin. Filippiinien katastrofi on kyllä kauhea tapaus, joten olen itsekin miettinyt keräykseen osallistumista. en itse osallistu keräyksiin usein. Omaa sydäntä lähinnä ovat sellaiset, jotka liittyvät eläimiin.”

lassi Kuoksa

”Mahdollisesti media ohjailee vähän liikaa. Filippiinien tilannetta hehkutetaan turhankin paljon, vaikka toisaalta se on ymmärrettävää. en juuri ole osallistunut keräyksiin, enkä usko, että tämä tapaus tulee olemaan poikkeus.”

Ritva Finch

”ei ensimmäisenä tule mieleen, että asioista uutisoitaisiin juuri siksi, että ihmiset lahjoittaisivat rahaa. uskon, että ihmiset kuitenkin turtuvat tämänkaltaisiin toistuviin katastrofeihin. Ystäviäni asuu Filippiineillä, ja olen ollut heihin yhteydessä Facebookin välityksellä.”

10.4.2014 15:51:09

K m k p n M t T m

k

t K s h


ajassa ajassa kartallakartalla luotainluotain näkymänäkymä media media ideat elämykset huvit 23 13

N

⋆ Mitä ihMettä?

Radiokanava somen suurkuluttajille

Mediapeliä

Uusi radiokanava Loop lupaa enemmän musiikkia ja vähemmän puhetta. neLonen Median uusi radio-

kanava Loop aloitti varsinaiset lähetyksensä eilen keskiviikkona. Loop syrjäytti Groove FM:n viikko sitten, kun se soitti 10 000 hittikappaletta keskeytyksettä esimakuna toiminnastaan. Loop havittelee kuuntelijoikseen etenkin somen aktiivikäyttäjiä ja tuottaa lähetystensä ohessa materiaalia Facebookiin ja Twitteriin. Sisältöä tuottavat niin radion juontajat kuin kuuntelijatkin. On kiinnostavaa nähdä, miten kuuntelijat käytännössä otetaan mukaan

Anna-Katariina Maksimoff KrISTIINA LeHTO

toimintaan. Sosiaalisen median merkityksestä kanavalle kertonee myös se, että radiotuottajan sijasta palkattiin mysteerinen some-manageri. Kanava keskittyy lisäksi soittamaan tämän hetken suosituinta tanssimusiikkia, kuten Rihannan ja Aviciin hittejä. Juontajina kanavalla ovat Kristiina Komulainen, Jussi Ridanpää ja Tinni Wikström. Kanava lupaa antaa enemmän tilaa musiikille kuin puheelle.

Miltä oikeasti tuntuu, kun sana ei ole vapaa? Kiinassa internetsensuuri piilottaa hakutulokset jopa jalkapallosta ja lapamadosta.

Iida Lehtonen

⋆ Miksi näin? SeNNI LuTTINeN

Ylittääkö kuollut hiiri uutiskynnyksen?

Pekka Himasen kohuttu tulevaisuustutkimus julkaistiin marraskuussa. Tutkimus on kirvoittanut tuhansia kommentteja verkkoon. ”Voi hyvä tavaton sentään! Minne on kadonnut maasta kaikki maalaisjärki! Mihin Suomi tarvitsee tuollaista Himas-tukimusta? Tuolla rahalla olisi pelastettu jo monia ihmishenkiä tässä maassa.” tuntematon, aamulehti.fi

Vartija vei kaksivuotiaalta Sulolta ilmapallon. Italianpatapussiin oli joutunut kuollut hiiri. Iltapäivälehdet tarttuivat näihin aiheisiin. Uutisoidaanko kuluttajia koskevista epäkohdista aiempaa enemmän, Iltalehden uutispäällikkö Erkki Meriluoto? – Uutisointi on ennemminkin vähentynyt. Kaksi vuotta sitten yhteyttä otettiin herkemmin. Nyt kun kuluttajat ovat huomanneet, että uutisointi on vähentynyt, myös yhteydenottoja tulee harvemmin. Kuinka suuri osa yhteydenotoista huomioidaan? – Kaikki yhteydenotot huomioidaan, mutta on eri asia, mitkä aiheet läpäisevät uutiskynnyksen. Uutiskynnys on veteen piirretty viiva. Onko uutiskynnys madaltunut? – Se ei ole madaltunut. Ruokaan liittyvät kuluttajauutiset kiinnostavat lukijoita, kos-

ka kaikki syövät ruokaa. Kun ruoasta löytyy jotakin ylimääräistä, uutiskynnyksen ylittävät terveydelle mahdollisesti haitalliset nisäkkäät. Hyvänä uutispäivänä tällaisten uutisten on vaikea päästä jonon ohi. Huonona päivänä kynnys on matalampi. Voiko vääryydestä raportoivaan kuluttajaan luottaa? – Kun juttua aletaan tehdä, juttuvinkin lähettäneeseen kuluttajaan ollaan yhteydessä. Jutussa täytyy olla henkilön koko nimi. Hiiritapauksessa kysyimme ruoan valmistajalta, onko hiiren joutuminen ruokaan mahdollista. Lukijat myös lähettävät yleensä kuvia aiheesta. Kun nämä kolme kohtaa täyttyvät, totuusarvo on melko suuri. Anna-Katariina Maksimoff

⋆ Gradu paketissa Korhonen Niina, ”Kipeimmät kokemukset ovat kasvun kannalta tärkeimmät”. Laadullinen tutkimus parisuhde-erojen ja eronneen naisen esittämisen diskursseista Me Naiset -lehden henkilöhaastatteluissa 1970–2010-luvuilla. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2013.

