Page 1

PN 1/2018

POHJOLA-NORDEN

Stina Ekblad

Pohjanmaalta näyttelijäksi Tukholmaan Ett konstcenter långt uppe i Nordnorge 8 Nueva Finlandia – utopistinen unelma Argentiinassa 24 En nordisk variant av politisk populism 44


sisällys

innehåll

PN

Marita Nyrhinen

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080

Atlantin rannikolla sijaitseva Haugesund oli aikoinaan viikinkien keskus. Sivu 36

pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Stina Ekblad: Pohjolan miellyttävä surumielisyys / Nordens lättsamma vemod..... 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kitty Rönnberg puh. / tfn 044 7335 773 kitty.ronnberg@ pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................3 ”The Place” på Lofoten................................................................................................ 8 Tanskalaisia Suomen sisällissodassa........................................................................12 Här är / Täällä Stockholm........................................................................................... 13 Här är / Täällä Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Pohjola-Nordens skolverksamhet / Pohjola-Nordenin kouluyhteistyö.....................18 Liittotoimisto esittäytyy........................................................................................... 20

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2018

Här är / Täällä Reykjavik.............................................................................................23

Painos / Upplaga 9 000 kpl/st

Kirsten Thorup: Tankar om Norden........................................................................... 30

1/2018 ilmestyy syyskuussa utkommer i september Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Klockrike Teatern, Frida Lönnroos

Argentiinan Pikku-Pohjola / Norden i Argentina....................................................... 24 Bodø vil ta havet tilbake / Bodø haluaa meren takaisin hyötykäyttöön...................33 Idyllinen Haugesund on oivallinen vaihtoehto Oslolle.............................................36 Här är / Täällä Oslo.....................................................................................................39 Britt Lundberg toi Pohjoismaat lähemmäksi toisiaan / Britt Lundberg förde Norden tätare samman........................................................... 40 En nordisk variant av politisk populism.................................................................... 44

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti

Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!................................................................. 48

Pohjola-Norden rfs medlemstidning

Ajankohtaista Nuorisoliitossa / Aktuellt på Ungdomsförbundet.............................52

Ajankohtaista yhdistyksissä / Aktuellt i föreningar................................................. 50 ”Kalotin kummisedän” perintö elää edelleen...........................................................53 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55 Ny tjänst åt medlemsföreningar / Uusi palvelu jäsenyhdistyksille..........................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

100 år av nordiskt samarbete

100 vuotta yhteistyötä Pohjolassa

Om jag hade en tidsmaskin, skulle jag gärna åka 100 år tillbaka i tiden. Tänk er att få höra vilka diskussioner som fördes då när man planerade grundadet av Föreningen Nordens verksamhet. Vilka frågor fanns på agendan och vilka visioner hade man av den kommande verksamheten? En sak är dock säker. Redan då insåg man styrkan i det nordiska samarbetet och gemenskapen. Föreningen Norden, som rörelse, fyller 2019 jämna 100 år. Sverige, Norge och Danmark firar då sina föreningars 100 års jubileum och vi i Finland kommer också att delta i firandet av rörelsens grundande. Dessvärre måste Pohjola-Norden ännu vänta några år innan vi kan fira vår förenings 100 års jubileum år 2024. Det som är intressant med Nordiskt samarbete är att det är tidslöst. Samhällsstrukturer förändras och vi får ny teknologi som förändrar vår vardag. Utvecklingen påverkar sättet vi verkar och kommunicerar på. Från det att man tidigare behövde god framförhållning för att planera in möten och träffar, kan man idag mötas från alla länder via internet med ett knapptryck. Från det att man skickade brev på posten och fick vänta i veckor för att få ett svar, till det att man idag är orolig om man inte får ett svar på sitt epostmeddelande inom några minuter. Men är detta alltid så bra? Varför har man ändå samma utmaningar gällande samarbete och gemenskapen i Norden? Jag tror att vi nu lever i en mycket intressant tid då det gäller utvecklandet av vår verksamhet. Vi borde kunna utnyttja, fullt ut, den tekonologi som finns tillgänglig idag. Våga utveckla mobila lösningar som gör att vi lättare kommer i kontakt med varandra och därtill även få ungdomar att intressera sig för nordiskt samarbete. Genom dessa mobila lösningar kan vi sedan bygga upp fysiska träffpunkter som möjliggör en ännu större växelverkan mellan oss nordbor. 100 år av verksamhet är en lång tid och mycket har förändrats under årens gång. Nu borde vi tillsammans i Pohjola-Norden våga ta avstamp och stiga in i vår tidskapsel och åka 100 år framåt i tiden, för att öppet våga planera rörelsens framtida strategi. Vi har redan den kunskap och de redskap som behövs, men nu behöver vi även mod.  

Jos minulla olisi aikakone, matkustaisin mielelläni ajassa 100 vuotta taaksepäin. Minkälaisia keskusteluja mahdettiin käydä Föreningen Nordenin toiminnan perustamisen yhteydessä? Mitä kysymyksiä oli tuolloin agendalla ja miten tulevaa toimintaa silloin visioitiin? Yksi asia on kuitenkin varma. Jo tuolloin ymmärrettiin pohjoismaisen yhteistyön ja yhteisön voima. Föreningen Norden täyttää vuonna 2019 pyöreät 100 vuotta. Ruotsi, Norja ja Tanska juhlivat silloin yhdistyksiensä 100-vuotisjuhlaa. Myös me Suomessa osallistumme liikkeen perustamisen juhlintaan. PohjolaNorden joutuu kuitenkin odottamaan vielä muutaman vuoden omaa 100-vuotisjuhlaansa, joka on vuonna 2024. Pohjoismaisessa yhteistyössä on mielenkiintoista sen ajattomuus. Yhteiskunta muuttuu, ja uusi teknologia muuttaa arkeamme. Kehitys vaikuttaa tapaamme toimia ja kommunikoida. Kun aiemmin kokousten ja tapaamisten järjestäminen edellytti huolellista suunnittelua, voimme tänään olla eri maissa, mutta tavata toisemme internetin välityksellä napin painalluksella. Aiemmin vastausta kirjeisiin jouduttiin odottamaan viikkoja. Nyt huolestumme, jos sähköpostiimme ei vastata muutamassa minuutissa. Onko kehitys kuitenkaan aina pelkästään positiivinen asia? Miksi edelleen törmäämme Pohjoismaissa samoihin yhteistyön ja yhteisöllisyyden haasteisiin kuin aiemmin? Mielestäni elämme parhaillaan erittäin mielenkiintoisia aikoja toimintamme kehittämisessä. Meidän tulee hyödyntää käytettävissämme olevaa teknologiaa mahdollisimman paljon. Meidän on uskallettava kehittää mobiiliratkaisuja, jotka helpottavat yhteydenpitoamme ja saavat nuoret kiinnostumaan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Mobiiliratkaisujen kautta voimme (myöhemmin) rakentaa fyysisiä kohtaamispisteitä, jotka mahdollistavat vieläkin paremman vuorovaikutuksen meidän pohjoismaalaisten kesken. 100 vuotta on pitkä aika, ja toiminta on muuttunut paljon vuosien varrella. Meidän tulee nyt PohjolaNordenissa uskaltaa yhdessä astua aikakoneeseen ja matkustaa 100 vuotta ajassa eteenpäin suunnitellaksemme toimintamme tulevaisuuden strategiaa. Meillä on jo tarvittava tieto ja työvälineet, nyt tarvitaan enää rohkeutta.  

3


Pohjolan miellyttävä surumielisyys

Kielet, luonto, valo, haikeus, solidaarisuus. Näillä sanoilla näyttelijä Stina Ekblad kuvailee tuntemaansa Pohjolaa. Ekbland on syntynyt Suomessa. Hän suoritti näyttelijän ammattiopinnot Tanskassa, mutta hänen päänäyttämönsä on Ruotsissa. Ekbland on kuulunut tukholmalaisen Dramatenin näyttelijäkuntaan vuo­desta 1988. Lähinnä koulun ansiosta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Sulvassa varttunut Ekblad tutustui jo varhain Pohjolaan. Kansakoulussa laulettiin eri Pohjoismaiden kansallislauluja. – Osaan yhä laulujen sanat suurin piirtein ja melodiat kokonaan. Myöhemmin luimme pohjoismaista kirjallisuutta alkuperäiskielillä, paitsi islanniksi ja fääriksi. Muistan vielä H.C. Andersenin sadun Det är ganske vist (Se on totta) ja käännösrunoja Hávamálista. Ymmärsin, että Suomi oli osa Pohjolaa, ja että Pohjoismaat ovat itsestään selvä osa omaa maailmaani. Ruotsinkieliselle Ekbladille kynnys pohjoismaisten kielten ja kulttuurin omaksumiseen oli oletettavasti aavistuksen matalampi kuin useimmille suomenkielisille ikätovereille. Suomenruotsalaisen oli helpompi lähteä ja ylittää rajat. Juuristaan huolimatta Ekblad ei pidä itseään nordistina. – Tunnen olevani kotona kaikissa Poh­joismaissa. 1970-luvun opiskelu- ja työvuosinani Tanskassa tietoisuuteni ja huomioni pohjoismaisista yhteyksistä ja suhteista syvenivät ja vahvistuivat. – Joka kerta palatessani Pohjolan ulkopuolelta johonkin Pohjoismaahan ilahdun täällä vallitsevista puhtaista linjoista, väljyydestä, tyylikkäästi sisustetuista tiloista, huoneista, joissa värit ovat hillityt ja joissa valolle on annettu suuri merkitys. Minun Pohjolani on valo, haikeus ja miellyttävä surumielisyys.

4

Dramaten / Sören Vilks

Näyttelijä Stina Ekblad tuntee olevansa kotona kaikissa Pohjoismaissa.

Oidipus / Antigone

Kulttuurin Pohjola Stina Ekbladin Pohjolassa samankaltaisuudet ovat suurempia kuin erot. Mutta erojakin on: Ruotsissa korostuu totisuus ja kurinalaisuus. Kaikki vetävät samaan suuntaan, ja jopa kapinoinnissa on konsensus. Tanska on aistillisin, ja tanskalainen kulttuuri on varoitus ajattelun ahdasmielisyydelle. Norja on odottamaton ja hauska

hulluus, Islanti puolestaan vielä odottamattomampi hauska hulluus. Ja Suomi on syy, pohja, paino ja tunne. Se, mitä teet, on tärkeää ja totta, eikä siihen ole paljonkaan sanottavaa. Kirjallisuudessa Ekblad kohottaa Norjan erityisasemaan maana, jossa on epätavallisen paljon hyviä kirjailijoita: Ibsen, Hamsun ja Undset uusnorjaksi kirjoittanut moder-


Klockrike Teatern / Frida Lönnroos

nisti Tarjei Vesaas sekä runoilija Olav H. Hauge ja tämän päivän nimet kuten Knausgaard, Hoem, Askildsen, Ørstavik, Fosse, ja Linn Ullmann. – Heitä on todella monta. Samoin jokaisella Pohjoismaalla on musiikissa omat tähtensä: Sibelius, Grieg, Carl Nielsen ja Stenhammar. Tietenkään ei saa unohtaa Kaija Saariahoa sekä joukkoa todella hyviä nykyruotsalaisia säveltäjiä – Britta Byströmiä, Andrea Tarrodia, Sven-David Sandströmiä, Daniel Börtziä ja muita. Teatterin, runouden ja elokuvan aloilta Ekbladille merkittäviä ovat muun muassa Tanskan vaudeville- ja Holberg-perinne sekä Ruotsin syvään juurtunut psykologinen realismi, Strindberg-Bergman-linja. – Suomessa on amatööri- sekä kansanja työväenteatterihistoria, Norjassa Ibsenmonikerroksisuus ja oudot yksinäiset sankarit, Islannissa taas vaikuttavat nykyaikaiset ja elinvoimaiset tarinat, joista suuresti pidän.

Diivanelkeet kaukana Näyttelijäntyön ohessa Stina Ekblad on toiminut muun muassa näyttämöilmaisun professorina Ruotsin Teatterikorkeakoulussa Tukholmassa sekä tuottanut kiitetyn ja palkitun kymmenen CD-levyn kokoelman Dikt 1593–1939: svensk och finlandssvensk

lyrik i uppläsning av svenska och finlands­ svenska skådespelare (2009). Pohjoismaisissa ja useissa eurooppalaisissa yleisradioyhtiöissä nähdyssä TVsarjassa Europeiska divor och kvinnliga film­ pionjärer esitellään kuusi aikamme merkittävää naisnäyttelijää: Charlotte Rampling, Stina Ekblad, Hanna Schygulla, Carmen Maura, Marie Göranzon ja Ghita Nørby. Sarjassa näyttelijät puhuvat alastaan, töistään ja itsestään. Katsojalle piirtyy kuva henkilöistä, joista diivanelkeet ovat kaukana, jotka vaativat itseltään paljon ja joilla on sanottavaa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT on tekemässä Ekbladista TV-muotokuvaa, joka käsittelee lähinnä Ekblandin suhdetta musiikkiin. Ohjelma valmistuu syksyllä ja lähetetään ensin Ruotsissa. Ekblad esiintyy usein tilaisuuksissa, joissa hän lukee runoja, erityisesti Edith Södergrania, Solveig von Schoultzia ja ruotsalaisia sekä suomenruotsalaisia klassikoita sekä tietenkin myös modernia runoutta. Runoja hän esittää mieluiten yhdessä muusikoiden kanssa.  Teksti: Pentti Peltoniemi Kuvat: Dramaten ja Klockrike Teatern / Frida Lönnroos

Dramaten

Susanne Rignellin uutuusnäytelmä De langerhanska öarna (Sisäiset saaret) esitettiin Suomessa ja Ruotsin Dramatenissa syksyllä 2017. Näytelmän tuotti Klockriketeatern ja näyttelijöinä toimivat sisarukset Ylva Ekblad ja Stina Ekblad. Sen ohjasi Ulrika Bengts.

Stina Ekblad

Haastattelu on tehty tammi–helmikuun vaihteessa, jolloin Dramatenin ohjelmistossa jatkui Dramatenin johtajan, norjalaisen Eirik Stubøn ohjaama Sofokleen Oidipus/Antigone. Siinä Stina Ekbladilla on leskikunin­ gatar Iokasten ja Theban kuninkaan Kreonin puoliso Eurydiken roolit. Helmikuussa ensi-iltansa sai Ibsenin Peer Gynt, jossa Ekblad näyttelee äiti Åsen roolin. Näytelmän on ohjannut saksalainen Michael Thalheimer. Valkokankaalla Ekblad nähdään jälleen vuoden lopulla, kun tanskalainen Skammerens Datter II - Slangens gave -fantasiafilmi tulee ensi-iltaan. Sen ohjaa Ask Hasselbalch ja Ekblad esittää Dama Lizeaa, noitaa. Elokuvan ensimmäinen osa nähtiin Näkijän tytär -nimisenä Ylessä jouluna 2017.

5


Dramaten / Sören Vilks

Utvandrarna: Rolf Lassgård och Stina Ekblad

Nordens lättsamma vemod Skådespelerskan Stina Ekblad känner sig hemma i alla nordiska länder.

6

För svenskspråkiga Ekblad var tröskeln gällande nordiska språk och kultur relativt låg, åtminstone i jämförelse med finskspråkiga i samma ålder. Som finlandssvensk var det lättare att röra sig över gränserna. Trots sina rötter anser sig Ekblad inte vara en nordist. – Jag känner mig hemma i alla nordiska länder. Då jag under 1970-talet studerade och jobbade i Danmark, fördjupades och förstärktes min insikt gällande nordiska kontakter och förhållanden. – Varje gång jag varit utomlands och återvänder till ett nordiskt land, gläder jag mig åt de rena linjerna, rymden, glesheten, smakfullt inredda utrymmen, rum, där färgerna är dämpade och där ljuset har getts stor betydelse. Mitt Norden är ljus, nostalgi och ett lättsamt vemod.

Dramaten / Sören Vilks

Språket, naturen, ljuset, vemodigheten och solidariteten. Det är så Stina Ekblad beskriver sitt Norden. Skådespelerskan Stina Ekblad är född i Finland. Hon genomförde sina yrkesstudier i Danmark, men huvudsscenen finns i Stockholm. Ekblad har hört till Dramatens fasta ensemble sedan 1988. Det var tack vare skolan i svenska Österbotten som Ekblad i ett tidigt skede blev bekant med begreppet Norden. I folkskolan sjöng de de olika nordiska folkvisor. – Jag kommer fortfarande ihåg största delen av texterna och melodierna galant. Senare i skolan bekantade vi oss med nordisk litteratur på alla originalspråk, förutom på isländska och färöiska. Jag kommer ännu ihåg H.C. Andersens Det är ganske vist (Det är riktigt sant) och översättningar av Hávamál-dikterna. Jag förstod att Finland var en del av Norden och de nordiska länderna var en självklar del av min egen värld.

Det kulturella Norden I Stina Ekblads Norden är likheterna större än skillnaderna. Men det finns också olik-

Peer Gynt: Stina Ekblad och Erik Ehn


Klockrike Teatern / Frida Lönnroos

De langerhanska öarna

heter: I Sverige urskiljer sig allvaret och disciplinen. Alla strävar åt samma håll, till och med uppror har konsensus. Danmark är sinnligast; den som är fördomsfull bör se upp för de flesta danskar och Danmark. Norge är galet roligt och oförutsägbart, och Island är ännu mer oförutsägbart galet roligt. Och i Finland är det du gör, orsaken, grunden, betydelsen, av vikt och sanning. Något man inte behöver diskutera desto mer. Inom den nordiska litteraturen lyfter Ekblad fram Norge som det land där det finns ovanligt många bra författare, börjandes med Ibsen, Hamsund och Undset till modernisten Tarjei Vesaas som skriver på nynorska, samt poeten Olav. H. Hauge och dagens modernare namn som Knausgaard, Hoem, Askildsen, Ørstavik, Fosse och Linn Ullmann. – De är verkligen många. Likaså har alla nordiska länder sina stjärnor inom musiken: Sibelius, Grieg, Carl Nielsen, Stenhammar. Därtill får man inte glömma Kaija Saariaho och en mängd andra riktigt bra kompositörer som Britta Byström, Andrea Tarrodi, Sven-David Sandström, Daniel Börtz med flera. Inom teater, poesi och film utmärker sig enligt Ekblad bland annat Danmarks vaudeville- och Holberg-traditionen samt i Sverige den djupt rotade psykologiska

realismen, Strindberg-Bergman-linjen. – I Finland finns både amatör-, folk- och arbetarteaterhistoria, i Norge Ibsenkomplexiteten och udda ensamma hjältar och Island påverkas av moderna och livskraftiga berättelser, vilket jag är väldigt förtjust i.

Ekblad uppträder ofta på olika evenemang där hon läser dikter, framför allt Edith Södergran, Solveig von Schultz och andra svenska och finlandssvenska klassiker, givetvis också modern poesi, och framför gärna dikterna ackompanjerad av musiker. 

Inga divafasoner

Text: Pentti Peltoniemi Bilder: Dramaten och Klockrike Teatern/ Frida Lönroos

Utöver skådespelandet har Stina Ekblad även jobbat som professor i scenisk gestaltning vid Teaterhögskolan i Stockholm, samt producerat en lovordad och prisad samling på 10 CD-skivor Dikt 1593–1939: svensk och finlandssvensk lyrik i uppläsning av svenska och finlandssvenska skådespelare (2009). I TV-serien, Europeiska divor och kvinnliga filmpionjärer, som sänts i flera omgångar av nordiska och flera andra europeiska rundradiobolag, presenteras sex stycken av våra mest framstående kvinnliga skådespelare: Charlotte Rampling, Stina Ekblad, Hanna Schygulla, Carmen Maura, Marie Göranzon och Ghita Nørby. I serien diskuterar skådespelerskorna braschen, sitt arbete och sig själva. Helheten består av en grupp kvinnor, som utan divafasoner kräver mycket av sig själva och har saker att berätta. I Sverige håller SVT på och filmar ett TV-porträtt av Ekblad, som främst handlar om hennes förhållande till musiken. Programmet blir klart till hösten och kommer att sändas först i Sverige.

Intervjun är gjord i januari-februari, då Dramaten ännu visade pjäsen Oidipus/Antigone av Sofokles, regisserad av Dramatens chef, Eirik Stubøn. I pjäsen kan Ekblad ses i rollen som änkedrottningen Iokaste och kung Kreons maka Eurydike. I februari hade Ibsens föreställning Peer Gynt premiär, där Ekblad innehar rollen som mamman Åse. Föreställningen är regisserad av tysken Michael Thalheimer. I slutet av året kan vi åter se Ekblad på vita duken då den danska fantasyfilmen, Skammerens Datter II - Slangens gave, har premiär. Ask Hasselbalch har regisserat och Ekblad kan ses som Dama Lizea, häxan. Den första delen av Skämmerskans dotter sågs på Yle julen 2017.

7


Stiftelsen Maaretta Jaukkuri Foundation är beläget naturnära och avskilt på en ö vid Lofoten.

The Place på Lofoten Stiftelsen Maaretta Jaukkuri Foundation är beläget naturnära och avskilt på en ö vid Lofoten och har nyligen inlett sin verksamhet. Vad är syftet med ett konstcenter långt uppe i Nordnorge?

The Place, som själva byggnaden kallas, ska erbjuda en lugn plattform som ger frihet att tänka och känna utan kommersiellt eller politiskt inflytande.

8


Maaretta Jaukkuri Foundation (MJF) byggnaden som går under namnet The Place (Platsen) är ritad av den finländske arkitekten Aslak Liimatainen och blev klar i början av februari. Den har ett avskalat, nordiskt formspråk i trä och sjunker väl in i den karga miljön. Byggnaden ligger avskilt vid randen av ett berg, dold från vägen av träd och man möts direkt av havet i norr med utsikt rakt ut mot Grönland och Spetsbergen. – Här kan man verkligen föra en dialog naturen, men samtidigt bli medveten om vilka hot den ständigt står inför, säger professor eremita och kurator Maaretta Jaukkuri, som är en av grundarna till stiftelsen som bär hennes namn. – The Place är öppet för alla som är involverade inom nutidskonst och den komplexa tid vi lever i.

Ett slags växande arkiv Den första gästen blir den japanska bildkonstnären Shoji Kato som anländer i maj. Jaukkuri påpekar att de vill hålla sig öppna, det behöver inte bara vara konstnärer och kuratorer, utan allt det som framtiden kan föra med sig för att föra relevanta frågor vidare tas i beaktande; det kan vara vetenskapsmän, filosofer, astronomer, andliga tänkare och ekonomer. Stiftelsen kommer att bjuda in cirka fyra- fem gäster varje år från olika konst-och kulturgrenar samt också från andra kunskapsområden. – Hur urvalsprocessen för stiftelsens så kallade fellows kommer att ske i fortsättningen är ännu under bearbetning, säger Jaukkuri. Hon berättar att gästerna kan vistas upp till två månader på The Place. – Alla som vists här uppmanas att lämna ett avtryck som fungerar som initiativ för djupare reflektion, ett slags växande arkiv. Det kan vara en text, en bild en komposition eller vad som helst som efterlämnar en hälsning till de som kommer efteråt. Det skall också upprättas en plattform för diskussioner på nätet mellan alla de som vistats på The Place samt fondens styrelse. Allt detta skapar genklang över tid, genom privata och offentliga kanaler. Stiftelsen kommer också att arrangera allmänna seminarier, evenemang och ge ut publikationer. Förutom Maaretta Jaukkuris konstsamling innefattar byggnaden även hennes samling av konstlitteratur. Samlingen skall inkluderas i det lokala biblioteket så att den blir tillgänglig till alla lokala människor. – Jag ser det dock inte som ett traditionellt ateljéutrymme, utan helt enkelt som en plattform för studier, tänkande, skrivande, meditation och drömmande, säger Jaukkuri.

Miljön omkring är inspirerande, för vandrande, förundran och upplevelser. – Platsen och byggnaden ska ge gästerna en möjlighet att komma bort från dagliga rutiner och ge dem tid och tankerum att kunna reflektera över och öka förståelsen för den tid vi lever och står inför. Utan inflytelse av de politiska och kommersiella krafter som man vanligen utsätts för i det dagliga livet. Jaukkuri betonar att vi står inför stora utmaningar globalt sett. Framtiden förefaller mera osäker än någonsin och frågor om klimatförändringar, demokrati, terrorism och växande ekonomisk ojämlikhet är akuta teman. – Vi vill ge gästerna på MJF möjlighet att tänka ostört. Detta kan man tycka är idealistiskt och naturligtvis innebär det olika saker för olika människor. Men jag tror att genom att uttrycka detta som ett mål så uppmuntrar det också folk att ta sig tid att reflektera och fundera. – Naturen är den stora dramatiska frågan som vi lever med och en överlevnadsfråga. Den finns i vårt kollektiva medvetande, ständigt närvarande. Även om vi inte talar om det hela tiden skapar det en viss stämning i tillvaron.

På initiativ av konstnärer Maaretta Jaukkuri är en central gestalt inom det nordiska konstlivet och har genom sin karriär påverkat studerande, teoretiker, konstnärer och publik. Det var på initiativ av konstnärer som MJF grundades och byggnaden byggdes. Den norska bildkonstnären Anne Katrine Dolven, som har sin

ateljé i närheten, gav en tomt som gåva. Den brittiske skulptören Antony Gormley hörde om detta och började kontakta konstnärer som Maaretta Jaukkuri har arbetat med som kurator. Hon visste ingenting om denna insamlingsprocess som sedan resulterade i en välgörenhetsauktion på Sotheby’s i London, vilket möjliggjorde bygget. – MJF är ett helt unikt initiativ i Norden. Vi har sedan 2014 jobbat med att realisera detta bygge som hedrar Maaretta Jaukkuris arbete på konstfältet i Norden, säger stiftelsens verksamhesledare Audhild Dahlstrøm. – Vi är mycket tacksamma över stöd från Innovasjon Norge, Kulturnæringstiftelsen Sparebank 1 Nord-Norge och Vestvågøy kommune för byggnaden. De kommande tre åren finansieras stiftelsens fellows program via understöd från finska Saastamoinen stiftelsen och Kone Foundation, tillägger Dahlstrøm.

Ett fönster för alla nordiska länder Konsthistorikern Maaretta Jakkuri har verkat som professor vid Bildkonstakademin i Helsingfors och var en av de starka drivkrafterna i Nutidskonstmuseet Kiasma från 1990–2004. För några år sedan verkade hon som professor på Kunstakademiet i Trondheim. Hon har också varit konstnärlig ledare vid Kunstnernes Hus i Oslo. Jaukkuri inledde sitt nordiska arbete som utställningschef på Nordiskt konstcentrum på Sveaborg på åttiotalet. – Tyvärr upphörde centret år 2006, men i sin tid var nog centret ett mycket viktigt forum för samtidskonsten på åttiotalet. Det

Maaretta Jaukkuri är en central gestalt inom det nordiska konstlivet.

9


MJF Foundation är ett steg vidare på Maaretta Jaukkuris nordiska arbete. Hon har tidigare bland annat byggt upp Skulpturlandskap Nordland, samt verkat på Nordiskt konstcentrum på Sveaborg.

blev också ett fönster utåt för alla nordiska länder, tillägger Maaretta Jaukkuri. På nittiotalet var Jaukkuri var en av de starka drivkrafterna för Skulpturlandskap Nordland, som är en samling av permanent placerade samtidsskulpturer i ett antal kommuner i Nordland fylke i Norge. Idén till projektet presenterades av Anne Katrine Dolven och Jaukkuri var kurator under hela den tiden då skulpturer gjordes från 1992 till 2015. Skulpturlandskap Nordland uppgår nu till 36 utomhusskulpturer placerade i samspråk med naturen. – De olika miljöerna, väder och vind, samt de fyra årstiderna har satt kriterier för hur verken skapats och man kan hävda att hela idén om vad en skulptur är har omformats i processen, säger Jaukkuri. Jaukkuri berättar att hon nu fungerar som kurator för Kulturcentret Hanaholmens Bildpark i Esbo. Även här står årstiderna och naturen står som ett förenande tema. Hon eftersträvar många olika uttrycksmedel, så som ljus-, ljud, taktilitet, samt utsiktsposter ut mot havet. – En rådande uppfattning om nordisk konst är att den är starkt knuten till naturen, men vi bör minnas att sådana förenklingar är en del av sanningen, men inte hela sanningen, säger Jaukkuri. – I dag hotas naturen av människans verksamhet och många konstnärer

utttrycker naturens sårbarhet i sin konst. Frågan om det finns något typiskt finskt, svenskt eller danskt i nutidskonsten ser hon inte som den mest relevanta just nu. – Jag har blivit mycket skeptisk kring det nationella gränsdragandet. Bildspråket är väldigt mycket det samma i hela västvärlden, sedan finns det ofrånkomligt också någonting subtilt, nästan osynligt, men ändå igenkännbart finskt, svenskt, danskt etc. Men det är mera frågan om accenter, stämningar och tonfall. Betydligt mera relevant ser hon frågan hur vi kan öka vår medvetenhet och

kunskap om den tid vi lever i? Samt hur vi ytterligare kunde öka den konstnärliga friheten att kommunicera uppriktigt, estetiskt och etiskt i denna komplexa och utmanande tidsålder? – Vi måste se på oss själva och hur vi relaterar till naturen, till människor och samhällen vi byggt och till kulturer och identiteter som formas just nu.  Text och bilder: Camilla Granbacka

•• MJF stiftelsen grundades i augusti 2014 av bildkonstnärerna Antony Gormley och A K Dolven i Maaretta Jaukkuris namn. •• Konstnärerna Kari Cavén, Tony Cragg, Dorothy Cross, Anne-Karin Furunes, Antony Gormley, Dan Graham, Alfredo Jaar, Anish Kapoor, Cildo Meireles, Esko Männikkö, Bjørn Nørgaard, Markus Raetz och Gediminas Urbonas har donerat verk, som har gjort stiftelsens byggnad möjlig. •• Marken har donerats av den norska bildkonstnären A K Dolven, som också själv har hus och en ateljé nära intill. •• Stiftelsen styrs av en styrelse som består av Thora Dolven Balke (ordförande), Katya García-Antón, Gediminas Urbonas, Mari Jaukkuri, Francis McKee, Yoshiaki Nishino, Hilde Methi och Cecilia Jaukkuri.


YHTEYSTIEDOT KONTAKTUPPGIFTER www.pohjola-norden.fi Fredrikinkatu 61 A 11, 00100 Helsinki Fredriksgatan 61 A 11, 00100 Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 pn@pohjola-norden.fi

Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Keski-Suomen alue Mellers Finlands region

itasuomi@pohjola-norden.fi, ostrafinland@pohjola-norden.fi

keskisuomi@pohjola-norden.fi, mellerstafinland@pohjola-norden.fi

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 etelasuomi@pohjola-norden.fi, sodrafinland@pohjola-norden.fi helsinki@pohjola-norden.fi, helsingfors@pohjola-norden.fi

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 pohjoissuomi@pohjola-norden.fi kirsi.lantto@pohjola-norden.fi

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1 / Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo lansisuomi@pohjola-norden.fi, vastrafinland@pohjola-norden.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e) Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet.

Yhdistys / Förening Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

www.pohjola-norden.fi

Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

&

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa

11


Pohjola-Norden betalar portot

Laura Arvela

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Tanskalaisia Suomen sisällissodassa Pohjola-Norden

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Kim Leine on tullut tutuksi muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaneella, Grönlantiin sijoittuneella Ikuisuusvuonon profeetat -teoksellaan. Kuilu-teoksessa Norjassa syntynyt mutta tanskaksi kirjoittava Leine tuo lukijat matkalle Suomeen. Kuilussa tanskalaiset kaksoset Ib ja Kaj lähtevät keväällä 1918 vapaaehtoisina Suomen sisällissotaan taistelemaan valkoisten puolelle. Sotaa kuvataan jopa makaaberisti taisteluineen, teloituksineen, vankileireineen. Suomalaistyöläisten surmaamisen lomassa kultturellit veljekset keskustelevat oopperasta, teologiasta ja akateemisista opinnoistaan. Heille sota on ideologista taistelua ”bolsevikkeja” vastaan. Suomen sisällissota on kuitenkin vain lähtölaukaus yli 700-sivuiselle romaaninjärkäleelle. Maailmansotien välisenä aikana veljekset asuvat ja tekevät uraa Kööpenhaminassa, nauttivat suurkaupungin iloista ja menoista, luovat ihmissuhteita ja perustavat perheitä. Uusi sota on kuitenkin tuloillaan. Leppoisimmillaan romaani on matkakuvauksissa. Hitlerin nousukin näkyy Kajn juutalaisrakastajattaren elämässä. Vaikka veijarikertomuksia lukiessa voi hymyilyttää, päähenkilöt eivät ole erityisen miellyttäviä. Etenkin Ib kohtelee isäänsä, tämän taloudenhoitajaa rouva Madsenia ja rouva Madsenin poikaa jopa iljettävästi, ja Kajnkin naissuhteissa kunnioitus loistaa poissaolollaan. Nuorena koetun sodan makaaberi ihmiskuva on jättänyt veljeksiin jälkensä – tai he ovat vain kuva yläluokkaisista, ylimielisistä miehistä hyvine ja huonoine luonteenpiirteineen. Teosta voi lukea kertomuksena pahuudesta: mikä sodassa ja julmuudessa ihmistä kiehtoo? Kim Leinen kieli on proosallista ja sujuvaa, ja Katriina Huttusen suomennos on ensiluokkainen. Tanskankielisestä alkutekstiä ryydittävät välillä suomenkieliset kirosanat. Paksun romaanin aikana ehditään luoda uskottavaa ajankuvaa viime vuosisadan alkupuoliskolta, mutta myös sukeltaa syvälle ihmismielen pimeimpiin syövereihin. Toista maailmansotaa edeltävää aikaa on helppo verrata omaan aikakauteemme eri uhkineen. Tammikuussa suomeksi ilmestynyt Kuilu osuu myös sisällissodan muistovuoteen. Tanskalaiskirjailijan näkökulma historiamme synkkään vaiheeseen on virkistävän ulkopuolinen ja syrjäinen Suomi näyttäytyy jopa eksoottisena paukkupakkasineen. Myös itse päähenkilöiden näkökulma on ulkopuolinen: Ibille ja Kajlle Suomen sisällissota on iloinen nuoruuden seikkailu, josta he pääsevät heti halutessaan palaamaan hyvinvoivaan Kööpenhaminaan, eikä heidän tarvitse jäädä sodan särkemään Suomeen. Tamperetta tuhotessaan toinen veljeksistä murehtii enemmän raunioitunutta rakennuskantaa, menetettyjä historian kerroksia kuin teloittamiaan suomalaisia miehiä, naisia ja lapsia. Kalle Keijonen

12

&

Kim Leine: Kuilu (Afgrunden). Suomennos Katriina Huttunen.Tammi 2018.


här är  täällä

STOCKHOLM Maria Häggman Policy Officer, Nordens Fackliga Samorganisation, NFS

Republik eller monarki?

Tasavalta vai monarkia?

Det finska presidentvalet är knappast något som så många svenskar ägnat många tankar åt. Händelsen har gått ganska omärkt förbi i media och måndagen efter valet syns nyheten inte längre ens på de stora dagstidningarnas webbsidor. För republikanska föreningen är det däremot något man följer med stort intresse. Föreningen som sedan 1997 aktivt verkar för avskaffande av monarkin i Sverige, är i sin tur ganska okänd i Finland, där de flesta vuxit upp med kunskap om det svenska statsskicket. Många betraktar också kungafamiljen som kändisar vars liv man gärna följer genom nöjespressen. Mer eller mindre aktivt. I Sverige är kungen statschef och ska enligt regeringsformen representera Sverige och vara en samlande symbol för nationen. Rollen är i dag symbolisk och inte politisk men institutionen finansieras genom den allmänna beskattningen och utbetalas till monarken genom ett årligt apanage. Diskussionen om monarkins framtid har varit aktiv under de senaste åren och det är ingen självklarhet att kungahuset på lång sikt kommer att ha folkets förtroende. Stödet för den svenska monarkin låg 2016 på 54 procent i genomsnitt och trenden är fallande. Det minskade förtroendet för monarkin behöver dessutom ses i ljuset av de senaste årens mediepublicitet. Skandalboken Den motvilliga monarken publicerades 2010 och hade en negativ inverkan på förtroendet för kungen. Bröllopen mellan 2010 och 2015 har i sin tur haft ett stort folkligt stöd, även om de också föranlett diskussion om kostnaderna. Republikanska föreningen i Sverige har idag drygt 10 000 medlemmar, bland dem ett antal opinionsbildare och riksdagsledamöter. Intressant för oss finländare som ofta ser Sverige som föregångarland, är att föreningen noggrant följer med det finska presidentvalet. Svenska republikaner använder ofta Finland som demokratiskt föredöme och utpekar arvkungadömet och monarkin som en kvarleva från en fördemokratisk tid. De argumenterar för att statsskicket behöver förnyas för att passa den moderna demokrati Sverige är. Så även om de finländska presidentvalen ibland kan kännas oglamorösa och varannan gång verkar handla om att ge den sittande presidenten förnyat förtroende, har vi finländare, i motsats till våra svenska grannar, privilegiet att få välja regeringschef själv. 

Suomen presidentinvaalit eivät juuri kiinnosta ruotsalaisia. Tapahtuma jäi melko vähälle huomiolle tiedotusvälineissä, eikä vaalien jälkeisenä maanantaina näkynyt uutista edes suurimpien päivälehtien nettisivuilla. Republikansk förening (tasavaltalaisten yhdistys) sen sijaan seurasi vaaleja suurella mielenkiinnolla. Vuonna 1997 perustettu yhdistys toimii aktiivisesti monarkian poistamiseksi Ruotsista. Yhdistys on melko tuntematon Suomessa, jossa taas suurin osa kansasta tuntee Ruotsin valtiomuodon. Monet pitävät kuninkaallisia julkkiksina, joiden elämää voi seurata viihdelehdistön sivuilta, enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ruotsissa kuningas on valtionpäämies, joka hallitusmuodon mukaan edustaa Ruotsia ja on kansakunnan yhteen liittävä symboli. Rooli ei enää ole poliittinen, ainoastaan symbolinen, mutta instituutio rahoitetaan verovaroista monarkille maksettavana vuosittaisena palkkiona. Keskustelu monarkian tulevaisuudesta on viime vuosina ollut aktiivista, eikä ole itsestään selvää, että kuningashuone tulee aina nauttimaan kansan luottamusta. Monarkiaa tuki vuonna 2016 noin 54 prosenttia ruotsalaisista, ja suunta on alaspäin. Luottamuksen vähenemistä on kuitenkin katsottava viime vuosien mediajulkisuuden valossa. Skandaalikirja Den motvil­ lige monarken (vastentahtoinen monarkki) julkaistiin vuonna 2010, ja se vähensi kuningasta kohtaan tunnettua luottamusta. Vuosina 2010 ja 2015 järjestettyjä hääjuhlia sen sijaan tuki suurin osa kansaa, vaikka häät herättivätkin keskustelua niiden kustannuksista. Ruotsin tasavaltaa ajavalla yhdistyksellä on nykyään reilut 10 000 jäsentä. Joukossa on joitakin suunnannäyttäjiä ja kansanedustajia. Meistä suomalaisista, jotka pitävät Ruotsia monessa asiassa edelläkävijänä, on mielenkiintoista huomata, miten yhdistys seuraa tarkasti Suomen presidentinvaaleja. Ruotsin tasavaltalaiset käyttävät usein Suomea demokratian esikuvana ja pitävät perintöoikeuteen perustuvaa monarkiaa jäänteenä esidemokratiasta. Yhdistyksen mielestä valtiomuoto on uudistettava vastaamaan sitä modernia demokratiaa, jota Ruotsi edustaa. Joten vaikka Suomen presidentinvaalit eivät aina vaikuta hohdokkailta, ja joka toinen kerta kyseessä tuntuu olevan istuvan presidentin uudelleen valinta, on meillä suomalaisilla, toisin kuin ruotsalaisilla naapureillamme, etuoikeus valita itse valtionpäämiehemme. 

13


Kaikkien aikojen suurin fantasiaseikkailu

KRUUNAA TURUN VIERAILUSI!

ESITYKSET 15.2. ALKAEN TURUN KAUPUNGINTEATTERISSA. TÄTÄ ET NÄE MUUALLA!

Varaa liput: 02 262 0030 tai tkt.lippu.fi.


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Finländskt på bokmässan i Köpenhamn

Suomalaisväriä Kööpenhaminan kirjamessuilla

Varje år i november vallfärdar danskarna till årets bokfest ”Bogforum”. Fastän mötesplatsen inte längre är Forum på Frederiksberg, utan sedan några år tillbaka Bella Center på Amager, har mässan behållit sitt gamla namn. I november 2017 hade 35 000 danskar funnit väg till Bogforum, vilket var nytt besöksrekord. Kjell Westö presenterade sin nya bok, som på danska fått titeln Den svovlgule himmel. Boken har blivit väl mottagen i Danmark. I tidningen Politiken fick den fem hjärtan av sex möjliga. En annan finlandssvensk författare, Zinaida Lindén, har utkommit med sin första bok på danska. Det är Viveca Tallgren, bosatt i Danmark sedan 1960-talet, som översatt Lindéns novellsamling Valenciana och gett ut den på hennes och maken Sten Jacobsens förlag Apuleius’ Æsel. På Bogforum intervjuade Tallgren Leningrad-födda Lindén. Den sista frågan löd: Känner du dig som rysk, finlandssvensk, finsk eller något helt annat? – Jag känner mig som en författare, svarade Lindén. När jag på förhand plöjde genom det digra mässprogrammet, lade jag märke till författarnamnet Tapio Juhl. Och javisst, han är ursprungligen finländare, född 1941 i Karelen. År 1943 kom han som ett av de 3 764 krigsbarn som Danmark tog emot, och här har han levt sedan dess. 451 av krigsbarnen blev boende i sitt nya fosterland. Brodern Antero, som var tre år äldre, reste senare tillbaka till Finland, men hade svårt att finna sig till rätta. Som vuxen bosatte han sig igen i Danmark. Tapio Juhl berättar i boken Forgangen om sin uppväxt i Danmark. Han togs om hand som fosterbarn av en änka med två döttrar. Mycket var konstigt och svårt. Tapio valde dock att vara lojal mot sin danska familj, och hade själv ingen kontakt till familjen i Finland, även om brev utväxlades mellan hans finska och danska mor. När hans biologiska mor kom på besök till Danmark ville han inte ens se henne i ögonen. Många trauman har uppstått genom krigsbarnsflyttningen. Det har utkommit flera böcker om och av krigsbarn under de senaste åren, men Tapio Juhl menar själv att han är den första som beskrivit uppväxten ur barnperspektiv. Tapio Juhl har genom Finlands ambassadör i Danmark mottagit Finlands Lejons orden för De gode hensigters tid, en faktabok om krigsbarnen. Boken utkom 2015. 

Joka marraskuu tanskalaiset vaeltavat Bogforum-kirjamessuille. Vaikka tapahtumapaikka ei enää vuosiin ole ollut Forum Fredriksbergissä vaan Bella Center Amagerissa, messut ovat säilyttäneet vanhan nimensä. Viime vuoden marraskuussa tiensä sinne löysi 35 000 tanskalaista, mikä on uusi kävijäennätys. Kjell Westö esitteli messuilla uutta Den svovlgule himmel -romaaniaan, joka on saanut Tanskassa hyvän vastaanoton. Politiken-lehti antoi sille viisi sydäntä kuudesta mahdollisesta. Toinen suomenruotsalainen kirjailija, Zinaida Lindén, on julkaissut ensimmäisen kirjansa tanskaksi. Lindénin novellikokoelman Valenciana on kääntänyt Viveca Tallgren. Tallgren on asunut Tanskassa 1960-luvulta lähtien. Novellikokoelman julkaisi Apuleius’ Æsel -kustantamo, jonka Tallgren omistaa yhdessä miehensä Sten Jacobsenin kanssa. Bogforummessuilla Tallgren haastatteli Leningradissa syntynyttä Lindéniä. Viimeinen kysymys kuului: tunnetko itsesi venäläiseksi, suomenruotsalaiseksi, suomalaiseksi vai joksikin ihan muuksi? Tunnen itseni kirjailijaksi, vastasi Lindén. Kun selailin etukäteen runsasta messuohjelmaa, kiinnitin huomioni kirjailijanimeen Tapio Juhl. Ja totta tosiaan, hän on alun perin suomalainen, syntynyt vuonna 1941 Karjalassa. Vuonna 1943 hän saapui Tanskaan yhtenä niistä 3 764 sotalapsesta, jotka maa otti vastaan. Juhl on asunut Tanskassa siitä lähtien. Sotalapsista 451 jäi pysyvästi uuteen isänmaahan. Juhlin kolme vuotta vanhempi veli Antero palasi sodan päätyttyä takaisin Suomeen, mutta ei oikein löytänyt paikkaansa. Aikuisena hänkin asettui Tanskaan. Tapio Juhl kertoo kirjassaan Forgangen kasvuvuosistaan Tanskassa. Hänet otti kasvattilapseksi kahden tyttärensä kanssa asunut leski. Monet asiat olivat kummallisia ja vaikeita. Tapio päätti kuitenkin olla lojaali tanskalaiselle perheelleen eikä oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä perheeseensä Suomessa, vaikka kirjeet kulkivatkin suomalaisen ja tanskalaisen äidin välillä. Kun biologinen äiti tuli vierailulle Tanskaan, hän ei edes halunnut katsoa tätä silmiin. Sotalapsien siirtelystä aiheutui monia traumoja. Viime vuosina on ilmestynyt useita kirjoja sotalapsista ja sotalapsilta itseltään, mutta Tapio Juhl on mielestään ensimmäinen, joka on kuvannut kasvua lapsen näkökulmasta. Vuonna 2015 ilmestynyt sotalapsista kertova tietokirja De gode hensigters tid toi Tapio Juhlille Suomen Leijonan ansioristin, jonka hänelle luovutti Suomen Tanskan suurlähettiläs. 

15


ajankohtaista  aktuellt Pohjoismainen kirjallisuusviikko – Pohjolan sankarit Marraskuussa viikolla 46 vietettävän Pohjoismaisen kirjallisuusviikon vuoden teema on Pohjolan sankarit. Vuoden tekstit julkistetaan myöhemmin keväällä osoitteessa www.nordisklitteratur.org 

Nordiska litteraturveckan Årets tema för Nordiska litteraturveckan som firas i november är Hjältar i Norden. Årets texter publiceras senare på våren så följ med www.nordisklitteratur.org 

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Bergman 100 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Ingmar Bergmanin syntymästä. Elokuvayhdistys Walhalla esittää vuoden aikana Bergmanin elokuvia Kuukauden pohjoismainen elokuva -sarjassa sekä erillisissä Bergmansarjoissa eri puolella maata. Esitystietoja päivitetään jatkuvasti osoitteessa www.walhalla.fi 

Bergman 100 I år har det gått 100 år sedan Ingmar Bergmans födelse. Filmföreningen Walhalla firar Bergmans minne genom att visa hans filmer i serien Månadens nordiska film och i diverse Bergmanserier runtom landet. Information om visningarna uppdateras fortlöpande på www.walhalla.fi 

AlandicaDebatten – spara datumet AlandicaDebatt heter nytillskottet bland de nordiska sommararenorna som i år har preimär den 13–14.6. Under AlandicaDebatt debatteras aktuella samhällsfrågor i Finland och övriga Norden på svenska. Ålands landskapsregering står som huvudarrangör i samarbete med Föreningarna Norden i Sverige, Finland och Åland samt Svenska Finlands folkting, Alandica Kultur & Kongress och Ålands Convention Bureau. Programmet och informationen gällande anmälan uppdateras vart efter på adressen: http://www.alandicadebatt.ax/  Från vänster Maria Mäntylä som ansvarar för Alandica Kultur och Kongress, huset där den nya arenan äger rum, tillsammans med Dan Backman och Gunnar Westerholm, två av projektledarna för AlandicaDebatt.

Mikko Virtanen on syntynyt väärään maahaan. Hän on ruotsalainen mies suomalaisen miehen kehossa, ja hän kaipaa kotiin – ruotsalaiseen kansankotiin. Sinne, missä karkit maistuvat makeammalta, musiikki soi kauniimmin, ovet avautuvat kutsuvasti sisäänpäin ja ihmiset ulospäin. Pelkkä maahanmuutto ei riitä. Mikko haluaa muutosta, hän halua oikeaksi ruotsalaiseksi, jolla on ruotsalaiset juuret, ruotsalainen perhe, ruotsalainen identiteetti – hinnalla millä hyvänsä. Tre kronor, tack. Miika Nousiaisen romaanin perustuva yllättävä ja riemukkaan vauhdikas Vadelma­ venepakolainen pyörii Kotkan kaupunginteatterissa 5. toukokuuta asti. Lisätiedot ja liput: www.kotkanteatteri.fi 

16

Juha Lahtinen

Vadelmavenepakolainen Kotkan teatterissa


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

www.instagram.com/pohjolanorden www.twitter.com/pohjolanorden

Nordens dag Nordens dag firas igen i Kampen i Helsingfors 23.3. På programmet nordiska artister och mycket annat. Mera information hittar du på www.pohjola-norden.fi 

Pohjolan päivä Pohjolan päivää juhlitaan jälleen Helsingin Kampissa 23.3. Ohjelmassa pohjoismaisia esiintyjiä ja paljon muuta. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.pohjola-norden.fi 

Ansökningstiden för Nordjobb pågår Nordjobb erbjuder ungdomar mellan 18–30 år sommarjobb i ett annat nordiskt land samt boende och deltagande i kulturella aktiviteter. Mera information: www.nordjobb.org 

Nordjobbin hakuaika on käynnissä Nordjobb tarjoaa 18–30-vuotiaille nuorille kesätyön toisessa Pohjoismaassa. Lisäksi nuorille järjestetään asunto ja vapaa-ajan toimintaa. Lisätiedot: www.nordjobb.org 

Sök nordiskt lärarstipendium

Yadid Levy/Norden.org

Ansökningstiden för Pohjola-Nordens nordiska lärarstipendier pågår till 31.3.2018. Stipendier beviljas årligen för studieresor till skolor i andra nordiska länder. Mera information och ansökningsblankett: www.pohjolanorden.fi 

Hae pohjoismaista opettajastipendiä Pohjola-Nordenin myöntämien pohjoismaisten opettajastipendien hakuaika päättyy 31.3.2018. Stipendejä myönnetään muihin Pohjoismaisiin kouluihin suuntautuvia opintomatkoja varten. Lisätiedot ja hakulomake: www.pohjola-norden.fi 

Pohjolan maagiset maisemat Pohjolan luonto Jyllannin dyyneiltä Grönlannin jäätiköille, Skånen pyökkimetsistä Lofoottien vuonoille ja Kolin kansallismaisemasta Islannin laavakentille. Kirsi MacKenzien teoksessa Pohjo­ lan maagiset maisemat on valikoima Pohjoismaiden kauneimpia paikkoja ainutlaatuisin kuvin esitettynä. Paitsi kuvakirjana teos toimii luontokuvaajan oppaana ja avaa kokonaan uusia näkökulmia maisemakuvaukseen. Tunne on vahvasti mukana – lähestymistapa on taiteellinen, mutta samalla pedagoginen: kuinka syntyy sommittelultaan upea maisemakuva ja miten siinä voi hyödyntää valoa ja luovia tekniikoita. Kun kuvaan liittyy tarina, siitä tulee puhutteleva. Kirsi MacKenzie on helsinkiläinen kieltenopettaja, jonka mielenkiinto siirtyy vapaalla luonnon muotoihin. Monissa luontokuvakilpailuissa palkittu Kirsi on tunnettu unenomaisten maisemakuviensa vahvasta muotokielestä. www.docendo.fi 

Nordens magiska landskap Nordisk natur från Jyllands dyner till Grönlands glaciärer, från Skånes bokskogar till Lofotens fjordar och från Kolis nationallandskap till Islands lavafält. Några av Nordens vackraste platser återgivna i unika bilder. Kirsi MacKenzies verk är förutom fotobok, en guide för natur-

fotografen: boken erbjuder helt nya synvinklar på landskapsfotografering. Det konstnärliga tillvägagångssättet förmedlar känslor, men är samtidigt pedagogiskt: hur utnyttjar man ljuset och olika tekniker för att komponera en balanserad och estetisk landskapsbild. Bilden talar till dig då den bär på en berättelse. Kirsi MacKenzie är en språklärare från Helsingfors som på fritiden fokuserar på naturens former. Kirsi är mest känd för drömlika landskapsfotografier med ett starkt bildspråk och har prisbelönats i många naturfototävlingar. www.docendo.fi 

17


EYRE J

A N E

KOTIOPETTAJATTAREN ROMAANI

MOD. INTUITION. GNISTA.

ROHKEUS. INTUITIO. KIPINÄ. PREMIÄR 13.9.2018 ENSI-ILTA SUOMENKIELINEN TEKSTITYS

BILJETTERNA TILL SALU NU!

LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI 18


Pohjola-Nordens skolverksamhet

Stipendier och kurser Till studerande och skolelever erbjuds många olika stipendier för nordiska studieresor och studier i andra nordiska länder. Utöver dessa kan elever och studerande utöka sina Norden-kunskaper på språk- och kulturkurser och konferenser för elever. Stipendier bör ansökas om innan själva utbytet eller resan. Stipendierna är enbart menade för resor till andra nordiska länder och endast för skolor/elever/lärare som är bosatta i Finland kan ansöka om våra stipendier. Bidragen omfattar tyvärr inte yrkeshögskolor och universitet.

Lärarstipendium Lärarstipendier beviljas för studieresor och undervisningsbesök till andra nordiska sko-

lor som sker under terminen. Sökande bör ha värdskolan klar då stipendieansökan skickas in. Lärare från grundskolor, gymnasier, normalskolor samt yrkesläroanstalter kan ansöka om lärarstipendium. Studieresan pågår i en eller två veckor, alltså 5 eller 10 arbetsdagar. Ansökningstid varje år 1.1 - 31.3

Norden.org / Benjamin Suomela

Nordiskt samarbete inom skolverksamheten och utbytesprogrammen har länge varit en viktig del av Pohjola-Nordens verksamhet. Via Pohjola-Norden deltar varje år tusentals elever och lärare i nordiska utbytesprogram. Utöver utbytesprogrammen erbjuder Pohjola-Norden hjälp och samarbete till studerande, skolor och lärare i form av olika seminarier, resebidrag, bokpris och undervisningsmaterial.

Språkkurs för finskspråkiga gymnasister Pohjola-Norden erbjuder en intensivkurs där deltagarna har möjligheten att förbättra speciellt sina muntliga kunskaper i svenska, träffa svenskspråkiga unga, bekanta sig med svensk kultur och på så vis stärka sin nordiska identitet. Kursen är avsedd för finskspråkiga gymnasister. Stipendiet omfattar undervisning, resor, logi och fritidsaktiviteter. Varje gymnasium kan ansöka om stipendium för en elev per år. Vid beviljandet av stipendier ges företräde år de skolor som inte deltagit i föregå-

ende utdelning. Sammanlagt beviljas varje år stipendier åt 45 elever. Ansökningstiden meddelas i mars-april, följ med våra webbsidor eller Facebook för uppdateringar.  Mer om stipendierna kan du läsa på vår webbsida: https://pohjola-norden.fi/sv/skolor/ stipendier_och_kurser

Pohjola-Nordenin kouluyhteistyö Yhteistyö koulujen kanssa ja erilaiset vaihtoohjelmat ovat pitkään olleet tärkeä osa Pohjola-Nordenin toimintaa ja pohjoismaista yhteistyötä. Vuosittain tuhansia oppilaita ja opettajia osallistuu Pohjola-Nordenin kautta pohjoismaisiin vaihto-ohjelmiin. Vaihtoohjelmien lisäksi Pohjola-Norden tarjoaa apua ja yhteistyötä opiskelijoille, kouluille ja opettajille. Se järjestää erilaisia seminaareja ja jakaa matka-avustuksia, kirjapalkintoja ja opetusmateriaaleja.

Stipendit ja kurssit Opiskelijat ja koululaiset voivat hakea erilaisia apurahoja toisiin Pohjoismaihin suuntautuviin opintomatkoihin sekä toisissa Pohjoismaissa opiskeluun. Kieli- ja kulttuurikursseilla ja oppilaskonferensseissa oppilaat ja opiskelijat voivat kartuttaa Pohjolatietouttaan. Stipendejä pitää hakea ennen vaihdon alkua tai matkalle lähtöä. Stipendit ovat vain

muihin Pohjoismaihin suuntautuvia matkoja varten, ja ainoastaan koulut/oppilaat/opettajat, jotka asuvat Suomessa, voivat hakea stipendejämme. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eivät kuulu avustusten piiriin.

Opettajastipendi Opettajastipendejä myönnetään muihin pohjoismaisiin kouluihin lukukauden aikana tapahtuviin opintomatkoihin ja opetukseen tutustumista varten. Hakijalla pitää olla isäntäkoulu valmiina stipendiä haettaessa. Opettajastipendejä voivat anoa peruskoulun, lukion, harjoittelukoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten opettajat. Opintomatkan kesto on yksi tai kaksi viikkoa, eli viisi tai kymmenen työpäivää. Hakuaika vuosittain 1.1.–31.3.

Suomenkielisten lukiolaisten kielikurssi Pohjola-Norden tarjoaa intensiivikurssin,

jolla osallistujat saavat mahdollisuuden parantaa erityisesti suullista kielitaitoaan, tavata ruotsinkielisiä nuoria, tutustua ruotsalaiseen/suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja sen myötä vahvistaa pohjoismaista identiteettiään. Kurssi on tarkoitettu suomenkielisille lukiolaisille. Stipendi pitää sisällään opetuksen, matkat, majoituksen ja vapaa-ajan ohjelman. Jokainen lukio voi anoa stipendiä yhdelle opiskelijalle vuosittain. Stipendien myöntämisessä priorisoidaan niitä kouluja, jotka eivät ole olleet mukana edellisessä jaossa. Yhteensä stipendejä myönnetään vuosittain 45 oppilaalle. Hakuaika julistetaan maalis–huhtikuussa. Seuraa nettisivujamme ja Facebookia pysyäksesi ajan tasalla.  Lue lisää nettisivuiltamme: https://pohjola-norden.fi/suomeksi/ kouluille/stipendit_ja_kurssit

19


Keitä me olemme?

Liittotoimisto esittäytyy Pohjola-Nordenin liittotoimisto sijaitsee Helsingissä. Se vastaa valtakunnallisesta ja yhteispohjoismaisesta toiminnasta kuten edunvalvonnasta, erilaisista seminaareista, pohjoismaisista projekteista, koulualan toiminnasta ja apurahoista. Liittotoimisto auttaa myös jäsenasioissa ja aluetoiminnassa. Urpo Uusitalo ”Sekatyömies”, Talous- ja markkinointijohtaja Olen Upi ja vastaan liiton toimistolla talous- ja hallintoasioista. Päiväni koostuvat muun muassa talouden seurannasta, rahoitushakemuksista sekä erilaisista työja sidosryhmätapaamista. Tarvittaessa kannan myös pahvilaatikoita ja askartelen joulukoristeita.

Marika Lindström Asiantuntija, jäsen- ja aluetoiminta Olen Marika Lindström ja toimin Pohjola-Nordenin alue- ja jäsentoiminnan asiantuntijana. Tehtäviini kuuluu liiton aluetoiminnan koordinointi, jäsenrekisterin pito, jäsenasioiden hoito ja paikallisyhdistysten palvelu. Olen kaksikielinen, joten voit olla minuun yhteydessä suomeksi tai ruotsiksi. Autan mielelläni esimerkiksi osoitteenmuutoksissa, jäsenmaksujen setvimisessä ja toimintatukiasioissa.

20

Michael “Miche” Oksanen Generalsekreterare

Kirsi Lantto Asiantuntija, jäsen- ja aluetoiminta

Som generalsekreterare skall jag leda förbundets verksamhet utifrån de strategiska beslut förbundsmötet och styrelsen tar. Mitt jobb går även mycket ut på att lobba för ärenden som är viktiga för PoNo. Detta betyder att jag ofta sitter med på olika möten och förhandlingar. För att PoNo skall kunna bedriva sin verksamhet behövs det även ekonomiska medel, arbetet med att bygga upp en hållbar ekonomi finns även på mitt arbetsbord. För att kunna leda verksamheten bör även generalsekreteraren även veta vad som händer ute på fältet, därför försöker jag även hinna och besöka våra medlemsföreningar så ofta som möjligt. Föreningen Nordens förbund och samarbetet mellan kollegerna i de andra länderna är även mycket viktig arbetsuppgift.

Olen Kirsi Lantto ja toimin Pohjola-Nordenin alue- ja jäsentoiminnan asiantuntijana. Tehtäviini kuuluu liiton aluetoiminnan koordinointi, jäsenrekisterin pito, jäsenasioiden hoito ja paikallisyhdistysten palvelu. Erityisosaamiseni on Pohjoiskalotin asioissa. Olen suomenkielinen, käytän kuitenkin myös ruotsia. Autan mielelläni esimerkiksi osoitteenmuutoksissa ja jäsenmaksujen setvimisessä.

Anna Välimaa Projektipäällikkö, Haloo Pohjola Työskentelen projektipäällikkönä Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelussa Haloo Pohjolassa. Työn keskiössä ovat sekä liikkuvuuskysymykset että rajaesteet. Jos Pohjoismaiden välisessä liikkuvuudessa ilmenee ongelmia, analysoin ne ja raportoin eteenpäin Pohjoismaiden ministerineuvoston Rajaesteneuvostolle.


Kitty Rönnberg Rådgivare, kommunikation och skolsamarbete

Lasse Paukkonen Utvecklingskoordinattor/ Kehittämiskoordinaattori

På mitt bord finns kansliets externa och interna kommunikation samt marknadsföring och sociala medier. Jag ansvarar för webbsidorna och intrat och skickar ut förenings- och medlemspost. Till mina uppgifter hör även marknadsföring av olika evenemang som till exempel språkkurser, skolturnéer och våra stipendier. Jag fungerar också som redaktör för Pohjola-Nordens tidning och de kommande regiontidningarna, där jag skriver, bearbetar och samlar ihop artiklar. Jag ansvarar också för nätbutiken och koordineringen av den nordiska litteraturveckan i Finland.

Till mina arbetsuppgifter hör utvecklandet av Nordjobb och Pohjola-Norden i skolan projekten. Pohjola-Norden i skolan är en skolturné, där PohjolaNorden presenterar sin verksamhet och Nordiska möjligheter för skolelever i gymnasieåldern. Nordjobb är ett nordiskt arbetsmarknadsprogram, som ökar mobiliteten på den nordiska arbetsmarknaden. Koordringen och utvecklandet av Nordjobb, sker i samarbete med Pohjola-Nordens ungdomsförbund, som har projektanställda under sommarmånaderna då det finns Nordjobbare i Finland.

HELPPOUS HELPPOUS– –JOUSTAVUUS JOUSTAVUUS– –HALLITTAVUUS HALLITTAVUUS– –TAVOITETTAVUUS TAVOITETTAVUUS- KUSTANNUSTEHOKKUUS - KUSTANNUSTEHOKKUUS

Elena Free on vapautta! Vapauta itsesi ja yrityksesi liiketoiminta turhista kahleista ja investoi tulevaisuuteen jo tänään. Elena Free on tehokas ja tuottava toimiston viestintätarpeiden palvelukokonaisuus, joka antaa asiakkaallesi mahdollisuuden valita vapaasti yhteydenottomenetelmän ja voit itse palvella heitä aina halutessasi. Elena Free palvelun avulla viestintämenetelmät kootaan helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi, jossa tavoitettavuus ja paikkariippumattomuus muodostavat tehokkaan asiakaspalvelun rungon. Elena Free palvelun kehittämisen perustana on sitoutuminen kestävään yhteistyöhön, joka muodostuu aidon ihmiseltä ihmiselle tekemisen kautta. Elena Free palvelun eduista, hyödyistä ja tehokkuudesta pääset osalliseksi, kunhan olet avoin ja otat meidät vastaan keskustelemaan liiketoimintaasi tukemaan, joten... haasta asiantuntijamme jo tänään keskusteluun, ja luodaan yhdessä palveluympäristöstänne entistä tuottavampi.

KOMMUNIKOI – TYÖSKENTELE – KAIKKIALLA

Älypuhelimet - liittymät - työasemat - asiakaspalvelujärjestelmät – tietoliikenneyhteydet – pilvipalvelut - tulostusjärjestelmät - tietoturvaratkaisut

www.elena.fi – 010 400 5700 – myynti@elena.fi – tiketti@elena.fi

21


KOMIK, DANS & MUSIK

Ö J L I M S U H U R A V I AL EN NÄSTANMUSIK

ON IK: LEIF JORDANSS US M USKANEN • S ED SM RO ÄSTARE: MAIJA RU AV BARB M LL PE KA • N NE ARKKU NENO Y • KOREGRAFI: M NE GNELL, EA M S SI EK AL : REGI LA LAINE, NICKE LI EL ST , IN LT HU NA KKINEN, AN FELT FORSMAN, NINA HU MAN, NIKLAS ÅKER AX NY M A N, NN SO JO RS , DE ND AN LU DENNIS NY PÅ SCEN: MIKAEL ISTOFER MÖLLER, KR RGHÄLL , NK RA LL LI A LV SI ÄINEN, JOAKIM BE ÄR M KÄ KO AK JA : MUSIKER MÅ TI TI ON TO FR

5.3 6.3 13.3 14.3 15.3 16.3

KL. 18 KL. 19 KL. 19 KL. 19 KL. 12 KL. 19

LÖ TI ON TO TI ON

17.3 3.4 4.4 5.4 10.4 11.4

KL. 19 KL. 19 KL. 19 KL. 19 KL. 19 KL. 12

TO FR LÖ MÅ MÅ TI

12.4 13.4 14.4 16.4 23.4 24.4

KL. 19 KL. 19 KL. 14 KL. 18 KL. 18 KL. 19

ON TO ON TO FR TI

25.4 26.4 2.5 3.5 4.5 8.5

KL. 12 KL. 19 KL. 19 KL. 12 KL. 19 KL. 12

BOKA BILJETTER VIA SVENSKA TEATERN ELLER LIPPU.FI Svenska Teaterns biljettkassa är öppen måndag–lördag 12–18 samt 1 h innan föreställningen börjar, tel. (09) 6162 1411 Gruppbokning: måndag–fredag 10–16, tel. (09) 6162 1433 • Lippu.fi: må–lö 9–21, sö 10–18, tel. 0600 900 900 (1,98 €/min+lsa)

ON FR LÖ

9.5 11.5 12.5

KL. 19 KL. 19 KL. 19

Rätt till ändringar förbehålles

svenskateatern.fi


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Den bekväme vikingen

Mukavuudenhaluinen viikinki

Kanske beror det på att det handlar om ytterst få människor som håller till i hårt klimat och som lever i grannskap med våldsam natur. Kanske beror det på att helskäggiga fotbollsspelare återförenas med stammen genom att klappa med händerna och ropa ”Hú!” åt varann. Kanske beror det på det barska namnet: islänningar. Ibland känns det som om att andra nordbor har uppfattningen att de sista överlevande vikingarna bor på den avsidesliggande ön i norr. Så när jag en gång råkade nämna för en svensk kompis att jag hade fått lunginflammation efter ett dopp i en dansk simbassäng hånade hon mig för ynkedom. Sanningen är att vi är ett bekvämt folk. Våra bassänger är sköna och varma, samtliga hem är uppvärmda även på sommarn och vi kör överallt i egna bilar. Var och en från dörr till dörr. Man ser knappt islänningar till fots eller på bussen, och absolut inte på tåget eftersom de inte finns. Dock verkar det som om att det just nu pågår en mentalitetsändring. Även om 83 procent av alla islänningar fortfarande kör privatbil till arbete är det faktiskt en minskning från tidigare år. Till mångas irritation finns det nu också ett antal cyklar på banorna, det har blivit populärt att sitta i den kalla bassängen i simhallen och nu finns det planer på att lansera en ny tåglinje, Borgarlínan eller Stadslinjen, i huvudstaden. Det bygger för den inhemska befolkningen på ett helt nytt tankesätt om att det ska vara orimligt i längden att planera en stad med utgångspunkt i privatbilens behov. Den lär ta för mycket utrymme, ha för höga klimatpåverkande utsläpp och dessutom ska det vara oekonomiskt med tusentals bilförare som samtidigt väntar på grönt ljus. Huvudstaden lockar allt fler människor och det kräver i sin tur bättre lokaltrafik. Inte alla är emellertid med på tåget. Som väntat är många ovilliga att lämna sina privatbilar och dela vägarna med andra resenärer. Stadslinjen sägs vara för dyr, ta för mycket utrymme från övrig trafik och dessutom kommer islänningar aldrig att pendla kollektivt. Vi är ju en bilnation. Men för en gångs skull ser det ut som om att de negativa rösterna inte ska få det sista ordet, eftersom Stadslinjen börjar skrida iväg. Kanske måste vi vänja oss vid att tåla obehag. Kanske kommer vi slutligen att leva upp till vår image. 

Ehkä se johtuu siitä, että vain harvat ihmiset asuvat ankarassa ilmastossa villin luonnon läheisyydessä. Tai partasuisten jalkapalloilijoiden tavasta taputtaa käsiään ja huutaa toisilleen Hú! Tai kenties jäähän viittaavasta nimestä Islanti. Joskus tuntuu nimittäin siltä, että muiden pohjoismaalaisten mielestä viimeiset viikingit asuvat pohjoisessa sijaitsevalla syrjäisellä saarella. Niinpä eräs ruotsalainen kaverini härnäsi minua surkeudestani, kun sain keuhkokuumeen tanskalaisessa uimalassa käytyäni. Totuus on, että olemme mukavuutta rakastava kansa. Meidän uimalamme ovat ihania ja lämpimiä, kaikki talot ovat lämmitettyjä myös kesällä, ja ajamme joka paikkaan omilla autoilla – joka ikinen ovelta ovelle. Islantilaisia ei juuri näe kulkemassa jalan tai linjaautolla eikä varsinkaan junalla, koska niitä ei ole. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että juuri nyt ajattelussa on meneillään suuri muutos. Vaikka edelleen 83 prosenttia kaikista islantilaisista ajaa omalla autolla töihin, luku on pienentynyt aiemmasta. Lisäksi teille on monien ärsytykseksi ilmaantunut pyöräilijöitä, kylmässä altaassa istumisesta on tullut suosittua ja pääkaupunkiin on suunnitteilla junarata, Borgarlínan-kaupunkilinja. Islantilaisten onkin totuttava ajatukseen, että kaupunkisuunnittelun perustana ei ole yksityisautoilun tarpeet. Yksityisautoilu vie liikaa tilaa, sen päästöillä on selvät ilmastovaikutukset, ja tuhansien autojen odottelu liikennevaloissa on epätaloudellista. Pääkaupunki houkuttelee yhä useampia, ja se edellyttää parempaa paikallisliikennettä. Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana junassa. Kuten oli odotettavissa, monet ovat haluttomia luopumaan oman auton käytöstä ja jakamaan liikkumistaan muiden matkustajien kanssa. Kaupunkilinjan sanotaan olevan liian kallis, vievän liikaa tilaa muulta liikenteeltä, ja lisäksi islantilaiset eivät tule koskaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja – mehän olemme autokansa. Kerrankin näyttää siltä, että ei-äänet eivät saa viimeistä sanaa, ja kaupunkilinja alkaa hahmottua. Ehkä meidän on totuttava sietämään epämukavuutta. Ehkä lopulta alamme elää imagomme mukaisesti. 

23


iStock.com/filipefrazao

Argentiinan Pikku-Pohjola Argentiinassa elää edelleen paljon pohjoismaalaisten siirtolaisten jälkeläisiä.

Unelma Nueva Finlandiasta Argentiinan pohjoisimmassa kulmassa lähellä suurta Iguazún vesiputousta sijaitsee Misionesin provinssi. Se on kapea suikale koillis-Argentiinaa Brasilian ja Paraguayn välissä. Alueen suurin kaupunki on Oberá. Noin 60 000 asukkaan kaupungin perustivat ruotsalaiset vuonna 1928. 1900-luvun alussa täällä oli vain metsää, mutta Argentiina tarvitsi asukkaita ja lupauk­set uudesta ja paremmasta tulevaisuudesta houkuttelivat monia. 12.5.1906

24

Suomesta lähti reilun 130 siirtolaisen ryhmä kohti Misionesia. Ryhmää johti Arthur Thesleff, 35-vuotias seikkailija ja haaveilija, joka halusi luoda ”Nueva Finlandian”, utopistisen yhteiskunnan Argentiinaan kauas Suomen poliittisesta sorrosta ja muista ongelmista. Viipurissa vuonna 1871 syntynyt Thesleff oli itseoppinut tiedemies sekä romanikielten ja sienten asiantuntija. Kaksi vuotta aiemmin hän oli ollut Argentiinassa etsimässä sopivaa aluetta uudelle siirtokunnalle yhdessä parin muun innokkaan kans­sa. He päättivät valita Misionesin provinssin. 90 prosenttia Arthur Thesleffin vuoden 1906 siirtolaisryhmästä oli suomenruotsalaisia, monet opiskelijoita ja akateemikkoja Helsingistä. Ei kovinkaan ihanteellinen tausta, kun tarkoitus oli raivata maata trooppisessa metsässä kaukana kotoa. Misionesin Colonia Finlandesan todellisuus osoittautuikin hyvin toisenlaiseksi kuin monet olivat kuvitelleet. Osa Thesleffin ryhmästä oli pohjanmaalaisia, monet heistä käteviä käsistään ja kokeneita maanviljelijöitä, minkä ansiosta heillä oli paremmat mahdollisuudet selvitä haasteista. Suurin osa matkaajista oli nuoria miehiä, osa oli ottanut perheensä mukaan. Lisäksi ryhmään kuului muutama yksinelävä nainen.

ja lapset jäivät ensin Suomeen. Se oli järkevä päätös, sillä Colonia Finlandesan uudisraivaajia odotti erittäin raskas työ. Argentiinan hal­litus oli jakanut palan maata kaikille, mutta aloittaa piti nollasta. Tiheää metsää piti raivata viidakkoveitsellä ja vaarana olivat villieläimet, käärmeet ja kaikenlaiset suuret ja myrkylliset hyönteiset. Teitä ja siltoja piti rakentaa, kaivoja kaivaa ja taloja pystyttää. Hyttyset ja muut hyönteiset vaikeut­tivat työntekoa, ja ilmasto oli vieras. Pohjoismaista kesää muistuttavan Argentiinan talven jääkylmiä öitä seurasi usean kuukauden kuumuus, johon siirtolaiset eivät olleet tottuneet. Suuri osa uudisrakentajista

CF – muisto vain Yksi pohjanmaalaisista siirtolaisista oli 10.11.1870 Korsnäsissä syntynyt Johan Karl Henriksson Sand. Hän lähti matkaan yksin toukokuussa 1906. Vaimo Lovisa

Gunilla Heick

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa useat pohjoismaalaiset jättivät kotimaansa. Perheissä oli paljon lapsia, ja vain yksi saattoi periä koti­tilan – jos sellaista ylipäänsä oli. Monet lähtivät siksi etsimään onneaan muualta, etupäässä Amerikasta. Lukemattomilla pohjoismaalaisilla on tämän jäljiltä sukulaisia Atlatin toisella puolella. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet Pohjois-Amerikkaan. Myös Etelä-Amerikka, Australia ja Uusi-Seelanti houkuttelivat. Argentiinaan muutti paljon siirtolaisia Tanskan maaseudulta. Vuodesta 1860 vuoteen 1930 maahan asettui vajaat 130 000 tanskalaista siirtolaista. Nuori lollantilainen opettaja Hans Fugl saapui ensimmäisenä jo vuonna 1844 ja loi perustan Tandilin tanskalaiselle siirtokunnalle. Hänen maanmiehensä asettuivat pääsosin alueelle, jota pikkuhiljaa alettiin kutsua nimellä ”Danskertrekanten”. Se sijaitsee Buenos Airesista etelään ja rajautuu Tandilin, Nenochean ja Tres Arroyosin kaupunkeihin. Tänä päivänä Argentiinassa asuu noin 40 000 tanskalaisten siirtolaisten jälkeläistä. Vanhimmat heistä puhuvat yhä tanskaa. Vuoteen 2017 asti Nenochean seurakunnalla oli oma tanskaa puhuva pappinsa Steen Lerfeldt. Hän tuli maahan alunperin lyhyellä sopimuksella vuonna 1971, mutta viihtyi niin hyvin, että jäi 46 vuodeksi.

Stina Sandin vanhemmat olivat molemmat kotoisin Ruotsista.


Gunilla Heick

Kyltti Pohjoismaiden yhteisötalolla Oberássa muistuttaa lähtömaista.

turvautuikin ainoaan lohtuun, liialliseen alkoholinkulutukseen. Johan Sand kuului heihin, jotka pärjäsivät hyvin. Joillakin meni huonosti, ja monet palasivat Suomeen, jos heillä vain oli rahaa lippuun. Johan ja Lovisa Sand muuttivat jonkin ajan kuluttua Bonplandin paikkakunnalle jonkin matkaa länteen. Alueet, joita suomalaisille oli alunperin jaettu, osoittautuivat nimittäin erittäin kivisiksi. Johan Sand viljeli pääasiassa yerba mate -puuta (Ilex paraguariensis), jonka lehtiä käytetään Etelä-Amerikassa hyvin suosittuun matejuomaan. Tupakka oli toinen tärkeä kasvi. Johan Sand kasvatti myös maissia, vehnää ja riisiä sekä viljeli papuja, kurpitsoja ja meloneita ja vähitellen myös appelsiineja, aprikooseja ja banaaneja. Sandin perheestä tuli suomalaisen siirtokunnan tukipilari. Suomen siirtolaiset perustivat oman koulunsa ja rakensivat oman kirkkonsa. Poika Otto Erik Sand oli mukana edistämässä Oberán kaupungin kehitystä, ja hänellä oli useita luottamus­

tehtäviä. Hän menehtyi äkillisesti ja aivan liian aikaisin 43-vuotispäivänään 19.7.1944. Alkuperäisestä Colonia Finlandesasta ei ole jäljellä enää mitään. Alueella kasvaa vain istutettuja havupuita. Johan Sand kuoli Bonplandissa 1931 ja sai sieltä myös viimeisen leposijansa. Lovisa Sand on haudattu Oberán kaupunkiin, jonne hän muutti poikansa Otto Erikin luo. Kaikki perheen viisi lasta menivät naimisiin ruotsalaisten siirtolaisten jälkeläisten kanssa, ja tänä päivänä Johanin ja Lovisan jälkeläisiä on yli 300. Otto Erik Sand meni naimisiin Annette Hedenströmin kanssa, joka oli kotoisin Skellefteåsta. He saivat yhdessä lapset Sonian, Hugon, Celian, Raulin, Noemín ja Diegon. Lapset oppivat ruotsia, ja Noemí, jonka tapasin 2007, puhui kieltä edelleen. Hänen miehensä Leonardo Andersson toimi Ruotsin konsulina Oberássa. Noemín vuonna 1929 syntyneestä isoveli Hugo Sandista tuli Suomen kunniakonsuli. Hän kuoli vuonna 1997, ja hänet on haudattu Oberán ruotsalaiselle hautausmaalle yhdessä vaimonsa Teresan kanssa.

Säilyvätkö siirtolaiskielet? Kun mieheni ja minä olimme matkustamassa Argentiinaan 2007, olin yhteydessä Buenos Airesin Suomen suurlähetystössä työskennelleeseen Petra Themaniin. Sain häneltä Hugo Sandin, Suomen nykyisen kunniakonsulin, yhteystiedot. Hän on Hugo vanhemman poika, Otto Erikin pojanpoika ja Johan Sandin pojanpojanpoika – siis hänen, joka lähti siirtolaiseksi Pohjanmaalta. Hugo Sand kierrätti meitä Oberássa sekä pohjoismaisella talolla että useiden suomalaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten siirtolaisten jälkeläisten luona. Tapasimme muun muassa hänen vanhan sukulaisensa Arturo Arvid Sandin, joka on naimisissa ruotsalaistaustaisen Stinan kanssa. Stinan vanhemmat syntyivät mo-­ lemmat Ruotsissa ja hän puhui edelleen kaunista ruotsia. Hän on myös vieraillut useiden sukulaistensa luona Ruotsissa Uumajasta Malmöön. Sverre Kleivenin vanhemmat puolestaan lähtivät siirtolaisiksi Norjan Mosjøenista, ja Ana Davidsenin isän vanhemmat tulivat

25


Fotot tillhör Bror Antus.

Johan Sand ja puolisonsa Lovisa kuvassa vasemmalla.

26

ulkopuolella. Viljon vanhemmat lähtivät siirtolaisiksi Pohjois-Suomesta Brasiliaan vuonna 1911. He eivät kuitenkaan viihtyneet ja jatkoivat Misionesin Colonia Finlandesaan 1912. Itse Viljo ei ikinä ehtinyt vierailla Suomessa, mutta oppi hieman kieltä vanhemmiltaan. Hän työskenteli koko ikänsä pelloilla matea viljellen. Nyt sekä Viljo että hänen vaimonsa Sara ovat jo kuolleet.

Tapasimme matkallamme myös Viljon siskon Hanna Niskasen, joka oli pirteä ja iloinen 87-vuotias. Nyt hänkin on poissa, kuten koko hänen sukupolvensa. Vierailu vanhojen suomalaisten siirtolaisten luona oli kuitenkin erittäin liikuttava kokemus, jota en unohda koskaan. Vastaus Viljo Niskasen hieman surul­ liseen kysymykseen ei sekään ole niin surullinen kuin voisi kuvitella. Hänen nuorempi sukulaisensa Graciela Niskanen on nimittäin opettanut monille lapsille suomea paikallisessa koulussa. Hän teki sitä vapaaehtoisesti kerran viikossa monien vuosien ajan. Gracielalla on edelleen hänen mummonsa suomalainen raamattu. Kun tapasimme vuonna 2007, hän ei ollut vielä käynyt Suomessa. Pari vuotta sitten sekin onnistui.  Teksti: Gunilla Heick

Epilogi

Gunilla Heick

Tanskasta. Sverre puhui erinomaista norjaa, ja myös Anan tanska oli virheetöntä. Keskenään he puhuvat kuitenkin espanjaa ja tuntevat itsensä argentiinalaisiksi. Heidän poikansa puhuvat ainoastaan espanjaa. – Vielä noin 50 vuotta taaksepäin Oberáhan ei tullut maantietä. Lentokone oli ainoa kuljetustapa. Joka päivä lähti lento Buenos Airesiin, kertoi Sverre Kleiven. Nykyään useita hienoja pitkänmatkan busseja ajaa päivittäin sekä etelään että pohjoisessa sijaitsevalle Iguazún vesiputouk­ selle. Sverre Kleiven istui 43 vuotta Oberán ruotsalaisen vuonna 1956 vihityn Olaus Petri -kirkon hallituksessa. Täällä pojat Nestor, Roberto ja John on kastettu, konfirmoitu ja vihitty. Vanhimman pojan vaimo on suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen. Myös lapsenlapset on kastettu samassa kirkossa. Kaupungin ruotsalainen perinne näkyy siinäkin, että Oberássa on Carl von Linnén nimeä kantava koulu. Useita vuosia Sverre Kleiven istui myös Oberán pohjoismaisen talon Colectividad Nordican hallituksessa. Täällä siirtolaisten jälkeläiset tapaavat sukujuhlissa ja muissa isoissa tapahtumissa. Ana ja Sverre arvioivat, että Oberássa asui vuonna 2007 noin 150 henkilöä, jotka edelleen puhuivat ruotsia, norjaa tai tanskaa. Skandinaaviset siirtolaiskielet siis olivat edelleen elossa Misionesissa. – Kuka puhuu suomea meidän jäl-­ keemme? mietti kuitenkin Viljo Niskanen retorisesti ja hieman surullisena, kun vierailimme hänen kotikylässään hieman Oberán

Graciela Niskanen pitää muiden argentiinalaisten tavoin kansallisjuoma matesta.

Nyt myös Hugo Sand on käynyt Suomessa. Satayksitoista vuotta sen jälkeen, kun hänen isoisoisänsä Johan Sand tuli Argentiinaan, oli Hugo ensimmäinen hänen jälkeläisistään, joka näki vanhan isänmaan. Hugo ja hänen puolalaissyntinen vaimonsa Ruth vierailivat Helsingissä viime kesänä osana suurempaa argentiinalaisryhmää. Pari kävi myös Oravaisilla ja tapasi kahden tunnin aikana Hugon isoisoäidin Lovisan sukulaisia. Matka tehtiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.


Gunilla Heick

Hugo Sand i Oberá 2007, framför minnestavlan som sattes upp i anledning av 100-året för finländarnas ankomst till Colonia Finlandesa i provinsen Misiones.

Norden i Argentina I Argentina lever det fortfarande en del efterkommande till nordiska immigranter. I slutet av 1800-talet och början av 1900talet lämnade många nordbor sitt fosterland. Familjerna var barnrika, och bara en kunde ärva hemmanet – om man alls hade ett sådant. Många sökte därför lyckan i andra länder, främst Amerika. Otaliga nordbor har släkt på andra sidan Atlanten. Alla åkte dock inte till USA eller Kanada. Bland annat Sydamerika, Australien och Nya Zeeland lockade också. Argentina var ett land som åtskilliga danska bönder emigrerade till. I perioden 1860 till 1930 slog sig knappt 13 000 danska invandrare ner här. Den unge lollandske läraren Hans Fugl ankom som den förste redan år 1844, och lade grunden till en dansk koloni i Tandil. Hans landsmän

bosatte sig främst i det som småningom kom att kallas ”danskertrekanten”, ett område söder om Buenos Aires, som avgränsas av städerna Tandil, Necochea och Tres Arroyos. Det bor i dag omkring 40 000 efterkommande efter danska invandrare i Argentina. De äldsta talar ännu danska. Fram till år 2017 hade församlingen i Necochea en dansktalande präst, Steen Lerfeldt. Han kom ursprungligen hit år 1971 på ett kort kontrakt, men trivdes så bra att han stannade på sin post i 46 år.

Drömmen om Nueva Finlandia Längst uppe i nordligaste hörnet av Argentina, nära de stora Iguazú-vattenfallen,

ligger provinsen Misiones, en smal arm av Argentina som sträcker sig upp mot nordöst, mellan Brasilien och Paraguay. Den största staden här heter Oberá. Den blev grundlagd av svenskar år 1928, och har i dag drygt 60 000 invånare. I början av 1900-talet var här bara urskog. Men Argentina behövde invandrare, och locktonerna om en ny och bättre framtid frestade många. Den 12 maj 1906 reste en grupp på drygt 130 emigranter från Finland till Misiones. Gruppen leddes av Arthur Thesleff, en 35-årig äventyrare och fantast, som ville skapa ett Nueva Finlandia, ett utopiskt samhälle i Argentina, långt borta från politiskt förtryck och andra problem i Finland.

27


Thesleff, född i Viborg 1871, var en självlärd vetenskapsman, expert på zigenarspråk och svampar. Två år tidigare hade han varit på rekognosceringsfärd till Argentina, tillsammans med ett par andra entusiaster, för att hitta ett lämpligt område för den nya kolonin. De fastnade för provinsen Misiones. Nittio procent av deltagarna i Arthur Thesleffs emigrantgrupp år 1906 var finlandssvenskar, många av dem studenter och akademiker från Helsingfors. Inget särskilt nyttigt bagage när det gällde att röja ny mark i den tropiska urskogen i ett fjär�ran land. Verkligheten för de flesta nybyggarna i Colonia Finlandesa i Misiones blev också en helt annan än de hade föreställt sig. I Thesleffs grupp fanns en rad österbottningar, många av dem händigt folk med erfarenhet av jordbruk, vilket gav bättre förutsättningar att klara utmaningarna. De flesta av resenärerna var unga män. En del hade tagit sina familjer med. Dessutom innehöll gruppen några ensamstående kvinnor.

Gunilla Heick

Sverre Kleiven har norska rötter och pratar utmärkt norska, hans hustru Ana Davidsen har danska rötter och talar fin danska - men inbördes talar de spanska. Sönerna talar enbart spanska.

Noemí Sand de Andersson, syster till Hugo den äldre och faster till Hugo den yngre, håller Johan och Lovisas familjeporträtt. Hennes man Leonardo Andersson är svensk konsul i Oberá.

Colonia Finlandesa – ett minne blott En av de österbottniska emigranterna var Johan Karl Henriksson Sand, född den 10 november 1870 i Korsnäs. Han reste iväg ensam i maj 1906. Hustrun Lovisa och barnen blev tills vidare kvar i Finland. Ett klokt beslut, för det som väntade nybyggarna i Colonia Finlandesa var särdeles hårt arbete. De hade fått tilldelade var sitt stycke jord av den argentinska regeringen, men det gällde att börja från noll och ofta hugga sig fram med machete genom den täta urskogen, där faran för vilda djur, ormar och allehanda giftiga kryp var stor. Vägar skulle byggas, liksom broar över vattendragen, brunnar grävas, hus resas.

28

Moskiter och andra obehagliga insekter gjorde arbetet extra svårt. Klimatet var också främmande, med iskalla nätter under den argentinska vintern, som infaller under vår nordiska sommar, och sedan den ovana hettan under månaderna därefter. En stor del av nybyggarna hemföll till den enda trösten, alltför flitigt nyttjande av alkohol. Men Johan Sand hörde till dem som klarade sig bra. För många andra gick det dåligt, och en del återvände till Finland, om de bara hade pengar till biljetten. Johan och Lovisa Sand flyttade efter

någon tid vidare till orten Bonpland en bit längre mot väst. Området som finländarna ursprungligen hade fått tilldelat visade sig nämligen vara oerhört stenigt. Johan Sand odlade huvudsakligen yerba mate-träd, Ilex paraguariensis, vars blad används till den i Sydamerika mycket populära drycken mate. Tobak var en annan viktig planta. Han sådde också majs, vete och ris, och odlade bönor, pumpor och meloner. Dessutom småningom både apelsiner, aprikoser och bananer. Familjen Sand blev stöttepelare i den finska kolonin. Immigranterna från Finland startade en egen skola och byggde sig en egen kyrka. Sonen Otto Erik hörde till dem som främjade utvecklingen av staden Oberá, där han hade flera höga förtroendeposter. Han avled plötsligt och alltför tidigt på sin 43 års födelsedag den 19 juli 1944. Av den ursprungliga Colonia Finlandesa finns i dag inget kvar. På området växer nu bara inplanterade barrträd. Johan Sand dog i Bonpland 1931 och fick sin sista vila där. Lovisa är begraven i staden Oberá, dit hon flyttade för att bo hos sonen Otto Erik. Alla fem barnen i familjen Sand gifte sig med efterkommande till svenskar från Sverige. I dag uppgår Johans och Lovisas ättlingar till över 300 personer. Otto Erik Sand gifte sig med Annette Hedenström från Skellefteå. Tillsammans fick de barnen Sonia, Hugo, Celia, Raúl, Noemí och Diego. Barnen lärde sig svenska, och Noemí, som jag träffade 2007, talade fortfarande en vacker svenska. Hennes man Leonardo Andersson var svensk konsul i Oberá. Noemís storebror Hugo Sand, född 1929, blev finländsk hederskonsul. Han dog i år 1997. Tillsammans med hustrun Teresa har han fått sin grav på svenska kyrkogården i Oberá.

Hur blir det med invandrarspråken? När maken och jag år 2007 skulle resa till Argentina hade jag kontakt med en trevlig medarbetare på Finlands ambassad i Buenos Aires, Petra Theman. Hon gav mig kontaktupplysningar till Hugo Sand, Finlands nuvarande hederskonsul i Oberá. Han är son till Hugo den äldre, sonson till Otto Erik och sonsonson till Johan Sand – han som invandrade från Österbotten. I Oberá bor det många ättlingar efter nordiska invandrare – så många att de har byggt sitt eget samlingshus, Colectividad Nordica. Hugo Sand tog oss med runt i Oberá, både till det nordiska huset och till en rad finska, danska, norska och svenska invandrarättlingar. Vi hälsade bland annat på hos hans äldre släkting Arturo Arvid Sand, gift


Bengt Holmqvist

Hugo Sand, hans hustru Ruth Bierozko, samt Catarina Lindgren, Hemming Hannus och Margaretha Hannus på stranden vid Hellnäs. De tre sistnämnda är ättlingar till Lovisas bror Isak Ahlberg.

med Stina, som har svenska rötter. Stinas föräldrar föddes båda i Sverige, och hon talade fortfarande en vacker svenska. Hon har också besökt många av sina släktingar i Sverige, från Umeå i norr till Malmö i söder. Sverre Kleivens foräldrar utvandrade från Mosjøen i Norge och Ana Davidsens farföräldrar kom från Danmark. Sverre talade utmärkt norska, och Anas danska var också felfri. Men inbördes talar de spanska, och de känner sig som argentinare. Deras söner talar enbart spanska. – Ända fram till för omkring femtio år sedan fanns det ingen landsväg till Oberá. Flyg var det enda transportmedlet. Varje dag gick det ett flyg till Buenos Aires, berättade Sverre Kleiven. Nu går det massor av fina långtursbussar både söderut och upp mot norr, till Iguazú-vattenfallen. Sverre Kleiven satt 43 år i styrelsen för Oberás svenska Olaus Petri-kyrka, invigd år 1956. Här är sönerna Nestor, Roberto och John döpta, konfirmerade och gifta. Äldste sonen är för övrigt gift med dottern till en finsk invandrarättling. Barnbarnen är döpta i samma kyrka. Stadens svenska arv syns också genom att Oberá har en skola som bär Carl von Linnés namn.

I många år satt Sverre också i styrelsen för Colectividad Nordica, det nordiska huset i utkanten av Oberá. Här träffas invandrarättlingarna till släktfester och andra stora möten. Ana och Sverre uppskattar att det bor omkring 150 personer i Oberá som fortfarande talar svenska, norska eller danska. De skandinaviska invandrarspråken lever alltså ännu i Misiones. – Vem ska tala finska efter oss? undrade Viljo Niskanen retoriskt och lite bedrövat, när vi besökte honom i hembyn strax utanför Oberá år 2007. Viljos föräldrar utvandrade från norra Finland till Brasilien år 1911, men de trivdes inte och fortsatte till Colonia Finlandesa i Misiones år 1912. Själv hann Viljo aldrig besöka Finland, men han lärde sig lite finska av sina föräldrar. Hela sitt liv arbetade han på fälten med odling av yerba mate, busken som ger teet till Argentinas nationaldryck. Nu är både han och hustrun Sara döda. Hugo Sand tog oss med till flera andra av de gamla emigranterna, bland andra Viljos syster Hanna Niskanen, 87 år och pigg och glad år 2007. Nu är också hon borta, liksom de andra från hennes generation. Det var mycket rörande ett besöka de gamla finska

emigrantättlingarna. Jag glömmer dem aldrig. Svaret på Viljo Niskanens lite bedrövade fråga är ändå inte så sorgligt som man kunde tro. Hans yngre släkting Graciela Niskanen har nämligen undervisat många barn i finska språket i den lokala skolan. Det gjorde hon frivilligt i flera år, en gång i veckan. Graciela har fortfarande sin finska mormors bibel. Då vi träffades år 2007 hade hon ännu inte besökt Finland. Men för ett par år sedan lyckades det äntligen.  Text: Gunilla Heick

Epilog: Också Hugo Sand har nu besökt Finland. Hundraelva år efter att hans farfarsfar Johan Sand ankom till Argentina, har Hugo som den första av hans ättlingar fått se det gamla fosterlandet. Han och polskfödda hustrun Ruth ingick i en grupp från Argentina som senaste sommar besökte bland annat Helsingfors. I augusti kom paret också till Oravais och träffade under två timmar en rad av Hugos farfarsmor Lovisas släktingar. Resan företogs i anledning av republiken Finlands 100 år.

29


Tankar om Norden I dag känner alla till att Kirsten Thorup i höstas fick ta emot det Nordiska rådets litteraturpris för romanen Erindring om kær­ ligheden. Däremot är det inte känt, att den här intervjun gjordes just innan Kristen Thorup reste till Helsingfors, där prisvinnarens namn skulle offentligöras. Intervjun kunde lika bra ha ägt rum efter prisutdelningen. Tidpunkten är inte det viktiga. Det var själva nomineringen, som gjorde att redaktionen beslöt sig för att intervjua just de två danska nominerade om deras förhållande till de nordiska länderna. Kanske du som läsare kommer ihåg från den senaste utgåvan av NORDEN NU, att vi hade en intervju med den andra nominerade, Christina Hesselholdt – och att det i båda fallen var med viss osäkerhet vi kontaktade de två författarna. Det var ju inte säkert att Norden betydde något för dem. Men det gjorde det. Som Norden gör för de flesta.

50 år som författare Kirsten Thorup, född 1942, debuterade 1967 med diktsamlingen Indeni Udenfor och har skrivit dikter, romaner, teater och drama för television och radio. Men speciellt känd är hon för sina romaner. De har gjort henne till en av Danmarks mest lästa författare genom årtionden. Vad betyder det för dig att du är nominerad till Litteraturpriset? – Nomineringen betyder mycket för mig. Väldigt mycket. Det är ett stort pris som även åtnjuter prestige ute i världen. Det Nordiska rådets litteraturpris noteras och det är ett bra exempel på, att när de nordiska länderna fokuserar på något tillsammans, då får Norden ett mervärde. Vilket är ditt privata förhållande till de övriga nordiska länderna och Norden som helhet? – Jag växte upp strax efter kriget, då de nordiska länderna betydde mycket – också för mig. Som barn tyckte jag det var tur att Sverige var ett slags tillflyktsland, eftersom

Norden.org / Magnus Fröderberg

Kirsten Thorup växte upp i en nordisk omgivning i en liten fynsk by på 1940-talet. I dagens läge har hon inte mera samma starka känsla av att höra till Norden. Men Thorup menar att det fortfarande finns starka band – framför allt kulturella – mellan människor i Norden. Möt vinnaren av det Nordiska rådets litteraturpris 2017.

– Jag upplever Norden som mer splittrat än tidigare. Jag tror att globaliseringen har fjärmat oss från den nordiska grundtanken och sammanhållningen inom de nordiska länderna, säger Kirsten Thorup, som här håller sitt tacktal i Helsingfors, efter att just ha mottagit Nordiska rådets litteraturpris 2017.

30


Idrotten förde människor samman – Genom min pappa fick jag ett särskilt förhållande till Norge. Han var ordförande för fotbollsklubben i Gelsted, Fyn, där jag växte upp, och han var också själv en aktiv fotbollsspelare. Klubben bjöd in ett norskt lag till Gelsted och det fanns flera utbyten genom åren, och vi hade flera gånger norrmän inkvarterade hos oss. Bland norrmännen fanns det också flickor med och jag hade en norsk brevvän. Efter kriget bodde även finska barn här. Så ja, jag upplevde och växte upp i en nordisk atmosfär. Vi hörde alla till Norden och det var där vi hörde hemma. Hur skulle du beskriva Norden som koncept? – Det blir med tre ord. Vädret, melankolin och friheten. Vädret karaktäriserar oss mycket, bland annat då vi vistas mycket inomhus på grund av det kalla och kyliga vädret. Och det bistra vädret och vintermörkret är väl i grund och botten orsaken till melankolin. Även om friheten aldrig vunnits en gång för alla, så har vi ändå ett relativt fritt samhälle i Norden – inte bara politiskt, utan på många andra nivåer. Jag skulle också vilja påpeka, att skillnaderna mellan oss nordbor nu blivit mer påtagliga efter att invandring söderifrån har börjat. Länderna ställer sig väldigt olika till invandring, se bara på Sverige och Danmark som exempel. Därför uppfattas Norden inte längre lika mycket som en hel enhet, bortsätt från vår grundläggande samhällsmodell, precis som självaste Nelson Mandela påpekat. Politiskt sätt är vi inte längre lika enade, men på det kulturella planet går det bättre.

Norden är inte längre så enat Vilka värderingar knyter oss samman? – Frihet är igen ordet jag fastnar för. Tänk bara på kvinnornas frigörelse och den sexuella frigörelsen som jag upplevde på 60och 70-talet. Men det ska man inte låta den falla i glömska. På många områden är vi ännu långt ifrån jämställda i Danmark, ta bara som exempel löneskillnaden mellan könen och det låga antalet kvinnor representerade, speciellt inom lokalpolitik och

ledande företagsledarposter. – Jag upplever Norden som mer splittrat än tidigare. Jag har aldrig varit aktivt involverad i nordiskt samarbete. Men jag tror att globaliseringen har fjärmat oss från den nordiska grundtanken och sammanhållningen inom de nordiska länderna. Jag tycker inte att de nordiska länderna har ett särskilt nära samarbete inom EU. Det hade jag faktiskt föreställt mig att de kunde ha. Du menar alltså att vi är Kirsten Thorup på väg mot att Norden har mindre sammanhållning än tidigare? – Ja, det fanns decennier där ”den nordiska modellen” var högt uppskattad över hela världen. Olof symboliserar Norden? Palme var en av förespråkarna för det – Nej, inte någon bestämd geografisk moderna Norden, som byggde starka demo- plats, men ljuset och de ljusa nätterna. Det kratier. Det betydde mycket för mig och nordiska ljuset är speciellt och det förvånar många andra att vara en del av den model- alla som kommer söderifrån. Tyvärr har jag len. Idag är Norden inte längre så påtaglig. ännu inte själv upplevt midnattssolen, men Åtminstone har jag personligen inte längre jag ska ännu åka dit. Å andra sidan har jag den nordiska känslan som jag hade när jag upplevt kontrasten till ljuset, det vill säga mörkret, i finska Rovaniemi som ung. Mitt var yngre. på dagen hängde en blodröd sol alldeles Nordiska artister känner gemenskap ovanför horisonten och efter två och en halv Hur tror du att det nordiska samarbetet timme försvann den igen. Och jag har upplevt norrsken i Norrland i Sverige. Det kommer att utvecklas i framtiden? På vilka områden tror du att det kommer var som en grön böljande gardin på himlen. Vilken plats i Norden har imponerat att ske en förändring? – Jag tycker fortfarande att kulturlivet är mest? starkt i Norden. Det har det alltid varit. Som – Jotunheim i Norge gjorde stort intryck ung deltog jag på debutantmöten på Häss- på mig då jag var där och vandrade i unga leholms slott och författarskolorna har ännu år. Det var samma brännande sol som i idag ett nära samarbete. Som ung hade jag Italien, samtidigt som det fanns snö. Det var finska författarvänner och bodde en månad fullständigt magiskt. Men jag har rest på tok i Finland. Jag upplever även i dagens läge, för lite i Norden och det finns ännu många att många konstnärer har nära kontakter platser jag gärna skulle vilja se. Och jag ska i Norden. jag nog hinna göra det också.  Vilka nordiska personligheter har gjort Esben Ørberg, redaktör, störst intryck på dig genom tiderna? – Bland författare så tänker jag omedel- Foreningen NORDEN, Danmark bart på klassiker som Strindberg och Ibsen. Bland de yngre författarna finns svenska Sara Stridsberg, finska Sofi Oksanen och den norska dramaturgen, Jon Fosse. Bland politiker är det lätt att lyfta fram Olof Palme och norska Gro Harlem Brundtland.

Lærke Posselt, Gyldendal

Sverige bara indirekt varit inblandat i världskriget – till skillnad från Norge och Finland, som båda hade ett mycket hårdare krigsförlopp än Danmark.

Ljuset är Norden Kan du nämna en plats som du tycker

31


Vaasa meri Meren sylistä vuosituhansien aikana kohonnut Vaasa tarjoaa kävijöilleen raikkaita tuulahduksia, kimaltelevia maisemia, modernia teknologiaa, kansainvälisyyttä, kulttuuria ja makuelämyksiä. I världsarvsskärgården kan du uppleva hur hav och himmel smälter samman så totalt att du inte kan urskilja var den ena slutar och andra börjar. MEILLÄ VOIT HILJENTYÄ LUONNON ÄÄRELLE JA ANTAA SIELUN LEVÄTÄ.

UPPLEVELSEN BÖRJAR HÄR

v i s i tv aas a . f i

K U VA E S A S ILTA LO P P I

Vaasan seudun Matkailu Oy

SEUD U N A IN U T L A AT U I S E T PA LV E LU T HI V E LE VÄT KAI KKI A AI S TE JASI. O TA H ET K I A I K A A JA A N N A ME I DÄ N HE MMOTE LL A S I N UA.

32

Rewell Center, 65100 Vaasa 06 325 1145 visit.vaasa@visitvaasa.fi visitvaasa


Bodø kommune

Bodø vokste fram som by under det store sildeeventyret mot slutten av 1800-tallet.

Bodø vil ta havet tilbake Bodø i Norge leter etter en ny rolle som en smart by och et senter for fiskeindustri. Bodøs ordfører, halvfinske Ida Pinnerød, mener byens framtid ligger i havets rike ressurser, etter at byens snart 70 år som Natos hovedflybase i nord går mot slutten. Først og fremst handler ”Ny by – ny flyplass” om å skape en såkalt smart by. Som det heter på kommunens hjemmeside: Tanken om smarte byer handlet til å begynne med om behovet for å få byene til å bruke mindre energi og slippe ut mindre klima­ gasser. Det handler fortsatt om det, men i dag

handler smarte byer om mye mer enn dette. Det handler like mye om hvordan vi bygger, former og utvikler byene våre. Om hvordan vi kan skape grønne byer uten bilkøer og med miljøvennlig oppvarming. Byer vi kan trives i. Byer formet av oss som bor i dem, slik vi vil ha det for å kunne trives. Det handler om å bruke teknologi for å skape smartere løsninger som gjør at vi kan velge å gjøre ting mer miljøvennlig og tryggere. Satsingen har allerede skapt internasjo-

nal oppmerksomhet. I fjor sommer besøkte et panel fra FN-nettverket Habitat Professional Forum byen for å kartlegge styrker, svakheter, muligheter og eventuelle trusler mot byens muligheter. – Til høsten er Bodø vert for en konferanse der byplanleggere fra hele verden skal legge fram og diskutere kunnskap og ideer om smarte byer, forteller ordfører Ida Pinnerød. Hun ser enorme muligheter i flyttingen

33


av flyplassen som skal bli den mest moderne, ikke bare i Norge, men i hele det arktiske området. – I dag er det veldig press på de tilgjengelige arealene. 3 400 dekar nye byggearealer vil gi ny kraft til byen i form av masse nye arbeidsplasser. Men hva skal folk jobbe med? – En gammel, vedtatt sannhet er jo at bodøfolk som ikke jobber i forsvaret, lever av å klippe hverandre? Bodø har et enormt potensiale som havby. Byen ligger optimalt plassert for sjømatnæringen, både når det gjelder videreforedling, salg og transport. Byen tåler å vokse mye, men samtidig skal vi ikke tappe distriktene rundt byen, der det ligger enorm verdiskaping i form av fiske og fiskeoppdrett. I stedet skal vi løfte oss i verdikjeden, særlig når det gjelder skiftet til grønn teknologi, sier Pinnerød som ser for seg framtidas Bodø som en grønn motor for hele Arktis.

Fiskeindustri på vei tilbake

Europeisk kulturby i 2024? Men alt skal ikke bare handle om fisk. Bodø er i ferd med å søke om å bli europeisk kulturby i 2024. – Det er et trangt nåløye å komme gjennom. Hvis det lykkes, er det første gang en arktisk by får den statusen. Det vil være naturlig å tenke et samisk perspektiv inn i et kulturbyår, og det vil være til nytte for hele regionen om vi får gjennomslag, sier Ida Pinnerød. Tross vidløftige planer og ideer, frykter hun ikke å miste jordforbindelsen, der hennes aner med en finsk mamma er et viktig aktivum. 6. desember i fjor, da Finland fylte 100 år, lot hun seg intervju i sisuen av en journalist fra lokalavisen. – Familien holder sterkt på de finske tradisjonene, og vi har sisu både hjemme i Bodø og i hytta i Finland. Finner er arbeidsomme folk med sterke krav til seg selv og omgivelsene, og jeg finner det verdifullt å blande finske og norske kulturtradisjoner i jobben jeg gjør for en mangfoldig og spennende by, konkluderer Ida Pinnerød.  Tekst: Ole Martin Larsen

Ole Martin Larsen

Bodø vokste fram som by under det store sildeeventyret mot slutten av 1800-tallet.

I løpet av den siste generasjonen har snart de siste restene av fiskeindustri forsvunnet fra byen. Noe er nedlagt, noe er solgt og flyttet til andre steder. Tilbake er bare den gamle sildemelsfabrikken som tidligere forpestet byen med stank når vindretningen tilsa det, men som nå er nesten luktfri takket være nye renseteknikker. Men framtida banker allerede på. Et nytt konsern starter i vinter fiskemottak i Bodø. Et nytt tørkeanlegg skal gjenoppta Bodøs gamle status som klippfiskby. Og i vinter skal det for første gang i historien henges torsk til tørrfisk i Bodø, en foredlingsmetode som hittil har vært forbeholdt Lofoten. Og foredling av oppdrettslaks fra distriktet rundt Bodø skal for første gang foregå i byen. Det skal foregå i lokalene til en fiskematbedrift som er solgt og på vei ut av byen. En av framtidsvisjonene går ut på at all fersk, nordnorsk laks skal fraktes med fly fra Bodø til verdensmarkedet. Det vil i så fall stikke kjepper i hjulene for Oslos flyplass Gardermoen som har satt seg en slik rolle som mål.

Bodøs framtid ligger i havets rike ressurser, sager Ida Pinnerød.

34


Bodø kommune

Bodøn lentokenttää ollaan siirtämässä.

Bodø haluaa meren takaisin hyötykäyttöön Norjan Bodø haluaa olla älykäs kaupunki ja kalateollisuuden keskus. Bodøn valtuuston puheenjohtajan, puoliksi suomalaisen Ida Pinnerødin mukaan kaupungin tulevaisuus on meressä. Uusia avauksia tarvitaan, sillä kaupungin 70-vuotinen asema Naton pääasiallisena lentotukikohtana pohjoisessa lähenee loppuaan. Kaikki lähti liikkeelle ”Ny by – ny flyplass” (Uusi kaupunki – uusi lentokenttä) -ajatuksesta. Tarkoituksena on luoda Bodøstä niin sanottu älykäs kaupunki. Tai kuten kunnan kotisivuilla lukee: Älykäs kaupunki -ajatuksessa oli aluksi kyse tarpeesta saada kaupungit säästämään energiaa ja vähentämään päästöjä. Edelleen kyse on myös siitä, mutta tänä päivänä älykäs kaupunki tarkoittaa paljon muutakin. Yhtä lailla on kyse siitä, miten ja millai­ siksi rakennamme kaupunkimme ja miten kehitämme niitä. Miten onnistumme luomaan autottomia vihreitä kaupunkeja, joissa käytetään ympäristöystävälisiä lämmi­ tysmenetelmiä. Viihtyisiä kaupunkeja, jotka me asukkaat olemme luoneet. Teknologian avulla on luotava sellaisia älykkäitä ratkai­ suja, jotka mahdollistavat asioiden tekemisen ympäristöystävällisemmin ja turvallisemmin. Panostus on jo tuonut kansainvälistä huomiota. Kesällä 2017 YK:n Habitat Profes­ sional Forumin delegaatio vieraili kaupungissa ja kartoitti sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja mahdollisia uhkia. – Syksyllä Bodøssä järjestetään konferenssi, jossa kaupunkisuunnittelijat ympäri maailmaa ideoivat ja keskustelevat älykkäistä kaupungeista, kertoo valtuuston puheenjohtaja Ida Pinnerød. Bodøn lentokenttää ollaan siirtämässä. Pinnerød näkee siirrossa suuria mahdol­

lisuuksia. Uuden kentän on määrä olla kaikkein modernein, ei vain Norjassa vaan koko arktisella alueella. – Bodøssa on pulaa tilasta. Kentän siirron myötä vapautuu 340 hehtaaria maata, ja alueen rakentaminen tuo kaupunkiin uutta virtaa ja uusia työpaikkoja. Mutta mitä ihmiset sitten tekevät työkseen? – Vanha sanonta on, että pitäisikö niiden, jotka eivät ole armeijan palveluksessa, elättävät itsensä leikkaamalla toistensa hiuksia? Oikeasti Bodøllä on paljon potentiaalia merikaupunkina. Kaupungin sijainti on merielinkeinojen näkökulmasta optimaalinen, samoin jalostuksen, myynnin ja kuljetuksen. Kaupungissa on paljon kasvupotentiaalia. – Samalla tulee kuitenkin muistaa myös kaupungin ulkopuoliset alueet, jotka ovat tärkeitä kalastus- ja kalankasvatusalueita. Meidän tulee nostaa arvostustamme etenkin vihreään teknologiaan siirtymisen avulla, sanoo Pinnerød, joka näkee tulevaisuuden Bodøn koko Arktisen alueen vihreänä moottorina.

Kalateollisuus tulossa takaisin Bodøn kaupunki sai alkunsa 1800-luvun suuren silliseikkailun yhteydessä. Nyt kalataloudesta on jäljellä enää rippeet. Jotkut ovat lopettaneet, toiset myyneet toimintansa ja muuttaneet toisaalle. Jäljellä on vain vanha kalatehdas, joka aiemmin tuulen suunnasta riippuen piinasi kylää hajullaan, mutta joka nyt on lähes hajuton kiitos uusien puhdistusmenetelmien. Mutta tulevaisuus kolkuttaa jo ovella. Uusi yhtiö alkaa talven aikana vastaanottaa kalaa. Uuden kuivausjärjestelmän on tarkoitus tuoda takaisin Bodøn vanha asema kapakalakaupunkina. Talvella 2018 on tarkoitus ensi kertaa historiassa kuivattaa

myös turskaa samalla tavoin kuin sitä kuivataan Lofooteilla. Lähialueilla kasvatetun lohen jalostus siirtyy myös ensi kertaa kaupunkiin. Tilat uudelle tehtaalle löytyivät kaupungista poislähtevän kalatalousyrityksen rakennuksista. Tulevaisuuden visioissa kaikki tuore, pohjoisnorjalainen lohi kuljetetaan maailman markkinoille Bodøn kautta. Samalla se heittää kapuloita Oslon Gardermoenin lentokentän suunnitelmiin, sillä Oslon kentällä on samanlaisia visioita.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024? Mutta kaiken ei ole tarkoitus olla vain kalaa. Bodø on hakemassa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2024. – Kulttuuripääkaupungiksi ei ole helppo päästä. Jos onnistumme, olemme ensimmäinen tuon statuksen saava arktinen kaupunki. – Kulttuurikaupunkivuodelle kannattaisi valita saamelainen näkökulma, ja onnistuminen hyödyttäisi koko seutua, sanoo Ida Pinnerød. Monimutkaisista suunnitelmista ja ideoista huolimatta, Pinnerød ei ole huolissaan vauhtisokeudesta. Tässä hänen suomalaisen äitinsä perinnöllä on suuri rooli. Kuudes joulukuuta 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta, antoi Pinnerød paikallislehdelle haastattelun sisusta. – Perhe pitää kiinni suomalaisista perinteistä, ja meillä on sisua sekä kotona Bodøssä että mökillä Suomessa. – Suomalaiset ovat työteliäs kansa, joka asettaa itselleen ja ympäristölleen kovat vaatimukset. Suomalaisten ja norjalaisten kulttuuriperinteiden sekoittamisesta on hyötyä myös työssäni rakentaessamme monipuolisempaa ja jännittävämpää kaupunkia, toteaa Ida Pinnerød.  Teksti: Ole Martin Larsen

35


Haraldsgatalla vastaan tuleva Skule Waksvikin pässi ei pelota.

Elokuiset jazz- ja elokuvafestivaalit näkyvät Haugesundin katukuvassa.

Idyllinen Haugesund on Atlantin rannikolla sijaitseva Haugesund oli aikoinaan viikinkien keskus. Nykyään kaupunki tarjoaa muun muassa maailman pisimmän sillipöydän.

Sympaattinen Arild odottaa, että pääsisi laskemaan veneensä vesille. Sigurd Nomen veistos sijaitsee Haraldsgatalla.

36

Oslo ja sen nähtävyydet ovat tuttuja monille Norjan matkaajille. Kukapa ei olisi nähnyt Vigelandin puistoa, Kon-tiki tai Munchmuseoista puhumattakaan. Pohjoisen Tromssa ja Jäämeren seudut ovat nekin tuttuja monille. Vajaan 40 000 asukkaan Haugesundia ympäröi suojaisa saaristo. Alueella sijaitsi aikanaan viikinkien keskus ja sanotaan, että Norja on syntynyt Haugesundissa. Rekonstruoitu viikinkikaupunki onkin yksi tämän

Tammisaaren ystävyyskaupungin houkuttelevista nähtävyyksistä. Matka Haugesundiin taittuu Oslosta lentäen noin tunnissa. Omalla autolla aikaa menee 7–8 tuntia, mutta jylhät maisemat ovat toki näkemisen arvoisia. Matkan varrella voi halutessaan yöpyä esimerkiksi Kongsbergissa tai Notoddenissa, jossa komeilee Norjan suurin sauvakirkko, Heddalin kirkko. Haugesundin sydän sykkii kävelijöille. Ostospaikat ovat keskittyneet Haraldsgatan kävelykadun varrelle, ja merellinen rantabulevardi suurine ja pienine aluksineen on kutsuva. Ravintoloiden katkeamaton ketju vuonon rannalla houkuttelee istahtamaan ja ihailemaan maisemia sekä nauttimaan virvokkeita ja syömään herkkuja.

Silliä, jazzia ja elokuvaa Atlantin rannalla sijaitsevassa Haugesundissa tärkeimpiä elinkeinoja ovat merenkäynti ja kalastus. Rannikko elää kalasta. Missään


Marilyn Monroe sai patsaan vuonon rantaan, koska hänen isänsä oli mahdollisesti Haugesundin seudulta.

oivallinen vaihtoehto Oslolle muualla ei kokata niin herkullista kalakeittoa, kuin Haugesundissa. Sitä uskaltaa tilata missä tahansa ravintolassa, ja laatu on taattu. Kaupungissa katetaan myös joka kesä maailman pisin sillipöytä, tänä vuonna elokuun 18. päivä. Tuolloin keskustan kävelykadun varrelle rakennetuilla tiskeillä tarjoillaan silliaterioita muodossa jos toisessa. Sillifestivaali ajoittuu sopivasti jazzja elokuvafestivaalin vaihteeseen. Sillinkalastus onkin antanut nimensä Haugesundin Sildajazz-festivaalille, joka on yksi Norjan suurimmista jazzfestivaaleista. Elokuun toisena viikonloppuna pikkukaupungin omaperäisessä ilmapiirissä kuullaan viiden päivän ajan kansallisia ja kansainvälisiä jazzkokoonpanoja. Kaikille on tarjolla ohjelmaa niin sisäkonserteissa kuin ulkoilmatilaisuuksissa, lapsia unohtamatta. Haugesund tunnetaan myös kansainvälisestä elokuvafestivaalista, joka oli alansa ensimmäinen Norjassa. Festivaali perustettiin vuonna 1973 muutaman asiasta innos-

tuneen vapaaehtoisen voimin. Mukaan saatiin yksityisten järjestäjien lisäksi Film & Kino, joka omistaa Norjan elokuvateatterit. Aluksi festivaali kiersi eri kaupungeissa, mutta jäi lopulta pysyvästi Haugesundiin. Kruununprinssi Haakon on festivaalin tukija ja suojelija ja näyttelijä Liv Ullmann kunniapuheenjohtaja. Festivaalia johtaa nykyään Tonje Hardersen. Festivaali on erityisesti norjalaisen ja pohjoismaisen elokuvan kohtaamispaikka. Elokuvien katsomisen lisäksi elokuvista keskustellaan ja niiden ympärille järjestetään seminaareja, joissa elokuvantekijät tapaavat toisiaan ja yleisöä. Oma tapahtumansa elokuvafestivaalin sisällä on New Nordic Films, jossa esitellään uusia pohjoismaisia elokuvaprojekteja ja haetaan rahoitusta ja yhteistyökumppaneita. Festivaalilla vuosittain jaettava Amandapalkinto vastaa Suomen Jussia. Palkinto on melko nuori; se jaettiin ensimmäisen kerran

Ulvova susi on taiteilija Skule Waksvikin luomus.

37


vuonna 1985. Alun perin se kattoi sekä televisio- että elokuva-alan, mutta on sittemmin profiloitunut ainoastaan elokuvaan. Vuonna 2017 Amanda jaettiin lähes 20 kategoriassa. Kristian Kvaklandin veistämä Amandapatsas löytyy myös kaupungin katukuvasta. Pronssiveistos sijaitsee Haugesundin teatteri- ja konserttitalo Festivitetenin pihassa.

Harjoittelussa Haugesundissa Erasmus-harjoittelussa olleet Jussi Haapanen ja Julia Leikkari ihastuivat norjaalaisiin ja pikku­kaupungin idylliseen luontoon.

Sehän on Marilyn! Patsaita ja muistomerkkejä on Haugesundissa paljon. Niitä on omistettu kaupungin merkkihenkilöille ja tärkeille elinkeinoille, kuten kalastukselle ja merenkäynnille. Esimerkiksi lystikkäät eläinhahmot herättävät hilpeyttä. Katseenkääntäjiä ovat kuvanveistäjä Skule Waksvikin luomukset vuohi, karhu ja ilves. Ulvova susi taas tuntuu jopa päällekäyvältä. Mutta kappas! Rannan läheisyydessä Scandic Marimi -hotellin etupihalla istuu jalustallaan pronssinen Marilyn Monroe. Nils Aasin veistoksen yhteys Haugesundiin juontaa juurensa spekulaatioihin siitä, oliko Marilynin isä norjalainen. On arveltu, että hän olisi lähtenyt Amerikkaan pienestä Skjoldin kylästä, parinkymmenen kilometrin päästä Haugesundista. Tarina on hyvä, mutta varmuutta asiasta ei ole. Patsaan Marilyn joka tapauksessa sai.  Teksti ja kuvat: Marita Nyrhinen Haugesund turisteille: www.visithaugesund.no Patsaskierros Haugesundissa: www.norge.sandalsand.net

Eteläpohjalaisnuoret Julia Leikkari ja Jussi Haapanen pääsivät tutustumaan Haugesundiin Erasmus-vaihdon kautta. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Leikkari ja sairaanhoitajaopiskelija Haapanen saivat molemmat viiden kuukauden harjoittelupaikat Haugesundista. Molempien haaveena oli päästä ulkomaille työ- ja opiskeluvaihtoon, joten kun Haugesund tarjosi molemmille tilaisuuden suorittaa oman alan harjoittelujakso, päätös lähteä Norjaan oli helppo. Kokemusta ja kielitaitoa karttui yllin kyllin, ja toki kansainvälinen harjoittelu on hyvä lisä ansioluetteloon.

Rantabulevardin ravintolat houkuttelevat herkuillaan.

38

Haugesundin pienuus ja idyllisyys sekä erityisesti meren läheisyys ja rantakadun viihtyisyys yllättivät pohjalaisnuoret. – Norjalaiset tuntuivat olevan ystävällistä ja suorasanaista väkeä. He ovat hieman hitaasti lämpeneviä, ja jopa sulkeutuneita, Leikkari ja Haapanen toteavat, mutta kertovat kokeneensa nämä ominaisuudet kotoisiksi, koska suomalaisissa tuntuu olevan samoja piirteitä. Monet lähitienoon nähtävyydet kuten viikinkikaupunki, merenrannat ja jylhä luonto tekivät vaikutuksen. Reissu opetti Norjasta ja norjalaisuudesta paljon. Mieli halajaakin molemmilla takaisin vielä jonain päivänä. 


här är  täällä

OSLO Ole Martin Larsen Frilansjournalist Freelancer toimittaja

Ny by – ny flyplass

Uusi kaupunki – uusi lentokenttä

Bodøhalvøya er delt på langs, der flyplassen opptar halve arealet. Geografien har gjort byutviklingen komplisert for en voksende by som i dag har i overkant av 50 000 innbyggere. Den sivile delen av flyplassen betjener i overkant av 1,7 millioner passasjerer om året. I fjor besluttet Stortinget å flytte rullebanen noen hundre meter mot sørvest, ved å fylle ut et grunt strandområde med masse. Dermed frigis et område på 3 400 dekar, like stort som byens nåværende sentrum. Flyplassen har tjent som kampflybase for Nato siden 1951 og har i alle år vært en kilde til irritasjon blant byens innbyggere på grunn av den massive flystøyen, spesielt under de hyppige øvelsene. Samtidig har den militære tilstedeværelsen ført til vekst og velstand for byen. Fortsatt er rundt 50 lokale bedrifter avhengige av å levere tjenester til flybasen med sine 800 ansatte. Under den kalde krigen var Bodø sentral for Nato. Mest berømt er episoden da et amerikansk spionfly av typen U2 i 1960 ble skutt ned over Sverdlovsk. Det var på vei fra en base i Pakistan til Bodø, for å fotografere sovjetiske militæranlegg underveis. Den sovjetiske lederen Nikita Krustsjov truet med å bombe norske baser som ble utlånt til spionformål. I Bodø hersket det redsel for en ny utslettelse, etter at byen var blitt bombet i filler av nazistene i 1940. Distriktspolitikk heller enn militærstrategiske overveielser lå bak, da Stortinget i 2012 besluttet å utfase Bodø som kampflybase, til fordel for en ny base på Ørlandet nord for Trondheim. Flyttingen skal være fullført i 2022, og mange i Bodø har sett dystert på utviklingen. Samtidig står det klart at den gamle rullebanen er nedslitt og snart må skiftes ut. Underveis har det dukket opp en visjon som i starten ble avfeiet som en vill idé. Men etter at Stortinget i 2017 besluttet å flytte flyplassen, har det vært fritt fram for et mylder av ideer. I løpet av vinteren skal ”Bylab Bodø” være etablert, for å ”teste ut banebrytende metoder og arenaer for innbyggerdialog”. Den nye flyplassen skal være ferdig i 2024–2026. 

Bodøn niemimaa on jaettu pitkittäissuuntaisesti kahtia, ja toisen puolen vie lentokenttä. Maantiede on monimutkaistanut kasvavan kaupungin suunnittelua. Asukkaita on nykyään reilu 50 000. Lentokentän siviiliilmailun puoli palvelee vuosittain yli 1,7 miljoonaa matkustajaa. Viime vuonna stortinget päätti siirtää kiitoratoja joitakin satoja metrejä lounaaseen täyttämällä matalan ranta-alueen massalla. Näin vapautui 340 hehtaaria maata eli yhtä paljon tilaa kuin mitä kaupungin nykyinen keskusta kattaa. Lentoasema on toiminut Naton lentotukikohtana vuodesta 1951 lähtien ja on kaikkina vuosina ärsyttänyt kaupunkilaisia valtavan lentomelun takia, erityisesti harjoitusten aikana. Sotilastukikohta on kuitenkin samalla tuonut kaupungille kasvua ja hyvinvointia. Noin 50 paikallisen yrityksen olemassaolo on riippuvainen palvelujen myymisestä tukikohdan 800 työntekijälle. Kylmän sodan aikana Bodø oli Natolle merkittävä alue. Kuuluisin tapaus on vuodelta 1960, jolloin amerikkalainen U2-vakoilukone ammuttiin alas Sverdlovskin yllä. Se oli matkalla tukikohdasta Pakistanista Bodøhön valokuvaamaan Neuvostoliiton sotilassaattueita. Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov uhkasi pommittaa norjalaistukikohtia, joita lainattiin vakoilutarkoituksiin. Bodøssä pelättiin uutta tuhoa. Natsit pommittivat kaupungin maan tasalle vuonna 1940. Stortinget päätti vuonna 2012 siirtää Bodøn tukikohdan Ørlandetiin Trondheimin pohjoispuolelle enemminkin aluepoliittisista kuin sotilasstrategisista syistä. Muuton on tarkoitus olla läpiviety vuoteen 2022 mennessä. Monien bodøläisten mielestä kehityskulku on synkkä. Samalla on selvää, että vanha kiitorata on kulunut ja kaipaa kiireesti korjausta. Pikkuhiljaa aluksi liian villinä hylätty idea on alkanut saada jalansijaa. Stortingetin viimevuotisen lentokentän siirtopäätöksen jälkeen ideoita on heitelty ympäriinsä. Talven aikana perustetaan ”Kaupunkilaboratorio Bodø”, joka testaa asukkaiden välisen dialogin uraauurtavia keinoja ja areenoja. Uuden lentokentän on määrä valmistua 2024– 2026.

39


Britt Lundberg toi Pohjoismaat lähemmäksi toisiaan Pohjoismainen vapaa liikkuvuus otti edistysaskeleita vuonna 2017. Se oli myös Britt Lundbergin tärkein tavoite hänen toimiessaan Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä. Ahvenanmaalainen Britt Lundberg toimi Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2017. Varapresidenttinä toimi Juho Eerola, ja molempien kausi päättyi vuodenvaihteessa. Vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvosto pääsi muun muassa sopimukseen yhteispohjoismaisesta sähköisestä henkilötunnuksesta ja siitä, että digitaalisten TV-lähetysten väliset maakohtaiset estot tulee poistaa. – Tällä päätöksellä on suuri merkitys käytännössä, mikäli se toteutuu. Pallo on nyt Pohjoismaiden hallituksilla, jotka voivat viedä asiaa eteenpäin. Tämä osoittaa, että Pohjoismaiden neuvosto voi saavuttaa tuloksia tekemällä yhdessä tavoitteellista työtä, Lundberg sanoo.

Muodollisesti katsoen molemmat päätökset ovat tällä hetkellä niin sanottuja suosituksia eli Pohjoismaiden hallituksille osoitettuja kehotuksia toimia päätösten mukaan.

Yhteistyö koetaan tärkeäksi Britt Lundberg nosti presidentin tehtävää hoitaessaan esiin muutamia teemoja tärkeimmän tehtävänsä eli rajaesteiden poistamisen ohella. Hän piti muun muassa näkyvästi esillä Arktiksen ja Länsi-Pohjolan alueita. Lundberg vieraili sekä Grönlannissa että Färsaarilla osoittaakseen niiden olevan pohjoismaisessa yhteistyössä muiden alueiden kanssa samalla viivalla. – Mielestäni on itsestään selvää, että

pyrimme aktiivisesti saamaan kaikki mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että myös Grönlannin ja Färsaarten on tunnettava pohjoismainen yhteistyö omakseen. Vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvosto toimi aktiivisesti presidenttinsä johdolla. Lundberg oli muun muassa ensimmäinen presidentti, joka piti blogia Pohjoismaiden neuvoston Norden.org -sivustolla, ja osallistui ensimmäisenä presidenttinä kaikkien Pohjoismaiden poliittisiin kesätapahtumiin. Tapahtumissa hän osallistui pohjoismaista näkökulmaa käsitteleviin keskusteluihin. Lundberg on erityisen iloinen siitä, että Pohjoismaiden neuvosto on päättänyt työskennellä sen eteen, että rauhanvälityk-

Britt Lundberg förde Norden tätare samman Den fria rörligheten i Norden tog några steg framåt ifjol. Det var också det viktigaste målet för Britt Lundberg under hennes år som Nordiska rådets president 2017. Britt Lundberg från Åland var Nordiska rådets president under 2017. Juho Eerola var vice president. Vid årsskiftet tog bådas presidentperiod slut. Under 2017 kom Nordiska rådet bland annat överens om ett nordiskt elektroniskt ID och att geoblockeringen på digitala TV-sändningar mellan länderna bör avskaffas. – Det är ett beslut som har stor betydelse rent konkret för medborgarna om det blir verklighet. Bollen ligger nu hos de nordiska regeringarna som har möjlighet att driva frågorna vidare. Det här visar att Nordiska rådet kan göra skillnad när vi alla jobbar

40

mot samma mål, säger Lundberg. Formellt sett är de båda besluten nu så kallade rekommendationer, det vill säga uppmaningar till de regeringarna att agera i enlighet med besluten.

Samarbetet upplevs som viktigt Britt Lundberg fokuserade under sitt år som president på ett antal utvalda områden vid sidan av det viktigaste, att få bort gränshinder. Bland annat prioriterade hon Arktis och Västnorden. Hon besökte både Grönland och Färöarna för att visa att de är lika viktiga som alla andra i det nordiska samarbetet. – För mig är det självklart att vi aktivt

jobbar för att få hela Norden med. Det betyder att också Grönland och Färöarna ska känna att det nordiska samarbetet är relevant för dem. 2017 var ett aktivt år för Nordiska rådet med en aktiv president vid rodret. Bland annat är Lundberg den första presidenten som har bloggat på Nordiska rådets hemsida Norden.org och hon är också den första president som har besökt alla fem politiska sommarfestivaler i Norden. På samtliga festivaler deltog hon i debatter med nordiskt perspektiv på agendan. Det som gläder Lundberg speciellt mycket är att Nordiska rådet har beslutat att


sestä tulisi pohjoismainen tavaramerkki. Hän on myös hyvin tyytyväinen siihen, että syksyllä 2017 julkaistu kyselytutkimus osoitti pohjoismaisen yhteistyön nauttivan suurta suosiota kansalaisten parissa. – Kyselytutkimuksen mukaan 90 pro­senttia Pohjoismaiden asukkaista on sitä mieltä, että pohjoismainen yhteistyö on tärkeää tai hyvin tärkeää. Tämä antaa erittäin vahvan mandaatin työlle kohti vielä tiiviimpää yhteistyötä, Lundberg toteaa.

Britt Lundberg Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Helsingissä 2017.

Hän toimii keskiryhmän puheenjohtajana ja jatkaa tehtävässä itselleen tärkeiden asioiden eteenpäin viemistä. – Yksi tärkeimmistä Pohjoismaiden neuvoston tehtävistä on helpottaa pohjoismaalaisten mahdollisuuksia työskennellä,

Norden.org

En ny internationell strategi Lundberg är också mycket nöjd med att Nordiska rådet nu för första gången har en

Norden.org

Britt Lundberg var Nordiska rådets president under 2017.

arbeta för att fredsförmedling ska vara ett nordiskt varumärke. Hon är också mycket glad över den på hösten 2017 publicerade enkät som visar att nordiska samarbetet har ett urstarkt stöd bland medborgarna. – Enkäten visar att 90 procent av nordborna tycker att det nordiska samarbetet är

opiskella ja harjoittaa yritystoimintaa yli valtionrajojen. Tämä työ on ollut presidenttinä toimiessani tärkeintä, ja se tulee olemaan työni painopisteenä jatkossakin. 

egen tjänsteman i Bryssel. Dessutom har rådet också fått en ny internationell strategi, som godkändes vid höstens session i Helsingfors. – Den ger en konkret agenda för det utrikespolitiska arbetet. Det är viktigt för Nordiska rådet att profilera sig inom utrikes- och säkerhetspolitiken. Där ser jag gärna att vi aktiverar oss ännu mera i framtiden. Den nordiska enkäten visade ju att nordborna tycker att just försvarssamarbetet är det viktigaste. Efter året som president fortsätter Lundberg i Nordiska rådet. Hon är ordförande i Mittengruppen och kommer på den posten att arbeta för sina hjärtefrågor. – En av de viktigaste uppgifterna för Nordiska rådet är att göra det lättare för nordborna att jobba, studera och driva företag över landsgränserna. Det arbetet har jag prioriterat under mitt år som president och det kommer jag att prioritera också i framtiden. 

Norden.org / Magnus Fröderberg

Britt Lundberg iloitsee myös siitä, että Pohjoismaiden neuvostolla on nyt ensimmäistä kertaa oma virkamies Brysselissä. Lisäksi neuvostolla on uusi kansainvälinen strategia, joka hyväksyttiin syksyllä 2017 Helsingissä pidetyssä istunnossa. – Strategia asettaa konkreettisen agendan ulkopoliittiselle työlle. Pohjoismaiden neuvoston on tärkeää profiloitua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sillä osa-alueella haluaisin nähdä meidän olevan tulevaisuudessa entistä aktiivisempia. Syksyn kyselytutkimus osoitti, että maiden asukkaat pitävät nimenomaan puolustusyhteistyötä kaikkein tärkeimpänä, toteaa Lundberg. Presidenttivuotensa jälkeen Lundberg jatkaa työtään Pohjoismaiden neuvostossa.

Norden.org / Johannes Jansson

Uusi kansainvälinen strategia

viktigt eller mycket viktigt. Det ger ett oerhört starkt mandat för att fortsätta jobba för ett ännu djupare samarbete, säger Lundberg.

41


DUBBELT BÄTTRE HOTELLNÄTTER I FINLAND . Vi erbjuder nu bättre hotellupplevelser på 70 hotell i 31 olika städer. Läs mer och boka direkt på vår hemsida. Du får bättre förmåner och vi garanterar att du hittar de bästa erbjudandena och priserna.

scandichotels.fi


KOE FAZER OMALLA TAVALLASI Fazer Experience Vierailukeskus tarjoaa iloa ja elämyksiä kaikenikäisille. Nauti elämyksellisestä näyttelykierroksesta, juhlista Fazer Cafén viikonloppubrunssilla ja piipahda ostoksilla myymälässämme. Fazer Experience Vierailukeskus www.visitfazer.com Fazerintie 6, 01230 Vantaa


En nordisk variant av politisk populism 2016 behandlade Bengt Lindroth den nordiska populismen i sin bok Väljarnas hämnd. Vad har hänt sedan dess och var står vi nu med populismen? När man tänker på begreppet politisk populism i Norden går tankarna osökt till dansken Mogens Glistrup (1926–2008) som grundade sitt parti i protest mot höga skatter och som gjorde sig känd för lustiga och olustiga utspel. Sedan Glistrups dagar har den politiska populismen spridit sig till övriga nordiska länder. Enligt journalisten Bengt Lindroth finns det en särskild variant av politisk populism i Norden. Lindroth har å yrkets vägnar bevakat Norden i mer en fem decennier, bland annat som nordisk korrespondent för Sveriges Radio stationerad i Helsingfors, politisk redaktör för Expressen och kolumnist i flera tidningar.

Populismen och nationalismen i Norden

Carlsson

I Föreningen Norden Sveriges årsbok 2016, Väljarnas hämnd, gör Bengt Lindroth en nyttig genomgång av populismen och nationalismen i Norden. Lindroths bok borde vara pensum för alla som sysslar med politik och som vill förstå uppkomsten av populistiska partier. Dansk folkeparti (DF),

Bengt Lindroth

44

som har sina rötter i Glistrups Fremskridtsparti, Sannfinländarna, norska Fremskrittspartiet (FrP) och Sverigedemokraterna (SD) avviker från varandra på många punkter, men har också gemensamma drag. Däremot känner de tydligen inte stor samhörighet sinsemellan eftersom de inte ingår i samma partigrupp i Nordiska rådet, som är parlamentens samarbetsorgan. I Danmark fick skattefrågorna ge vika för fokus på asyl- och invandringsfrågor när det gamla Fremskridtspartiet fick ny ledning och bytte namn till Dansk folkeparti (DF). DF har aldrig suttit i regeringen, men kan i egenskap av det största oppositionspartiet påverka Lars Løkke Rasmussens minoritetsregering. Också norska FrP grundades som ett protestparti främst mot skattepolitiken, men utvecklades under Carl I. Hagens ledning till ett allmänt missnöjesparti med fokus på invandringsfrågor. Under sin nuvarande ordförande Siv Jensen tog partiet steget in i regeringen och klarade höstens stortingsval bra. Fyra års regeringsansvar resulterade i en nedgång på en procentenhet (från 16 till 15 procent) och partiet ingår i Erna Solbergs nya kabinett. Sannfinländarna hette från början Finlands landsbygdsparti (Flp) och var ett språkrör för småbönder och andra som hamnat i kläm när Finland urbaniserades på 1970-talet. Sluggern Veikko Vennamo (1913–1997) var Nordens första utpräglade missnöjespolitiker, men han hade ett förflutet i Agrarförbundet (nuvarande centern). Under sonen Pekka Vennamos tid som partiledare slipades kanterna och Flp satt med i två regeringar på 1980-talet innan populariteten rasade och partiet gick i konkurs. På ruinerna byggde sedan Timo Soini ett nytt parti Sannfinländarna, som efter några framgångsrika val tog plats i regeringen som bildades 2015. I somras sprack partiet och Sannfinländarna lämnade regeringen medan partiets fem ministrar och riksdagens talman bildade en ny rörelse, Blå framtid, som registrerades som parti. Det är inte

många politiska bedömare som tror att Blå framtid har någon som helst framtid (gallupstödet är under 2 procent), men regeringen ser ut att hålla ihop fram till valet 2019. SD har inte samma bakgrund som missnöjespartierna i grannländerna och har tillsvidare inte uppnått en liknande vågmästarroll, men partiet sväller och är konstant nummer två efter socialdemokraterna i alla gallupar. SD är politiskt isolerat och riksdagsvalet 2018 blir en värdemätare på partiets politik som fokuserar på problem relaterade till invandringen. I sin bok valde Lindroth att förbigå Island med motiveringen att där inte finns ett framgångsrikt populistiskt parti (möjligen med undantag av Piratpartiet).

Hur ser läget ut idag? Mycket har hänt sedan boken Väljarnas hämnd utkom 2016, men det politiska landskapet består. Det har skett mycket i vår omvärld och om jag skulle skriva boken idag skulle jag placera in den politiska populis-


Invandringsfrågor inom välfärdspolitik Bengt Lindroth påpekar att i Danmark har allt fler socialdemokrater med ordföranden i spetsen ställt frågan om den klassiska välfärdspolitiken kan bära så stora kostnader som invandringen medför. Samma diskussion har förts i Norge, men inte i Sverige. Åtminstone inte inom socialdemokratin. – Inom svensk socialdemokrati säger man frankt: Vi klarar av det! Det gäller att få ekonomin att rulla och därmed ha råd med de inkomstöverföringar som är nödvändiga. Lyckas man med det utgår man från att allt det övriga också fungerar, det vill säga den kulturella och politiska integrationen av nyanlända. Lindroth hänvisar till Anna-Greta Lejon som i tiderna hävdade att Sverige skall bli världsbäst på detta. Bland övriga svenska partier kan man enligt Lindroth skönja en början till debatt om huruvida den nordiska välfärdsstaten pallar för det tryck som invandringen medför. Lindroth ställer fyra frågor som uppföljning på sin bok. I vilken grad har Fremskridtspartiet, Sannfinländarna, Dansk Folkeparti och Sverigedemokraterna

Magnus Fröderberg/norden.org

men i Norden i ett bredare europeiskt sammanhang. Men det är onekligen så att det finns en speciell form av populism i Norden, säger Bengt Lindroth. – Ser man på de populistiska rörelserna land för land kan man konstatera att Timo Soini gradvis tappade intresset för det Sannfinländska projektet samtidigt som han uppenbarligen trivdes och trivs bra som utrikesminister. Han hade trovärdighet som ordförande i opposition och nådde målet att vara med och ta ansvar, men med tilltagande ansvar sprack partiet eftersom baklandet ville annat, säger Lindroth och fortsätter med att konstatera att i Danmark utnyttjar DF sin förhållandevis lågmälda framtoning till att påverka regeringens politik. – Nu när socialdemokraterna under Mette Fredriksen justerat sin ståndpunkt och intar en mer kritisk inställning till invandrings- och asylfrågor bildar de två oppositionspartierna en gemensam front gentemot regeringen. Om situationen i Norge säger Lindroth att FrP klarade sin första mandatperiod i regeringen bra. Siv Jensen har fört en ansvarig politik som finansminister, men samtidigt lyckats få högerregeringen att höja anslagen för vissa samhällsgrupper och därmed knipit lite från oljefonden. – FrP spelar på två strängar. Jensen för en ansvarsfull politik, medan integrationsminister Sylvi Listhaug står för de populistiska utspelen.

Under sin nuvarande ordförande Siv Jensen tog norska FrP steget in i regeringen och klarade höstens stortingsval bra.

•• andra sakfrågor än invandring och asylpolitik på sin agenda? •• försökt ändra den liberala demokratin? •• influerat övriga partiers åsikter och attityder? •• påverkat media och opinionsbildning? Lindroths svar på dessa frågor lyder: – DF och FrP har i viss mån också drivit andra politiska frågor än sådana som handlar om invandring och asylpolitik. Sannf inte lika mycket och SD inte överhuvudtaget. Enligt Lindroth finns det inga tecken på att de populistiska partierna försökt ändra på den liberala demokratin. I takt med den förändring som skett i Europa, närmast i Polen och Ungern, har visserligen inget av de nordiska partierna tagit ställning för regimerna där, men det har inte hindrat enskilda framträdande medlemmar i framför allt DF och SD att uttrycka sympatier för deras kritik av ”den liberala demokratin” och av EU. Inom FrP lyser såna inlägg med sin frånvaro. I Finland har Soini inte visat intresse för den typen av retorik, men det förekommer nog hos Sannfinländarnas nuvarande ordförande Jussi Halla-aho. – Om jag skrev boken idag skulle jag fokusera mera på den här aspekten, säger Lindroth. Han konstaterar att populisterna har i hög grad influerat övriga partier och de

politiska samtalen i allmänhet. – Det finns det flera exempel på. Danska socialdemokraterna under Mette Fredriksen är kanske det tydligaste exemplet. Lindroth säger att när det gäller media och opinionsbildning finns det nyansskillnaderna mellan de nordiska länderna, men det är helt klart att dagens medieklimat gynnar politiska populister. Det finns fler kanaler att sprida sitt budskap genom och utan några spärrar och de korta slagkraftiga formuleringarna som populisterna behärskar får genomslagskraft. – Det finns klara belägg i forskningen för att mängden publicitet i sig själv gynnar de populistiska partierna trots att den i regel är av negativ karaktär, kanske gäller detta särskilt Sverige och SD. Väljarnas hämnd fick ett gott mottagande och upplagan är praktiskt taget slut. Lindroth funderar på att ge ut en omarbetad något förenklad version. Det får man hoppas. Och eftersom alltför få nordbor läser böcker på grannlandets språk borde den i så fall översättas till danska, norska och finska.  Text: Henrik Wilén

45


yös Muista m me jouksem r a it k n o arvokup jopa – matkoja sta!

a ivän hinn

–50 % pä

ra också vå Utnyttja sor nger – re o p u k ! e d vär gens pris

da 50 % på

upp till –

orden pohjola-n orden .fi/edut/ vikingline rmaner/pohjola-n Y .fi/fo ukt FPKR vikingline nus/Prod Tuotetun

PUNAISET LAIVAT, POHJOISET MAUT Pohjolan puhtaat raaka-aineet ja raikkaan konstailemattomat maut ovat kevään buffetin peruspilareita. Tervetuloa herkuttelemaan laivalle - jäsenetuhintaan! Katso lisää: vikingline.fi/edut/pohjola-norden

RÖDA BÅTAR, NORDISKA SMAKER Nordiska rena råvaror och okonstlade, fräscha smaker är stommen i vårens buffé. Välkommen och låt dig väl smaka – till fömånligt medlemsförmånspris! Läs mer på vikingline.fi/formaner/pohjola-norden HELSINKI–TUKHOLMA-RISTEILY/HELSINGFORS–STOCKHOLM-KRYSSNING

Jopa 20 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 20 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

VUOROKAUDEN RISTEILY TURUSTA/DYGNSKRYSSNING FRÅN ÅBO

Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN/DAGSKRYSSNING TILL TALLINN Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRYD

KAIKILLA REITTIMATKOILLA/ALLA RUTTRESOR

Jopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta. Koskee myös autopaikkoja. Upp till 20 % rabatt på dagens ruttpris. Gäller också bilplatser. Tuotetunnus/Produkt FVRES

Vikingline.fi


Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa! Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain! Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY

Sopii myös ryhmille!

Unohtumaton risteily: Laatokka ja Valamon luostarisaari, Syväri ja Aleksanteri Syväriläisen luostari sekä Mandrogan kylä, Ääninen ja Kizhin saari sekä Karjalan pääkaupunki Petroskoi. Risteily alkaa Pietarista, jonne matkataan mukavasti junalla. Oopperalaulaja Heikki Orama konsertoi laivalla. Risteilyllä myös muuta kulttuuri- ja viihdeohjelmaa, sekä runsas retkiohjelma. Myös Pietarissa lyhyt kiertoajelu. Täysihoitoateriat, viisuminhankinta sisältyy hintaan. Matka-Agenttien suomalaiset matkanjohtajat mukana koko matkan ajan! Matka-ajankohta: 8.-13.7. Hinta alk. 695,- (H4) ja 995,- (H2).

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

Sopii myös ryhmille!

LIETTUAN JA LATVIAN KIERROS

TV-SARJOJEN CORNWALL JA DEVON

SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT

2.-7.5. 480,12.-17.9. 480,-

23.-27.5. 1.450,6.-10.9. 1.495,-

18.-20.7. 460,-

Peking ja Kiinan muuri, Shanghai ja Suzhou

VIRON KIRJALLISUUDEN SUURET NIMET

ISLANTI, SATUJEN SAARI

25.-28.7. 595,-

10.-18.10. 1.865,-

ITSENÄISEN VIRON MERKKIHENKILÖITÄ

Taideohjaaja Tarja Mietalan johdolla. Maalauskurssi, retki Tarttoon ja Viron kansallismuseoon.

– Lydia Koidulan ja Aino Kallaksen elämää ja tuotantoa

21.-24.5. 345,3.-6.9. 345,-

7.-11.6. 1.150,13.-17.9. 1.115,-

SKOTLANNIN YLÄMAAN MAISEMAT 19.-23.9. 1.395,-

Lisää matkavaihtoehtoja

www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24 H Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

sis. Carmen

sis. La Traviata, Mustalaisparoni

24.-27.8. 395,-

HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16 TURKU, Linnankatu 8E

KIINAN SUURET NÄHTÄVYYDET:

HYVÄN OLON TAIDEMATKA VIRON PYHÄJÄRVELLE

4.-9.6. 580,-

Matka agentit

Suomalainen matkanjärjestäjä


Norden.org / Oddleiv Apneseth

Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Töihin Pohjoismaihin Haloo Pohjolan Suomen toimipiste saa vuosittain noin 400 kysymystä, jotka koskevat muuttoa tai muuta liikkumista Pohjoismaiden välillä. Haloolta usein kysyttyjä asioita ovat esimerkiksi eläkkeen hakeminen Norjasta, yliopisto-opiskelu Tanskassa tai Ruotsin perimä vero palkkatyöstä. Suomesta tulevista kysymyksistä erityisen paljon, noin 20 prosenttia, koskee työskentelyä eli sitä, kuinka löytää töitä toisesta Pohjoismaasta. Vaikka Haloo Pohjola ei ole työnvälitystoimisto, pystymme antamaan yleisneuvoja siitä, kuinka ottaa ensimmäinen askel ulkomaille suuntautuvassa työnhaussa. Tarkemmissa kysymyksissä ohjaamme työnhakijat ottamaan yhteyttä TE-palvelujen EURES-neuvojiin.

48

Haloo Pohjolan nettisivuille on koottu kattavia tietopaketteja pohjoismaisesta liikkuvuudesta. Yksi aihepiiri on juuri työnhaku. Sivuilta löytyy muun muassa erikseen jokaista Pohjoismaata ja itsehallintoaluetta koskeva artikkeli, jossa on yleistajuisesti kerrottu, mistä aloittaa, jos työskentely kyseisessä maassa kiinnostaa. Tieto löytyy Haloo Pohjolan sivuilta kaikilla skandinaavisilla kielillä ja suomeksi. Haloo Pohjola antaa lisäksi työnhakuvinkkejä ja kertoo työntekijän oikeuksista työmarkkinoilla. Monelle ulkomaille lähtöä

suunnittelevalle tulee yllätyksenä, että työnhakuun voi lähteä myös kotimaan maksaman työttömyyspäivärahan turvin. On kuitenkin tärkeää hyvissä ajoin ennen työnhakumatkalle lähtöä ottaa yhteyttä työttömyyspäivärahan maksavaan viranomaiseen. Jos saa työttömyyspäivärahaa Suomesta, voi kolmen kuukauden ajan kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja etsiä töitä toisessa Pohjoismaassa. Jos työnhakija ei löydä töitä määräajan sisällä eikä halua menettää työttömyyskorvaustaan, täytyy hänen palata kotimaahansa.


Arbeta i ett annat nordiskt land Hallå Nordens informationstjänst i Finland får årligen cirka 400 frågor som rör flytt eller annan mobilitet mellan de nordiska länderna. Vanliga frågor som Hallå Norden får handlar exempelvis om att ansöka om pension i Norge, universitetsstudier i Danmark eller skatt på lönearbete som tas ut i Sverige. Från Finland kommer det särskilt många frågor, cirka 20 procent, som handlar om arbete, det vill säga hur man hittar ett arbete i ett annat nordiskt land. Även om Hallå Norden inte är någon arbetsförmedling kan vi ge allmänna råd om hur man tar första steget när man ska söka jobb utomlands. Vid mer detaljerade frågor ber vi arbetssökande kontakta EURES-rådgivarna på TE-tjänster. På Hallå Nordens webbsidor har vi samlat heltäckande informationspaket om mobilitet i Norden. Ett ämne är just jobbsökning. På sidorna finns det bland annat en särskild text om varje nordiskt land och självstyrande område, med lättfattlig information om var man ska börja om man är intresserad av att arbeta i ett visst land. Informationen finns på alla de skandinaviska språken och finska på Hallå Nordens webbplats. Hallå Norden ger dessutom tips om hur man söker jobb och information om arbetstagarens rättigheter på arbetsmarknaden. För många som planerar att bege sig utomlands för att arbeta kommer det som en överraskning att de även kan åka och söka jobb med arbetslöshetsersättning från hemlandet. Det är viktigt att man i god tid innan man ger sig av för att söka jobb kontaktar den myndighet som betalar ut

arbetslöshetsersättningen. Om man får arbetslöshetsersättning från Finland kan man under tre månaders tid omfattas av socialförsäkringssystemet i Finland och leta efter jobb i ett annat nordiskt land. Om den arbetssökande inte hittar något arbete i Finland inom den tiden och inte vill gå miste om sin arbetslöshetsersättning, måste han eller hon återvända till hemlandet.

Valmistautuminen on tärkeää

ti suurin ryhmä kaikista Pohjoismaiden nordjobbareista. Kun avoin työpaikka ja työnhakija kohtaavat ja työsopimusta ollaan tekemässä, on tärkeää valmistautua kunnolla myös seuraaviin tärkeisiin askeliin. Verotus, sosiaaliturva, henkilötunnus ja pankkitili ovat esimerkkejä asioista, jotka on hyvä selvittää etukäteen. Haloo Pohjolan nettisivuilta löytyy neuvoja myös näihin kysymyksiin. Perussääntö on, että asiat menevät toiseen maahan töihin lähtiessä hyvin, jos niistä on otettu selvää etukäteen, sopimuk-

Työllisyystilanteet vaihtelevat eri aikoina ja eri alueilla, mutta jo monien vuosien ajan erityisesti Pohjois-Norja on houkutellut suomalaisia työntekijöitä hyvillä työmahdollisuuksilla ja Suomea paremmalla palkkatasolla. Myös Ruotsissa koulutettujen opettajien tarve on suuri. Suomalaisten opettajien arvostus on maassa korkealla ja suomalaisia opettajia houkutellaan nyt töihin erityisesti vakituisilla työpaikoilla. Suomalaiset ovat myös ahkeria nordjobbareita, ja suomalaiset nuoret ovatkin ylivoimaises-

Det är viktigt att förbereda sig

Text:Anna Välimaa, Nordiska ministerrådet, Hallå Norden www.norden.org/halla

Norden.org / Yadid Levy

Sysselsättningsläget varierar i tid och mellan olika regioner, men i synnerhet Nordnorge har under många år lockat finländare med bra sysselsättningsmöjligheter och en högre lön än i Finland. Och i Sverige är behovet av utbildade lärare stort. De finska lärarnas status är hög i landet och man försöker nu att locka finska lärare i synnerhet med fasta tjänster. Finländarna är även flitiga nordjobbare och finska ungdomar är den överlägset största gruppen bland de nordiska nordjobbarna.

När en ledig tjänst och en arbetssökande möts och man ska ingå anställningsavtal är det viktigt att även noggrant förbereda nästa viktiga steg. Skatt, socialförsäkring, personbeteckning och bankkonto är exempel på sådant man bör reda ut på förhand. På Hallå Nordens webbsidor hittar du även råd om dessa områden. Huvudregeln när man ska bege sig till ett annat land är att allt går bra om man har tagit reda på saker och ting i förväg, alla avtal finns på papper och man har kontaktat myndigheterna för att reda ut detaljerna. Om man gör det är det enkelt och smidigt att åka utomlands. Men om man stöter på problem trots alla förberedelser kan man få råd av Hallå Norden även då. 

set ovat selkeästi paperilla ja viranomaisiin on oltu yhteydessä yksityiskohtien selvittämiseksi. Näin toimiessa ulkomaille lähtö on helppoa ja mutkatonta. Mutta jos matkaan tulee mutkia kaikesta ennakkovalmistelusta huolimatta, neuvoo Haloo Pohjola myös silloin.  Teksti:Anna Välimaa, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Haloo Pohjola www.norden.org/haloopohjola

49


ajankohtaista yhdistyksissä  aktuellt i föreningar Keravan Pohjola-Norden joulubasaarissa Yhdistyksemme osallistui keravalaisten järjestöjen yhteismyyjäisiin 10.12.2017. Koko hallitus oli mukana. Tarjolla oli käsitöitä, herkullisia pikkuleipiä, piparkakkuja, kahvikakkuja sekä Lucia-pullia. Kotileivonnaisten menekki oli erinomainen. Arpajaiset, joissa joka arpa voitti, kiinnostivat runsasta yleisöä jonoksi asti. Päävoittona oli taulu, jonka pitkäaikainen jäsenemme oli lahjoittanut joulubasaariamme varten.  Teksti: Marja Leena Hautala, Keravan Pohjola-Norden

Hoplaxskolans klass 4 med borgmästaren Jan Vapaavuori.

Vinnarna av Barnens Norden belönades Första priset i Helsingforsföreningens skoltävlingen gick till Hoplaxskolans klass 4. Föreningen Pohjola-Norden i Helsingfors ordnade tävlingen Barnens Norden för stadens lågstadier på hösten 2017. Prisen delades ut på Gamla Rådhuset 14.11.2017 av tävlingens beskyddare, Helsingfors borgmästare Jan Vapaavuori. Första pris: Hoplaxskolan, klass 4: Hoplaxskolans nyheter: Ett föredrag om Norden. Delat andra pris:

Roihuvuoren ala-asteen koulu, 4-6. språkbadsgrupp: Lasten Pohjola/Barnens Norden – Kielikylpyluokan päivä Hoplaxskolan, klass 5: Skogen, vårt gröna guld Därtill fick Aurinkolahden peruskoulu klass 6-7 E och Itäkeskuksen peruskoulu klass 5 B bokpriser.  Text och bild: Susanna Puisto

Joulumyyjäispöydän ääressä vasemmalta Terhi Valavirta, Marja Leena Hautala ja Kaarina Nivala. Kuvasta puuttuvat Annikki Malin ja Tomi Alatalo, joka otti kuvan.

Pohjoismainen kirjastoviikko Keravalla Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaisia vietettiin Keravan kirjaston Pentinkulma-salissa 9.11.2017. Tilaisuuden järjestivät Keravan kaupungin kirjasto ja Keravan PohjolaNorden. Juhlavieraita oli paikalla 43. Juontajana toimi Berit SöderströmKuittinen. Keravan Pohjola-Nordenin tervehdyksen esitti hallituksen jäsen Terhi Valavirta. Kirjastonhoitaja Ninni Ranz esitti laulun Veden pinnan alla (säv. M. Meritähti, san. J. Itkonen) ja säesti itse lauluaan pianolla. Myös Daghemmet Trollebon esikoululasten lauluesitykset viehättivät yleisöä. Vuoden tekstejä lukivat Jokivarren koulun 9. luokan oppilaat Terhi Valavirran

50

ohjauksessa. Lapsiesiintyjät saivat kirjapalkinnon, samoin koululaiset. Jännitystä toivat niin lapsille kuin aikuisille suunnatut arpajaiset. Lasten arpajaisissa jokainen arpa voitti, aikuisten palkintoina oli kirjoja ja päävoittona vuoden aikuisten teksti Ulla-Leena Lundbergin Jää. Tilaisuus päättyi mehu- ja piparkakkutarjoiluun. Kirjasto oli koonnut myös näyttelyn pohjoismaisista kirjailijoista.  Teksti: Marja Leena Hautala, Keravan Pohjola-Norden Kuva: Ninni Ranz

Kuvassa Keravan Jokivarren koulun 9.luokan oppilaita lukemassa Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden tekstejä. Vuoden teema 2017 oli Pohjolan saaret.


Horjuuko Muumilaakson tarina? Keravan Pohjola-Norden järjesti lokakuussa kirjoituskilpailun keravalaisille ammattiopiske­ lijoille. Kilpailun aiheet liittyivät muumiaforismeihin. Palkinnoille kilpailussa ylsivät Keudan Sarviniitynkadun opiskelijat Lassi Ahonen, Heikki Keskinen, Ville Riihikanto ja Julius Taavitsainen. He olivat tarttuneet rohkeasti muumien ajatuksiin. Voittajat saivat palkintonsa Keudan järjestämässä kahvitilaisuudessa 14.12.2017. Keudan opettajat Nella Skogberg, Katja Kokkarinen ja Anna Rissanen innostivat osallistumaan. Keravan Pohjola-Nordenista Kaarina Nivala ja Terhi Valavirta toimivat kirjoitusten arvioijina. Voittajakirjoitus pääsi asian ytimeen teemalla Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan ne vastaan. Kirjoittajan mielestä elämässä täytyy uskaltaa ottaa riskejä rohkeasti; paljon jää koke-

Kirjoituspalkinnon saajat oikealta: Julius Taavitsainen, Lassi Ahonen, Ville Riihikanto ja Heikki Keskinen. Kaarina Nivala jakoi palkinnot.

matta, jos kohtuullisia riskejä ei uskalla ottaa. Yhdessä kirjoituksessa osallistuja mietti, onko meillä väärä käsitys muumeista. Olemme pitäneet muumeja kiltteinä ja hyväntahtoisina, mutta todellisuudessa Haisulia kuvataan jopa rikolliseksi. Saavatko nämä kysymykset koko Muumilaakson tarinan horjumaan? Eräs kirjoittaja oli huolissaan, kun kaikki on niin epävarmaa. Tämä teema on varmasti nuorille päivänpolttava aihe, ja nuoret toivovat kipeästi viisaita neuvoja

moniin heille tärkeisiin kysymyksiin. Nuoria kiinnosti kovasti työllistyminen valmistumisen jälkeen: missä paikkoja voisi olla sekä ruotsin kielen taito ja sen merkitys työpaikan haussa. Kirjoituskilpailu osoitti, että nuorilla on uskallusta ja kiinnostusta ottaa osaa kirjoitustaitoja vaativaan tehtävään. Onnittelut voittajille.  Teksti ja kuva: Marja Leena Hautala, Keravan Pohjola-Norden

Tampereen yhdistyksen lukupiiri kokoontuu kuukausittain Tampereella on keskusteltu pohjoismaisesta kirjallisuudesta jo kymmenen vuotta. Jo lähes vuosikymmenen iloinen tamperelaisjoukko on ruotinut pohjoismaista kirjallisuutta. Lukulistalla etusijalle ovat nousseet suomalaiset ja ruotsalaiset kirjat. Piirissä on pantu merkille norjalaisten kirjojen laadukkuus, samoin tanskalaisen ja islantilaisen kirjallisuuden pieni eksoottisuus tamperelaisesta perspektiivistä katseltuna. On luettu uutta ja vanhaa, klassikoita ja moderneja teoksia, runoja ja näytelmiä ja muutaman kerran myös tietokirjallisuutta. Kokoonnumme kerran kuussa, mutta kesäisin vietämme pitkän loman. Pikkujouluja vietämme marraskuun lopussa. Niihin tuomme itse tarjoilut tai sitten olemme kokoontuneet ravintolassa. Tapaamiset ovat kaikille avoimia ja olemme ilmoittaneet niistä Aamulehdessä. Lukupiirissä on käynyt satunnaisia vierailijoita, mutta uskollinen ydinjoukko on pysynyt samana, hieman alle kymmenessä hengessä. Rento ilmapiiri

Ylärivissä oikealta Paula Holma, Johanna Nylund, Eeva Tuokko, alarivissä Leena Pehkonen, Pirkko Vilpas, Maijaliisa Mattila.

mahdollistaa avoimen, eriäviä näkemyksiä hyvin sietävän keskustelun. Mieslukijoihin ei kutsumme ole tehonnut. Missä lienee vika? Miellyttävä kokoontumispaikkamme on Tampereen Otavalankadulla sijaitseva Pohjolan Talo. Aikaisemmin istuimme Hämeenpuiston varrella Tulenkantajien kirjakaupan upottavissa tuoleissa vanhojen kirjojen ihanassa tuoksussa. Tammikuun 2018 kokoontumisessa käsi-

teltiin Bengt Lindrothin teosta Härlig är Norden (Carlsson 2012), jonka piirin vetäjä Maijaliisa Mattila on suomentanut nimellä Ihana Pohjola (Sanasato Oy, 2017). Kirja vie kaikkien viiden Pohjoismaan historiaan, mutta pohtii myös nykypäivää ja tulevaisuutta.  Teksti: Maijaliisa Mattila, Tampereen Pohjola-Norden Kuva: Tuija Laurén

51


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt i Ungdomsförbundet Nordjobb skapar spännande möjligheter för finska arbetsgivare I början av januari började jag mitt jobb som Nordjobb-projektassistent i Norra Finland. Mitt kontor ligger i Torneå och det ger mig väldigt bra möjligheter att kontakta lokala företagare som behöver språkkunniga säsongsarbetare. Jag var lycklig över jag att fick det här jobbet, för att jag själv kommer från Tornedalen, faktiskt Ylitornio, och älskar den här trakten. Så det är som en lottovinst att kunna arbeta här, för en organisation som främjar nordiskt samarbete. Mitt arbete är mycket intressant: Nordjobb arbetar för att öka mobiliteten på den nordiska arbetsmarknaden och för att öka kunskapen om språk och kultur i Norden. Vi har sedan 1985 erbjudit circa 27 000 ungdomar mellan 18–30 år möjligheten att uppleva ett nordiskt land under sommarhalvåret. Genom att delta i programmet bidrar både nordjobbare och arbetsgivare till rörligheten över gränserna i Norden. Nordjobb drivs av Föreningarna Nordens Förbund och finansieras genom Nordiska ministerrådet. Till våra tjänster hör att

hjälpa till med att hitta kandidater till lediga arbetsplatser, att hitta bostad för de anställda nordjobbarna, erbjuda fritidsaktiviteter samt ge information om lokal myndighetsservice. Det är inte ett krav på att utnyttja vår hjälp med alla ovanstående delar, vilket innebär att vi exempelvis kan hjälpa till med att hitta bostad och organisera fritidsprogram för personer som arbetsgivare rekryterar på egen hand. Mitt jobb är att hitta finska arbetsgivare som vill anställa skandinaviska ungdomar för nästa sommar. Det innebär att jag kontaktar företagare som jag tror skulle kunna vara intresserade i Nordjobb. Jag har också deltagit i flera rekryterings- och jobbmässor, där jag har berättat om Nordjobbs tjänster för ungdomar och arbetsgivare.  Eeva Väisänen Nordjobb-projektassistent Torneå/Lappland Bild: Hannu Mällinen

Pohjoismaisesta moninaisuudesta

52

Viesti on osoitettu Suomen saamelaisnuorten puheenjohtajalle, päivystäväksi saamelaiseksi tituleeratulle Petra Laitille. Kyseessä ei ole mikään yksittäistapaus eikä edes pahimmasta päästä. Samankaltaisia rasistisia ja syrjiviä kohtaamisia tulvii saamelaisille jatkuvasti. Tällaiset viestit on helppo jättää omaan arvoonsa niiden raakuuden vuoksi. Ne ovat rasismin kovaa ydintä, niille ei tarvitse antaa ääntä, eikä niistä saa salonkikelpoisia tekemälläkään. Suoraa rasismia viheliäisempää on mediassa pyörivä disinformaatio, jossa luodaan kertomus saamelaisista riitelevinä ja kaikesta loukkaantuvina maahanmuuttajina. Keskustelu on usein turhauttavaa: samaan aikaan, kun saamelaisilta vaaditaan yksimielisyyttä, saamelaisilta vaaditaan moninaisuutta. Tai toisin päin: saamelaiset riitelevät, jos ovat moninaisia, mutta tukahduttavat moninaisuuden, mikäli ovat yksiäänisiä. Mikään kulttuuri ei kuitenkaan voi olla yksiääninen, vaan jokainen yksilö luo yhteisön moninaisuudessa. Pohjola-Nordenin

Nuorisoliitossa näkyy pohjoismainen moninaisuus, joka on koonnut erilaisista taustoista tulevia, pohjoismaisista asioista kiinnostuneita nuoria yhteen. Minulle on kunnia toimia nuorisoliitossamme yhteisten, moninaisten pohjoismaisten teemojen rakentajana.  Janne Hirvasvuopio Kirjoittaja on Nordhumla-lehden päätoimittaja ja Helsingissä valtio-oppia opiskeleva kaupunkisaamelainen, joka ei ole paneskellut yhtään poroa

Silje Bergum Kinsten/norden.org

Jason Silverman

Juoppo lappalainen taas kitisemässä miten poronpaneskelijoita syrjitään, mene töihin.


Året 2018 har börjat också i PohjolaNordens Ungdomsförbund. Det nya året har kommit med ett flertal nya saker som ny ordförande, ny styrelse med många nya ansikten samt till exempel förbundets första politiska program som godkändes på vårt höstmöte. Som nyvald ordförande är jag väldigt taggad över mitt nya uppdrag och ser fram emot samarbete med PohjolaNorden samt med våra systerorganisationer i de andra nordiska länderna. I mars kommer jag och en av våra styrelsemedlemmar att åka till Oslo för att besöka FNU Norges vårmöte. Resan kommer att vara betydelsefull bland annat med tanke på nätverkande samt diskussion kring frågor som berör båda organisationer, allt från verksamheten i bägge länderna till framtiden i Norden. I vårt politiska program har vi listat upp våra målsättningar inom nordiskt samarbete. Programmet behandlar bland annat demokrati och delaktighet, fri rörlighet samt trygghet i Norden. Ett av årets största uppdrag är därför att kunna föra fram våra tankar kring Norden och dess framtid till beslutsfattare och andra nordiska aktörer. Vi måste kunna argumentera för våra synpunkter och göra oss synliga för att kunna i framtiden vara en ännu mera signifikant aktör inom nordiska frågor. Med dessa ord vill jag önska alla läsare en riktigt god fortsättning på det nordiska året 2018.  Veera Hellman Ordförande Pohjola-Nordens Ungdomsförbund

Mark Ledingham, Tromsø kommune

Ett nytt år, en ny ordförande och ett politiskt program

”Kalotin kummisedän” perintö elää edelleen Joka toinen vuosi järjestettävä Pohjoiskalottikonferenssi pidetään seuraavan kerran elokuussa Tromssassa. Sen teema on Rajaton Pohjoiskalotti. Pohjoiskalottikonferensseja on järjestetty vuodesta 1960. Ensimmäisen kerran konferenssi kokoontui Torniossa. Aloitteen konferenssista teki Ragnar Lassinantti. Hän oli ruotsalainen poliitikko ja suomenkielisyyden puolestapuhuja 1950–1960 lukujen Pohjois-Ruotsissa. Lassinantti edusti sosiaalidemokraatteja ja toimi Norrbottenin lääninmaaherrana ja valtiopäiväedustajana. Lassinantti, joka tunnettiin myös nimellä ”Kalotin kummisetä”, oli pohjoismaisen yhteistyön vannoutunut ja näkyvä kannattaja. Termi Pohjoiskalotti on Lassinantin lanseeraama, ja sillä viitataan Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen alueisiin.

Joka konferenssilla oma teemansa Pohjoiskalottikonferensseilla on alusta asti ollut suuri merkitys paikallisen väestön mahdollisuuksille vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitusten päätöksellä säännöllisesti järjestettävistä konferensseista on muodostunut myös tärkeä kohtauspaikka vapaaehtoisorganisaatioille, poliitikoille, kulttuuriväelle, elinkeinoelämän edustajille ja koulutusten järjestäjille. Lassinantin ajatus Pohjoiskalottikonferenssista oli, että poliitikkojen, viranomaisten ja alueen asukkaiden välisten keskustelujen nostettua esille alueen ongelmia ja mahdollisuuksia voitiin ne ratkaista alueen maiden eli Norjan, Ruotsin ja Suomen läheisellä yhteistyöllä. Maat järjestävät konferenssin vuorotellen, ja jokaisella Pohjoiskalottikonferenssilla on aina oma ajankohtainen pohjoinen

teemansa. Vuonna 2010 Kolarin Ylläksellä järjestetyssä konferenssissa pohdittiin esimerkiksi, miten saadaan nuoret palaamaan pohjoiseen opintojen jälkeen, ja miten elinkeinojen, luonnon, kulttuurin, kyläyhteisöjen ja ihmisten tarpeet sovitetaan yhteen. Vuonna 2014 Kiirunassa keskityttiin puolestaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Arktisella alueella sekä mahdollisuuksiin käyttää alueen luonnonvaroja kestävällä tavalla. Kemissä vuonna 2016 keskiössä oli alueen oma perinnekulttuuri ja eri kielten ja kulttuurien hyödyntäminen elinkeinoelämässä.

Elokuussa Tromssaan Vuoden 2018 konferenssin järjestävät norjalaiset Tromssassa 24.–25. elokuuta. Teemana on Rajaton Pohjoiskalotti ja keskustelussa, miten pohjoiskalotista muodostetaan Pohjolan tehokkaimmin integroitu alue. Pohjoiskalotin kaikki mahdollisuudet pystytään kyllä hyödyntämään. Alueen kehittymistä haittaavat esteet havaitaan kuitenkin vasta, kun katsotaan kansallisten rajojen yli. Mitä projekteja meidän kannattaa käynnistää rajattomalla Pohjoiskalotilla? Mitä teitä ja rautateitä rakentaa? Minne ensimmäinen uusi valokaapeli kaivetaan? Mihin toimialoihin, elinkeinoihin ja teknologioihin Pohjoiskalotilla kannattaa panostaa, jotta alue nousee maailman huipulle? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia elokuussa, jolloin Pohjoiskalottikonferenssi haastaa alueen toimijat tekemään yhteistyötä sekä ajattelemaan visionäärisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen.  P-N

53


https://uplus.fi/rekrytointi

Opettaja, etsitkö lisätyötä? UPLUS YKSITYISOPETUS ON KOULUTUSPALVELUITA TARJOAVA YRITYS. TAVOITTEEMME ON AUTTAA JA MOTIVOIDA KAIKEN IKÄISIÄ OPPIJOITA PÄÄSEMÄÄN TAVOITTEISIINSA JA TOIMIA KOULUJÄRJESTELMÄMME TUKENA. TARJOAMME YKSITYISOPETUSTA KAIKISSA OPPIAINEISSA, OPETAMME OPISKELUTEKNIIKKAA JA MOTIVOIMME OPPILAITAMME KOHTI PAREMPIA TULOKSIA. ETSIMME ENNEN KAIKKEA ENERGISIÄ JA INNOSTUNEITA OPETTAJIA, JOTKA HALUAVAT OLLA MUKANA VAIKUTTAMASSA NUORTEN TULEVAISUUTEEN. TYÖ ON JOUSTAVAA JA SIJOITTUU YLEENSÄ ILTAPÄIVÄÄN TAI ILTAAN, JOTEN SE SOPII HYVIN ESIMERKIKSI OPINTOJEN TAI MUUN TYÖN OHEEN. OPPITUNTIEN PAIKKA SOVITAAN YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA, MUTTA OPPITUNNIT OVAT USEIMMITEN JOKO ASIAKKAAN KOTONA, KIRJASTOSSA TAI OMASSA KODISSASI.

https://uplus.fi // +35841 5508 440 // infouplus.fi

Etsimme yksityisopettajia Pääkaupunkiseutu Turku Tampere Matemaattiset aineet Kielet Erityisopetus Sekä suomen-, että ruotsinkielisiä opettajia

https://uplus.fi/rekrytointi


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi

Kotona Pohjolassa -juliste A3-kokoisia julisteita on sekä valkoisella että sinisellä pohjalla. Julisteet ovat ilmaisia sekä Pohjola-Nordenin jäsenille että muille tilaajille. Tilaa osoitteessa www.pohjola-norden.fi

Hemma i Norden affisch Affischer i A3-storlek finns med både vit och blå bakgrund och de är gratis för både medlemmar och icke-medlemmar. Beställ på www.pohjola-norden.fi

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor

Esitteitä/Broschyrer Julisteita /Affischer

Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

Ny tjänst åt medlemsföreningar

Uusi palvelu jäsenyhdistyksille

Pohjola-Norden har antecknat ett samarbetsavtal med Uplus tutoring, för genomförandet av skolbesök runtom Finland. Föreningarna erbjuds möjligheten att beställa skolbesök till den egna orten, genom att vara i kontakt med medlemsservice (jasenpalvelut@pohjola-norden.fi) senast åtta veckor innan det betänkta besöket. Ett skolbesök varar en lektion (45–60min) och besök kan beställas för både lågstadie-, högstadie- och gymnasieskolor. Skolbesöken innefattar ett informationspaket om de nordiska möjligheter för målgruppen. Föredragen kan beställas på både svenska och finska. Ett skolbesök kostar 150 e per gång, vart föreningarna kan skilt söka stöd från Pohjola-Norden i samband med beställningen.

Pohjola-Norden on solminut yhteistyösopimuksen Uplus yksityisopetuksen kanssa kouluvierailujen järjestämisestä ympäri Suomea. Yhdistykset voivat tilata kouluvierailuja omalle paikkakunnalleen ottamalla yhteyttä jäsenpalveluihin (jasenpalvelut@pohjolanorden.fi) viimeistään kahdeksan viikkoa ennen haluttua vierailuaikaa. Yksi kouluvierailu on oppitunnin mittainen (45–60min), ja vierailuita voi tilata ala- ja yläkouluihin sekä lukioihin. Vierailu sisältää tietopaketin pohjoismaisista mahdollisuuksista juuri kohderyhmälle räätälöitynä. Vierailu on tilattavissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Kouluvierailut maksavat 150 e kerta. Yhdistykset voivat hakea Pohjola-Nordenilta tukea vierailuja varten tilauksen yhteydessä.

55


Profile for Unionimedia

Pohjola-Norden 1 2018  

Pohjola-Norden 1 2018  

Advertisement