Kuvakarhu
Listavaali sopisi Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan hyvin myös Suomeen.
26
Ammatillinen vai luottamusjohtaminen? Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan muissa Pohjoismaissa valtuustojen ja hallitusten jäsenmäärä on pääsääntöisesti selvästi pienempi kuin Suomessa. Keskeiset luottamushenkilöt toimivat kokoaikaisesti kunnan palveluksessa. – On siis mahdollista keskittyä kunnan tehtäviin koko valtuustokaudeksi. Edellytykset esimerkiksi olla kuntalaisten tavoitettavissa ovat aivan erilaisia kuin jos hoitaa luottamustointa osa-aikaisesti, hän sanoo. Kuntien tehtävät lisääntyvät ja vaikeutuvat koko ajan. On kohtuutonta edellyttää, että erityisesti suuremmissa kunnissa kunnollista päätöksentekoa voisi syntyä pelkästään harrastuspohjalta. Pekola-Sjö
Pixhill.com
valtuutettua, Odensessa 29. Jos Vantaan valtuuston kokoa olisi pienennetty vastaavaksi, ei poliittisiin voimasuhteisiin tai sukupuolijakoon olisi tullut muutoksia. Valtuusto olisi nuorentunut, julkisen sektorin palveluksessa olevien suhteellinen osuus olisi kasvanut ja pormestariksi olisi sosialidemokraattisen kaupunginjohtajan sijaan valittu kokoomuslainen kansanedustaja. Kaupunginhallitus olisi joutunut tulemaan toimeen viidellä henkilöllä – vähennystä olisi ollut 12 henkeä! Vantaa-Odense -simulointiharjoituksen jälkeen Suomen Kuntaliitto toteutti vuonna 2011 vertailun Entä jos Jyväskylä olisi Jönköping. Simulointituloksia esiteltiin paitsi vantaalaisille ja jyväskyläläisille päättäjille myös pohjoismaisille kollegoille, jolloin niistä kiinnostuttiin kuntaliitoissa. Pekola-Sjöblom kertoo, että Vantaan ja Jyväskylän simulointiharjoitusten seurauksena Ruotsin kuntaliitto käynnisti oman pohjoismaisen vertailuprojektinsa yhdessä suomalaisten kollegojen kanssa. Vertailutyöhön saatiin tukea pohjoismaisten kuntaliittojen Demokratia ja johtaminen -verkoston jäseniltä. Pohjoismaiseen vertailuun päätettiin ottaa mukaan kaksi kuntaa kustakin Pohjoismaasta. Pienemmässä kunnassa tuli olla noin 20 000 ja suuremmassa noin 50 000 asukasta. – Vierailimme tiimin kanssa kussakin vertailuun valitussa kunnassa ja haastattelimme kunnan poliittista ja ammattijohtoa, jolloin saimme tiedot esimerkiksi luottamushenkilöiden palkkioista. – Tämä on harjoitus, ei tutkimus. Katsomme eri näkökulmista, kuinka eri kunnat toimivat, mitkä ovat yhtäläisyydet ja eroavuudet.
blomin mielestä luottamustehtävien tulee olla houkuttelevia ja niissä tulisi olla edustus eri väestöryhmistä, jolloin päätöksenteko olisi monipuolista. – Ei ole kenenkään etu, jos luottamustoimiin hakeutuu vain ihmisiä, joiden on elämäntilanteensa perusteella helpompi osallistua. Yhdessä läpinäkyvän kunnallisen puoluetuen, joka on muissa maissa lakiperusteinen, saisimme läpinäkyvyyttä ja pääsisimme eroon puolueiden perimästä luottamuspalkkioiden ”piiloverosta”. – Yleinen käytäntö muissa Pohjoismaissa onkin, että valtuustoa ja hallitusta johtavat poliittiset luottamushenkilöt ovat päätoimisia, kuten pormestareita, joiden apuna varsinaiset virkamiehet ovat. Niissä ammatillinen johtaminen ja luottamusjohtaminen toimivat selkeästi erillään, meillä ne usein sekoittuvat. Pitkän tutkijauransa ja pohjoismaisten kokemustensa perusteella Pekola-Sjöblom kehittäisi Suomen kunnallista demokratiaa nykyisestä henkilökeskeisestä vaalijärjestelmästä kohti listavaalia: – Se sopisi hyvin tämän vuoden toukokuussa voimaan tulleen uuden kuntalain jatkoksi. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen vähimmäis- ja enimmäismääriä koskevia tiukkoja lakikirjauksia on väljennetty uudessa kuntalaissa. Vuoden 2017 kuntavaaleista alkaen kunnat voivat päättää vapaammin valtuustokoosta, kun laissa säädetään ainoastaan asukasluvun perusteella määräytyvästä vähimmäismäärästä. Se on yksi tärkeä työvoitto kunnallisen itsehallinnon hyväksi. Teksti: Pentti Peltoniemi