korhosen Mukaan eroamista käsittelevät henkilöhaastattelut ovat olennainen osa naistenlehden vakiintunutta sisältöä. Korhonen selvittää, miten eroja on käsitelty ja kuinka erodiskurssit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana Me Naisten henkilöhaastatteluissa. Tanja Kröger

sisus_valmis.indd 23

”Jos mielenkiintoisia kohtia on vaikka 7, niin sittenhän ne eivät maksaneet kuin 100 000/ kappale.” tuntematon, aamulehti.fi ”Aluksi sanon sen, että en suinkaan puolustele ’tutkimusta’ tai sen tekijöitä, mutta ihmettelen teistä kommentoijista sitä, että oletteko lukeneet tämän selonteon, vai luotatteko sokeasti iltapäivälehdissä esitettyihin kohuotsikoihin?” tuntematon, iltalehti.fi ”En minäkään lähtisi kommentoimaan kritiikkiä, vaikka olisin millainen kalsonkisankari tahansa. Ns. tutkimuksen tekstistä en löytänyt itselleni mitään. Mutta toisaalta, mitä minä siitä tarvitsenkaan?” Amul, hs.fi Anna-Katariina Maksimoff

⋆ LäMpenee

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

anna.maksimoff@uta.fi

Marraskuu ja Movember tuovat jälleen viiksekkäät miehet katukuvaan. Jos luulit, että viiksien kasvattelua harrastetaan ainoastaan tyttöystävän kiusaksi, olet väärässä. netissä viiksiä kasvatetaan tiimeissä, jotka kilpailevat keskenään. Kilpailun tarkoituksena on kerätä isoin potti kasaan miesten paremman terveyden puolesta. Tällä hetkellä kilpailua johtaa Suomen jalkapallomaajoukkueen luotsaama Huuhkajat-tiimi, joka on kerännyt jo reilut 5 000 euroa. Movemberilla on siis hyvä tarkoitus, mutta viikset vievät helposti huomion itse hyväntekeväisyydeltä. Monella tiimiin liittyminen tarkoittaa vain karvan kasvatusta ilman rahalahjoitusta.

saavuin Kiinaan lokakuun lopussa. Matkustettuani 500 kilometriä Chongqingista Himalajan juurelle Kangdingiin pääsin käyttämään tietokonetta ensimmäisen kerran. Hotellihuoneessa nökötti uudenkarhea pöytätietokone. Olin ottanut selvää Kiinan sensuurista, joten tiesin, että seuraavan kahden viikon aikana en voisi avata sinivalkoisena hehkuvaa, tuttua sivua: Facebookia. Myös musiikkipalvelut ja itse tehdyt internet-sivut ovat kiellettyjä. Vasta internetin päivittäinen selailu paljasti sensuurin laajuuden. tietokone toimi hotellissa nopeasti, mutta yhteys alkoi tökkiä, kun aloin seikkailla Wikipediassa selvittääkseni matkustusreittiäni. Sivut avautuivat hitaasti. Aivan kuin ne olisivat olleet vastahakoisia. Kaupungeista löytyi tietoa vain väkiluvusta ja sijainnista. Internetin käyttöä ei helpottanut suomenkielinen Google tai Wikipedia. Todellisen katastrofin partaalla oli matkaseuralaiseni, joka halusi tietää, kuinka Evertonin ja Aston Villan peli päättyi. Tietoa ei herunut kansainvälisiltä jalkapallotulossivuilta tai urheiluuutisista. Suomessa selvisi, että Aston Villa hävisi 0−2. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun alussa Kiinan internet-tarkkailijoista. Mielipideanalyytikoiksi kutsuttuja valvojia on vähintään kaksi miljoonaa. Tarkkailijat toimivat sekä kaupallisissa yrityksissä että valtion propagandakoneistossa. He hakevat avainsanoilla kirjoituksia ja hävittävät epämieluisat tulokset. Tarkkailijat toimittavat lopulta raportin työnkulusta. Palkkion voi saada kuka tahansa, joka paljastaa arkaluontoisen tekstin. täLLaiset uutiset tuntuvat kaukaisilta, koska Suomessa sananvapaus todella tarkoittaa vapautta käyttää sanaa. Kiina on kaukana Suomesta, joten eläytyminen maan tilanteeseen voi olla vaikeaa. Sananvapaus nousee aivan uuteen arvoon, kun omaa internetin käyttöä valvotaan ja rajoitetaan. Joku tietää, että yritin etsiä tietoa lapamadosta. Sama tarkkailija ei kuitenkaan nähnyt suurta hämmennystäni, kun huomasin, ettei kiinalainen hakukone anna tuloksia edes lapamadosta. Joku tarkkaili mieliblogejani, ja joku tiesi, mitkä viihdeuutiset avasin – niistä uutisista ja blogeista, jotka onnistuin saamaan auki. Valvojat saattoivat nähdä, kun halusin lukea kiinalaisen version Mao Zedongista. Häntä ei kiinalaisen internetin perusteella ole koskaan ollut olemassa.

Iida Lehtonen

10.4.2014 15:51:09


24 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 14

Julkaistu numerossa 4/2014 TAITTO: TIINA SUVANTO

MIlla KuKKonen

Lihavuuden vapauttama

uLkonäkö Lihavuutta pidetään väliaikaisena tilana,

josta olisi pyrittävä pois laihduttamalla. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua tehdä niin.

IsokokoIsuus on aina ollut osa Kreeta Halosen, 28, elämää. Hän oli lihava lapsi, joka kasvoi lihavaksi nuoreksi ja siitä lihavaksi aikuiseksi. Hänen painonsa on aina ollut ominaisuus, joka huomataan ja jota kommentoidaan. – Kerran kävellessäni kadulla eräs tuntematon mies pyysi minua tarjoamaan hänelle juustohampurilaisen. Kieltäydyin. Hän suuttui minulle, ja sanoin, että olen niin läski, ettei minun tarvitsisi syödä ollenkaan, Halonen kertoo. Halonen on kuullut huomautuksia vartalostaan koko elämänsä ajan. Tutut ja tuntemattomat ovat aina kokeneet oikeudekseen sanoa mielipiteensä hänen ulkomuodostaan. Moni on käskenyt häntä laihduttamaan. Käskijöiden mielestä kapeampi varsi helpottaisi esimerkiksi kumppanin etsinnässä ja töiden saamisessa. Halonen ei kuitenkaan jaksa enää kuunnella tällaisia mielipiteitä. Hän on ymmärtänyt, että on hyvä juuri sellaisena kuin on. Itsetunto on monella lihavalla hukassa, ja oman itsensä hyväksyminen voi olla vaikeaa. – Meidän kulttuurissamme lihavuutta pidetään välitilana, josta on pyrittävä pois. Koko ajan on pai-

sisus_valmis.indd 24

ne olla tietyn kokoinen, kertoo lihavuuden kokemisesta väitellyt tutkija Hannele Harjunen. Lihaviin liitetään Harjusen mukaan paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä ominaisuuksia. He ovat saamattomia ja laiskoja, eikä heillä ole itsekontrollia. Usein lihavuus rinnastetaan myös sairauteen. Harjunen kuitenkin vaatii kyseenalaistamaan tämän käsityksen. Vaikka joillain lihavilla on terveysongelmia, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat lihavuuden aiheuttamia. Harjusen mukaan joissain tutkimuksissa on viitteitä siitä, että lihavuus jopa suojaisi tietyiltä sairauksilta. Muiden ennakkoluulot vaikuttavat ihmisen koko elämään. Kookas ulkomuoto saattaa pahimmillaan olla este esimerkiksi työpaikan saamiselle. IhmetarInoIta hurjista painonpudotuksista esitellään vähän väliä mediassa. Todellisuus on kuitenkin toinen. – Vain 6 prosenttia laihduttaneista pysyy pudotetussa painossa. Lopuille kilot tulevat takaisin,usein korkojen kera, Harjunen sanoo. Tutkimuksissaan Harjunen on kohdannut paljon naisia, jotka kokevat painonsa olevan este elämästä nauttimiselle. Omaa painoa on piiloteltava katseilta

ja kritiikiltä. Ihmiset saattavat karttaa esimerkiksi julkisella paikalla syömistä sen takia, että ovat painoindeksin mukaan ylipainoisia. Jos lihavuus alkaa rajoittaa elämää, laihduttaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto selviytyä. Monelle se voi kuitenkin olla mahdotonta. Tämän takia Harjunen kehottaa jokaista lihavaa hyväksymään itsensä. ensImmäInen askel itsensä hyväksymiseen on Harjusen mukaan lihavuutensa myöntäminen. Seuraavaksi on pyrittävä näkemään oma itsensä ja vartalonsa myönteisessä valossa. Haloselle erityisen tärkeää on ollut ymmärtää, että ei ole vain yhtä tapaa olla hyvännäköinen. Kaikki ihmiset ovat kauniita omalla tavallaan. – Pitää olla lempeä itselleen. Kukaan ei yhtäkkiä herää aamulla ja tajua olevansa sinut itsensä kanssa. Vaikka Halonen nykyään hyväksyykin itsensä omanlaisenaan, hän löytää itsestään aina jotain muutettavaa. Ne asiat eivät tosin liity millään tavalla ulkonäköön. Milla Kukkonen

10.4.2014 15:51:10


ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 25 15

Säde MäKIpää

Ihanteiden vangitsema

uLkonäkö Naisen ihannevartalo on vuosikymmenen

varrella muuttunut hoikasta vahvaksi. Nykyiseen normiin pääseminen voi viedä koko elämän. herätyskeLLo soi kello 6. Lauran, 21, paastosta on jäljellä 3 tuntia, joten töihin on mentävä tyhjällä vatsalla. Ensimmäisellä tauolla Laura syö omenan. Päästessään kotiin iltapäivällä on aika tankata lounasta, eli mustikoita, kookosmaitoa ja maca-jauhetta. Sitten Laura suuntaa salille treenaamaan. Illallinen koostuu 2 luomukananmunasta, parsakaalista, pinaatista ja lusikallisesta pellavansiemenöljyä. Alkuillasta on päivän viimeisen aterian aika. Silloin Laura syö vähän hedelmiä tai marjoja. Tämän jälkeen käynnistyy uusi 14 tunnin paasto. Sama päivärutiini jatkui puoli vuotta. Vuodenvaihteessa Laura totesi olevansa ulkonäöllisesti elämänsä parhaassa kunnossa. Hän ei kuitenkaan kokenut olevansa enää normaali ja terve ihminen. – Fitness-harrastukseni lähti lapasesta. Hormonitoimintani oli häiriintynyt, enkä voinut juoda edes normaalia vettä, koska se ei muka ollut tarpeeksi puhdasta. Tajusin, että näin ei voi jatkua ja kohta tarvitsisin ammattiapua. fItness-ILmIöstä Laura innostui aloitettuaan personal trainer -opinnot. Vuoden mittaisen opinjakson jälkeen hän siirtyi opiskelemaan liikuntaneuvojaksi ja työskenteli samalla liikunta-alan yri-

sisus_valmis.indd 25

tyksessä. Laura alkoi treenata tosissaan, ja tulokset näkyivät pian. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Laura halusi näyttää paremmalta ja paremmalta. – Uskottelin itselleni, että treenaan ja tarkkailen ruokavaliotani, koska siitä tulee hyvä olo. Oikeasti halusin näyttää hyvältä. Kun treenaaminen alkoi käydä liian raskaaksi, Laura siirtyi tarkkailemaan entistä tiukemmin ruokavaliotaan. Fitness-blogien kautta hän ajautui superfood-maailmaan, jossa kaikki vilja- ja maitotuotteet ovat kiellettyjä. Laura ei voinut mennä käymään vanhemmillaan, koska tiesi, että joutuisi syömään ruisleipää jottei huolestuttaisi läheisiään. – Jätin tekemättä kaiken, mikä kuuluu nuoren ihmisen normaaliin elämään. Kun en saanut ravinnosta tarpeeksi energiaa, laskujen maksaminenkin tuntui äärimmäisen rankalta. syömIshäIrIöLIItto SYLI ry:ssä fitness puhuttaa sekä asiakkaita että työntekijöitä, kertoo toiminnanjohtaja Ritva Näräkkä. Näräkän mielestä fitness-harrastaminen voi kääntyä ortoreksiaksi, jos siitä tulee pakkomielteistä. – Ilmiötä on tituleerattu salonkikelpoiseksi syömishäiriöksi.

Ortoreksiaksi nimitetään orjallista terveellisen ruokavalion noudattamista. Suomessa ortoreksia ei ole virallinen diagnoosi, vaan se kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin. Syömishäiriöliiton mukaan hoitoon hakeutumisen syy on vähintään yhtä usein epätyypillinen syömishäiriö kuin bulimia tai anoreksia. Vuoden alussa Laura ymmärsi, että hyvältä näyttäminen ei tee hänestä onnellista. Facebookiin hän päivitti uuden vuoden lupauksensa: syö enemmän, liiku vähemmän. – Nyt on talvi, ei kukaan näe vatsalihaksiani. Miksi siis stressaisin niistä? Laura jätti liikuntaneuvojan opinnot kesken ja vaihtoi työpaikkaa. Koska kaupassa käyminen sai hänet ”sekoamaan”, hän päätti muuttaa takaisin vanhemmilleen. Siellä voi syödä äidin laittamaa ruokaa. Nyt Laura yrittää keskittyä elämässä niihin asioihin, jotka ovat hyvin sen sijaan, että pohtisi niitä, mitä hänellä ei vielä ole. Jos mustikoita ei löydy jääkaapista, hän voi ottaa sen sijaan mansikoita, tai jotain muuta. Säde Mäkipää

10.4.2014 15:51:10


14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit huvit 26 16 elämykset

Julkaistu numerossa 9/2013 TAITTO: VILLE MÄKILÄ

elämäntyönä vartalo urheiLu Suomessa

ALmA OnALi

m R

PeTRI KANgAS

k m

fitness-harrastus on kansan suosiossa. Saara Saunamäen fitness-elämäntapa alkoi jo viisi vuotta sitten.

t

t s l K

v s i k y

keLLo soi aamulla seitsemän aikaan, dieetillä jopa ennen kuutta. Saara Saunamäelle, 23, aikainen aamu on itsestäänselvyys. Aamulenkki herättää elimistön uuteen päivään. Vaikka fitnessiä kutsutaan harrastukseksi, pyörii kilpaurheilijan arjessa kaikki lajin ympärillä. Saunamäki kilpailee bikini fitness -sarjassa. Body fitness on tulevaisuudessa mahdollinen lajivaihtoehto, mutta sen pariin Saunamäellä ei ole kiire. Oman kehon muokkaaminen vie aikaa, ja fitnessissä kisaa jopa nelikymppisiä naisia, jotka ovat ehtineet kasvattaa lihaksia vuosia. – Olen aina halunnut olla iso. Lahden SMkilpailuissa toivottiin pienempiä lihaksia. Lisäksi oma rasvaprosenttini oli kuusi, mikä oli bikini fitness -kilpailuun liian alhainen.

y

k

k v

Fitness-urheiLija ja valmentaja Minna Pajulahti epäilee bikini fitnessin vaikuttaneen koko lajin suosion kasvuun. – Tällä hetkellä on mediaseksikästä saSuomenuskoiset ajattelevat, että esi-isät suojelevat suvun eläviä vesoja. kekrin aikana raja tuonpuoleiseen hämärtyy. Yhteys edesmenneisiin konkretisoituu noa, että on bikinikilpailija. muistopöydän ääressä. Pajulahti kertoo bikinin eroavan suuresti muista fitnessin alalajeista, koska hänen mukaansa se on lähempänä yleistä kauneusihannetta. Pajulahti ei pidä lajia muuta kilpaurheilua epäterveellisempänä: – Bikinissä syödään tasaisesti, ja kaloreita tulee dieetilläkin. Lisäksi urheilijoilla on laaja tietämys ruokavaliosta.

N

t

Kekrijuhla tuo vainajat visiitille

PeRInne Sadonkorjuun tarkka ruokavaLio kuuluu myös Saara päättymistä ja uuden vuoden alkamista juhlistetaan Taivaannaula ry:n

Saunamäen elämään. Koulun ruokatunnilla kekripidoissa Valkeakoskella satokauden herkuilla ja perinnetyöpajoilla. Vainajia muistetaan hän juoksee kotiin valmistamaan omat ateriansa. Päivässä on juotava neljä litraa vettä. suomalaisen alkuperäisuskon mukaisin kekrimenoin. Vesipullo ja omat eväät kulkevat aina muka-

na. Säännöllinen ruokailu on välttämätöntä päivittäisen treenaamisen kannalta. Sauedesmenneistä läheisistään ja menuskoisen Antti Alhosen, kaRInIeMen leirikeskuksesLankaa namäki kertoo, että viihteellä käyminen ontavaroita. Kekrisauna 29, mukaan suomenusko on näiden sa on lämmintä ja rauhallista. kehräävä Mirka vähentynyt japuheensorina alkoholi jäänyt kokonaan pois. ja varustetaan jatkuvuutta, maan ja luonnon Innostunut se- lämmitetään Turpeinen, 23, – Viimekanteleen vuonna kävin toisinaan juhlimasvainajien hengille. Esi-isien kanssa yhteiseloa. Nyky-yhteiskoittuu helinään. valittiin kekrien sa. Minullakolisee, oli tapana syödä välipalarahka peseytymisen jälkeen isäntä kunnassa meidät on erotettu alKeittiössä kun illan juhsyyskäräjillä ainavarten kahdelta. Kerran portsari kysyhakee henget saunasta tupaan. kuperäisestä elämäntavastamlaa valmistetaan rosma- tuli Taivaannaula mään, miksi en olemaustettua syönyt rahkaa, vaikka riinilla ja kanelilla Siellä heille on katettu oma juh- me, ja Alhonen on huomannut ry:n uudeksi kello on jo yli kahden. oli seurannut lapöytä, ja kekriväki siirtyy sau- yhä useamman kaipaavan juukekrimakkaraa. IhmisetHän liikkupuheenjohtajaksi. minua valvontakamerasta. vat luontevasti tuvan pöydistä nomaan. riaan. Moni on ollut vilpittömän Yhdistyksen toisiin, vaihtavat kuulumisia, Kekrisaunassa ollaan hiljaa, kiinnostunut kysellessään Alhotavoitteena on Ida Kannisto kuunnellaan veden ääntä, kiu- sen uskosta, eikä pakanaksi ole tietoja ja taitoja. jakaa tietoa ole laumaeläin, yksinäinen susi. Tykkään treenata yksin. Välillä valmentajan apu on tarpeen, koska Värttinän pyörittäjistä läh- kaan sihinää–jaEn toisten hengitys- vaan tultu syyttelemään. perinteistä ja mikÄ? itsekseen pysty ylittämään tee vuoronperään ihastuneita tä. Saunomisen – En olerajojaan. pakana. Olen suomajälkeeneikekriväsuomalaisesta huokauksia ja sadatteluja, jos ki vaeltaa läheiselle uhrikivelle. lainen, joka jatkaa perinteitään. luonnonuskosta. Fitness lanka katkeaa ja värttinä puto- Karjalaisen vainajien rukoukTaivaannaulan ja suomenus○ Fitness-urheilussa arvioidaan urheisen myötä uhrikivelle jätetään kon piiriin on tervetullut, vaikaa maahan. lijoiden fyysistä ulkomuotoa Lankahimmeleitä askarrel-ja ominaiantimia tuonpuoleisille. Tämän kei olisi suomalainen. Kiinnossuuksia. Joihinkin sarjoihin kuuluu myöskekrin viettäjät palaavat tus luonnonyhteyteen ja aiheelaan sieppaamaan negatiivista jälkeen liikunnallinen ravintoterapeutti Kivipitäisi olla niin rasvaton. Naisen rasva- syömis häiriölle, sairastumisen riski energiaa. Kun osuus. himmeli on ke- juhlapöytään. seenMerja riittää. Kase Kangasojal○ Fitnessiin kuuluu useita alalajejaJuhliin ja ranta eimyös suosittele prosentin pitäisi olla vähintään 15, jotta voi olla suuri. le, 20,elämäntasuomenusko merkitsee rännyt tarpeeksi huonoa tuulta, kuuluu perin-fitnessiä kilpailuluokkia, joissa on erilaiset vaati- pelottavien, pana. Kiviranta kritisoi etenkin lajiinkiinnittymistä keho toimisi normaalisti. Esimerkiksi – Toisaalta pahimmillaan painontarkomiin juuriin voi sen polttaa murheineen päi- teisesti meluavien mukset. Suomessa naiset voivat ja kilpailla kuuluvaa dieettiä. kilpailuja ylläpitämistä, hormonitoiminta kärsii alhaisemmas- kailu voi johtaa ahmimishäiriöön. ja perinteiden vineen. rymyävien köyripukkien vie- Ennen esimerkiksi bikini fitnessissä, body fit-ja he leppyvät energiansaantia lasketaan parhaan ki-jonka Kiviniemi kuitenkin näkee lajissa hyta rasvan määrästä. Kuukautiset voivat aatemaailmaa päälle rarailu, ainoastaan nessissä ja kehonrakennuksessa. saamiseksi. Kun hiilihydraat- jäädä pois. viäkin piirteitä. Esimerkiksi runsas liikekRIjuhlan kOhOkOhta väkijuomillasakunnon ja herkuilla. kentaa. ○ Bikini fitnessissäsaunottamikilpailijoilla ei saa teja vähennetään eikä rasvaa juuri saa, onKiviniemi on edesmenneiden – Suomenusko elämän- tunnistaa yhteyden myös kunta ja ruokailun säännöllisyys sopivat olla ja lihaserottuvuutta, ja arvostelussa ihminen ei voi saada nen kestittäminen. Vainajille suullIseen perinteeseen pe- kaikkia pohjani,tarvitsese kantavafitnessin voima. ja syömishäiriöiden välillä. jokaisen elämäntapaan. huomioidaan myös esimerkiksi Laji muuttaa harrastajansa ajattelumiaan ravintoaineita on koristeltu muistopöytä, jol- kasvojen rustuva suomenusko tarkoittaa ruoasta. ulkonäköä. Etenkin jos urheilija on altis – En pointtia Ida Kannisto le juhlijat voivat tuoda kuvia monille hieman erinäe asioita. Suo-siinä, miksi ihmisen mallia. Alma Onali

Ravintoterapeutti ei ylistä muotilajia

sisus_valmis.indd 26

L Y

10.4.2014 15:51:11

c l a t m k n s p t m

p

H k


i

ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 27 17

Julkaistu numerossa 7/2013 TAITTO: JUHA PAKKANEN

Yhteistä hyvää Pispalasta RuOka Hirvitalon keittiössä vanha sanonta ei päde. Täällä ruoka

maistuu sitä paremmalta, mitä useampi on sormensa soppaan sotkenut. taMPeReen PIsPalaan on viime kesästä lähtien luotu jälleen yksi pala yhteisöllisyyttä lisää. Pispalan Hirvitalolla herätellään henkiin yhdessä syömisen perinnettä Kansankeittiö-illoissa. Hirvitalolle keittiön idea matkusti aktiivi Valpuri Talvitien mukana hänen reissuiltaan Euroopasta. Hirvitalolla idea sai innostusta, sillä Talvitien kokemuksen mukaan yhteisöllisyys on Pispalassa jäämässä yksityisomistuksen varjoon. – Idea kansankeittiöstä tuli ajatuksesta yrittää säilyttää jotakin katoamassa olevaa. kansankeIttIö-IllOIssa ruoka kokataan muutaman hengen vapaaehtoisvoimin. Kustannukset pyritään kattamaan

kolehdilla ja tapahtuma on voittoa tavoittelematon. Keittiössä vannotaan kasvisruuan nimeen. Tarjoiltava menu pyritään yleensä kokoamaan käyttämällä oman pihan antimia, kausikasvikset tulevat ruokaosuuskunnan pellolta Kangasalta ja kuiva-aineet saadaan Tampereen yliopiston ruokapiirin kautta. Ruokaosuuskunnan kasvisten ja vihannesten käytön tarkoituksena on yksinkertaistaa ruuan matkaa pellosta pöytään. Kansankeittiössä tärkeää on yhdessä tekeminen ja oleminen. Toiminta perustuu voimakkaasti yhteiskäyttöön ja jakamiseen. Talvitien arkeen keittiö tuo lisäksi vaihtelua ja uusiin ihmisiin tutustumista. – Kansankeittiöllä ei tarvitse olla turhan

vahvaa tarkoitusta, johon pyritään. Pelkkä mahdollisuus vapaaseen oleskeluun ja yhteiseen tekemiseen voi olla joillekin se tärkein juttu. Talvitie toivoisi Tampereelle vieläkin enemmän yhdessä tekemisen meininkiä. – Olisi hauska nähdä Tampereella useampia kansankeittiöitä. Hieno muisto matkoilta on se, että eri viikonpäivinä oli mahdollisuus poiketa erilaisissa keittiöissä ja kohdata erilaisia ihmisiä. meri Vainiomäki

Ruokaa tarjoillaan Hirvitalolla (Hirvikatu 10) joka lauantai klo 17 eteenpäin. meri VAiniOmäki

Hirvitalon keittiössä punajuuripihvit ja riisi valmistetaan yhteisvoimin.

MuIstIlIsta 31.10−6.11.2013: aistillisen ihmisen viikkokalenteri

LeenA PihkALA

31. 1. tORstaI

PeRjantaI

2.

3.

4.

5.

6.

kuudes aIstI

nOllaa aIstIsI

näkö

kuulO

haju

Maku

tuntO

kummitusopaskierros iltahämärässä tutustuttaa kirkonkirouksiin ja lähikunnan mysteereihin.

rentoutuskellunnassa kaikki ärsykkeet voi sulkea kelluntakaapin ulkopuolelle.

minta metterin veistosinstallaatiot kertovat elämän hupsuudesta ja vaikeudesta.

Jarmo Saari republic ja yllätysesiintyjä päättävät Tampere Jazz happeningin.

nuuhki ruusutarhan viimeisiä sinnittelijöitä ennen yöpakkasten saapumista.

Japanilainen buffet tarjoilee lounastajille kaikki maut, myös umamin.

Feldenkraistunnilla tutustutaan omaan kehoon lempeällä tavalla.

60€/ryhmä

60€/tunti

ilmainen

10€/tunti

ilmainen

9,70€

10€/tunti

Voipaalan taidekeskus, Valkeakoski, ajanvarauksella

Gabriel Day Spa, Papintie 21, ajanvarauksella

Galleria rajatila, hämeenpuisto 10. klo 12-16

klubi, Tullikamarinaukio 2, klo 20.00 alkaen

Arboretum, hatanpää, vapaa pääsy vuorokauden ympäri.

Watami sushi, Suvantokatu 10. Lounas klo 11.00 -15.00

kurilankatu 2, klo 19:3020:30

sisus_valmis.indd 27

lauantaI

sunnuntaI

MaanantaI

tIIstaI

keskIvIIkkO

NäiN koiN

Alma Onali

alma.onali@uta.fi

Media on täyttynyt sosiaalisesti hyväksytystä irstailusta. OlettekO katsOneet telkkaria viime aikoina? Sieltä tulee pornoa. Se on värikästä, rasvaista ja himoja herättävää. Osa on kuvattu kotona, osa ammattistudioissa. Sitä tekevät miehet, naiset, jopa keskenään kilpailevat ryhmät. He nuolevat, maistelevat ja ahmivat toistensa makupaloja. Paljasta lihaa ja öljyttyjä koipia. Kaiken lisäksi voit kokeilla sitä myös itse! Ruokaporno, food porn, on vakiintunut termi ruoan spektaakkelimaiselle esillepanolle ja syömiselle visuaalisessa mediassa. Tv-kokki Nigella Lawsonia on tituleerattu ruokapornon kuningattareksi. Hänen esiintymisensä on vähintäänkin rohkeaa. Kastikkeet valuvat suupielistä, kielet lipovat viimeisiä tippoja kulhoista. Alkaa tehdä mieli ryhtyä tositoimiin, eli kokkaamaan ronskilla otteella roiskeista välittämättä. RuOka On mielessämme jatkuvasti. Kokkausohjelmia tulee joka kanavalta kellon ympäri, lehdet ovat täynnä reseptejä ja ravintola-arvosteluja ja ruokablogit keräävät lukijoita. Sosiaalinen media täyttyy ruokakuvista. Mitään ei voi syödä, ennen kuin se on ikuistettu. Mitä yritämme korvata tällä ruoan palvonnalla? Yltäkylläisyyden ajassamme maksimoimme nautintomme sillä, mikä tyydyttää mahdollisimman monta aistia kerralla. Kolmen minuutin lähetyssaarnaaja pimeässä huoneessa lauantai-iltana ei aja samaa asiaa. Anna sitä värikästä, tuoksuvaa, maistuvaa, kieltä hivelevää avokadopastaa! Meillä on alkukantainen vaisto pitää huolta siitä, mistä saamme seuraavan aterian. Nyt ruokaa on saatavilla yllin kyllin, mutta vaisto ei ole hiljentynyt. Ruokaporno lisää ruoanhimoamme myös silloin, kun emme sitä tarvitsisi. Onko ruokaporno vain suuri salaliitto, jonka avulla suuret ketjuruokalat, ruoantuottajat, laihdutuspuoskarit ja tvohjelmat pysyvät leivässä? IslantI estää kansalaisiltaan pääsyn pornosivuille. Pitäisiköhän meiltä ruokapornoaddikteilta estää pääsy ruokapornokuvien äärelle? Ruokaporno aiheuttaa riippuvuutta, lihomista, taloudellisia vaikeuksia ja todellisuuspakoisuutta. Kuka tarvitsee miehen, kun on suklaata? Jos satun sairastumaan, suklaa ei kuitenkaan kiikuta minulle lääkkeitä apteekista tai pitele kädestä kiinni kun sattuu. Suklaa ei naura vitseilleni tai paranna maailmaa kanssani pikkutunneille asti. Suklaa ei halaa kun harmittaa. Silti, jos pitäisi valita ruoan ja rakkauden välillä, valitsisin ruoan. Ruokaporno on saastuttanut mieleni.

10.4.2014 15:51:11


Shhh...

Po h

900 000

65

800 000

60

50 45 2007

2008

2009

2010

Väkevät

Tampereella asui vuoden 2012 lopussa 13 913 ihmistä, joiden äidinkieli ei ollut suomi.

T

K

H

E

L

M

J

HELP WANTED!!!

Tampereella tarjolla on 509 työpaikkaa.

Pirkanmaan 5 tarjotuinta ammattialaa Kampaajat, kauneudenhoitajat

32

kpl Yrittäjät

57 Siivoojat

40-45

45-50

50-54

saaRa sivonEn

Jyväskylä

yli 300 näytöstä veti katsojia reilusti Tampereen väkiluvun verran

Lahti

Tampere

Kaipaatko rahaa? Pirkanmaalla on tarjolla myös

Goo

Tartu elämäsi tilaisuuteen!

美好

Kiinnostuitko? Te-palvelut https://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

Oulu

Katsojat 249 205

dd

的一

Vantaa

Tamperelaiset 211 507

Tere päevast!

197 osa-aikatyötä 8 ilta- ja viikonlopputyötä

Turku

ay!

Helsinki

Espoo

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = 1797-3732. 2013:2, Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2012. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu 11.11.2013]. Saantitapa: http://www.tem.fi/tilastojulkaisut.

40

30-34

Vuonna 2012 poliisin tietoon tuli 107 kuolemaan johtanutta rikosta. Todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi vaihtelee paikkakunnittain.

God

Lisätietoja antavat: 98

25-29

Paikkakunta vai henki?

ь!

HEI OPISKELIJA!

Myyntiedustus ja puhelinmyynti 30

Myyjät

20-24

ы бр о Д dag!

työnantajaa

S

15-19

Teatterikaupunki Tampere Hittimusikaalin katsojamäärä ylitti asukasluvun reippaasti

Pirkanmaan ELY-Keskus http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ ely-pirkanmaa-tyollisyyskatsaukset#.UoHGQJSD7Nf

2 513

1 156

1 076

885

829

811

537

Venäjä

Ruotsi

Arabia

Persia

Eesti

Englanti

Kiina

Suomen tähän asti katsotuimmain suomalaisen musikaalin Vuonna 85 vuosien 2006–2010 katsojamäärä suhteutettuna Tampereen asukasmäärään

Suomen jälkeen yleisimmät äidinkielet Tampereella vuonna 2012

aLEKsi TUomoLa

PEKKa sELonEn

kalliimmin asut keskustassa. Katso kuva!

Yritysten konkurssit aiheuttavat vuosittain satojen työntekijöiden irtisanomisen. Grafiikka kuvaa Tampereella nurin menneistä firmoista irtisanottujen henkilöiden määrää vuosina 2007–2012.

597 2009

493

LAMPUT SAMMUU

99 patenttia

655

661

2011

2012

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

2010

3,5

KaTaRina säLLyLä

Milloin talvi alkoi

Tamperelaisilla ei välähdä enää samaan tahtiin, kuin vuosituhannen alussa. Grafiikka näyttää Tampereella haettujen sähkötekniikan alan patenttien määrän 1990-luvulta vuoteen 2012.

532

3,0

Henkirikokset suurimmissa kaupungeissa 100 000 asukasta kohden 2008–2012

ELias LaHTinEn

Hyvin menee

Oho! Näin paljon

LÄHDE: Tilastokeskus & TINFO

M H

kuolleen ikä

miRa aaLTonEn

3000

H

11% 5%

ен д й

Avoimet työpaikat kuun lopussa (kpl)

T

15%

EmiLia KangasLUoma

4000

1000

oh

aa nm

Viini

Saksa 17 963

Kielillä puhuva Tampere

vo Sa

en

a

5,6 l

lä-

aa m

Siideri ja lonkero

A hv

Venäjä 20 714

50 023

2000

9,1 l

18

muu

69%

Olut

7,6 l

Ete

an

%

Suomi

työnhakijaa

HELMIKUU

kuolleiden määrä

40

Suomi 82 4 717

82

72 107

Paras aika hakea töitä vuonna 2012 oli

5000

2012

Yöpyjien kotim aat 2012

Vuonna 2012 Pirkanmaalla ilmoitettiin yhteensä

777

avointa työpaikkaa avointa työpaikkaa

6000

2011

Pi r k

2006

Alle 20-vuotiaita kuoli eniten liikennetapaturmissa vuonna 2012 Pirkanmaalla. Toiseksi eniten liikenteessä kuoli 30-vuotiaita ja 45–50 vuotiaita. Vuoden 2012 aikana liikenteessä ei menehtynyt yhtään keski-ikäistä.

Suomessa ostetaan vuodessa yli 42 miljoonaa litraa puhdasta alkoholia. Tämä tarkoittaa 7,7 litraa jokaista asukasta kohden.

55

700 000 600 000 500 000

HAEMME KASVAVAAN JOUKKOOMME

Pirkanmaalla

10 029

5,6 l

70

1 000 000

can drive my car

lk n s a de hda o h *ost*eatstu u kpausta k

aa m

Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste %

1 100 000

Tiistai 12. marraskuuta 2013

Koko Suomessa

ja n

Yöpymisiä Tamperee lla

kpl

annamaRi ToLonEn

Mol.fi tarjoaa nyt:

pi

10,7 l

Ruotsi 14 410

Oletko SINÄ etsimämme henkilö?

I

Lap

Suomessa!

o o s li a s u te k a s t a tt u kohden puh li d as alk oho

toiseksi eniten

LaURa HaKaLisTo

Baby

JUOMA tavat

Tampereella yövytään

takakannessaan kuvajournalismin Takasivuillaan Utain julkaisi kuvajournalimin toisen ja 2. ja 3. vuosikurssin kolmannen vuosikurssin infografiikoita. infografiikoita. Lähtökohtana Lähtökohta on ollut on ollut ajankohtainen aihe, ajankohtainen aihe, joka koskee Tamperetta ja joka koskee Tamperetta Pirkanmaata. tai Pirkanmaata.

AVOIMET TYÖPAIKAT

Riina RinnE

ELLa KiviniEmi

Tämän lehden etusivulla Kaikki lukuvuonna on kaikkien lukuvuonna 2013–2014 julkaistut 2013–2014 julkaistujen lehtien takasivut. lehtien etusivut. Utain julkaisi Tässä ovat takasivut.

31.

21.

14.

7.

2013–2014

1.

31.

2008

21.

2011–2012

14.

337

7.

2007

1.

2009–2010

6 patenttia

Myytävien asuntojen keskimääräiset neliöhinnat Tampereella 2013

30.

2012–2013

21.

14.

2010–2011 Yli 2 900 €

2 600–2 900 €

2 300–2 600 €

2 000–2 300 €

7.

Alle 2 000 €

1990

1994

1997

Lähde: Tilastokeskus

28.indd 2

2000

2003

2006

2009

2012

= 5 patenttia

1.

10.4.2014 15:53:47

Utain, koostelehti 2013-2014  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikolehti