Page 1

PN 1/2017

POHJOLA-NORDEN

Kulturhuvudstaden Aarhus:

En liten storstad

Dansk Vestindien – Paradisiska stränder och danska gatunamn 24 Tukholma juhlii 100-vuotiasta naapuria 30 Kriisinhallintaoppia Islannilta 32


sisällys

innehåll

PN

U.S. Virgin Islands Department of Tourism

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080

Sata vuotta sitten Tanska myi Karibialla sijaitsevat saarensa Yhdysvalloille. Sivu 24

pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Kulturhuvudstaden manar oss att tänka om / Kulttuuripääkaupunki kehottaa ajattelemaan uusiksi.............................................. 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Susanna Puisto puh. / tfn 044 7335 772 susanna.puisto@ pohjola-norden.fi

Minoriteter tar plats i nordisk fotokonst.................................................................... 8

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy

Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2017 Painos / Upplaga 9 000 kpl/st 2/2017 ilmestyy 15.9. utkommer 15.9. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................3

Tervetuloa Amerikkaan -kirja puhuttelee puhumattomuudellaan...........................12 Här är / Täällä Stockholm........................................................................................... 13 Här är / Täällä Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista Nuorisoliitossa / Aktuellt på Ungdomsförbundet.............................19 Allt populärare att studera nordiskt......................................................................... 20 Här är / Täällä Reykjavik.............................................................................................23 Det förlorade paradiset? / Menetetty paratiisi?....................................................... 24 Tukholma juhlii Suomea............................................................................................ 30 Kan övriga lära sig av Islands krishantering? / Voivatko muut oppia Islannilta kriisinhallintaa?......................................................32 Kuopion Lucia sai uuden puvun................................................................................ 34 Min story -seminarium / Mun tarina -seminaari ......................................................36

Kansikuva / Omslagsbild Kulturhuvudstaden Aarhus 2017 / Jan Kejser

Norsk film seglar i medvind....................................................................................... 38

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti

Et synligt, levende og relevant sprogsamarbejde / Näkyvää, elävää ja merkityksellistä kieliyhteistyötä............................................... 40

Pohjola-Norden rfs medlemstidning

Norjasta Suomeen, suomesta norjaksi..................................................................... 44

Här är / Täällä Oslo.....................................................................................................39

Svenskan förbättrades på sommarkurs.................................................................... 45 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!................................................................. 48 Jag är Nordenambassadör – så gick det till.............................................................. 50 Ajankohtaista yhdistyksissä / Aktuellt i föreningar..................................................52 Nordjobb gav mer än bara ett sommarjobb...............................................................53 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Fri rörlighet och samarbete i Norden?

Vapaata liikkuvuutta ja yhteistyötä Pohjolassa?

Norden, nordist, nordisk, nordiskt samarbete, nordiska modellen, nordbo. Ja det finns säkert många flera ord som beskriver den vardag vi lever i tillsammans med våra nordiska grannländer. En lång gemensam historia har gjort att vi har starka gemensamma värderingar och grundvärderingar i Norden. Det intressanta är att man alltid säger detta i festtal men min fråga är stämmer detta? Vi pratar alltid om fri rörlighet inom Norden och hur enkelt och bra samarbete, inom alla sektorer, fungerar inom norden. I teorin stämmer detta men praktiken är något helt annat. Den fria rörligheten har man naggat i kanterna redan länge och då man införde passkontroller mellan Danmark och Sverige anser jag att man inte mera ens kan prata om invånarnas fria rörlighet i Norden. Vad som sedan kommer till samarbete inom Norden så har vi idag tyvärr en situaton där man inom olika sektorer vill upprätta samarbete men saknar plattformer och möjligheter till att upprätthålla ett levande nätverk. I början av februari presenterades rapporten om nordiskt medborgarskap, skriven av Gunnar Wetterberg och Sten Palmgren. Författarna lyfter fram problematiken med att man under en längre tid misskött samarbetet inom Norden vilket lett till många nya gränshinder. Därtill konstateras att det gemensamma nordiska beslutsfattandet helt klart lider av att man inte idag diskuterar med varandra. Igen kommer vi till att man inom nordiskt samarbete bör bygga nya eller upprätthålla befintliga plattformer där olika grupper kan träffas och utbyta ideer. Kanske man via detta faktiskt kunde ta ett steg närmare till att man igen har fri rörlighet och ett levande utbyte inom Norden. Det minsta vi behöver för att komma vidare är åtminstone ett gemensamt elektroniskt ID-system. Förutom att detta skulle förenkla rörligheten skulle detta enligt mig även föra oss nordbor närmare varandra då vi liksom lever i samma system. Pohjola-Norden eller Föreningarna Norden har snart funnits i 100 år och grundades just för att befrämja och utveckla nordiskt samarbete samt att föra medborgarsamhällets talan. Nu är det dags för Pohjola-Norden att ta steget ut och göra detta jobb igen. Vi måste våga erkänna att samhället har förändrats radiklat under denna 100-åriga period och att vi nu bör våga erkänna att gamla föreningsmodeller måste förnyas så att även kommande generationer blir nordister och tillsammans bygger den framtida nordiska modellen. PohjolaNorden har möjlighet att vara med och utveckla Finland som en del av Norden. 

Pohjola, pohjoismainen, pohjoismainen yhteistyö, pohjoismaiset mallit, pohjoismaalaiset. Moni sana kuvaa arkipäiväämme pohjoismaisten naapuriemme kanssa. Pitkän yhteisen historian ansiosta meillä on vahvat yhteiset arvot. Näin ainakin sanotaan juhlapuheissa, mutta onko se oikeasti totta? Puhumme vapaasta liikkuvuudesta Pohjoismaissa ja siitä, miten hyvin yhteistyö toimii eri alueilla. Teoriassa totta, mutta käytäntö on toista. Vapaa liikkuvuus on murentunut jo pitkään: kun Ruotsin ja Tanskan välillä aloitettiin passintarkastukset, ei mielestäni enää voida puhua ihmisten vapaasta liikkuvuudesta. Pohjoismaisessa yhteistyössä olemme ikävä kyllä tilanteessa, joissa moni haluaisi tehdä yhteistyötä, mutta foorumit ja mahdollisuudet verkostojen luomiseen puuttuvat. Helmikuun alussa julkaistiin Gunnar Wetterbergin ja Sten Palmgrenin raportti pohjoismaisesta kansalaisuudesta. He kirjoittavat, miten pohjoismaista yhteistyötä on hoidettu huonosti jo pitkään. Tämä on johtanut monien uusien rajaesteiden syntyyn. Lisäksi kirjoittajat toteavat, että yhteinen pohjoismainen päätöksenteko kärsii siitä, ettemme enää puhu toistemme kanssa. Yhteistyön edistämiseksi Pohjoismaiden on luotava ja ylläpidettävä olemassa olevia foorumeita, joilla eri ryhmät voivat tavata ja vaihtaa ajatuksia. Ehkä sitä kautta voisimme taas ottaa askeleen lähemmäksi vapaata liikkuvuutta ja todellista yhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä edellyttää ainakin yhteisen sähköisen henkilöl­ lisyysjärjestelmän luomista. Se helpottaisi liikkuvuutta ja samaan järjestelmään kuuluminen toisi pohjoismaalaiset lähemmäksi toisiaan. Pohjola-Norden sisaryhdistyksineen on ollut olemassa pian 100 vuotta. Yhdistykset perustettiin juuri pohjoismaisen yhteistyön edistämistä ja kehittämistä varten, ja tuomaan kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluviin. Nyt Pohjola-Nordenin on jälleen aika tarttua työhön. Meidän on uskallettava tunnustaa, että yhteiskunta on muuttunut radikaalisti menneiden sadan vuoden aikana, ja että vanhoja rakenteita on uudistettava, jotta seuraavistakin sukupolvista tulee nordisteja, jotka rakentavat kanssamme tulevaisuuden pohjoismaista mallia. Pohjola-Nordenilla on nyt mahdollisuus olla mukana kehittämässä Suomea osana Pohjolaa. 

3


Aarhus teater, byggd i nationalromantisk stil, var den första provinsteatern i Danmark som hade egen fast ensemble. Fasaden passar utmärkt även som reklamplats för kulturhuvudstaden.

Kulturhuvudstaden manar oss att tänka om I början av året övertog danska Aarhus titeln som Europeisk kulturhuvudstad. Det skedde i vikingarnas tecken och med färgsprakande festtåg. Kulturåret började i mörker. Men när drottning Margarethe höjde en lysande lykta började 5 000 människor med ljuslyktor i händerna som en ringlande orm av ljus gå från det berömda rådhustornet som flammade i många färger till hamnområdet och stadens nya kulturhus Dokk1. Nu väntar mer än 400 kulturella arrangemang som man hoppas ska dra folk från hela Europa till den danska metropolen. I tåget gled sex stora lysande vikingaskepp med fantasifulla dekorationer fram medan 600 sångare sjöng Nordens äldsta kända folkvisa Drömde mig en dröm i natt. I hamnen samlades 70 000 människor medan bilder projicerades på gamla silobyggnader och ett fyrverkeri förvandlade

4

kvällshimlen till en symfoni av färg och ljus. En festkväll för aarhusborna, men inte utan allvar. Budskap om klimatkris, miljöhot och mollklingande musik blandades med strålande kaskader.

Aarhus delar titeln med Pafos Med de ljusstrålande vikingaskeppen markerades att Aarhus redan på vikingatiden var en viktig plats. De senaste arkeologiska fynden visar bosättningar redan på 700talet. På 900-talet hade byn utvecklats till ett nationellt handelscentrum och militär stödjepunkt. Varje år utser EU två kulturhuvudstäder och vid sidan av Aarhus är det i år Pafos på Cypern som har titeln. Även om Aarhus är en gammal stad är Pafos mycket äldre, grundad redan på antiken. Dessutom sägs det att det var där som gudinnan Afrodite steg upp ur havets skum. Pafos med sitt afroditetempel, sina världsberömda mosaiker och sin antika stadsmur finns med på Unescos världsarvslista. Men det finns ett samband mellan de två

städerna. På vikingatiden hade nordiska sjöfarare ett faktori i Pafos, de kallade platsen för Baffa. Och år 1103 kom den danske kungen Erik Ejegod dit på pilgrimsfärd till Jerusalem. Han kom inte längre utan dog och begravdes i Pafos.

Den eviga tvåan växer explosivt Aarhus kallar sig gärna för Smilets by – Leendets stad. En annan slogan som används mot omvärlden är: Aarhus – Danish for Progress! Ibland kallas den även för världens minsta storstad. Men oavsett slogans och smeknamn, staden har alltid varit den eviga tvåan i Danmark. Huvudstaden Köpenhamn är större och mäktigare och kommer att så förbli. Aarhusianerna (det danska ordet för aarhusbor) har också gett namn till de skämt som genomgående framställer aarhusianerna som mindre vetande. Att dessa skämt gärna berättas av köpenhamnare är givet, exempel: Varför klär sig aarhusborna så fint när det åskar? De tror att de ska fotograferas.


Fram till år 2011 stavades namnet offi­ ciellt Århus. Då bytte politikerna stavningen till Aarhus (som är den ursprungliga stavningen). Motiveringen var att bättre synas på Internet eftersom aa kommer först! Men nu är Aarhus redo att lämna sitt lillebrorskomplex bakom sig. Staden är på väg att bli en regional storstad och dess expansion är på många områden närmast explosiv. Rollen som europeisk kulturhuvudstad är en del i denna utveckling. En tur runt stan visar hur en historiskt stor investerings- och byggnadsboom pågår. Bland annat genomgår det stora hamnområdet en total förvandling och byggs om till en ny stadsdel. Idag bor 315 000 människor i Aarhus. Staden växer med 4 000 invånare om året. Politikernas mål är att 375 000 ska leva här om 13 år och hysa 220 000 arbetsplatser, 200 000 bostäder och 60 000 studerande. Aarhus är redan idag Danmarks yngsta stad om man ser till invånarnas ålder. 13 procent av aarhusborna är studenter, främst vid det stora universitetet men även vid arkitektskolan och flera andra skolor. Men allt är inte framgång och succé. Ett par bostadsområden har klassats som getton av danska regeringen. Mest känd är Gelle­ rupparken med 7 000 invånare. 88 procent av dessa är invandrare eller andra generationens invandrare. 44 procent är under 18 år. Hög kriminalitet, låga inkomster och låg utbildningsnivå har utlöst social oro.

Kulturellt laboratorium Förväntningarna inför rollen som kulturhuvudstad är skyhöga. Arrangörerna har heller inte hållit inne med de stora orden när de beskrivit vad som komma skall. Vi ska förvandla hela Region Mittjylland (där Aarhus är centrum) till ett kulturellt laboratorium är ett påstående. Men även utan titeln kulturhuvudstad har denna dynamiska stad ett stort kulturellt utbud. Här finns ARoS, ett av Nordeuropas största konstmuseer, ett framgångsrikt musikhus, en årlig konst- och kulturfestival, ett operahus, ett framstående universitet, Danmarks äldsta provinsteater, ett omtalat museum för arkeologi och etnografi, en arkitektskola, ett friluftsmuseum, med mycket mera. Och sedan ett år tillbaka Dokk1, ett enormt kulturhus i hamnområdet. Det rymmer bland annat Nordens största folkbibliotek och har kallats välfärdsarkitekturens svar på Versailles. Vid sidan av detta stora utbud är Aarhus en viktig industristad, en handelsmetropol och ett gastronomiskt centrum med intensivt café- och restaurangliv.

I konstmuseet ARoS dominerar den nya jättelika installationen Valkyrie Rán av portugisiskan Joana Vasconcelos. Den är gjord av färgsprakande textilier och sträcker sig genom alla museets sex våningar.

Vad kommer kulturåret att bjuda på? Mer än 400 arrangemang, stora som små, står på programmet. Världsartister och lokala förmågor. Katalogen är på 486 sidor och väger 2,6 kilo. Allt till en kostnad av 60,2 miljoner euro. Huvudtemat för kalaset är Let´s rethink! Låt oss tänka efter. Alltså kunna tänka öppet, annorlunda och bättre idag än vi gjorde igår.

En legend påstår att den första kyrkan i Aarhus byggdes av sagokungen Frode. Han kan möjligen vara en variant av asarnas fruktbarhetsgud Frej. När Afrodite i Pafos stod för kärleken och Frej i Aarhus för fruktbarheten kan kanske denna gudomliga kombination skapa bestående framgång. 

Hotell istället för kultur?

•• Daniel Barenboim och hans WestEastern Divan Orchestra med musiker från hela Mellanöstern. Den 25 april. •• Röde Orm, skådespel byggt på Frans G. Bengtssons välkända roman. Spelas hela juni. •• Hela kulturårets program finns på

EU har utsett europeiska kulturhuvudstäder sedan 1985. Åbo och Helsingfors har varit med. Erfarenheterna har varit blandade. En del kritiker hävdar att när kulturåret är slut har städerna fått fler hotell men inte mer kultur. Hur det går för Aarhus och Pafos är naturligtvis en öppen fråga. Ska vikingabyn och Afrodites hemort skapa bestående kulturella värden?

Kulturårets höjdpunkter:

www.aarhus2017.dk.

Text och bilder: Sture Näslund

5


Kulttuuripääkaupunki kehottaa ajattelemaan uusiksi Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli siirtyi vuoden alusta Aarhusille viikinkien ja värikkäiden kulkueiden saattelemana. Kulttuurivuosi alkoi pimeässä, mutta kun kuningatar Margareeta kohotti lyhdyn, viisi tuhatta ihmistä alkoi lyhdyt käsissään liikkua kuin kiemurteleva mato. Kulkue lähti liikkeelle eri väreissä välkkyvältä kuului­salta raatihuoneen tornilta kohti satama-aluetta ja kaupungin uutta kulttuuritalo Dokk1:ia. Tulossa on yli 400 kulttuuritapahtumaa, joiden toivotaan houkuttelevan vieraita kaikkialta Euroopasta. Kulkueessa oli mukana kuusi mielikuvituksellisesti koristeltua suurta, valoa loistavaa viikinkilaivaa. Samalla 600 laulajaa lauloi Pohjolan vanhinta tunnettua kansanlaulua Drömde mig en dröm i natt. Satamaan kerääntyi 70 000 ihmistä. Vanhoihin siilorakennuksiin heijastettiin kuvia. Ilotulitus muutti iltataivaan värin ja valon sinfoniaksi. Ilta oli yhtä juhlaa aarhusilaisille, mutta ei täysin ilman vakavaa sanomaa. Väriloistoon sekoittuivat viesti ilmastokriisistä ja ympäristöuhista sekä mollisävyinen musiikki.

Jaettu titteli Pafoksen kanssa Valoa loistavilla viikinkilaivoilla haluttiin kertoa, että Aarhus oli tärkeä paikka jo viikinkiajalla. Viimeisimmät arkeologiset löydöt todistavat paikan olleen asuttu jo 700-luvulla. 900-luvulla kylä oli kehittynyt kansalliseksi kauppakeskukseksi ja sotilaalliseksi tukikohdaksi. EU nimeää vuosittain kaksi kulttuuripääkaupunkia. Aarhusin kanssa tittelin jakaa Kyproksen Pafos. Vaikka Aarhus on vanha kaupunki, on antiikin aikaan perustettu Pafos huomattavasti vanhempi. Kerrotaan, että juuri siellä jumalatar Afrodite nousi meren kuohuista. Pafos on Afroditen temppeleineen, maailmankuuluine mo­saiikkeineen ja antiikkisine kaupunginmuureineen Unescon maailmanperintölistalla. Mutta kaupunkien välillä on yhteys. Viikinkiajalla pohjoismaisilla merenkävijöillä oli varasto Pafoksella, jota he kutsuivat Baffaksi. Vuonna 1103 Tanskan kuningas Erik Ejegod saapui Pafokselle ollessaan

6

Kulttuurivuoden aikana Aarhus tarjoaa yli 400 pientä ja suurta tapahtumaa. Tässä koululaiset ihailevat kadulla järjestettyä ohjelmanumeroa.

pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin. Hän ei kuitenkaan päässyt Pafosta pidemmälle, vaan kuoli ja hänet haudattiin saarelle.

Kakkonen kasvaa räjähdysmäisesti Aarhus käyttää itsestään mielellään nimitystä Smilets by (hymyn kaupunki). Toinen käytössä oleva slogan on Aarhus – Danish for Progress. Joskus kaupunkia kutsutaan myös maailman pienimmäksi suurkaupungiksi. Mutta sloganeista ja lempinimistä huolimatta kaupunki on aina ollut Tanskan ikuinen kakkonen. Pääkaupunki Kööpenhamina on suurempi ja mahtavampi. Aarhusianit (tanskankielinen nimitys aarhusilaisille) ovat myös antaneet nimen vitseille, joissa aarhusilaiset poikkeuksetta esitetään vähemmän välkkyinä. Näitä vitsejä kööpenhaminalaiset tietysti kertovat mielellään, esimerkiksi: Miksi aarhusilaiset pukeutuvat ukkosella niin hienosti? He luulevat, että heitä valokuvataan. Vuoteen 2011 asti kaupungin nimi kirjoitettiin Århus. Sitten poliitikot muuttivat kirjoitusasun alkuperäiseen Aarhusmuotoon. Perusteluna oli parempi näkyvyys internetissä, sillä aa tulee aakkosissa ensimmäisenä.

Nyt Aarhus on valmis jättämään pikkuvelikompleksin taakseen. Kaupunki on matkalla alueelliseksi suurkaupungiksi, ja sen laajentuminen on monilla alueilla räjähdysmäistä. Rooli Euroopan kulttuuripääkaupunkina on osa tätä kehitystä. Kierros kaupungissa osoittaa, että meneillään on historiallisen suuri investointi- ja rakennusbuumi. Muun muassa satama-alue käy läpi täydellistä muutosta. Se rakennetaan uudelleen uudeksi kaupunginosaksi. Aarhusissa on asukkaita 315 000. Kaupunki kasvaa 4 000 hengellä vuosittain. Poliitikkojen tavoite on, että Aarhusissa asuu 13 vuoden kuluttua 375 000 ihmistä ja että kaupungissa on tuolloin 220 000 työpaikkaa, 200 000 asuntoa ja 60 000 opiskelijaa. Aarhus on jo nyt Tanskan nuorin kaupunki, jos katsotaan asukkaiden ikää. 13 prosenttia aarhusilaisista on opiskelijoita. He opiskelevat suuressa yliopistossa, arkkitehtikoulussa tai jossain muussa alueen monista kouluista. Kaikki ei kuitenkaan ole vain edistystä ja menestystä. Tanskan hallitus on luokitellut pari kaupungin asuinaluetta getoiksi. Tunnetuin on 7 000 asukkaan Gelleruppar-


ken. 88 prosenttia alueen asukkaista on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. 44 prosenttia on alle 18-vuo­tiaita. Korkea rikollisuus, matalat tulot ja matala koulutustaso ovat aiheuttaneet sosiaalista rauhattomuutta.

Kulttuurilaboratorio Odotukset kulttuuripääkaupunkivuodelle ovat korkeat. Järjestäjät eivät ole säästelleet ylistyssanoja kertoessaan, mitä on tulossa. Muutamme koko Keski-Jyllannin alueen (jonka keskus Aarhus on) kulttuurilaboratorioksi on yksi väittämistä. Mutta myös ilman kulttuuripääkaupungin titteliä kaupungilla on paljon kulttuuritarjontaa. Aarhusissa sijaitsee ARoS, yksi Pohjois-Euroopan suurimmista taidemu­ seoista, menestyksekäs musiikkitalo, oopperatalo, arvostettu yliopisto, Tanskan vanhin provinssiteatteri, kuuluisa arkeologian ja etnografian museo, arkkitehtikoulu, ulkoilmamuseo ja paljon muuta. Lisäksi siellä järjestetään vuotuinen taide- ja kulttuurifestivaali. Aarhusissa on toiminut vuoden verran myös Dokk1, satama-alueen valtava kulttuuritalo. Sen sisällä on muun muassa Pohjolan suurin kansankirjasto. Rakennusta on kutsuttu hyvinvointivaltion vastaukseksi Versaillesille. Suuren kulttuuritarjonnan lisäksi Aarhus on tärkeä teollisuuskaupunki, kauppametropoli ja gastronominen keskus vilkkaine kahvila- ja ravintolaelämineen. Mitä kulttuurivuosi sitten tarjoaa? Ohjelmassa on yli 400 tapahtumaa, suuria ja pieniä, maailmantähtiä ja paikallisia kykyjä. Ohjelmakatalogi sisältää 486 sivua ja painaa 2,6 kiloa. Kaikki maksaa 60,2 miljoonaa euroa. Juhlan pääteema on Let´s rethink! Ajatellaan uusiksi – avoimesti, eri lailla ja paremmin kuin eilen.

Hotelleja kulttuurin sijaan? EU on nimennyt kulttuuripääkaupunkeja vuodesta 1985. Turku ja Helsinki ovat vuorollaan olleet mukana. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Osa kriitikoista on sitä mieltä, että kulttuurivuoden päätyttyä kaupungeilla on enemmän hotelleja, mutta ei enempää kulttuuria. Miten Aarhusille ja Pafokselle käy, on

Kulttuuripääkaupungin slogan Let's rethink! näkyy kaikkialla.

vielä avoinna. Onnistuvatko viikinkikaupunki ja Afroditen kotikaupunki luomaan kestävää kulttuuria? Legenda kertoo, että Aarhusin ensimmäisen kirkon rakensi satukuningas Frode. Hän saattaa olla toisinto aasojen hedelmällisyysjumala Frejstä. Kun Afrodite seisoi Pafoksella rakkauden puolella ja Frej hedelmällisyyden, saattaa tämä jumalallinen yhdistelmä luodakin kestävää kulttuuria. 

Kulttuurivuoden huippuhetkiä: •• Daniel Barenboim ja hänen Lähi-Idän muusikoista koostuva West-Eastern Divan Orchestra esiintyy 25. huhtikuuta. •• Frans G. Bengtssonin tunnettuun romaaniin Röde Orm perustuvaa näytelmää esitetään kesäkuun ajan. •• Koko kulttuurivuoden ohjelma löytyy osoitteesta www.aarhus2017.dk

Teksti ja kuvat: Sture Näslund

7


Adolfo Vera har fotograferat sina föräldrar i Chile, efter att själv bott länge i Finland. Adolfo Vera, Untitled #01, 2009–2010.

Minoriteter tar plats i nordisk fotokonst Hur skulle man beskriva det nordiska i dagens samtidskonst? Fotoutställningen Nordic Delights på Finlands fotografiska museum gräver i stereotypier och ger nya synvinklar på det nordiska. – Numera är det svårt att tala om ett enhetligt nordiskt konstfält. Ändå gör vi det emellanåt, även om vi alla har våra egna tankar om vad norsk, svensk, dansk eller finsk samtidskonst är, säger Bildkonstakademins professor Anna-Kaisa Rastenberger, som är en av kuratorerna för utställningen. – Överlag är det lite ålderdomlig för samtidskonsten att försöka hitta något unikt för en specifik region. I en globaliserad värld är det snarare idéer och identiteter som sträcker sig över landsgränserna som identifierar konsten, än ens landstillhörighet. Men vi vill så att säga överraska och visa nya sidor.

8

Rastenberger belyser att oftast då konstscenerna i Norden representeras stort var för sig eller i grupp, tenderar de vara likriktade. Ett exempel på detta är den nordiska paviljongen i Venedig-biennalen. – Men Danmark och Island har sina egna paviljonger bredvid den nordiska. Och Färöarna eller Grönland nämns inte ens. Paviljongsystemet i Giardini representerar kolonialism och postkolonialism i en global kontext. – Nordic Delights kan ses som ett försök att bryta upp denna homogenitet. Konstnärerna som ingår i den här utställningen bor

och verkar alla i de nordiska länderna, men majoriteten av dem har sina rötter någon annanstans.

Minoriteterna i majoritet Det råder en stor mångfald i bakgrunder hos konstnärerna. Många är uppväxta utanför Norden och många av de som är födda i Norden har verkat eller delvis utbildat sig utanför Norden. Man kan nämna några av de fjorton konstnärerna: Dejan Antonijević, Lilibeth Cuenca Rasmussen, Nermin Duraković, Michelle Eistrup, Behzad Farazollahi och Anawana Haloba.


Oslo Kunstforening

Jane Jin Kaisens fotografi visar ett asiatiskt par som har adopterat en danskfödd flicka. Jane Jin Kaisen, The Andersons, 2015.

Överraskad blir man ofrånkomligen framför den koreansk-danske fotografen Jane Jin Kaisens fotografi som visar ett asiatiskt par som har adopterat en danskfödd flicka. Man förväntar sig att den asiatiska ska vara adopterad och inte tvärtom. Utställningen öppnas i maj på Finlands fotografiska museum i Helsingfors. Den har tidigare vistats i Kalmar, Oslo och Köpenhamn. I utställningen har man lånat in ett antal fotobaserade verk från Finland, Sverige, Danmark och Norge från 1990-talet och framåt för att se om man kan hitta någon gemensam nämnare. Den vita medelklassen lyser med sin frånvaro bland konstnärerna. Många har kommit till Norden som flyktingar eller emigranter. Den här gången är minoriteterna i majoritet – i motsats till vad som är brukligt. Denna mix är inte helt ovanlig för dagens konstvärld som är väldigt globaliserad. Människor flyttar och rör sig mellan länderna i större omfattning än tidigare, och det nationella är inte längre primärt för identiteten utan man snarare identifierar sig efter sina egna intressen och idéer. Överlag förhåller sig de olika konstnärerna mycket olika till teman som migrationsproblematik, kulturhistoria, föreställningar om den andre. – Visserligen kan konstnärer göra verk för just en plats eller arbeta med frågor i en region men dessa frågor brukar sällan vara

Via Bella Runes matta kan besökaren att få fram hennes virtuella skulpturer via en app på Ipaden.

unika för just platsen utan kan finnas på många andra liknande ställen runt om i världen, berättar Anna-Kaisa Rastenberger.

Det nordiska måste omdefinieras Utställningen för fram frågor till betraktaren och visar att det nordiska är något mycket bredare och större än vad vi tror, att det hela tiden måste omdefinieras. Den chilensk-födde finländaren Adolfo Vera och hans dotter Nita behandlar generationsfrågor i sina fotografier och hur det är att växa i Finland som invandrare medan den iransk-finska Bita Razavi har gjort en serie med humoristiska fotografier med olikfärgade Iittala-värmeljuslyktor som hon hittat i finska hem då hon jobbat som städhjälp. Henrik Lund Jørgensens The Recruitment (And Escape) Of A Plastic Soldier visar en grupp människor liggandes på stranden, vilket för tankarna till strandade flyktingar vid Medelhavet. Carla Zaccagninis vykort från Vesuvius, även om det finns inget typiskt finskt eller nordiskt i bilderna påminner oss om att det vi väljer som bakgrund för våra liv fungerar också som synvinkel vare sig vi vill det eller inte. Överlag kan man hävda som betraktare att man hamnar konfrontera sina egna fördomar. Man ställs inför den föreställning som man har om vad som är typiskt nordiskt, och hamnar sedan omvärdera den.

Man borde hellre prata om diversiteteter istället för minoriteter. Det finns inget gemensamt bildspråk. Men dessa diversiteter får oss att se tydligare de klichéer som vi troligen har gällande det nordiska.  Text: Camilla Granbacka

•• Konstutställningen Nordic Delights – nordiskt fotografi visas på Finlands fotografiska museum under tiden 17.5–13.8.2017 •• Utställningens konstnärer är Dejan Antonijevìc´, Lilibeth Cuenca Rasmussen, Nermin Durakovic´, Michelle Eistrup, Behzad Farazollahi, Anawana Haloba, Sasha Huber, Jane Jin Kaisen, Henrik Lund Jørgensen, Bita Razavi, Bella Rune, Nita Vera, Adolfo Vera, Carla Zaccagnini. •• Utställningen är ett samarbete mellan Oslo Kunstforening, Fotografisk Center i Köpenhamn och Kalmar konst­museum. •• Kuratorer för utställningen är Marianne Hultman, Kristine Kern och Anna-Kaisa Rastenberger.

9


Koko kansan autokauppaa

2500 YLI 2500 YLI YLI 2500 2500 AJONEUVON kansan autokauppaa KokoKoko kansan Koko kansan autokauppaa autokauppaa

AJONEUVON AJONEUVON AJONEUVON VALIKOIMA VALIKOIMA VALIKOIMA VALIKOIMA SINUA LÄHIMMÄSTÄ LIIKKEESTÄMME TAI

KAUTTA MAAN! KAUTTA KAUTTA MAAN! MAAN! TOIMITETTUNA! N A A IH IP T O K A VAIKK

si Rinta-Jou ajoneuvo Valitse pin pinpin Rauma si Rinta-Jou si Rinta-Jou ajoneuvo ajoneuvo Valitse Valitse mistä valikoim laajasta päinpäin päin mistä mistä astaasta asta valikoim valikoim laajasta laajasta kaupat ja tee tahansa Suomea kaupat kaupat tee ja tee ja tahansa tahansa Suomea Suomea liikeessä lähimmä sinua ! ! ! liikeessä liikeessä ssä ssä ssä lähimmä lähimmä sinua sinua

Helsinki

tiedot Toimipistekohtaiset yhteys dät osoitteesta ja koko valikoimamme löy

jas ja sstu tu sja ed in tuused s k u u er ed m 6 in in 1 k k er er m m 16 16 saessa it saoes ssteaoes ote ait o te v it o eu s Meille vaihdossa käyvät autojen lisäksi myös muut ajoneuvot n o o jo a a o o v v 0 0 eu eu 5 n n 2 y5li0y 0liajo 2500 ajo yli 2

TERVAJOKI, Olkitie 7 7 TERVAJOKI, TERVAJOKI, Olkitie 7Olkitie p. 020 777 20092009 p. 020 777 p. 020 2009777

VAASA, Meijerinkatu VAASA, VAASA, Meijerinkatu Meijerinkatu 15 B15 B15 B p. 020 777 21062106 p. 020 777 p. 020 2106777

UVASTI OSTAMME JATK , LISÄÄ AUTOJA US! PYYDÄ TARJO

Koko kansan autokauppaa

Koko kansan autokauppaa


YHTEYSTIEDOT KONTAKTUPPGIFTER www.pohjola-norden.fi Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 uusimaa@pohjola-norden.fi nyland@pohjola-norden.fi helsinki@pohjola-norden.fi helsingfors@pohjola-norden.fi

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e) Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet.

Yhdistys / Förening Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

www.pohjola-norden.fi

Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

&

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa

11


Niin kaunis on hiljaisuus

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Kun toisen tuntee tarpeeksi hyvin, sanoja ei tarvita. Linda Boström Knausgårdin tuore romaani ilahduttaa tänä mammuttieeposten aikakautena jo koollaan: Tervetuloa Amerikkaan on vain 120-sivuinen. Romaani kertoo perheestä, jonka esiteiniikäinen tytär lopettaa puhumisen kokonaan. Psykologisen tarkasta kerronnasta ylistetty romaani oli Ruotsissa ehdolla arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Nimestään huolimatta Tukholmaan sijoittuvan romaanin päähenkilö Ellen luulee tappaneensa isänsä rukoilemalla Jumalalta tämän kuolemaa. Ehkä juuri siksi tyttö lakkaa puhumasta, ei edes nyökkää tai pudista päätään. Hän pitää kirjoitusvihkoa koko ajan lähellään, mutta ei kirjoita siihen mitään. Perheenjäsenet hyväksyvät vähitellen hiljaisuuden ja puolustelevat sitä muun muassa rehtorille, joka pähkäilee, voiko selvästi fiksun tytön päästää luokalta, kun tämä ei suostu kirjoittamaan mitään edes koepaperiin. Täydellinen puhumattomuus tuntuu mahdottomalta, ja siksi romaanin voi katsoa poikkeavan realismista. Minäkertoja-Ellenin kerronta on silti todentuntuista. Muut suhtautuvat päähenkilön puhumattomuuteen hieman jopa kafkamaisesti hyväksyen. Koin romaanin myös kuvauksena äärimmäisestä introverttiudesta. Päähenkilö ei puhu, ei halua edes nyökätä kommunikoidakseen, vaan sulkeutuu omaan sisäiseen mielenmaisemaansa ja kaikkein mieluiten konkreettisesti omaan huoneeseensa. Hän kommunikoi ainoastaan kuolleen isänsä ja Jumalan kanssa. Ellen kuitenkin osallistuu äitinsä ja veljensä elämään, ja nämä kohtelevat häntä kuin ketä tahansa perheenjäsentä. Puhumaton päähenkilö tarkkailee äitiään ja veljeään: teatterinäyttelijänä työskentelevän äidin epäsäännöllistä elämää ensi-illasta toiseen, veljen siirtymää lapsuudesta kohti aikuisuutta teini-iän tuottamine muutoksineen ja alkavine seurusteluineen. Väkivaltaisen alkoholisti-isän kuolema on perheen elämässä käännekohta. Varsinainen alkoholismin kuvaus teos ei silti ole, vaan pureutuu ennemmin niihin syviin henkisiin haavoihin, joita perheenjäsenen alkoholismi ja väkivaltaisuus jättävät jälkeensä. Osin teemat ovat samoja kuin Boström Knausgårdin vuonna 2013 suomeksi ilmestyneessä Helioskatastrofi-romaanissa: lapsuuden ja teini-iän raja, vaikea isäsuhde, mielenterveyden horjuminen ja hiljaisuus. Tervetuloa Amerikkaan on myös kuvaus äidin ja tyttären rakkaudesta sekä veljen ja siskon erityisestä suhteesta. Kun toisen tuntee tarpeeksi hyvin, sanoja ei tarvitse. Lyhyt teos on kokonaisuutena lyyrinen realismista poikkeavine elementteineen, mutta tekstinä myös karun proosallista arjen ku­vausta omaan itseensä kääntyneen tytön silmin. Ikuinen tarkkailijan rooli tuo pysyvän ulkopuolisuuden tunteen, johon jokaisen jolla on yhtään introvertin piirteitä, lienee helppo samaistua. Sosiaalisuutta ja sanavalmiutta ylikorostavassa maailmassamme vastakkaisen piirteen taidokas kuvaus piristää.

12

&

Kalle Keijonen

Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan. Suomennos Petri Stenman. Like 2017.


här är  täällä

STOCKHOLM Emelie Weski generalsekreterare, FNUF - Föreningen Nordens ungdomsförbund pääsihteeri, FNUF - Föreningen Nordens ungdomsförbund

Den duktiga flickans budord

Kunnon tytön käsky

Det senaste året har varit ett fantastiskt makt-år. Margot Wallström, min idol och utrikesminister, tog sig 2016 inte bara an ockupationer och vapenexport. Utan den duktiga flickan a.k.a. nasty woman blev också ny nordisk samarbetsminister. Om fred och demokrati säger hon: ”[det]gör sig inte själva, vi måste jobba för att försvara den”. Jag vill här göra ett kontroversiellt tillägg. Kvinnor omfattas av demokratins barm. Tyvärr höll inte alla med 2016 då kvinnors rätt till att ta politiska mandat och organisera sig ifrågasattes vilt både i Sverige och i världen. En lång kampanj i USA avslutas med några tröstande ord från Hillary Clinton: ”Tvivla aldrig på att du är värdefull och stark”. Jag hoppas att Sveriges flickor hörde hennes ord. Men troligen inte. Skrivet med versaler på SVT:s hemsida: ”sex­åringar tror att pojkar är smartare än flickor”. Tvivlet finns där i mellanmjölken och i IKEA-möblerna som vi bygger vårt samhälle med. Om du läst The Nordic Way så känner du till att den svenska jämställdheten är en slam-produkt från folkhemsförbättringar – syftet var aldrig ett jämställt Sverige. Men några vägrar ge sig. Liberalernas Birgitta Ohlsson kallar nu på de duktiga flickornas revansch. Hennes budord kan enkelt sammanfattas med: ta ingen skit! Slutligen är det Isabella Lövin, vice statsminister, som blir gestalten för motståndet. Hon drar streck i debatten när hon twittrar den feministiska regeringens lovord i hashtag-kriget mot grab the pussy -normen. Men jag undrar fortfarande hur lång tid dröjer det innan Sverige följer Finland och får sin första kvinnliga ledare? Tills dess ber jag dig fundera på den duktiga flickans budord. Se dig omkring. Är du på en arbetsplats som domineras av nöjda tjänstemän och förtroendevalda småpåvar? Är det en stor skillnad mellan vad olika personer tjänar? Och hur ifrågasätts den kvinna som blir erbjuden mer makt och mer synlighet? Det är nämligen så att det här ingår i det som kallas demokrati. 

Viime vuosi oli mahtava vallankäytön vuosi. Idolini, ulkoministeri Margot Wallström ei tyytynyt puuttumaan pelkästään miehityksiin ja asekauppaan. Kunnon tytöstä, joka tunnetaan myös nimellä nasty woman, tuli lisäksi uusi pohjoismainen yhteistyöministeri. Rauhasta ja demokratiasta hän on sanonut: ”se ei synny itsestään, meidän on tehtävä työtä sen säilyttämiseksi.” Tähän haluan kutenkin esittää kiistanalaisen lisäyksen. Naiset ovat demokratian syleilyssä. Valitettavasti kaikki eivät olleet samaa mieltä, kun naisten oikeus poliittisiin mandaatteihin ja järjestäytymiseen asetettiin kyseenalaiseksi niin Ruotsissa kuin muualla maailmassa. USA:ssa käyty pitkä kampanja päättyi Hillary Clintonin lohduttaviin sanoihin: ”Älkää koskaan epäilkö arvoanne ja voimaanne”. Toivon, että ruotsalaistytöt kuulivat hänen sanansa, mutta todennäköisesti näin ei käynyt. SVT:n kotisivuilla luki isoin kirjaimin: ”kuusivuotiaat uskovat, että pojat ovat tyttöjä fiksumpia”. Epäilys kytee kevytmaidossa ja IKEAn huonekaluissa, joilla yhteiskuntaamme rakennamme. The Nordic Way -julkaisun lukeneet tietävät, että ruotsalainen tasa-arvo on kansankodin parannusten sivutuote – tasa-arvoinen Ruotsi ei koskaan ollut tavoitteena. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita luovuttamaan. Liberaalien Birgitta Ohlsson kutsuu kunnon tyttöjen vastaiskuun. Hänen käskynsä on yksinkertaisesti: älä siedä paskaa! Viimeisin vastarinnan hahmo on varapääministeri Isabella Lövin. Hän asetti rajat twiitatessaan feministisen hallituksen ylistyssanat hashtag-sodassa grab the pussy -normia vastaan. Ihmettelen kuitenkin edelleen, miten pitkään menee ennen kuin Ruotsi seuraa Suomea ja saa ensimmäisen naisjohtajansa? Siihen asti pyydän sinua miettimään kunnon tytön käskyä. Katso ympärillesi. Onko työpaikallasi vallassa tyytyväiset virkamiehet ja luottamustoimissa avainhenkilöinä miehet? Onko tulotasossa merkittäviä eroja? Ja miten nainen, jolle tarjotaan enemmän valtaa ja näkyvyyttä, kyseenalaistetaan? Tämä kaikki nimittäin kuuluu siihen, mitä demokratiaksi kutsutaan. 

13


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Danskarna älskar badhotell

Tanskalaiset rakastavat rantahotelleja

Efter en våldsam brand en natt i slutet av september 2016 finns Svinkløv Badehotel inte mera. Det var uppfört år 1925 och hade för flera generationer danskar varit den inkarnerade drömmen om ett badhotell: En stor vacker ljusgrå träbyggnad med en massa smårutiga fönster, läget bara 200 meter från Vesterhavet, på Jyllands nordvästkust. Rummen målade i olika pastellfärger. Maten underbar. Ingen tv. Mobiltelefoner förbjudna. Lugn och ro. Bara den mäktiga naturen. De tv-tittare som sett den danska serien Badhotellet känner omgivningen: Flera av utomhusscenerna blev inspelade vid Svinkløv Badehotel. Tv-seriens handling börjar sommaren 1928, så den är jämnå-rig med hotellet. Många av Danmarks omkring fyrtio badhotell kan bjuda på nästan samma stämning som Svinkløv: Man tas på en resa tillbaka i tiden och får njuta av en avslappnad atmosfär med sin helt egen charm. Koncentrationen av badhotell är störst i Nordjylland och vid Vesterhavet, men de finns över hela landet. Och fast många förbinder dem med sol och sommar håller de flesta öppet året runt. Den lilla ort där jag själv bor, Faxe Ladeplads på sydöstra Själland, har länge haft en central place-ring som feriedestination i Danmark. Sølyst, Solvang och Æblely hette några av de största badhotellen. Hit kom under de första decennierna av 1900-talet många från Köpenhamns medel-klass för att fira semester. De rika valde ofta Själlands nordkust – om de inte åkte till Skagen eller Vesterhavet. Förutom badhotellen hade vi flera mindre pensionat i Faxe Ladeplads. Dessutom flyttade många av invånarna själva in i sin lillstuga och hyrde ut huvudhuset till turisterna. Nu har de stora badhotellen förvandlats till efterskolor, lyxlägenheter eller kursgårdar. I dag hyr turisterna sommarstugor eller bor på någon av campingplatserna. Eller på b&b, den moderna tidens svar på inackorderade sommargäster. Vad angår Svinkløv Badehotel så befann sig omkring 70 gäster på hotellet då branden bröt ut, men lyckligtvis skadades ingen allvarligt. Och ägarna bestämde snabbt att hotellet ska återuppföras. Om allt går väl står en kopia av det gamla hotellet klar våren 2018. 

Eräänä yönä viime vuoden syyskuun loppupuolella Svinkløv Badehotel tuhoutui rajussa tulipalossa. Vuonna 1925 perustettu hotelli oli ollut useiden sukupolvien ajan rantahotelliunelman ruumiillistuma: Iso kaunis vaaleanharmaa puurakennus, jossa oli paljon pieniä ruutuikkunoita ja joka sijaitsi Jyllannin luoteisrannikolla vain 200 metriä Pohjanmeren rannalta. Huoneet oli maalattu erilaisilla pastelliväreillä. Ruoka oli ihanaa. Ei televisiota. Matkapuhelimet kielletty. Rauhaa ja hiljaisuutta. Vain mahtava luonto. Ne, jotka ovat nähneet tanskalaisen Rantahotellisarjan, tunnistavat paikan. Monet ulkokuvaukset tehtiin Svinkløv Badehotelin alueella. Tv-sarjan tapahtumat alkavat kesästä 1928 – samalta ajalta kuin hotellin ensi vuodet. Monet Tanskan noin 40 ranta­hotellista tarjoavat lähes samanlaisen tunnelman kuin Svinkløv: aikamatkan menneisyyteen, jossa voi nauttia aivan omanlaistaan viehätystä huokuvasta rentouttavasta ilmapiiristä. Rantahotelleja on eniten Pohjois-Jyllannissa Pohjanlahden rannikolla, mutta on niitä muuallakin Tanskassa. Ja vaikka monet yhdistävät ne mielessään aurinkoon ja kesään, useimmat ovat auki ympäri vuoden. Oma kotipaikkakuntani, kaakkoissjällantilainen Faxe Ladeplads, oli pitkään Tanskan keskeinen lomakohde. Suuria rantahotelleja olivat esimerkiksi Sølyst, Solvang ja Æblely. Niihin Kööpenhaminan keskiluokka saapui 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä viettämään lomiaan. Rikkaat valitsivat usein Själlannin pohjois­ rannikon, jolleivat matkustaneet Skageniin tai Pohjanmerelle. Rantahotellien lisäksi Faxe Ladepladsissa oli useita pienehköjä majataloja. Monet paikalliset muuttivat pikkumökkeihinsä ja vuokrasivat varsinaiset kotitalonsa matkailijoille. Nyt suuret hotellit on muutettu iltapäiväkerhoiksi, luksusasunnoiksi tai kurssikeskuksiksi. Nykyään matkailijat vuokraavat mökkejä, asuvat leirintäalueilla tai b&b-majoituksessa – nykyajan versiossa täysihoitolasta. Svinkløv Bade -hotellissa oli palon syttyessä paikalla noin 70 vierasta. Kukaan ei onneksi loukkaantunut vakavasti. Ja omistajat päättivät nopeasti, että hotelli rakennetaan uudelleen. Jos kaikki sujuu hyvin, vanhan hotellin kopio on valmiina keväällä 2018. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä elokuvateattereihin huhtikuussa

Pohjolan viikko Viikolla 12 vietetään Pohjolan viikkoa. Tiistaina 21.3. Nuorisoliitto järjestää kuntavaalipaneelin Hankenilla Helsingissä. Keskiviikkona 22.3. järjestetään Helsingissä seminaari Mun tarina – Tarinoita yrittä­jyydestä. Torstaina 23.3. vietetään Pohjolan päivää Helsingissä Kampin kauppakes­ kuksessa. Tilaisuudessa esiin­tyvät Krista Siegfrids, Amanda Löfman ja Fredrik Furu. Lauantaina 25.3. juhlitaan Pohjolan pitoja Turun linnassa. Lisätietoja viikon ohjelmasta löytyy osoitteesta www.pohjola-norden.fi 

Norjalaisen lastenkirjailija Thorbjørn Egnerin (1912–1990) satu Hyppelihiirestä saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 7.4. Hurmaavana nukkeanimaationa toteutettu elokuva kertoo Hyppelihiiren, Martti Metsähiiren, leipurimestari Jänöliinin ja heidän eläinystäviensä elämästä MyökkiPyökki-metsässä. Metsä on muuten mukava paikka asua, mutta pienten eläinten on jatkuvasti varottava isompiaan – erityisesti Mikko Repolaista. Rasmus A. Sivertsenin ohjaama animaatio kertoo Egnerin lämminhenkisen sadun kirjalle uskollisesti. Lisätiedot: www.finnkino.fi 

Skapa en nordisk jobbagent

Ansökningstiden för Nordjobb pågår

Nordjobb erbjuder ungdomar mellan 18–30 år sommarjobb i ett annat nordiskt land samt boende och deltagande i kulturella aktiviteter. Mera information: www.nordjobb.org 

Är du intresserad av en karriär inom nordiskt samarbete? Skapa en jobbagent och få ett meddelande när Nordiska ministerrådet och Nordiska rådet har lediga tjänster. Genom att anmäla dig till prenumerationstjänsten får du ett meddelande så fort det utlyses en ledig tjänst inom nordiskt samarbete. Mera information: www.norden.org/karriar 

Börjar dina kunskaper i nordiska språk vara rostiga? Ingen fara, Nordisk kulturkontakt arrangerar nordiskt språkcafé en gång om månaden. På språkcaféet har du möjlighet att öva dina kunskaper i nordiska språk (isländska, norska, svenska, finska och danska), tillsammans med personer som pratar något av språken som modersmål. Både nybörjare och sådana som har hunnit längre med sina språkstudier är välkomna. Mera information: www.nordiskkulturkontakt.org Plats: Nordisk Kulturkontakt, Kajsaniemigatan 9, Helsingfors 

16

Johannes Jansson/norden.or

Nordiskt språkcafé

Frida Möller

Nordjobb tarjoaa 18–30-vuotiaille nuorille kesätyön toisessa Pohjoismaassa. Lisäksi nuorille järjestetään asunto ja vapaa-ajan toimintaa. Lisätiedot: www.nordjobb.org 

Yadid Levy/norden.org

Nordjobbin hakuaika on käynnissä Den nordiska veckan

Vecka 12 firas den nordiska veckan. På tisdagen 21.3 arrangerar Ungdomsförbundet en kommunalvalpanel på Hanken i Helsingfors. På onsdagen 22.3 arrangeras seminariet Min Story – Storyn om företagsamhet i Helsingfors. På torsdagen 23.3 firas Nordens dag i Kampens köpcentrum i Helsingfors. Krista Siegfrids, Amanda Löfman och Fredrik Furu uppträder. På lördagen 25.3 firas Nordiskt gästabud i Åbo slott. Mera information om veckans program finns på www.pohjola-norden.fi 


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

www.instagram.com/pohjolanorden www.twitter.com/pohjolanorden

Aarhus Euroopan kulttuuripääkaupunki 2017

Kulturhuvudstaden Aarhus 2017

Tanskan Aarhus on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vuoden kulttuuritarjonta on kaupungissa monipuolinen ja runsas. Kokonaisuudessaan ohjelmisto löytyy osoitteesta www.aarhus2017.dk. Katso myös juttu kulttuuripääkaupungista ja vuoden avajaisista sivuilta 4–7. 

Aarhus Europas kulturhuvudstad 2017 Danska Aarhus är i år Europas kulturhuvudstad. Årets kulturprogram är rikt och mångsidigt. Hela programmet finns på www.aarhus2017.dk. Kolla också artikeln om kulturhuvudstaden och öppningen på sidorna 4–7. 

Sök nordiskt lärarstipendium Ansökningstiden för Pohjola-Nordens nordiska lärarstipendier pågår till 31.3.2017. Stipendier beviljas årligen för studieresor till skolor i andra nordiska länder. Mera information och ansökningsblankett: www.pohjola-norden.fi 

Karin Beate Nøsterud/norden.org

Hae pohjoismaista opettajastipendiä Pohjola-Nordenin myöntämien pohjoismaisten opettajastipendien hakuaika päättyy 31.3.2017. Stipendejä myönnetään muihin Pohjoismaisiin kouluihin suuntautuvia opintomatkoja varten. Lisätiedot ja hakulomake: www.pohjola-norden.fi 

Norja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja 2017

Nordic Matters Lontoossa Lontoon Southbank Centressä on koko vuoden 2017 ajan käynnissä festivaali Nordic Matters. Ohjelmistossa on muun muassa esityksiä, konsertteja, kirjallisuutta, arkkitehtuuria ja designia. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. Ohjelman keskiössä ovat pohjoismaiset arvot, kuten sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä lapset ja nuoret. Lisätiedot: www.southbankcentre.co.uk 

Nordic Matters i London Johannes Jansson/norden.org

Norja on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2017 ja on valinnut puheenjohtajuusohjelmalleen kolme teemaa: • Muuttuva Pohjola: ”Edistämme Pohjoismaiden kilpailukykyä, vihreään talouteen ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymistä, kotouttamista sekä terveysalan yhteistyötä.” • Pohjola Euroopassa: ”Tiivistämme yhteistyötämme Eurooppapolitiikassa. Vahva pohjoismainen ääni eurooppalaisessa keskustelussa hyödyttää sekä Eurooppaa että Pohjolaa.” • Pohjola maailmassa: ”Kehitämme Pohjoismaiden strategista ulko­ poliittista kumppanuutta.” Norja myös keskittyy Pohjoismaissa tehtävän sekä Pohjois­ maiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön synergioihin. Koko puheenjohtajuusohjelma löytyy osoitteesta norden.diva-portal.org 

På Southbank Centre i London arrangeras festivalen Nordic Matters som presenterar nordisk kultur. Festivalen pågår hela året och på programmet är bland annat föreställningar, konserter, litteratur, arkitektur och design. Därtill arrangeras också seminarier och diskussioner. Fokus ligger på de nordiska värdena såsom jämställdhet och hållbar utveckling samt på barn och unga. Mera information: www.southbankcentre.co.uk 

17


ajankohtaista  aktuellt Pohjoismainen kirjastoviikko

Nordiska biblioteksveckan

Pohjoismainen kirjastoviikko järjestetään jälleen marraskuussa (viikko 46). Vuoden teema ja tekstit julkaistaan kevään kuluessa osoitteessa www.bibliotek.org 

Nordiska biblioteksveckan arrangeras igen i november (vecka 46). Årets tema och texter publiceras snart på www.bibliotek.org 


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Hela gruppen framför fyrbarksmasten Pommern.

Svenskan förbättrades på sommarkurs Också förra sommaren erbjöd Pohjola-Norden finska gymnasister en möjlighet att förbättra sin svenska på sommarkurs, antingen i Framnäs i norra Sverige eller på Åland. Förutom svenskkunskaperna ska kurserna stärka elevernas nordiska identitet. Till Framnäs åkte 15 elever och till Åland 30. Det kom sammanlagt över 80 ansökningar och eleverna valdes så att de som kom in på kursen bodde geografiskt ganska spritt över hela Finland. Språkkursen på Åland, som ordnades i samarbete med Föreningen Norden på Åland, började den sista söndagen i juli när eleverna anlände till Åbo hamn ivriga att börja kursen. Under båtresan kunde man bekanta sig med varandra och på eftermiddagen anlände båten i Mariehamn.

Elever på Kastelholms slott.

Utflykter och nya vänner Eleverna övernattade på två olika platser. I Saltvik B&B stannade 16 elever med läraren Heli Könönen från Konstgymnasium Lumit i Kuopio och i Kastelholms Gästhem övernattade 14 elever med läraren Satu Savo­lainen från Leppävirran lukio. Fast övernattning och undervisning hölls på olika platser hade man mycket gemensamt program tillsammans med hela gruppen. Under lektionerna talades det mycket, men också grammatik övades. Och naturligtvis bekantade man sig med tidigare studentskrivningar i svenska. Under veckan gjordes också utflykter och eleverna fick lära mer om Ålands historia och kultur. Bekanta blev Vikingabyn i Saltvik, Jan Karlsgården, Kastelholms slott och naturligtvis Bomarsund som blev förstörd i Ålands krig. Gruppen besökte också Sjöfartsmuseet och Pommern i Mariehamn. Speciellt kommer eleverna säkert att minnas besöket hos landshövdingen Peter

Satus lektion ute.

Lindbäck. Han bjöd gruppen på lunch på hotell Arkipelag och berättade mycket om Ålands historia, nutid och speciellt Ålands särställning som en del av Finland. Lägret förbättrade säkert allas språkkunskaper men den gav också nya erfarenheter och vänner runt Finland. Gruppen kommer säkert att ha kontakt i framtiden också. Jag vill tacka alla kursdeltagare, lärarna Satu och Heli samt Berit Lindholm som ordnade program för oss. Speciellt vill jag ändå tacka Pohjola-Norden som möjliggjorde kursen.  Text: Laura Räisänen, kursdeltagare, i samarbete med läraren Heli Könönen Bilder: Heli Könönen

OBS! Språkkurser arrangeras också 2017. Mera information senare på www.pohjola-norden.fi.

Gruppfoto på Saltviks b&b.

19


Allt populärare att studera Allt mer märker vi att inte bara finländska studeranden, utan även studeranden i andra nordiska länder börjar röra på sig. Det pratas om högskoleprov och det söks lägenheter- ofta inte längre bort än inom Nordens gränser. Bekväma distanser, en aning exotiskt men ändå inte alltför främmande miljö lockar unga att inleda ett studieliv på ett lagom avstånd utanför deras bekvämlighetszon. Vem skulle inte utnyttja chansen att göra det? En flytt inom det internationella Norden kan vara det smidigaste sättet att skapa ett kontaktnätverk som täcker nästan hela världen. Att studera utomlands är för unga en möjlighet att både få sig en utbildning och samtidigt få en chans att vigda sina vyer. Norden har blivit allt mer populärt för just nordiska studeranden, bl.a. på grund av att ansökningsmetoderna till skolorna inte skiljer sig mycket från hemlandets. Också reseavståndet spelar en stor roll då det gäller en flytt som kommer att vara aktuell i flera år. Fredrik Kvist som studerar juridik i Uppsala universitet hade tillbringat ett år på Handelshögskolan i Helsingfors då han kände att han behövde omväxling. Sverige blev lösningen i och med att han redan kunde språket. – Jag funderade även på Lund vid valet av universitet, men Uppsala blev det slutliga beslutet då avståndet var mycket kortare, säger Kvist. Inte bara heltidsstudier är vanliga i Norden, men många väljer ett nordiskt land som mål för sina utbytesstudier. Språket verkar ha en stor inverkan på valet av ett nytt land att studera i. Tiina Juuti studerade arkitektur på universitetet i Uleåborg då hon åkte på utbyte till Köpenhamn för ett år. Senare utförde hon även sin praktik i staden. – Portugal var mitt andra alternativ men Danmark kändes ändå mera rätt, berättar Juuti. Studierna i Köpenhamn gick på engelska och hon upplevde att även kommunikation på danska gick bra så fort språkörat vant sig.

20

Johannes Jansson/norden.org

Varför ”bara” Norden?

Handelshögskolan i Göteborg

I vissa fall är det studieinriktningen som avgör val av landet man studerar i. Mathias Suokko tog ett års uppehåll ifrån studierna i juridik vid Uppsala universitet, för att studera finska ett år vid Åbo Akademi. Suokko berättar att det går att studera finska även i Sverige, men inte på den nivå han är ute efter. Han påpekar också att Finland är den enda platsen man kan studera finska på hög nivå och dessutom utnyttja kunskaperna utanför skolan. Suokko som tidigare gått kurser i finska i Sverige upplever nivån på kurserna i Åbo Akademi en aning utmanande.

– Men det är ju det som är poängen, säger han.

En ny bild av Norden – Man måste inte åka långt bort, om man anser att en plats närmare verkar intressant, säger Matilda Grönberg som har studerat sitt biämne religionsvetenskap i Bergen i Norge. Grönberg som studerar etnologi vid Åbo Akademi erkänner att hon först tvivlade på om hon gjort rätt val att inte åka längre bort än Norden, men att ångerkänslan fort försvann.


Yadid Levy/norden.org

Johannes Jansson/norden.org

nordiskt

Kungliga biblioteket i Köpenhamn

– Förutom att få förverkliga min egen romantiska bild av Norge, lärde jag mig väldigt mycket om Finland och min egen kultur, säger Grönberg. Då hon ur ett perspektiv utifrån kunde jämföra likheter och olikheter mellan sitt eget hemland och Norge, fick hon dessutom en ny bild av Norden. Grönberg beskriver hur upplevelserna i Bergen tillät henne fördjupa sig i vad Norden egentligen är, då hon själv hade möjlighet att ta del av dess skiljaktigheter. Också Tiina Juuti berättar om hur den danska kulturen tilltalade henne. – Jag önskar Finland kunde ta mera intryck av danskarna, till exempel cykelkulturen de har i centrum, säger hon. Juuti är även fascinerad av den danska arkitekturen och designen. Detta blev slutligen en av de avgörande faktorerna vid valet av land för utbytesstudier. Hon beskriver Köpenhamn som en stad i trevlig kombination av nordiskt och centraleuropeiskt. Flera av de intervjuade nämner att de uppskattar undervisningens mångfald i den nya stad de studerar i. – Självstudier är ofta uppmuntrade. Jämfört med undervisningen i Finland har de i Uppsala väldigt lite organiserad undervisning, säger Fredrik Kvist. Lärarens uppgift är inte alltid att undervisa, utan istället fungera som en mentor. Även Matilda Grönberg berättar om hur hon uppskattade seminarium som undervisningsform i Bergen. En mångsidigare undervisning gav samtidigt bättre kontakt till de övriga kursmedlemmarna.

Lunds universitets bibliotek

Närliggande kosmopolitism Om vi återgår till den första frågan; varför inte åka längre bort än Norden då man har möjlighet till det? Efter att ha diskuterat med fyra studeranden med olik nordisk bakgrund, förstår jag hur internationellt Norden är. Studeranden från flera olika världsdelar finner vägarna hit för att knyta kontakter, och föra med sig sina nya erfarenheter vidare. – De flesta av mina studiekamrater från Köpenhamn bor inte längre där. Jag har alltså kontakter runtom hela världen, berättar Tiina Juuti. Grundpelarna i dagens allt mer internationaliserade arbetsvärld bygger på kontakter. Norden fungerar för många som ett smidigt sätt att möta nya kulturer utan att behöva förlora känslan av hemtrevlighet. – Jag hoppas gränserna de nordiska länderna emellan suddades ut ytterligare, säger Fredrik Kvist. Han berättar hur väl bemött han blivit i sin nya studiestad och hur låg tröskeln för att flytta till ett annat nordiskt land egentligen är. Matilda Grönberg delar med sig av liknande erfarenheter. Sedan hon anlände till Norge blev hon presenterad för både norrmän och utbyteselever genom en så kallad faddergrupp. – Gruppen gjorde att det var lättare att integreras med omgivningen, istället för att låsa in sig i en egen bubbla, säger Grönberg. Mathias Suokko berättar att han kommer att bli en aning efter i sina egentliga studier i Sverige på grund av studierna vid Åbo Akademi, men att han egentligen ser det

mer som en fördel än en nackdel – Det är absolut värt det. Istället för ett stort kontaktnätverk i enbart ett land, har studierna i Finland bidragit till ett enormt i två länder, säger han. Liksom de övriga intervjuade instämmer han att studier i ett annat land bidrar till en personlig utveckling. Suokko menar att det är under studietiden man lär sig saker som man verkligen har nytta av och får chansen att stifta bekantskaper med folk från andra länder. – Studierna handlar ju inte enbart om det som sker i undervisningen. Mycket av det viktiga händer i studielivet, där man bygger upp kontakter och färdigheter som är väldigt användbara i arbetslivet, säger Suokko. Alla fyra intervjuade kan själva tänka sig arbeta inom det land de studerat i eller något annat nordiskt land i framtiden. Också drömmar om vidare studier i något annat land finns. – Jag har spekulerat om att doktorera i Norge”, berättar Grönberg. Även om arbete utomlands trots allt inte skulle vara aktuellt, håller samtliga med om att de garanterat kommer att ha nytta av de kontakter de stiftat under sin studietid. – Förutom vännerna givetvis, fick jag flera kontakter via universitetet i Bergen. De flesta var sammanträffanden, men lyckliga sådana, säger Grönberg.  Text: Cecilia Juuti

21


AV LUCAS SVENSSON • REGI FIIKKA FORSMAN I ROLLERNA: YLVA EKBLAD & ALMA PÖYSTI • HELLEN WILLBERG • JULIA KORANDER • DENNIS NYLUND • PATRICK HENRIKSEN • MITJA SIRÉN • ANDERS SLOTTE • ELISA MAKAREVITCH TEEMU HEINZMANN • CHARLIE HENRIKSEN • MORRIS HENRIKSEN • AMANDA KAIJÄRVI • ALMA LAURMAA • VALTTERI SALO ON TO TO FR LÖ LÖ MÅ

15.3 16.3 16.3 17.3 18.3 18.3 27.3

kl. kl. kl. kl. kl. kl. kl.

19 12 19 19 13 19 18

TI TI ON TO TO MÅ TI

28.3 28.3 29.3 30.3 30.3 3.4 4.4

kl. kl. kl. kl. kl. kl. kl.

12 19 19 12 19 18 12

TI ON TO TO FR LÖ LÖ

4.4 5.4 6.4 20.4 21.4 22.4 22.4

kl. kl. kl. kl. kl. kl. kl.

19 19 12 19 19 13 19

MÅ TI TO TO FR LÖ LÖ

24.4 25.4 27.4 27.4 28.4 29.4 29.4

kl. kl. kl. kl. kl. kl. kl.

18 19 12 19 19 13 19

BOKA BILJETTER VIA SVENSKA TEATERN ELLER LIPPU.FI Svenska Teaterns biljettkassa är öppen måndag–lördag 12–18 samt 1 h innan föreställningen börjar, tel. (09) 6162 1411 Gruppbokning: måndag–fredag 10–16, tel. (09) 6162 1433 • Lippu.fi: må–lö 9–21, sö 10–18, tel. 0600 900 900 (1,98 €/min+lsa)

TI ON ON TO

2.5 3.5 3.5 4.5

kl. kl. kl. kl.

19 12 19 12

Rätt till ändringar förbehålles

svenskateatern.fi


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Birnas fall

Birnan tapaus

Det som i början såg ut att vara en trivial sak hade en vecka senare enat två grannländer i djup sorg. Polisen i Reykjavik hade efterlyst Birna, en 20-årig tjej som inte hade kommit hem efter en utekväll. Det visade sig dock relativt omgående att det inte var frågan om att hon hade övernattat någon annanstans utan hon hade blivit utsatt för brott. Det kan hända att små samhällen nästan blir förlamade på grund av extraordinära händelser och nationalsjälen känns påtaglig. Det är sällsynt att människor spårlöst försvinner på Island och i genomsnitt dödas kring två personer per år. I Birnas fall blev det lätt för alla att identifiera sig med henne. Det är djupt rotat i den isländska folksjälen att varje person ska kunna gå berusad hem efter en festkväll utan att behöva oroa sig. Dessutom hade polisen ganska få ledtrådar att gå på och därför leddes brottsundersökningen i media i hopp om att allmänheten skulle kunna bidra med fakta. Oklara bilder från övervakningskameror visade Birna strax innan hon försvann och medborgarna försökte lösa fallet på sociala medier genom att kolla skuggor och plötsliga rörelser i bakgrunden. I hela två veckor var hela det isländska folket fångat i ett psykologiskt järngrepp tills två grönländska sjömän till sist blev anhållna och Birnas lik hittades på strandbrynet intill Selvog-fyren. Sedan dess har en av dem friats från misstankar. Drygt 8 000 människor samlades under en minnesstund i Reykjavik, men brottmålet hade även en djupgående påverkan på Grönland och flera hundra människor tände ljus framför isländska ambassaden i Nuuk. Det finns knappa sociala resurser i det lilla samhället där mord och våldsbrott inte är ovanliga och orsakas i de flesta fall av alkoholmissbruk, något som inte var fallet här. Enligt media vägrar många grönlänningar nu besöka Island av rädsla för att bli trakasserade, men det behöver de inte oroa sig för. De flesta islänningar känner att kopplingen mellan de två nationerna har stärkts på grund av ett kollektivt trauma. 

Alunperin pikkuasialta vaikuttanut juttu yhdisti kaksi naapurimaata syvän surun kautta. Reykjavikin poliisi oli etsintäkuuluttanut 20-vuotiaan Birnan, joka ei ollut palannut kotiinsa ulkona vietetyn illan jälkeen. Pian selvisi, ettei hän ollut kyläilemässä kavereillaan, vaan joutunut rikoksen uhriksi. Epätavallisten tapahtumien jälkeen pienet yhteisöt saattavat jopa lamaantua ja kansallistunto nousta. Islannissa on erittäin harvinaista, että ihminen katoaa jäljettömiin: vuodessa tapetaan keskimäärin kaksi ihmistä. Birnan tapauksessa kaikkien oli helppo samaistua häneen. Islantilaiseen kansansieluun on syvästi juurtunut käsitys, että juhlaillan jälkeen voi kävellä humalassa kotiin tarvitsematta pelätä. Poliisilla oli melko vähän johtolankoja, ja rikostutkintaa käsiteltiin myös tiedotusvälineissä, jotta yleisöltä saataisiin vihjeitä. Epäselvät valvontakamerakuvat olivat tallentaneet Birnan vain hetkeä ennen hänen katoamistaan. Ihmiset yrittivät ratkoa tapausta sosiaalisessa mediassa tarkastelemalla varjoja ja äkillisiä liikkeitä taka-alalla. Kaikki islantilaiset olivat kaksi viikkoa psykologisen trillerin vankina, kunnes kaksi grönlantilaista kalastajaa pidätettiin ja Birnan ruumis löydettiin Selvogmajakkasaaren rantapenkereeltä. Sittemmin toinen pidätetyistä on vapautettu. Reykjavikissa pidettyyn muistotilaisuuteen osallistui yli 8 000 henkeä, mutta rikos vaikutti vahvasti myös Grönlannissa, jossa sadat ihmiset toivat kynttilöitä Islannin Nuukin suurlähetystön eteen. Sosiaaliset voimavarat ovat niukat pienessä yhteiskunnassa, jossa murhat ja väkivallanteot ovat tavallisia ja useimmiten liiallisen alkoholin käytön seurausta. Birnan tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut. Tiedotusvälineiden mukaan useat grönlantilaiset ovat jättäneet matkustamatta Islantiin, koska he ovat pelänneet, että heidän kimppuunsa hyökättäisiin. Pelko on kuitenkin turha. Useimmat islantilaiset tuntevat, että maiden välinen yhteys on vahvistunut kollektiivisen trauman seurauksena. 

23


Det förlorade paradiset? Hundra år sedan Danmark sålde de västindiska öarna Sankt Thomas, Sankt Croix och Sankt John till USA för 25 miljoner dollar.

Den 31 mars har det gått hundra år sedan Danmark sålde de öarna. Jubileet markeras med många olika arrangemang både på öarna och i Danmark. På öarna handlar det om parader, konserter, receptioner, historiska vandringar och utställningar. I Danmark blir det mest föredrag och utställningar. Man kan inte säga att jubileet firas, eftersom bakgrunden för Danmarks engagemang på de västindiska öarna är en sorglig historia om grym slavhandel.

Pinsam sjundeplats Det hela tog sin början år 1665, då kung Frederik III hade sett till att Danmark fick en fast handelsstation på St Thomas. Hans efterföljare, Christian V, började några år senare med hjälp av Vestindisk Kompagni skaffa hem varor från kolonierna – kryddor, tobak, bomull, rom och inte minst socker. För att producera varorna och senare transportera dem till Danmark behövdes människor, mycket människor, som kunde tåla både tropisk värme och hårda arbetsvillkor. Man försökte sig först med dansknorska straffångar och soldater, men de dukade under för hettan och det hårda slitet och dog som flugor. Sju månader efter att

24

det första danska skeppet år 1672 nått St Thomas levde bara 29 av de ursprungliga 104 passagerarna. Lösningen blev att importera svarta slavar från de danska besittningarna på Guldkusten, nuvarande Ghana. Snart gick skeppen i triangelfart: Från Danmark till Guldkusten med bland annat gevär och länkar för slavtransporterna, från Guldkusten till St Thomas, St Croix och St John med slavar, och slutligen från öarna till Danmark med de eftertraktade kolonialvarorna. Denna slaveriets dödsrutt fortsatte till år 1848, då guvernör Peter von Scholten frigav de danska slavarna. Man räknar med att Danmark fram till dess hade transporterat omkring 100 000 afrikaner till slavauktionerna i Dansk Vestindien – och talet omfattar väl att märka enbart de som överlevde. Lika många dog nämligen under transporterna. Detta placerar det dansk-norska kungariket på en pinsam sjundeplats bland världens slavhandlande nationer, efter USA på sjätteplatsen. Danmark ägde St Croix, St Thomas och St John ända fram till år 1917. Den 31 mars 1917 togs Dannebrog ner i huvudstaden

Charlotte Amalie på St Thomas, och Stars and Stripes gick i topp. Mer än 250 års nordiskt herradöme i Karibien var till ända. Dansk Vestindien heter sedan dess U.S. Virgin Islands, De amerikanska Jungfru­ öarna, förkortat till USVI.

”Fra St Croix til Nakskov” En del svarta slavar hade av sina ägare eller förmyndare under årens lopp tagits med till Danmark. Victor 7 år och Alberta 4 år från Frederiksted på St Croix hör till de mest kända. De fördes år 1905 till Köpenhamn för att visas upp på en utställning i Tivoli om Danmarks kolonier. Sedan sattes de i dansk skola. Alberta dog redan som 15-årig av tuberkulos. Hon begravdes den 31 mars 1917, samma dag som öarna överdrogs till USA. Victor Cornelins levde ända till 1985. Han blev småningom en känd och aktad lärare i staden Nakskov på Lolland, och fick stor betydelse för musiklivet i trakten. År 1976 utkom hans självbiografi Fra St Croix til Nakskov. Det finns många efterkommande i Dan­mark av svarta slavar från Dansk Vestindien. För några år sedan gjorde journalisten Alex


U.S. Virgin Islands Department of Tourism

Camilla Marlene Jensen (vänster) från Köpenhamn spårade sina rötter tillbaka till Dansk Vestindien. Numera är hon bosatt på St Croix. I juni 2006 arrangerade hon i Danmark den första träffen för efterkommande av slavar från Dansk Vestindien. Hennes mor Marianne deltog också i träffen. Gunilla Heick

Frank Larsen en filmserie, Slavernes Slægt. Huvudperson var Camilla Marlene Jensen. Hon hade som ung ofta fått frågan om hon hade något främmande blod i sig? Hennes förfrågningar i den närmaste familjen ledde inte någon vart, förrän en äldre dam, hennes morfars andra fru, svarade: ”Något främmande? Nej, vad skulle det vara? Utom din morfars morfar förstås. Han kom från St Croix och var ju svart!” De orden förändrade Jensens liv. Hon hade inte känt till familjens historia, eftersom hennes mamma som liten blivit adopterad av sin styvpappa och inte visste något om sin biologiska fars ursprung. Jensen började forska i olika arkiv, och kom fram till att hennes morfars morfar Charles Frederick Pickering var född på ön St Croix i Dansk Vestindien år 1856. Som pojke blev han sänd till Danmark, där han bodde hos en fosterfamilj i Köpenhamn. Som 23-årig gifte han sig och fick två döttrar. Den ena blev sedermera Camilla Jensens morfars mor. För att göra en lång historia kort, så bor Jensen nu sedan flera år på St Croix, är gift med en lokal historiker och har två små döttrar.

Danska gatunamn Själv har jag besökt Dansk Vestindien tre gånger, år 2010, 2014 och 2016. Öarna är rätt olika. St Thomas är från gammal tid administrativt centrum, med ett danskt Fort Christian. Staden har ett myllrande folkliv, inte minst med många turister från de jättelika kryssningsfartygen, som lägger till i Charlotte Amalie. Ibland kan det finnas

flera fartyg i hamnen samtidigt. Då är det full rulle i juvelerar- och klädbutikerna. Raka motsatsen till St Thomas är den lilla fridfulla St John. En stor del av öns yta består av naturparker. Stränderna är paradisiska. Den ö som har flest påminnelser om det danska herradömet är St Croix. Gatuskyltarna i Christiansted och Frederiksted har

25


Victor Cornelins fördes som 7-åring från Frederiksted på St Croix för att visas upp på en koloniutställning i Tivoli i Köpenhamn. Han kom att stanna hela sitt liv i Danmark. Som pensionär skrev han sina memoarer.

både danska och engelska namn. De två städerna har också var sitt fort från den danska tiden, Fort Christiansværn och Fort Frederik. St Croix är ingen stor ö, från öst till väst mäter den bara 45 kilometer. Invå­ nartalet ligger på omkring 50 000. Både på St Croix, St Thomas och St John finns många ruiner efter sockerkvarnar, där sockerrören pressades. Saften användes till socker- och romproduktion, och skaffade plantagernas ägare stora förmögenheter. Nu är allt det historia. I dag kommer öarnas inkomster främst från turismen. Många nordamerikaner övervintrar här.

Sommar året runt På St Croix nära Frederiksted bor finländska Marjo Aho, bördig från byn Solf nära Vasa. Hon har nu levt 18 år i paradiset, tillsammans med sin amerikanske man Scott. Aho arbetar som it-ansvarig på ett stort hotell, Buccaneer. I fritiden är hon passionerad dykare och undervattensfotograf. Hon älskar de tropiska vattnen med färgglada fiskar, sjöhästar och annat spännande att rikta kameralinsen mot. Det har lett till flera utställningar, också i Finland. I Dansk Vestindien är det sommarväder året runt. Temperaturen ligger ganska konstant kring +25-28C. Nattetid är det nästan lika varmt. Många danskar tycker det var en mycket dålig idé att sälja de tre karibiska öarna till USA. Men det var ekonomin som bestämde det. Sockerproduktionen lönade sig inte längre. En epok var till ända på de paradisiska öarna.  Text: Gunilla Heick

Fort Christian Charlotte Amaliessa St. Thomasilla. Ensimmäinen tanskalainen linnoitus saarilla. Rakennus aloitettiin 1666 ja valmista tuli 1680. Nyt linnoitus on rapistunut eikä korjaamiseen ole rahaa.

26


Menetetty paratiisi? Sata vuotta sitten Tanska myi Karibialla sijaisevat Länsi-Intian saarensa Saint Thomasin, Saint Croixn ja Saint Johnin Yhdysvalloille 25 miljoonalla dollarilla.

Saarten myynnistä tulee 31. maaliskuuta 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuonna järjestetään useita eri tapahtumia niin saarilla kuin Tanskassa. Saarilla järjestetään paraateja, konsertteja, vastaanottoja, historiallisia vaelluksia ja näyttelyitä, Tanskassa lähinnä luentoja ja näyttelyitä. Ei voi sanoa, että tapahtumaa erityisemmin juhlittaisiin Tanskassa. Maan historia saarilla kun on surullinen kertomus julmasta orjakaupasta.

Kiusallinen seitsemäs sija

Gunilla Heick

Gunilla Heick

Kaikki alkoi vuonna 1665, kun kuningas Frederik III piti huolen siitä, että Tanska sai pysyvän kauppapaikan St. Thomasilla. Muutama vuosi myöhemmin hänen seuraajansa Christian V alkoi tuoda saarilta Tanskaan mausteita, tupakkaa, puuvillaa, rommia ja ennen kaikkea sokeria länsi-intialaisen komppanian avulla. Tuotantoon ja kuljetuksiin tarvittiin trooppista lämpöä ja kovia työoloja kestäviä ihmisiä. Tanskalais-norjalaiset rangaistusvangit ja sotilaat kuitenkin tuupertuivat kuumuudesta, ja raskaassa työssä heitä kuoli kuin kärpäsiä. Seitsemän kuukautta ensimmäisen tanskalaisen aluksen saapumisen

jälkeen St. Thomasille vuonna 1672 alkuperäisistä 104 matkustajasta oli elossa enää 29. Ratkaisuksi keksittiin tuoda saarille afrikkalaisia orjia Tanskalle kuuluneelta Kultarannikolta, nykyisestä Ghanasta. Pian laivat seilasivat kolmiota: Tanskasta Kultarannikolle mentäessä lastina oli muun muassa kivääreitä ja kahleita orjakuljetuksia varten, Kultarannikolta St. Thomasille, St. Croixille ja St. Johnille mentäessä lastina oli orjia, ja lopulta saarilta Tanskaan seilatessa mukana oli himoittuja siirtomaatuotteita. Orjien kuolemankolmio jatkui vuoteen 1848, jolloin kuvernööri Peter von Scholten vapautti orjat. On laskettu, että Tanska oli siihen mennessä ehtinyt kuljettaa LänsiIntian orjamarkkinoille noin 100 000 afrikkalaista. Luku sisältää vain eloonjääneet. Yhtä moni kuoli kuljetusten aikana. Siksi tanskalais-norjalainen kuningaskunta on kiusallisella seitsemännellä sijalla eniten orjakauppaa käyneiden maiden listalla. Yhdysvallat on listalla kuudes. Tanska omisti St. Croixn, St. Thomasin ja St. Johnin aina vuoteen 1917 asti. Dannebrog laskettiin St. Thomasin pääkaupungissa Charlotte Amaliessa 31. maaliskuuta 1917 ja Tähtilippu nostettiin sen

Fort Frederik St. Croixn Frederiksstedissä. Aivan linnoituksen ulkopuolella on paikka, jossa kuvernööri Peter von Scholten vuonna 1848 antoi periksi orjien vaatimukselle vapaudesta.

27


”Fra St Croix til Nakskov”

Tanskalaisia kadunnimiä Saaret ovat keskenään melko erilaisia. St. Thomas on vanhojen aikojen perintönä hallinnollinen keskus, jossa on myös tanskalainen linnoitus Fort Christian. Kaupunki on eloisa, suurelta osin Charlotte Amaliessa pysähtyvien suurten risteilijöiden ansiosta. Ajoittain satamassa voi olla useampiakin aluksia. Silloin koru- ja vaateliikkeissä on täysi tohina päällä. Pieni ja rauhallinen St. John on täydellinen vastakohta St. Thomasille. Suuri osa saaresta on luonnonpuistoa, ja rannat ovat paratiisimaisia. Eniten muistoja Tanskan ajasta on St. Croixilla. Katukyltit Christianstedissä ja Frederikstedissä ovat sekä tanskaksi että englanniksi. Molemmilla kaupungeilla on myös Tanskan-aikaiset linnoituksensa, Fort Christiansværn ja Fort Frederik. St. Croix ei ole suuri. Idästä länteen kertyy matkaa vain 45 kilometriä. Asukkaita on noin 50 000. Kaikilla saarilla on useita sokerimyllyjen jäännöksiä, joissa sokeriruo’ot puristettiin. Mehu käytettiin sokerin ja rommin tuotantoon, ja se tuotti plantaasien omistajille suuret omaisuudet. Nyt tuo kaikki on historiaa, ja saarten tulot tulevat nykyisin pää­asiassa turismista. Monet pohjoisamerikkalaiset viettävät täällä talvensa.

Marjo Aho on asunut St. Croixilla 18 vuotta. Hän on intohimoinen sukeltaja ja vedenalainen kuvaaja. Taustalla oleva Ahon kuva oli mukana näyttelyssä Vaasassa muutamia vuosia sitten.

Ympärivuotinen kesä St. Croixilla lähellä Frederikstediä asuu suomalainen Marjo Aho. Hän on kotoisin Solfin kylästä Vaasan läheltä. Aho on elänyt 18 vuotta paratiisissa yhdessä amerikkalaisen miehensä Scottin kanssa. Aho työskentelee IT-vastaavana suuressa Buccaneerin hotellissa. Hän on myös intohimoinen sukeltaja ja vedenalainen valokuvaaja. Aho rakastaa trooppisia vesiä ja niiden värikkäitä kaloja, merihevosia ja muita kuvauskohteita. Hän on pitänyt useita näyttelyitä, myös Suomessa. Tanskan Länsi-Intiassa on kesä ympäri vuoden. Lämpötila on jokseenkin tasaisesti 25–28 astetta, ja yöt ovat lähes yhtä lämpimiä. Monien tanskalaisten mielestä Karibian saarten myyminen Yhdysvalloille oli erittäin huono idea, mutta kyse oli taloudesta: sokerin tuotanto ei enää kannattanut. Yksi aikakausi paratiisisaarilla oli tullut päätökseen.  Teksti: Gunilla Heick

Gunilla Heick

Omistajat ja holhoojat kuljettivat vuosien varrella osan orjista Tanskaan. 7-vuotias Victor ja 4-vuotias Alberta St. Croixn Frederikstedistä kuuluvat heistä tunnetuimpiin. Lapset vietiin vuonna 1905 Kööpenhaminan Tivoliin esiteltäviksi Tanskan siirtomaista kertovaan näyttelyyn. Näyttelyn jälkeen heidät laitettiin tanskalaiseen kouluun. Alberta kuoli 15-vuotiaana tuberkuloosiin. Hänet haudattiin 31.3.1917, samana päivänä kun saaret luovutettiin Yhdysvalloille. Victor Cornelins eli aina vuoteen 1985 asti. Hänestä tuli ajan myötä tunnettu ja arvostettu opettaja Lollandilla Nakskovin kaupungissa ja hänellä oli suuri vaikutus alueen musiikkielämään. Hänen muistel­ mansa ilmestyivät vuonna 1976 nimellä Fra St Croix til Nakskov. Tanskassa on paljon Tanskan LänsiIntian mustien orjien jälkeläisiä. Joitakin vuosia sitten toimittaja Alex Frank Larsen teki neliosaisen Slavernes Slægt -dokumentin, jonka päähenkilö oli Camilla Marlene Jensen. Jensenin ollessa nuori häneltä kysyttiin usein, virtasiko hänessä vierasta verta. Hänen kyselynsä lähimmän suvun kesken eivät johtaneet mihinkään, kunnes hänen äidinisänsä toinen vaimo vastasi: Jotain vierasta? Ei, mitä se olisi? Paitsi tietysti isoisäsi äidinisä. Hän oli St. Croixilta ja hän oli musta. Sanat muuttivat Jensenin elämän. Hän ei ollut tuntenut perheen historiaa, sillä hänen äitinsä isäpuoli oli adoptoinut tytön hänen ollessaan pieni, eikä äiti tiennyt mitään biologisen isänsä perimästä.

Kun Jensen alkoi tutkia arkistoja, selvisi, että hänen isoisänsä äidinisä Charles Frederick Pickering oli syntynyt St. Croixilla Tanskan Länsi-Intiassa 1856. Charles oli poikana lähetetty Tanskaan, jossa hän asui sijaisperheen luona Kööpenhaminassa. 23-vuotiaana hän meni naimisiin ja sai kaksi tytärtä. Toinen heistä oli Camilla Jensenin isoisoäiti. Nyt Jensen on asunut St. Croixilla jo vuosia ja on naimisissa paikallisen histo­ rioitsijan kanssa. Heillä on kaksi pientä tytärtä.

Gunilla Heick

tilalle. Yli 250 vuotta kestänyt pohjoismainen herruus Karibialla oli päättynyt. Samalla saarten uudeksi nimeksi tuli Yhdysvaltojen neitsytsaaret, U. S. Virgin Islands (USVI).

Vanha tanskalainen hautausmaa Christianstedissä St. Croixilla. Useimmissa hautakivissä on tanskalaisten virkamiesten nimiä. He löysivät viimeisen leposijansa täältä.

28


Tukholma juhlii Suomea Ruotsissa itänaapuri on nyt niin pop, että tapahtumatarjonnan perus­teella miljoonakaupungin voisi luulla sijaitsevan koti-Suomessa. Tasavallan 100-vuotis­juhla moninkertaistaa Suomi-meiningin. Tukholma on suomalaisten vanha kaupunki. Jo ennestään runsas suomalainen kulttuuritarjonta monipuolistuu entisestään itänaapurin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan maassa asuu noin 160 000 Suomessa syntynyttä ja yli puoli miljoonaa Ruotsissa syntynyttä, joilla on ainakin yksi Suomessa syntynyt vanhempi tai isovanhempi. Virallisten ar­vioiden mukaan näistä ruotsinsuomalaisista noin 200 000–250 000 osaa suomea. Ei siis ihme, että myös Suomen juhlavuotta vietetään naapurimaassa. Juhlallisuuksia on ympäri Ruotsia, mutta kenties suurimmat nähdään vuoden varrella Tukholmassa. Tarjolla on niin taidetta ja designia kuin musiikkia ja biletystä.

30

Muotoilua ja valokuvataidetta Suomalainen muotoilu on esillä Tukholman keskipisteessä, Sergelin torin laidalla Kulturhusetissa. Ruotsin kansallismuseon näyttelyn muotoilulegenda Eero Aarnion urasta ja tuotannosta voi käydä katsomassa 23.4. saakka. Aarnion läsnä ollessa helmikuussa avattu näyttely esittelee 84-vuotiaana yhä aktiivisen muotoilijan tuotantoa 1960luvulla ihastuttaneesta pallotuolista aina 2010-luvulle saakka. Kesällä ja syksyllä samassa paikassa nähdään näyttely, joka kertoo koko suomalaisen muotoilun historiasta 1800-luvulta nykypäivään. Hundra år av finsk design esittelee muun muassa Eliel Saarisen, Aino ja Alvar Aallon, Tapio Wirkkalan ja Maija Isolan teoksia 20.6.–29.10. Palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi saa ensimmäisen näyttelynsä Ruotsissa, kun Pahan jälkeen -näyttely nähdään 15.3.–23.4. Östermalmilla sijaitsevan Suomen instituutin galleriassa. Valokuvanäyttely kertoo selviytymisestä ja ihmisistä, jotka ovat käyneet läpi vaikean kokemuksen, mutta eivät ole suostuneet uhrin rooliin. Päinvastoin heistä on tullut aktiivisia toimijoita

yhteiskunnassa ja omissa yhteisöissään. Osa teoksista on ollut esillä Koutaniemen näyttelyssä Helsingin Kiasmassa.

Suomi on pop Ensikuulemalta ei välttämättä uskoisi, että suomalainen iskelmä ja 80-luvun diskomusiikki Einistä alkaen kiinnostaisi tukholmalaisia. Kuitenkin kun trendikkäiden nuorten aikuisten kantapaikka Södra teatern helmikuussa isännöi Finskt disko -klubia, tapahtuma nousi someilmiöksi ja keräsi Facebookissa lähes seitsemän tuhatta osallistujaa. Tiedä häntä, mahtuiko aivan niin moni paikalle, mutta hyvissä ajoin loppuun myydyssä södermalmilaisravintolassa juhlineet ruotsalaiset, suomalaiset ja muut pääsivät todistamaan talvisen viikonlopun parasta menoa. Samanlaista bilepöhinää nähtäneen 29.4, kun Suomen instituutti järjestää vuosittain tuhatpäisen yleisön keräävän A Finntastic Evening! -tapahtuman Tukholman kulttuuriyön yhteydessä. Koko illan kestävä tapahtuma alkaa taidenäyttelyn avajaisilla ja teatteriesityksillä ja päättyy konsertteihin ja dj-musiikkiin.


Kalle Keijonen

Yadid Levy / Norden.org

Vuoden suurimmat karkelot pidetään ydinkeskustan paraatipaikalla Kungsträdgården-puistossa, kun virallinen kolmipäiväinen Suomi 100 -festivaali järjestetään 24.–26.8. Suomen suurlähetystön koordinoiman tapahtuman esiintyjiä tai ohjelmaa ei kuitenkaan ole vielä julkistettu.

Kansallinen vähemmistö juhlii Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Ruotsin kansallisen vähemmistön kunniaksi vuosittain kansanrunouden kerääjä Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24.2. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Ruotsinsuomalaisten keskusliitto sai järjestää juhlansa prameissa merkeissä Tukholman kaupungintalolla. Ruotsinsuomalaisten kielen piirteisiin voi tutustua 24.3, kun ruotsinsuomalainen Kielineuvosto järjestää Tukholman Suomen instituutin tiloissa suomen kieltä ja ruotsinsuomalaisuutta käsittelevän seminaarin. Jokakeväisen seminaarin aiheena on juhlavuoden kunniaksi historiallinen katsanto suomeen vähemmistökielenä Ruotsissa ja enemmistökielenä Suomessa. Seminaarin puhujina on muun muassa kielitieteilijöitä

Helsingin, Tukholman ja Uppsalan yliopistoista. Ainoaksi ruotsinsuomalaiseksi ammattiteatteriksi itseään kutsuva tukholmalainen UusiTeatteri juhlii Suomen 100-vuotisjuhlan lisäksi teatterin omaa 15-vuotisjuhlaa. Juhlanäytelmää Kummat kutsut! esitetään maaliskuussa Tukholmassa ja myöhemmin keväällä muualla Ruotsissa. UudenTeatterin näytelmät on suunnattu pääasiassa lapsille, nuorille ja perheille. Suomen ja Ruotsin yhteenkuuluvuuden kunniaksi maiden pääkaupungit vaihtavat patsaita: Östermalmille Engelbrektsplanaukiolle sijoitetaan Maija Kanervon teos ja Helsingin Erottajalle vastavuoroisesti ruotsalaisen Eva Langen teos. Vaikka veistos jättääkin Tukholman kaupunkikuvaan pysyvän jäljen Suomesta, sitäkin paremmin Suomi tulee esille elävässä, kuhisevassa kaupunkikulttuurissa, joka varmasti ei pääty juhlavuoden loppuessa. 

Kalle Keijonen

Eero Aarnion (oik.) näyttelyn Tukholman Kulturhusetissa avasi Ruotsin kansallis­museon johtaja Berndt Arell.

Teksti: Kalle Keijonen

Eero Aarnion designiä on esillä Tukholman Kulturhusetissa. Kuvassa Peacock-ruukku (2012).

31


Kan övriga lära sig av Islands krishantering? När stat råkar ut för ekonomiska kris brukar det resultera i nedskärningar. Island gjorde annorlunda och återhämtade sig bra från den dramatiska finanskrisen 2008–2011.

Johannes Jansson/norden.org

– I Island var man orolig för hur barnfamiljerna, arbetslösa och pensionärer skulle klara sig och den dåvarande regeringen fattade ett beslut om att grunda en Välfärdsvakt som satte fokus på fattiga individer och familjer, säger tidigare ministern och parlamentarikern Siv Fridleifsdottir, projektansvarig för Välfärdsvakten.

Brett samarbete mellan olika sektorer Den isländska Välfärdsvakten är ett samarbete mellan ministerier, institut, lokala myndigheter, arbetsmarknadsparterna och representanter för tredje sektorn som till exempel Röda Korset, Unicef och Rädda barnen. Fridleifsdottir lyfter fram tre nyckelbegrepp – jämställdhet, jämlikhet och solidaritet, och framhåller att samhället måste välja om man går in för att stöda de som har det sämst eller om man skär ner på understöden överlag. – Tack vare hjälp från samhället återhämtar sig de utsatta snabbare efter en ekonomisk kris. Island valde att höja skatterna för de välbärgade och sänka dem för de fattigaste. Det betydde att socialt svaga grupper drabbades relativt minst av krisen. Utsatta grupper med låga inkomster fick sina lån nedskrivna mer än andra och större bidrag för att kunna betala räntekostnaderna. – Om vi jämför med till exempel hur Irland skötte problemet är det klart att vi kom snabbare ut ur krisen. Att garantera välfärden för de som har det sämst ger bättre resultat än en allmän nedskärning.

Lättare i mindre samhällen Över hela linjen gick man in för att skapa nya jobb åt dem som blivit arbetslösa. Dessutom bidrog devalveringen av den isländska kronan till att öka sysselsättningsgraden. Omfördelningspolitiken, en aktiv arbetsmarknad och devalveringen höll hjulen rullande. I ett mindre samhälle är det naturligtvis lättare att få till snabba åtgärder, men till det handlar också om attityder. Ett kanske typiskt isländskt fenomen är att folk ogärna

32

Siv Fridleifsdottir

går arbetslösa. Alla skall bidra. Även personer med högre utbildning tar emot tillfälliga lågavlönade jobb för att komma på fötter igen. Fridleifsdottir påpekar att Välfärdsvakten följde med läget, rapporterade till myndigheterna och gav råd till beslutsfattarna. Det är viktigt att informationen löper på alla nivåer. Och tack vare det breda samarbetet är Välfärdsvakten ett lågkostnadsprojekt. Idag fokuserar man också på nyinflyttade som riskerar att halka efter. Ett projekt som Välfärdsvakt löser naturligtvis inte alla problem, utan går in för att minimera problemen. Idag är Island på fötter igen. Turismen har vuxit enormt de senaste åren och är en stor inkomstkälla. Och det isländska fotbollslandslagets attityd och internationella framgång har fått symbolisera den isländska viljan att slå sig fram.

Samarbete och utbyte av kunskap Kan övriga Norden lära sig något av Islands erfarenheter att ta sig ur en ekonomisk kris? Under Islands ordförandeskap i Nordiska ministerrådet 2014 tog man initiativ till det treåriga projektet Nordiska välfärdsvakten med sikte på att undersöka hur nordiska länder kan förbereda sig på framtida kriser.

Avsikten med projektet var att stärka de nordiska välfärdssystemen genom samarbete, utbyte av kunskap och erfarenheter och satsa på forskning. Den avslutande konferensen hölls i november 2016 i Reykjavik. Fridleifsdottir frågar sig om de lokala socialtjänsterna i Norden är förberedda på kriser och om de nordiska länderna kan enas om 30 indikatorer med vilkas hjälp man kan mäta välfärd och förbereda sig på kommande kriser. Projektet NOVI (Nordiska välfärdsindikatorer) är ett verktyg med vars hjälp man försöker analysera utvecklingen i de nordiska välfärdssystemen. Forskarna tar fasta på hälsa, utbildning, arbete, balans i arbetslivet kontra fritid, inkomst, bostad, sociala nätverk, trygghet och personlig upplevelse av välfärd. Det andra projektet handlar om finansiella krisers inverkan på social välfärd och tar fasta på levnadsvillkor och vilka konsekvenser den förda politiken får. Bland annat jämför forskarna effekterna av krisen på 1990-talet och 2008. Det tredje projektet tar fasta på välfärdsstatens hantering av kriser. Vilken roll spelar de lokala socialtjänsterna, som ofta är den första kontakten när krisen drabbar individen? Det finns olikheter mellan de nordiska länderna som i viss mån försvårar en jämförelse. I Finland och Norge ingår socialvården i högre grad i krishanteringsberedskapen.

Nordisk välfärdsforum? Hur följer vi upp rapporterna när de är färdiga? frågar sig Siv Fridleifsdottir och kommer med två konkreta förslag. För det första föreslås ett nordiskt välfärdsforum vartannat år där folk i branschen kan träffas och framlägga ny kunskap och diskutera beredskap. Forumet kunde arrangeras av Nordens välfärdscenter. För det andra föreslås att det etableras nordiska välfärdsindikatorer som presenteras årligen för att följa trender och fästa uppmärksamhet på välfärdsfrågorna.  Text: Henrik Wilén


Yadid Levy / Norden.org

Kriisivuosina Islanti korotti hyvätuloisten veroja ja kevensi huono-osaisten.

Voivatko muut oppia Islannilta kriisinhallintaa? Kun valtio joutuu taloudelliseen kriisiin, se leikkaa menoja. Islanti teki toisin ja palautui hyvin vuosien 2008–2011 dramaattisesta talouskriisistä. – Islannissa oltiin huolissaan, miten lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset selviäisivät. Tuolloinen hallitus päätti perustaa Välfärdsvaktin (hyvinvointivahdin), joka keskittyi köyhiin ja perheisiin, kertoo entinen ministeri ja kansanedustaja Siv Fridleifsdottir. Hän työskentelee nykyään Hyvinvointivahdin projektisihteerinä.

Laajaa yhteistyötä eri sektorien välillä Islannin hyvinvointivahti on yhteistyö ministeriöiden, instituuttien, paikallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolien ja kolmannen sektorin kuten Punaisen Ristin, Unicefin ja Pelastakaa lapset välillä. Fridleifsdottir nostaa esiin kolme avainkäsitettä – sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisten välisen tasa-arvon ja solidaarisuuden. Hän korostaa, että yhteiskunnan on valittava tuetaanko niitä, joilla menee huonoimmin vai leikataanko tukia kautta linjan. – Yhteiskunnan tuen avulla kriisistä kärsineet toipuivat taloudellisesta tilanteesta nopeammin kuin mitä ne olisivat toipuneet ilman tukea. Islanti päätti korottaa hyvä-

osaisten veroja ja keventää niitä huonoosaisilta. Tämän ansioista sosiaalisesti heikommassa tilanteessa olevat kärsivät kriisistä suhteellisesti vähiten. Kriisille altistuneet pienituloiset saivat alennettua lainaansa enemmän kuin muut ja he saivat suurempaa tukea korkojen maksua varten. – Jos vertaamme esimerkiksi Irlantiin, niin selvisimme kriisistä heitä nopeammin. Hyvinvoinnin takaaminen huono-osaisemmille tuo parempia tuloksia kuin yleiset leikkaukset.

Helpompaa pienessä yhteiskunnassa Islannissa pyrittiin luomaan uusia työpaikkoja työttömiksi joutuneille. Lisäksi Islannin kruunun devalvointi auttoi nostamaan työllisyysastetta. Tulonjakopolitiikka, aktiiviset työmarkkinat ja devalvointi pitivät pyörät pyörimässä. Pienessä yhteiskunnassa on luonnollisesti helpompi tehdä nopeita toimia, mutta kyse on myös asenteista. Tyypillinen islantilainen piirre on, että ihmiset eivät mielellään jää työttömiksi vaan kaikkien on kannettava kortensa kekoon. Jopa korkea-

koulutetut ottavat vastaan tilapäisiä matalapalkkaisia töitä päästäkseen taas jaloilleen. Fridleifsdottir huomauttaa, että hyvinvointivahti seurasi tilannetta, raportoi viranomaisille ja neuvoi päättäjiä. On tärkeää, että tieto kulkee kaikilla tasoilla. Laajan yhteistyön ansiosta hyvinvointivahti on matalakustanteinen projekti. Tänä päivänä se keskittyy myös maahanmuut­ tajiin, joilla on riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvinvointivahdin kaltainen projekti ei toki ratkaise kaikkia ongelmia, mutta pyrkii minimoimaan niitä. Nyt Islanti on jälleen jaloillaan. Turismi on viime vuosina kasvanut paljon ja on maalle suuri tulonlähde. Myös Islannin jalkapallomaajoukkueen asenne ja kansainvälinen menestys ovat nousseet islantilaisen sinnikkyyden symboliksi.

Tietojen ja kokemusten vaihtoa Voivatko muut Pohjoismaat ottaa oppia Islannin kokemuksista siitä, miten taloudellisesta kriisistä selvitään? Islannin ollessa Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja 2014, aloitettiin kolmi-

33


vuotinen Pohjoismainen hyvinvointivahti -projekti, jonka tarkoituksena oli tutkia, miten Pohjoismaat voivat varautua tuleviin kriiseihin. Projektin tarkoitus oli vahvistaa pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää yhteistyöllä, tietojen ja kokemusten vaihdolla sekä panostamalla tutkimukseen. Päätöskonferenssi järjestettiin Reykjavikissa marraskuussa 2016. Siv Fridleifsdottir kysyy, ovatko pohjoismaiset paikalliset sosiaalipalvelut valmistautuneita kriiseihin ja voivatko Pohjoismaat päästä yhteisymmärrykseen 30 indikaattorista, joiden avulla voidaan mitata hyvinvointia ja valmistautua tuleviin kriiseihin. NOVI-projekti (Nordiska välfärdsindikatorer, Pohjoismaiset hyvinvointi-indikaattorit) on työkalu, jonka avulla yritetään analysoida pohjoismaisten hyvinvointimallien kehitystä. Tutkijat keskittyvät terveyteen, koulutukseen, työn ja vapaa-ajan väliseen tasapainoon, tuloihin, asuntoon, sosiaalisiin verkostoihin, turvallisuuteen ja henkilökohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnista. Toisessa projektissa on kyse taloudellisten kriisien vaikutuksista sosiaaliseen hyvinvointiin. Siinä keskitytään elinoloihin ja siihen, millaisia seurauksia harjoitetulla politiikalla on. Tutkijat vertailevat muun muassa 1990-luvun ja vuoden 2008 kriisien seurauksia. Kolmas projekti keskittyy hyvinvointivaltion kriisinhoitoon. Millainen rooli on paikallisilla sosiaalipalveluilla, jotka ovat usein ensimmäinen kontakti ihmisen joutuessa kriisitilanteeseen? Pohjoismaiden välillä on eroja, jotka vaikeuttavat maiden vertailua. Suomessa ja Norjassa sosiaalihuolto kuuluu laajasti kriisinhallintavalmiuteen.

Pohjoismainen hyvinvointifoorumi? Miten seuraamme raportteja niiden valmistumisen jälkeen? kysyy Siv Fridleifsdottir. Hänellä on kaksi konkreettista ehdotusta. Ensiksikin hän ehdottaa Pohjoismaista hyvinvointifoorumia, joka kokoontuisi joka toinen vuosi ja jossa olisi mahdollista tavata ja esittää uutta tietoa sekä keskustella valmiuksista. Foorumin voisi järjestää Nordens välfärdscenter (Pohjoismainen hyvinvointikeskus). Toinen ehdotus on pohjoismaisten hyvinvointi-indikaattoreiden perustaminen, jotka esiteltäisiin vuosittain ja joiden avulla voitaisiin seurata trendejä ja kiinnittää huomiota hyvinvointikysymyksiin.  Teksti: Henrik Wilén

34

Lucia 2015 Milka Kuhmonen ja Lucia 2016 Saara Ruotsalainen.

Kuopion Lucia sai uuden puvun Kuopion Pohjola-Nordenin Lucia-perinteellä on jo lähes 30 vuoden historia. Sen aloittivat Kuopion kansalais­ opiston kielten lehtori Ritva Kärki sekä yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Anna Lisa Paasonen vuonna 1990. Tuolloin Lucia-neidoksi valittiin Lotta Maijala.


Ihka ensimmäisen Lucia-kruunun valmisti Kuopion kansalaisopiston toimistosihteeri Tuija Savolainen ja alkuperäiset vuosikymmeniä palvelleet puvut Anna Lisa Paasonen. Nyt oli kuitenkin aika uudistaa asut. Nilkat ovat vilkkuneet ja kaksiosaiset puvut on koettu epäkäytännöllisiksi, joten tilalle haluttiin helpommin erikokoisille käyttäjille soveltuvat puvut. Uudet puvut otettiin käyttöön vuoden 2016 Lucia-juhlassa. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Ingmanin käsi- ja taideteollisenoppilaitoksen vaatetusmuotoilu- ja stailausalan opiskelijat Minttu Stranius ja Nelli Korhonen.

Haastava suunnittelutyö Lucia- perinne oli koulusta entuudestaan tuttu molemmille suunnittelijoille. Korhonen vieraili vuoden 2015 Lucia-juhlassa tutustumassa Kuopion Pohjola-Nordenin perinteeseen ja vanhoihin pukuihin. Siitä lähti liikkeelle suunnittelu- ja toteutusprosessi yhdessä Straniuksen kanssa. – Ihan ensimmäisenä aloitimme suunnittelun ottamalla selvää, millaiset edelliset puvut olivat olleet ja mitä parannuksia niihin toivottiin. Pukujen mallia suunnitellessa oli otettava huomioon monia asioita kuten pukujen istuvuus erikokoisille sekä mallin ajattomana pysyminen. Jokaisessa työssä tulee haastavia tilanteita eteen, mutta niissä täytyy vain käyttää ongelmanratkaisukykyä. Pukujen teossa saimme esimerkiksi saumojen kanssa miettiä uuden toteutustavan, Stranius ja Korhonen kertovat. – Äitini on kotoisin Pietarsaaresta, jossa Lucia-juhlaa vietetään enemmän kuin Savossa, joten sieltä perinteet olivat minulle tuttuja, Korhonen jatkaa. Joka vuosi kuopiolaisten toisen asteen oppilaitosten ruotsin kielen opettajat valitsevat oman koulunsa ehdokkaat. Viidestä ehdokkaasta eniten ääniä saanut neito kruunataan Lucian päivän juhlassa Kuopion kaupungintalolla. Vuoden 2016 Luciaksi kruunattiin Saara Ruotsalainen. – Oli kiva päästä käyttämään ensimmäisenä uusia Lucia-pukuja, jotka nuoret opiskelijat olivat tehneet. Puvut olivat yksinkertaisen kauniit ja hienosti tehdyt. Luciaperinne on tärkeä monille ja siksi on hienoa, että sitä pidetään yllä juhlalla sekä muutamalla tapahtumalla. Lucia-kulkue on kaunis tapa levittää positiivista mieltä vanhuksille sekä sairaille, kertoo Ruotsalainen.

Hyväntekeväisyys keskeisessä roolissa Lucia-juhlaa seuraa kiertue sekä vierailu muun muassa Kuopion valtuuston kokouksessa. Kiertuepäivien aikana kulkue käy neljässä paikassa. Vakiovierailukohteisiin kuuluvat Pohjantienkoulu ja Kuopion Yliopis-

Lucia-neidot 2016 kulkueessa: Venla Ronkainen, Ella Jauhiainen, Saara Ruotsa­lainen, Aura Koistinaho, Miia Soininen.

tollinen sairaala, jossa käydään useilla osastoilla. Sairaalassa mukana on kierrättäjä, joka on suunnitellut kiertueen kulun etukäteen. Lisäksi päivän aikana vieraillaan kahdessa vuosittain vaihtuvassa kohteessa. Lucia-perinteeseen kuuluu hyväntekeväisyys, joka kohdennetaan joka vuosi apua tarvitseville tahoille. Vuoden 2016 kohteeksi valikoitui Kuopion Tyttöjen Talo, joka on osa Setlementti Puijola ry:n toimintaa. Lucian kruunaa Kuopion kaupungin edustaja, ja häntä avustaa edellisen vuoden Lucia-neito. Jo usean vuoden ajan Lucia on kruunattu Lumoavan korulla. Milka Kuhmonen kruunattiin Luciaksi vuoden 2015 juhlassa. Kuhmonen oli tällä kertaa opastamassa uusia ehdokkaita ja kertomassa omasta kokemuksestaan Luciana. – Lucia-perinnettä ajatellessa mieleen palaavat lämpimät muistot. Päällimmäisenä muistan kauniin Lucia-juhlan ja tunteikkaan kiertueen sekä hyväntekeväisyyden. Hyväntekeväisyys on näkyvästi läsnä koko kiertueen ajan. – Voin väittää jopa arvomaailmani muuttuneen Lucia-kiertueen myötä. Hyväntekeväisyydestä on tullut merkittävä osa elämääni. Kiitos siitä kuuluu kaikille asianosaisille ja Kuopiossa hienoa työtä tekeville, Kuhmonen toteaa. 

Vuoden 2016 juhlassa kuultiin kaunis LUMIT-lukion kuoron esitys.

Teksti: Sirpa Korhonen, Kuopion Pohjola-Norden Kuvat: JoKa Photography / Jonna Kaasalainen

Lucia-ehdokas Miia Soininen esiintyi ennen kruunausta.

35


Min story / Mun tarina -seminaari 22.3. kello 10–19 Marina Congress Center, Helsinki Pohjola-Norden järjestää yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa seminaarin yrittäjyydestä, uskalluksesta ja menestyksestä. Min story / Mun tarina -seminaarin tavoitteena on nostaa esille tarinoita erityisesti nuorten yrittäjien takaa ja tätä kautta kannustaa nuoria toteuttamaan ideoitaan ja tavoittelemaan unelmiaan. Seminaarissa puhumassa ovat muun muassa ruotsalaiset huippubloggaajat Desiré Nilsson ja Johan Larsson, Friends & Brgrsin operatiivinen johtaja Saul Mäenpää sekä Microsoftin Architect Kimmo Forss, jotka kertovat omasta yrittäjyydestään. Tilaisuus toimii kohtaamispaikkana uransa alussa olevien nuorten sekä jo kokeneempien vaikuttajien

kesken. Päivä alkaa tapahtumatorilla klo 10–14. Samaan aikaan käynnissä on myös ensimmäinen pohjoismainen eSport-tapahtuma, jossa vieraiden on mahdollista tutustua peleihin ja itsekin niitä kokeilla. eSport-tapahtuma huipentuu finaaliin Suomen ja Ruotsin joukkueiden välillä. Kaikkien seminaariin osallistuvien on mahdollista seurata ottelua. Seminaari on suunnattu elinkeinoelämän vaikuttajille, poliittisille päättäjille, kolmannen sektorin toimijoille sekä ennen kaikkea nuorille. Seminaari lähetetään suorana lähetyksenä muihin Pohjoismaihin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.pohjolanorden.fi

Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Nuori Yrittäjyys ry, Scandic, Viking Line, SinneWorks, Ukko.se ja Fazer. 

Min story / Mun tarina -seminarium 22.3 klockan 10–19 Marina Congress Center, Helsingfors Pohjola-Norden ordnar i samarbete med Ung Företagsamhet ett seminarium om företagsamhet, mod och framgång. Syftet med Min story / Mun tarina –seminariet är att lyfta fram storyn speciellt bakom unga företag och på det sättet uppmuntra unga att förverkliga sina idéer och drömmar inom företagsamhet. Som talare på seminariet är bland annat toppbloggare Desiré Nilsson och Johan Larsson, operativ chef på Friends & Brgrs Saul Mäenpää samt Architect Kimmo Forss från Microsoft som berättar om sina arbetskarriärer och hur de kommit dit de är nu. Evenemanget fungerar som en mötesplats för unga företagare som ännu är i början av sina karriärer och

Med vit text:

Med utskuren text:

36

för mer erfarna påverkare. Dagen börjar med ett evenemangstorg klockan 10–14. Samtidigt pågår även det nordiska eSport-evenemanget med speluppvisning där även besökare har möjlighet att se och testa hur olika spel spelas. eSport-evenemanget avslutas i en final, mellan Sverige och Finland, som alla som deltagit i seminariet har möjlighet att följa med. Seminariet är riktat till påverkare inom närings­ livet, politiska beslutsfattare, aktörer i tredje sektorn och framför allt unga. Seminariet live-streamas till andra nordiska länder. Mera information och anmälan: www.pohjolanorden.fi

Evenemangets samarbetspartners är Ung Företagsamhet, Scandic, Viking Line, SinneWorks, Ukko.se ja Fazer. 


Nuorten ideoille ja osaamiselle siivet Nuori Yrittäjyys tarjoaa 7–25-vuotiaiden nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa tukevia ohjelmia, jotka toteutetaan kouluissa osana opetusta. Nuori Yrittäjyys ry (NY) on voittoa tavoittelematon yhdistys. Tuemme yrittäjyyskasvatusta, jossa tavoitteemme on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien.

NY on osa kansainvälistä Junior Achievement (JA) -verkostoa. JA on maailman laajin yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta nuorille tarjoava organisaatio. Verkosto tavoittaa vuodessa yli kymmenen miljoonaa oppilasta 121 maassa.

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on kehitetty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku Alakouluun

NY Minä + sinä = me

NY Mitä ihmiset tekevät?

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. / esiopetus ja 1.-3. lk

Kuuden teeman kokonaisuus lähiympäristön, äänestämisen, eri ammattien ja talouden kiertokulun oivaltamiseen. / 4.-6. lk

Yläkouluun

NY Oma juttu

NY Oma talous

Viiden teeman kokonaisuus yrittäjämäisten kykyjen, ideionnin ja oman tulevaisuuden suunnitteluun. / 7.-9. lk ja soveltaen 2. aste

Kahdeksan teeman kokonaisuus työelämävalmiuksien, urahaaveiden ja taloudenhallinnan harjoitteluun. / 7.-9. lk ja soveltaen 2. aste

Toiselle asteelle

NY 24h -leiri

NY Vuosi

yrittäjänä

Vuorokauden mittainen innovaatioleiri yritystoiminnan harjoitteluun vapaavalinnaisen tai yhteistyökumppanin antaman teeman pohjalta.

Lukuvuoden kestävä oikealla rahalla toimiva yrittäjyysohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan.

Korkea-asteelle Pikkuyrittäjät

NY 6h -leiri

Yhdeksän teeman koko-naisuus oman pikkuyrityksen ideoimiseen ja toteuttamiseen. / 4.-6. lk

Kuuden tunnin mittainen leiri kuvitteellisen yrityksen perustamiseen ja tuotteen toteuttamiseen. Leiriohjaajina toimivat yläkoululaiset. / 5.-6. lk

NY 12h -leiri

NY Vuosi

yrittäjänä

12 tunnin mittainen leiri kuvitteellisen yrityksen perustamiseen ja leirihaasteen ratkaisemiseen. Leiriohjaajina toimivat toisen asteen nuoret. / 8.-9. lk

NY Start Up

Lukuvuoden kestävä oikealla rahalla toimiva yrittäjyysohjelma.

Lukuvuoden kestävä oikealla rahalla toimiva yrittäjyysohjelma. / 9. lk

Uskalla Yrittää -finaali Uskalla Yrittää -finaali kokoaa Suomen yritteliäimmät nuoret Helsinkiin 19.—20.4.2017 kilpailemaan Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista. Finaalin messut järjestetään Kauppakeskus Kampissa keskiviikkona 19.4. klo 16—19 ja torstaina 20.4. klo 9.30—11.30. Tervetuloa tutustumaan! Mukana olevat nuoret ovat pyörittäneet lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia NY-yrityksiään peruskoulun 9. luokalla ja toisella asteella NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja korkeaasteella NY Start Up -ohjelmassa, osana opintojaan.

nuoriyrittajyys.fi

@nuoriyrittajyys


NFI

Kongens nei handlar om de tre mest dramatiska dygnen i Norges historia, när kungafamiljen tvingades fly och om de val kung Haakon fick göra efter den tyska invasionen i april 1940.

Norsk film seglar i medvind Året 2016 var strålande för norsk film såväl nationellt som internationellt. Norsk film får stadigt större uppmärksamhet internationellt. Intresset för filmer inom samtliga genren ökar stadigt samtidigt som tre inhemska filmer toppade de norska biografernas besökslistor i fjol. Erik Poppes Oscarsnominerade krigsdrama, Kongens nei var Norges mest sedda film i 2016 och till dags dato har närmare en miljon norrmän sett filmen på biograf.

Efterfrågan från festivaler ökar

NRK

Flera norska filmer har också under de senaste åren vunnit internationella priser och varit nominerade till Golden Globe, Oscar och César. Joachim Triers Louder Than Bombs fick Nordiska rådets filmpris 2016 som den första norska filmen genom tider-

na, dokumentären Nowhere to Hide premierades med huvudpriset på den prestigefulla IDFA-festivalen i Amsterdam och Dugma kammade hem två av huvudpriserna vid Nordamerikas största filmfestival Hot Docs. Efterfrågan från utländska festivaler ökar stadigt och norska filmer väcker uppmärksamhet och säljer väl på den internationella marknaden. I tillägg har nya tv-produktioner, som Nobel, Kampen om tungtvannet och ungdomsfenomenet Skam, nått betydlig internationell framgång. Den sistnämnda anses redan vara en modern klassiker och är NRKs mest strömmade serie någonsin. Internationaliseringen av norsk film leder till att norska skådespelare, regissörer och filmarbetare samt även Norge som fysisk

Succéserien Skam skildrar livet för ett gäng gymnasieungdomar på Hartvig Nissens skole i Oslo.

38

plats för inspelning blir alltmer eftertraktade inom internationella filmproduktioner. Filmatiseringen av Jo Nesbøs bestseller Snømannen – en stor Hollywood-produktion med världsstjärnan Michael Fassbender i huvudrollen som deckarhjälten Harry Hole – utkommer hösten 2017. Delar av filmen är inspelade i Oslo, Rjukan samt Bergen med ett produktionsteam bestående av circa 80 norska och runt 40 utländska filmarbetare. Filmproduktionen är således den största i Norge genom tiderna.

Ambassaden främjar synligheten Norges ambassad i Finland bidrar till internationaliseringen av norsk film bland annat genom att bjuda in finska experter och journalister till norska filmfestivaler. I samråd med statens förvaltningsorgan på filmområdet, Norsk filminstitutt - NFI, jobbar vi också för att främja synligheten av norsk film och filmkultur i Finland. I tillägg förvaltar ambassaden ett statligt finansierat filmpaket som innehåller nya norska lång-, kort-, barn- och dokumentärfilmer. Vi letar också aktivt efter nya arenor för norsk film i Finland. I den uppgiften spelar samarbetet med bl.a. filmföreningen Walhalla, Hanaholmens kulturcentrum, Nordisk kulturkontakt och Pohjola-Norden med dess föreningar en synnerligen viktig roll.  Text: Jan Stolt, Kulturrådgivare, Norges ambassad i Finland


här är  täällä

OSLO Ole Martin Larsen Frilansjournalist Freelancer toimittaja

LoVeSe spiller sentral rolle i valgkampen

LoVeSen puhuttaa vaalikampanjassa

I disse uker har et par tusen fiskere det travelt med å høste av havets rikdommer rundt øygruppa Lofoten. Når resultatet gjøres opp rundt påsketider, kan 40 000– 50 000 tonn skrei – arktisk torsk – være landet. Mesteparten henges til tørking, for senere eksport til bacalaohungrende sør-europeere. I uminnelige tider har skreien vandret sørover fra Barentshavet for å gyte, og helt siden vikingtiden har tørrfisken vært et viktig eksportprodukt. Skreien er en evig ressurs og et umistelig gode, mener de mange som er mot planene om å lete etter olje i de viktige gyteområdene på vestsiden av Lofoten, Vesterålen og Senja – eller LoVeSe som havområdet kalles i debatten. Etter at de kjente oljebrønnene i Nordsjøen har begynt å tørke inn, er tusenvis av arbeidsplasser i oljeindustrien gått tapt. Til høsten er det stortingsvalg i Norge, og spørsmålet om å hente opp oljen som – kanskje – befinner seg i LoVeSe-området vil spille en sentral rolle i valgkampen. Det vil si – i første omgang handler det å utrede konsekvensen av oljeleting for det marine livet. Havet utenfor den nord-norske kysten er særdeles næringsrikt. Der den varme Golfstrømmen møter det grunne havet langs kysten, skjer det en oppblomstring av mikroorganismer som gir mat til flere slags fiskeyngel. Norge er splittet i spørsmålet om konsekvensutredning. De borgerlige regjeringspartiene, Høyre og Fremskrittspartiet, er for, og gikk i fjor inn for å lete etter olje og gass opp mot iskanten som de siste årene har flyttet seg stadig lenger mot nord i Barentshavet. Regjeringens støttepartier, sentrumspartiene Venstre og Kristelig Folkeparti, sa imidlertid klart nei til oljeleting i Arktis, akkurat som de sier nei til konsekvensutredning i LoVeSe-området. Sammen med mesteparten av venstresiden vil de frede LoVeSe, og bremse framtidig oljeleting på resten av den norske sokkelen, slik at Norge kan bidra til å bremse drivhuseffekten, lyder argumentasjonen. Arbeiderpartiet som håper å overta regjeringsmakten til høsten, er på sin side dypt splittet i saken. 

Parilla tuhannella kalastajalla on parhaillaan kova kiire korjata meren rikkauksia Lofoottien saariryhmän vesiltä. Pääsiäiseen mennessä saaliina voi olla jopa 40 000–50 000 tonnia arktista turskaa. Suurin osa turskasta kuivatetaan ja viedään kalalaatikkoa himoitseville eteläeurooppalaisille. Ammoisista ajoista lähtien turska on vaeltanut Barentsinmereltä etelään kutemaan, ja viikinkien ajoista lähtien kuivattu kala on ollut tärkeä vientituote. Öljyn etsintää tärkeillä kutualueilla LoVeSen eli Lofoottien, Vesterålen ja Senjan länsipuolella vastustavien mielestä turska on ikuinen resurssi ja korvaamaton tuote. Pohjanmeren tunnettujen öljylähteiden alkaessa kuivua öljyteollisuudesta on kadonnut tuhansia työ­paikkoja. Norjassa on syksyllä parlamenttivaalit. Vaa­leissa öljyn etsintä LoVeSe-alueelta, jossa sitä kenties on, on merkittävässä roolissa. Ensimmäisellä kierroksella on tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia öljyn etsinnällä on meriluontoon. Pohjois-Norjan rannikkoalueet ovat erityisen ravinteikkaita. Kun lämmin Golfvirta kohtaa rannikolla matalan meren, mikro-organismit pääsevät kukoistamaan ja useiden kalalajien poikasille syntyy ravintoa. Norja on jakautunut vaikutusarviointia koskevassa kysymyksessä. Porvarilliset hallituspuolueet Høyre ja Edistyspuolue kannattavat sitä. Viime vuonna ne antoivat luvan etsiä öljyä ja kaasua jäätikköalueen reunamilta, joka on viime vuosina siirtynyt tasaisesti pohjoisemmaksi Barentsinmerellä. Hallituksen tukipuolueet, keskustalaiset Venstre ja Kristillinen kansanpuolue, ovat kuitenkin selkeästi vastustaneet öljynetsintää arkiselta alueelta, aivan kuten ne vastustavat vaikutusarvioinnin tekoa LoVeSealueella. Ne ja suurin osa vasemmistoa haluavat rauhoittaa LoVeSe-alueen ja jarruttaa samalla tulevaisuudessa tapahtuvaa öljynetsintää Norjan alueella. Puolueet perustelevat tätä sillä, että näin Norja voi osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Työväenpuolue, joka toivoo pääsevänsä hallitusvaltaan syksyllä, on puolestaan täysin jakautunut asiassa. 

39


Et synligt, levende og relevant sprogsamarbejde Nordisk Sprogkoordination har ansvaret for at gøre ambitionerne i Nordisk Ministerråds sprogpolitik til virkelighed.

Sproget er det hus vi alle bor i (Jean-Luc Godard). Kurser for skolelærere i dansk, norsk og svensk; undervisningsmateriale om tv-serien SKAM og events som Nordisk Sprogfest i Europæisk Kulturhovedstad Aarhus i september i år – det er nogle af de mange konkrete initiativer, som Nordisk Ministerråd løbende sætter i værk for at styrke sprogfællesskabet og sprogforståelsen i Norden. – I Nordisk Sprogkoordination har vi ansvaret for at understøtte Nordisk Ministerråds sprogpolitiske mål og de nationale indsatser på samme områder, fortæller Anna Enemark som er leder af Nordisk Sprogkoordination. – Vi arbejder med en bred palet af forskellige aktiviteter, for sprogområdet er et felt, der spænder meget bredt – fra at øge især børn og unges evne til at forstå talt dansk, norsk og svensk, over brugen af engelsk på universiteterne, flersprogede borgeres vilkår osv., til Norden som foregangsregion med en sprogpolitik, der understøtter et åbent og demokratisk samfund – blot for at nævne nogle.

Sprog og kultur hænger tæt sammen Konkret arbejder Nordisk Sprogkoordination blandt andet med at udvikle værktøjer og strategier, som hjælper lærere med at integrere undervisningen i nordiske sprog i skolens hverdag. – Vi kanaliserer midler til initiativer, der giver lærerstuderende en dosis nordisk sprog og kultur; vi støtter op om de nordiske og nationale netværk, der arbejder med sprogpolitik, tegnsprog osv., og vi synliggør sprogsamarbejdet gennem f.eks. den store nordiske sprogfest, vi afholder i

40

Aarhus til september, siger Enemark. Sprogkoordinationen finansieres af Nordisk Ministerråd, og opererer fra Foreningerne Nordens Forbund i København. Arbejden kvalificeres af ekspertgruppen for det nordiske sprogsamarbejde, som er nedsat af Ministerrådet. – Gennem faglige diskussioner med eksperter fra landene afdækker vi udfordringer og løsningsmuligheder i vores arbejde med at udvikle og synliggøre de nordiske sprog- og kulturfælleskaber. Sprog og kultur hænger nemlig tæt sammen; Skolen, der samler alle børn og unge, er et naturligt sted at lære sprog. Men meget af det, som danner børn og unge, sker uden for skolen. – Kultur og medier er fyldt med sproglige virkemidler, og et samarbejde mellem uddannelses- og kultursektoren er derfor afgørende, hvis vi vil nå de unge med budskabet om, at det er både nyttigt og sjovt at forstå svensk, dansk og norsk, mener Enemark.

Historier, samarbejder og projekter Nordisk Sprogkoordination vil være fremkaldervæske for de mange gode historier, der findes om samarbejdet indenfor nordisk sprog og kultur. – Derfor stiller vi os til rådighed som en resurse for alle, der arbejder med nordisk sprogsamarbejde, og vi deler viden, muligheder og netværk i hele Norden. En af Sprogkoordinationens vigtigste opgaver er også at koordinere samarbejdet med og mellem de centrale aktører og aktiviteter på sprogområdet. Her er de nationale foreninger Norden en vigtig spiller i indsatsen for at få spredt viden om muligheder for samarbejde og projektstøtte til

alle relevante aktører. Samtidig med at foreningerne i sig selv er dygtige aktører på sprogområdet. – Det skaber vigtige synergieffekter, og vi ser et stort potentiale i at styrke vores samarbejde med de nationale Foreninger Norden – blandt andet i forbindelse med de spændende planer for Nordisk Sprogfest i Aarhus, afrunder Enemark.  P-N www.sprogkoordinationen.dk Anna Enemark: anna@fnfnorden.org

Nordisk Sprogkoordination: •• Norden i skolen – en nordisk læringsportal til lærere i folkeskolen og gymnasiet, www.nordeniskolen.org •• Nordkurs – sommerkurser på universitetsniveau i Nordens sprog, litteratur og kultur. Kurserne tilbydes i dansk, finsk, finlandsvensk, færøsk, grønlandsk, islandsk, norsk og svensk. •• ’Perlekurser’ – kurser for lærerstuderende i nordisk sprog og kultur. •• Nordiske sprogpiloter – en efteruddannelse for lærere i dansk, norsk og svensk i grundskole og gymnasium, som ønsker at styrke deres kompetence i nabosprogsdidaktik. •• Netværk – blandt andre Nordspråk – et netværk for nordiske modersmålslærerforeninger; Nordisk parallelsprogsnetværk; netværk for tegnsprog, samt netværk for sprognævnene i Norden.


Näkyvää, elävää ja merkityksellistä kieliyhteistyötä Nordisk Sprogkoordination vastaa siitä, että Pohjoismaiden neuvoston kielipolitiikan tavoitteet toteutuvat.

Kieli on se talo, jossa me kaikki asumme (Jean-Luc Godard). Pohjoismaiden neuvosto vahvistaa Pohjolan kieliyhteisöä ja kielten ymmärrystä muun muassa järjestämällä tanskan, norjan ja ruotsin kursseja opettajille ja opetusmateriaalia tv-sarjasta SKAM. Lisäksi se järjestää tapahtumia kuten Nordisk Sprogfest Euroopan kulttuuripääkaupungissa Aarhusissa tämän vuoden syyskuussa. – Nordisk sprogkoordination tukee sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipoliittisia tavoitteita että kansallisia panostuksia alalla, Sprogkoordinationin johtaja Anna Enemark kertoo. – Meillä on monenlaisia aktiviteetteja, sillä kielet ovat laaja kenttä. Teemojamme ovat muun muassa lasten ja nuorten kyky ymmärtää puhuttua tanskaa, norjaa ja ruotsia, englannin käyttö yliopistoissa, monikielisten kansalaisten elinehdot ja Pohjola kielipoliittisena edelläkävijäalueena, joka tukee avointa ja demokraattista yhteiskuntaa.

Kieli ja kulttuuri ovat erottamattomat Konkreettisesti Nordisk Sprogkoordination kehittää muun muassa työkaluja ja strategioita, jotka auttavat opettajia integroimaan pohjoismaisten kielten opetusta koulujen arkeen. – Kanavoimme varoja aloitteille, jotka tarjoavat opettajaksi opiskeleville annoksen pohjoismaisia kieliä ja kultuuria sekä tuemme pohjoismaisia ja kansallisia verkostoja, jotka toimivat esimerkiksi kielipolitiikan tai viittomakielen alalla. Lisäksi luomme kieliyhteistyölle näkyvyyttä muun muassa syyskuussa Aarhusissa järjestettävällä suurella Nordisk Sprogfestilla, kertoo Enemark. Sprogkoordinationin rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto, ja projektia hallinnoi Norden-yhdistysten liitto Kööpenhaminassa. Oman panoksensa työhön tuo ministerineuvoston asettama pohjoismaisen kieliyhteistyön asiantuntijaryhmä.

– Keskustelemalla asiantuntijoiden kans­ sa tunnistamme haasteita ja löydämme tapoja kehittää ja tehdä näkyväksi pohjoismaista kieli- ja kulttuuriyhteisöä. Kieli ja kulttuuri ovat nimittäin erottamaton pari. Koulu kokoaa lapset ja nuoret ja se on luonnollinen paikka oppia kieliä. Mutta paljon tapahtuu myös koulun ulkopuolella. – Kulttuuri ja media ovat täynnä kielellisiä tehokeinoja. Yhteistyö koulutus- ja kulttuurisektorin kanssa onkin ratkaisevaa viestiessämme nuorille, että on sekä hyödyllistä että hauskaa ymmärtää ruotsia, tanskaa ja norjaa, toteaa Enemark.

Onnistuneet tarinat esille Nordisk Sprogkoordination haluaa nostaa esiin tarinat onnistuneesta pohjoismaisesta kieli- ja kulttuuriyhteistyöstä. – Haluamme olla resurssi kaikille, jotka työskentelevät pohjoismaisen kieliyhteistyön parissa. Me jaamme tietoa, kerromme mahdollisuuksista ja meillä on verkostoja ympäri Pohjolan. Yksi Sprogkoordinationin tärkeimmistä tehtävistä on koordinoida kielialueen keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Kansalliset Norden-yhdistykset ovat tärkeässä osassa levitettäessä tietoa yhteistyömahdollisuuksista ja projektituista. Myös yhdistykset itsessään ovat tärkeitä toimijoita. – Tämä tuottaa tärkeitä synergiaetuja, ja näemme suuren potentiaalin vahvistaa yhteistyötämme kansallisten Norden-yhdistysten kanssa – muun muassa Aarhusin Nordisk Sprogfestia suunniteltaessa, päättää Enemark.  P-N www.sprogkoordinationen.dk Anna Enemark: anna@fnfnorden.org

Kieli ja kulttuuri ovat erottamattomat, Anna Enemark sanoo.

Nordisk Sprogkoordination: •• Norden i skolen – pohjoismainen op­pi­misportaali peruskoulun ja lukion opettajille www.nordeniskolen.org •• Nordkurs – Yliopistotason kesäkurssi pohjoismaisissa kielissä, kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Kursseja tarjotaan tanskaksi, suomeksi, suomenruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, islanniksi, nor­ jaksi ja ruotsiksi. •• ’Perlekurser’ – kursseja opettajaoppilaille pohjoismaisissa kielissä ja kulttuurissa. •• Nordiske sprogpiloter – Jatkokoulutus tanskan, norjan ja ruotsin opettajille peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteena on vahvistaa naapurikielididaktiikan valmiuksia. •• Verkostot – muun muassa Nordspråk pohjoismaisille äidinkielenopettajien yhdistyksille, Nordisk parallelsprogs­ netværk viittomakielelle, ja oma verkostonsa pohjoismaisille kielilautakunnille.

41


DUBBELT SÅ LÄTT ATT ÅKA NORDEN RUNT. Vi är stolta och glada att kunna säga att vi numera är Nordens största hotellkedja. Kul för er, tänker du, men vad det betyder det för mig? Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela 230 hotell i sju länder! Sedan Rica blivit Scandic finns vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till metropolen Berlin. Från späckhuggarsafari till shopping. Hoppas vi ses snart!

scandichotels.fi

230 mahdollisuutta nukkua paremmin Pohjoismaissa. Ylpeinä ja iloisina voimme todeta olevamme Pohjoismaiden suurin hotelliketju! Voit herätä meillä levänneenä lähes 230 hotellissa seitsemässä eri maassa. Sehän tarkoittaa, että voit ladata hotelliaamiaisella samaa energiaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ kierrosta Berliinissä. Toisin sanoen, nyt Pohjoismaissa on entistä helpompaa nukkua hyvin. Nähdään pian!


JAA S I N I N E N HETKI.


Norjasta Suomeen, suomesta norjaksi

Jo pian Suomeen saavuttuaan Farbregd huomasi, että hänen nimensä on suomenkielisille vaikea muistaa ja ääntää. Niinpä hän suomensi nimensä Tyyne Tienhaaraksi ja julkaisi 1970-luvulla tällä pseudonyymillä pari norjan kielen oppikirjaa.

Pysyvästi Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen luovutti vuodesta 1975 lähtien jaetun palkinnon Helsingin kirjamessujen yhteydessä viime lokakuussa. – Pohjola käsitteenä tuli minulle tutuksi jo lapsuudessa, kertoo Turid Farbregd. – Koska minulla oli vanhempia sisaruksia, opin lukemaan jo ennen kuin menin kouluun. Luin satuja tanskaksi ja Selma Lagerlöfin kertomuksia Nils Holgersonista ruotsiksi. Ruotsin kielessä tietyt pisteet häiritsivät Farbregdiä kovasti. – Minun piti aina miettiä, mikä se oikein on, kun sanassa tuli ä tai ö vastaan. Tanskassakin oli ihmettelemistä, kun kävi ilmi, että ”sø” tarkoittikin järveä eikä lientä, kuten meidän murteessamme. Farbregdille syntyi käsitys, että Pohjoismaat ovat eräänlainen perhe. – Äiti selitti, että meidän naapurimme ovat Tanska ja Ruotsi, joissa näitä kieliä puhutaan. Pohjolan perheeseen kuuluu vielä Suomi, mutta siellä kieli on hyvin erilainen, eikä sitä ymmärrä yhtä helposti. Pohjoismaisuus onkin sittemmin seurannut Farbregdia, jonka mielestä oli tärkeätä osata puhua ja lukea suomalaistenkin kieltä. – Norjassa olen ollut Foreningen Nordenin jäsen melkein aikojen alusta. Suomeen tultuani liityin Pohjola-Nordeniin.

Dorota Osinska

Valtion vuoden 2016 ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnettiin norjalaiselle Turid Farbregdille tunnustuksena suomalaisen kaunokirjallisuuden ansiokkaasta kääntämisestä.

Turid Farbregd

luokseen Suomeen seuraavana kesänä. Suomi-kesän jälkeen Farbregd opiskeli Norjan valtion myöntämän apurahan turvin neljä kuukautta Helsingin yliopistossa. – Asuin Domuksella ja kävin luennoilla Porthaniassa. Pistin silmiin ulkomaalaisena, koska olin siihen aikaan ainoa, joka esitti luennoitsijoille kysymyksiä. Domuksella Farbregd luki ensimmäisen suomenkielisen kirjansa. Se oli Juhani Ahon Rautatie. Palattuaan Osloon hän suoritti suomenkielen apron, johon piti muun muassa lukea viisi suomenkielistä teosta. – Tilasin Helsingistä F.E. Sillanpään teoksen Nuorena nukkunut. Kirjakauppa lähetti minulle 1958 ilmestyneen juhlakappaleen, jonka silloin 70 vuotta täyttänyt kirjailija oli signeerannut.

Valmistumisensa jälkeen Turid Farbregd meni töihin oslolaiseen sanakirjatoimitukseen. Syksyllä 1970 hänet pyydettiin Helsingin yliopiston norjan kielen lehtorin viransijaiseksi. Virka vakinaistettiin, ja Farbregd toimi siinä vuoden 1994 loppuun. Viran ohessa hän laati opetusaineistoa ja toimitti Aili Kämäräisen kanssa Suominorja-suomi taskusanakirjan, jonka WSOY julkaisi. Hannele Seppisen kanssa Farbregd toimitti Norjassa ilmestyneen Finsk-norsk ordbokin. Täytettyään 67 vuotta Farbregd on enimmäkseen kääntänyt. – Se alkoi varsinaisesti jo aikaisemmin siitä, kun Norjan televisio NRK pyysi minua tekstittämään suomen- ja englanninkielisiä ohjelmia norjaksi. Eräs kustantaja piti kielestäni ja pyysi 1970-luvulla useita kirjakäännöksiä. Siihen vaikutti uusi pohjoismainen tukisysteemi, joka suosi naapurimaiden kirjallisuutta. Farbregd on saanut käännöksistään useita palkintoja nyt myönnetyn Suomen valtionpalkinnon lisäksi. Muun muassa Kansainvälinen kääntäjäjärjestö palkitsi Farbregdin Karel Capek-mitalilla välittämistyöstä pienten kielten välillä. Norjan kustantajat ovat halunneet enemmän käännöksiä kuin Farbregd ehtii tehdä. – He pyytävät joskus myös sellaista, jota en pystyisi kääntämään oman norjankieleni riittämättömyyden takia. Esimerkkinä siitä voisi olla Anna-Leena Härkösen Häräntappoase. Sen sijaan Sofi Oksasen tuotanto istui kuin nyrkki silmään: hänhän kirjoittaa Viron lähihistoriasta. Farbregd on myös tehnyt Viroa tunnetuksi kääntämällä virolaista kirjallisuutta norjaksi. Viroon tutustumisessa häntä auttoi Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti valtion ulkomaisten kääntäjien palkinnon Turid Farbregdille.

Turid Farbregd syntyi Stavangerin lähellä 12 sisaruksesta nuorimpana vuonna 1941. Vanhemmat sisarukset tähtäsivät käytännön ammatteihin. Kuopus oli ainoa, joka halusi käydä lukion ja opiskella yliopistossa. Aine­ yhdistelmä oli suomi, englanti ja norja. Suomen opiskelu alkoi vähän sattumalta, kun Farbregd opiskeluajan alussa joutui sairaalaan ja viereisessä sängyssä sattui makaamaan umpisuomalainen Aino, joka kutsui vierustoverinsa kolmeksi viikoksi

44

FILI-kirjallisuuden vientikeskus

Suomi avautuu pala palalta


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt i Ungdomsförbundet Norjan valtion myöntämä kuuden kuukauden oleskelustipendi Tallinnaan 1980luvulla.

Kääntämisen riemua ja tuskaa Turid Farbregd on norjantanut toistaiseksi noin 20 suomalaista sekä kymmenisen virolaista kaunokirjallista teosta. Kääntäminen vie hänen mukaansa mennessään. – Kun luet kirjan, jonka tiedät kääntäväsi, kiinnität huomiota aivan eri asioihin kuin jos luet kirjan puhtaasta mielenkiinnosta. Mietit koko ajan, miten tämä tai tuo asia ilmaistaan kohdekielellä eli et päästä mielikuvitustasi vapaasti laukkaamaan. Suomen kirjallisuuden norjantaminen on Farbregdin mielestä periaatteessa helppoa: – Pohjoismainen kulttuuri, samanlaiset luonnonolot, vuodenajat. Ja kielet ovat niin erilaisia, että niitä ei sotke keskenään. En pystyisi ikinä kääntämään tanskasta tai ruotsista, jotka ovat kuin norjan murteita. Kääntäminen itsessään on Farbgredin mielestä kuitenkin vaikeaa, ja ongelmia on aina riittämiin. – En osaa kuvitella kääntäjää, joka sanakirjoista ja internetistä huolimatta pärjää omin avuin. Hän onkin hyvin kiitollinen ystävilleen, jotka kärsivällisesti vastailevat hänen kysymyksiinsä. Työssä saa tehdä myös paljon omia päätöksiä, käyttää omaa järkeään. – Niin rikas kieli kuin suomi onkin, se on välillä yllättävän ylimalkainen. Kun tulee sellaisia sanoja vastaan kuin ”takki”, ”paita” tai ”laukku” on norjan kielessä iso määrä mahdollisia vastineita, riippuen siitä, onko kyseessä esimerkiksi miehen vai naisen takki, mikä on vuodenaika, aikakausi ja sääolot. Omat ongelmansa aiheuttaa suomen sukupuolettomuus. Hankalaa on myös suomalaisten ”vastuuttomuus”. Täällä ”tehdään” yhtä ja toista ilmoittamatta kuka on teon takana.

Hyvä kääntäjä on tie ulkomaille Suomalainen kaunokirjallisuus menestyy nykyään myös ulkomailla. Yhä useampia romaaneja käännetään yhä useammille kielille. Suomalaisissa kirjoissa kiehtoo niiden selittämätön eksoottisuus. Ne saattavat kuvata aivan arkisia, mutta jo nykyelämästä kadonneita asioita, historiallisia tapahtumia ja erikoisia ihmiskohtaloita. Tai sitten ne ovat vain hyvin kirjoitettuja. Mutta edellytyksenä sille, että suomalaiset kirjat kiinnostavat maailmalla, ovat ennen kaikkea taitavat, asiansa osaavat kääntäjät.  Teksti: Liisa Ranta

Nordens tid är nu I år är ett riktigt superår för det nordiska samarbetet i Finland. Finland är i år ordförande i Nordiska rådet, Arktiska rådet och försvarssamarbetet NORDEFCO. Samtidigt firar Finlands självständighet 100 år och temat Yhdessä-Tillsammans uppmärksammas också i de andra nordiska länderna. Det är svårt att avgöra exakt på vilket sätt alla dessa mandat påverkar Finland och Finlands nordiska agenda, men en sak är säker – Nordens tid är nu. De nordiska länderna är våra vänner i en allt mer fragmenterad och oförutsägbar värld. Det officiella nordiska samarbetet får ofta kritik för sin oflexibilitet och för att vara ett monument för en tid som flytt, men jag skulle ogärna vara så pessimistisk. Gemensamma värderingar och beslut fattade med konsensus ger sällan radikala och visionära förslag, men däremot förutsägbarhet, vilket är en bra sak i ett samhälle där också sådant man tidigare tagit för givet nu känns osäkert. Samtidigt skulle jag ändå vilja uppmana alla att fortsätta ifrågasätta och utmana hur det nordiska samarbetet ser ut i dag. Stabilitet och innovation är ju inte nödvändigtvis motstridiga begrepp. Ungdomens Nordiska råd har lyft fram ett förslag om ett nordiskt medborgarskap, ett slags dubbelmedborgarskap som skulle ge till exempel ett samnordiskt personnummer. Det samnordiska personnumret skulle vara en innovativ och kostnadseffektiv lösning på ett mycket konkret och praktiskt problem. Ett förslag om samnordiskt personnummer behandlades av utskottet för välfärd i Nordiska Rådet i januari i Oslo, men godkändes tyvärr inte. Istället föreslogs att man skulle införa ett gemensamt elektroniskt ID. Trots att detta skulle vara ett steg i rätt riktning hade jag hoppats på att man visat mer samarbetsvilja i frågan. De olika personnummersystemen skapar i sig själv gränshinder! Systemet gör det svårt för unga att ta emot sommarjobb i ett annat nordiskt land, det gör det svårt för unga att hyra bostäder om de studerar i ett annat nordiskt land och det gör det svårt för unga att ha en gränsöverskridande privatekonomi. Men för att avslutningsvis återvända till Finland och det superår vi har börjat så hoppas jag att alla dessa ordförandeskap medför en ökad bevakning i media av vad som sker inom den nordiska politiken. Det är svårt att ta ställning till sådant man inte känner till och med anledning av detta skulle det vara till alla finländares fördel att man skulle informera mera om de beslut som fattas på en nordisk nivå.  Karolina Lång Ordförande Pohjola-Nordens Ungdomsförbund

45


VIHREÄÄ KEVÄTTÄ VIKING LINELLA • GRÖN VÅR PÅ VIKING LINE Kevät on uudistumisen aikaa – myös Viking Linella. Maista sen kunniaksi kasvismenun antimia, jotka ovat tarjolla huhtikuun alusta lähtien. Juhlista samalla Suomi 100 -juhlavuotta, jonka myötä haluamme muistuttaa siitä, että Itämeri on meille sydämenasia. Våren innebär förnyelse – även på Viking Line! Smaka på vår vegetariska meny, som serveras från april. Fira också Finland 100-jubileumsåret med oss – Östersjön är en hjärtesak för oss! Katso lisää vikingline.fi/edut/pohjola-norden Läs mer på vikingline.fi/formaner/pohjola-norden HELSINKI–TUKHOLMA-RISTEILY/HELSINGFORS–STOCKHOLM-KRYSSNING Jopa 30 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 30 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

VUOROKAUDEN RISTEILY TURUSTA/DYGNSKRYSSNING FRÅN ÅBO Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN/DAGSKRYSSNING TILL TALLINN Jopa 20 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Upp till 20 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRYP

KAIKILLA REITTIMATKOILLA/ALLA RUTTRESOR

Jopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta. Koskee myös autopaikkoja. Upp till 20 % rabatt på dagens ruttpris. Gäller också bilplatser. Tuotetunnus/Produkt FVRES

Vikingline.fi


MAKUSI MUKAAN ISLANTIIN JA POHJOIS-AMERIKKAAN

lennoilla!

Opastetut matkat sis. kuljetukset Helsingistä, majoitus, ohjelman mukaiset ateriat, retket jne. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/ JUNALIPUT – KYSY LISÄÄ!

ISLANTI, SATUJEN SAARI POHJOIS-AMERIKKA Ihmeellinen, mustanpuhuva laavamaisema, karu luonto, kuumat lähteet – satujen saari on elämysten saari!

Koe USA:n ja Kanadan kiehtovat kohteet: suurkaupunkeja, luontoelämyksiä!

OPASTETUT MATKAT:

ALASKA JA ANCHORAGE

• 13. – 17.4. PÄÄSIÄINEN • 14. – 18.9.

......................................................................................................................

1.150,-

..................................................................................................................................................................................................

1.195,-

Reykjavikin kiertoajelu sekä Kultainen kierros –kokopäiväretki: Gullfossin putoukset, geysir-alue, Thingvellirin kansallispuisto, lounas retkellä. Majoitus Reykjavikin keskustassa.

OMATOIMISESTI: • REYKJAVIK 4 vrk alk.

• 8 vrk alk.

BOSTON • 5 vrk alk. WASHINGTON D.C. • 5 vrk alk. MONTREAL • 5 vrk alk. TORONTO • 5 vrk alk.

1.795,-

990,745,1.080,820,-

................................................................................................................................

.............................................

............................................................................................

.......................................................................................................................

...................................................................................................

525,-

Valitse sinulle sopiva lähtöpäivä ja pyydä tarjous!

Teollisuuskatu 21 00510 Helsinki helsinki@matka-agentit.fi

JOENSUU

.................................................................................................................................................................................................

sis. 2 vrk Reykjavikissa

HELSINKI

Valitse sinulle sopiva lähtöpäivä ja pyydä tarjous! Voit myös yhdistää kaikkiin matkoihin Reykjavikin – kysy lisää!

Kirkkokatu 20 80100 Joensuu joensuu@matka-agentit.fi

PORVOO Lundinkatu 16 06100 Porvoo porvoo@matka-agentit.fi

TURKU Linnankatu 8E 20100 Turku turku@matka-agentit.fi

Vapaa-ajan matkat

010 321 2800

KANADAN GRAND PRIX: F1-KISAT Montrealissa

11.6.2017

Service på svenska

010 321 2805 Varaa matkasi 24H www.matka-agentit.fi Puheluiden hinnat 8,28 snt/min (+alv 24%).

Kisa ajetaan Notre-Damen saarella sijaitsevalla Circuit Gilles Villeneuven katuradalla, joka on rakennettu varta vasten F1-kisoja varten. Rata koostuu pitkistä suorista ja hitaista mutkista, jotka laittavat autojen jarrut koville. Katsojille pitkät suorat tarjoavat hengästyttäviä formulaelämyksiä paraatipaikalta.

• 4 vrk alk.

..............................................................................................................................................................................................

Lisämaksusta kisaliput.

1.250,-

Katso lisää www.formulamatkat.fi Suomalainen matkanjärjestäjä


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå! Yhteiset laintulkinnat helpottaisivat rajaesteiden poistoa Pohjoismaissa Vuonna 1962 allekirjoitettiin Helsingin sopimus, jonka mukaan Pohjoismaiden kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa. Jatkossa ihmisten, tavaroiden ja eläimien piti liikkua vaivattomasti Pohjolassa. Esteitä kuitenkin on ollut. Niiden ratkomiseksi aloitti vuonna 2014 toimintansa rajaesteneuvosto, poliittinen elin, jonka tehtävä on edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteet ovat näkyvillä myös Suomen puheenjohtajuusohjelmassa Pohjoismaiden neuvostossa tänä vuonna. Liikkuvuus liittyy tiiviisti talouskasvuun ja työllisyyden lisäämiseen Pohjoismaissa. Suomen tavoitteena on, että liikkumisen pitäisi olla rajoilla mahdollisimman vaivatonta. Olen työskennellyt Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston kanssa rajaestekysymysten parissa. Viimeisen vuoden aikana olen ollut seminaareissa pohtimassa muun muassa sitä, kuinka arkeen vaikuttavat laintulkinnat pitäisi Pohjoismaissa yhtenäistää. Mitä enemmän pohjoismaista yhteistyötä teen, sitä järkevämmältä se tuntuu.

Rajaesteitä voidaan purkaa Yksi tämän hetken tärkeistä tavoitteista on EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhtenäistäminen Pohjoismaiden välillä. Jos Pohjoismaat koordinoisivat yhteisesti lainsäädännön implementointia, jäisi moni rajaeste syntymättä. Kaikista rajaesteistä ei voidakaan syyttää EU-lainsäädäntöä, vaan moni rajaeste olisi ja on ollut purettavissa suoralla pohjoismaisella yhteistyöllä. Suomessa on toiminut jo 15 vuotta Pohjola-Nordenin alaisuudessa toimiva neuvontatoimikunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen ja ministeriöiden edustajat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä ja erityisesti rajaestetyöstä. Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusohjelmassa todetaan, että neuvontatoimikunnan työskentelystä saadut

48

positiiviset kokemukset voisivat toimia esimerkkinä myös muissa Pohjoismaissa. Pohjola-Norden ja Haloo Pohjola tekevät määrätietoisesti töitä sen eteen, että jokaisen pohjoismaalaisen elämä helpottuisi Pohjolassa ja turhat liikkuvuuden sekä kaupankäynnin rajoitteet häviäisivät.

Yhteinen kansalaisuus? Helmikuussa ajatushautomo Agenda julkaisi oikeustieteen lisensiaatti Sten Palmgrenin kirjoittaman raportin siitä, millaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia voisi olla Pohjoismaiden kansalaisuudelle. Raportissa pohdittiin kiihkottomasti, mitä tarkoittaisi, jos Pohjoismaiden kansalaisilla olisi samanvertaiset, kansallisuuteen verrattavat oikeudet kaikissa Pohjoismaissa. Palmgren toteaa, että EU:n perussopimus tullee tässä vastaan, mutta hänen mielestään on tärkeää pohtia, minkälaista yhteistyötä Pohjoismaat voisivat tehdä vielä enemmän. Helsingin sopimus ei siis ole Pohjoismaissa täysin toimiva, vaikka hyvää tahtoa ja halua löytyykin. Raportti miettii mahdollisia jatkotoimenpiteitä, jotta raja-

ton Pohjola olisi täyttä totta. Pohjoismainen yhteistyö ei ole kallista: se maksaa viitisen euroa jokaista pohjoismaalaista kohden vuodessa. Pohjoismaiden neuvoston budjetti on noin neljä miljoonaa euroa ja ministerineuvoston budjetti noin 120 miljoonaa euroa. Sillä voidaan kuitenkin voittaa paljon, jos kansalaisten arki eri maissa helpottuu. Helsingin sopimuksessa todetaan sel-­ keästi, että on toivottavaa yhtenäistää kansallista lainsäädäntöä enemmän tietyillä aloilla ja että on myös tärkeää poistaa kaupan ja pääomasiirtojen esteitä maiden väliltä.  Teksti: Anna Välimaa, Haloo Pohjola

Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusohjelma: www.norden.org

Pohjoismaiden aika on nyt -raportti www.tankesmedjan.fi


Gemensamma lagtolkningar skulle underlätta avlägsnandet av gränshinder i de nordiska länderna

Det har dock funnits hinder. För att lösa dem inledde Gränshindersrådet sin verksamhet år 2014. Det är ett politiskt organ som har till uppgift att främja fri rörlighet för privatpersoner och företag i de nordiska länderna. Gränshindren är även framträdande i Finlands ordförandeskapsprogram för Nordiska rådet i år. Rörlighet är nära sammankopplat med ekonomisk tillväxt och sysselsättning i de nordiska länderna. Finlands mål är att rörligheten i vardagen vid gränserna är så bekymmersfri som möjligt. Jag har samarbetat med Nordiska rådet

och Nordiska ministerrådet gällande gränshindersfrågor. Under det senaste året har jag varit på seminarier och funderat över hur lagtolkningar som påverkar vardagen bör harmoniseras i de nordiska länderna. Det nordiska samarbetet känns mera meningsfullt ju mer jag jobbar med det.

Gränshindren kan avlägsnas Ett av de viktigaste målen just nu är att harmonisera EU-lagstiftningen mellan de nordiska länderna. Om de nordiska länderna gemensamt samordnade implementeringen av lagstiftningen skulle många gränshinder inte uppstå. Det är inte heller alla gränshinder som kan skyllas på EU-lagstiftningen, utan många av dem skulle ha och har varit möjliga att avlägsna genom direkt nordiskt samarbete. I Finland finns det sedan 15 år tillbaka en rådgivningskommitté under Pohjola-Norden som samlar representanter från olika förvaltningsområden och ministerier för att diskutera aktuella frågor och i synnerhet gränshinderarbetet. I Finlands ordförandeskapsprogram för Nordiska rådet konstateras det att de posi-

Karin Beate Nøsterud/norden.org

År 1962 undertecknades Helsingforsavtalet, som innebar att nordiska medborgare måste behandlas likadant som medborgarna i det egna landet. I fortsättningen skulle människor, varor och djur röra sig obehindrat i Norden.

tiva erfarenheterna från rådgivningskommitténs arbete kan fungera som exempel även i de övriga nordiska länderna. PohjolaNorden och Hallå Norden arbetar målmedvetet för att alla nordbors vardag ska förenklas i Norden och för att onödiga gränshinder som förhindrar rörlighet och handel ska försvinna.

Gemensamt medborgarskap? I februari publicerade tankesmedjan Agenda en rapport skriven av jur.lic. Sten Palmgren om förutsättningarna och möjligheterna för att kunna införa ett nordiskt medborgarskap. I rapporten diskuterades det på ett sansat sätt vad det skulle innebära om medborgarna i de nordiska länderna hade samma rättigheter likställda med medborgarskap i alla de nordiska länderna. Enligt Palmgren kommer EU-fördragen emot en när det gäller den frågan, men han anser att det är viktigt att fundera över vilken typ av samarbete de nordiska länderna skulle fördjupa ännu mer. Helsingforsavtalet fungerar alltså inte helt ut i de nordiska länderna, även om det finns en god vilja och önskan om det. I rapporten funderar man alltså på eventuella fortsatta åtgärder för kunna förverkliga ett Norden helt utan gränser. Det nordiska samarbetet är inte dyrt: det kostar ungefär fem euro per nordbo om året. Nordiska rådets budget uppgår till cirka fyra miljoner euro och Nordiska ministerrådets budget till cirka 120 miljoner euro. Man skulle dock vinna mycket på att medborgarnas vardag i de olika länderna blev enklare. I Helsingforsavtalet framgår det tydligt att det är önskvärt att i högre grad harmonisera den nationella lagstiftningen på vissa områden och att det även är viktigt att avlägsna hindren inom handel och överföring av kapital mellan länderna.  Text: Anna Välimaa, Hallå Norden

Finlands ordförandeskapsprogram för Nordiska rådet: www.norden.org Rapporten Nordens tid är nu www.tankesmedjan.fi

49


Jag är Nordenambassadör – så gick det till Annika Lepistö blev i höstas Nordenambassadör. Men vad är det egentligen och hur blir man en sådan? Och vad ska man sedan göra? Annika Lepistö från Vasa var en av de 38 ungdomarna från hela Norden som i november 2016 deltog i utbildningen för att bli Nordenambassadör. Det blev startskottet för ett intressant projekt som hon håller på med ännu idag. Under 2017 ska hon och de övriga Nordenambassadörerna, tillsammans med de nordiska föreningarna, jobba för att informera andra om nordiskt samarbete och om möjligheterna i Norden – och det hela började i Köpenhamn.

Ett starkt nätverk Föreningarna Nordens Ungdomsförbund (FNUF), Nordjobb, Ungdomens Nordiska Råd & Nordisk Samorganisation for Ungdomsarbejde arrangerade med stöd från NORDBUK, Fondet for dansk-norsk samarbeid och Letterstedtska Föreningen den utbildning som skulle bli startskottet för en nysatsning i Norden. – Den 4 november möttes vi alla på Schaeffergården i Köpenhamn – de som skulle hålla föredrag, representanter från de nordiska föreningarna som anordnade evenemanget och såklart, alla vi som skulle bli Nordenambassadörer, berättar Lepistö.

Annika Lepistö

Danska, svenska, finska, norska, isländska och färöiska ungdomar skakade hand med varandra och med representanterna för att sedan slå sig ner i bänkarna och påbörja äventyret. – Först hälsades vi välkomna av Fondet for dansk-norsk samarbeid, för att sedan ta del av en inspirerande föreläsning av Johan Lindblad från Nordiska rådet om vad ett utvidgat nordiskt samarbete skulle kunna leda till. De följande dagarna följde samarbets och ledarskapsövningar, information om föreningarna och organisationerna i Norden och en lärorik tid med andra deltagare samt

Nästan 40 personer deltog i kursen för att bli Nordenambassadörer.

50

inflytelserika representanter från föreningar. De blivande ambassadörerna deltog i workshops och fick nyttig information inför utförandet av deras uppdrag; att sprida ordet om möjligheterna och samarbeten i Norden. Ett starkt nätverk skapades under denna tid, ett nätverk som sträcker sig över alla Nordens gränser. Man utbytte idéer, kom med förslag, kom med visioner och lärde sig av varandras erfarenheter. En stark sammanhållning började också växa fram. – Det spelade ingen roll vilket språk som talades, vi kände ändå alla att vi kunde kommunicera med varandra och förstå varandra. Vi blev som en enda stor nordisk familj och den saliga blandingen av nordiska språk var sannerligen som musik i mina öron, säger Lepistö.

Möjligheterna i Norden Men så kom den sista dagen av utbildningen, alldeles för tidigt. Nu var det dags att börja fundera på vad man konkret skulle kunna göra för att förespråka nordiskt samarbete och för att få fler intresserade av Norden. Det var nu dags för deltagarna att utforma en strategi och en plan, komma med idéer på vad de ville åstadkomma i respektive länder och bunta ihop sig och diskutera i grupper. – Tillsammans med tjejer och killar från bland annat Tammerfors, Helsingfors, Uleåborg och Åbo började vi komma med idéer


och utformade en plan över vad vi skulle kunna tänkas göra tillsammans och enskilt. Min grupp skulle fokusera på hela Finland och vi hade alla idéer om vad vi skulle kunna göra under vår tid som Nordenambassadörer. Vi kom gemensamt fram till att vi vill inspirera och informera andra om möjligheterna i Norden under årets gång och att vi vill arrangera informativa evenemang. Nu har Nordenambassadörerna återvänt till sina vardagliga liv i sina respektive hemländer. De flesta studerar eller jobbar på heltid och söker vid sidan om aktivt efter tillfällen som kan utnyttjas som Nordenambassadörer. – Idéerna slutar dock inte komma från oss alla och vi jobbar också med att ta reda på vad som är möjligt att göra och inte. Det är enligt min mening ett mycket kreativt och givande åtagande som ger mig möjlighet att inte bara nätverka, utan också hålla på med det jag brinner för – att utveckla nätverk samt jobba med nordiska frågor och att främja nordiskt ungdomsarbete. Vi Nordenambassadörer uppskattar verkligen det jobb alla de nordiska föreningarna gör och vi vill göra allt vi kan för att hjälpa till.

Under kursen fick deltagarna information om t. ex olika nordiska organisationer.

Nordenambassadörerna till er tjänst Så blir man alltså en Nordenambassadör. De hör sig för vad som intresserar med Norden i sina regioner, håller presentationer om vilka möjligheter det finns i Norden, samverkar med regionala organisationer och föreningar och arrangerar evenemang enligt önskemål. – Såklart är vi också anpassningsbara och tar gladeligen emot förslag på vad vi kan göra, berättar Lepistö. Nordenambassadörerna är stationerade på lite olika platser i hela Finland och det finns också ambassadörer i alla de övriga nordiska länderna.

DEN SISTA CIGAR

av Bengt Ahlfors

– Vi ser alla fram emot detta år, detta uppdrag och att kunna göra något för före­ ningarna, enskilda individer och nordiskt samarbete. Vi är Nordenambassadörerna – till er tjänst!  P-N

Mera information på: www.nordenambassador.org Annika Lepistö: anle@nordenambassador.org

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

51


ajankohtaista yhdistyksissä  aktuellt i föreningar Joensuun yhdistys järjesti kirjastoviikolla monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Myös uusia jäseniä saatiin mukaan toimintaan. Pohjoismainen kirjastoviikko 14.–20.11. 2016 teemanaan Tulevaisuus Pohjolassa avautui Joensuussa ilahduttavasti. Saimme kirjailijavieraaksi suomenruotsalaisen Sanna Tahvanaisen, jolla on myös itäsuomalaisia sukujuuria. Vierailunsa aluksi Tahvanainen kävi kahdessa lukiossa kertomassa ruotsinopiskelijoille kirjailijantyöstä ja omasta taustastaan. Selkeällä ja eläväisellä esiintymisellään hän sai yleisönsä ei vain kuuntelemaan vaan myös keskustelemaan. Tahvanaisen tuore kirja Den lilla svarta on herättänyt huomiota myös suomennoksena. Joensuun pääkirjastoon kokoontuikin myöhemmin kiinnostunut joukko kielten ja kirjallisuuden ystäviä kuuntelemaan Tahvanaisen selostusta teoksensa tavoitteista ja syntyprosessista. Vierailunsa päätteeksi Tahvanainen tapasi ja haastatteli ruotsin kieltä harrastavia joensuulaisia Svenska klubbenin kuu­kausitapaamisessa. Parikymmentä ihmistä istui iltaa yhdessä vapaamuotoisesti

Riitta Rauma

Kirjastoviikko näkyi Joensuussa

Sanna Tahvanainen

keskustellen muun muassa kielistä ja identiteetistä. Sanna Tahvanaisen vierailua tuki osaltaan myös Svenska nu -verkosto, jonka toi­minta ruotsin kielen taitoon innostamisessa on merkittävää maamme suomenkielisillä alueilla. 

Kilpailu kuudesluokkalaisille Joensuun kirjastoviikko sisälsi muutakin ohjelmaa. Avoimessa lukupiirissä Kari Tahvanainen Pohjois-Karjalan Kirjailijayhdistys Ukrista avasi keskustelun Emmi Itärannan puhuttelevasta Teemestarin kirjasta. Ruotsin kielen opintojaan aloittaville kuudesluokkalaisille yhdistyksemme järjesti Hemma i Norden – Kotona Pohjolassa -kilpailun. Sen tarkoitus oli innostaa oppilaita opiskelussa. Oppilaat saivat itse valita tuotoksensa muodon. Neljän koulun oppilaat tekivät piirroksia ja maalauksia, runoja ja pieniä kielituotoksia, joista osa mallikkaasti ruotsiksi. Kilpailuun lähettiin myös kaksi videoteosta. Työt olivat näytteillä pääkirjastossa koko loppuvuoden. Kirjastoviikolla 70 vuotta täyttänyt yhdistyksemme esittäytyi näkyvästi pääkirjastolla. Jaoimme PN-lehteä ja pohjoismaisten kielten esitteitä, tapasimme jäseniämme ja tarjosimme heille kirjaston kahvilassa herkullista prinsessakakkua. Saimme myös uusia jäseniä joukkoomme.  Teksti: Sinikka Marila, Joensuun Pohjola-Norden ry

Islannin ilmasto näytti voimansa jäsenmatkalaisille Joukko nordisteja suuntasi Pohjola-Nordenin jäsenmatkalle Islantiin lokakuussa 2016. Matkaryhmässä oli jäsenten lisäksi muitakin matkailijoita, mikä ei tietenkään tahtia haitannut vaan päinvastoin. Islannin luonto näytti matkailijoille voimansa. Sää oli jopa paikallisesti arvioituna erittäin voimakastuulinen – parhaimmillaan lähes 20 m/s. Kadun ylittäminen oli tässä tuulessa melkoinen saavutus. Myös yllättävät sadekuurot kastelivat retkeilijöitä aika ajoin. Islantiin tutustuttiin bussikyydillä kolmen päivän ajan. Tärkeimmät ”merkillisyydet” tulivat tutuiksi. Ehkä vaikuttavin näistä oli maailmankuulu Blue Lagoon, jossa matkailijat kävivät hyytävässä tuulessa uimassa. Vesi oli vaalean sinistä, mineraalipitoista ja terveellistä iholle, ja sen lämpö on maan tuliperäisyydestä johtuen ympäri vuoden 35 astetta. Erikoinen kokemus.

Nähtävää kaupungissa ja maaseudulla Toinen päivä oli omistettu kaupunkikier-

52

rokselle. Kun kaupungin ulkopuolella avautuivat melkoiset laavakentät, oli Reykjavik puolestaan jopa hämmästyttävän vihreä. Kaupunki oli siisti, eikä sitä ole pilattu pilvenpiirtäjillä.

Kaupungissa oli myös monenlaisia julkisia nähtävyyksiä kuten Alvar Aallon suunnittelema Pohjolan talo. Iltapäivällä vierailtiin vanhalla tehdasalueella ja tehtaanmyymälässä, josta löytyi tyypillisiä islantilaisia


Nordjobb gav mer än bara ett sommarjobb Första gängen kom Olivia Herber till Finland för en månad. Nu är hon här igen och har stannat i åtta månader.

Jarmo Valtonen

Ganska exakt för två år sedan visade Olivia Herbers mamma henne en pytteliten annons i tidningen. På en bara någon centimeter stor ruta stod orden “Sommarjobba i Norden”. Nordjobb hette organisationen som kunde fixa detta. “Du borde ansöka”, sa mamma på finska, “du kan åka till Finland”. – Som en halvfinsk, vars hem alltid funnits i Stockholm, var Finland ett land som jag kände till någorlunda Olivia Herber men aldrig riktigt funderat på att lära känna bättre, berättar Herber. Hon skickade ändå in en snabb ansökan som direkt glömdes bort. Aldrig trodde hon att det beslutet skulle påverka hennes liv så mycket.

Jarmo Valtonen

Ville stanna kvar ett tag till

tuotteita, erityisesti kattava valikoima villaasusteita. Kolmannen päivän ohjelma oli nimetty Kultainen kolmio -retkeksi. Se on Islannin suosituin retki, jonka aikana nähdään kuuluisat geysirit, kuumat lähteet sekä vaikuttava Gullfossin vesiputous. Näimme myös Thingvellirin hautavajoaman, jossa viikinkiparlamentti kokoontui jo 900luvulla. Nähtävää siis riitti. Ruoka oli hyvää, lennot sujuivat aikataulussa ja matka oli melko rajusta säästä huolimatta kaikin puolin onnistunut. Islantiin kuitenkin kannattaisi kenties lähteä kesällä, varsinkin kun kuulimme viime kesän olleen erityisen suotuisa ilmojen puolesta. Keskilämpötila oli niinkin paljon kuin 13 astetta.  Teksti: Ilkka Ruska, Salon Pohjola-Norden Kuvat: Eija Olsson, Sipoon Pohjola-Norden

Några månader senare klev Herber in i en lägenhet i Helsingfors. Här skulle hon bo i en månad. Dagarna spenderades på ett ålderdomshem, vilket är ett vanligt jobb för nordjobbare. Både jobbet och lägenheten hade självklart Nordjobb hjälpt till att skaffa. – I arbetsuppgifterna ingick städning och bakning men det blev mest fika, utflykter och väldigt mycket skratt med alla som bodde på hemmet. Vi var allt som allt fyra nordjobbare på min arbetsplats som alla stormtrivdes. På flygplatsen var det svårt att säga hej då till staden som hade börjat kännas som hemma. När Herber nästa år fick frågan om hon ville jobba på samma ställe igen blev det självklart ett ja. Den här gången fyra månader istället för en. – Eftersom jag var här en så pass lång period hade jag mycket mera tid att vara med på de olika fritidsaktiviteterna som Nordjobb organiserade och lärde känna de andra nordjobbarna bättre, även dem som jag inte jobbade tillsammans med. Vi har varit i Tallinn, gått i Pride-paraden och upptäckt Helsingfors tillsammans. Efter sommarjobbsmånaderna trivdes Herber så bra att hon ville stanna kvar ett tag till.

Stolt halvfinsk Fyra månader har nu blivit åtta och tillbaka till Sverige kommer Olivia Herber inte flytta förrän det hunnit bli ett helt år. Jobb lyckades hon hitta tack vare språkkunskaperna och kontakter hon fått via Nordjobb. – Att bo i Finland är, som sagt, något jag aldrig hade planerat att göra. Det kändes för nära. Det var för likt Sverige. Det är var jag kommit ifrån, inte vart jag är på väg. Men nu när jag varit här ett tag inser jag att man faktiskt inte behöver flyga till andra sidan jorden för att få nya, underbara upplevelser. Herber berättar att hon har fått mer förståelse för den finska kulturen, lärt sig prata språket mycket bättre och fått många nya vänner. – Helsingfors har verkligen blivit som ett andra hem för mig och nu kan jag mycket säkrare och stoltare säga att jag är halvfinsk.  P-N

53


sköter allt pappersarbete och betalar lönen till ditt konto Så lätt är det att vara lättföretagare:

Kom överens om arbetet med din kund

Utför arbetet och skapa en faktura

Din kund betalar räkningen


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi

Kotona Pohjolassa -juliste A3-kokoista julistetta löytyy sekä valkoisella että sinisellä pohjalla. Ne ovat ilmaisia sekä PohjolaNordenin jäsenille että muille tilaajille. Tilaa osoitteessa www.pohjola-norden.fi

Hemma i Norden affisch Affischer i A3-storlek finns med både vit och blå bakgrund och de är gratis för både medlemmar och icke-medlemmar. Beställ på www.pohjola-norden.fi

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor

Esitteitä/Broschyrer Julisteita /Affischer

Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

Axel Munthesta persoonallisesti Maria Salonen on tarttunut mielenkiintoiseen, mutta varsinkin Suomessa harvemmin käsiteltyyn aiheeseen. Hän kirjoittaa ruotsalaisesta lääkäri-kirjailija Axel Munthesta (1857–1949), tämän elämästä ja varsinkin hänen taloistaan. Axel Munthen jäljillä on kuitenkin paljon enemmän kuin opaskirja, joksi kirjoittaja sitä nimittää. Se kertoo ristiriitaisesta hienostolääkäristä, kuninkaallisten, köyhälistön ja eläinten ystävästä, jonka elämässä todellisuus ja mielikuvitus sekoittuivat toisiinsa selittämättömällä tavalla. Kirja nostaa esille neljä Munthen pitempiä tai lyhyempiä aikoja asuttamaa taloa, Hildasholmin Taalainmaalla, Hellens Manorin Herefordhiressä, Southside Housen Lontoossa ja Villa San Michelen Caprilla. Näiden kohteiden historiaa ja nykytilannetta esitellään monipuolisesti, sähköpostiosoitteita myöten. Tunnetuin lienee Caprin San Michele, jossa Munthe viimeisteli kuuluisimman teoksensa, yli 50 kielelle käännetyn Huvila meren rannalla (Boken om San Michele). Axel Munthen jäljillä antaa tilaa myös Munthen pojalle Malcolmille (1910–1995) ja pojanpojalle Adamille, joista

molemmat kirjoittaja on tavannut useampaankin kertaan. Kirjassa on litteroituina näistä tapaamisista tehtyjä haastattelunauhoja, jotka tarjoavat uusia kiinnostavia näkökulmia Axel Munthen monitahoiseen persoonaan. Juuri tässä piilee kirjan viehätys. Kirjoittaja on koko ajan itse läsnä. Hän on vieraillut useampia kertoja kaikissa esille ottamissaan kohteissa yksin tai perheenjäsentensä kanssa. Mutta hän ei tyydy pelkästään kuvailemaan ja selostamaan, vaan tekee sen kaiken oman persoonansa kautta. Antaumuksellinen ihailu päähenkilöä Axel Munthea kohtaan käy ilmi jo ensimmäisen luvun otsikosta Karismaattinen monilahjakkuus. Pitkätkin analyysit jätetään kuitenkin viitteellisiksi niin, että lukijan kiinnostus herää viimeistään siinä vaiheessa. Kirjan kuvat ovat varsin heikkolaatuisia, mutta se tuskin on kirjoittajan vika. Axel Munthen jäljillä innostaa lukijansa etsimään lisää tietoa kirjan päähenkilöstä ja tutustumaan omakohtaisesti siinä esiteltyihin paikkoihin. Katriina Järvenkaltio

Maria Salonen: Axel Munthen jäljillä. Avain 2016.


POHJOLANORDENIN A JÄSENMATK

Maailman kaunein merimatka Norjan rannikolla 29.9.–5.10.

Hurtigruten Lähde kanssamme kokemaan maailman kaunein merimatka Hurtigruten Norjan rannikolla. Matkustamme Kirkkoniemestä Bergeniin saariyhteisöjen halki koskemattomassa luonnossa ja näemme silmiä hivelevän kauniita maisemia. Risteilyllä on täysihoitoateriat joka päivä. MATKAOHJELMA SYYS

29 SYYS

30 LOKA

1 LOKA

2 LOKA

3 LOKA

4 LOKA

5

Helsinki–Oslo–Kirkkoniemi Lähtö klo 7.30 SAS reittilennoilla Helsingistä Oslon kautta Kirkkoniemeen. Kuljetus hotelliin, jossa yövytään yksi yö. Hurtigruten risteily alkaa: Kirkkoniemi–Berlevåg Aamiainen hotelissa, jonka jälkeen kuljetus satamaan ja siirtyminen M/S Trollfjord alukselle. Mehamn–Tromssa Aamulla ohitamme Nordkapin ja merimatka jatkuu Euroopan pohjoisimpaan kaupunkiin, Hammerfestiin ja Tromssaan. Finnsnes–Lofootit–Stamsund Lofootit ja Vesterålenin saaret tarjoavat ehdottomasti eräitä matkan upeimpia maisemaelämyksiä. Trollfjordin vuono säävarauksella. Bodø–Rørvik Matka jatkuu kapeiden salmien ja saarten välistä reittiä kohti Trondheimia. Napapiirin ylitys. Näemme Seitsemän sisaruksen vuoret ja Vegan saariston. Trondheim–Ålesund Trondheimissa voi tutustua Nidaroksen katedraaliin, joka on Skandinavian suurin keskiaikainen rakennus. Torvik–Bergen–Helsinki Viimeisellä osuudella voit ihailla kuvankaunista Nordfjordin vuonoa ja kuvauksellista Bergenin saaristoa. Bergenissä lyhyt kaupunkikierros ja kuljetus lentoasemalle. Lento Oslon kautta Suomeen ja saapuminen Helsinkiin klo 21.20.

MATKAKOHDE Hurtigruten, Norjan rannikko MATKAN AJANKOHTA 29.9.–5.10.2017 (pe–to) MATKAN HINTA alkaen 1 780 €/hlö Matkan hintaan sisältyy SAS:n reittilennot Helsinki-Oslo-Kirkkoniemi/Bergen-Oslo-Helsinki veroineen • 1 yön majoitus Kirkkoniemessä aamiaisella • 5 yön risteily jaetussa 2h-hytissä valitussa hyttiluokassa M/S Trollfjord • täysihoito risteilyllä (aamiainen, lounas ja illallinen) • lentokenttäkuljetukset • kaupunkikiertoajelu Bergenissä • suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta ruokajuomat • laivayhtiön järjestämät kansainväliset retket • Huom. yhden hengen hytissä matkustava joutuu maksamaan koko hytin hinnan Pidätämme oikeudet muutoksiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

Lisätietoa www.hurtigruten.com

VARAUKSET 31.5.2017 mennessä verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300

www.kontiki.fi

Pohjola-Norden 1 2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you