__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

www.protv.fi

4– 2016

#minäolenpro

Tiukka data

on neuvotteluvaltti

Elina Knihtilä

Tahdolla ja tunteella Lakko-oikeus

ei ole itsestään selvä

Pro voittaa Loimaan kassan

6–0

Toimihenkilö sairastaa harvemmin kuin muut

KAMERA – luontobloggaajien tärkein retkivaruste

Turun telakalla menee taas hyvin

Suvi-Anne Siimes:

Nuoretkin saavat vielä työeläkkeensä

Minustako

itseni työllistäjä? Pro-lehden sisältö siirtyy verkkoon


Mitkä ovat sinun elämäsi rakkaimpia asioita?

Nyt

-50% koti-irtaimistovakuutuksesta*

Yhdessä rakennettu koti. Syntymäpäivälahjaksi saatu fillari. Kirpparilta löytynyt design-harvinaisuus. Sinunkin elämässäsi ja kodissasi on varmasti itse ansaittuja asioita, joilla on arvoa enemmän kuin hintaa. Tietenkin pidät niistä jo itse hyvää huolta, mutta niiden turvana kannattaa myös olla vakuutus. Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/pro. Turvataan yhdessä elämäsi rakkaimmat asiat. * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110


20

Yhdessä vahvempi, arjesta parempi

Haminan-Vaalimaan moottoritien tunnelissa ahertaa kansainvälinen porukka.

Pro 4/2016 Levikki 120 000 Julkaisija Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki (09) 172 731 www.proliitto.fi

42

Vastaava päätoimittaja Katja Palhus katja.palhus@proliitto.fi (09) 1727 3278 040 564 0767

Belgialaisen Sylvie Van Aerschotin mielestä parasta töissä on suunnitella, tehdä päätöksiä ja saada aikaan tuloksia.

Tuottaja Tiina Pelkonen tiina.pelkonen@ unionimedia.fi 040 535 2034

48

Ulkoasu Leila Tarvainen Toimitus Unionimedia Oy Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki pro@unionimedia.fi

Anne ja Heikki Sulander viihtyvät metsässä.

Sisältö 4 Mikä minusta tuli isona? Katarina Murto 5 Hyvää työpäivää

32 Hyvä kysymys 33 Koulutus

Työelämän ajokorttikoulutus

6 Työelämän trendit

34 Fackveteran kan inte sitta stilla

8 Henkilökuva Elina Knihtilä

36 Semester i Levi till medlemspris

14 Maailmankuva: Lakko-oikeus 16 Työhyvinvointi

37 Onko toimistossasi besserwisser?

18 Luottopakki

38 Kasvuyritykset

Veli-Matti Poikola on luottamusmiehenä terveysteknologian huipputalossa Planmecassa.

20 Työn kuva

Hamina-Vaalimaan moottoritie valmistuu neljässä osassa.

40 Minä olen pro 42 Belgialainen ja elämän hyvät puolet 45 Anna Tienhaaran kolumni

24 Kuulolla

46 Työttömyyskassa tiedottaa

26 Tieto on valtaa

48 Virtaa työhön

31 Puku tekee prolaisen

Teollisuuden pukukoodit

Painopaikka Forssa Print Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO14001 ISSN 1799-5353 6. vuosikerta

51 Tiikerikonttori

Kasper Strömmanin sarjakuva

52 Minä olen pro 54 Suora kysymys

Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes vastaa

56 Lukijakisa ja palaute 57 Jäsenedut

Kylpylähotelli Levitunturi on nyt Levi Hotel Spa

Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy Jäsenten osoitteenmuutokset Muutos Väestörekisterikeskukseen riittää. Jos olet samalla tehnyt osoitteenluovutuskiellon, ilmoita muutokset: www.proplus.fi -> omat tietoni jasenasiat@proliitto.fi (09) 1727 3440 Kannen kuva Markus Sommers

58 Turun telakalla olisi taas tekevälle töitä 60 Työnhakuun!

Sivu- vai päätoiminen yrittäjä?

61 Tapahtumat, Hyvässä seurassa

Vielä ehtii mennä metsään

51 Hyvä hetki töissä

proliitto.fi 3


Mikä minusta tuli isona

Julkisuuden henkilöt kertovat, tuliko urahaaveista totta. Haastateltavana STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto. Mikä oli haaveammattisi lapsena? Tanssija. Pääsin 3-vuotiaana satubalettiin, ja televisiosarja Fame sytytti varsinaisen kipinän.

Mikä sinusta tuli? Valmistuin tanssijaksi ja tanssin opettajaksi. Työskentelin monissa koti- ja ulkomaisten koreografien produktioissa. Olin Teatterikorkeakoulussa tanssin lehtorina. Opetin sekä ammattilaisia että opiskelijoita eri tanssioppilaitoksissa kuten Tukholmassa Danshögskolanissa. Olin hyvä koulussa ja mietin lukioaikana myös muita vaihtoehtoja. Olisin päässyt stipendillä Yhdysvaltoihin opiskelemaan tanssia, mutta valitsin Teakin. Pääsin myös Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan 1997, mutta vasta 2004 kypsyi päätös vaihtaa alaa. Olin saanut kaiken, mitä tanssijana pystyin Suomessa saamaan.

Tanssijan ja tanssin opettajan työstä on hyötyä, koska esiinnyn paljon nykyisessäkin työssäni.

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Mistä ei?

Matematiikka. Pidin myös liikunnasta ja kielistä.

Ulkoa opettelusta ei ole mitään hyötyä työelämässä. Pykälät löytyvät lakikirjasta, ja kaikki muu on soveltamista, tulkintaa ja oikeustapauksia. Tässä työssä pykälät ovat sivuseikka, neuvotteluissa ja edunvalvonnassa joutuu ajattelemaan laajemmalla perspektiivillä.

Mistä opista on ollut hyötyä? Oikeustieteen professori Erkki Aurejärvi, nykyisin emeritus, oli erittäin vaativa ja haastoi opiskelijat keskustelemaan ja ajattelemaan. Sekä tanssi että oikeustiede vaativat kurinalaisuutta ja määrätietoisuutta.

Tiina Pelkonen Kuva Liisa Valonen

Katarina Murto „„Syntyi v. 1971 Pieksämäellä. „„Valmistui ylioppilaaksi v. 1990

Kuopion musiikki- ja tanssilukiosta.

„„Muutti Helsinkiin 1990 „„Valmistui Teatterikorkeakoulusta

tanssitaiteen maisteriksi 1995, Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 2006 ja varatuomariksi 2010.

„„Asuu Espoossa miehensä sekä

14-vuotiaan poikansa ja 6-vuotiaan tyttärensä kanssa.

PAREMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350€/päivä.

Maahantuonti: Avaintieto Oy / Kysy laite- /tarviketoimittajaltasi

Tilaa i koke lmainen www ilu N .roll erm YT! ou se.fi


Hyvää työpäivää

Käyntiosoite Selkämerenkuja 1 A Postiosoite PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731, ma–pe klo 8.30–16 Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi www.protv.fi Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työsuhdeneuvonta (09) 1727 3442 Ma, ke, to ja pe 8.30–16, tiistaisin klo 8.30–18 Jäsenyysasiat ja jäsenedut (09) 1727 3440 ma–pe klo 9–15 jasenasiat@proliitto.fi www.proplus.fi Viestintäjohtaja Jaana Aaltonen (09) 1727 3246 Edunvalvonnan johtajat Finanssisektorin johtaja Antti Hakala (09) 1727 3765 Ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio (09) 1727 3583 Palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi (09) 1727 3565 Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (09) 1727 3267 Johtaja Tarja Munukka (09) 1727 3776 Edunvalvonnan tuki Talous- ja hallintojohtaja Jani Salenius (09) 1727 3567

Puhelin (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 Faksi (09) 1727 3335 PL 228 (Selkämerenkuja 1 A) 00181 HELSINKI Sähköposti: kassa@proliitto.fi www.prokassa.fi

Pidät kädessäsi viimeistä Pro-lehteä. Hallitus päätti marraskuussa, että jatkossa lehden sisältö siirtyy kokonaan sähköiseen olomuotoon. Digiloikaksikin tätä ilmiötä kutsutaan. Pron viestintäkanavat ovat jo vuosia laajentuneet digitaalisiin muotoihin: verkkosivut, Proplus, ProTV, Facebook-sivut, Twitter, Youtube, LinkedIn, Instagram, sähköiset uutiskirjeet, tekstiviestit. Digitaaliset kommunikointikanavat ovat viestinnän arkea ja nopeuttavat vuorovaikutteista viestintää. Ensi vuodesta alkaen saat viikoittain päivittyviä uutisia ja pidempiä lukujuttuja haluamaasi laitteeseen, olkoonpa se älykännykkä, tabletti tai tietokone. Pron uutiset seuraavat mukanasi kaikkialle. Tällä hetkellä digitaalisen sisällön tuotanto ja tekniset yksityiskohdat on vielä suunnitteluprosessissa, siksi tarkemmat ohjeet saat vuoden vaihtuessa. Jos haluat olla työelämäjuttujemme lukija myös ensi vuonna, käy varmistamassa, että jäsentiedoissasi on oikea sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Jäsentietojen päivittäminen onnistuu suoraan kirjautumalla Proplussan etusivulle, josta valitset kuvasi alta Jäsentietoni. Ensi vuonna käynnistyvät myös puheenjohtajan suorat lähetykset Facebookin Ammattiliitto Pro -sivulla joka torstai kello 8.45–9. Käy tykkäämästä meistä Facebookissa, niin saat tuoreimmat päivityksemme uutisvirtaasi ja ilmoitukset aina, kun olemme livenä. Videokanavamme ProTV jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna. Uusia sarjoja tulee muun muassa Työelämän Tosi-TV. Katso protv.fi. Tutusta ja turvallisesta luopuminen on aina haikeaa ja joskus sitä tekee mieli jopa vastustaa. Olen oppinut elämässäni, että kannattaa uskaltaa luopua jostain vanhasta, jotta voi saada tilalle uutta säilyttämisen arvoista. Digikanavilla tavataan. Rauhallista loppuvuotta. Jaana Aaltonen viestintäjohtaja

Kuluttajaliitto selvitti, että Pron oikeusapu on maan kattavin. Lue juttu ja vertaa sivuilta 40–41. Tiedätkö paljonko maksaa metri moottoritietä? Se selviää matkalla Vaalimaalle sivuilla 20–23.

Olli-Pekka Latvala

Yhdessä vahvempi – arjesta parempi

Pro digiloikkaa ensi vuonna

5


Työelämän trendit

Koonnut Risto Paananen Kuva iStock/ AndreyPopov

Tunne sisäinen somesi Miten kommunikaatio muuttuu asiantuntijatyössä? Esittelemme yritysviestinnän kahdeksan nousevaa trendiä.

1

Kuinka moni tykkää ideastani?

Ihmiset pitävät vapaa-aikanaan yhteyttä helppokäyttöisillä, houkuttelevilla ja hauskoilla viestintä­ välineillä. Miksi työelämän yhteydenpidon pitäisi olla kömpelöä, ärtymystä herättävää ja tylsää? Sosiaalisesta mediasta tuttujen ominaisuuksien ottaminen mukaan yritysten intranetteihin on yleistymässä. Kun henkilöstöllä on mahdollisuus kom­ munikoida keskenään käyttöliittymillä, jotka muistuttavat Facebookia tai Twitteriä, työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus työyhteisöön lisääntyvät.

2

Lankapuhelimet museoon

Joillakin työpaikoilla käytetään vielä lanka­ puhelimia. Todennäköisesti näidenkin yritysten asiantuntijat ovat jo siirtyneet käyttämään omia mobiililaitteitaan – yrityksen IT-osasto tulee sitten joskus perässä. Nuoremmat työntekijät eivät edes osaa käyttää lankapuhelimia, ja on vaikea keksiä, miksi heidän pitäisi sitä vielä opetella. He ovat paremmin hyödyksi opastaessaan vanhempia polvia mobiilimaailman mahdollisuuksiin.

3

Tule ja tuo omat työkalusi

Palaverit ja neuvottelut käydään nykyään peri­ aatteella Bring Your Own Device (BYOD). Henkilö, joka tulee paikalle vihkon ja kynän kanssa, on auttamat6

ta sivustakatsojan asemassa. Muut läsnäolijat päivittävät tietojaan jatkuvasti omilla mobiili­välineillään. Aikaisemmin palaveri saattoi päättyä siihen, että joku osanottajista lupaa tarkistaa jonkin yksityiskohdan palattuaan työpaikalleen. Nykyään, kun kaikilla on mukanaan tehokas pienoistietokone, tällainen ehdotus vaikuttaa oudolta.

4

Jokaiselle oma palaveripaikka

Tehokkaan tiimin ei enää tarvitse kokoontua yhteiseen tilaan. Palaveritilat ovat yhä useammin virtuaalisia. Jokainen voi osallistua tapaamiseen sellaisesta ympäristöstä, jonka kokee itselleen hedelmällisimmäksi. Bring your own device -periaate koskee myös ryhmätyöskentelyä. Yhdistävä tekijä on virtuaalinen tapaamispaikka, mutta jokainen voi käyttää osallistumiseen haluamaansa laitetta. Yksi käyttää pöytäkonetta, toinen tablettia ja kolmas älypuhelinta.

5

Chattaile kanssani

Puhelin ja sähköposti eivät ole riittävän nopeita kommunikaatiovälineitä, kun pitää ratkoa äkillisiä ongelmatilanteita. Tämän vuoksi monet sosiaalisesta mediasta tutut kanavat on otettu käyttöön yrityksissä. Erilaiset chattialustat ja videokeskustelut sekä tiedostojen ja ruutunäkymien jakaminen ovat arkipäivää. Chat-yhteydenpito on nopeampaa, sujuvampaa


ja huomaavaisempaa kuin esimerkiksi sähköpostikeskustelu, jossa pikkuasioita koskevat viestit jäävät tukkimaan vastaanottajan sähköpostiarkistoa tehden tärkeän tiedon löytämisestä entistä vaikeampaa.

6

Videokokouksen paluu

Uusia koulutuksia työn tuottavuuden parantamiseksi! Työn tuottavuuden perusteet

Videokokouksia ja -neuvotteluita järjestettiin jo 1980-luvulla. Ne ovat jälleen nousseet suureen suosioon, mutta toimintatapa on uusi. Jos kokoushuoneita käytetään tähän tarkoitukseen, ne ovat yleensä virtuaalisia. Ennen neuvottelijat koottiin yhteen tiloihin, jonne oli järjestetty kuvauskalusto ja tietoliikenneyhteydet. Nykyisin lähdetään siitä, että jokaisella on tarvittava kalusto aina mukanaan. Yksi kokouksen osallistujista voi olla toimistolla, toinen lentokentällä ja kolmas asiakkaan luona.

7.–8.3.2017

7

Hanki todistus osaamisestasi!

Mitä mieltä laitteet ovat?

Erilaiset laitteet ovat pitkään olleet yritysten palvelijoita, mutta nyt ne liittyvät keskustelun osapuoliksi. Merkittävimpiä liikemaailman kommunikaatiotrendejä on esineiden internet. Tietoverkkoon liitetyt laitteet välittävät reaaliaikaista tietoa, jota asiantuntijat voivat käyttää sekä arkityössään että kehityshankkeissa.

8

ICT-kulut kasvavat

Vaikka yritysten tarvitsee investoida yhä vähemmän kiinteisiin laitteisiin, kommunikaatiotekniikan lisääntynyt käyttö kasvattaa silti ICT-kustannuksia. Kilpailussa mukana pysyminen luo painetta siihen, että käytettävät ohjelmistot ja kanavat ovat aina viimeistä huutoa. Lisäksi käytettävien kommunikaatiokanavien jatkuva lisääntyminen kasvattaa tietoturvaratkaisujen tarvetta. Yritysten kannattaa pohtia, ovatko kaikki ostetut viestintäpalvelut tarpeellisia. Onko käytössämme päällekkäisiä viestintäkanavia – voidaanko jostakin luopua?

Virtautetun tuotannon tasapainotus ja tahtiajan mitoitus 25.–26.4.2017

Virtautetun kokoonpanon työtapojen ja -menetelmien kehittäminen 6.–7.6.2017

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi 24.1.2017–24.1.2019 Helsingissä

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi oppisopimuksella 16.1.2017–15.6.2018 Helsingissä

Painoviestinnän perustutkinto, ulkoasuntoteuttaja • hakeudu 3.3.2017 Helsingissä alkavaan koulutukseen

Työnopastuksen perustaidot ja menetelmät 16.–17.3.2017 Helsingissä

Osto- ja hankintatoiminnan peruskurssi 6.–8.3.2017 Helsingissä ja Oulussa

Lähiesimiestyön ammattitutkinto • aloitus 7.2.2017 Helsingissä – Haku on jo käynnissä!

Lisätietoja ael.fi

KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI 09 530 71


Herkät kyyneleet

Näyttelijän työ on murroksessa. Professori Elina Knihtilä on kehittänyt Teatterikorkeakoulun opetusta avoimeksi ja osallistuvaksi. Näyttelijäopiskelijat esiintyivät lokakuussa Yayoi Kusaman taidenäyttelyssä Helsingin taidemuseossa HAMissa. He ovat tehneet esityksiä myös dementia-, kehitysvamma- ja päihdeyksiköistä. 8 8


ja vahva tahto

9


”Kun on tarpeeksi yrittänyt, pitäisi antaa asian vain tapahtua”

Sä oot tommonen duunari” Näin sanoi Teatterikorkeakou­lun akrobatian opettaja Langry eli Abdesselam Chellaf näyttelijäopiskelija Elina Knihtilälle 1990-luvulla. ”Sä duunaat ja duu­ naat, mut ei tuu temppuu”. Knihtilä ymmärsi myöhemmin, mitä nyt eläkkeellä oleva marokkolaissyntyinen sirkustaiteilija tarkoitti. Knihtilällä oli hyvä kunto, mutta hän ei mielestään ollut motorisesti lahjakas. – Itkin ja raivosin, kun en onnistunut. Tahdonvoimalla puskin ja punnersin. Nyt tiedän, että kun on tarpeeksi yrittänyt, pitäisi antaa asian tapahtua jonkun muun kautta. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Knihtilä jakaa työhuoneen kollegansa Hannu-Pekka Björkmanin kanssa. He kiinnittivät työhuoneensa oveen vuosi sitten lapun: Taideyliopis­ ton Teatterikorkeakoulun verenpaine­ kerhon ryhmätila. Professoreiden ystävyys on peräisin Q-teatterista 1990-luvulla, ja he kävivät Teatterikoulua yhtä aikaa. – Muistan koulun ajoilta hurjat ja anarkistiset demot, joita Elina teki yhdessä Mari Perankosken kanssa, Björkman sanoo.

Hänen mukaansa Knihtilä on näyttelijänä herkkä ja vahva, sukupolvensa kärki­ kaartia. Professorina hän pitää kymmenen lankaa käsissään yhtä aikaa. – Ihailen päivittäin, miten hän paneutuu opetukseen, oppilaiden asioihin ja hallinnolliseen työhön. Ilman häntä olisin täällä ihan helisemässä. Helsingin taidemuseossa harjoituksiinsa keskittyneet näyttelijäopiskelijat eivät täytä taiteilijadiivan tunnusmerkkejä. Näitä nuoria ei alisteta, miltä Turkan aikojen opetus saattoi pahimmillaan näyttää. Tuskin Knihtilä ja Björkmankaan oppilaitaan helpolla päästävät, mutta ainakin täällä he huolehtivat, kuuntelevat ja kannustavat. Kaitsevat ylisuurta pesuet­taan kuin äiti ja isä.

Lukiolaisena ylioppilasteatteriin Tahto on ohjannut Elina Knihtilää pienestä pitäen. Hän kasvoi Valkealassa eli nykyisessä Kouvolassa maatilalla, jossa asuivat vanhempien ja pikkuveljen lisäksi mummo, isomummo, setä ja isosetä. Knihtilä päätti jo 7-vuotiaana ryhtyä isona näyttelijäksi. Presidentti ja ministerit näyttivät olevan kaikki miehiä. Missi­ haaveet vei polkupyörällä kaatuminen ja näkyvä arpi polvessa. – Pienenä halusin kuuluisaksi. Myöhemmin tuli muita motiiveja: näyttelijänä voin kuvitella itseni muuksi kuin olen, saan leikkiä ja jakaa leikki- ja fantasiamaailmaa muillekin, Knihtilä sanoo. Koulu ylläpiti kiinnostusta: ala-asteella tehtiin itse näytelmiä, yläasteella oli näy-

Elina Knihtilä päätti jo 7-vuotiaana ryhtyä isona näyttelijäksi. 10

telmäkerho. Hän toimi Kouvolaan perustetussa nuorisoteatterissa kunnes pääsi abivuonna ystävänsä Pirjo Longan kanssa Helsingin Ylioppilasteatteriin. Ystävykset kulkivat junalla harjoituksiin Helsinkiin. – En päästäisi omaa lastani reissaamaan sillä tavalla! Kiitos silti vanhemmilleni, jotka eivät koskaan sanoneet, että lopeta tuo älyttömyys.

Ystävät ja puoliso Q-teatterista Elina Knihtilä pyrki ensimmäistä kertaa Teatterikorkeakouluun vuonna 1990 yhdessä Pirjo Longan kanssa. Lonka pääsi, Knihtilä ei. – Olin ollut viimeisessä karsintavaiheessa, ja tieto tuli ylioppilasjuhlapäivänäni. Ne eivät olleet iloisimmat juhlat. Olin pukeutuneena mustiin. Ystävykset muuttivat Helsinkiin ja liittyivät Q-teatteriin. Lonka opiskeli, Knihtilä harrasti teatteria sekä elätti itseään ravintolatöillä ja vanhusten kotiavustajana. Illat ja öitäkin vietettiin harjoituksissa. Kolmannella yrittämällä aukesivat Teatterikorkeakoulun ovet. – Olin kasvanut aikuiseksi ja saanut itsetuntoa. Sain opetuksesta varmasti paljon enemmän irti, kuin olisin saanut 18-vuotiaana. Ystäväpiiri Q-teatterista on säilynyt, ja sieltä löytyi myös puoliso Tommi Korpela. Kysyttäessä romanssin yksityiskohtia Knihtilä hymyilee anteeksipyytävästi. – Olemme olleet yhdessä 24 vuotta ja varjelemme suhdettamme julkisuudelta. Koska paljastuksia ei kuulla, pitää tyytyä omaan havaintoon: Syyskuisena lauantaipäivänä onnellisen näköiset Korpela ja Knihtilä istuivat kylki kyljessä Helsingin Tuomiokirkon portailla rasismin vastaisessa mielenosoituksessa. Nainen lapsineen pysäytti lähtöä tekevän parin ottaakseen kuvia ja julkkisselfieitä. Näyttelijät pysähtyivät, hymyilivät ja poseerasivat kärsivällisesti. Q-teatteri on ammattiteatteri, vaikka alkuvuosinaan se ei maksanut näyttelijöille palkkoja. Skavabölen pojat -esityksen tuotoilla teatteri vuokrasi oman tilan, mutta vasta 20 vuotta myöhemmin näyttelijät saivat työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Professorina Knihtilä on tutustunut eksoottisiin asioihin kuten työterveys-


xxxxxxxxxxxxx xxxxx, xxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx

Teatterikorkeakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat harjoittelevat demoaan Yayoi Kusaman taidenäyttelyä varten.

Näitä nuoria ei alisteta, miltä Turkan aikojen opetus saattoi pahimmillaan näyttää.

huoltoon, liikuntaseteleihin, lomarahaan, kuukausipalkkaan ja työaikoihin. – Tai oikeasti kuvittelin, että minulla on työajat ja voin alkaa harrastaa! Mutta täällä olen nytkin ja eilen illalla opiskelijoiden esityksessä.

Opetus palautti kadonneen äänen Teatterikouluun tullessaan Elina Knihtilä ei omasta mielestään osannut mitään. – Mutta minulla oli kova tahto ja työmotivaatio. Olin kyllä tunneherkkä, ja silloin sitä ominaisuutta arvostettiin näyttelijällä vielä enemmän kuin nyt. Hän ei pitänyt itseään fyysisesti lahjakkaana. – Kun tanssitunnit alkoivat, olin huonompi kuin moni poika. Piti vain tehdä kauheasti töitä. Knihtilä oli pilannut äänensä Q-teatterin produktioissa. Kouluun tullessaan

hän kähisi puheilmaisun opettajille Ritva Koivuselle, Malla Kuuranteelle ja Marita Naavalle, että foniatri on määrännyt äänihuulikyhmyt leikattaviksi. – He sanoivat että jos ne leikataan, ne pitää leikata viiden vuoden kuluttua uudelleen. Ja että nyt me opetamme sinulle äänenkäytön. – He eivät päästäneet helpolla. He sanoivat, että ihminen jota esität, et ole sinä. Jouduin kohtaamaan itseni ja oikean ääneni, jota siihen asti olin painanut alas antaakseni uskottavan vaikutelman. Kun Knihtilä meni puolen vuoden kuluttua foniatrille, kyhmyt olivat poissa.

Viihde ei enää riittänyt Ensimmäisen suuren elokuvaroolinsa Elina Knihtilä teki Hennana Sakari Kirjavaisen Viisasten kivessä 1994. Markus Nummen Hyväntekijät -elokuvan jälkeen kului kymmenen vuotta seuraavaan isoon eli Mirvan rooliin Matti Nykäsestä kertovassa ja Aleksi Mäkelän ohjaamassa Matti-elokuvassa. Sitten isoja rooleja tuli lisää. Valmistuttuaan Knihtilä alkoi tehdä tvsketsisarjaa Mari Perankosken kanssa.

Sikanautaa- ja Ranuan kummit -sarjojen jälkeen vasta draamasarja Karjalan kunnaat teki hänestä koko kansan julkkiksen. – Näyttelijänä olin tottunut tarkkailemaan ihmisiä esimerkiksi ratikoissa. Sitten huomasin että sieltä katsotaan takaisin. Knihtilä oli mukana Putous-sarjan ensimmäisellä kaudella vuonna 2010. – Olin tehnyt pitkään viihdettä, tuottanut ja väännellyt naamaa. Alkoi tuntua, ettei tv-viihde enää anna minulle mitään. Mietin, onko minut tätä varten verovaroilla koulutettu? Suuri osa televisiota katsovista veronmaksajista ehkä olisi huutanut kuorossa kyllä, mutta näyttelijä halusi irti.

Koulutus avautuu yhteiskuntaan Taideyliopiston uudessa strategiassa puhutaan luovasta yrittäjyydestä. Näyttelijät tekevät nykyisin paljon erilaisia töitä myös yrityksille, ja moni heistä laskuttaa yrityksensä kautta. Teatterin, television, radion ja elokuvan lisäksi Knihtilä on kouluttanut lääkäriopiskelijoita vuorovaikutuksessa ja näytellyt potilasta si11


Elina Knihtilä neuvoo opiskelijaa, joka treenasi HAMin portaikossa monologiaan. Vasemmalla Hannu-Pekka Björkman.

muloiduissa hoitotilanteissa. – Lääkäriopiskelijoiden opettaminen antoi minulle paljon. Opetuksen fokuksessa oli todellisuus. Se joskus hukkuu teatterissa, jossa leikitään fiktion kanssa. Professorit Knihtilä ja Hannu-Pekka Björkman ovat avanneet näyttelijäopiskelijoiden koulutusta yhteiskuntaan. – Emme halua heidän oppivan vain kermapersetaiteilijoiksi! Ajamme ykkösja kakkosvuosikurssit keväisin viikoksi ulos. Opiskelijat ovat tutustuneet esimerkiksi dementia-, kehitysvamma- ja päihdeyksiköiden toimintaan, tehneet esi-

tyksiä ja palanneet laitoksiin niitä esittämään. Lavat auki -kiertueessa ohjaajat ovat ohjanneet maisteriopiskelijoille esityksiä, joilla on kierretty ympäri Suomea eri teattereissa.

”Keski-ikäiset naiset tulevat aina” Elina Knihtilän työsopimus jatkuu vuoteen 2018, ja virkaa voidaan jatkaa. – Täällä parasta on olla nuorten kanssa. Ja opin valtavasti. Viime viikolla kuulin Teemu Mäen ja Laura Gustafssonin luennot toiseuden representaatiosta. Se oli ihanaa! Sain vain istua ja kuunnella. Toiseus onkin kuuma aihe Teatterikor-

Professorit Hannu-Pekka Björkman ja Elina Knihtilä syventyvät Kusamaa esit­ tävän näyttelijäopiskelijan tulkintaan. 12

keakoulussa. Se kuvaa ihmisryhmiä, jotka nähdään normeihin kuulumattomina – kuten esimerkiksi naiset miehisessä teatterikentässä. Knihtilä protestoi asetelmaa jo opiskelijana. Tänä vuonna hänet valittiin Suomen Wiftin eli Women in Film & Televisi­ on Finlandin puheenjohtajaksi. Järjestön tavoitteena on edistää naisten ammatillista kehitystä ja saavutuksia elokuvassa, televisiossa ja liikkuvan kuvan eri aloilla. Knihtilän vuosikurssille pyrkijöistä kaksi kolmasosaa oli naisia, mutta valituista suurin osa miehiä. – Ajateltiin, että miehet työllistyvät helpommin ja kauhisteltiin teattereiden kohtaloa, kun yleisöt vanhenevat. Mutta aina ne keski-ikäiset naiset jostain katsomoihin tulevat. Keski-Euroopan teattereissa ihmetellään, kun Suomen puheteattereihin myydään vuosittain 3,2 miljoonaa lippua. Knihtilän mielestä se johtuu harrastajateatteriperinteestä. Meillä teatteria on tehty joka kylällä. Mutta vaikka keski-ikäiset naiset ovat suurin kuluttajaryhmä, se ei näy sisällöissä. Miksi Suomi 100 -hankkeeseen ei tarjottu elokuvia suurnaisista? Naistekijöiden aiheet ovat erilaisia kuin miesten, on Knihtilän selitys.


– Onko kiinnostavaa, jos suurmiehestä kertova pompöösi patsaskuva rakennetaan naisesta? Naistekijöille sanotaan usein, että ”sun aihe on niin pieni”. Hän miettii, mikä tekee aiheesta ”ison”. Sekö, että juostaan korsussa, pommit räjähtelevät ja Mannerheim ratsastaa? ”Pienestäkin” aiheesta voi silti tulla suuri elokuva. Ruotsin elokuvasäätiön tasa-arvosuunnitelma sotketaan Suomessa kiin­ tiöihin. Knihtilä oikaisee, että kyse on tavoitteista, ei kiintiöistä. – Lähes puolet Euroopassa korkeakoulutetuista elokuvantekijöistä on naisia, mutta vain murto-osa heistä pääsee tekemään pitkää elokuvaa. Hyviä tekijöitä löytyy, mutta valta on rahoituksesta päättävillä.

Rakkaudelliset mielikuvat eivät lopu Elina Knihtilälle sekä näyttelijänä että opettajana on tärkeää, että hän jatkaa näyttelemistä viranhoidon ohella. Hän neuvoi opiskelijoitaan menemään ”teos edellä”. kunnes koki Q-teatterin Taval­ lisuuden aave -näytelmän harjoituksissa, mitä se tarkoittaa. – Halusin näytellä omalla tavallani, mutta ohjaaja Saara Turunen halusi jotain ihan muuta. Kroppani pani vastaan, ja kesti kauan löytää oikea tyylilaji. Jouduin altistamaan itseni samalle, mille altistan opiskelijoita. Lapsen eli Ilmari Korpelan syntyminen 1997 toi näyttelijän elämään pers­ pektiiviä. Erik Söderblom pyysi häntä Joutsenlaulu-näytelmään. – Sanoin että tulen, jos minun ei tarvitse itkeä näyttämöllä. Uskalsin ensimmäistä kertaa asettaa rajoja. Näyttämöllä Knihtilä on aina ollut ”hyvä itkemään”. Lihasmuisti auttaa, mutta mielikuviakin toki tarvitaan. Qteatterin johtaja Antti Raivio opetti, että väkivaltaiset mielikuvat syövät itseään, ja kohta pitää ajatella aina vain kauheampia asioita. – Hän opetti miettimään rakkaudel­ lisen ilmapiirin kautta – asioita, joihin uskoo, joita toivoo ja joita rakastaa. Ne mielikuvat eivät kulu.  Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers

www.protv.fi Tulossa uusi sarja

Huippunuoria Katso myös kaikki sarjan

Huippunaisia

jaksot osoitteesta www.protv.fi

(hakukenttään Huippunaisia)

Musiikki valitsi kapellimestari Dalia Stasevskan.

Tulossa uusi edunvalvontasarja Neljä tarinaa siitä, miten asiat etenevät zz Mitä liitto tekee, jos törmäät hankaluuksiin työpaikalla? zz Mitä tapahtuu, jos sinut irtisanotaan? zz Miten varmistat jäsenetusi? zz Mikä on työehtosopimus?

Marraskuussa. Protv:ssa. Ajankohtaisia haastatteluja, uutisia, Se päättyi hyvin -tarinoita, ruoka- ja muita vinkkejä, lomakohteita, jäsentapahtumia...

13


Maailmankuva

Koonneet Kirsi Goodchild ja Marjo Mikola

Lähteet: Saksalaisen Friedrich Ebert Stiftung-säätiö (FES) lakkoraportti, suurlähetystöt, SASK, China Labour Bulletin

Iloitkaamme oikeudesta lakkoon Islanti Työntekijöillä on lakko-oikeus, ja maassa lakkoillaan melko paljon ja pitkiä aikoja. Kesällä lennonjohtajat lakkoilivat palkkojensa korottamiseksi, ja lokakuussa tuhannet naiset Reykjavikissa marssivat palkkaerojen pienentämiseksi.

Egypti ”Työnteon vapautta loukkaavat toimet” johtavat rikossyytteisiin. Lakkoilija voidaan tuomita vankeusrangaistukseen ja 2 200–5 600 dollarin sakkoihin. Vuonna 2011 voimaan tullut asetus koskee hätätilanteita, mutta sitä on alettu soveltaa kaikkiin lakkoihin.

Meksiko Ammattiliittojen pitää hakea lakkolupa työvoimaviranomaisen kautta valtiolta. Luvan saadakseen liiton pitää todistaa, että lakon syy on järjestelmällinen perustuslain rikkomus.

Costa Rica Noin 30 viime vuoden aikana on järjestetty yli 600 lakkoa, joista maan korkein oikeus totesi jälkikäteen laillisiksi vain noin 10. Lakon järjestämiseksi vaadittava prosessi voi kestää vuosia.

Ecuador Perustuslakia muutettiin 2015 ja julkisen sektorin tulevilta työntekijöiltä evättiin lakko-oikeus.

14


Suomessa lakosta jätetään ilmoitus työnantajapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kaksi viikkoa ennen sen alkua. Perustuslaissa lakko-oikeutta ei kuitenkaan mainita, vaikka useimmissa länsimaissa se on sinne kirjattu. Perusoikeuskirja takaa EU:n asukkaille lakko-oikeuden. Sen katsotaan myös sisältyvän Kansainvälisen työjärjestön

ILOn yleis- ja työoikeuden sopimuksiin kuuluvaan yhdistymis­ vapauteen. Kaikkien työnantajien mielestä ILOn sopimus ei takaa lakkooikeutta. Sitä on rajoitettu monissa Aasian maissa, joissa lakkoilu voi olla jopa hengenvaarallista. Yllättäen myös Belgiassa julkisen sektorin lakkoja valtion säästö­toimien johdosta on hankaloitettu.

Kiina Kiinassa on oikeus järjestäytyä vain yhteen liittoon ACFTUun. Työntekijät järjestävät itsenäisesti lakkoja, mutta useimmiten aktivismi johtaa irtisano­­mi­seen. Lakkoja ei ole kielletty, mutta lakkoilijat saavat usein lyhyitä vapaus­ rangaistuksia järjestyksen häiritsemisestä. China Labour Bulletinin lakkokartan mukaan pelkästään Guandongin alueella oli 10 lakkoa lokakuussa 2016.

Japani Yksityissektorilla on lakko-oikeus, mutta julkissektorin työntekijöille on määrätty lakkokielto.

Vietnam Maassa ei ole ollut laillista lakkoa vuoden 1995 jälkeen. Lakon järjestämi­nen edellyt­tää niin mittavia ja hankalia menet­telytapoja, että järjestäminen on ollut lähes mahdotonta.

Indonesia Teollisuusalueilla ja kaupunkien keskustoissa lakkoilevia vartioivat poliisit, joita on viime aikoina ollut jopa enemmän kuin lakkoilijoita. Länsi-Jaavalla tehtaiden omistajat palkkasivat puolisotilaallisia joukkoja murjomaan lakkoilijoita teräsein ja rautatangoin.

Australia Lakoista pitää ilmoittaa työlakeja valvovalle Fair Work Commissionille. Jollei lupaa tule, lakko on laiton.

15


Työhyvinvointi

Koonnut Tiina Pelkonen Kuva iStock/mangostock

Miksi sairauslomat vaihtelevat? Muutin paikkakuntaa ja työtä. Ennen sain lääkäriltä aina pitkän sairausloman selkäkipuuni. Nyt työterveyslääkäri määräsi samaan vaivaan lyhyen loman sekä kyseli ummet ja lammet työstä ja miten se joustaa kuntoni mukaan. Miksi sairausloman pituus vaihtelee?

16

Työterveyslääkäri ehkä uteli kysyjän työasioista voidakseen suunnitella tukitoimenpiteitä. Sairauspoissaolot ovat lääkäreiden mukaan pidemmät siellä, missä jatkohoidon ja kuntoutuksen saatavuus on heikkoa tai ne viivästyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lääkäreille suositusta sairauslomatarpeen arviointiin. Taustalla on havainto kirjavuudesta siinä, miten pitkiä poissaoloja lääkärit kirjoittavat samoista syistä eri puolilla maata. Keväällä julkaistiin työryhmän raportti työkyvyn arvioinnin ohjeistuksesta. Osa

varsinkin yleislääkäreistä toivoo Ruotsissa käytössä olevaa mallia, jossa lääkäri löytää suosituksen poissaolon kestosta helposti diagnoosin perusteella. Työryhmän kanta oli, että diagnooseihin perustuvia suosituksia ei kannata antaa Suomessa. Ne eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon yksilöä, hänen työtään ja sitä, miten sitä voitaisiin räätälöidä työkyvyn mukaan.  Tiina Pelkonen


Poissaolo omailmoituk­sella on lyhyempi Omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolo ilman lääkärintodistusta vähentää turhia lääkärikäyntejä sekä säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Työterveyslaitoksen tutkimilla työpaikoilla poissaolomäärät eivät nousseet, mutta luottamus kasvoi. Lääkäri kirjoittaa perusflunssan vuoksi usein varmuuden vuoksi kolmen päivän sairausloman, mutta työntekijä voi ilman lääkärintodistusta kokea itsensä työkykyiseksi jo yhden tai kahden päivän jälkeen. Omailmoituskäytäntö kuitenkin jonkin verran lisää lyhyiden poissaolojen määrää, joten sairaspäivien kokonaismäärä pysyi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ennallaan. 

Toimihenkilön työt kasautuvat „„Suomessa on sairauspoissaoloja toiseksi eniten

Pohjoismaista.

„„Julkisella sektorilla poissaoloja on selvästi enemmän

kuin yksityisellä.

„„Prolaiset ovat sairauslomalla keski­määrin kahdeksan

työpäivää vuodessa, kaksi työpäivää vähemmän kuin EK:n yrityksissä keskimäärin.

„„Toimihenkilöillä on vähemmän sairauspoissaoloja kuin

työntekijöillä. Syyksi on arveltu, että toimihenkilön työt kasautuvat, koska kukaan ei yleensä tee niitä hänen poissa ollessaan.

Lomakarenssi taas kuusi päivää Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi siirtää lomaansa vasta, jos sairaus kestää yli kuusi päivää. Ennen viime keväänä voimaan astunutta lainmuutosta omavastuuaikaa ei ollut. Silloin lomalla ei joutunut sairastamaan päivääkään. Jotkut työehtosopimukset takaavat vuosiloman ilman omavastuupäiviä sairastumisen ajalta. Jokaiselle työn­ tekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on kertynyt vähintään 24 arkipäivää. 


Luottopakki Veli-Matti Poikola luottamusmies Planmeca Oy

P

lanmeca Oy on maailman johtavia hammashoito- ja kuvantamislaitteiden valmistajia, joka työllistää 2 700 ihmistä ympäri maailman. Sen juuret ovat kuitenkin Helsingin Herttoniemessä, jossa työskentelee yli 900 henkilöä. Toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä perusti Planmecan vuonna 1971. Ensimmäisiä tuotteita olivat hammashoitotuolit ja instrumenttikaapistot, joita Kyöstilä valmisti autotallissaan Kulosaaressa. Nykyään Planmecan tuotteita, kuten hammashoitokoneita, 2D- ja 3D-röntgenlaitteita sekä niitä tukevia ohjelmistoja, viedään yli 120 maahan. Prolaisia toimihenkilöitä Asentajankadun toimipisteessä on reilu 50. Heidän luottamusmiehenään toimii Veli-Matti Poikola, joka aloitti yrityksessä neljä vuotta sitten. Poikolan luottamusmiesura käynnistyi vuonna 2014. – Planmecassa ei pitkään aikaan ollut luottamusmiestä, ja aloimme järjestää Pron avulla vaalia. Muita ehdokkaita ei ollut, joten minut pyydettiin tehtävään, Poikola kertoo. Koneteknikoksi kouluttautunut Poikola toimii yrityksessä mittaussuunnittelijana. – Työhöni kuuluu tavarantoimittajilta tulevien komponent­ tien vastaanottotarkastus, Poikola kertoo. Prolaisia työskentee Planmecassa muun muassa tuotannon työnjohtajina sekä eri tehtävissä laadun, myynnin ja asiakas­ tuen asiantuntijoina. Veli-Matti Poikolan mukaan prolaiset käyvät juttelemassa hänen kanssaan esimerkiksi siitä, vastaako työn sisältö nykyistä toimenkuvaa ja onko palkkaus linjassa tehtävän kanssa. – Tavoitteenani on saada heiltä tulevaa viestiä eteenpäin työnantajan suuntaan. Meillä on tapaaminen työnantajan edustajan kanssa neljännesvuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin, Poikola kertoo. Melko uuden luottamusmiehen ei ole tarvinnut ratkaista kaikkia ongelmia itse. Tarpeen vaatiessa Poikola on soitellut esimerkiksi Pron sopimusala-asiamiehelle Kaisa Lehdolle. – Olen lisäksi osallistunut Pron palkkatyöryhmän koulutuksiin ja jokasyksyisiin luottaritapaamisiin. Niissä saa kivasti tietoa siitä, missä mennään, Poikola kiittelee. Planmecan kasvu on ollut pitkään tasaista, samoin kuin terveysteknologian toimialalla yleisestikin. – Tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja kysyntää korkean teknologian tuotteille riittää useilla eri markkinoilla, Poikola iloitsee.  Tuomo Tarvas Kuva Markus Sommers

18


Veli-Matti Poikola on osallistunut Pron palkkatyöryhmän koulutuksiin ja luottaritapaamisiin. – Niissä saa kivasti tietoa siitä, missä mennään, hän sanoo.

Terveiden hampaiden asialla 19


Hankeosapäällikkö Mikko Korhosen takana näkyvät Vaalimaanjoen sillat valmistuvat maaliskuussa 2018.

20


Suomen tieyhteys Keski-Eurooppaan paranee Rakenteilla olevan E18 Hamina–Vaalimaa-moottoritien aihio metsän keskellä alkaa olla valmis. Metri motaria maksaa reilu 8 000 euroa.

21


H

Lelu–Kattilainen-tieosuus on rakennettu vanhan valtatie 7:n viereen. Sen valmistuttua molempiin suuntiin on kaksi kaistaa.

Valmiina raskaan liikenteen rekkaparkissa on 410 pysäköintipaikkaa Venäjälle mentäessä ja 51 Suomeen tultaessa sekä uudet wc- ja suihkutilat kuljettajille.

Riista-aidat estävät eläinten pääsyn moottoritielle. Tietä suunniteltaessa etsittiin hirvien luonnolliset ylityspaikat. Näille paikoille nousee kolme vihersiltaa, joita pitkin isotkin eläimet voivat ylittää moottoritien.

22

amina-Vaalimaa-moottoritien uudelle tieosuudelle rakennetaan yhteensä 45 siltaa ja 5 eritasoliittymää. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan 4,5 kilometriä ja meluesteitä 8,4 kilometriä. Pohjavesiä suojataan kilometrin matkalta. Venäjälle kulkeva rekkaliikenne puuroutui pahasti 10 vuotta sitten, kun maahan alettiin viedä isosti tavaraa Suomen kautta. EU:n vuonna 2014 Venäjälle määräämien talouspakotteiden myötä rekkaliikenne on hiipunut. Uusi moottoritie kuitenkin tehdään, sillä rakennettava 32 kilometrin tieosuus on viimeinen osa Turusta itärajalle kulkevaa E18-moottoritietä, joka on Suomen tärkein tie­ yh­teys Eurooppaan. Tie rakennetaan elinkaarimallilla, joka kattaa suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon seuraavat 20 vuotta. Hankkeen tilasi Liikennevirasto ja sen rakennuttaa Tieyhtiö Vaalimaa Oy, jonka kanssa YIT rakennus Oy on solminut aliurakkasopimukset. Hanke maksaa valtiolle 378 miljoonaa euroa, josta rakentamiseen menee 265 miljoonaa. Työ alkoi kesällä 2015 ja se valmistuu neljässä osassa. Tuotannon huippu osui viime kesään, jolloin hankkeessa työskenteli parhaimmillaan 550 henkilöä. YIT:n omat työntekijät vastaavat projektisuunnittelusta -ja johdosta, valvovat alihankkijoiden toimintaa ja tekevät hankkeen varustelutöitä. Prolainen hankeosapäällikkö Mikko Korhonen vastaa helmikuussa 2018 aukeavasta Kattilainen– Virojoki-osuudesta. Ulkomaalaisia työvoimasta on noin 20 prosenttia, eniten virolaisia, bulgarialaisia ja venäläisiä. Alihankkijoille on myyty projektista osakokonai-


suuksia siltojen rakentamiseen, maanrakennukseen ja Vaalimaan tunneliin liittyen. Uusi moottoritie sijoittuu pääosin metsäalueelle. Ympäristöstä huolehtiminen on otettu erityisesti huomioon. Pieneläimille rakennetaan tien ali meneviä kulkuputkia. Niitä käyttävät esimerkiksi jänikset ja supikoirat, mutta myös pieni karhu mahtuu. Liito-oraville on jätetty ylityspaikkoja. Alueen poikki kulkee viisi jokea tai puroa. Viro­ jokeen laskevassa Saarasjärven­ojassa elää uhanalainen purotaimen, jota uhkaa maaperässä oleva sulfidisavi. Sulfidisavi reagoi hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi. Jokeen päästessään se happamoittaisi veden ja vaarantaisi taimenen elinolosuhteet. Saarasjärven­ojaan laskeviin laskuojiin onkin rakennettu neutralointialtaita ja happamuutta ja sameutta mittaavia laitteita, joiden avulla vesien laatua seurataan reaali­aikaisesti. 

Haaviston kallioleikkauksessa tie etenee noin 20 metriä ja sen edestä louhitaan noin 10 000 – 15 000 kuutiota viikossa.

Natasha Petrell Kuvat Markus Sommers Kuva Venäjän puolelta Natasha Petrell

Suomen puolella ei rekkajonoja ole, Venäjän puolella jonon pituus riippuu päivästä. Vaalimaan tunnelin louhinta valmistui elokuussa. Tunneli lieventää moottoritien vaikutuksia Vaalimaanjokilaakson ympäristöön.

Pieneläimille rakennetaan kulkuputkia, ja isommille sekä liito-oraville ylityspaikkoja.

23


Kuulolla

Koonnut Katja Palhus

Malinen jatkaa Pron johdossa, hallitukseen seitsemän uutta Pron uusi edustajisto aloitti nelivuotisen kautensa valitsemalla liitolle puheenjohtajan ja hallituksen. Pron hallituksen puheenjohtajaksi eli liiton puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jorma Malinen. – Tavoite on, että Pro on arvostetuin, näkyvin ja kiinnostavin edunvalvontajärjestö asiantuntijoille ja esimiehille, Malinen totesi linjapuheessaan. Pron edustajistoon valittiin elokuussa sata edustajaa, ja edustajisto kokoontui marraskuun lopulla ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseensa Kirkkonummen Majvikissa. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Osmo Salo, jonka työ tehtävässä jatkuu. Edustajiston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Tony Johansson ict- ja viestintäsektorilta. Edustajiston 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Päivi Palmu finanssisektorilta ja edustajiston 3. varapuheen-

johtajaksi valittiin Ulla Rannikko palvelusektorilta.

Miten kävi luottarivaaleissa?

Prolaisten työttömyys hivenen laskussa

Järjestettiinkö työpaikallasi tänä syksynä luottamusmies­ vaalit? Kannattaa kertoa liittoon, jotta uusi tai vanha luottamus­ mies saa Prosta kaiken tuen työ­ hönsä. Luottamusmiesilmoitus löytyy osoitteesta proliitto.fi ja se on hyvä tehdä, vaikka sama luotto valittaisiin uudelleen. 

24

Hallitus kokoon Pron hallitukseen valittiin 20 jäsentä, joista seitsemän on uusia ja 13 jatkoi työtä aiemmalta kaudelta. Pron hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Kristiina Lindroos ja 2. varapuheenjohtajaksi Juha Kivistö. Pron hallituksen jäsenet ovat Taru Mäkinen, Pasi Heikkinen, Pirkko Takkinen, Heikki Helynen, Petri Jokiranta, Tiina Vihavainen, Eva-Marie Penttilä, Timo Jaakkola, Merja Mäkiniemi, Jari Kovanen, Mika Ahtiainen, Eija Clark, Petri Hiltunen, Tuula Leppänen, Annamari Österberg, Tarja Lehto, Jussi Hartikainen ja Riitta Suonpää. Yleisvarahenkilöiksi valittiin Jesse Kankanen, Oula Haapaniemi, Sami To-

Pron jäsenistä 8,3 prosenttia on ilman työtä: työttöminä 7,5 prosenttia ja lomautettuna 0,8 prosenttia. Kaikkien suomalaisten työttömyysaste oli syyskuussa 7,7 prosenttia, joten työttömyys koettelee prolaisia suunnilleen samoin kuin suomalaisia keskimäärin. Huono uutinen on, että Suomen eduskunta päätti marraskuussa lyhentää ansio­sidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa 500 päivästä 400 päivään. Muutos

lonen, Tanja Olin, Thomas Manelius, Hanna Hynynen, Kirsi Panula ja Päivi Kuusimäki. Hallituksen kokoonpanossa on otettu huomioon Pron jäsenistön sukupuolijakauma ja alueellinen jakauma sekä jäsenistön määrä Pron neljällä eri sektorilla. Ne ovat teollisuussektori, finanssisektori, palvelusektori sekä ict- ja viestintäsektori. Kolme kultaista ansiomerkkiä pitkästä ja aktiivisesta ay-urasta myönnettiin Leena Ojalalle, Hannu Hakalalle ja postuumisti Markku Kaukaselle.  Katja Palhus Kuva Nina Tuomainen Lue lisää www.proliitto.fi hakusanalla edustajisto

ei vaikuta nyt työttömänä oleviin prolaisiin, vaan koskee työttömyysjaksoja, jotka alkavat vuonna 2017. Lisäksi 400 päivän enimmäisaika edellyttää yli kolmen vuoden työhistoriaa. Jos työhistoria jää tämän alle, on enimmäisaika 300 päivää. 58 vuotta täyttänyt säilyttää edelleen 500 päivän enimmäisajan, jos hän on ollut vähintään 5 vuotta työssä edellisen 20 vuoden aikana. 


Arki on suurin juhla Vuoden isälle Kuopiolainen kolmen lapsen isä Jussi Hartikainen vastaanotti Vuoden isä -palkinnon perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta maanantaina Helsingissä. – Tunnustus on massiivinen juttu. Olen kiitollinen siitä, ettei isyyden merkitystä aliarvioida, luottamusmies ja Pron hallituksen jäsen Jussi Hartikainen pohtii. Hän on ollut 23 vuotta lähihuoltaja, sillä lapset ovat äidillään joka toinen viikonloppu. Vanhin, 24-vuotias tytär muutti jo omilleen, 13- ja 16-vuotiaat pojat asuvat kotona. Arkinen isyys oli vuoden 2016 Vuoden isä -palkinnon teema. Kriteereissä huomioitiin osallistuminen harrastustoimintaan ja vapaaehtoistyö eroisien vertaistukiryhmässä. – Vertaistuesta ja asioiden jakamisesta saa voimaa. Arki on se suurin juhla.

Hartikainen tukee luottamusmiehenä työkavereitaan ja vapaa-ajalla eroryhmän vanhempia. Molemmissa rooleissa tarvitaan tuntosarvia. – Vertaistukiryhmät ovat rikkonaisten ihmisten ryhmiä, joissa on vaikea olla puheenjohtajana. Jos siitä selviää kunnialla, tuntuvat yrityksen johtoryhmät ja tesneuvottelupöydät helpoilta. Miten yksi ihminen ehtii palkkatyön lisäksi hoitaa kodin, vapaaehtoistyötä, luottamustoimia ja harrastuksia? – Kaikille on annettu yhtä paljon aikaa. Kannattaa keskittyä ja suunnata energiansa tähän hetkeen. Työelämässäkin haetaan vain tuottavuusloikkia, vaikka pitäisi hakea luovaa laiskuutta ja keskittyä olennaiseen, Hartikainen pohtii. 

Perässä tullaan… … mutta hitaasti. Prolaisten naisten ja miesten palkkaero on kaventunut etanan vauhtia.

2015

prolainen ansaitsi keskimäärin 3272 euroa

Katja Palhus Kuva Toni Pitkänen/Yle

Pron hallituksen jäsen sekä Vuoden isä Jussi Hartikainen sai apua eroisien ryhmästä ja auttaa nyt muita.

Turvan autovakuutukset Venäjällä paranevat Turvan liikennevakuutus on voimassa myös Venäjällä, kun asiakkaalla on mukana Turvasta annettu vihreä kortti. Turva ei muuta voimassaoloa uuden liikennevakuutuslain 1.1.2017 myötä. Sen sijaan vuodenvaihteessa Turvan kaskovakuutuksen ulkomaan vastuuturva paranee muun muassa Venäjällä.

Tutkittu juttu

Vahinkoja, joista asiakkaamme joutuu henkilökohtaisesti korvausvastuuseen, korvataan muun muassa Venäjällä myös muille kuin Suomessa asuville matkustajille. Lisäksi ulkomaan vastuuturvan enimmäiskorvausmääriä korotetaan reilusti. 

2923 €

3660 €

+169 €

+100 €

2754 €

3560 €

2008

prolainen ansaitsi keskimäärin 3162 euroa (Kuluttajahintaindeksillä korjatut ansiot)

25


26


Tieto

on valtaa Tieto on valttia edunvalvonnassa. Pron tutkimusten ansiosta liiton työsuhdeasiamiehillä, luottamusmiehillä ja jäsenillä on vankkaa dataa tukenaan neuvotteluissa työnantajien kanssa.

P

Prolaisista 10 prosenttia työskentelee toiveammatissaan. Yksi heistä on Anne Hoikkala.

ron kattava tutkimustoiminta tarjoaa aseet edunvalvonnan taistoihin. Tutkittu tieto auttaa saavuttamaan liiton strategisia tavoitteita. Pron tutkijan Petri Palmun mukaan yksi tavoitteista on, että vuonna 2020 työnantajan korvaamia koulutuspäiviä on keskimäärin kolme. – Tutkimuksemme paljastavat, että niitä on nyt 2,4, ja trendi on ollut koko ajan alaspäin. Jotain tarttis tehdä, Palmu sanoo. Tutkimukset ovat Pron toiminnan tukijalka. Edunvalvonta ei Palmun mukaan onnistu ilman täsmätietoa jäsenistön työoloista, toiveista, arvoista ja asenteista. Syyskuussa uudistetuilla Pron tutkimussivuilla on esitelty kattavasti muun muassa prolaisten palkkoja ja palkkajakaumia, palkkausjärjestelmien toimi­ vuutta ja palkkojen kehitystä kokemusvuosien mukaan. Tuloksista selviää, että samasta työstä saa suuren työnantajan palveluksessa enemmän palkkaa kuin pienen. Jokainen prolainen voi tarkastaa palkkalaskurilla, vastaako palkka työtehtäviä. Palkkauksesta on Palmun mukaan niin paljon tietoa, että mitään asiaa ei tarvitse luulla. 27


Kysymys palkan oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta on suoraan yhteydessä siihen, miten työssä viihdytään. – Meillä on tutkimustietoa siitä, että työn teknisyys nostaa ja asiakaspalvelu laskee palkkaa. Tästä herää kysymys, miksi.

30 000 työpaikkaa lisää Prolaiset tekevät normaalin työajan ulkopuolella paljon ilmaista työtä. Tämä on käynyt ilmi työaikoja tutkittaessa. Harmaan työn osuus on pysynyt vakiona, ja se keskittyy tietyille ammattiryhmille. Palmun mukaan harmaasta ylityöstä luopuminen voisi luoda 30 000 uutta työpaikkaa. – Jäsenistömme harmaa ylityö voidaan yleistää koskemaan suomalaista työelämää. Mahdollisuus etätöihin tai liukuvaan työaikaan vaihtelee huomattavasti sopimusalalta toiselle: se mikä on selvää ictalalla, ei onnistu esimerkiksi kiinteistöalalla. Naisten työmatkat ovat lyhyemmät kuin miesten, koska naiset työskentelevät keskimäärin lähempänä kotia kuin miehet.

– Useissa perheissähän naiset huolehtivat lasten kuljetuksesta hoitoon. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on merkinnyt hyvinvoinnin laskua. – Toimihenkilöt käyttävät viidestä lomaviikosta yhden viikon työasioiden hoitoon. Kun raja hämärtyy, heikkenee vapaa-ajan ja pitkällä tähtäimellä myös työn laatu, Palmu sanoo. Joka kymmenes prolainen on tutkimusten mukaan unelma-ammatissaan. He kokevat työn iloa ja voivat itse vaikuttaa työhönsä. Suurimmalle osalle työ on kuitenkin pääasiassa ansaintakeino. Petri Palmun mukaan kiristyvät tulostavoitteet tuottavat ihmisille jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. – Kun laatu korvataan määrällä, ihminen ei pääse näyttämään osaamistaan eikä kehittymään. Huono johtaminen, tulostavoitteet ja kaikenlainen sählää­ minen syövät työn ilon, Palmu sanoo. Tutkimussivuston osassa Johtaminen ja hyvinvointi on tietoa siitä, mistä työn ilo syntyy – ja miten se nujerretaan.

aloja, niin paljon etteivät toimihenkilöt enää odota isoja mullistuksia. Yhä suurempi joukko jäsenistä kertoo digitalisaation ja muun teknologian vievän työpaikkoja, vaikka samalla syntyy uusia poistuvien tilalle.

Digitalisaatio vie ja tuo

Moderni työelämä vaati jatkuvaa kouluttautumista. Petri Palmun mukaan Pro seuraa koulutussuunnitelmien tekemis-

Digitalisaatio on muuttanut monia Pron sopimusaloja, kuten finanssi- ja media-

”Työn teknisyys nostaa ja asiakaspalvelu laskee palkkaa. Tästä herää kysymys, miksi” – Monelle se tarkoittaa työttömyyttä, mutta myös mahdollisuutta alan vaihtoon. Sopeutumista tarvitaan joka tapauksessa, Petri Palmu sanoo. Ohjelmistorobotit automatisoivat perustason tietotyötä esimerkiksi taloushallinnossa ja terveydenhuollossa, mutta samalla ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden sekä projektipäälliköiden tarve kasvaa ict-alalla.

Koulutus pitää kiinni leivässä

Viimein unelmatyössä

J

oka kymmenes prolainen on tutkimusten mukaan unelma-ammatissaan. He kokevat työn iloa ja voivat itse vaikuttaa työhönsä. Anne Hoikkala on yksi heistä. Hän on ollut markkinointikoordinaattorina vasta puoli vuotta. – Parikymppisenä unelmoin pääseväni markkinointitehtäviin. Opiskelin kauppiksessa yo-markkinointimerkonomiksi. Tosin ihan vielä en ole varma, onko työni sitä mistä unelmoin, Hoikkala sanoo naurahtaen. Valmistumisen jälkeen Hoikkalan urapolku lähtikin eri reiteille. Hän valmistui syvimmän laman aikana 1993 ja ”ajautui” erilaisiin tehtäviin ja yrityksiin. 28

Hän on työskennellyt nykyisellä työnantajallaan Marioff Corporation Oy:ssä aikaisemmin projekti- ja huoltokoordinaattorina. Vuosien varrella unelma markkinointitehtävistä oli kadonnut jonnekin.

Ovi unelmatyöhön avautui 20 vuoden jälkeen – Viime keväänä minulle sanottiin, että ovat ajatelleet minua markkinointikoordinaattoriksi. Se ovi avautui 20 vuoden jälkeen!

Työn suola on yhteistyössä Anne Hoikkalan aiemmat tehtävät olivat laaja-alaisia ja kansainvälisiä, mutta enemmän ennalta määriteltyjä kuin nykyiset. Liikkumavaraa oli vain vähän. – Nyt voin toteuttaa ajatuksiani, visioitani ja luovuuttani. Ja kun tosissaan innostun jostain asiasta, uppoudun siihen täysillä. Hän on ehtinyt järjestää messuesittelyjä, osallistua esitteiden tuotantoon sekä tehdä markkinointiasioissa yhteistyötä eri yksiköiden ja osastojen kanssa. – Mahdollisuus tuottaa jotain hyödyllistä muille yksiköille on innostavaa. Työn suola on yhteistyössä ja kivassa yhdessä


tä työpaikoilla sekä osaamisen muutoksia työnkuvissa. Samalla nähdään, kuinka paljon työ sisältää kehittämisvastuuta, onko siihen saatu koulutusta ja hyödynnetäänkö osaamisen kehittymistä työnkuvien muutoksissa. – On mielenkiintoista selvittää erilaisia osaamisen pullonkauloja eri tehtävissä ja toimialoilla. Samalla jäsenet saavat vinkkejä siitä, mitä osaamista kannattaa kehittää. Pron tutkimus selvittää sekä absoluuttisia koulutusmääriä että subjektiivisia tuntemuksia osaamisesta ja sen hyödyntämisestä. Myös työnantajien hr-osastot hyödyntävät tätä tutkimustietoa kehittäessään koulutustoimintaansa. – Haluamme pitää kaiken tiedon avoimena, jotta se palvelee mahdollisimman monipuolisesti suomalaista työelämää.  Jukka Nortio

Lue Pron tutkimustoiminnasta lisää seuraavalta sivulta.

Tutustu osoitteessa proliitto.fi/ tutkimus

tekemisessä. Työssä viihtymiseen vaikuttaa vahvasti myös se, että Marioffilla tehtävien organisointiin ja aikatauluttamiseen voi vaikuttaa itse. – Työajat ovat joustavat. Minun ei tarvitse olla ”pulpetissa” tasan aamukahdeksalta, vaan voin tulla työtilanteen ja vähän fiiliksenkin mukaan.  Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers

– Kun tosissaan innostun jostain asiasta, uppoudun siihen täysillä, Anne Hoikkala sanoo. 29


Kolumni

Kattavaa tutkimustoimintaa Pro tekee kaksi kertaa vuodessa työmarkkinatutkimuksen, jonka lisäksi joka toinen vuosi tehdään eläkeläistutkimus sekä arvo- ja asennetutkimus. Tutkimukset toteutetaan verkkokyselyinä. Vastaajajoukko kuvastaa hyvin prolaisten ja kaikkien suomalaisten palkansaajien jakaumaa. Tutkimuspäällikkö Petri Palmun mukaan 10 000 ihmisen vastaukset antavat suomalaisesta työelämästä paljon parempaa tietoa kuin yhdenkään maailmaa etäältä katsovan työelämäasiantuntijan arvio. Tutkimuksia on uudistettu ja kehitetty vuodesta 2008, jolloin Palmu aloitti Prossa. Kun tutkimustoiminta on liiton omassa hallussa, voi olla varma niiden laadusta. – Haluamme, että Prolla on kattava tieto-omavaraisuus, Palmu sanoo. Laaja tutkimusaineisto antaa viitteitä työelämän tulevista trendeistä. Pron jäsenistä media-, finanssi- ja ict-alojen toimihenkilöt ovat ensimmäisinä nähneet esimerkiksi digitalisaation vaikutukset. Heidän vastaustensa perusteella on voitu vetää johtopäätöksiä, miten koko suomalainen työelämä muuttuu. – Tutkimuksemme kiinnostavat myös työnantajia. Olen vuosien aikana käynyt monissa yrityksissä esittelemässä tutkimustuloksia, ja vastaanotto on ollut todella hyvä, Palmu sanoo. Tutkimustulokset ovat Pron verkkosivuilla nyt uudella helppokäyttöisellä sivustolla. Sieltä voi tehdä kyselyjä ja yhdistää tutkimustietoa kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. 

Tutkimustieto edunvalvonnassa Pron kymmeniä sopimusaloja kattava tutkimus antaa kuvan suomalaisen yksityissektorin työelämän tilasta. Työnantajatkin ovat kiinnostuneita siitä, miten esimerkiksi oman yrityksen työhyvinvointi on kehittynyt alan muihin työpaikkoihin verrattuna. Pron ict-alan sopimusalavastaava Karri Lybeck hyödyntää tutkimustuloksia keskusteluissa työnantajien kanssa. Postin johto otti äskettäin vakavana vastaan tutkimuksen paljastamat tiedot esimiesten työhyvinvoinnin puutteista. – Puhuimme siitä, miten tilannetta voisi parantaa. Minulle jäi sellainen kuva, että he hyödyntävät tutkimustuloksiamme jatkossakin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Lybeckin mukaan ict-alalla on Pron sopimusaloista eniten työhyvinvointiongelmia johtuen osittain laajasta vuokra- ja alihankintatyövoiman käytöstä. Tutkimuksesta selviää, että työskentely sairaana ja harmaa ylityö lisääntyvät, kun yrityksissä on meneillään isot yt:t. – Ihmiset haluavat näyttää, että he tekevät töitä viimeisillä voimillaan. Kun Pron tes-neuvottelijoilla on työnantajapuolenkin arvostamaa dataa näkemystensä tukena, on neuvotteluasema hyvä. Tutkimusten avulla voidaan myös seurata, ovatko sovitut asiat toteutuneet. – Kun käytössä on luotettavaa tutkimustietoa, asioita ei tarvitse päätellä fiilispohjalta, Lybeck tiivistää.  30

Paikallisen sopimisen sietämätön autuus

S

opimisessa on kysymys siitä, että kaksi tai useampi osapuoli löytää yhteisen näkemyksen – sopimuksen. Sopiminen ei voi olla vain toisen tai joidenkin näkemys. Jokainen meistä on varmasti joskus joutunut tyytymään huonoon sopimukseen, mutta niistä ei saa tulla vallitseva käytäntö. Keskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksesta helmikuussa 2016. Sen jälkeen piti vielä neuvotella alakohtaiset ratkaisut. Sopimusmääräykset, perälaudat ja alakohtaiset eroavaisuudet siirrettiin työpaikoille neuvoteltaviksi. Luottamusmiesten pitäisi sopia paikallisesti työnantajan kanssa kullekin yritykselle sopivat tavat toteuttaa sovittu 24 tunnin työajan pidennys. Tai siitä, ettei pidennystä toteuteta. Käytännössä jotkut työnantajat eivät halua neuvotella. Toiset antavat yksipuolisia ota tai jätä -papereita. Jotkin isoista konserneista tekevät pääkonttorissa linjaukset, joista työpaikoilla ei voi poiketa. Tätä viestiä tulee kentältä joka viikko. Miksi halutaan paikallista sopimista, jos paikallisesti ei haluta sopia? Onko niin vaikeaa sopia niin, että molemmat osapuolet saisivat jotain? On. Tuntuu siltä, että vain toinen puoli saa voittaa. En ole aikoihin suhtautunut vakavasti työnantajien vaatimuksiin lisätä paikallista sopimista, koska minusta työnantajat vain haluavat päästä kertomaan miten haluavat asiat tehtävän. Siksi ainainen valitus työmarkkinoita jäykistävistä normeista on kärsinyt inflaation. Sopimiselle ei ole ennenkään ollut esteitä. Sanelulle ja yksipuoliselle oikeassa olemiselle esteitä onneksi vielä on: luottamusmiehet ja jäsenet, jotka pitävät puoliaan. Tuskin kukaan meistä enää uskoo, että työnantaja pitää omistaan huolen. Toivottavasti edes poikkeus vahvistaisi tämän säännön. Yritykset sitouttavat johtajia, luovat strategioita ja arvoja, toteuttavat missiota ja maksimoivat tuloksia. Milloin sitoutetaan työntekijöitä, toteutetaan luotuja arvoja ja maksimoidaan työhyvinvointi? Voisiko avoimesti keskustellen ja neuvotellen päästä nykyistä parempiin tuloksiin? Minusta voisi. Ei rahalla kaikkea saa, mutta toisaalta rahallahan ne johtajatkin sitoutetaan. Sijoittamalla henkilöstön hyvinvointiin saa sijoituksen keskimäärin kuusinkertaisena takaisin, koska tyytyväinen työntekijä on tehokas. Pakottamalla saa jotain, mutta sopimalla saa tulosta.

Sami Hänninen Kirjoittaja on Pron teknologiateollisuuden, kiinteistöalan ja viestintäalojen sopimusala-asiamies Tampereella


Puku tekee prolaisen

Mitä ovat

teollisuuden pukukoodit? Tehdassalissa työvaatteiden suojaava vaikutus on ensisijainen. Toisaalta suojataan työntekijöitä riskeiltä, toisaalta valmistuvat tuotteet on pidettävä puhtaina tuotantotilojen ulkopuolelta tulevilta aineilta. Yrityksen omissa työhaalareissa on yrityksen logo.

Tuotannon suunnittelija työskentelee toimisto-olosuhteissa, joten vaatetus on välillä arkista, joskus hienompaa. Stockmannin omaa mallistoa oleva Noom-neule on rento, mutta siisti.

Metso Flow Automationin prolaisilla on talon logolla varustettu pusakka ja mustat farkut.

Tutkimuslaborantti työskentelee Orionin logolla varustetussa laboratoriotakissa ja usein myös peittää hiuksensa suojamyssyyn.

Tiina Pelkonen, Kuvat Mikko Taipale

Asiantuntijoina sopimusalavastaava Katariina Stoor Prosta, Minna Lyhykäinen Orionista ja Jarkko Ilonen Metso Flow:sta. Mallit Sara Huupponen ja Aleksi Vauhkonen. Kuvausvaatteet 09-1211 Stockmann.com 31


Hyvä kysymys

Saako lääkärintodistus lojua näkyvillä? Huomasin esimieheni tietokoneen työpöydällä erään työntekijän sairas­lomatodistuksen. Meillä kaikki työntekijät käyttävät kyseistä tietokonetta päivittäin tilityksen tekemiseen. Kaikki voisivat halutessaan klikata PDF-muodossa olevan todistuksen näkyviinsä. Onko tämä asiallista menettelyä esimieheltä? Miten sairaslomatodistuksia tulisi käsitellä? Pron lakiosasto vastaa: Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki ja henkilötietolaki sääntelevät henkilötietojen

käsittelystä. Työnantajan on käsiteltävä niitä huolellisesti. Terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Työnantaja saa käsitellä niitä vain, jos ne ovat työsuhteen kannalta tarpeellisia. Lisäksi edellytyksenä on, että tiedot on saatu työntekijältä tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittelyn tulee olla tarpeen sairausajan palkan tai vastaavien etuuksien suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, tai jos työntekijä haluaa selvitettävän työkykyisyyttään niiden perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain työnantajan erikseen nimeämät henkilöt, jotka näiden tietojen pe-

Enemmän asumisen etuja. Maalit, vesi ja netti 0 €. Ja lemmikit tervetulleita! Katso kaikki edut: Lumo.fi

32

rusteella valmistelevat, tekevät tai panevat toimeen työsuhdetta koskevia päätöksiä. Terveystietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti. Niitä käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista tietoja sivulliselle. Lääkärintodistuksia on käsiteltävä niin, etteivät muut kuin yllä mainitut työnantajan nimeämät edustajat saa tietoa niiden sisällöstä. Tiedot on säilytettävä turvallisessa paikassa erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Työnantaja, joka laiminlyö sen, mitä henkilötietojen käsittelystä säädetään ja näin vaarantaa yksityisyyden suojaa, voi saada henkilörekisteririkkomuksesta sakkotuomion. 


Opilla ojasta

Työelämän ajokortti – ja siivet kantavat Fiksu perehtyy työelämän pelisääntöihin jo opiskeluaikana.

Osalla nuorista on vain vähän tietoa työelämän perusasioista. Kaikki eivät tiedä, mitä eroa on työsopimuksella ja työehtosopimuksella tai miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua. Hämmästystä herättää myös työehtosopimusten painoarvo työelämässä. Pron ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKin kehittämä Työelämän ajokortti -opintojakso valmentaa ammattikorkeakouluissa opiskelevia nuoria työelämään. Koulutusta on tarjottu vuodesta 2012 alkaen. Sen voi suorittaa tällä hetkellä kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Näin on tehnyt jo lähes 750 opiskelijaa.

Työtä puskaradion kautta Ajokortissa on kolme moduulia. – Ensimmäiseen osioon kuuluu työnhaku prosessina, muun muassa sosiaalinen media työnhaussa, työnhaun asiakirjat ja valmistautuminen työpaikkahaastatteluun, koulutusasiantuntija Marjo Jarkko Prosta sanoo. – Enää työtä ei haeta pelkästään vastaamalla avoimiin työpaikkailmoituksiin, vaan suurin osa työpaikoista on piilotyöpaikkoja ja tieto niistä kulkee puskara­ dion tai sosiaalisen median kautta. Toisessa moduulissa tutustutaan yleisesti työehtosopimukseen ja työlainsäädäntöön. – Suurimpia ahaa-elämyksiä opiskelijoille on tullut siitä, kun heidän kanssaan on käyty lävitse työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Käymme läpi myös työsopimukseen kuuluvia asioita tiedä, mitä allekirjoitat -periaatteella. Opintojakson kolmas moduuli liittyy työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. – Palautteissa opiskelijat ovat kertoneet oivaltaneensa, että omasta työhyvinvoinnista kannattaa huolehtia, Jarkko kertoo.

Lahden ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi vuoden kuluttua valmistuvan Milla Niemisen mielestä työelämän ajokorttikoulutus vaikutti hyödylliseltä. Jemina Wallenius opiskelee tietojenkäsittelyä liiketalouden alalla. – Tämä tuli hyvään saumaan, koska valmistun vuoden lopulla.

Kursseille kova tunku Opintojaksoa tarjotaan kolmen tai viiden opintopisteen laajuisena joko moni­ muoto-opiskeluna tai kokonaan verkossa. – Uutta tänä syksynä on se, että koulutus toteutetaan Propajassa, joka on Pron oma verkko-oppimisympäristö. Opintokokonaisuudesta vastaavat koulutus­ asiantuntijat ja luennoista sopimusalaasiamiehet, Marjo Jarkko kertoo. – Koulutus on ollut suosittu, koska opiskelijoilla ei omissa opinnoissa tällaista välttämättä ole. Esimerkiksi Laurean ammattikorkeakoulussa toteutettava kesäopintojakso täyttyi heti ensimmäisen vuorokauden aikana. Mukaan otettiin 110 opiskelijaa.

Ammattiliitto tutuksi opiskelijoille Työelämän ajokortti -koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden työelämäosaamista ja kehittää työnhaun taitoja. – Meidän etumme on, että luennoit-

sijat ja ohjaajat eivät ole opettajia, vaan työelämän asiantuntijoita. Samalla vahvistamme Pron asemaa oppilaitoksissa ja hankimme lisää opiskelijajäseniä. Yhtenä keskeisenä tehtävänä on yksinkertaisesti kertoa, miten ammattiliitto auttaa työntekijöitä työelämässä, Marjo Jarkko kertoo.  Natasha Petrell Kuva Tomi Westerholm www.tyoelamanajokortti.fi

Prossa on

ilmainen opiskelijajäsenyys Tutustu www.proliitto.fi/ opiskelijalle

33


Fackveteran kan inte sitta stilla I

representanskapsvalet fick Norra Karelen en aktiv ny suppleant. Siv Jouh­kimo är en kvinna som vågar öppna munnen – både på finska och svenska. Viljan att vara med och påverka. Det var orsaken till att Siv Jouhkimo ställde upp i valet av representanter för Pro. Hon beskriver sig som en person som inte kan sitta tyst och stilla. – Norra Karelen får sällan representanter så vi måste hålla högt ljud, säger hon. Jouhkimo är vice förtroendeman vid OP-Pohjola och hon har en gedigen erfarenhet av att driva gemensamma ärenden. Ända sedan sin första arbetsplats vid Kyrkslätt andelsbank har hon deltagit i fackverksamheten. Sammanlagt blir det 40 år inom facket. Dessutom har hon hunnit vara partipolitiskt aktiv i 20 år. – Jag är säkert på det sättet tokig att jag jämt måste vara med och rådda med något, säger hon muntert. Siv Jouhkimo har alltid jobbat med någon form av kundservice. Utöver bankarbetet har hon arbetat på bland annat butik och resebyrå. När hon var arbetslös en tid gick hon en treårig utbildning i företagsamhet. – Jag tycker inte om att vara sysslolös, säger hon.

Exotisk men uppskattad Det var kärleken som fick Siv Jouhkimo att flytta från Kyrkslätt till östra Finland på 1970-talet. Hennes härkomst har varit en källa för positiv nyfikenhet bland ortsborna. I hela Norra Karelen finns bara något tiotal finlandssvenskar. Jouhkimos språkkunskaper har också uppskattats av arbetskamraterna vid OP-Pohjola i Joensuu, där hon jobbar som kundrådgivare sedan tio år tillbaka. I arbetsuppgifterna ingår att informera 34

kunderna om till exempel olika slags lån, boka tid och spärra borttappade kort. Jouhkimo berättar en anekdot om en kollega som inte kunde svenska och fick ta emot ett samtal av en svenskspråkig kund. – Han sade till kunden: ”Kan min jobbarkompis call you later?” Ett nytt bevingat uttryck hade skapats. Det enda svenskhat Jouhkimo stött på var ett brev där någon anonym surpuppa ville kommentera ett debattinlägg hon skrivit med tidningsklipp om hur dåligt allt var under den svenska tiden.

”Kan min jobbarkompis call you later?” Arbetsgemenskapen är det bästa Siv Jouhkimo blir uppringd av kunder i alla åldrar från olika håll i landet. Digitaliseringen av banktjänsterna syns även inom kundservicen. Rådgivning via webben har blivit allt vanligare. – Chatten växer men vissa ärenden är fortfarande lättare att sköta per telefon, säger hon. Jouhkimo poängterar att det inte finns någon övre åldersgräns för vem som kan sköta sina bankärenden själv, även om vissa barn till ålderstigna föräldrar verkar tro det. Hon tycker inte om när barnen försöker fatta beslut å sina föräldrars vägnar. – Vi har kunder som är över 90 år och sköter sina bankärenden via nätbanken, säger hon. De olika kunderna gör att arbetet är varierande och mångsidigt. Det allra bästa är ändå arbetskamraterna och arbetsmiljön. – Alla kunder är inte sådana som tackar och visslar, säger Jouhkimo.

I sådana situationer är arbetskamraternas stöd oumbärligt.

Sociala Karelen passar aktiv farmor Efter att Siv Jouhkimo skilt sig i mitten av 1990-talet gjorde hon ett försök att återvända till huvudstadsregionen men ödet ville annorlunda. Återigen var det kärleken som fick henne att välja Karelen. På dansbanan i Uimaharju träffade hon sin nuvarande make. Jouhkimo säger sig trivas utmärkt i Joensuu. Som den extrovert hon är uppskattar hon hur låg tröskeln är för karelare att komma fram och prata. – I Kyrkslätt kände bankkunderna inte igen en på civiltid men här är de mer sociala och glada. På fritiden tycker hon om att umgås med sina vänner och barn med familjer. Jouhkimo är farmor till sex barnbarn så det är liv i luckan. – Jag är en lite lustig famo. Jag tycker om att lyssna på tyngre musik, heavy och rock och jag går gärna på festivaler och konserter, säger hon. En annan av hennes stora passioner är handarbete. – Jag är en addict. Jag har förnekat mig själv att sticka mellan 31 maj och 1 september. Det blir sällan av att ta sig till dansbanan numera men om det kommer en bra låt på radion kan Jouhkimo och hennes make ta sig en svängom på köksgolvet. En gång i året unnar paret sig en enveckas semester i södern.  Jessica Suni Bild Miska Kortelainen


Siv Jouhkimo är en av en handfull finlandssvenskar i Joensuu. – Jag har fått enbart positiv feedback för att jag kan byta språk i farten, säger hon.

35


Semester i Levi till medlemspris

L

evis vinter och vår säljs som bäst. Badhotellet Levitunturi förnyar sin företagsimage och har bytt namn till Levi Hotel Spa. Enligt vd:n för Levin Matkailukeskus, Sanna Leinonen, finns det ingen lugn tid i Levi ens i januari–februari. – Det kommer så mycket internationella resenärer till Lappland att det lönar sig att boka inkvartering i god tid. Hotellet har under våren och sommaren förnyat sitt namn och sin företagsimage. Restaurangernas menyer har uppdaterats och en ny pizzarestaurang har öppnats. Pro-medlemmarna är en viktig kundgrupp för hotellet. – Pro-medlemmarna är våra trogna kunder och bland dem finns erfarna Lapplandsresenärer, till och med från årtionden tillbaka. Vi har service såväl för familjer som för dem som reser ensamma, säger Leinonen.

Skida ända till våren Levis vintersäsong inleds i början av november med Världscupen i längdåkning och fortsätter till slutet av april. – Pros medlemmar kommer att få extraförmåner och -rabatter. Det lönar sig att fråga efter dem, säger Leinonen. Levin matkailukeskus finns i byn Sirkka, norr om Kittilä kyrkoby och flygstationen. Förutom slalombackar och skidspår finns det flera hotell, restauranger, butiker och annan service. Under skolornas sportlov besöker många barnfamiljer Levi, senare på våren mera vuxna. Byastrukturen är tät, så resenärer klarar sig utan egen bil. Man kommer med flyg till Kittilä från Helsingfors och med tåg via antingen Kolari eller Rovaniemi. Från till exempel tågstationen i Kolari kan resenärerna ta bussen till Levi.  Pirkko Koivu Översättning Susanne Paetau Bild Levi Hotel Spa Läs artikeln i sin helhet på proliitto.fi

36

Från utebassängen i Levi Hotel Spa kan man vinterkvällar beundra norrsken.

Pro tar ett digisprång nästa år Du håller i din hand den sista medlemstidningen. Styrelsen beslöt i november att tidningens innehåll blir helt elektroniskt. Digitala kommunikationskanaler är numera vardag och möjliggör snabb och interaktiv kommunikation. Från nästa år får du nyheter som varje vecka uppdateras och längre artiklar till vald apparat: smarttelefon, pekplatta eller dator. För tillfället är produktionen av det digitala innehållet och tekniska detaljerna under planering, så du får närmare anvisningar då året byts. Om du vill läsa våra arbetslivsartiklar också nästa år, försäkra dig om att du har rätt e-postadress och telefonnummer i dina medlemsuppgifter. Det kan du göra i Proplus: proplus.fi>Jäsenyys ja jäsenedut>Uppdatering av medlemsuppgifter. Bland alla som har en fungerande e-postadress i sina medlemsuppgifter lottar vi 10 januari ut tre resepresentkort à 500 euro (se sid 56)! 


Kivi, paperi, sakset

Onko toimistossasi besserwisser? Työkaverini on besserwisser ja innovaatioiden Iijoki. Kenelläkään ei ole hänelle uutta kerrottavaa, koska hän tiesi kaiken jo eilen. Hänen pirskahteleva egonsa pilaa palaverit, mikä neuvoksi?

Huijaa

Lahjo

Ujuta hänen kuuluvilleen tarkoituksella joku virheellinen tieto, josta tiedät hänen alkavan elämöidä palaverissa. Tunnet sitten suurta tyydytystä päästessäsi sen oikaisemaan.

Palkitkaa hänet firman juhlissa menolipulla Vanuatun Tiedepäiville.

Kehu Antakaa työkaverinne ymmärtää, että hän on liian lahjakas hukatakseen aikaa pysähtyneessä seurassanne. Sanokaa, että hän tekisi ihmiskunnalle suuren palveluksen ryhtyessään konsultiksi, vapaaksi kirjailijaksi tai puhujaksi. Näin saatte hänestä ystävän ja pääsette samalla eroon.

Tiina Pelkonen Kuvat iStock/ilyast, rionm

Controllerin asiantuntijaohjelma [ Varmista reitti seuraaville askelille ] Kattavan ja syvällisen asiantuntijaohjelman avulla päivität osaamisesi ja parannat vuoropuhelua johdon ja laskentatoimen välillä. Koulutus soveltuu niin taloushallinnon ammattilaisille kuin yrityksen päätöksentekijöillekin.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: lut.fi/executive Koulutuspäällikkö Nina Kykkänen nina.kykkanen@lut.fi p. 040 766 7987

MONIMUOTOOPISKELUSSA AIKAA JÄÄ MUUHUNKIN.

Laajenna osaamistasi ja hae nyt! Haku 24.2.2017 mennessä Ohjelma alkaa 10.3.2017 Lähiopiskelupäivät Lahdessa Kokonaisuuden hinta 5 500 € + alv ja akateeminen laajuus 36 opintopistettä Mahdollisuus koota moduuleista sinulle sopiva kokonaisuus

TUTUSTU MONIMUOTO-OPISKELUUN TTY PORIN LAITOKSELLA:

WWW.PORIDI.FI


Kasvuyrityksiä

Sarjassa esitellään yrityksiä, joissa on tulevaisuuden lupausta

Matkalla globaaliksi Alusta alkaen kansainväliseksi tähtää Tosibox, joka on erikoistunut etäyhteysteknologiaan. Viisivuotiaan yrityksen tuotteita käytetään jo 76 maassa. Tosibox tähtää globaaleille markkinoille, teknologiajohtaja Veikko Ylimartimo sanoo.

M

oskovan jääkiekon MM-kisojen pääareenan jäädytystä ja Asokotien kiinteistöautomaatiota yhdistää se, että kumpaakin hoidetaan etäyhteydellä, jossa käytetään Tosiboxin lukkoa ja avainta. Yksinkertainen, fyysinen laitepari haastaa pilvipalvelut. Tuoteidean sai yrityksen perustaja ja teknologiajohtaja Veikko Ylimartimo, joka on verkkopuolen insinöörinä työskennellyt aiemmin operaattorin ja laitevalmistajan palveluksessa sekä konsulttina. Ratkottavana on ollut aina samoja kysymyksiä. – Kun halutaan tietoturvallinen etä­ yhteys, tarvitaan palomuurilaitteita ja yhteyspäätelaitteita, joita on konfiguroitava. Tämä vaatii it-osaamista ja on hidasta ja mutkikasta. Keksin, että ongelman ratkaisun voi tuotteistaa laitteella, joka yhdistää tietoturvan, helpon käyttöönoton ja helpon käytön. Tosiboxin lukko ja avain -järjestelmällä saadaan turvallinen etäyhteys, jota voidaan hyödyntää muun muassa teollisuudessa ja huoltotoiminnoissa. Palomuureja ei tarvita, koska päätelaite on itsessään jo palomuuri. Yhteys toimii salatulla tunnelilla internetistä erillään. Laitteet saa kertahankinnalla käyttöön ilman it-osaamista. 38

Kiinteistönhuollossa laiteparia hyödynnetään muun muassa lämmityksen, ilmanvaihdon ja rikosilmoitinjärjestelmän etäkäytössä. Lukko on huollettavassa laitteessa ja avaimet etäkäyttä­ jällä. – Tietoturvallisuus on iso kysymys: riskit ovat suuret, jos tietomurrolla päästään kiinni vaikkapa kauppakeskuksen lukitusjärjestelmään, Ylimartimo sanoo. Hän on huolissaan yhteyksistä, joihin hankitaan kiinteä ip-osoite ilman minkäänlaista tietoturvaa. – Uutisista voi lukea, että iot-laitteita käytetään apuna palvelunestohyökkäyksissä. Iso tavoitteemme on, että teknologiamme on lisensoituna näissä laitteissa. Keskustelut ovat meneillään esimerkiksi erään kameravalmistajan kanssa.

Jakeluverkostoa kasvatetaan Oululaisyritys perustettiin vuonna 2011 alusta lähtien globaaleille markkinoille. Kotimaassa kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan. – Vastaavaa tuotetta maailmalla ei ole, ja se on herättänyt paljon mielenkiintoa. Kuluvana vuonna olemme satsanneet kansainväliseen jakeluverkostoon ja kouluttaneet siihen väkeä.

Yrityksellä on jälleenmyyntipisteitä 28 maassa ja tuotteita käytössä jo 76 maassa Tosiboxilla on 26 työntekijää, joista 18 Suomessa. Tytäryhtiöitä on Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yritys on kasvattanut liikevaihtoaan. Viime vuonna kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 43 prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta on lähes puolet. – Tänä vuonna liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Seuraava kasvuharppaus on odotettavissa ensi vuonna kansainvälisen jakeluverkoston myötä, Veikko Ylimartimo lupaa. Jalka on saatu ovenrakoon jo isojen toimijoiden kanssa, kuten Glaston, Delta Energy Systems ja Primapower. Näistä Delta Energy Systems ja Primapower tunnetaan laajasti Euroopassa ja Glaston myös Pohjois-Amerikassa. Kasvun myötä tarvitaan lisää väkeä. Ylimartimo sanoo monien muiden ictyrittäjien tapaan, että ohjelmistokehittäjistä on pulaa.  Pirkko Koivu Kuva Seppo Kolehmainen


Lounasporukka

Festarieväät jonottamatta

Yonoton lupaa lopettaa jonottamisen massatapahtumissa, kuten rock-konserteissa tai jääkiekko-otteluissa. Erätauolla hankittavat ruoat, juomat ja fanituotteet tilataan etukäteen suoraan istuimelle, pikatiskille tai asiakkaan pöytään. Yrityksen asiakkaita ovat massatapahtumien järjestäjät, jotka voivat saada palvelun avulla lisää myyntiä ja vähentää hävikkiä. Katsojat tarvitsevat matkapuhelimeensa sovelluksen tuotetilauksen tekemistä varten. Toimitusjohtaja Teemu Kareniuksen mukaan Yonoton Oy:n aloitus on ollut vilkas. Yritys aloitti toimintansa tammikuussa 2016, ja asiakkaina on viisi jääkiekon SM-liigaseuraa. Tavoite on saada loputkin liigaseurat asiakkaiksi. – Pyrimme kansainvälistymään. Tuotteemme on niin hyvin skaalautuva eri alustoille, että se on helposti vietävissä muuallekin. Yritys työllistää tällä hetkellä sen kolme perustajaosakasta. – Ensi vuodelle tarvitsemme kuusi ammattilaista kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin. 

Uusi lattiakaivo vanhan sisään

Vanhan valurautaisen lattiakaivon sisään sukituksen yhteydessä asennettava uusi lattiakaivo on Masterpipen innovaatio, jolla se hakeutuu putkiremonttimark­ kinoille. Yrityksen haponkestävästä teräksestä valmistetulle lattiakaivolle on myönnetty Suomessa patentti, ja EU-patentti on haussa. – Kyseessä on markkinoiden kestävin lattiakaivo, sanoo toimitusjohtaja Tony Leivo. Yritys perustettiin vuonna 2012. Työntekijöitä on 40 ja liikevaihto viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Toimipisteitä on Suomessa neljällä paikkakunnalla. Tony Leivon mukaan yrityksen liikevaihto kasvaa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Taloyhtiöissä ja omakotitaloissa viemäriremonttien huippuvaihe on vasta edessä, joten kasvunäkymät ovat hyvät. – Kotimaassa lisäämme toimipisteitä ja suunnittelemme laajennusta Ruotsiin. Lisäksi myymme lattiakaivoa muille alan ammattilaisille. Lattiakaivon uudistaminen on kriittinen vaihe putkiremontissa. Leivo sanoo, että muissa menetelmissä kaivon vetoisuus voi heiketä tai kaivo edelleen ruostua pinnoituksen alta. Myös pinnoituksen irtoamisen riski on suuri. Masterpipe-menetelmässä ei tätä vaaraa ole. 

Pia Suominen (vas.), ja Marie Ruokosalmi (oik.) söivät eväitä. Pia Husu (keskellä) istahti hetkeksi juttelemaan, mutta aikoi syödä henkilöstöravintolassa.

Itse tehty on parempaa Osa Päijät-Hämeen Osuuspankin toimihenkilöistä syö säännöllisesti eväitä. Palveluneuvoja ja varapääluot­ tamusmies Pia Husu oli haastattelupäivänä kassavuorossa ja aikoi syödä henkilöstöravintolassa. – Eilen söin taukotilassa kaupan kanasalaatin, Pron edustajiston, OPRYn hallituksen ja Pron Hämeen aluejohtokunnan jäsen sanoo. Sijoitusneuvoja Marie Ruokosalmi tekee päivittäin kotiruokaa itselleen ja 8-vuotiaalle pojalleen. – Itse tehty on parempaa. Tekemällä säästää ja silloin myös tietää, mitä syö, hän sanoo. Tänään Ruokosalmella on lautasmallin mukainen annos kanaa, riisiä ja salaattia. Rahoitusneuvoja Pia Suominen on Pron klubivas­ taava. Hän syö kanajauhelihawokkia, jossa on vihanneksia ja mifua – raejuustoa muistuttavaa uutta maitoproteiinivalmistetta. – Tämän tein pari päivää sitten, viimeisiä vedetään. Naisten mukaan ravintolassa tulee syötyä koko rahan edestä eli usein liikaa. Eväiden annoskoot ovat sopivia. Suominen tuo eväitä kotoa tai ostaa esimerkiksi kaupan salaattibaarista. Hän kokkaa kotona poika­ ystävänsä kanssa, ja myös koira saa osansa. Ruokosalmi ja Suominen ovat ystäviä myös vapaaajalla ja juttelevat lounaalla yleensä muista kuin työasioista. – Olimme tänä syksynä Pron risteilyllä ja kevättalvella Tahkolla laskettelemassa yhdessä.  Teksti ja kuva Tiina Pelkonen

39


Pro pesi muut 6–0 Pron oikeusaputurva on maan kattavin, kävi ilmi Kuluttajaliiton selvityksestä.

Y

TK-Yhdistyksen jäsen on monella tapaa heikommassa asemassa kuin yhdenkään ammattiliiton jäsen. Kuluttajaliiton syyskuussa julkaisema vertailu ammattiliittojen ja YTK-kassan kylkeen perustetun YTK-Yhdistyksen tarjoamasta oikeusavusta on karua luettavaa. Pron toimeksiannosta tehdyssä puolueettomassa vertailussa olivat mukana myös Insinööriliitto, Tradenomiliitto TRAL, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM. Pron oikeusapu osoittautui kirkkaasti kattavimmaksi, tiivistää Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm. – Osaamme ajaa parhaalla mahdollisella tavalla jäsentemme etuja kaikissa oikeusasteissa ja neuvotteluissa työnantajien kanssa. Pron resurssit ovat rinnastettavissa keskisuureen asianajotoimistoon. Liitossa on seitsemän oikeudenkäyntejä hoitavaa lakimiestä, työoikeuteen erikoistuneet lainoppineet sopimusalavastaavat ja juristin koulutuksen saanut sosiaalipoliittinen asiantuntija. – Kaikki lakimiehemme ovat erikoistuneet työoikeuteen. Monella heistä on kymmenien vuosien kokemus työoikeu­ dellisista riita-asioista, Stenholm lisää.

Kallista oikeutta Pron oikeusaputurvassa ei ole omavastuuta eikä oikeudenkäyntikulujen korvauskattoa. Vertailuissa mukana olleista liitosta vain PAM ja Pro tarjoavat näin laajan turvan. Muiden korvauskatto vaihtelee 10 000 ja 20 000 euron välillä. Summat tuntuvat suurilta, mutta ne eivät sitä ole. Stenholmin kertomassa esimerkissä iso helsinkiläinen asianajotoimisto käytti tavanomaisessa työriidassa kahta lakimiestä. He jättivät alioikeuden pääkäsittelyn päätteeksi 49 000 euron 40

laskun, jonka käräjätuomari kohtuullisti 17 000 euroon. – Lasku tuli vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. Jos kantaja häviää, maksettavaksi tulevat vielä hänen oikeudenkäyntikulunsa, lähes aina yli 10 000 euroa. YTK-Yhdistyksen jäsenelle korvataan kuluista enintään 10 000 euroa. Se kattaa niukasti kantajan alioikeuskulut, jos niitäkään.

Ajoissa asiat selviksi Suurin osa työriidoista kannattaa neuvotella ennen kuin ne kärjistyvät käräjä­ oikeuteen saakka. Tähän tarvitaan asiantuntevaa oikeusapua. Ammattiliitot, toisin kuin YTK-Yhdistys, tarjoavat maksutonta juridista neuvotteluapua. – Käräjäoikeuksissa on valtava jutturuuhka, ja käsittely alioikeudessa voi mennä kolmannelle vuodelle kanteen nostamisesta, Patrik Stenholm sanoo. Pron neuvottelijat ratkovat vuosittain useita kymmeniä riitoja ilman että ne menevät oikeuteen. Neuvottelujen tuloksena jo nostettu kanne voidaan myös vetää pois tai asia sopia niin, että käräjäoikeus vahvistaa vireillä olevassa riidassa saavutetun sopimuksen. Selvitystyö ja neuvottelut ennen oikeudenkäyntiä ovat Stenholmin mukaan välttämättömiä, jotta työntekijä voisi selvitä voittajana. – Pron turva tarjoaa kaikki oikeudenkäyntiä edeltävät kulut, kuten selvitykset ja taustatyöt. Jäsenet ovat hyvässä turvassa, jos he kokevat oikeuksiaan loukatun. YTK-Yhdistyksen oikeusapu ei kata työehtosopimuskiistoja, vaan vain työoikeutta koskevat erimielisyydet. Oikeudenkäyntien ulkopuolella YTK-Yhdistyksen käyttämä Opuslex-palvelu vastaa puhelintiedusteluihin. Käytännössä YTK-Yhdistys auttaa vain työsuhteen purkamista koskevissa riidoissa, eikä oikeusapu kata neuvotteluja työnantajan kanssa.

– Tuollaiseen apuun turvaaminen voi jopa haitata tilanteen selvittämistä. Työntekijä huomaa yhtäkkiä olevansa lihavan riidan keskellä, jonka käsittelyyn YTKYhdistyksen 10 000 euron apu ei riitä alkuunkaan, Stenholm varoittaa. Jos juttu hävitään, YTK-Yhdistys ei korvaa vastapuolen kuluja. Stenholm muistuttaa, että kotivakuutuksen oikeusturvaosakaan ei korvaa työoikeudellisista riitaasioista aiheutuvia kuluja. – Vain ammattiliiton jäsenyys antaa taloudellisen turvan työoikeudellisten riitaasioiden ja erimielisyyksien käsittelyyn. Aivan kaikkea Pron suoja ei kata. Jos yleinen syyttäjä ajaa jäsentä vastaan syytettä tahallisesta rikoksesta kuten väkivallanteosta tai petoksesta, voi jäsen ajaa asiaansa ulkopuolisen lakimiehen avustamana. Jos syyte hylätään, Pro kuitenkin korvaa oikeudenkäyntikulut jälkikäteen, ellei valtio sitä tee.  Jukka Nortio Lisätietoa www.proliitto.fi hakusanalla oikeusapu

Puolueetonta tietoa Kuluttajaliitto teki Pron tilauksesta tiettyjen liittojen, YTK-Yhdistyksen ja kotivakuutusten oikeusturvavakuutuksista vertailun. Tiedot kerättiin huhti– kesäkuussa 2016. Ammattiliittoon kuuluvien ja YTKkassan jäsenten ansiosidonnainen työttömyysturva määräytyy lain perusteella. Oikeusturvan tasossa on suuria eroja. Yleisen oikeusavun saaminen on tiukassa. Esimerkiksi yksin asuva saa ilmaista oikeusapua vain, jos hänen käyttövarat ovat alle 600 euroa kuukaudessa. Työsuojeluviranomaiset antavat jonkin verran ilmaista työriitoihin liit­tyvää puhelinneuvontaa.


Lähde: Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen Avustetaanko oikeudenkäynneissä? Onko omavastuuta? tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta,

Oikeusavun muoto, taso ja rajoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM

Omat lakimiehet

Tradenomiliitto TRAL

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry 2016

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA

Insinööriliitto

Oikeusturvavakuutus

Saatavien vähimmäisraja 0 € tai vähäinen merkitys vakuutetulle Ei omavastuuta Ei ylärajaa oikeudenkäyntikuluille

YTK-yhdistys

Kotivakuutus

Vakuutus 500 €

Ei

Omavastuu

Ei

Oikeudenkäyntikulujen yläraja 15 000 €*

12 000 €

20 000 €*

10 000 €

Kulut oikeuden ulkopuolella

Ei

Korvataan

5000 5000 €€

Vastapuolen kulut hävittäessä

Ei

Korvataan

Ei Ei

Ei sisälly Ei sisälly

Neuvottelut työantajan kanssa

*Omavastuun suuruus ja oikeudenkäyntikulujen katto saattaa riippua siitä, käyttääkö jäsen liiton omaa tai liiton suosittelemaa vai ulkopuolista lakimiestä. Taulukossa näytetäänsuuruus liiton oma/suosittelema lakimies, joka on jäsenelle edullisempi. Omavastuun ja oikeudenkäyntikulujen katto saattaa riippua siitä, käyttääkö jäsen liiton omaa tai liiton

suosittelemaa * vai ulkopuolista lakimiestä. Taulukossa näytetään liiton oma/suosittelema lakimies, joka on jäsenelle edullisempi.

Saako oikeudellista neuvontaa? Sisältyykö ammatillinen vastuuvakuutus? Oikeudellinen neuvonta ja ammatillinen vastuuvakuutus Palvelualojen ammattiliitto PAM

Tradenomiliitto TRAL

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA

Insinööriliitto

Neuvonta työsuhdeasioissa sisältyy

YTK-yhdistys

Kotivakuutus

Ei TES

Ei

Sisältyy

Ei sisälly

Neuvonta muissa asioissa

Ei sisälly

Sisältyy

Ei sisälly

Ammatillinen vastuuvakuutus

Ei sisälly

Ammatillisen vastuuvakuutuksen omavastuu 100 €

Ei sisälly 15 %/350 €

100 €

100 €

Ei sisälly

Ammatillisen vastuuvakuutuksen korvauskatto 100 000€

Ei sisälly

84 000 €

vaihtelee

100 000 €

Ei sisälly

Lähde: Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry 2016

Lähde: Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry 2016

41


Belgialainen Sylvie Van Aerschot tekee töitä eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Belgiassa puhuttavat työelämän joustot, kieliriidat, turvallisuustilanne ja liikenne­ruuhkat, mutta Sylvie Van Aerschot poistaa elämästään turhat stressinaiheuttajat.

42


Belgialainen

ja elämän hyvät puolet

Y

ksi musta päivä pysäytti belgialaisen Sylvie Van Aerschotin. Kollega kuoli auto-onnettomuudessa ajaessaan kokoukseen, jonne Van Aerschotin piti matkata samalla kyydillä. Toinen ystävä kuoli pitkäaikaiseen sairauteen, ja kaiken päälle oma esimies irtisanottiin. – Päätin, että nyt riittää ja otin lopputilin, muistelee Van Aerschot muutaman vuoden takaisia tapahtumia. Hänen silloisella työpaikallaan oli läpi­ käyty mittava uudelleenorganisointi. Van Aerschotille oli löytynyt uusi tehtävä, mutta monelle kollegalle ei. – Ammattijärjestömme teki hyvää työtä. Neuvottelujen tuloksena jokainen työntekijä sai mahdollisuuden anteliaaseen irtisanomispakettiin, Van Aerschot kertoo. Hän piti työstään kansainvälisen maaleja valmistavan yrityksen markkinointitiimissä. Mutta rankat muutokset näkyivät ilmapiirissä, ja upea työyhteisö oli muisto vain. Irtisanoutuduttuaan Van Aerschot piti sapattivuoden ja huolehti kotona kahdesta pienestä lapsestaan. – Nautin siitä suunnattomasti.

mutta sen nimi on harvalle suomalaiselle tuttu. Meillä käytetään kuitenkin paljon yhtiön valmistamista kemikaaleista kuten polyuretaanista tehtyjä tuotteita. Polyuretaania löytyy kenkien pohjista, pinnoitteista, katto- ja lattiaeristyksistä, leluista, patjoista, autoista ja jopa lentokoneista. Neljä vuotta Huntsmanilla viihtynyt Van Aerschot työskentelee myynti-, tuloskehitys- ja innovaatiotiimien kanssa. Hänen tiiminsä määrittelee kiinnostavat asiakasmarkkinat, joilla Huntsmanin pitäisi näkyä. – Teemme markkina-analyysejä sekä niiden pohjalta suunnitelmia ja tavoitteita ja seuraamme niiden toteutumista. Työpaikka on hyvin monikulttuurinen, mikä on Van Aerschotille tuttua jo nuoruudesta. Markkinointialan opintojen jälkeen hän työharjoitteli Chilessä tekemällä hinnoittelulaskelmia. – Palatessani Belgiaan työskentelin myyntitehtävissä ja tajusin, ettei tämä ole minun juttuni. En pitänyt suorasta kaupanteosta ja hintojen viilaamisesta.

Oikeanlaista kemiaa

Markkinoinnin parissa Sylvie Van Aerschot löysi paikkansa. – Olen osa tiimiä, joka auttaa asettamaan yrityksen suunnan. Se antaa minulle valtavasti motivaatiota. Tarkkaa työaikaa ei ole, mutta Van Aerschot ei istu toimistolla kellon ympäri. Joskus esimies voi soittaa illalla ja pyytää markkinointimateriaalia aamuksi. Silloin Van Aerschot palaa tiimeineen työpaikalle. Työ tehdään valmiiksi vaikka kello lähestyisi puoltayötä.

Vuoden jälkeen Sylvie Van Aerschot huomasi kansainvälisen yrityksen etsivän vahvistusta markkinointitiimiinsä. Hän haki ja sai paikan. Nyt hän työskentelee markkinointia suunnittelevan tiimin vetäjänä yhdysvaltalaisomisteisella Huntsmanilla. Yli 15 000 ammattilaista 30 maassa työllistävä Huntsman valmistaa pitkälle jalostettuja kemikaaleja. Yrityksellä on toimipaikat myös Porissa ja Vantaalla,

Joustoa ja itsenäisyyttä

43


Belgiassa on melko hierarkkinen työkulttuuri, mutta Sylvie Van Aerschotin olkapäällä ei istu kukaan.

Belgiassa joustetaan usein vain työnantajan hyväksi. Uusi lakialoite tekisi lopun 38 tunnin työviikosta. Toistaiseksi työnantajat voivat velvoittaa työntekijät 12 lisätuntiin viikossa ilman vapaita. Etenkin asiantuntija-esimiehet voivat joutua olemaan käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa. Van Aerschot ei tunnista kuvauksesta itseään. Hän saa itsenäisesti rakentaa työpäivänsä sisällön. – Parasta on, kun nuijimme kokouksissa päätöksiä, lanseeraan suunnitelman ja saan tuloksia aikaan, hän kertoo.

Lakkojen luvattu maa

Belgiassa

Sylvie Van Aerschotin mukaan luottamusmiehillä on Belgiassa tärkeä rooli. Vahvat ammattiliitot näkyvät ja tuntuvat: tänä syksynä on ollut jo kolme valtakunnallista lakkoa. Van Aeschotin mielestä toistuvat lakot eivät välttämättä ole paras keino ajaa työntekijöiden etua. Belgiassa työvoimakulut ovat eurooppalaisittain korkeat. Van Aerschot pelkää, että kansainväliset yritykset lähtevät pois, jos niiden toimintaedellytyksiä vaikeutetaan liikaa. Tuoreen kyselyn mukaan 70 prosenttia belgialaisista pitää ammattiliittoja tärkeinä. Liiton jäsenyys on monen mielestä vakuutus työelämän ongelmien tai työttömyyden varalle. Belgiassa työttömyyskorvaukset maksetaan liittojen kautta. Pienilläkin paikkakunnilla liiton toimisto antaa henkilökohtaista tukea. Esimerkiksi yksityisiä toimihenkilöitä edustavalla liitolla on 61 000 ”suurlähettilästä” eli aktiivijäsentä, jotka kertovat ajankohtaisista asioista paikallisesti. Ammattiliitot panostavat myös paljon nuorten rekrytointiin.

Toimihenkilön keskimääräinen bruttopalkka on 3261 euroa kuussa

Flaami, valloni vai belgialainen?

Kuka, mitä, missä Sylvie Van Aerschot, 45 vuotta Markkinointisuunnittelutiimin esimies Koulutus: Markkinoinnin koulutus­ ohjelma (AMK) Aviomies, 9- ja 5-vuotiaat lapset

Eläkeikä 67 vuotta Palkallisia lomapäiviä 20 arkipäivää vuodessa Työttömyysaste 8 prosenttia Aikuisväestöstä työelämässä 67,4 prosenttia Kuumat puheenaiheet: eläkeiän nosto, julkisen talouden säästöt, osa-aikatyön lisääntyminen, uusi työaikalaki. Lähde: Ammattiliitto Pron Belgian sisarjärjestö AVC / LBC-NVK

44

Etelä-Suomen lääniä pienemmästä Belgiasta löytyy runsaan ulkomaalaisväestön lisäksi kolme kotimaista kulttuuria: hollannin murretta puhuvat flaamit pohjoisessa, ranskankieliset vallonit etelässä ja saksankieliset itärajan tuntumassa. Kullakin on viranomaisensa ja aluehallintonsa parlamentteineen. Sylvie Van Aerschot on flaaminkielinen, vaikka hänen juurensa ovat Ranskassa. Hänen mukaansa ranskankieliset puhuvat, halaavat ja vetelehtivät viikon-

loppuisin pyjamassa lounasaikaan asti. Flaamit ovat etäisempiä. Hän on kaksikielinen, mutta moni Belgian ranskankielinen ei osaa flaamia. Työpaikalla puhutaan englantia, mikä tuntuu Van Aerschotista kummalliselta, jos huoneessa kaikki ovat flaaminkielisiä. Monelle belgialaiselle kielikysymys on herkkä. – Sanon aina olevani belgialainen, mutta mieheni sanoo olevansa flaami. Minusta monikielisyys vain rikastaa maatamme. Huntsmanin toimipaikka sijaitsee kampusmaisella alueella metsäpolkujen ympäröimänä ja noin 15 kilometriä Brysselistä. Työntekijöitä rohkaistaan lounastauolla nauttimaan ympäröivästä luonnosta. Melkein kaikki, niin myös Van Aer­ schot, tulevat töihin autolla. Julkista liikennettä alueella ei ole. Liikenneruuhkat ovatkin iso vitsaus Belgiassa. Ruuhkissa jumitetaan yli 84 tuntia vuodessa, kauemmin kuin Los Angelesissa. Van Aerschotin matka kotoa työpaikan parkkipaikalle kestää puoli tuntia, belgialaisittain vähän. Brysselin keskustassa työskentelevä aviomies sen sijaan varaa työmatkaan 1,5 tuntia suunta.

Hyvästit iltapäiväpaniikille Sylvie Van Aerschot kertoo välttävänsä kielteisten ihmisten seuraa. – En halua valittaa turhasta ja pyrin poistamaan elämästäni kaikki turhat stressiä aiheuttavat asiat, hän linjaa. Lastenhoitaja hakee perheen viisi- ja yhdeksänvuotiaat lapset koulusta, auttaa läksyissä ja valmistaa illallisen. Belgiassa kouluun mennään kolmivuotiaana. – Voin tehdä rauhassa työni loppuun, koska tiedän, että lapsistani huolehditaan. Järjestely on belgialaisittain tyypillinen, jos kumpikin vanhemmista käy töissä. Van Aerschotin miehen työpaikalla kollegat tapaavat toisiaan usein iltaisin työajan ulkopuolella, mutta Van Aer­ schot menee mieluummin suoraan kotiin. Viikonloput kuluvat ajaessa lapsia harrastuksiin, pyöräretkillä ja yhteisillä illallisilla ystäväpariskuntien kanssa. – Parasta on kuitenkin puuhata lasten kanssa kotona.  Heli Satuli Kuvat Juha Roininen


Kolumni

Liikuttaako sinua keppi vai porkkana?

K

ilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset koskevat paria miljoonaa työntekijää. Niiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä, luoda uusia työpaikkoja ja tukea julkisen talouden sopeuttamista. Hienojen tavoitteiden taakse kätkeytyy suuria kysymyksiä. Mitä polkua pitkin niiden luokse päästään? Mikä ihmistä motivoi? Ohjataanko työntekijää kepillä vai porkkanalla? Sopimuksen mukaan kokoaikatyön vuosittainen työ­aika pitenee keskimäärin 24 tunnilla eli kolmella työpäivällä vuodesta 2017. Keppipäähänhän tämä ratkaisu sijoittuu. Eri alojen ja työpaikkojen ihmisnäkemykset kepin ja porkkanan käyttämisessä näkyvät tavoissa, joilla työaikalisäys aiotaan toteuttaa. Joillakin aloilla arki­ pyhävapaat tai pekkasvapaat vähenevät. Joillakin työpaikoilla jokaiseen työpäivään lisätään kuusi minuuttia. Joissain organisaatioissa lisätyöaika käytetään henkilöstön kouluttamiseen. Esimerkiksi Juuan kunta aikoo käyttää sen liikuntaan, ja idea alkoi mediajulkisuuden myötä levitä muihinkin kuntiin. Liikunta lisää tutkitusti energiaa ja terveyttä, joten tämä vaikuttaa toimivalta tavalta lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja työn tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä. Kunta-alan työnantajajärjestö KT kuitenkin ilmoitti, että heidän näkemyksensä mukaan liikunta ei ole oikea tapa toteuttaa työajan pidennys. Julkisella sektorilla on vähemmän liikkumavaraa, mutta osa yksityisistä yrityksistä aikoo olla kokonaan pidentämättä työaikaa. Uskon, että ratkaisu on säästänyt näiltä yrityksiltä valtavasti työaikaa. He ovat voineet keskittyä työntekoon ja ehkä jopa porkkanan käyttämiseen työntekijöiden motivoimisessa. Muualla maailmassa ollaan työaika-ajattelussa menossa ihan toiseen suuntaan. Ruotsissa on muun muassa Mölndalissa, Göteborgissa, Sundsvallissa, Örnsköldsvikissä ja ensi vuonna Malmössä tehty rajattuja kokeiluja kuuden tunnin työpäivästä. Kokemukset ovat olleet hyviä: monet työpaikat uskovat, että lyhempi työpäivä lisää tuottavuutta ja vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Kuuden tunnin työpäivää tekevät ovat keskittyneet työhönsä paremmin kuin ennen, ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työnajan lyhentäminen on saanut myös kritiikkiä. Sairauspoissaoloista koituvat kulut pienenevät, mutta on vaikea laskea, vastaavatko ne mahdollisen lisätyövoiman kustannuksia. Toisaalta koko maan tasolla työttömyyskorvaukset pienenevät, jos isompi osa väestöstä on töissä. Toyotan huoltoliikkeessä Götebor-

gissa ovat kuusituntiset työpäivät olleet käytössä kolmentoista vuoden ajan. Toimitusjohtaja Martin Banckin mukaan huoltoliikkeen tulos on noussut. Täytyykö ihmistä kontrolloida ja pakottaa? Vai onko hän itseohjautuva olento, joka pystyy ottamaan vastuuta ja motivoimaan itseään? Nämä erilaiset ihmiskuvat näkyvät kiky-sopimuksen toteutuskeinojen lisäksi erilaisina johtamistapoina työpaikoilla. Modernin, niin kutsutun palvelevan, johtamistyylin yksi avainsana on vastuuttaminen. Sen mukaan työntekijälle annetaan vastuu tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta. Siihen liittyy samalla työntekijän vapaus päättää keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuuttaminen perustuu luottamukseen. Se myös vahvistaa luottamusta, sillä meillä on pyrkimys olla osoitetun luottamuksen arvoisia. Vastakohtana voisi olla niin sanottu kepillä johtaminen, jonka keskeiset keinot ovat kontrolli ja pakottaminen. Kumpi sinua liikuttaa, keppi vai porkkana? Anna Tienhaara Kirjoittaja on psykologi ja organisaatiokonsultti FINOD. Hän työskentelee Työterveyslaitoksella esimiesten ja henkilöstön valmentajana ja kouluttajana.

45


Työttömyyskassa

Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä työnhakijaksi paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon eli te-toimistoon. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana te-toimistossa. Myös viiden päivän omavastuuaika alkaa vasta, kun ilmoittautuu työnhakijaksi. Jos olet ottanut työnantajalta tukipaketin/erokorvauksen, ilmoittaudu te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, ettet menetä päivärahaoikeuttasi. Jos sinulle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisajalta (noin 300 päivää) ja olet tämän jälkeen hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi. Voit hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Kun olet ilmoittautunut te-toimistoon, se lähettää kassalle lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan.

Täytä ansiopäivärahahakemus

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut kaksi kalenteriviikkoa (ma–su) työttömänä tai lomautettuna. Jos työttömyys alkoi maanantaina, täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jos työttömyys alkoi esim. keskiviikkona, täytä hakemus siitä alkaen sunnuntaihin kahden ja puolen viikon päähän. Lähetä seuraava hakemus neljältä kalenteriviikolta (ma–su) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei vielä olisi antanut

päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen.

Hakemuksen liitteet:

– Työnantajan vahvistaman palkkatodistuksen tulee aina olla ensimmäisen hakemuksen liitteenä. Jos olet ollut työssä vähintään viikon 29.12.2013 jälkeen, palkkatodistus riittää 26 työviikolta. Jos et ole ollut työssä 29.12.13 jälkeen, palkkatodistus tarvitaan vähintään 34 työviikolta. Jos tälle jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa tai päätoiminen opiskelu, lähetä hakemuksen liitteenä päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26/34 viikon palkallinen aika. Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat asiat: „„ lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä „„ mahdolliset muut maksetut erät kuukausipalkan päälle (tulospalkkiot, tuotantopalkkiot, palvelusvuosilisät tms.) sekä erien ansaintajakso ja selvitys, millä perusteella ne on maksettu „„ selvitys mahdollisista palkattomista jaksoista „„ työnantajan yhteystiedot, y-tunnus ja palkkatodistuksen antajan allekirjoitus „„ Irtisanomisilmoitus, jos on kokonaan työtön (kopio) „„ Työsuhteen päättämistä koskeva sopimus, jos sellainen on tehty (kopio) „„ Työtodistus (kopio)

l Työttömyyskassa PL 228, 00181 Helsinki. l Puhelinpalvelu (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 l www.prokassa.fi -> sähköinen asiointijärjestelmä Pidä yhteystietosi järjestelmässä ajantasalla l Kassanjohtaja Mervi Ruokola (09) 1727 3451, 050 327 6911 faksi (09) 1727 3335 Tutustu kassan sivuihin koodin takaa tai www.prokassa.fi. Koodin voi avata esim. matkaviestimesi QR lukijalla. 46

„„ Työsopimus (kopio), jos hakija on lo-

mautettu määräaikaisesta työsuhteesta tai hänellä on osa-aikaista työtä. „„ Lomautusilmoitus (kopio), jos ansiopäivärahaa hakee lomautuksen perusteella. „„ Viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös (kopio), jos hakijalla on tuloa sivutoimesta yritystoiminnasta tai maatalous- ja metsätaloustoiminnasta. „„ Päätökset sosiaalietuuksista (katso hakemuksen ohjeet)

Jos olet välillä töissä

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työttömyys- tai lomautusjakson välissä tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso olisi kestänyt alle 26 viikkoa edellisen ansiopäivärahajakson jälkeen. Palkkatodistus tarvitaan mahdollista tulevaa ansiopäivärahan määritystä varten.

Tiedot oikein, kassa kiittää!

Tarkista, että kaikki hakemuksen liitteet ovat mukana ja selvästi luettavissa. Kassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuksia vaan joutuu kysymään niiden perään. Käsittely viivästyy. Ansiopäivärahojen maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko, torstai ja perjantai. Vuorottelukorvauksen maksupäivä on perjantai.

Palvelut käytössäsi kellon ympäri

Nopeimmin lähetät hakemuksesi sähköisessä asiointipalvelussa. Sen kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen, jatkohakemukset ja liitteet. Järjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan verkkosivuilta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten menettelet ensimmäistä kertaa sinne tullessasi ja miten etenet siellä. Järjestelmä lähettää impulssin sähköpostilla seuraavista tapahtumista: vastaanotetuista hakemuksista, viesteistä, lausunnoista ja lisäpyynnöistä. Varmista siis Sähköisen asioinnin ”Jäsentiedot”kohdasta, että kassalla on oikea sähköpostiosoite tiedossa. Kassa vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta.


Monta hyötyä sähköisestä asioinnista

IStock/stevanovicigor

Vastauksia kysymyksiin

Työttömyyskassa Pron jäsenten käyttöön suunniteltu sähköinen asiointi on erittäin suosittu työttömyyspäivärahaan liittyvissä asioissa. Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa hakevista jäsenistä jo 87 prosenttia lähettää hakemuksen sekä liitteet työttömyyskassaan sähköisen asioinnin kautta. Jatkohakemuksista peräti 92 prosenttia lähetetään työttömyyskassaan sähköisesti. Korkeat prosentit selittyvät osittain lähetyksen vaivattomuudella sekä toisaalta siitä syystä, että esimerkiksi kamerakännykällä kuvattuja palkkalaskelmia ja muita liitteitä voi lähettää hakemuksen mukana. Sitäkään syytä ei voi väheksyä, että sähköisen asioinnin kautta lähetetty hakemus on myös nopeammin maksussa. Sähköinen hakemus ehtii perille jopa kolme päivää ennen postitse lähetettyä hakemusta.

Omat tiedot helppo tarkistaa Tänä vuonna sähköistä asiointia käyttäviä jäseniä on ollut keskimäärin 9 100 kuukaudessa yhden kävijän käyttäessä palvelua keskimäärin viisi kertaa kuukaudessa. Hakemusten ja liitteiden lähetyksen lisäksi sähköisessä asioinnissa jäsen näkee monipuolisesti omia maksu-, päätös-, vero-, TE-toimiston lausunto-, päivälaskuri- ja jäsenmaksutietojaan. Palvelun kautta voi myös päivittää omat yhteystietonsa sekä pankkitilinsä.

Yksi suosituimmista toiminnoista on Viestipalvelu, jossa voi lähettää mieltä askarruttavan työttömyysturvaan liittyvän kysymyksen kassan asiantuntijoille. Kun kassan asiantuntija on vastannut, viestistä lähtee impulssi työttömyyskassan tiedossa olevaan jäsenen sähköpostiosoitteeseen. Näin jäsenen ei tarvitse turhaan käydä palvelussa katsomassa, onko viestiin jo vastattu. Se, että sähköpostiosoite on ajan tasalla, onkin hyvä käydä tarkistamassa asioinnin Jäsentiedot-osiossa, koska myös monista muista sähköisessä asioinnissa näkyvistä tapahtumista lähetetään sähköposti-impulssi. Näitä ovat maksupäivätieto, TE-toimiston esteettömyyslausunto, hakemuksen saapuminen kassaan sekä tieto uudesta kirjeestä. Saadakseen näitä sähköposteja pitää Sähköpostiilmoitukset -palvelun olla kytkettynä päälle. Asian voi tarkistaa Jäsentiedottoiminnon Viestintä-kohdasta. 

Näin otat palvelun käyttöön „„Mene osoitteeseen www.prokassa.fi „„Klikkaa vihreää Sähköinen asiointi

-banneria.

„„Avautuvassa sivussa on kirjautumis-

ruutu ohjeineen.

„„Jos sinulla on salasana, mutta et

muista sitä, on sivulla ohjeet uuden salasanan saamiseksi.

„„Palvelu toimii sekä tietokoneella

Minä sain töitä Saitko työpaikan? Kerro tarinasi katja.palhus@proliitto.fi tai Pro-lehti/PL 183, 00181 Hki.

Töitä kavereiden kautta Ensimmäinen opiskeluaikainen työpaikkani oli sukkien- ja alusvaatteiden ilmaisnäytteiden tarjoamista puhelinmyyntinä. Töissä oli softa, joka soitti putkeen asiakkaille. Sain hyviä myyntituloksia, mutta sitten väsyin vänkäämiseen. Sain saman tien uuden työn Helsingin Sanomien tilausmyyjänä lentoasemalla, kauppakeskuksissa ja Elielinaukiolla Helsingissä. Kivaa porukkaa, ja kesällä työkin oli kivaa, kunnes siihenkin väsyi. Taas työllistyin heti kauppakeskuksissa lastenparkkeja pitävään yritykseen, jossa olen myös ollut maskottina, saattajana ja leikki­ junan veturinkuljettajana. Olen tehnyt myös konsulenttihommia tavarataloissa. Se työ tuli mol.fi:n kautta. Kaikki muut olen saanut kavereiden suosituksesta. Viimeksi olen pakannut, siivonnut ja tarkistanut päiväyksiä tavaratalojen juustotiskeillä. Mutta nyt sain uuden työn Flamingon Naurusaari-lapsiparkin työntekijänä. Opiskelija, 23 vuotta

että mobiililaitteilla.

„„Palvelu on optimoitu Internet

Explorer ja Mozilla Firefox -selaimille.

„„Sähköisen asioinnin käyttö on

jäsenelle maksuton.

47


Virtaa työhön

Palstalla esitellään vaativassa työssä olevia prolaisia, joiden harrastus on hyväksi aivojen toimintakyvylle.

Vieläkin ehdit mennä metsään Alussa oli teltta, jota Anne ja Heikki Sulander eivät osanneet pystyttää. Nyt heidän tavoitteensa on nukkua sata yötä ulkona. Rinkkaputki-blogissaan pariskunta paljastaa, miten retkeily vei heidän sydämensä.

48

– Teillä on vissiin tulitikut mukana? Jyväskyläläinen Heikki Sulander osoittaa kysymyksensä laavulle tulleelle pariskunnalle, joka ryhtyy asettelemaan puita nuotiopaikalle. – On, sinullako ei ole? – On minulla tulitikkurasia, mutta se olikin täynnä käytettyjä tikkuja, Sulander sanoo. Hän ei anna kömmähdyksensä latistaa hyvää tuultaan, vaikka kolea syyssää on jo saanut vetämään hartiat korviin. On myöhäinen iltapäivä, ja Heikki odot-


Luetko jonkun muun prolaisen blogia? Lähetä vinkki: katja.palhus@ proliitto.fi

taa vaimoaan Anne Sulanderia jyväs­ kyläläisellä lähilaavulla. Aviopari viettää tänään vain vähän aikaa yhdessä. He työskentelevät yritysasiakkaita palvelevina teknisinä asiakasneuvojina Soneralla ja istuvat tavallisesti lähes vierekkäisissä työpisteissä. Tänään välimatkaa oli kuutisenkymmentä kilometriä, sillä Anne opiskelee päivän Jämsässä. Hän kouluttautuu työn ohessa erä- ja luonto-oppaaksi, koska ”harrastus karkasi käsistä”. Retkeilystä on lyhyessä ajassa tullut

Sulandereiden yhteinen intohimo, josta he myös bloggaavat yhdessä. Mikä sai toimistohiiret lumoutumaan luonnosta?

Kurssi, joka muutti kaiken Kun Anne Sulander saapuu, nuotiossa rätisee komea valkea. Laavuolosuhteissa pariskunta tuntee olonsa kotoisaksi. Muutama vuosi sitten ajatus metsään lähtemisestä olisi aiheuttanut epävarmuutta. Miten retkellä pärjää? Anne havahtui vähän päälle kolme-

kymppisenä siihen, että omasta kunnosta ja hyvinvoinnista täytyy huolehtia paremmin. Lenkkeillessään ja pyöräillessään hän huomasi ulkoliikunnan virkistävän sisällä kököttämisen jälkeen. Keväällä 2015 hän huomasi Facebookissa aikuisten retkeilykurssin. Anne sai valokuvausta rakastavan Heikin mukaansa mainostamalla, miten hienoja kuvia luonnosta saisi. Sulanderit ihastuivat luonnossa liikkumiseen ja ostivat kirpputorilta ensimmäiset varusteensa. 49


Retkeily on opettanut kärsivällisyyttä ja vaatimattomuutta. Kehitys näkyväksi Sulanderit alkoivat retkeillä kotiseudullaan ja perustivat noin vuosi sitten retkeilyaiheisen Rinkkaputki-blogin. Kokemusten jakaminen somessa tuntui luontevalta. – Minulla on aina ollut blogi. Edellinen kertoi elämästäni yleisesti. Nyt halusin erikoistua, Anne Sulander kertoo. Hänen miehensäkin innostui, koska blogissa voi jakaa valokuvia. Anne alkoi vastata teksteistä ja Heikki ulkoasusta. Näkökulman valitseminen kävi helposti. Netti on pullollaan kokeneiden harrastajien blogeja, mutta kuinka moni myöntää auliisti olevansa aloittelija? – Me olemme opetelleet retkeilyä samalla kun bloggaamme, Heikki sanoo. Pariskunta toivoo rohkaisevansa muitakin aloittamaan retkeilyharrastuksen aikuisella iällä. Blogin tunnuslause on ”Koskaan ei ole liian myöhäistä mennä metsään”. Postaukset käsittelevät retkien suunnittelua, varusteita sekä itse retkiä. Lisäksi Anne ja Heikki ovat aloittaneet juttusarjoja erilaisista haasteista. Nyt pyrkimyksenä on nukkua vuoden aikana sata yötä ulkona. Heikki Sulander ylläpitää englanninkielistä sisarblogia Likely Gone Hikin­ gia, joka syntyi alun perin palvelemaan heidän amerikkalaista ystäväperhettään. Anne toivoo kansainvälisen näkyvyyden poikivan kiinnostavia yhteistyökuvioita.

Pakko päästä Lappiin Antoisimpia retkikohteita ovat pariskunnan mielestä korkeat paikat, joista näkee kauas. Heikki Sulander kokee maisemat kameran linssin läpi. – Lyhytkin reissu saattaa kestää, koska minun pitää pysähtyä monta kertaa kuvaamaan. Nyt Anne on jo hyväksynyt sen, Heikki sanoo. Kokemuksen karttuessa reviiri on laajentunut. Viime kesän korvalla Sulanderit patikoivat viikon Hetta-Pallas-reitillä Tunturi-Lapissa. Sen jälkeen iski Lapinhulluus. 50

Anne ja Heikki retkeilevät kamera edellä. Nykyään Anne osaa jo ehdottaa kuvauskohteita, joista siippa voisi innostua.

Samoihin maisemiin piti päästä taas syksyllä. Pariskunta maalasi kaksi viikkoa Metsähallituksen rakennuksia vapaaehtoistyöntekijöinä. Seuraava pohjoisen-reissu on suunnitteilla joulun tienoille, jotta Heikki pääsisi valokuvaamaan tähtiä. Reissaaminen ei onnistuisi ilman työpaikan hyvää lomapolitiikkaa. Sulanderit ovat onnellisia siitä, että Soneralla voi vaihtaa lomarahoja vapaiksi. Heille työ teknisessä asiakaspalvelussa on mieluista ja tärkeää. Hyvinvointi on kuitenkin yhtä tärkeää. – Kun harrastaa intohimoisesti, elämä on täydempää. Se ehkäisee tylsyyteen vajoamista, Anne kiteyttää.

Ilon ja hyödyn lähde Retkeily on avannut avioparille uuden maailman. He ovat löytäneet lähteen, josta voi ammentaa virkistystä, parempaa kuntoa ja syvempää unta. Heikki Sulander arvostaa sitä, että voi milloin tahansa mennä rauhoittumaan lähimetsän siimekseen. Retkeily on opettanut myös kärsivällisyyttä ja vaatimattomuutta.

– Olen oppinut pärjäämään vähällä. Patikoiminen tai autiotuvan maalaaminen tuntuu palkitsevalta, koska edistymisen näkee konkreettisesti. Rauhallisessa ympäristössä oppii keskittymään tähän hetkeen. – On helpompaa työskennellä ihmisten kanssa, kun on jo harrastuksessa oppi­nut oikean mielentilan luomisen, Anne pohtii. Työelämässä on käyttöä myös kirjoittamis-, valokuvaus- ja sometaidoille, joita bloggaaminen kehittää. Anne Sulanderin mielestä bloggaamista ohjaava kunnianhimo vahvistaa halua hoitaa myös ansiotyö laadukkaasti. Erämaassa kulkiessaan Sulanderit eivät malta olla testailematta kännyköitään. – On hyvä huomata, että meillä on yleensä hyvä kuuluvuus. Se tuo uskoa omaan työhön.  Minna Hotokka Kuvat Olli-Pekka Latvala

Annen ja Heikin blogi osoitteessa www.rinkkaputki.com


Hyvä hetki töissä

Suklaa kantaa iltapäivän läpi

Eihän se terveellistä ole, mutta on kiva kun työkaverit tuovat lomareissuiltaan aina jotain suklaa- tai karkki­tuliaisia töihin.

Kiky ei muuta työaikaa Työpaikallamme saatiin neuvoteltua sopimus siitä, että meillä ei ole tarvetta pidentää työaikaa kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Työnantajan mielestä pidempi työaika ei parantaisi tulosta.

Tiikerikonttori

Pikkujoulut yhdistävät

Liikunta yllätti

Meillä pikkujoulut yhdistävät porukan, koska vuokra- ja muut pätkätyöläisetkin kutsutaan. Vaikka juh­lien järjestelyissä on säästetty vuosi vuodelta, niitä ei kuitenkaan peruta, mikä on hyvä. Olemme pikkujoulumme ansainneet!

Eilen kuntoileva työkaveri yllätti ja komensi koko porukan toimistossa taukoliikkumaan: pyörittämään hartioita, kyykistelemään ja taivuttelemaan. Kukaan ei saanut laistaa, kun käsky kävi. Lisää tällaista!

Etätyössä keskityn Olen alkanut tehdä pari–kolme päivää viikossa etätyötä kotona. Toimistolla olen, kun on palavereja tai muuta läsnäoloa vaativaa. Työpiste voisi olla missä vain, missä on pöytä, netti ja työrauha, vaikka kirjastossa tai kahvilassa. Meluisa avokonttori ei inspiroi.

Lähetä oma hyvä hetkesi

sähköpostilla pro@unionimedia.fi otsikolla Hyvä hetki töissä, tai Facebook-viestinä ammattiliitto Prolle.

Kasper Strömman

51


Minä olen pro

Sakari Pirhosen mielestä vaikeiden teknisten tukipyyntöjen ratkaiseminen on palkitsevaa. Hän vastaa puheluihin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

52


Hallitsen pelin, koska minä olen pro P

arhaat puhelut Raha-automaattiyhdistyksen asiakaspalvelukeskukseen tulevat hämmentyneiltä kuluttajilta, kertoo Sakari Pirhonen. – Mukavinta on vastata puheluun, kun asiakkaamme soittaa ja ihmettelee, onko tässä meneillään jokin vitsi, kun tilillä on yllättävästi enemmän rahaa kuin ennen. Asiakasneuvoja Sakari Pirhonen tarkistaa asiakkaan sähköisen pelitilin tiedot, ja yleensä saldon selittää isompi voitto pelissä. RAY:n asiakaspalvelukeskuksessa Espoon Leppävaarassa noin kolmenkymmenen hengen tiimi vastaa sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden puheluihin ja viesteihin ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Keskus hoitaa myös Casino Helsingin myyntipalvelun sekä RAY:n vaihteen. Pirhosesta asiakaspalvelu on ongelmanratkaisua. Esimerkiksi vaikeampien teknisten tukipyyntöjen ratkaiseminen on palkitsevaa. Hän vastaa puheluihin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. – Työ on monipuolista ja muutosherkkää, myös vikatilanteet näkyvät heti meillä ja siksi reagointi on välillä haastavaa. Onneksi on huippuluokan työkaverit! Kollegoilta saa puoliavokonttorissa helposti neuvoja ja taustatukea negatiivisiinkin asiakaskohtaamisiin. – Olen oppinut kuluttajanäkökulmasta paljon, millaiset asiat kuluttajia harmittavat ja miten harmitukset voi kääntää iloksi.

”Vain kerran Suomen historiassa” Luottamusmiehenä Sakari Pirhonen vastaa myös työkaverien kysymyksiin. – Nyt kun rahapeliyhtiöiden yhdis-

tyminen alkaa konkretisoitua, se aiheuttaa paljon epätietoisuutta ja epävarmuutta. Moni on huolestunut työnkuvastaan ja tulevaisuudesta, kertoo vuoden 2016 alussa luottamusmieheksi valittu Pirhonen. Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton toiminnot yhdistetään. Vuoden 2017 alusta rahapelitoimintaa hoitaa vain yksi uusi yhtiö, Veikkaus Oy. Marraskuussa alkaneiden peliyhtiöiden yt-neuvottelujen piirissä on parhaillaan lähes 2 000 henkilöä. – Neuvottelujen alussa kerrottiin, että kaikille pitäisi löytyä työpaikka pois lukien avustusosasto, jonka toiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle. Toistaiseksi vasta johtoryhmä on nimitetty, ja toiminta uudessa Veikkauksessa alkaa vuoden 2017 alusta. Hynttyyt lyödään yhteen ja työt jatkuvat uudessa väliaikaisessa toimipaikassa Helsingin Pohjois-Haagassa. Sen sijaan Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton työehtosopimukset ovat hyvin erilaiset ja eritasoiset. Yhden, uuden työehtosopimuksen neuvottelu niiden pohjalta on mutkikasta. – Epäilen, että rahapeliyhtiöt yhdistyvät vain kerran Suomen historiassa. Se on haastava homma. Pirhosen mukaan pääluottamusmiehet haluavat hoitaa tes-neuvottelut hyvin, vaikka aikataulu on kuolettavan hätäinen. Pron sopimusalavastaava ja palvelusektorin johtaja ovat mukana neuvotteluissa.

Aikalisä erimielisyyksiin Vastapainoa Sakari Pirhosen työhön tuo jalkapallon ja futsalin tuomarointi. Pir-

Sovittelijan taitoja voisi hyödyntää myös luottamusmiehenä.

honen viheltää miesten pelejä kakkosdivarissa ja naisten pelejä liigassa. Kentällä saa kuulla monisäikeistä palautetta. – Kun aloitin 15-vuotiaana, se tuntui rankalta. Otin itseeni, mutta siitä olen kasvanut ohi kauan sitten. Usein joku jäätävä vitsi laukaisee tilanteen, ellei tilanne etene pelirangaistukseen. Toisenlaista pelin pysäyttämistä Pirhonen on harjoitellut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riita- ja rikosasioiden vapaaehtoissovittelussa. Siinä rikoksen tai riidan osapuolet voivat käsitellä uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Pirhonen on miettinyt, voisiko hyödyntää sovittelua myös luottamusmiehenä. – Näen luottamusmiehen roolin sovittelijana tilanteessa, jossa järkevällä keskustelulla pääsee usein eteenpäin. Hänestä eripuran taustalla on usein väärinymmärrys. – Ihminen on erehtyväinen. En halua uskoa ihmisistä pahaa, sillä kaikista löytyy hyvää. No, ehkä joskus hyvän löytäminen on hiukan vaikeaa, hän naurahtaa.  Katja Palhus Kuva Riitta Supperi

53


Suora kysymys

Koska taas tulee

eläkeuudistus? Vastaajana Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

54


A li tA lo –MArti kAi nEn–nuMMi nEn– Si ni SAl o – t iA i n E n

Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes vastasi Pro-lehden suoraan kysymykseen.

A

T

yöeläkelainsäädäntöä on uudistettu vähän väliä. Koska tulee seuraava uudistus? Tuorein eläkeuudistushan tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Sen myötä eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen vuonna 2025, ellei toisin päätetä. Työeläkejärjestelmää uusitaan, että se pysyisi kestävänä. Lokakuussa Suomen eläkejärjestelmä nimettiin maailman luotettavimmaksi kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa. Se oli hyvä uutinen. Me suomalaisethan emme itse osaa arvostaa puhdasta hanavettäkään, ennen kuin joudumme ostamaan vettä kaupasta.

E n s i- il t

Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä aiotaan sitoa elinajan kehitykseen. Onko selvitetty, nouseeko ihmisten työkykyinen aika elinaikaa vastaavasti? Sitä ei ole helppo selvittää, enkä tiedä onko yritetty. Työkyky on toimintakyvyn ja työn yhteensopivuutta, ja työ muuttuu koko ajan. Työkyvyttömyyseläke on järjestelmässä vakuutuksena työkyvyttömyyden varalta. Työterveyspalvelujen ja työkyvyn arvioinnin tarve lisääntyy, kun yhä iäkkäämmät jatkavat työelämässä. Onko se otettu huomioon työeläkeuudistuksen valmistelussa? Se ei sinänsä liity työeläkeuudistuksen valmisteluun. Työterveyshuoltohan on työnantajan kustannettavia asioita. Toivottavasti joskus tulee aika, jolloin työeläkekuntoutuspäätöksiä tehdään enemmän kuin työkyvyttömyyseläkepäätöksiä. Joutuvatko palkansaajat rahoittamaan tulevaisuudessa yhä suuremman osan lakisääteisestä työeläkkeestään? Kyllä, mutta se ei johdu eläkeuudistuksesta. Niin sopivat työmarkkinaosapuolet kilpailukykysopimuksessa, jotta työllistämisen kustannuksia saataisiin alemmas. Se alkaa vaikuttaa asteittain ensi vuoden alusta. Pron nuorisofoorumilaisia haastateltiin lehden edelliseen numeroon, eikä kukaan heistä uskonut saavansa joskus työeläkettä. Mitä sanoisit heille? Tuo on ikävä kyllä nuorten aikuisten yleinen fiilis. Järjestelmämme on kuitenkin rakennettu niin, että myös tulevien polvien nyt ja tulevaisuudessa karttuvat eläkkeet pystytään rahoittamaan. Muistan itsekin 30-vuotiaana ajatelleeni, että aika surkealta se työeläkkeeni näyttää. Mutta sen ikäisellä on pitkä tie 67–70-vuotiaaksi, johon mennessä eläke karttuu täyteen määräänsä. Nythän myös pätkätyöt kartuttavat työeläkettä. Ennen 1990-luvun loppua näin ei suinkaan ollut, vaikka maksut kerättiin. Lamasta huolimatta työeläkejärjestelmää on koko ajan kehitetty muuttuvan työelämän myötä. Tiina Pelkonen Kuva Tuomas Marttila

a

16.2.2017

(1,98€/min+pvm) (0,60€/min+pvm) 900 Ali tAlo 0600 • MArti kA30 i nEn • nuMMilippu.fi nEn • S0600 i ni SAl o 900 • t i Ain En hmlteatteri.fi 10 20

LIPUT: 38/34/31 €

OHJAUS:

CHRISTIAN LINDROOS

63 ESITYSTÄ AJALLA 26.1.-13.5.2017

ENSI-ILTA PORIN ENTISELLÄ OLUTTEHTAALLA 28.1.2017

TARINA SUOMALAISESTA SISUSTA JA SANKARUUDESTA

HALLITUSKATU 14, PORI

|

LIPUT: 02 6344 840

|

PORINTEATTERI.FI


Osallistu ja voita 500€ arvoinen matkalahjakortti

Arvonta Arvomme kolme 10.1.2017 500 euron arvoista matkalahjakorttia kaikkien niiden Pron jäsenten kesken, joilla on jäsentiedoissaan ajantasainen sähköpostiosoite. Tarkista omat tietosi kirjautumalla Proplussaan jäsennumerollasi ja valitsemalla etusivun vasemmasta laidasta . Lisätietoja ja säännöt: www.proliitto.fi/arvonta.

Jäsenetukohteen oikea ratkaisu Edellisen lukijakilpailun oikea vastaus oli Ruka. Kirjapalkinnon voitti Riitta Rauhanen Tampereelta.

Heikki Salo kiinnosti

Ruka-Kuusamo Matkailu ry

Edellisen numeron jutut Kouluttaudu kotisohvalla sekä Mikä minusta tuli isona/ Heikki Salo jakoivat luetuimman jutun ykkössijan. Anna Tienhaaran kolumni Uskalla epäonnistua sijoittui kolmanneksi.

56

Lukijat haluaisivat nähdä lisää juttuja muun muassa työhyvinvoinnista, uusia vinkkejä työnhakuun sekä eläkeasioista. Voittoisa palaute tuli Leena Parikalta Lappeenrannasta.


Jäsenedut

Koe Levi jäsenetulomalla Leville

L

evin talvea ja kevättä myydään parhaillaan. Pron jäsenille tuttu Kylpylä­hotelli Levitunturi, uudelta nimeltään Levi Hotel Spa, uusii yritys­ ilmettään. Levin Matkailukeskuksen toimitusjohtajan Sanna Leinosen mukaan Levillä ei ole hiljaista kautta edes tammi-helmikuulla. – Kansainvälisiä matkailijoita saapuu Lappiin niin paljon, että majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin, Leinonen sanoo. Hotelli on kevään ja kesän aikana uusi­ nut nimensä ja yritysilmeensä. Ravintoloiden ruokalistat on päivitetty ja uusi pizzaravintola avattu. Tämän vuoden remontit saatiin valmiiksi sopivasti talvi­ sesongin alettua. Prolaiset ovat hotellille tärkeä asiakasryhmä. – Prolaiset ovat uskollisia asiakkaitamme ja heissä on kokeneita Lapin kävijöitä jopa vuosikymmenien ajalta. Meillä on palveluja sekä perheellisille että yksin matkustaville.

Hiihtoa kevääseen saakka Levin talvikausi alkaa marraskuun alussa Maailmancupin hiihdoilla ja jatkuu huhtikuun lopulle. Sanna Leinosen suosikkiaika on huhtikuu, jolloin on valoa ja aurinkoa, mutta myös riittävästi lunta hiihtämiseen. – Muistetaan myös kesä ja syksy, silloinkin Levillä on paljon tekemistä. Kylpylähotelli Levitunturi tarjoaa myös ohjelmaa, kuten ohjattua liikuntaa asiakkailleen. – Pron jäsenille on tulossa ekstraetuja ja -alennuksia. Niistä kannattaa kysellä, Leinonen sanoo. Levin matkailukeskus sijaitsee Sirkan kylässä, Kittilän kirkonkylästä ja lentoasemalta pohjoiseen. Lapin hiihtokeskuksista Levi on vilkkain. Laskettelurinteiden ja latujen lisäksi keskuksessa on useita hotelleja, ravintoloita, kauppoja ja muita palveluja. Koulujen hiihtolomasesongin eli viikkojen 8–10 aikana Levillä käy paljon lapsiperheitä, myö-

Kylpylähotelli Levitunturissa on uima-altaita sisällä ja ulkona. Ulkoaltailta voi ihailla talvisin myös revontulia.

hemmin keväällä enemmän aikuisia. Kylärakenne on tiivis, joten matkailija pärjää ilman omaa autoa. Lentäen Kittilään pääsee Helsingistä ja junalla joko Kolarin tai Rovaniemen kautta. Esimerkiksi Kolariin tulevilta junilta linjaauto tuo matkailijat Leville. – Levillä löytyy erilainen ruokaravintola vaikka joka illalle. Luonto on yhtä lä-

hellä kuin muissakin Lapin keskuksissa, ja illalla voi saunan jälkeen valita paikan jonne lähteä syömään ja vaikka tanssimaan, Sanna Leinonen sanoo.  Pirkko Koivu Kuva Levi Hotel Spa

Jäsenetutarjoukset Levi Hotel Spa antaa prolaisille 50 prosentin alennuksen majoitushinnasta. Alennus on henkilökohtainen ja voimassa vielä tänä vuonna. Alennus koskee myös samassa huoneessa majoittuvia 6–14-vuotiaita samaan talouteen kuuluvia lapsia, mutta ei jäsenen puolisoa. Perhetarjous: Tee varaus huhtikuulle, ja yksi 6–14-vuotias majoittuu huoneessa ilmaiseksi (ei voimassa 14.–16.4.). Tarjous koskee uusia varauksia, jotka tehdään tämän vuoden joulukuun loppuun mennessä. Jäsenetu koskee vain Levi Hotelliin suoraan tehtyjä varauksia. Jäsenedut saat käyttöösi jäsenkortilla. 57


T

urun telakan pääportilla on tyytyväinen mies. Osmo Salo on asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden luottamusmies, jonka työnantaja on juuri ilmoittanut saaneensa kahden uuden loistoristeilijän tilauksen. Edelliset kaksi saatiin syyskuussa. Varsinaisuomalaiseen tapaan riemu purkautuu hillitysti: – Täytyy myöntää, että nyt menee vähän paremmin, Salo sanoo. Samalla kun telakka ilmoitti uusista tilauksista, se kertoi investointiohjelmastaan ja lisäväen tarpeestaan. Oman henkilökunnan määrää lisätään noin viidelläsadalla 1 800:aan. Täydellä kapasiteetilla pyöriessään telakka työllistää yhteensä 15 000 ihmistä alihankintaketjunsa kautta. Työllisyysvaikutuksen ymmärtää paremmin, jos miettii hankkeen kokoa: ison risteilijän tuotantoa varten telakan hankintaosasto joutuu kirjoittamaan pitkän kauppalistan. Siinä on noin kolme miljoonaa yksittäistä tavaraa, jotka jonkun täytyy tehdä ja asentaa. Esimerkiksi tulevia risteilijöitä pienemmän Freedom of the Seas -risteilijän rakentamiseen meni 340 000 neliötä teräslevyä ja 2 000 kilometriä hitsaus­ aumaa. Siihen käytettiin 5 000 kilometriä sähköjohtoa, 5 800 neliötä ikkunoita ja melkein puoli miljoonaa litraa maalia. Perinteisen laskutavan mukaan ison risteilijän hinnasta noin 80 prosenttia on ulkoa ostettavaa tavaraa ja työtä. Jos risteilijä maksaa noin 800 miljoonaa, siitä voi laskea työllisyysvaikutukset. Meyerin Turun telakan tilauskirjassa on nyt kymmenen risteilijätilausta, ja viimeisin tästä satsista valmistuu 2024.

Vakavarainen omistaja Osmo Salon mukaan telakan huikean nousun ratkaiseva tekijä on uuden omistajan vakavarainen asema ja sitoutuminen. STX:n aikanahan telakka oli konkurssin partaalla. Se ei saanut lainoitusta eikä takauksia uusille tilauksille. Samaa sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Hän on telakan entisiä toimihenkilöitä ja on istunut sekä Meyerin että sen edeltäjien hallituksissa. – Suomessa oli aikaisemmin vaikea saada rahoitusta laivaan. Kaikki halusivat eroon koko alasta. Meyerin hallituksessa alettiin tehdä päätöksiä, joista oli 58

Auringonlaskun

Nyt menee vähän paremmin, telakan luottamusmies Osmo Salo sanoo.

vain puhuttu edelliset 20 vuotta. Silloin lähtivät myös investoinnit liikkeelle. Salon mukaan ratkaisevaa on tietysti osaaminen paitsi rakentamisessa, myös suunnittelussa ja projektinhallinnassa. – Energiatehokkuus, vähäpäästöisyys, innovaatiot ja aikataulujen pitäminen ovat asioita, joita asiakkaat arvostavat.

Työt aloitetaan jo ennen tilausta Ennen kuin toimitusjohtaja Jan Meyer voi sujauttaa allekirjoitetun risteilijätilauksen tai sitä koskevan aiesopimuksen povitaskuunsa, on töitä tehty jo pitkään. Asiakkaalla on näkemys siitä mitä hän haluaa, ja telakalla pitää olla visio siitä miten se toteutetaan.

– Siinä vaiheessa telakan oma suunnitteluporukka työstää tarjousta. Lopputulos esitellään varustamolle, joka on saanut esitykset myös muilta telakoilta, Osmo Salo sanoo. – Tässä vaiheessa on pärjättävä, jotta pääsee jatkoon, hän lisää. Kun suunnitelmaa päästään hieromaan, esitykset täsmentyvät. Kun kauppa kätellään tehdyksi, niin telakalla on jo selkeä näkemys, miten projekti etenee. Sen mukaan myös edetään. Suomalaisten etu eli Jorma Malisen mukaan ”maailman mittaluokassa ainutlaatuinen osaaminen” tulee tässä vaiheessa esiin. – Mikään muu telakka ei pysty rakenta-


alan huikea nousu

maan tällaisia, monipolttoainetekniikalla toimivia, laivoja. Viimeisin innovaatio on polttokennot, joilla tuotetaan hotellipuolen sähköt. Siitä ei tule lainkaan saastetta, vaan jäte on puhdasta vettä. Laivat myös lähtevät ajallaan, mikä on ainutlaatuista koko alalla.

Koko ala porskuttaa Meyer Turku ei ole ainoa suomalainen telakka, jolla menee hyvin. Rauman uudelleen henkiin puhallettu telakka sai syyskuussa neljän laivan tilauksen puolustusvoimilta, ja siellä rakennetaan myös tekosaaria Persianlahdelle. Helsingin telakka luovutti syyskuussa uusimman jäänmurtajansa liikenne-

virastolle, ja tekeillä on neljä jäätä murtavaa alusta Venäjän suurimmalle varustamolle. Jorma Malisen mukaan kaikilla Suomen telakoilla on vahva erikoisosaaminen ja siitä on nyt kysyntää. Esimerkiksi erikoisaluksista on Venäjällä jatkuva lisätarve. Maailman risteilybisnes kasvaa 4–6 prosenttia vuodessa, ja Carnival Cruises tulee tarvitsemaan noin 40 uutta alusta. – Mielenkiintoista on myös nähdä mistä USA hankkii tulevat jäänmurtajansa. Maailman murtajista 70 prosenttia on rakennettu Suomessa. Vuorineuvos Ole Johanssonin vetämän telakkatyöryhmän raportissa vuonna 2013 telakkateollisuutta pidettiin au-

ringonlaskun alana ja Turun telakkaa kypsänä lopetettavaksi. Raportin muisteleminen saa vieläkin sekä Osmo Salon että edeltäjänsä Jorma Malisen hiuskarvat pystyyn.  Pekka Kaipainen Kuvat Suvi Elo

Länsirannikolla menee hyvin Muitakin hyviä uutisia kuuluu Suomen länsirannalta: Uudenkaupungin auto­ tehdas ilmoitti marraskuussa tuhannen henkilön rekrytoinneista. 59


Sivu- vai päätoiminen yrittäjä?

Y

hä useampi prolainen joutuu pohtimaan itsensä työllistämistä. Uravalmentaja suosittelee verkostoitumista ja työosuuskuntaan liittymistä. Tuoreen lakimuutoksen mukaan kaikki itsensä työllistäminen rinnastetaan yrittäjyyteen. UpPartnersin uravalmentaja Susan Calonius varoittaa, että itsensä työllistäjä voi menettää oikeuden työttömyysturvaan, jos yrittäjyys katsotaan päätoimiseksi. – TE-keskukselle on helpompaa, jos työsuhteessa oleva henkilö myy sivutoimisesti palvelujaan laskutuksella. Hänet lasketaan sivutoimiseksi yrittäjäksi, joka on päätoimisesti työsuhteessa. Näin oikeus työttömyysturvaan säilyy, Calonius sanoo. Laissa ei ole määritelty, kuinka monta tuntia sivutoiminen yrittäjä saa tehdä tai kuinka monta euroa tienata. Jos palkkatyötä ja laskulla tehtävää työtä on yhtä paljon, hänet voidaan luokitella yrittäjäksi. TE-keskus selvittää, onko työntekijä työttömyysturvalaissa tarkoitettu pää- tai sivutoiminen yrittäjä. – Jotkut 300 euroa kuukaudessa laskuttaneista asiakkaistani on katsottu yrittäjiksi. Calonius suosittelee itsensä työllistäjiä liittymään johonkin työosuuskuntaan, johon kuuluu vähintään kahdeksan jäsentä. Jos jäseniä on vähemmän, heidät tulkitaan yrittäjiksi. Tässäkin tapauksessa TE-toimisto tekee aina päätöksen, ja isoonkin työosuuskuntaan kuuluva voidaan joskus tulkita yrittäjäksi.

Verkostoituminen kannattaa Itsensä työllistäjällä ei ole pomoa hengittämässä niskaan, ja työt voi tehdä kun itselle sopii. Tottumaton voikin joko ylirasittua tai tehdä työnsä tehottomasti. Työpaikalla ei voi myöskään purkaa sydäntään, tuulettaa tai kysellä apua kahvihuoneessa. Susan Calonius suosittelee laajaa verkostoitumista muiden yrittäjien kanssa. Nykyään on tarjolla paljon yhteisöllisiä 60

Itsensä työllistäjän muistilista „„Älä myy osaamistasi alihintaan. Pakolliset vakuutuskulut

ja lomaosuus täytyy sisällyttää laskutushintaan.

„„Mieti kohderyhmäsi tarkkaan. „„Älä haali liikaa hommia. „„Verkostoidu: Käytä somea ja käy tapahtumissa.

Liity yrittäjien suositusorganisaatioon: www.bni.fi

„„Voit toimia kevytyrittäjänä, esimerkiksi www.ukko.fi -palvelun

kautta. Byrokratia helpottuu, mutta TE-keskus voi katsoa kevytyrittäjyydenkin päätoimiseksi yrittämiseksi.

„„Hanki tukea saman alan yrittäjistä.

työtiloja, joita kannattaa hyödyntää. Asiakkaissaan Calonius on huomannut yhteisiä piirteitä: – Heillä on substanssiosaamista eli he osaavat oman alansa erinomaisesti. Osaamisensa myyminen on monelle silti vaikeaa. Koska kukaan ei tule hakemaan lahjakkaita ihmisiä kotoa, kannattaa tehdä markkinointisuunnitelma. Ellei liity osuuskuntaan, joutuu itse ottamaan vastuun kokonaisuudesta byrokratioineen. Puhelinneuvontapalvelua tai tiettyä instanssia ei apua tarvitseville ole. Pellervo.fi-sivuilla saa tietoa osuuskunnan perustamisesta. Myös ammattiliitoissa löytyy asiantuntemusta. Nämä palvelut sopivat työsuhteessa olevalle, mutta työttömän kysymyksiin vastaa parhaiten oma virkailija TE-keskuksella.

Sinnikkäät pärjäävät yrittäjinä Kaikki eivät sovi yrittäjiksi, mutta monia asioita voi opetella. Calonius mainitsee sinnikkyyden, pitkäpintaisuuden ja tietynlaisen itsevarmuuden tärkeinä ominaisuuksina.

– Myyntitilanteessa pitää osata kääntää ”Ei” ”Jooksi”. On tärkeätä, että seisoo tuotteensa tai palvelunsa takana, hän sanoo. Yrittäjän täytyy kestää epävarmuutta, koska tulot voivat vaihdella kuukaudesta toiseen. Vaikka yrittäjyys ei aina ole ruusuilla tanssimista, on tilanteita joissa se selvästi kannattaa. – Järkevintä se on, jos on tehnyt sen alan hommia ja löytyy valmiiksi asiakkaita ja verkostoja. Tuotteen tai palvelun täytyy myös olla myyvä. Aloitteleva yrittäjä voi hakea starttirahaa, ja Uusyrityskeskuksesta saa neuvoa esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja budjetin laatimiseen. – Jos suunnitelma senkin jälkeen näyttää lupaavalta, kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Tai jos on joku mieletön tuote, kuten Pokémon Go, Calonius sanoo. Jälkimmäisessä tapauksessa ei valmista asiakaskuntaa edes tarvita. 

Jessica Suni


Tapahtumakalenteri • Syksy

Saat lehden sisällöt runsaana uutiskirjeenä ensi vuoden maaliskuusta alkaen, kun laitat sähköpostiosoitteesi ajan tasalle. Kirjaudu jäsennumerollasi www.proplus.fi. Varmista, että yhdistyksesi proplus-sivu on julkaistu.

Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry, veteraanijaosto Vuosikokous ke 11.1.2017 klo 13 yhdistyksen toimistolla Hämeenkatu 15. Kahvitarjoilu. Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Valitaan

Loimaan Seudun Toimihenkilöt Pro ry Vuosikokous ravintola Ankkuripaikassa to 2.2.2017 klo 18. Sääntömääräiset asiat. Tarjoilun vuoksi ilm. viim. 29.1. paivi.virtanen7@gmail.com ST-Toimihenkilöt ry Vaalikokous to 15.12.2016 klo 16. Osoite: Särkiniementie 3, Helsinki

Tampereen konsulttitoimihenkilöt Pro ry Toivotamme jäsenillemme leppoisaa joulun odotusta ja rauhaisaa joulua. Johtokunta vetäytyy joulun viettoon ja palaa takaisin tammikuussa 2017. Yhdistyksen sähköpostia luetaan tietenkin tässä välissä. Mikäli yhteydenottoja tulee, olemme yhteydessä. Muistakaa käydä myös Proplussassa lähettämässä joulun toivotuksia yhdistykselle ja kaikille tutuille. Kaunein jouluntoivotus, mikä yhdistyksen sivuilla on julkaistu, tullaan palkitsemaan esimerkiksi elokuvalipuilla.

Rauhaisaa joulun ajan odotusta, pidetään lippu korkealla! Pro-Seniorit Etelä-Pohjanmaan kerho Vuosikokous torstaina 26.1.2017 klo 13 toimistolla, os.Rakuunakatu 6 Seinäjoki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat mm.toimintasuunnite lma,talousarvio ja valitaan toimikunnan jäsenet alkaneelle vuodelle. Ilmoita tulostasi Leenalle p.040-837 8501 tai l.laitila@netikka.fi 23.1.mennessä. Kahvitarjoilu, tervetuloa.

Kymi-Saimaan aluejohtokunta

Taivaalta sataa hienoista lunta, kaunis on joulun valtakunta. Pixhill.com

Pro-lehti muuttuu verkkosisällöksi

puheenjohtaja vuodeksi 2017 ja johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle vuosiksi 2017–2018. Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2016, talousarvio sekä vuoden 2017 toimintasuunnitelma. Tervetuloa kaikki Lahden yhdistyksen ja Senioriyhdistyksen veteraanit Lahden seudulta. Pikkujoulumatka. Lähdemme 20.12. klo 10 Lahden vanhan linja-autoaseman tilausajolaiturista museon edestä Saaren joulumaahan ja Kotipiiriin. 10 euroa kerätään bussissa. Sitova ilmoittautuminen 16.12. mennessä Matti Ruokolaiselle puh. 040-544 0995 tai matti.ruokolainen@gmail.com.

Lämpö on vallannut ihmisen pienen, löytänyt paikan, jouluisen mielen.

Kymi-Saimaan aluejohtokunta toivottaa alueensa yhdistyksille sekä niiden jäsenille Tunnelmallista Joulunaikaa ja Aktiivista Vuotta 2017!!

Lentokoneiden huumaa Vantaalla

Hyvässä seurassa

P

yhäinpäivänä 179 prolaista perheineen ja ystävineen saapui Vantaan ilmailumuseolle viettämään miestenpäivää ennakkoon. Osallistujat pääsivät tutustumaan ilmailumuseon lentokonetarjontaan, ilmailun historiaan ja ilmailuun liittyvään esineistöön. Suurimmaksi suosikiksi nousi 50luvun Convair-Metropolitan matkustajakone, johon pääsi kiipeämään ja ihailemaan tuon ajan matkustusmukavuutta ja nykyistä suurempia jalkatiloja. Kone on esiintynyt monessa elokuvassa ja mainoskuvauksessa. Lentokonesimulaattori oli monelle myös kiinnostava kokemus. Tapahtuman suosio yllätti tapahtuman järjestäjät. – Ilmoittautumiskiintiö täyttyi noin kymmenessä minuutissa, kertoo sopimusala-asiamies Piia Säkkinen Pron Helsingin aluetoimistosta. Kohteeksi ilmailumuseo valikoitui, koska se on mielenkiintoinen ja hyvien liikenneyhteyksien päässä. – Viime vuonna miestenpäivätapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja olimme automuseossa. Keväisin jär-

Miestenpäivän Ilmailumuseo-retken suosio yllätti järjestäjät. Kiintiö täyttyi minuuteissa.

jestämme perinteistä naistenpäivätapahtumaa. Tasa-arvon nimissä kaikki prolaiset perheineen ja ystävineen ovat tervetulleita sukupuoleen katsomatta, Säkkinen lisää. Tapahtumasta jäi iloinen fiilis, ja hyvää palautetta saatiin kasapäin. Kiitosta keräsi myös esittely, jossa kerrottiin liiton jäseneduista ja palveluista. – Mieltä lämmitti erityisesti nähdä

innostuksen pilke lasten ja vähän vanhempienkin silmissä. Siinä oli asiamiehen hymy herkässä. Osa oli myös mimmiporukalla liikkeellä. Osallistuneiden kesken arvottiin kolme museon lahjoittamaa lentosimulaattorilahjakorttia.  Lisää www.proliitto.fi >Uutiset > Järjestö/ Pro > Miltä näyttää 1950-luvun matkustajakoneen ohjaamossa?

61


Hyvässä seurassa

Asenne ratkaisi PRockissa!

V

arsinais-Suomen prolaisia tanssittanut PRock järjestettiin toista kertaa Turun legendaarisella Kårenilla lauantaina 8. lokakuuta. Kåren on Turun Hämeenkadun maamerkkejä, Åbo Akademin keltainen oppilaskuntatalo, jossa musiikki on pauhannut jo vuosikymmenten ajan. Vähintään yhtä päräyttävä oli artistikattaus. Ovien avauduttua funkkistalon salin täytti Hard Rock Company, jonka soundissa oli 1970-luvun hard rockia ja progressiivista metallia. Oman tuotannon lisäksi HRC coveroi Whitesnakea, Queenia ja Blackfootia. Suomirockin moniottelija PUU-2 esitti suomirock- ja pop-covereita ja omia käännöshittejä. Soundi kiersi hitaista balladeista rajumpiin rock-vetoihin, ja yleisö vakuuttui! Yhdeksän-kymmenen aikoihin lavalla nähtiin The American Band, joka bluesin, rockin ja Yhdysvaltojen etelävaltioista tutun southern rockin avulla viimeistään nosti tunnelman kattoon ja lämmitti paikalle saapuneen yleisön sateisesta ja kylmästä illasta huolimatta. Lopuksi lavalla nähtiin suomirockin ja popin legendat Neumann ja Dingo. Bändi pääsi täysin irti viimeistään Autiotalon, Nahkatakkisen tytön, Elämän sankarien ja Sinun ja minun soidessa. Yleisö rokkasi, ja valovoimainen bändi soitti yöhön saakka. Tilaisuus oli Turun Seudun Teknologia- ja Suunnittelutoimihenkilöt Pro ry:n, Varsinais-Suomen Energia-alan toimihenkilöt Pro ry:n, Turun Kemian- ja Laboratorioalan toimihenkilöt Pro ry:n, Turun Seutukunnan Toimihenkilöt Pro ry:n, Laivatekniikan Toimihenkilöt Pro ry:n sekä Diagnostiikka-alan Toimihenkilöt Pro ry:n yhteisponnistus.  Teksti ja kuva Nina Tuomainen Lisää: www.protv.fi.

62

Kuvassa on järjestäjiä kuudesta Turun seudun yhdistyksestä, vasemmalla PRock-idean isä Hannu Sairinen.

– Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon, ja se minua niin ravistaa, lauloi yleisö Dingon mukana.

Tiedä – älä luule!


Ammattiliitto Pro ry:n jäsenvakuutus • Tuoteseloste 15.2.2016 alkaen

Vapaa-ajan matkustajavakuutus Vakuutetut Vakuutettuina ovat liiton 17-67 -vuotiaat työssä käyvät ja työttöminä tai muuten tilapäisesti ilman palkkaa olevat liiton jäsenyhdistysten jäsenet sekä opiskelijajäsenet. Vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat lapset. Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa. Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi. Voimassaolo Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa vakuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelupaikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnuntietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Opiskelijalla opinto-ohjelmaan kuuluvalla ulkomaan työharjoittelujaksolla vakuutus on voimassa enintään 90 vuorokautta matkan alkamisesta. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Matkasairaus ja matkatapaturma Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja matkatapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta. Matkasairaus on odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana. Matkustajavakuutuksesta korvataan kuitenkin

myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahenemisen ensiapuluonteisen hoidon kuluja matkakohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen. Matkatapaturma on matkalla sattunut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Matkatapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa. Matkan peruuntuminen ja keskeytyminen Matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan alkaneen matkan muuttumista. Vakuutetun matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapaturma tai kuolema. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Peruuntumisen tai keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla. Matkan peruuntumis- ja keskeytymistilanteissa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä: · avio- tai avopuoliso · vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset · vakuutetun kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat lapset · vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, otto- ja isovanhemmat sekä sisarukset ja sisaruspuolet · miniät ja vävyt · yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkan Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissa Jäsenkortti, joka toimii myös matkavakuutuskorttina, on postitettu vakuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassaoleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Turva tekee yhteistyötä kansainvälisen hälytyskeskuksen SOS-Internationalin kanssa, joka auttaa matkailijoita ulkomailla sattuneissa sairaus-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. Se voi

esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskeskus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa. Matkatavarat Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Oma kotivakuutus saattaa kattaa myös matkatavaroille sattuvat vahingot.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vakuutetut Vakuutettuina ovat liiton 17-67 -vuotiaat työssä käyvät ja työttöminä tai muuten tilapäisesti ilman palkkaa olevat liiton jäsenyhdistysten jäsenet sekä opiskelijajäsenet. Vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle. Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa. Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi. Voimassaolo Vakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa. Henkilöillä, joilla ei ole työsuhdetta ja jotka eivät ansiotarkoituksessa harjoita yritystoimintaa, vakuutus on voimassa kokopäiväisesti. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Tapaturma Tapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Tapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma katsotaan tapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Jos tapaturmana korvattavasta vammasta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksia vain siltä osin, kuin hoidon tai haitan katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan tapaturmana korvatta-

vasta vammasta. Esimerkiksi tapaturmavamman taustalla saattaa olla iän mukanaan tuomia kulumia ja rappeutumia, joita ei katsota tapaturman seurauksiksi. Tapaturman hoitokulut Tapaturman hoitokuluja korvataan tapaturmaa kohti enintään vahinkohetkellä voimassa olleeseen vakuutusmäärään asti. Hoitokuluista vähennetään omavastuu kertaalleen jokaista tapaturmaa kohti. Vakuutuksen päättymisen jälkeen hoitokuluja korvataan enintään yhden vuoden ajalta. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa. Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta Tapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus määritellään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman haittaluokituksen mukaan. Haittaa määriteltäessä huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi vakuutetun ammattia tai harrastuksia. Haitan tulee ilmetä kolmen vuoden sisällä tapaturman sattumisesta. Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakorvauksesta. Pysyvän haitan korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Tapaturmainen kuolema Vakuutetun tapaturmaisesta kuolemasta maksetaan sovittu vakuutusmäärä. Edunsaajana ovat aina omaiset. Omaisilla tarkoitetaan vakuutetun puolisoa ja perintökaaren mukaisia perillisiä. Puoliso on henkilö, jonka kanssa vakuutettu oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Avopuolisoa ei katsota edunsaajamääräyksen mukaiseksi puolisoksi. LISÄTIETOJA Jäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löytyvät Prolle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www.turva.fi/pro. Vakuutusehdot saa myös Turvan toimipaikoista tai pyytämällä palvelunumerosta 01019 5110. Ammattiliitto Pro ry on ottanut jäsenilleen myös Järjestövakuutuksen järjestötehtäviin sekä ammatillisen vastuuvakuutuksen. Lisätietoa näistä vakuutuksista Turvan palvelusivuilla.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110


KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi

Katso

KUINKA VUOAIT VARAUT

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Profile for Unionimedia

Pro 4 2016  

Pro 4 2016  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded