Moreeni kokoelma 2017–2018

2017– 2018

Moreeni 1/2017

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Pelkkää nousukiitoa Tampere-Pirkkalan lentokentällä haaveillaan aasialaisista turisteista sekä reitistä Saksaan. s.5

2/2017

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

Lukuvuoden valiot Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti kokosi yhteen lukuvuoden parhaat jutut.

media 14

Hävetköön se, jolla on syy hävetä Seksuaalisen ahdistelun uhri saattaa leimautua mielensäpahoittajaksi.

Milka Rissanen s. 15

3/2017

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Vähättely vääristää Miksi seksuaalista häirintää käsittelevässä ohjelmassa puhutaan flirttailusta?

Susanna Koivisto s. 15

MielenterHoito ei riitä veys Psyykkiset ongelmat

lisääntyvät opiskelijoilla. s. 3

Koris huumaa!

Maajoukkueen nostama koripallokuume näkyy harrastajaluvuissa, mutta tilojen riittämätön määrä rajoittaa lajin kasvua. s.3

Vihreää keskellä kaupunkia

Ökylammas lautasella Luomulihan kysyntä on kasvanut huimasti, mutta hinta on kuluttajalle yhä liian korkea. s. 6

Skeittibileet maan sisuksissa

Siirtolapuutarhapalstat kiinnostavat nuoria lapsiperheitä. s. 10

Hervannan Bommari-pommisuojassa järjestettävä Teknoramppi tuo skeittarit ja juhlakansan yhteen. s. 10–13

Päiväkodin ainoa vegaani Vegaanilapsia on vähän, mutta määrä kasvaa hitaasti. s. 4

4_M/2017

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Nyt on krapulan aika Satavuotisjuhlien jälkeen on aika siirtyä tekoihin.

Jenna Lempinen s.2

3/2018 1

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Pinkki hömpötys voittaa Suomalainen ystävänpäivä muistuttaa yhä enemmän jenkkiserkkuaan.

Laura Läspä s.2

ajassa 2

kartalla 6

Moreeni

luotain 8

näkymä 10

media 14

Kuraa kaatamalla niskaan Olympialaisissa naiset ovat maanpettureita.

Milka Rissanen s. 2

Ei tarvetta taikavoimille Mentalistit eivät hallitse yliluonnollista, vaan työnteon ja ihmistuntemuksen. s.9

Palautukset seis!

Turvapaikanhakijat pelkäävät joutuvansa palaamaan vaaralliseen Afganistaniin. s.10

Kyykkävieraat Katalonialainen Jordi Marsia hurmaantui Hervannan opiskelijakarnevaalista. s.10

Ihmisen paras ystävä

Lappalaiskoirien suosio on moninkertaistunut 50 vuoden aikana. s.6

Mielin määrin sähköä ja tupakkaa s.4

Sote sivuutti veripalvelun s.6

Onko metsästäjä luonnonsuojelija? s.8n

Kaunot vai Tampere polttaa hokkarit? s. 5 s.5 rahaa kaduilla.

Kas, näin heiluu häkki uudelleen. s.3

Kimppakonttorit yhdistävät yrittäjiä. s.5

Oikeus omiin käsiin

Toasin asukkaat pitävät asuntoja kylminä, mutta eivät tee vikailmoituksia. s.4

Tuija Siltamäki, oletko uusi Enbuske? s.14

Sokea ei säästy Bussiin ei tulla ulkonäköpaineilta. puhumaan s. 14s.10

Tähdet pelastavat Omaehtoinen Suomen talvia. eläjä s. 18s. 11 n

2 ajassa kartalla luotain näkymä media

23.4.2018 22.02.2018 ⋆ ⋆pääkirjoitus PÄÄKIRJOITUS

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

@moreenimedia @moreenimedia Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Moreenimedia soundcloud.com/radio_moreeni Moreenimedia UniversityOfTampere

Moreeni

Tampereen yliopiston Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 2489-5601 (painettu) ISSN 2489-5652 2489-5601 (verkkolehti) (painettu) ISSN 2489-5652 2489-5768 (verkkolehti) (näköislehti) ISSN 2489-5768 (näköislehti) Yhteystiedot: Moreenimedia/ Yhteystiedot: Harjoitustoimitus Viestintätieteiden tiedekunta Moreenimedia/ Harjoitustoimitus 33014 Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta moreenimedia@uta.fi 33014 Tampereen yliopisto moreenimedia@uta.fi Julkaisija: Viestintätieteiden tiedekunta, Julkaisija: yliopisto Tampereen Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Painopaikka: Päätoimittaja: Lehtisepät Oy Risto Kunelius Päätoimittaja: Ohjaavat opettajat: RistoKoljonen Kunelius(toimituspäällikkö, uutiset) Kari Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Elias Lahtinen (toimituspäällikkö, ulkoasu) Ohjaavat opettajat: Reetta Tervakangas (toimituspäällikkö, ulkoasu) Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Reetta Tervakangas (toimituspäällikkö, ulkoasu) Noora Hapuli, Minna Heikura, Merja Häikiö, Teemu Kakko, Anni Lehto, Pihla Loula, Toimitussihteerit ja uutistuottajat: Erika Läärä, Mira Mannersola, Roosa MasNoora Hapuli, Heikura, Merja Häikonen, EveliinaMinna Mäntylä, Tuukka Tuomaskiö, Teemu Anni Lehto,Weckström Pihla Loula, jukka, Salla Kakko, Varpula, Vanessa Erika Läärä, Mira Mannersola, Roosa MasAD:t: konen, Eveliina Mäntylä, Tuukka TuomasVera Orna Ben Lulu, Ville-Veikko jukka,Arjoma, Salla Varpula, Vanessa Weckström Kaakinen, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Sasu Riikonen, Irene Stachon, AD:t: Heidi Tirri, Saara Tuominen Vera Arjoma, Orna Ben Lulu, Ville-Veikko Kaakinen, Camilla Magnusson, Pinja Taittajat: Naamanka, Sasu Riikonen, Irene Stachon, Emilia Anundi, Tiina Hautamäki, Petri Heidi Tirri, Saara Tuominen Huhtinen, Uwa Iduozee, Roosa-Maria Kauppila, Linda Manner, Onni Ojala, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Taittajat: Emilia Anundi, Tiina Hautamäki, Petri Toimittajat: Huhtinen, Uwa Iduozee, Roosa-Maria Eelis Bjurström, Veikko Eromäki, Anni Kauppila, Linda Manner, Onni Ojala, Hakama, Hanna Huhtamäki, Ville Hyötylä, Sarita Piipponen, Leevi Vähälä Sakari Hällfors, Helmi Hämäläinen, Ilmo Ilkka, Silja Järvensivu, Emilia Kallioinen, Toimittajat: Elina Keinänen, Susanna Koivisto, Juho Eelis Bjurström, Veikko Eromäki, Anni Korpela, Jenna Lempinen, Laura Läspä, Hakama, Hanna Huhtamäki, Ville Hyötylä, Alina Mäkynen, Valtteri Mörttinen, Liisa Sakari Hällfors, Helmi Hämäläinen, Ilmo Ovaska, Eero Pirinen, Pilvi Pitkäranta, Ilkka, Silja Järvensivu, Emilia Kallioinen, Milla Pyyny, Annemari Rantala, Tittamari Elina Keinänen, Susanna Koivisto, Juho Rinne, Milka Rissanen, Piritta Räsänen, Korpela, Jenna Lempinen, Laura Läspä, Roosa Salminen, Lotta Sillanmäki, Meri Alina Mäkynen, Valtteri Mörttinen, Liisa Suominen, Katariina Taleva, Emmi Tilvis, Ovaska, Eero Pirinen, Pilvi Pitkäranta, Ilona Tyystjärvi, Henriikka Uusitalo, Jussi Milla Pyyny, Annemari Rantala, Tittamari Vainikka, Petra Viitanen, Samuli Virtanen, Rinne, Milka Rissanen, Tiina Rytky, Tarmo Ylhävuori, Lala Ylitalo Piritta Räsänen, Roosa Salminen, Lotta Sillanmäki, Meri Suominen, Katariina Valokuvaajat: Taleva, Emmi Tilvis, Ilona Tyystjärvi, Vera Arjoma, Laura Hyyti, Mia Jussiniemi, Henriikka Uusitalo, Jussi Vainikka, Minttu Kokko, Ronja Koskinen, Petra Viitanen, Samuli Virtanen, Tarmo Ville-Veikko Kaakinen, Paula Kaskimaa, Ylhävuori, Lala Ylitalo Hanna Lepistö, Orna Ben Lulu, Camilla Magnusson, Pinja Naamanka, Outi Neuvonen, Jenni Niemelä-Nyrhinen, Valokuvaajat: Anu Ranta,Minttu Enna Kokko, LauraPynnönen, Hyyti, MiaOlivia Jussiniemi, Rautiainen, SasuHanna Riikonen, Karoliina Ronja Koskinen, Lepistö, Simoinen, Milla Talassalo, Arttu Timonen, Outi Neuvonen, Olivia Ranta, Enna Venla Tirkkonen, Heidi Tirri, Rautiainen, Karoliina Simoinen, Arttu Laura Ukkonen Timonen, Venla Tirkkonen, Laura Ukkonen

Katso kaikki tekijät tekijät verkosta: verkosta: Katso kaikki http://moreenimedia.uta.fi/toimitus http://moreeni.uta.fi/toimitus

Lehti kääntyy – moneksi Akateeminen maailma ei ole armollinen Viime vuosina on tullut kliseeksi sanoa, että journalismin kentällä on itkien. menossa suuAVUSTAJA LÄHTI luokasta

ri murros.

Suuret yleisöt pirstaloituvat.

Uusi Ala-asteella luokkamme kiusasi merkitmediaympäristö avaa tilaa ammattijournatävästi ylipainoista koulunkäyntiavustajaa. listien haastajille.

Markkinoinnin ja journaAvustaja oli ostanut meille suklaakeksejä lismin rajapinta väreilee huolestuttavasti. viimeisen työpäivänsä kunniaksi.

Osa luokErilaisten alustojen ja niiden kalaisistamme väitti,kirjo että – keksit olivatyhdismyrtelmät – haastavat toimituksia paketoimaan kytettyjä, eikä kukaan syönyt niitä. työnsä tuloksia sovelluksiin, joita syntyy ja Yliopisto tunnetaan sivistyksen kehtona, haihtuu vauhdilla. mutta yllättäen tai ei, kiusaamista tapahtuu Tässä ajassa painettu lehti kääntyy vähin myös täällä.

Epävarmuus kun ei jää peruserin toimitusten päätuotteesta vain yhdeksi kouluun.

Yliopistossa opettajiin kohdistetkäyttöliittymäksi muiden joukossa.

Sillä on tu kritisointi koskee usein opettajan opemuutoksen vahvuutustapaa tai keskellä kurssienedelleen sisältöjä.omat Välillä myös tensa. Moniulkonäkö lukija on yhä koukuttunut lehopettajien tai persoona joutuu den silmäilyynsyyniin. kahvilanKilpailuhenkisessä pöydässä, eikä puarmottomaan helimen ruudusta vielä – saa samaaedeltunympäristössä omaa–statusta pyritään tumaa maailmanalentamalla sattumusten mo­saiikista. leen nostamaan muita.

Lehtijutun tekeminen ei opeta läheskään kaikkea, mitä journalistin onkehittämishallittava, TAMPEREEN YLIOPISTON mutta se tiivistää edelleen mukaan monta taitoa, päällikön Päivi Salojärven opetjotka on osattava viedä ilmaisun ja tajien kiusaamisessa onuusille havaittavissa uusi jakelunOpiskelijat alustoille.edustavat uutta sukupolilmiö. vea, jolla on usein paremmat kansainväliMoreenimedia jatkaa koulutuksessa pitset valmiudet ja tietotekniset taidot kuin kää perinnettä, jossa toimittajaksi monella opettajalla.

Opiskelija voiopitaan kokea tekemällä opetettavista juttuja julkisuuteen, kenen tatietävänsä aihealueista opettajaa opettaja enää tunne hansaenemmän, luettavaksi,eikä arvioitavaksi ja edelleen jaettavaksi.

Journalismin ja journalistien tulevansa asiantuntijana arvostetuksi.

Akakyky kuulla kritiikkiä, taito perustella valinteemisen yleisön odotuksia voi olla vaikea tojaan ja alttius korjata virheensä on tässä ja tyydyttää. tulevassa ajassa ammatin ydintä.

Oman lisänsä yliopistossa tapahtuvaan Käsissäsi on pieni Tampereen yliopiskiusaamiseen ovatsiivu tuoneet jo surullisen ton journalismikoulutuksen Moreenimedian kuuluisat sosiaalinen media ja anonyymit

ensimmäisen vuoden tuotannosta. Olemme viestipalvelut.

Yhdelläreilusti napin painallukselpoimineet valikoiman yli 300 jutusla yliopisto saa tietää, että professori ta koko – uutisista, reportaaseista, näkökulmista – jotka Aristoteleen Tampereen yliopiston journalismisekoitti ja Platonin keskenään koulutuksen opiskelijat tuottivat lukuvuotai käytti luennolla bermuda-shortseja.

Josden kommentointi 2017–2018 kurssien aikana. Tuotantoon kus on viatonta ja lämminosallistutaan monissa rooleissa ja eri vuosihenkistä, joskus pelkästään pahansuopaa kursseilla, mutta ydinsisällöt tuottaa toisen ja asiatonta. vuoden vuosikurssi, joidenettä yhteistyön ja opSalojärvi muistuttaa, yliopistossa pimisen käyntikortti tämäja lehti on.lailla vasopiskelijat ovat aikuisia yhtä tuussa organisaation työilmapiiristä. Alaarvoista opetusta ei kenenkään tarvitse

Tulevien vuosien uusien toimittajien työnäytteiden aitta avautuu kokonaisuudesniellä purematta, mutta palautetta olisi hyvä saan osoitteesta Siellä oppia antamaanmoreenimedia.uta.fi. muuten kuin anonyymisti kuvat myös haastateltujen puhe Jodelissa tailiikkuvat, tupakkapaikalla juoruamalla. kuuluu jakun jutut sosiaalisen Yliopisto on haarautuvat sekä opettajan että opismediantyöpaikka. rihmastoihin. Kiitokset tekijöille. kelijan Hyvää matkaa lukijoille!

Anni Hakama

Risto Kunelius Minkälaista on henkilökunnan kokema kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu Tampereen yliopistossa? Lue uutinen sivulta 4.

LAURA UKKONEN

⋆ ⋆⋆UUTISanalyysi UUTISANALYYSI

Haalii mitaleita kuin nainen OTETAANPA PIENI PELI. Ota aikaa puoli minuuttia ja nimeä niin monta suomalaista jääkiekkoilijaa kuin tiedät. Katso listaasi.

Kuinka moni pelaajista on nainen?

Naisleijonat nousivat olympialaisten puheenaiheeksi, kun heidän päävalmentajansa Pasi Mustonen antoi tökeröinä pidettyjä kommentteja useille medioille. Ennen turnauksen alkua joukkueen oppi-isä totesi, että yksinkertainen pelaaminen on naisille hankalaa eikä naisten pelikäsitys ole samalla tasolla kuin miehillä. Myös laukaisutaidoissa oli moitittavaa. Mustonen kuittasi kohun nimittämällä sitä ”paskankaivelupiirileikiksi” ja kertomalla olevansa ”aika väsynyt” toimittajiin.

Valmentajan kommentit osoittavat, että naisten kilpaurheilua ei arvosteta samalla tavoin kuin miesten. Naisurheilija kelpaa Suomelle ainoastaan silloin kun hän tuo jatkuvalla syötöllä mitaleita. Miehiltä taas riittää piste sieltä täältä.

MTV3 uutisoi viime viikolla Suomen joukkueiden hiihtoviestistä varsin erilaisin sanavalinnoin. Miesten viestissä suomalaiset ”taistelivat”, ”kirivät” ja ”sijoittuivat komeasti neljänneksi”. Naiset sitä vastoin ”hyytyivät”, ”roikkuivat perässä” ja lopulta ”mitali karkasi”. Molempien joukkueiden sijoitus maalissa oli täysin sama, mutta julistimme naiset maanpettureiksi ja miehet kansallissankareiksi.

URHEILU ON perinteisesti ollut miesten maailma, ja päästäkseen mukaan naisen on oltava väsymätön kone. Epäonnistumisia ei sulateta. Eniten kuraa niskaansa on saanut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, joka ei päässyt olympialaisissa mitalisijoille. Eipä

tule mieleen yhtäkään miesurheilijaa, jota lyödään epäonnistumisen hetkellä samalla tavoin.

Sukupuolet erottaa lisäksi se, että Suomen naisurheilussa artisti maksaa, kun taas miehille maksetaan samasta rääkistä palkkaa. Yle uutisoi viime vuoden puolella ammottavasta palkka-erosta naisten ja miesten huippu-urheilussa. Naisen euro jääkiekossa on 0,3 senttiä. Ei siis edes kokonaista senttiä. Olympiajoukkueen pelaajista puolet pelaakin ulkomailla, koska siellä naisille maksetaan palkkaa.

”

Naisen euro jääkiekossa on 0,3 senttiä. Ei edes kokonaista senttiä.

Olympiajoukkueen pelaajista puolet pelaa ulkomailla, koska siellä naisille maksetaan palkkaa.

Naisten urheilu ei kuulemma ole kiinnostavaa. Kiinnostavuutta mitataan vertaamalla taitoja miehiin, ja ajatus iskostetaan päähän jo junioritasolla. Viimeistään naisetuliite takaa pesäeron joukkueiden välillä.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mielestä naisten ja miesten kilpa-urheilun vertaileminen on hedelmätöntä ja mahdotonta. Miehet ovat keskimäärin vah-

vempia ja fyysisempiä. Faktat ovat faktoja, mutta kaikki muu piilee asenteissa.

PITKÄVETEISYYDELLÄ myös tiedotusvälineet perustelevat sitä, ettei naisten urheilu saa miehiin verrattavaa ruutu- tai palstatilaa. Naisten pelit eivät heidän mukaansa kerää katsojia eivätkä näin ollen ole tuottoisia. Koska matseja taas ei näytetä, sponsorit eivät kiinnostu naisurheilijoista.

Silloin päästään tilanteeseen, jossa naisille ei makseta palkkaa. Maarianvaara heittääkin muna-kana-keskusteluun kysymyksen siitä, miten naisten urheilusta voi kiinnostua, kun sitä ei näe.

Tähän mennessä olympialaisista on tuotu Suomelle neljä mitalia – kaikki naisten voittamia. Viimeisimpänä Leijonien naisjoukkue taisteli tiensä voittoon Venäjää vastaan ja sijoittui lopulta komeasti pronssille. Naisten upea tienraivaus jäi kuitenkin nyt sen jalkoihin, ettei edes oma valmentaja näytä arvostavan joukkuettaan.

Milka Rissanen

rissanen.milka.o@student.uta.fi

ajassa kartalla luotain näkymä media 3

Lentämisen rajoittaminen ei saa tuulta alleen LIIKENNE Lentoliikenteen kasvu on jatkunut useita vuosikymmeniä. Vuoteen 2050 mennessä

lentoliikenteen määrän EU:n alueella arvioidaan kolminkertaistuvan.

LENTÄMINEN ON yksi niistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista asioista, joista on vaikea puhua, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg.

Ekologisesti valveutuneet ihmiset usein lentävät itse. Kansainvälisyys on arvo, josta ei haluta luopua ilmaston vuoksi.

Tämän vuoden syyskuussa keskustelu lentämisestä avattiin yllättävältä taholta.

Energia- ja polttoaineyhtiö ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että lyhyiden matkojen lentämistä pitäisi rajoittaa lainsäädännöllä.

Anttonen kommentoi Moreenimedialle, että Suomea ei voi verrata hyvien junayhteyksien Keski-Eurooppaan. Hän kuitenkin visioi Suomen, jossa lentokentät voisivat olla Helsingissä, Oulussa ja turismin vuoksi Lapissa.

– Tämä vaatisi voimakasta raideliikenteen kehittämistä esimerkiksi Kuopion suunnalla.

Varsinaista aloitetta lentämisen kieltämiseksi ei ole nähty. Esimerkiksi Vihreän liiton varapuheenjohtajan Veli Liikasen mukaan kieltäminen ei ole noussut esiin puolueen ohjelmatyössä. Liikasen mukaan kevyempiäkin keinoja on käyttämättä: tällä hetkellä lentokoneiden kaupallisessa liikenteessä käyttämä kerosiini on verotonta.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) mukaan tapetilla on ollut erillinen lentoliikenteen päästövero. Liikasen mukaan verotus saisi ihmiset harkitsemaan tarkemmin liikennevälineen valintaa.

”

Kansainvälisyys on arvo, josta ei haluta luopua ilmaston vuoksi.

KOKEMUKSET ympäristöjärjestöissä ovat opettaneet Veli Liikaselle, että muutos kannattaa toteuttaa positiivisen kautta.

– Pelkällä saarnaamisella ei saada muutoksia aikaan.

Hassi ja Liikanen korostavat junaliikenteen parantamista kieltojen sijaan.

– Tarkoituksena olisi saada nopeat junayhteydet niin hyviksi, että ihmiset mieluummin menevät junalla kuin lentävät, sanoo Satu Hassi.

Annukka Bergin mukaan poliitikot eivät halua vaikuttaa ankeuttajilta. Pelissä on paljon hävittävää.

– Vaarana on, että helpommin saavutettavat tavoitteet, niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät, jäävät saavuttamatta.

Liikasen mukaan poliitikkojen ei kuitenkaan pidä pelätä leimautumista. Hän korostaa, että kiellot ovat olennainen osa poliittisen päätöksenteon keinovalikoimaa. Lyhyiden lentojen kieltäminen olisi Suomessa käytännössä yksinkertaista.

– Suomen lentokenttiä ylläpitävä Finavia on kokonaan valtion omistama. Jos lentokenttä sulkeutuu, loppuu myös lentoliikenne, Liikanen toteaa.

ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä

(kesk.) totesi lokakuussa, ettei halua sulkea yhtään Suomen 24 alueellisesta lentokentästä ministeriuransa aikana. Lentokenttäverkostosta käydyssä keskustelussa asiaa ei tarkasteltu ilmastonäkökulmasta.

Mika Anttosen ehdotuksestaan saama palaute on ollut pääosin kohteliaan positiivista. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksesta yhtään huolestuneen ihmisen on vaikea torpata ehdotusta täysin.

Toisaalta lentäminen nähdään oikeutena, minkä Anttonen epäilee vaikuttavan ehdotuksen saamaan vastaanottoon. Hän näkee lentämisen vähentämisen ja autoilun rajoittamisen pieninä asioina ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan rinnalla.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole valmiita tekemään edes pieniä uhrauksia.

Sen takia olen vahvasti sitä mieltä, että ilmastosäätelyn pitäisi tapahtua lainsäädännön kautta.

Emmi Tilvis

Mitä myönteistä sääntelystä voi seurata? Lue lisää moreenimedia.uta.fi

FAKTA

Lentämisen ympäristövaikutukset ○ Lentoliikenne lämmittää ilmastoa 2–5 kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. ○ Lentokoneiden moottorit käyttävät kerosiinia, jonka jalostamiseen sopii vain pieni osa raakaöljystä. ○ Eniten polttoainetta kuluu nousussa. ○ Lentokoneen keskimääräinen polttoainetehokkuus kasvaa aluksi kun matka pitenee noin 4 000 kilometriin saakka. ○ Mitä täydempi kone on, sitä vähemmän polttoainetta kuluu henkilöä kohden.

CAMILLA MAGNUSSON

Valtionyhtiö Finavian 24 lentokentän matkustajamäärä oli ennätyksellinen vuonna 2016.

4 ajassa kartalla luotain näkymä media

Heidi Tirri

Fitfarmin Superdieetin lounas näyttää tältä. Ravitsemusterapeutti Ildikó Piispanen kuvailee annosta askeettiseksi.

Nettivalmennus voi olla vikatikki aloittelijalle ja ylipainoiselle Terveys Asiantuntijoiden mukaan netissä myytävät ruoka- ja

treeniohjelmat sopivat kokeneille, omia rajojaan testaaville treenaajille.

Verkkovalmennukset eivät sovi aloittelijoille eivätkä ylipainoisille. Näin väittää laillistettu ravitsemusterapeutti Ildikó Piispanen. Hän ja personal trainer Marko Kuoppasalmi kävivät Moreenimedian pyynnöstä läpi eri massavalmennuksia. He eivät suosittelisi niitä omille asiakkailleen.

– Ohjelmat eivät näytä valmentajien ammattitaitoa millään tavalla, kun sama paperi vain lyödään jokaiselle, Piispanen sanoo.

Ravitsemusterapeutti Piispasen mukaan ravinto-ohjelmat ovat niin proteiinipitoisia, ettei muille ravintoaineille jää tilaa. Ravintoaineiden saanti pyritään ohjelmissa turvaamaan erilaisilla ravintolisillä. Piispanen pitää tätä järjettömänä. Esimerkiksi Fitfarmin rasvanpolttajilla ei ole todistettua tieteellistä tehoa.

Lähes kaikissa ohjelmissa suositellut kookosrasva ja tiheä ruokarytmi eivät ravitsemusterapeutin mukaan saa tukea tieteestä.

Joitakin valmennusten ohjeita Piispanen pitää jopa vastuuttomina. Suolan saannin suositeltu yläraja on 5 grammaa päivässä, mutta Anna Virmajoen ohjelmassa kehotetaan lisäämään ruokaan päivittäin suolaa 10–15 grammaa. Puretreeni-ohjelmassa taas ohjataan käyttämään imeytymishäi­riöstä

Fakta

Asiantuntijoiden tarkastelemat ohjelmat ○○Fit with Katrie Daler ○○Fitfarmin Superdieetti ○○Fitfarmin Bikini challenge ○○Jukka Nyyssölän ja Jari Leskisen nettivalmennus miehille, taso: kokeneet ○○Anna Virmajoen 12 viikon alakroppaan keskittyvä pakarahaaste ○○Nanna Karalahden ja Kukka Laakson Puretreeni

kärsiville tarkoitettua MCT-öljyä, mutta jätetään kertomatta siihen liittyvistä rajoituksista.

Piispasen mielestä ohjelmat sopivat perusterveille ja normaalipainoisille henkilöille, jotka haluavat kokeilla omia rajojaan tai lähteä kilpailemaan fitneksessä. Riski syömishäiriöihin pitää tiedostaa.

Fysioterapeutti ja personal trainer Marko Kuoppasalmen mukaan on absurdi ajatus, että aloittelija oppisi verkon kautta treenaamaan kuntosalilla turvallisesti.

Joidenkin ohjelmien treenejä hän kuvailee hifistelyksi ja satujumpiksi, joissa on pakarapotkuja toisen perään.

Personal trainerin mukaan vaatisi yli puolen vuoden harjoittelun, että aloittelija voisi tehdä ohjelman liikkeitä turvallisesti.

Valmennusten 3- tai jopa 4-jakoiset saliohjelmat vaatisivat sen, että kuntosalilla käy 4–6 kertaa viikossa.

– Suurimmalle osalle tekee tiukkaa käydä edes kaksi kertaa viikossa salilla.

Myös Kuoppasalmi myy omia verkkovalmennuksiaan ja myöntää syyksi kannattavan liiketoiminnan.

Nettivalmennuksia myyvän Fitfarmin toimitusjohtaja Olli Suominen näkee verkkovalmennuksien suurimmaksi ongelmaksi väärinymmärtämisen. Asiakas saattaa tulkita kirjallisia ohjeita eri tavoin kuin valmentaja on tarkoittanut.

Suominen pitää valmennuksessa saatavia opastusvideoita ja vertaistukea silti parempana vaihtoehtona kuin sitä, että asioita lähtisi kokeilemaan itsekseen. Rasvanpolttajia Fitfarm suosittelee, koska Suomisen mukaan asiakkaat kysyvät niitä joka ta­pauksessa.

– Emme myy mitään hokkuspokkusta,

”

Emme myy mitään hokkuspokkusta.

Olli Suominen, toimitusjohtaja, Fitfarm

vaan puhtaaseen ruokaan perustuvia ravinto-ohjelmia ja yksinkertaisia liikkeitä sisältäviä saliohjelmia.

Valmennuksilla pyritään opettamaan terveellisiä tapoja, jotka siirtyvät pysyvästi asiakkaan arkeen. Siksi ne Suomisen mukaan sopivat myös aloittelijoille ja ylipainoisille.

– En usko, että meillä olisi verkkovalmennuksissa 40 000 asiakasta vuodesta toiseen, jos ohjelmat eivät olisi toimivia, Suominen sanoo.

Milka Rissanen

Kuinka nettivalmennusten myymistä valvotaan – vai valvotaanko? Lue lisää moreenimedia.uta. fi/kategoria/mielipiteet/

ajassa kartalla luotain näkymä media 5

Tampere hukkaa katuvaloihin satojatuhansia euroja vuodessa energia Katuvaloissa käytetään edelleen elohopealamppuja.

Ne tuhlaavat energian lisäksi kaupunkilaisten verorahoja.

Tampereen katuvaloissa käytetään runsaasti vanhentuneita ja energiasyöppöjä elohopealamppuja. Katuvaloista viidennes toimii elohopealampuilla, joiden myynti kiellettiin vuonna 2015 EU:n energiatehokkuusdirektiivillä. Direktiivin tarkoitus oli vähentää energiankulutusta sekä ympäristökuormitusta.

Tampereen kaupunki osti ennen direktiivin voimaantuloa varastoon 60 000 elohopealamppua. Kaupungin suunnitelma on ollut vaihtaa elohopealampuilla toimivat katuvalot uutta tekniikkaa sisältäviin valaisimiin asteittain kymmenen vuoden aikana.

Koko katuvaloverkkoa ei lähdetty uusimaan kerralla.

Elohopean yhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä. Lisäksi elohopealamppujen energiatehokkuus on huono: Uuden sukupolven led-valot kuluttavat energiaa viisi kertaa vähemmän kuin elohopealamput.

Tällä hetkellä elohopealamppuja vaativia valaisimia on kaupungin alueella noin 8 000. Se on 20 prosenttia koko valaisin­ kannasta.

– Elohopealampulla toimivia valaisimia vaihdetaan uusiin ledeihin asteittain

Fakta

Katuvalot Tampereella ○○Tampereella katuvaloverkkoon koostuu noin 41 000 valaisimesta ○○Valot paloivat vuonna 2016 yhteensä 3486 tuntia. ○○Katuvalot kuluttivat energiaa vuonna 2016 yhteensä 16 849 megawattituntia. ○○Katuvaloista ledejä on 10 prosenttia, elohopealamppuja 20 prosenttia, suurpainenatrium 60 prosenttia ja muita 10 prosenttia

2 000–3 000 valaisimen vuositahtia. Kaikki uudet valaisimet ovat ledejä. Vuonna 2020 elohopealamppuvalaisimia ei pitäisi enää olla, Smart Tampereen projektipäällikkö Mika Heikkilä lupaa.

Kaikista Tampereella käytetyistä lampuista suurin osa on suurpainenatriumlamppuja. Niiden energiankulutus elohopealamppuun verrattuna on noin puolet. Vain noin kymmenen prosenttia kaupungin lampuista on kaikista energiatehokkaimpia ledejä.

Ledin hankintahinta on korkein, mutta se ka­puaa elinkaarikustannuksissa parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski kertoo suurpainenatriumin olevan vanhentunutta tekniikkaa. Lediin siirtymisessä on myös muita syitä kuin raha.

– Ledeissä on parempi ohjattavuus. Suurpainenatriumlamppujen tehoa ei voida säätää pienemmälle toisin kuin ledien. Ledistä on tullut muutamassa vuodessa sellainen vaihtoehto, että muiden tekniikoiden käyttö ei ole järkevää.

Moni muu kaupunki on tehnyt rohkeita investointeja energiatehokkaisiin katuvaloihin. Esimerkiksi Turku ei hankkinut isoja elohopealamppuvarastoja, vaan aloitti rivakasti katuvalojen uusimisen: Käyttökunnossa olleet vanhan tekniikan valot vaihdettiin uusiin energiatehokkaampiin valaisimiin, esimerkiksi led-valoihin. Käytännössä kaikki elohopealamput saivat lähteä. Uudet energiapihit lamput tuovat Turulle vuosittain arviolta 300 000 euron säästöt.

Turun kiinteistölaitoksen käyttöpäällikkö Olli Tirroniemi kertoo kaupungin

hyödyntäneen valaistuksen uusimisessa Esco-hanketta. Siinä hankkeen tilaaja maksaa investoinnit takaisin säästetyn energian tuomilla voitoilla. Turun Energia arvioi julkaisussaan, että pelkästään asennetuilla ledeillä säästetään sähköä melkein 700 kerrostalokaksion vuosikulutuksen verran.

Motivan Päivi Suur-Uski toteaa, että Tampereen kokoisessa kaupungissa katuvalojen energiantehokkuudella pystyttäisiin säästämään satojatuhansia euroja.

– Tampere on odottanut kymmenen vuotta tekniikan kehitystä. Siltä ajalta on hukattu kymmenen vuoden säästöt verrattuna esimerkiksi Turkuun, joka teki muutokset nopealla aikataululla.

Juho Korpela

Puuttuuko kaupungilta kunnianhimo energiankulutuksen vähentämisen suhteen? Lue lisää moreenimedia.uta.fi/kategoria/ mielipiteet/ Jenni Niemelä-Nyrhinen

Tampereen alueella on noin 8 000 elohopealla toimivaa katulamppua.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media 4

Koiranomistajat pelkäävät jäävänsä myrkyttäjien armoille KOIRANOMISTAJAT OVAT tyytymättömiä viranomaisten toimintaan myrkkysyöttitapauksissa, ilmenee Moreenimedian kyselystä. Kyselyyn vastasi lähes 200 henkilöä, joista hieman yli puolet kokee, ettei myrkkysyöttien levittämistä maastoon torjuta tarpeeksi.

Ulkoilumaastoihin koirien vahingoittamiseksi jätettyjä ansoja kertoo pelkäävänsä vajaat 80 prosenttia vastaajista. Poliisille syöteistä ilmoittaneista vastaajista vain viidesosa kokee, että ilmoitukseen suhtauduttiin vakavasti.

Ilmoituksen tehneistä vain pari kokee sen olleen hyödyllistä.

Tamperelainen koiraharrastaja kohtasi ongelman viime vuoden kesällä.

Naisen koirat joutuivat mahdollisen myrkyttäjän uhriksi omalla pihallaan.

– Toinen koira söi palan, ja oksennutin sen heti suolalla. Oksennus oli veristä, ja eläinlääkärissä maksa-arvot olivat koholla. Ei tiedetty, johtuivatko oireet suolasta vai myrkystä.

Eläinlääkärikulut nousivat pariin tuhanteen euroon myrkytysoireita kartoittaessa.

Nainen uskoo jonkun tunkeutuneen pihaan, sillä palat olivat siistissä rivissä metrien päässä korkeasta aidasta ja lukitusta portista.

– Viranomaisille piti kovasti korostaa, kuinka röyhkeää on tulla toisten aidan yli tekemään tällaista.

Kansalaisten havaintoja mahdollisista myrkky- ja ansalöydöksistä jaetaan Facebookin Myrkkyvaroitus koirille -sivustolla. Sivustolla on tänä vuonna ollut yli 150 varoitusta ympäri Suomea.

Poliisille oli tänä vuonna syyskuun puoliväliin mennessä tehty 35 ilmoitusta koko maassa.

Rikosylikonstaapeli Mia Valli Lounais-Suomen poliisilaitokselta epäilee, ettei moni näköhavainto tule poliisin tietoon, vaan jää nettikirjoitteluksi.

Nettipoliisi ei ehdi seurata kaikkia ryhmiä, vaan tieto tulee yksittäisten vinkkien perusteella.

Valli myöntää tapausten olevan hankalia, sillä tekijästä ei yleensä ole mitään tietoa. Poliisi ei voi jalkautua metsiin ja kaduille, koska teko on huomaamattomasti toteutettavissa lähes missä vain.

– Eläinsuojelurikokset otetaan silti yhtä vakavasti kuin muutkin. Koiran myrkytys on pahoinpitely, josta voi saada jopa vankeutta, Valli kertoo.

Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus testissä Tesomalla TERVEYS Allianssimalli elää huippuvuosiaan Tampereella. Suomen

ensimmäiseen hyvinvointiallianssiin ei ollut kuitenkaan tunkua.

TAMPEREEN TESOMAN asukkaat pääsevät todennäköisesti ensi vuoden alussa testaamaan Suomen ensimmäistä allianssimallilla toimivaa hyvinvointikeskusta.

Sitä pyörittää Tampereen kaupunki yhteistyössä Mehiläisen ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Saman katon alta löytyvät terveysaseman lisäksi muun muassa nuorisopalvelut ja kirjasto.

– Allianssimallin hyödyntämisestä sotepalvelujen tuotannossa on kansainvälisesti vähän kokemuksia. Englannissa on ollut joitakin hyvinvointiallianssiin rinnastettavia kokeiluja, kertoo Tesoman hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Mari Heikkilä.

Hän huomauttaa, että Tesoman kokeilussa ei ole kyseessä perinteisestä ostopalvelusta tai yksityistämisestä. Allianssi on kuin avioliitto. Se sitoo kaupungin ja Mehiläisen tiiviisti yhteen.

Allianssilla on yhteinen budjetti. Osapuolet myös jakavat hyödyt ja riskit.

”

Hyvinvointia on hankala mitata.

Liina-Kaisa Tynkkynen, Yliopistonlehtori

ALLIANSSIMALLI ON saanut Tampereella suuren suosion. Mallia on hyödynnetty rantatunnelissa ja raitiotiessä. Myös Ratinan stadion aiotaan toteutettaa allianssilla.

Hyvinvointiallianssiin ei ollut kuitenkaan tunkua. Mehiläinen jätti kilpailutuksessa ainoan tarjouksen. Attendo ja Pihlajalinna vetäytyivät vedoten hankkeen taloudellisiin riskeihin.

Miksi Mehiläinen lähti mukaan riskialttiiseen hankkeeseen?

– Tärkein syy oli oppia tekemään palveluja uudella tavalla. Kokemus allianssimallista on mielenkiintoinen tulevaisuutta varten, PAULA KASKIMAA

toteaa Mehiläisen projektipäällikkö Riikka Helminen.

Hankkeessa etuna on pitkä sopimuskausi. Mehiläinen tuottaa tesomalaisten terveyspalveluja seuraavat 10 vuotta.

PROJEKTIPÄÄLLIKÖT myöntävät, että allianssimalli ei ole sote-yritykselle kultakaivos. Hyvinvointikeskukselle määritetään kustannusraami, joka perustuu palvelujen aikaisempiin toteutuneisiin kustannuksiin.

Hankkeen budjettia lasketaan parhaillaan.

Lisäksi Mehiläinen saa bonusrahaa, jos allianssin tavoitteet täyttyvät. Jos tavoitteet jäävät saavuttamatta, seurauksena on sanktioita. Yhtenä mittarina käytetään kansansairauksien hoidon onnistumista.

– Hyvinvointia on hankala mitata. Mittari kertoo vain jostain osasta hyvinvoinnin ilmiötä, kuvailee yliopistonlehtori LiinaKaisa Tynkkynen Tampereen yliopiston terveystieteen tutkinto-ohjelmasta.

Hoitojonojen mittaamisen ja lääkäriaikojen laskemisen sijaan kaupunki keskittyy vaikutuksiin. Se on Tynkkysen mukaan oikea suunta.

VALTAKUNNALLINEN sote-uudistus siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä maakunnille. Miten silloin käy hyvinvointiallianssille?

Tulevaisuudessa maakunta voi olla yksi allianssin kumppaneista. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tekee parhaillaan juridista selvitystä, voiko maakunta toimia allianssikumppanina. Myös Pirkanmaan liitto seuraa tiiviisti Tesoman kokeilua.

Sote-uudistuksen on tarkoitus toteutua vuoden 2020 alussa. Jos uudistus kuitenkin tyssää, Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan Tesomalla voi silti olla ratkaiseva rooli.

– Suuret kaupungit Helsinki, Tampere ja Turku tulevat viitoittamaan, mihin suuntaan sote-palveluja kehitetään.

Tarmo Ylhävuori

Artikkelia varten on haastateltu myös VTT:n johtavaa tutkijaa Pertti Lahdenperää ja Kuntaliiton erityisasiantuntijaa Tero Tyniä.

Meri Suominen

FAKTA

Myrkkysyöteistä paljon havaintoja ○ Moreenimedian kyselyyn vastasi 171 henkilöä. ○ 29 prosenttia kertoo löytäneensä epäillyn myrkkysyötin ainakin kerran. ○ 95 prosenttia kertoo kuulleensa syöteistä kotikunnassaan. ○ 16 prosenttia vastaajista kertoo koiransa syöneen epäillyn myrkkysyötin. ○ 2 prosenttia kertoo koiransa kuolleen syötin takia. ○ Sosiaalisen median varoituksissa syöteistä on löydetty epäillyn myrkyn lisäksi muun muassa neuloja, nauloja ja ongenkoukkuja.

FAKTA

Tesoman hyvinvointikeskus

Tesoman hyvinvointikeskuksen projektipäälliköt Riikka Helminen ja Mari Heikkilä tutustuvat tuleviin tiloihin. Keskuksen on tarkoitus avautua huhtikuussa 2018.

○ Hyvinvointikeskus toimii allianssimallilla, jossa osapuolet sitoutuvat toimimaan hankkeen parhaaksi. Mallissa pyritään saamaan aikaan kustannussäästöjä yhteistyöllä. ○ Keskus avautuu Keskon rakennuttamaan tavarataloon alkuvuonna 2018. ○ Tavarataloon siirtyvät muun muassa terveysaseman, hammashoidon, neuvolan, nuorisopalvelujen ja kirjaston palvelut.

ajassa kartalla luotain näkymä media 5 7

PAULA KASKIMAA

Sammon päiväkotiin remontoidaan 20 hoitopaikkaa lisää TAMPEREEN KAUPUNGIN sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää torstaina Sammon päiväkodin korjaamisesta.

Vuonna 1995 valmistuneeseen päiväkotiin suunnitellaan tilojen päivittämistä sekä ilmanvaihtojärjestelmän parantamista.

Kaupungin vastaavan isännöitsijän Jenni Pitkäsen mukaan kaupunki tekee vuosittain useita remontteja päiväkoteihin. Tampereella on yhteensä 82 kunnallista päiväkotia, joista muun muassa Lamminpää ja Jussinkylä ovat remontissa.

Sammon hoitopaikkojen määrä nousee korjauksen jälkeen 20:llä noussen yhteensä 140:een. Päiväkodin rakennustöiden on tarkoitus alkaa tässä kuussa ja valmistua ensi kesäkuussa.

Hankkeen kokonaiskustannus on 1,6 miljoonaa euroa. Päiväkoti on toiminnassa koko korjauksen ajan.

Juho Korpela

Tampereen maamerkit loistivat pinkkeinä tyttöjen kunniaksi

Tessa Nikander (vas.), Jari Mäkinen ja Samuli Nyman esittelevät Suomi100-satelliittia Tampereella keskiviikkona ja torstaina.

Avaruus laskeutui Laukontorille TIEDE Avaruusrekan kiertue on saavuttanut Tampereen.

Tällä viikolla kuka tahansa voi lähteä avaruusmatkalle.

SUUREN REKAN edustalla parveilee joukko koululaisia. Kuuluu vaimea poksahdus, ja pieni raketti lentää joukon keskeltä korkealle ilmaan. Rekan sisällä käy kova kuhina, vaikka ovet aukesivat vasta hetki sitten.

Avaruusrekkaa ihmettelemään on saapunut ihmisiä vauvasta vaariin.

Erikoisrakenteinen Avaruusrekka on vieraillut useilla paikkakunnilla, ja kiinnostunutta yleisöä on tavoitettu jo kymmeniä tuhansia. Avaruusteknologian tutkimisen lisäksi kävijät pääsevät kokemaan avaruuden ääniä ja mittasuhteita simulaattoreilla.

Lattiakaan ei ole tyhjä: sen päälle on asennettu näyttöjä, joista voi tuijotella hiljalleen liikkuvaa satelliittikuvaa Maasta.

Vitriinissä komeilee näyttelyn kruunu, jäljennös joulukuussa laukaistavasta Suomi100-satelliitista.

Projektin tuottajan Jari Mäkisen mukaan Avaruusrekka tuo itsenäisyyden juhlavuoteen kaivatun katsauksen tulevaisuuteen.

AALTO-YLIOPISTOSSA opiskeleva Tessa

Nikander esittelee virtuaalilaseilla toimivaa simulaattoria koululaisryhmälle. Lasien kautta voi tarkastella satelliitin silmin esimerkiksi revontulia ja magnetosfääriä 500 kilometrin korkeudesta.

Nikander on osa opiskelijoiden Aalto 3 -satelliittihankkeen työryhmää projektipäällikkö Samuli Nymanin kanssa. Nyt Nyman työskentelee suojavaatteissa rekan eristetyssä puhdastilassa, jossa rakennetaan pientä harrastelijasatelliittia. Luotain lähetetään marraskuussa noin 30 kilometrin

korkeuteen sääpallon avulla, melko lähelle avaruutta. Yleisö pääse päivittäin kiinnittämään yhden osan satelliittiin.

Monessa näyttelyn satelliitissa on käytetty antenneina pätkiä tavallisesta, metallisesta mittanauhasta.

– Se on hyvää ja halpaa materiaalia, joka toimii yhtä hyvin kuin muut antennit. Mittanauhat ponnahtavat avaruudessa oikeaan asentoon, ja niiden maali toimii säteilysuojana, Nikander kertoo.

”

Jos satelliitit laitetaan pois päältä, elämä menisi sekaisin.

Jari Mäkinen,

Avaruusrekan tuottaja

AVARUUS ON LÄSNÄ ihmisten elämässä jatkuvasti – käytännössä se on vain muutamien kymmenien kilometrien päässä. Avaruustekniikan merkitystä elämässä ei usein tiedosteta.

– Esimerkiksi suurin osa rahasiirroista tapahtuu GPS-satelliittien avulla. Jos satelliitit laitetaan pois päältä, elämä menisi sekaisin, Mäkinen toteaa.

Hänen mukaansa on ihme, että laadukkaan teknologian Suomessa on heikosti avaruusosaamista. Maassa on keskitytty

lähinnä tutkimuslaitteiston rakentamiseen ulkomaisille tahoille. Aalto-yliopistossa rakennettujen laitteiden kaltaisia pikkusatelliitteja laukaistaan kuitenkin yhä useammin. Niistä on kehittymässä omaa liiketoimintaa, vaikka alan yrityksiä on toistaiseksi vähän.

– Suomalaisyhtiöt voivat myydä satelliitteja ja niiden keräämiä tietoja muille maille.

Voisivatko satelliitit siis olla uusi Nokia?

Mäkisen mielestä niissä on ainakin samoja piirteitä. Suomalaiset ovat ennenkin onnistuneesti puristaneet paljon elektroniikkaa pieneen tilaan. Avaruusalalla voisi tulevaisuudessa olla töitä suomalaisille.

Meri Suominen

FAKTA

Suomi100-satelliitti ○ Satelliitti rakennettiin Aalto-yliopistossa kesän aikana. ○ Laite painaa vain kilon, mutta siinä on kaikki samat osat kuin isommissa satelliiteissa. ○ Radiovastaanottimella ja kameralla tutkitaan avaruussäätä ja kuvataan maisemia. ○ Laitteeseen kaavaillaan tekoälyä, joka osaa oma-aloitteisesti ottaa kauniita kuvia. ○ Satelliitti laukaistaan Intiasta napaalueiden kautta kulkevalle kiertoradalle joulukuussa.

TYTTÖJEN PÄIVÄ näkyi Tampereella, kun Torni- ja Ilves-hotellit sekä Näsinneula valaistiin keskiviikko-illan ajaksi pinkeillä valoilla. Valot syttyivät heti hämärän laskeuduttua.

Plan International järjesti myös Girls takeover -kampanjan, jossa tytöt ympäri maailman hyppäsivät päiväksi poliittisten ja yhteiskunnallisten johtajien saappaisiin. Maailmalla tytöt valtasivat muun muassa Australian Googlen ja Sveitsin Ikean johtopaikat.

Suomessa esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä sai työparikseen 16-vuotiaan lukiolaisen Katariina Räikkösen.

Tyttöjen päivää on vietetty vuodesta 2012 alkaen. Päivä on tärkeä tasaarvon edistäjä.

– Tasa-arvo ei toteudu vielä missään maassa täysin, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Ville Hyötylä

Suomen suurimman opiskelijatapahtuman turvatoimia lisätty HÄMEENKADUN valtaa torstaina 10 000 opiskelijan haalarijoukko. Opiskelijat ravaavat ympäri Hämeenkadun baareja, jonottavat ryhmissä keskellä Keskustoria ja siirtyvät illalla yökerhoihin jatkamaan rientoja.

– Paljon työtunteja on käytetty suunnittelussa, jotta saadaan mahdollisimman turvallinen ympäristö tapahtumalle, kertoo Hämeenkadun Approjen projektipäällikkö Valtteri Vapola.

Vapola tiedostaa viime aikoina kasvaneen riskin massatapahtumien terroriuhasta.

– Muutamassa vuodessa tapahtuma on kasvanut paljon ja samassa ajassa uhkakuvista on tullut todellisempia.

Vapolan mukaan tapahtumaa on aina järjestetty tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa. Tänä vuonna on käytetty aiempia vuosia enemmän työtunteja haalarikansan illan turvaamiseksi.

Lala Ylitalo

8 ajassa kartalla luotain näkymä media 6

Ääni kuuluviin aloi KANSALAISALOITE Suurin osa suomalaisista kokee, että kansalaisaloitteet ovat parantaneet

demokratiaa. Mediahuomio voi ratkaista aloitteen menestyksen.

TOIMITUSJOHTAJA Markku Virkamäki Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä on tyytyväinen.

Vammaisten oikeuksia puolustava Ei myytävänä -kansalaisaloite on saanut taakseen lähes 70 000 ihmistä, ja kannatusilmoitusten keräys jatkuu edelleen. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, koska se on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta.

Virkamäen ja työryhmän tekemä kansalaisaloite vastustaa vammaisten palvelujen kilpailuttamista. Vuonna 2007 voimaan tulleen lain jälkeen vammaisten ja heidän läheistensä kokemukset palvelujen laadusta ovat Virkamäen mukaan kääntyneet radikaalisti huonompaan suuntaan.

Kymmenen vuoden aikana vammaisjärjestöjen yhteistyö on vahvistunut. Vuodesta 2013 lähtien kaikki järjestöt ovat olleet mukana tavoittelemassa lakimuutosta.

Viime keväänä Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin vammaisten palveluja. Puolueilta kysyttiin, pitäisikö kilpailuttaminen lopet-

taa. Kaikki puolueet vastasivat myöntävästi.

– Se oli meille lopullinen merkki. Päätimme, että nyt on kansalaisaloitteen aika.

VIIDEN VUODEN aikana kansalaisaloite. fi-palvelussa on luotu kaiken kaikkiaan 661 kansalaisaloitetta. Niistä 18 on päätynyt eduskuntaan. Lisäksi yhden eduskuntaan päätyneen aloitteen kannatus on kerätty palvelun ulkopuolella. Eduskuntaan asti edenneistä aloitteista vain tasa-arvoista avioliittoa koskeva aloite on mennyt läpi.

Valtio-opin tohtorikoulutettava Maija Jäske Turun yliopistosta toteaa, ettei määrä ole huono. Muissakin eurooppalaisissa kansalaisaloitejärjestelmää käyttävissä maissa harvat aloitteet menevät läpi tai etenevät suoraan laiksi.

Kansalaisaloitteelle on nimettävä vireillepanija, edustaja ja varaedustaja. Lisäksi se on rekisteröitävä kansalaisaloitepalveluun.

Aloitteita tehdään paljon, koska niiden tekeminen on helppoa, sanoo valtio-opin pro-

”

fessori Maija Setälä Turun yliopistosta.

– Luulen, että moni aloitteista on tehty niin, ettei niiden ole edes ajateltu pääsevän eduskuntaan. Ne on tehty lähinnä kokeiluina.

Kolmasosa täysi-ikäisistä suomalaisista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen, selviää vuoden 2015 Eduskuntavaalitutkimuksesta. Yli 80 prosenttia kansalaisista kokee, että aloitteet ovat parantaneet demokratian toimivuutta. Toisin kuin vaaleissa, aloiteoikeus on jokaisella kansalaisella. Kuka tahansa voi alkaa kerätä ajatukselleen kannatusta.

Jos aloite on tarpeeksi populistinen ja media tarttuu aiheeseen, se voi saada kannatusta ilman kampanjaa tai taustaorganisaatiota.

Joonas Pekkanen, Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja

VARHAISKASVATUKSEN erityisopettaja Noora Heiskanen oli kaksi vuotta sitten mukana tekemässä kansalaisaloitetta varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koosta. Aloite keräsi reilut 15 000 ääntä. Aloitetta tehtaillut ryhmä oli ensin kerännyt aiheesta adressin, jonka allekirjoitti yli 65 000 ihmistä.

Heiskasen mukaan adressi oli osasyy

Mistä aloitteita tehdään eniten? ○ Terveys, hyvinvointi ja asuminen ○ Kansalaisvapaudet, -oikeudet ja lainkäyttö ○ Hallinto ja poliittinen prosessi ○ Talouden ja työmarkkinoiden sääntely ○ Liikenne ja kuljetus ○ Yleinen moraali ○ Ympäristö ja energia ○ Julkinen talous ja verotus ○ Koulutus ○ Kulttuuri, kieli ja uskonto ○ Kansainvälinen politiikka

Lähde: Christensen, Jäske, Setälä ja Laitinen.

2016. Demokraattiset innovaatiot Suomessa: Käyttö ja vaikutukset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

PIN

A JA N

AM

AN

KA

ajassa kartalla luotain näkymä media 9 7

tteella siihen, ettei kansalaisaloite lopulta saanut tarpeeksi kannatusta. Jälkikäteen ajateltuna kansalaisaloite olisi pitänyt tehdä heti.

– Ihmiset luulivat, että he olivat allekirjoittaneet kansalaisaloitteen jo silloin, kun he olivat antaneet kannatuksensa adressille.

Kansalaisaloitteiden tekijöille apua tarjoaa esimerkiksi Avoin ministeriö ry. Suomen kokoisessa maassa on Heiskasen mielestä vaikea kerätä tarvittavat allekirjoitukset ilman taloudellista tukea tai taustaorganisaatiota. Heiskasen ryhmällä ei ollut kokemusta aloitteen tekemisestä, eivätkä he saaneet sen kirjoittamiseen ulkopuolista apua.

Avoimen ministeriön toiminnanjohtajan Joonas Pekkasen mielestä aloite on mahdollista saada läpi myös omin voimin. Esimerkiksi hän nostaa neljän vuoden takaisen aloitteen rattijuoppojen rangaistuksien tiukentamisesta. Aloite ei ollut pitkään harkittu tai tarkasti kirjoitettu, mutta se sai paljon mediahuomiota, Pekkanen sanoo.

– Jos aloite on tarpeeksi populistinen ja media tarttuu aiheeseen, se voi saada kan-

”

Ehkä edustajia harmittaa, että yksittäiset kansalaisaloitteet saavat niin paljon huomiota ja menevät valiokunnissa kansanedustajien omien aloitteiden edelle.

Maija Setälä, Valtio-opin professori, Turun yliopisto

natusta ilman kampanjaa tai taustaorganisaatiota.

Vammaisten oikeuksia ajavan kansalaisaloitteen parissa työskentelevä Markku Virkamäki toteaa, ettei yksi järjestö olisi pystynyt keräämään tarvittavia allekirjoituksia.

Tärkeän lisäpotkun antoi Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen ilmoitus siitä, että se tekee paluukeikan, jos kansalaisaloite saa vaadittavan määrän allekirjoituksia.

KANSALAISALOITE nostaa julkiseen keskusteluun kysymyksiä, jotka eivät muuten nousisi esille. Maija Jäsken mukaan aiheet, joista tehdään paljon aloitteita, eivät välttämättä kerää taakseen suurta kannatusta.

Suuret poliittiset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat merkittävästi siihen, mistä aloitteita tehdään. Kansalaisaloite. fi-palvelusta selviää, että viime keväänä al-

GE

koholilaista tehtiin kolme kansalaisaloitetta reilun viikon aikana. Samaan aikaan asiasta keskusteltiin eduskunnassa ja mediassa.

Jäske ja Setälä ovat muiden tutkijoiden kanssa selvittäneet kansalaisaloitteiden aiheita elokuuhun 2015 asti. Suosituimmat aloitteet koskivat esimerkiksi terveyttä, asumista ja kansalaisvapauksia. Myös poliittisen päätöksenteon, demokratian ja talouden teemat näkyivät aloitteissa. Kulttuurista ja uskonnosta tehtiin vähän kansalaisaloitteita.

EDUSKUNNASSA kansalaisaloitteet jakavat mielipiteitä. Joonas Pekkasen mukaan nuoremmat kansanedustajat ovat vastaanottavaisempia, kun taas vanhemman ikäpolven edustajat suhtautuvat aloitteisiin epäilevämmin. Kun politiikan asialistan määrittelyvaltaa annetaan kansalaisille, se on pitkään asemaansa rakentaneilta poliitikoilta pois.

Setälä arvioi, että edustajat pitävät kansalaisaloitejärjestelmää tarpeellisena.Toisaalta aloitteiden aiheet jakavat eduskuntaa vahvasti, ja ristiriitojen tuloksena koko

FAKTA

Kansalaisaloite ○ Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan vuonna 2012. ○ Kansalaisaloite tarjoaa mahdollisuuden saada lakialoite eduskunnan käsittelyyn. ○ Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se etenee eduskuntaan. ○ Kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. ○ Oikeusministeriö ylläpitää kansalaisaloite.fi-palvelua allekirjoitusten keräämiseen.

järjestelmä voi näyttäytyä kielteisenä.

– Ehkä edustajia harmittaa, että yksittäiset kansalaisaloitteet saavat niin paljon huomiota ja menevät valiokunnissa kansanedustajien omien aloitteiden edelle, Setälä sanoo.

MARKKU VIRKAMÄEN työskentely vammaisten palvelujen kilpailuttamista vastaan jatkuu vielä sen jälkeen, kun eduskunta on vastaanottanut aloitteen. Edessä on kova työ lakimuutoksen takaamiseksi.

Vaikka eduskunta hylkäisi kansalaisaloitteen ehdottaman lakimuutoksen, yksi tärkeä asia on jo saavutettu: aihe on noussut julkiseen keskusteluun. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä tarinat ovat antaneet kasvot kampanjalle. Aiheesta on kirjoitettu mediassa, ja esimerkiksi Jounin kauppa jakoi siitä päivityksiä Facebooksivuillaan.

Vielä Virkamäki ei uskalla kunnolla juhlia, koska aloitteella on vastustajia.

– Muutokseen ei pidä suhtautua sinisilmäisesti.

Alina Mäkynen, Pilvi Pitkäranta, Henriikka Uusitalo

OR

GE

HO

DA

N

10 ajassa kartalla luotain näkymä media

Maailma on hyvännäköisten pelikenttä

Kun Ojala käy siskonsa kanssa vaateostoksilla, hän kertoo oman mielipiteensä vaatteiden materiaalista ja istuvuudesta, sisko taas katsoo miltä vaatteet näyttävät.

ULKONÄKÖPAINEET Sokeana syntynyt Tuukka Ojala pitää itseään esteettisenä ihmisenä:

hän välittää omasta ulkonäöstään ja konsultoi siskoaan vaatevalinnoissa.

– Hei sinä vaaleatukkainen poika, joku saattaa huudahtaa 23-vuotiaalle Tuukka Ojalalle yrittäessään muodostaa kontaktia häneen.

Tämänkaltaiset tilanteet antavat tamperelaiselle Ojalalle tietoa hänen ulkonäöstään. Hän tietää olevansa hoikka, siropiirteinen ja vaaleahiuksinen.

– En kuitenkaan muista omaa silmieni väriä, se unohtuu aina, Ojala kertoo.

Vaikka Ojala ei ole koskaan nähnyt omaa peilikuvaansa, hän ei missään nimessä halua antaa itsestään sellaista kuvaa, ettei välitä ulkonäöstään.

Monet sokeat saattavat luottaa vaatevalinnoissa pukeutumisneuvojaan, Ojala taas käy ostoksilla siskonsa avustuksella. Kun vaateostoksilla avustava henkilö on aina sama, tyyli pysyy yhdenmukaisena ja Ojalan näköisenä.

– Minulle on tärkeää, että tyyli on järkevä, joskus voi herättää enemmänkin huomiota.

Erityisesti töissä ja edustustehtävissä mietin vaatevalintojani tarkasti.

Suurempia paineita omasta ulkonäöstään tai muiden mielipiteistä Ojalalla ei ole.

– Joskus olisi kyllä hauska tietää, olenko komea vai ruma muiden mielestä ja minkälaiset piirteet tekisivät minusta komean, hän kertoo.

Ojalaa ei myöskään huoleta se, että hän näyttäisi sokeutensa takia jotenkin erilaiselta. Kerran hän jutteli bussissa vierustoverinsa kanssa ja 45 minuutin keskustelun jälkeen tämä yritti näyttää hänelle jotain.

Ojala kertoi olevansa sokea ja vierustoveri oli aivan äimistynyt siitä, ettei ollut huomannut tämän sokeutta.

Paino on asia, jota Ojala pohtii aina silloin tällöin. Nuorempana Ojalalla oli hieman ylipainoa ja hän muistaa, että esimerkiksi terveydenhoitajan neutraalit kommentit tuntuivat ikäviltä.

Sokeat ihmiset pystyvät aistimaan toisen ihmisen painoon liittyviä seikkoja esimerkiksi silloin, kun he kättelevät ihmisiä tai kun joku taluttaa heitä. Ojalan mukaan ei ole väliä, kuinka lihava joku on, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, miten toinen

ihminen suhtautuu omaan kehoonsa.

– Jotkut eivät viihdy omassa kehossaan, toiset taas osaavat olla “coolisti lihavia”.

Kun Ojala kuulee sanan kaunis, hänelle tulee ensimmäisenä mieleen ihmiset, joita yleisesti pidetään kauniina, esimerkiksi naisnäyttelijät. Hänen mukaansa kirjallisuudesta saa hyvän käsityksen siitä, millainen on tämän yhteiskunnan kauneusihanne.

– Usein kirjoissa kauniilla naisilla on pitkät hiukset, joten minulla on sellainen olo, että pitkähiuksiset naiset ovat mahdollisesti kauniita.

Ojala pyrkii tietoisesti olemaan ajattelematta ihmisten kauneudessa tai rumuudessa ulkoisia piirteitä, sillä hänellä on niin vähän materiaalia, johon voisi ajatuksensa perustaa. Joskus toisesta ihmisestä vain tulee sellainen olo, että “hänessä on jotain, mitä voisin kutsua kauniiksi”. Esimerkiksi entisessä tyttöystävässään Ojala ihastui tytön verbaliikkaan, älykkyyteen ja yleistietoon.

– Minun tekisi mieli sanoa, että henkiset

arvot ovat tärkeimpiä parisuhteessa ja toisen ulkonäöllä ei ole väliä, mutta olen kuitenkin sen verran esteetikko, että kyllä minua häiritsisi, jos joutuisin kuulemaan toisen ulkonäköön liittyvää arvostelua, hän myöntää.

Ojala käyttää sosiaalista mediaa ja hänellä on itsestään kuvia Facebookissa. Sokeat voivat käyttää sosiaalisen median palveluita ruudunlukuohjelman avulla. Ojala on tarkka siitä, millaisia kuvia hän julkaisee itsestään, tosin tässä asiassa on pakko luottaa muiden ihmisten arvioon. Hänestä tuntuu hyvältä saada kuviinsa kommentteja ja tykkäyksiä.

– Onhan sitä tutkittukin, että Facebooktykkäykset koukuttavat, hän myöntää.

Hänen mielestään on kuitenkin hieman sääli, että sosiaalinen media tekee maailmasta entistä enemmän hyvännäköisten ihmisten pelikentän, Tinderissä saatetaan ohittaa ihmisiä sekunninkin jälkeen ainoastaan kuvan perusteella.

– Ihmisessä on kuitenkin niin paljon enemmän kuin pelkkä ulkonäkö.

ajassa kartalla luotain näkymä media 11

Pinja Naamanka, Juuso Vallius

Lumeton Helsinki herätti ilmastokamppailuun Ympäristö Niklas Kaskeala toi talviensuojelujärjestön Suomeen

huolestuttuaan harrastusmahdollisuuksiensa heikkenemisestä.

Helsinki ei ole ollut talvikaupunki enää vuosiin. Niklas Kaskealan nelivuotias tytär ei ole kokenut Etelä-Suomessa ainuttakaan pitkää lumista talvea.

– Kun tulee puhe lumesta hänen kanssaan, tyttäreni ajattelee usein Kuusamoa tai Rukaa. Olemme joka vuosi käyneet siellä.

Noin pienelle lapselle saattaa jäädä käsitys, että talvi on jotain, mikä on jossain kaukana, Kaskeala kuvailee.

Helsinkiläinen Kaskeala johtaa Protect Our Winters Finlandia eli POW:a. Se on ympäristöjärjestö, joka taistelee ilmastonmuutosta vastaan kiinnittämällä ihmisten huomiota nimenomaan talviin.

Järjestö luottaa huippu-urheilijoihin ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. Heitä on valtaosa järjestön 26 lähettiläästä. Pyeongchangin olympialaisissa Suomen lisäksi POW:a edustavat lumilautailijat Enni Rukajärvi ja Anton Lindfors sekä maastohiihtäjät Aino-Kaisa Saarinen, Martti Jylhä ja Perttu Hyvärinen.

Kaskeala on tyytyväinen siihen, miten urheilujärjestötkin suurta Hiihtoliittoa myöten ovat ottaneet asian omakseen.

– Heidän avullaan pystymme tavoittamaan ihmisiä aivan eri lailla kuin jos muutama suurelle yleisölle tuntematon talviurheilun ystävä olisi aktiivinen asiassa.

Kaskealalle talviurheilu, etupäässä laskettelu, on ollut rakas harrastus. Kun ilmastonmuutos asettui miehen ja harrastamisen väliin, hän päätti toimia.

– Tulin surulliseksi, kun aloin nähdä, miten ilmastonmuutos vaikeuttaa talviurheilun harrastamista. Sitten löysin tämän

liikkeen netin syövereistä. Tuli heti tunne, että tässä on yhteisö, johon haluan lähteä mukaan, Kaskeala kertoo.

Hän kiinnostui lumilautailusuuruus Jeremy Jonesin Yhdysvalloissa perustamasta urheilijoiden omasta ympäristöliikkeestä ja toi Protect Our Winters -verkoston Suomeen muutama vuosi sitten. POW Finland ry perustettiin vuonna 2015.

Kaskealan mielestä Suomessa on paljon tehtävää talviurheilun ystävien herättämisessä ilmastonmuutosta vastaan.

– Meillä on myös paljon mahdollisuuksia saada aikaan muutosta, koska talviurheilu on niin iso osa suomalaisuutta ja suomalaisia. Yli miljoona suomalaista taitaa käydä vuosittain ladulla tai mäessä, Kaskeala perustelee.

Protect Our Winters levittää tietoa

kampanjoillaan ja jatkuvalla valistuksellaan. Viime talvena järjestö patisti suomalaisia hiihtokeskuksia kestäviin energiaratkaisuihin. Nyt se kampanjoi ruoan ympäristövaikutuksista.

Järjestö pyrkii kiinnittämään suomalaisten huomion ilmastonmuutokseen osoittamalla konkreettisesti, että ilmiö vaikuttaa jo täälläkin. Suomessa ilmasto lämpenee noin kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Kaskealan mukaan ilmastonmuutos näyttää silti monille kaukaiselta.

– Minunkin elinaikanani on tapahtunut merkittävä muutos ilmastossa. Olemme vielä menossa entistä huonompaan suuntaan, mutta meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, etteivät talvet kokonaan katoaisi täältä, Kaskeala sanoo.

Kaskeala ei pyöritä Protect Our Wintersiä päivätyökseen, vaan työskentelee asiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä. Työnsäkin puolesta hän on melko sidottu Helsinkiin, joten lumella liikkuminen on jäänyt aiempaa vähemmälle.

– POW:n vetäminen on pikemminkin harrastus ja intohimo. Taisin olla alle kaksivuotias, kun isäni laittoi minut ensimmäistä kertaa suksille. Se oli menoa sitten, Kaskeala muistelee.

Samuli Virtanen

FAKTA

Protect Our Winters ○○Kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka kiinnittää huomiota talvien lyhenemiseen. ○○Järjestön perusti yhdysvaltalainen vapaalaskija Jeremy Jones vuonna 2007. ○○Toimii Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Ranskassa. ○○POW:sta on muotoutunut urheilijoiden vaikutuskanava ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kansainvälisesti järjestön lähettiläisiin kuuluu etenkin monia lumilautailu- ja freestyle-tähtiä. ○○Niklas Kaskeala perusti järjestön Suomeen 2015. Lähettiläitä ovat muun muassa lumilautailija Enni Rukajärvi, hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja entinen freestyle-laskija Pekka Hyysalo. ronja koskinen

FAKTA

Näkövammaiset

○○Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea ○○Näkövammaisuuden ja sokeuden määrittelee silmälääkäri ○○Näkövammaisia on Suomessa 60 000 ○○Suurin osa näkövammaisista on ikääntyneitä lapsia ja nuoria vain muutama tuhat ○○Täysin sokeita on kymmenen prosenttia näkövammaisista

Lähde: Näkövammaisten liitto ry

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen ja Metso-kirjaston yhteistyössä toteutetun Metso Talk -keskustelusarjan ensimmäinen osa järjestettiin Metson tiloissa keskiviikkona 15.11. klo 18. Ulkonäköpaineista olivat keskustelemassa Saara Särmä ja Saara Sarvas.

Susanna Koivisto

Helsingissä on ollut tänä talvena lunta hyvin vaihtelevasti. Niklas Kaskeala arvelee, että joillekin kynnys talvilenkkeilyyn loskaisilla kaduilla on suurempi kuin hiihtoladulle lähtemiseen.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media 8

Mikael Juvan perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa: Raita ja Tumma.

Kumppanuusvanhempien lapsi ei pelkää vanhe SATEENKAARIPERHEET Värikkäisiin vaatteisiin pukeutuva isä tummaihoisen pojan kanssa

herätti katseita, kun Mikael Juva oli lapsi. Hänen vanhempansa kasvattivat adoptoidun pojan yhdessä pelkkinä kavereina.

HELSINKILÄISEN Mikael Juvan, 17, kotona on lämmin tunnelma. Seiniä koristavat afrikkalaishenkiset taulut, ja jääkaapin ovi on täynnä lasten koulukuvista tehtyjä magneetteja. Jaloissa juoksentelee kaksi kissaa.

Asunnossa asuu Juvan lisäksi hänen siskonsa ja äitinsä. Lasten isä asuu muualla.

Järjestely ei ole uusi, sillä Juvan vanhemmat eivät ole koskaan asuneet yhdessä tai edes seurustelleet. Juva on yksi kymmenistä tuhansista Suomessa asuvista sateenkaarilapsista, ja hänen vanhempansa ovat kumppanuusvanhempia.

Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen keskenään solmimaa sopimusta vanhemmuudesta. Perheen perustaminen ei pohjaudu rakkaus- tai seksisuhteelle vaan yhteiselle sopimukselle.

Järjestelyn taustalla on usein halu tulla vanhemmaksi, mutta oikea kumppani puuttuu.

JUVA ON SYNTYNYT Etiopiassa, josta hänet ja hänen siskonsa adoptoitiin vauvoina.

Juvan äiti halusi lapsia ja pyysi homoystäväänsä kasvattamaan lapset kanssaan. Äiti adoptoi lapset kuitenkin yksin, sillä Suomessa adoptio-oikeus voidaan myöntää vain aviopareille tai adoptiota yksin hakeville.

Vaikka Juvan isä ei ole juridisesti lastensa huoltaja, hän on ollut alusta asti osa perhettä. Juva ei itse edes tiennyt äitinsä laillisesta yksinhuoltajuudesta kuin vasta noin 13-vuotiaana. Asiaa ei oltu piiloteltu mitenkään. Se ei vain ollut tullut esille.

– Perusmallihan on meillä rikki aika täydellisesti, mutta minulle tämä perhe on täydellinen.

SATEENKAARIPERHEET RY:N koordinaattori Kaisa Niittysen mukaan kumppanuusvanhemmuuteen liittyy monenlaisia

ennakkoluuloja. Osa ajattelee vanhemmuuden olevan vaikeampaa, jos ei asuta yhdessä tai olla parisuhteessa.

Lähellä asuva isä on ollut lasten arjessa mukana päivittäin. Hän on ollut aina valmiudessa tulemaan paikalle, jos poika on sitä pyytänyt. Isä ja poikien äiti ovat edelleen hyviä ystäviä.

Juva ei ole pitänyt erikoisena sitä, että hänen vanhempansa eivät asu yhdessä.

Tärkeintä on, että hän näkee molempia vanhempiaan säännöllisesti ja tietää, missä molemmat menevät.

MIKAEL JUVALLE kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa ennen kaikkea vakautta.

Hänen ei ole koskaan tarvinnut pelätä mitä tapahtuu, jos vanhemmat eroavat. Juvasta tuntuu turvalliselta, kun vanhemmat ovat vain kavereita.

– Olen ollut itse suhteessa kolme vuotta ja tiedän, että se on välillä aikamoista säätöä, hän sanoo ja nauraa.

Kaisa Niittynen on samaa mieltä ystävyyssuhteen vakaudesta. Kumppanuusvanhemmuus perustuu nimenomaan tahdolle olla lapsen vanhempi, eivätkä vanhempien väliset romanttiset asiat sekoita perhettä.

JOTKUT JUVAN KAVEREISTA ovat ihmetelleet, miten hänellä oikein voi olla perhe, jos vanhemmat eivät ole yhdessä. Sen kummempia kommentteja hän ei ole perheestään kuullut.

Juva on kuitenkin kohdannut rasismia ja homottelua. Mikaelin isä on avoimesti homo ja sateenkaariaktivisti. Muiden ihmisten ennakkoluulot ovat kohdistuneet välillä myös poikaan.

– Kyllä se herättää katseita, kun isä pu-

ajassa kartalla luotain näkymä media 13 9

ANNI HAKAMA

Suojele opiskelijakorttiasi: sen avulla voidaan varastaa identiteettisi TIETOTURVA Yliopiston kaikki palvelut nojaavat

peruspalvelutunnukseen. Opiskelijoiden ei pidä suhtautua tietosuojaan välinpitämättömästi.

OPISKELIJAKORTTI on aina mukana.

Sillä saa halvemman ruoan, kaljan ja kahvin. Siinä lukee opiskelijan syntymäaika ja koko nimi. Ennen kaikkea siinä on opiskelijanumero, josta muodostuu peruspalvelutunnus.

Yliopiston peruspalvelutunnus on korkeakoulu-uran tärkein numerosarja. Se on kuin pankkitunnus ja sosiaaliturvatunnus samassa koodissa. Tunnus identifioi opiskelijan ja sen avulla kirjaudutaan sisään kaikkiin yliopiston sähköisiin palveluihin.

Opiskelija kirjoittaa peruspalvelutunnuksen kymmeniä kertoja päivän aikana. Se on arkinen asia. Vaikka tunnusta käytetään jatkuvasti, ei siihen pidä suhtautua kevyesti. Yliopisto luottaa, että tunnuksen käyttäjä on myös sen omistaja. Jos se joutuu vääriin käsiin, siitä voi koitua paljon kiusaa opiskelijalle.

tunnusta tai ainakaan samaa salasanaa ei saisi käyttää usealla eri sivustolla. Yliopistolla sivustoja on kuitenkin monia ja kirjautumisia kertyy päivän aikana useita, mutta sivustojen yhdistäminenkään ei ratkaisisi ongelmaa. Tietoturvan kannalta se olisi suuri riski.

–Sehän olisi kuin aarrearkku tunkeutujalle. Siellä tunkeutuja näkisi saman tien kaikki mahdollisuutensa, Heimonen kertoo.

Opiskelijan epäillessä väärinkäyttöä on hänen otettava yhteyttä yliopiston tietotekniikan tukeen. Tällöin opiskelija voi yhdessä henkilökunnan kanssa tarkastella omia kirjautumistietojaan. Jokainen kirjautuminen rekisteröidään yliopistolla mahdollisten vikatilojen selvittämiseksi, joten tietojen avulla voidaan selvittää myös väärinkäytöksiä.

SALASANA ei riitä turvaamaan tietoja, jos pankkitunnukset jättää esille. Sama pätee myös peruspalvelutunnuksen kanssa.

Opiskelija voi parantaa peruspalvelutunnuksensa suojaa yksinkertaisesti. Salasana täytyy vaihtaa aika ajoin eikä peruspalvelutunnuksen salasanaa saa käyttää muilla sivustoilla. Tunnuksia ei myöskään saa kertoa eteenpäin.

Jos Tampereen yliopiston tietosuojavastaavalla Jukka Tuomelalla olisi kaikki maailman valta ja raha, hän vetäisi töpselin pois seinästä ja palaisi paperiaikaan.

– Papereiden tietosuoja on helpommin hallittavissa kuin sähköisten palveluiden.

Ennen riitti, että paperit laittoi kassakaappiin ja lukkojen taakse.

Liisa Ovaska PINJA NAAMANKA

” mpien eroa keutuu värikkäisiin vaatteisiin ja hänellä on tummaihoinen poika vaunuissa. Kaikki ihmiset eivät ole vielä valmiita sellaiseen.

KASVAMINEN sateenkaariperheessä on lisännyt Juvan avarakatseisuutta. Hän ymmärtää, että perheitä on kaikenlaisia.

Itselleen Juva toivoo perinteistä perhettä: vaimon ja kaksi lasta. Hän ei silti pidä perinteistä mallia muita parempana.

Juva ei pidä mahdottomana ajatuksena, että myös hän perustaisi perheen kumppanuusvanhemmuuden pohjalle. Hänelle kumppanilla ei ole niin paljon väliä, kunhan hän saa olla isä.

Anni Hakama

Kaikki mitä tunnuksen väärinkäyttäjä tekee, näyttää sinun tekemältäsi.

Se olisi paha juttu.

Juha-Matti Heimonen, Tampereen yliopiston tietoturvaasiantuntija

– Kaikki mitä tunnuksen väärinkäyttäjä tekee, näyttää sinun tekemältäsi. Se olisi paha juttu, Tampereen yliopiston tietoturva-asiantuntija Juha-Matti Heimonen kertoo.

Tunnuksen avulla voi lukea sähköpostit sekä tarkastella ja poistaa opiskelijan tiedostoja. Samalla tunnuksella pystyy kirjautumaan myös muiden yliopistojen, niin kotimaisten kuin ulkomaisten, käytettävissä oleviin tietokantoihin.

Peruspalvelutunnuksen kautta opiskelijasta löytyy myös paljon henkilökohtaisia tietoja. Väärinkäyttäjä voi muuttaa ja tarkastella esimerkiksi opiskelijan osoitetietoja. Tämä taas mahdollistaa identiteettivarkauden.

OPISKELIJAN täytyy käyttää samaa peruspalvelutunnusta ja salasanaa yliopiston palveluissa. Teknisesti ei olisi edes mahdollista käyttää useita eri tunnuksia tai salasanoja.

Yleinen tietosuojavinkki on, että samaa

Vaikka opiskelijakortti on arkinen, ei sen tietoturvaan pidä suhtautua kevyesti.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media 10

Juuli Etula viihtyy puutarhalla keväästä syksyyn. Omat leikit vievät usein mukanaan, samalla kun vanhemmat hoitavat palstaa.

ajassa kartalla luotain näkymä media 15 11

Tervetuloa kätkettyyn puutarhaan VAPAA-AIKA Siirtolapuutarhat ovat perinteisesti olleet eläkeläisten

harrastus, mutta viime vuosina myös lapsiperheet ovat vuokranneet palstoja yhä enemmän. Puutarha on nuorille perheille paikka paeta arkea luonnon keskelle.

Kuvat: Jenni Niemelä-Nyrhinen

Teksti: Milla Pyyny

Etulan perheen mökin ikkunaa koristavat edellisen omistajan tunnelmalliset pitsiverhot.

KIVISTÄ POLKUA reunustavat pienet puutarhat ja punaiset mökit. Kaupungin hälinä jää kauas taakse, kun astuu siirtolapuutarhan syksyiseen maailmaan. Polun päästä kantautuvat naurun kiljahdukset.

Näky tuo mieleen lastenkirjan Heinähatun ja Vilttitossun. Marjapensaiden takaa pilkistää värikäs viiri, suloinen leikkimökki ja kasvimaa. Kasvimaan vieressä kiemurtelee luumupuu. Pihalla seisova Jaana Etula kertoo luumujen olevan maukkaimmillaan kesällä. Vieressä puuhasteleva 5-vuotias Topias sanoo niiden maistuvan nyt pahalta.

Kuusi vuotta sitten Jaana ja Tuomas Etula innostuivat ajatuksesta ostaa palsta siirtolapuutarhasta. Kerrostalossa asuva perhe oli aina haaveillut omasta pihasta ja kasvimaasta. He luulivat, että palstat kulkeutuvat suvussa, mutta tieto osoittautui vääräksi. Ilmoitus poiki mahdollisuuden ostaa valmiin mökin ja palstan, jolloin perhe päätti tarttua tilaisuuteen.

Puutarhalla viihdytään koko kasvukausi. Keväällä tehdään istutuksia, ja syksy on sadonkorjuun aikaa. Ylläpidon lisäksi puutarhalla vietetään aikaa ja nautitaan omasta kädenjäljestä.

– Alkukesästä tämä on meidän paratiisi, Jaana kertoo.

ETULAN PERHEESEEN kuuluvat Jaanan ja Tuomaksen lisäksi 5-vuotias Topias ja 7-vuotias Juuli. Puutarha on perheen yhteinen projekti. Siirtolapuutarhalla kasvatetaan ja kerätään satoa yhdessä. Kiireisen arjen keskellä palstalla käydään aina kun mahdollista, kesälomilla useammin.

Puutarhassa myös rentoudutaan. Perheen vanhemmille luonto on erityisen tärkeää, sillä molemmat tekevät istumatyötä.

Käsillä tekeminen on molemmille luontevaa. Perheen äiti Jaana nauttii siitä, kun sormet saa upottaa myllättyyn multaan.

Hyötyviljely on Jaanalle tärkeää. Kaikki,

mitä puutarhassa kasvatetaan, pyritään hyödyntämään omaan käyttöön. Perhe haluaa elää mahdollisimman omavaraisesti.

Pienikokoiset kottikärryt, haravat ja työkalut kuuluvat lapsille. Nikkaroiminen ja rakentaminen ovat perheen pienimmäisten suosikkipuuhaa. Isän ja ukin avustuksella Topias ja Juuli ovat rakentaneet omat linnunpöntöt ja maalanneet leikkimökin.

Tänä kesänä lasten isoisä opetti, miten rakennetaan vesimylly.

– Niin kuin Koiramäessä! 5-vuotias Topias huudahtaa.

NAAPURIPUUTARHAN valkoinen portti on kutsuvasti auki. Syksyinen iltapäivä on alkanut hämärtyä iltaan, ja ilmassa leijuu sateen jälkeinen tuoksu. Märkää nurmea värittävät syksyn kellastamat lehdet ja lukuisat, maahan pudonneet omenat. Puutarhassa kasvaa viisi omenapuuta, jotka ovat alkuperäisiä istutuksia 40-luvulta.

Puutarhapalsta kuuluu nuorelle perheelle, Minttu Meriselle, Henri Ihalaiselle ja 2-vuotiaalle Elsi Ihalaiselle. Perhe hankki palstan kolme vuotta sitten. Idea tuli heidän ystäviltään Jaana ja Tuomas Etulalta.

Keskellä palstaa on pieni kasvimaa, joka saa Minnan hymyilemään huvittuneesti.

Kasvimaassa on ollut yritelmiä milloin mistäkin yrtistä ja kasvista. Osa on onnistunut paremmalla menestyksellä kuin toiset.

Puutarhan laidalla Henri lappaa kasan lehtiä kompostiin. Kottikärryllisen omenoita hän jättää mökin laidalle. Omenat viedään hirville syötäväksi, sillä se on Litukan siirtolapuutarhalla yhteisön tapana.

Omenoita riittää niin ystäville, eläimille kuin omaan käyttöönkin. Kotona perhettä odottaa 40 litraa itse tehtyä omenamehua.

Puutarhasta on muodostunut perheen piilopaikka. Omalla palstalla pääsee arkea pakoon ja ajatukset saa tyhjennettyä. Kun pienen 2-vuotiaan kiinnostus puutarhan-

16 ajassa 12 ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media

hoitoon lopahtaa, silloin puutarhalla touhutaan yksin. Rauhoittuminen omissa oloissa on vastapainoa hektiselle perheelämälle.

Topias Etula on opetellut nikkaroimaan nuoresta iästään huolimatta. Jousipyssy rakennettiin yhdessä isoisän kanssa.

Puutarhanhoito on jatkuvaa opettelua. Henri Ihalaisen ja Minttu Merisen mielestä huumorilla pääsee pitkälle, kun rikkaruohot rehottavat.

Omenat ja marjat maistuvat Juuli ja Topias Etulalle.

Välillä puutarhalla herkutellaan muillakin eväillä, pizzalla ja kuumalla kaakaolla.

MIELIKUVAT siirtolapuutarhasta olivat aluksi melko romanttisia, kun Minna ja miehensä Henri ostivat palstan. Ajatuksena oli rauhoittua ja grillailla viimeistellyssä puutarhassa. Käsitys muuttui melko nopeasti.

Vanhemmat puutarhurit varoittelivat palstan ostohetkellä, että työtä riittää loputtomiin. Ajan kanssa erityisesti puutarhan ylläpitoon liittyvät tehtävät yllättivät Mintun ja Henrin. Puutarha on perheelle eräänlainen ikuisuusprojekti.

Neuvoja saa muilta puutarhureilta ja tuttavilta. Joskus kasvattamisen oppii kantapään kautta. Toissa kesänä aloittelevat puutarhurit lisäsivät herneensiemeniin lannoitetta. Räjähtävän kasvun tuloksena oli hallitsematon pöheikkö. Muisto saa Mintun nauramaan, ja reaktio kertoo pariskunnan rennosta otteesta elämään. Kaiken ei tarvitse aina olla niin vakavaa.

– Tämä on meidän oma puutarhakaaos, Minttu sanoo.

Lapsiperheen puutarha eroaa Mintun mukaan eläkeläisten palstanomistajien puutarhoista. Vanhempien puutarhureiden puutarhat ovat viimeisteltyjä, kun taas lapsiperheen piha voi välillä rehottaa rikkaruohoista ja pöheiköistä.

– Välillä kadehdimme eläkeläispariskuntia, jotka nauttivat viiniä täydellisissä puutarhoissaan. Ehkä meilläkin on joskus siihen mahdollisuus, Minttu ja Henri haaveilevat.

ajassa ajassa kartalla kartalla luotain luotain näkymä näkymä media media 13 17

Jaana ja Tuomas Etula haluavat elää mahdollisimman omavaraisesti.

FAKTA

Siirtolapuutarha

2-vuotiaalle Elsi Ihalaiselle on puutarhassa oma keinu ja leikkikaluja. Suunnitteilla on rakentaa hiekkalaatikko mökin viereen.

”

Tämä on meidän oma puutarhakaaos.

Minttu Merinen

○ Siirtolapuutarhatoiminnan juuret sijoittuvat 1800-luvun lopulle Saksaan. ○ Toiminnan tarkoituksena oli tarjota vähävaraisille lapsille ja perheille mahdollisuus terveelliseen kesänviettoon. ○ Litukan siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1922. ○ Siirtolapuutarha sijaitsee Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa Tampereella.

Palstoja on yhteensä 201. ○ Tampereella on Litukan lisäksi neljä muuta siirtolapuutarhaa Nekalassa, Raholassa, Niihamassa ja Hatanpäällä.

Litukan siirtolapuutarha on yleinen alue, jonne voi kuka tahansa mennä ihastelemaan maalaisidylliä keskellä kaupunkia.

14 18 ajassa kartalla luotain näkymä media

Saamelaiset ovat median kuollut kulma VÄHEMMISTÖT Vuoden saamelaisen tärkeä tehtävä on toimia saamelaisten äänitorvena. Pirita

Näkkäläjärvi tuo saamelaisuuden julkisuuteen, vaikka se ei aina ole kovin suosittu näkökulma.

INARILAISSYNTYINEN Pirita Näkkäläjärvi on omien sanojensa mukaan median kasvatti. Se on Yle Saamen Radion ansiota.

Näkkäläjärvi on pitänyt mediaa tärkeänä yhteiskunnallisena vaikuttajana pienestä pitäen.

– Perheessäni on aina arvostettu Saamen radiota todella paljon. Heti, kun olin siinä iässä, menin sinne harjoitteluun.

Näkkäläjärvi nimitettiin Vuoden saamelaiseksi 2017. Vuoden saamelainen toimii äänitorvena saamelaisille ja tuo heidän asioitaan julkisuuteen. Myös silloin, kun saamelaisnäkökulma ei olisi erityisen suosittu.

HARJOITTELUIDEN ja kesätyöpestien myötä Näkkäläjärvelle syntyi ajatuksia siitä, miten Yle Saamea voisi kehittää. Näkkäläjärvi aloitti Yle Saamen päällikkönä lokakuussa 2012.

Hänen komennossaan kanava uudistui.

Tärkeimmäksi uutisten leviämisen kanavaksi valikoitui internet, ja Yle Saame alkoi myös tuottaa nettiuutisia inarin- ja koltansaamenkielisinä.

Yksi Näkkäläjärven ylpeyden aiheista on se, miten Yle Saamen toimituksesta tuli modernimpi ja nettikeskeisempi uutisoinnissa.

Kanava alkoi myös itse tuottaa uutisaiheita sen sijaan, että Lapin radion uutisia vain käännettiin saamen kielelle.

– Ei tarvitse odottaa, että esimerkiksi Lapin Kansa kertoo jostain asiasta ensimmäisenä. Voimme rakentaa omaa uutisagendaa, joka lähtee saamelaisten yhteisöstä.

Saamelaisyhteisön sisällä uudistukset otettiin pääasiassa innostuneesti vastaan.

Negatiivinen palaute sen sijaan vei Näkkäläjärven välillä sairaslomalle asti.

– Jotkut pitävät vaarallisena että on media, jonka kautta saamelaisten ääni pääsee oikeasti kuuluviin. Blogeissa ja paikallislehdissä saatettiin vihjailla, etten olisi terve, etten olisi sopiva henkilö tekemään työtäni.

Nahka on paksuuntunut vuosien myötä, eikä Näkkäläjärveä enää hetkauta asiaton palaute. Pahinta hänelle oli kuitenkin se, että oma työnantaja ei puuttunut siihen koskaan. Näkkäläjärvi kokee, että Yle jätti hänet yksin.

– Yle ei koskaan halunnut ottaa julkisesti kantaa palautteeseen. Se jätti epäilyksen varjon ylleni, että minulla ei ole oman työpaikan luottamusta.

SAAMELAISTEN ASIOIDEN esiin tuominen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli yksi syy, jolla City-Sámit perusteli Näkkäläjärvelle annettua tunnustusta.

– En näe tunnustusta palkintona teoistani. Se on työkalu, jonka Suomen puolen saamelaiset ovat antaneet minulle käyttöön.

Tunnustus on lupa toimia keulakuvana.

Nimitys on Näkkäjärvelle signaali, että saamelaiset rohkaisevat häntä jatkamaan aktiivisuuttaan.

– Somessa joutuu myös ottamaan aika paljon paskaa niskaan. Koen tunnustuksen niin, että nyt otamme paskan yhdessä niskaan.

TIETOA SAAMELAISISTA on edelleen vähän tarjolla suomalaisessa yhteiskunnassa.

Pestissään Näkkäläjärvi laajensi saamelaista mediamaisemaa. Hän heräsi uudelleen todellisuuteen lopetettuaan Yle Saamella.

– Me olemme mediassa yleensä vain saamelaisten kansallispäivänä, joka nähdään eksoottisena asiana. Se on vuoden kiintiösaamelaisuutinen.

Toinen kiintiöaihe on riidat. 90-luvulla saamelaisstereotypia oli juopottelevat ja likaiset nunnukat. Nyt tilalle on rakennettu kuva riidanhaluisista, suutahtelevista ja erityisoikeuksia ajavista saamelaisista.

Tällaiset jutut ovat Näkkäläjärven mielestä lisääntyneet suomalaismedioissa.

– Esitetään hyvin aggressiivisia väittämiä saamelaisista tai saamelaiskäräjistä, kuulematta ollenkaan saamelaisia. Samanaikaisen kuulemisen tärkeys, joka kuuluu eettiseen journalismiin, laiminlyödään monesti räikeästi saamelaisista uutisoidessa.

Sosiaalista mediaa Näkkäläjärvi pitää

tärkeänä viestintäkanavana erityisesti saamelaisille.

Hän lainaa pikkuserkkuaan Aili Keskitaloa, Norjan saamelaiskäräjien presidenttiä, jonka mukaan internet on yksi suurimpia lahjoja saamelaisille.

– Internet on suuri vaikutuskanava meille, joilla muuten on niin vähän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Saamelaiset ovat muuten näkymättömiä Suomessa.

Ilona Tyystjärvi

FAKTA

Pirita Näkkäläjärvi ○ Syntynyt vuonna 1978 Inarissa. ○ Maisterintutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta. Valmistuu joulukuussa London School of Economicsista. Lopputyö käsittelee saamelaisten sananvapautta Suomessa. ○ Työskennellyt Yle Saamen päällikkönä 2012–2016, sekä muun muassa Kylterilehden päätoimittajana. ○ Vuoden 2017 saamelainen. Palkinnon jakaa pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit.

ORNA BEN LULU

Nyt Pirita Näkkäläjärvi työskentelee konsulttiyritys PwC:llä. Vapaalla hän koordinoi Fáktalávvu-blogia, joka julkaisee ajantasaista tietoa saamelaisista.

ajassa kartalla luotain näkymä media 19 15

VALVOVA SILMÄ PAKOLAISUUS SEURAA LOPPUELÄMÄN

ORNA BEN LULU ENNA RAUTIAINEN

MEDIAPELIÄ MEDIAPELIÄ Susanna Ilmo IlkkaKoivisto

koivisto.susanna.l@student.uta.fi ilkka.ilmo.v@student.uta.fi

Ylen toimittajat tekivät Suomi tarvitsee lisää ajanala-arvoista journalismia kohtaista englanninkielistä seksuaalisesta häirinnästä. journalismia.

PETTERI-NUKKE valvoo Muodollisesti pätevä -näyttelyn Poliisimuseossa Hervannassa.

Näyttely Angelina Arial saapui Suomeen sotapakolaisena tasan 17 valmistelua vuotta sitten.

Etelä-Sudanin Tampereen Khardum vaihtui Vuolenjokeen. kertoo poliisikoulutuksen vaiheita ja Metropoliassa.

100-vuotiasta historiaa, ja esillepakolaiskriisi tulee muun muassa poliisikoulutuksen Nyt hänsuomalaisen opiskelee ympäristötekniikkaa Helsingin Arialin mielestä vain pahenee vuosi univormuja ja tarvikkeita vuosienenää varrelta.

Näyttelymutta avautuu yleisölle perjantaina 23. helmikuuta. vuodelta. Arial ei tunne olevansa pakolainen, uskoo sen olevan kokemus, joka ei koskaan poistu elämästä.

⋆ MIKSI MIKSI NÄIN? NÄIN? ⋆

Suomen Kuvalehti Naiset esiintyvät kampanja-hashtageissa uskoo kirjaston logiikkaan etunimellä ja miehet sukunimellä, #miksi?

Suomen Kuvalehden digitilaajat voivat jakaa maksullisia artikkeleita Presidentinvaaleissa ilmaiseksi eteenpäin.etsitään kansakunnalle isää tai äitiä, sanoo tutkija Erkka Railo. #NIINISTÖ2018 ja #Tuula2018, mitä? PresiLehden Twitter-tilillä kerrottiin ominaisuudentinvaalikampanjoissa desta viimeksi maanantaina kaikkisen naisehdokjälkeen, kun Ylen entinen päätoimittaja Mikael kaat esiintyvät hashtageissaan etunimellä ja miehet sukunimellä.

Jungner kritisoi maksullisen sisällön jakaTurun yliopiston mediassa. eduskuntatutkimuksen mista sosiaalisessa tutkija Erkka Railon mukaan presidentinvaaleissa haetaan kansakunnan tai Kuinka kauan juttujen jakaminenisää ilmaiäitiä. on Avioliitossa äiti perinteisesti seksi ollut mahdollista, Suomenkantaa Kuvaisän sukunimeä. Silloin mies nähdään sukunimen edustajana ja kantajana.

⋆ MITÄ IHMETTÄ?

– Miespäätoimittaja ei edusta vainVille itseään, vaan myös lehden Pernaa? sukuaan.

– Se onHän olluton koko suvun senpäämies ajan mahdollista, ja korkein edustaja. kun nykymallinen Tämä voi sivustomme johtaa tilanteisiin, on ollut joissa toitoiset ehdokkaat minnassa eli joulukuusta valitsevat 2013 etunimen saakka. ja toiSe setole ei sukunimen. mikään uudistus, olemme nyt vain tiedottaneet siitä enemmän sen takia, kun Naiset pyrkivät erottumaan miehistä käyttämällä käytännöt alallaetunimiään, ovat eläneet. jolloin heistä piirtyy kuva presidentinvaalikisassa yksilöinä. Miehet taas käyttävät sukunimiään ja näyttäytyvät kansakunnan symboleina,

jotka ihmisyhteisöä.

Miksiedustavat tällaiseenlaajempaa ratkaisuun on päädytty?

– Toivomme, 1700-luvullaettä valistuksen tieto tekemästämme ajan Euroopassa syntyneet hyvästä sisällöstä sukupuoliroolit leviäisi eteenpäin vaikuttavat ja kanyhä, Railo nustaisi muitakin toteaa. tilaamaan. Emme ole ajatelleet Nykyään sitä uhan naisen kautta, paikka vaan ei ehkä ole kotona, pikemmutta hashtageissa on näköjään parempi minkin kirjaston logiikalla. pysyä etunimissä.

Jussi Vainikka

Piritta Räsänen

Porilaisten marssi juhlistaa olympiakultaa Kokeilevaa journalismia somen ehdoilla ⋆ MITÄ IHMETTÄ?

Televisiossa ja radiossa soitetaan Porilaisten marssi, kun suomalaisurheilija voittaa olympiakultaa. 1700luvulta peräisin oleva sävelmä ilmestyvä tunnetaanpop tasavallan presidentin ja puolustusvoimien kunniamarssina.

Kansa on marras-joulukuussa up -media, jossa otsikoihin lisätään pisteitä.

Milloinsyntyi, Kansa perinne kun onTampereen alkanut, Urheiluyliopiston museon erikoistutkija Vesa Tikander? toimittajaopiskelijat lähtivät selvittämään yhdessä vierailijaprofessori Jussi – Porilaisten marssia soitettiin ensimPullisenkerran kanssa, mikä on kansa ja kuka mäisen vuoden 1948 St. Moritzin siihen kuuluu. talviolympialaisissa, kun Heikki Hasu voitJussi Pullinen, mistä KansassaYleisradio on kyse? ti olympiakultaa yhdistetyssä.

– Kansan taustalla -juhlaaloitti perinteen.

Heilläon onSuomi tietysti100 ollut lähevuosi, vaikkasekä tysmonopoli sitä ei radiossa suoraan että käsitelläkään. televisiossa Opiskelijat kaikissa Suomen tekivätolympialähetyksissä työpajassa nationalismia aina ja kansanpuhetta näihin aikoihin saakka. käsitteleviä juttuja. Kansan julkaisualustana toimii sosiaalinen media. Selvitämme Porilaisten marssi siellä, on erittäin minkälainen sotilashensisältö vetää lukijoita kinen.

Johan puoleensa.

Ludvig Runebergin kirjoittamissa sanoissa puhutaan muun muassa Kansa onlentävästä ”vinkuen pop up -media. luodista”.

Kuinka Miksi sejuuri toimii? se on valikoitunut urheilumenestyksen tunnussävelmäksi?

– Pop up -mediaan juttuja tehdään tietyllä aikavälillä sitten ne arkistoidaan.

– Ehkä siinä onjaollut suomalaisen urhei-

luliikkeen Vuoden lopussa vähän saatamme militaristiset poistaa perinteet Kansan taustalla. urheilujohtajat kokonaan.Monet Netti onSuomen täynnä someja verkkosivuja, jotka onjajätetty Hiihtoliitossa Olympiakomiteassa mätänemään. olivat SALMINEN/URHEILUMUSEO Työpajan sisällönPASI julkaisu keskittyy someen. Kuinka se toimii?

– Kansa etsii somekanavilla muotoja, joihin sisältö voidaan pukea. Kun Instagramissa käytämme stilliä, Facebookissa voimme hyödyntää liikkuvaa kuvaa. Kansa tarjoaa lukijalle paljon sisältöä pelkästään somessa, ja lukija voi halutessaan klikata itsensä verkkosivuille oppimaan lisää.

Miten Kansa eroaa perinteisestä mediasta?

– Perinteisellä medialla on julkaisemiseen perinteiset väylät. Lehdet laitetaan leh-

aikaisemmintai titelineisiin toimineet lähetetään suojeluskunnissa ihmisille kotiin. ja Telkkariohjelmat taas tulevat telkkarista. puolustusvoimien palveluksessa.

Verkkoon tulevalla medialla jakelu tapahKunniamarssia mietittäessä oli ikään kuin tuu somessa.valita Porilaisten marssi. luonnollista Porilaisten Projektia onmarssia tukenuton Helsingin soitettuSanomain olympiaSäätiö. Keräättekö säätiölle tietoa? voittojen lisäksi muun muassa Suomen euroviisuvoiton – Kokeilemme,kunniaksi kuinka yleisö vuonna saadaan 2006. aktivoitua Missä muissa sosiaalisessa yhteyksissä mediassa sitä on soitettu? ja raportoimme – Jossakin tuloksia. vaiheessa Katsoimme sitä oltiin esimerkiksi, levittämässä millainen myös otsikkotyyppi maailmanmestaruuskilpaivetoaa yleisöön. luihin, mutta nykyään Porilaisten marssia Laitoimme myös Facebookissa jaetun jutun otsikkoonvain soitetaan pisteitä, olympiavoittojen ja testasimme yhteydessä. vetoaako yleisöön paremmin Valitettavan harvoinhenkilöniitä voittoja vai asialähtöion tietysti nen puhuttelutapa. nykyaikana tullut.

Piritta Jussi Vainikka Räsänen

VILKAISU JOURNALISTISEEN tarjontaan Suomessa paljastaa ammottaPUHUTTAISIINKO varastamista van aukon. Vaikka englannilla on vahva käsittelevässä keskusteluohjelmassa ylivalta, ei näysiitä, mediakentällä. suuri osaseajasta mikä lasketaan VieraskielisenPohdittaisiinko väestön osuus Suovarastamiseksi? siellä, messa on kasvanut jatkuvasti ja tuntuu tasaimiltä tällainen keskustelunaihe sesti.

350 000 henkilön raja rikkoutui varkaista? vuonna 2016. Kehitys ei kuitenkaan Silti seksuaalista häirintää käsitnäy englanninkielisten uutisten tarjontelevässä ohjelmassa keskustellaan nassa.

Helsinki Times flirttailua tuottaa uutisia, siitä, mikä on sopivaa ja jotka keskittyvät pääosin pääkaupunsyyllistääkö me too -kampanja miehiä. kiseudun asioihin.

Yle julkaiseekoko noin Ohjelmassa kyseenalaistetaan kahdeksan juttua arkipäivisin ja viikonseksuaalisen häirinnän olemassaolo ja loppuisin vielä vähemmän. Jutut ovat annetaan flirttailuvinkkejä. useimmiten käännöksiä Ylen suomenkielisistä jutuista. Lisäksi Yle tuottaaoli YLEN A-teemassa 16. marraskuuta yhtä podcast-sarjaa. tarkoitus keskustella seksuaalisesta Väitän, ettäKeskusteluohjelman lukija ei kahdeksallavetähäirinnästä. käännösjutulla arkipäivä saapahasti. riittäneet toimittajatper epäonnistuivat vän laajaa kosketusta Keskusteluohjelma ei yhteiskuntaan. ollut mikään Samalla on hämmentävää, että katulaadukkaan journalismin taidonnäyte, kuvassajuontajat ja ruuduissa englanninkielisiä vaikka olivatkin hyviä esiintylausahduksia ja sanoja käytetään rintamään ja sana oli hallussa.

Moni kertoi rinnan suomenkielisten mainoslausahTwitterissä, että keskustelu herätti dusten traumoja kanssa. ja siitä tuli todella kipeitä Ihmiset paha mieli.törmäävät englanninkieliseen sisältöön päivittäin, eivätkä Medialla on vastuu julkisen keskussuomalaisten asenteet kieltä kohtaan telun herättäjänä ja ohjaajana.

Ohjelole olisi Jyväskylän yliopiston tutkimukma parhaimmillaan voinut lisätä sen mukaan missäänseksuaalisesta mielessä vastaihmisten tietoisuutta hakoisia. Päinvastoin, sen nähdään häirinnästä ja puuttua tähän vakavaan olevan välttämättömyys eritoten yhteiskunnalliseen ongelmaan.

Sen nuorille.

Huolet englannin vaikutuksijaan siinä luotiin keinotekoista vassista suomalaiseen kulttuuriin jossa ovat takkainasettelua kysymykseen, vähäisiä, joten sitä ei tulisi olla.on outoa, ettei maassa ole enemmän englanninkielistä journalismia.

IHMETTELIN, jäivätkö toimittajilta kotiläksyt tekemättä vai miksi heillä ei ollut minkäänlaista käsitystä ohjelman SUURET YHTEISKUNNALLISET puaiheesta. Näytti siltä, että me too -kamheenaiheet sotesta lakkoiluun uhkaavat panjanpimentoon, idea oli mennyt ohi. jäädä jos ei pahasti ymmärrä riittäMyös faktaja tutkimustiedon puuttuvän hyvin maan kieliä. minen kummastutti.

Paljon puhutaan maahanmuuttajien Samana iltana suomalaiseen Yle julkaisi vielä toikotouttamisesta yhteismittaja Ami Assulinin kuntaan.

Mutta miten kirjoittaman ihmiset voivat uutisenolevansa otsikollaosa A-teeman vieraiden tuntea uutta kotimaatanvinkit: Näin flirttailet syyllistymättä sa, jos he eivät saa luotettavaa tietoa seksuaaliseen häirintään. En voi uskoa, median välityksellä? että toimittaja voi kirjoittaa seksuaaOmilla matkoillani kokemukseni lista häirintää käsittelevän uutisen ulkomaisista, englanninkielisistä flirttioppaan muotoon.

Tapa käsitellä medioista ovat auttaneet ymmärvakavaa kulloistakin asiaa julkisuudessa on todella tämään kohdemaata ja epäkunnioittava. yhteiskuntaa sekä niiden ihmisiä Uutisessa näytetään A-teemasta, paremmin.

Siten olenpätkä pysynyt asioisjossa Sanna puhuuottaa kokemastaan ta perillä ja Marin olen voinut myös ahdistelusta. rohkeutta, itse asioihinIhailen kantaaMarinin keskustellessani eikä minusta kanssa. olisi kertomaan vastaavista paikallisten kokemuksista suorassa televisiolähetykKapakkapöydissä käydyt keskustelut sessä.murtaneet Pidän äärimmäisen loukkaavana, ovat ennakkoluuloja ja tarettä Marinin kokemukset esitetään Usuutijonneet uudenlaisia näkökulmia. sessaettä kauhuesimerkkeinä eli kon, tällainen itsensäflirttailusta, kehittäminen täysin väärässä kontekstissa. on suotavaa jokaiselle.

Se vaatii kuitenkin enemmän kriittistä tiedonvälitystä myös kolmannellahäirintä kotimaisella.

SEKSUAALINEN ja ahdistelu Emme voi kuvitella suomalaisen eivät ole epäonnistunutta flirttailua,yhne teiskunnan olevan todella jonkinlainen myytovat vallankäyttöä inhottavalla tinen Impivaara, jossaosalle ainoat kielelliset tavalla.

Suurimmalle suomalaierot sistanäkyvät tämä onmurteissa. päivänselvää. Sääli, että aihetta käsitteleviltä journalisteilta on mennyt tämä tärkeä pointti ohi.

Tämän lehden etusivulla on kaikkien lukuvuonna 2017–2018 julkaistujen lehtien etusivut.

Tässä kaikki takasivut.

vera arjoma, sara tuominen

Tiina hautamäki SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: TIINA HAUTAMÄKI

SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN VISUAALISEN JOURNALISMIN MAISTERIOPISKELIJOIDEN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: IRENE STACHON JA HEIDI TIRRI

SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN VISUAALISEN JOURNALISMIN MAISTERIOPISKELIJOIDEN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: VERA ARJOMA JA SAARA TUOMINEN

irene stachon, heidi tirri

100 VUOTTA NAISTEN TYYLEJÄ 1920

2010

1930

2000

1940

1990

1950

1980

1960

1970

YHDESSÄ. TÄYSIVALTAISENA. TASA-ARVOISENA. Tänäänkin 8 naista hakataan kotonaan. * Onnea 100-vuotias Suomi. *Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin vuodelta 2016, jolloin 2 885 naista koki parisuhteessaan lähisuhdeväkivaltaa.

SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ:MIRELLA PENTTILÄ

SYKSYLLÄ 2017 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: ONNI OJALA

Mitä sushisi sisältää?

Ravintoaineiden prosenttiosuudet sushipalassa maki (lohi,levä)

24%

50%

nigiri (lohi)

47%

30%

22%

1%

2%

maki (kurkku,levä) maki (kananmuna, levä)

24%

2%

85%

59%

0

20 hiilihydraatit rasvat

40

60

13%

80

2%

100

proteiinit muut ravintoaineet

100 g:n annos lohi-makisushia aikuisen viitteellisestä päiväsaannista

8,6%

26%

5%

8%

1 kappale (~30g)

roosa-maria kauppila KEVÄÄLLÄ 2018 MOREENI JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: ROOSA-MARIA KAUPPILA

mirella penttilä

onni ojala

MYYDYIMMÄT ANIMAATIOELOKUVAT MAAILMASSA Frozen 2013

1 mrd.

980 960 940

50 kcal

Itse Ilkimys 3, 2017 Elokuvateattereissa tällä hetkellä

900

Doria etsimässä 2016

880 Zootopia 2016

860

= 50 kcal =

52 kcal

840 820

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (www.fineli.fi) ja kuluttajainformaatiokeskus

Toy Story 3 2013

920

= 31 kcal =

Minionit 2015

800

Leijonakuningas 1994 Itse Ilkimys 2 2013 Shrek 2 2004

Nemoa etsimässä 2003

milj. € Lähde: Nash Information Services LCC

Takasivuillaan Moreeni julkaisi kuvajournalismin kolmannen vuosikurssin ja visuaalisen journalismin toisen vuosikurssin infografiikoita ja vastamainoksia.

LÄHDE: NASH INFORMATION SERVICES LCC