Pro 2 2016

www.protv.fi

2 – 2016

#pankkielämää

Jäähyväiset konttorille

Maija Vilkkumaa

Artisti työllistää

5 vuosilomaa

Kiinassa päivää

Sijoitusasiantuntija pyllisti Bull Mentulalle

Kusettaako hallitus,

Jari Lindström?

Vuosien piina

päättyi iloon liiton avulla

Pasilasta uusi keskusta Pankkilainen ei saa olla liian hieno

Äänestä edustajistovaaleissa

Lapsen tapaturmavakuutus ilmaiseksi Kun keskität vakuutuksesi Turvaan, saat kaikille alle 18-vuotiaille lapsillesi vuodeksi tapaturmavakuutukset ilmaiseksi. Lue lisää turva.fi. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.

Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.3.–31.8.2016.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

01019 5110

www.turva.fi

20

Yhdessä vahvempi, arjesta parempi

Rakennuksilla ollaan tarkkoja rahasta ja aikataulusta, sanoo vastaava mestari Esa Isokääntä.

52 58

Ayla Dincay on puoliksi turkkilainen ja sanoo työpaikallaan takaisin, jos kuulee rasistista puhetta.

Sisältö 4 Mikä minusta tuli isona?

Kirsi Salo

33 Opilla ojasta

5 Hyvää työpäivää

34 Flera års pina förbyttes i glädje

6 Työelämän trendit

35 Använd din röst och påverka

52 Minä olen pro

8 Henkilökuva Maija Vilkkumaa

36 Om du blir arbetslös eller permitterad

54 Suora kysymys

14 Maailmankuva

Tukea uuteen ammattiin

51 Hyvä hetki töissä 51 Tiikerikonttori

Kasper Strömmanin sarjakuva

Työministeri Jari Lindström vastaa

16 Vuosien piina päättyi iloon

37 Näin liityn Pron jäseneksi/ Tehot irti jäsenyydestä

56 Lukijakisa ja palaute

18 Luottopakki

38 Kasvuyrityksiä

57 Jäsenedut

”Jäsenmaksulla saatte minut!”

20 Työn kuva

Uusi uljas Pasila

39 Lounasporukka 40 Miten työehtosopimus syntyy?

24 Kuulolla

42 Huumorilla töihin

26 Köyhyyden monet kasvot

45 Onko pakko innostua?

31 Puku tekee prolaisen

Finanssialan pukukoodit

32 Hyvä kysymys

Anna Tienhaaran kolumni

46 Työttömyyskassa tiedottaa 48 Valmiina fitness-kisalavalle Bull Mentula kannusti

Kauhistuttiko iso vakuutuslasku?

59 Se puhe ei kuulu työpaikoille 60 Tapahtumakalenteri 61 Hyvässä seurassa 62 Työnhakuun!

Nopeus valttia some-työnhaussa

proliitto.fi

Pro 2/2016 Levikki 120 000 Julkaisija Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki (09) 172 731 www.proliitto.fi Vastaava päätoimittaja Jaana Aaltonen viestintäjohtaja jaana.aaltonen@proliitto.fi (09) 1727 3246 050 336 6286 Päätoimittaja Katja Palhus katja.palhus@proliitto.fi (09) 1727 3278 040 564 0767 Tuottaja Tiina Pelkonen tiina.pelkonen@ unionimedia.fi 040 535 2034 Ulkoasu Leila Tarvainen Toimitus Unionimedia Oy Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki pro@unionimedia.fi Painopaikka Forssa Print Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO14001 ISSN 1799-5353 6. vuosikerta Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy (09) 773 821 Kia Kangas (09) 7738 2221 Kaupallinen ilmoitusaineisto osoitteeseen ilmoitus@unionimedia.fi Jäsenten osoitteenmuutokset Muutos Väestörekisterikeskukseen riittää.

Jos olet samalla tehnyt osoitteenluovutuskiellon, ilmoita muutokset: www.proplus.fi -> omat tiedot jasenasiat@proliitto.fi (09) 1727 3440 Maksulliset lehtitilaukset ja muiden kuin jäsenten osoitteenmuutokset toimisto@unionimedia.fi Vuosikertatilaus 49 euroa/2016 Kannen kuva Markus Sommers Pro 3/2016 Aineisto 7. syyskuuta Ilmestyy 28. syyskuuta

3

Mikä minusta tuli isona

Julkisuuden henkilöt kertovat, tuliko urahaaveista totta.

Haastateltavana Kirsi Salo.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

Sanonko kaikki? Ainakin opettaja, lentoemäntä ja eläin­ lääkäri. Rakastan eläimiä ja yhteyttä eläimen kanssa.

Minulla on ollut pienestä pitäen vahva auttamisen halu, joka oli kaikkien ammattitoiveideni takana.

Mikä sinusta tuli?

Suvun toive oli, että opiskelen akateemisen ammatin.

Silloin ei ollut mitään opintojen ohjausta. Suljin yksi kerrallaan vaihtoehtoja pois, ensin ”oikiksen”, koska siellä pitää lukea kauheasti kirjoja. Sitten poistin ”lää­ kiksen”, koska lääkäreillä on yötöitä. Teknilliseen kor­ keakouluun en halunnut, koska se oli Espoossa. Kaup­ pakorkeakoulu on Helsingin keskustassa, se kelpasi.

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Pidin melkein kaikista kuten matematiikasta ja kielistä sekä lukiossa myös psykologiasta.

Mistä opista on ollut hyötyä?

Matematiikasta on koko ajan hyötyä. Ratkaisen ongel­ mia matematiikan kautta. Kielistä tietenkin on ollut hyötyä, kun olen asunut ja työskennellyt ulkomail­ la. Osaan hyvin englantia, ruotsia ja saksaakin, koska kauppakorkeassa opiskelin business-saksaa.

Kirsi Salo Syntyi v. 1967 Helsingissä.

Ylioppilaaksi Meilahden lukiosta

vuosikurssin parhain arvosanoin 1986.

Oli vaihto-oppilaana Yhdysval-

loissa, Texas Tech Universityssä 1990–1991.

Mistä ei?

Suurimmasta osasta kouluaineita ei ollut mitään hyö­ tyä! Lasten aikaa ei saisi käyttää turhuuksiin! Mitä hyö­ tyä on tietää Tansanian pääviljelyskasvi? Miten paljon paremmin olisinkaan menestynyt, jos olisin voinut opiskella vain hyödyllisiä asioita!

Valmistui ekonomiksi 1992

Helsingin kauppakorkeakoulusta ja hyvinvointivalmentajaksi Valmentamosta 2012.

Tv-ura: toimittaja MTV3:n

Tiina Pelkonen

Talousuutisissa, Nelosen uuti­ sissa ja Nelosen sarjassa Kirsi ja himoshoppaajat. Juontaja

MTV3:n Heikoin lenkki -visailuohjelmassa sekä Sub:in Baarija Tupla tai kuitti -ohjelmissa.

Työskennellyt GF Money Oy:n

osakkaana ja nettivälittäjänä, Nordnetin talousvalmentajana sekä ekonomistina Suomen pankissa.

Luennoi ja kurssittaa hyvin­

voinnin teemoista ja on tehnyt Suomen ensimmäisen tantrisen verkkokurssin pareille.

Asuu vuosina 2004 ja 2006

syntyneiden poikiensa kanssa Helsingissä.

PAREMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.

Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.

RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350€/päivä.

Maahantuonti: Avaintieto Oy / Kysy laite- /tarviketoimittajaltasi

Tilaa i koke lmainen www ilu N .roll erm YT! ou se.fi

Hyvää työpäivää

Yhdessä vahvempi – arjesta parempi Käyntiosoite Selkämerenkuja 1 A Postiosoite PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731, ma–pe klo 8.30–16 Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työsuhdeneuvonta (09) 1727 3442 Ma, ke, to ja pe 8.30–16, tiistaisin klo 8.30–18 kesäviikot 26–32 klo 9–14 Jäsenyysasiat ja jäsenedut (09) 1727 3440 ma–pe klo 9–15 kesäviikot 26–32 klo 9–14 jasenasiat@proliitto.fi www.proplus.fi Edunvalvonnan johtajat Finanssisektorin johtaja Antti Hakala (09) 1727 3765 Ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio (09) 1727 3583 Palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi (09) 1727 3565 Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (09) 1727 3267 Johtaja Tarja Munukka (09) 1727 3776 Edunvalvonnan tuki Talous- ja hallintojohtaja Jani Salenius (09) 1727 3567

Auta lastasi työelämän alkuun Nuoren ensimmäinen työpaikka on monessa kodissa kevään iloinen ylpeydenaihe.

Valitettavasti myös monet nuoret ovat pettyneitä, kun yrityksistä huolimatta työtä ei ole löytynyt.

Oma poikani sai tänä keväänä opintojaan vastaavan työpaikan korjaamotyön­ tekijänä. Oma palkka ja työyhteisö näyttävät tekevän hyvää pojan itsetunnolle ja aikuistumiselle. Kaksi edellistä kesää kuluivatkin jouten, kun työnantajat näyttävät vieroksuvan alaikäisiä kesätyönhakijoita.

Meillä vanhemmilla on korvaamaton tehtävä nuoren aloittaessa työelämässä.

Huomasin tämän omallakin kohdallani. Vaikka kotona olen varmaan kyllästymiseen asti puhunut järjestäytymisestä ja työelämän oikeuksien puolustamisesta, niin pojalleni liittyminen liittoon ei ollut mitenkään itsestään selvää. Ilman suoraa kehotustani poika ei olisi älynnyt marssia työpaikan luottamusmiehen luokse ja liittyä liittoon.

Sama tilanne on luultavasti kymmenissä tuhansissa perheissä. Äiti ja isä, auttakaa nuortanne työelämän alkuun. Kouluissa opiskellaan tärkeitä ammatti­ taitoon liittyviä taitoja, mutta työelämän taitoja aivan liian vähän.

Täyttäkää yhdessä joko paperinen tai nettiliittymislomake osoitteessa www.proliitto.fi/liity jäseneksi.

Monet vanhemmat pitävät itsestään selvyytenä liittoon kuulumista. Se sama periaate siirtyy lapsillemme, kun otamme asian esille ja autamme lomakkeiden täyttämisessä.

Jos omat taidot ovat ruostuneet, keskusjärjestöt tarjoavat nuorille maksutonta apuaan numerosta 0800 179 279. Kesäduunari-info on myös Facebookissa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari.

Palvelun verkkosivuille osoitteeseen www.kesaduunari.fi on koottu kesätyön­ tekijöille tärkeää työelämätietoa. Sivujen kautta on myös mahdollista kysyä neuvoa omaan tilanteeseen.

Sinä olet jo pro, tarjoa sama mahdollisuus myös lapsellesi.

Hyvää kesää niin työssä uurastaville kuin lomaa viettäville.

Jaana Aaltonen vastaava päätoimittaja

Faksi (09) 1727 3335 Sähköposti: kassa@proliitto.fi www.prokassa.fi

Pasilaan rakennetaan Helsingin uutta liikenteen keskusta pyhiä kunnioittamatta, koska olosuh­teet niin vaativat. Juttu ja kuvat sivulta 20 alkaen. Ilmakuvaa videolla kohteesta protv.fi.

Olli-Pekka Latvala

Puhelin (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 kesäviikot 26–32 klo 9–14

Jos kaipaat vinkkejä kesäkuntoon, Venla antaa niitä sivulla 50 ja videolla osoitteessa protv.fi.

5

Työelämän trendit

Koonnut Risto Paananen

Jäähyväiset konttorille Huomispäivän työpaikka on täällä jo tänään. Tunnistat sen näistä kahdeksasta merkistä.

1

Ole kuin kotonasi

Yritykset parantavat henkilöstön viihtyvyyttä muuttamalla työpaikkoja kotiolojen kaltaisiksi. Perin­ teisen ahtaan ja syrjäisen keittokomeron syrjäyttää yrityksen keittiö, joka on toimitilojen sydän.

Lukuisten tutkimusten mukaan työntekijät, jotka seurustelevat vapaamuotoisesti keskenään työpäivän aikana, ovat paremmin informoituja ja tuottavampia kuin ne, jotka pakertavat koko päivän yksin omassa työpisteessään.

2

Työpaikkana yhteisö

Yhteisölliset työtilat (co-working spaces) yleis­ tyvät. Tällaisessa työtilassa työskenteleminen ei perus­ tu työnantajasidokseen vaan työyhteisön jäsenyyteen.

Etenkin luovan työn tekijät viihtyvät parhaiten vapaamuotoisessa työtilassa kaltaistensa sielujen kans­ sa. Niinpä heidän työtoverinsa saattavat olla kilpailevi­ en yritysten palveluksessa. Tutkimusten mukaan yhtei­ söllisiin työtiloihin siirtyminen parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä.

3

Palkkaa tuloksesta, ei työajasta

4

Asiantuntijat avustavat itseään

5

Huoleton perjantai joka päivä

6

Kuka vei työpisteeni?

Miksi työnantajan pitää valvoa, että työnteki­ jät oleskelevat työpaikallaan vähintään tietyn määrän minuutteja viikossa? Entäpä jos työpäivä tai työviikko päättyisikin silloin, kun sovitut työtehtävät on hoidettu?

ROWE-mallissa (Results Only Work Environment), työntekijät voivat tehdä sovitut työnsä haluamanaan aikana parhaaksi katsomassaan paikassa. Muu aika on heidän vapaa-aikaansa. ROWE-mallin ongelmana on kuitenkin se, että ketku työnantaja voi vaatimusta­ soa nostamalla pyrkiä lisäämään toteutuvien työtun­ tien määrää.

Asiantuntijat järjestävät itse kokouksensa, tilaavat matkalippunsa ja kirjoittavat dokumenttinsa.

Verkkopalvelujen kehittyminen on vähentänyt tukiteh­ täviä, ja kehitys jatkuu.

Kehitys karsii sihteerien ja assistenttien työpaikkoja.

Se vähentää yritysten palkkakustannuksia, mutta lisää tehottomuutta, koska asiantuntijat eivät ole näiden tehtävien ammattilaisia.

Amerikkalaisissa yrityksissä keksittiin vuosia sitten Casual Friday eli viikon viimeinen työpäivä, jolloin jätettiin solmiot ja jakut kotiin ja tultiin töihin niissä vetimissä, joissa parhaiten viihdyttiin.

Nuoremmat sukupolvet vierastavat muodollisuuksia ja oman aseman korostamista ulkoisella olemuksella silloin, kun esimerkiksi asiakaspalvelu ei muuta edel­ lytä. Niinpä työasu on yhä useammalla meistä ihan sa­ manlainen kuin vapaa-ajan asu.

Hot-desking eli työpaikka, jossa kenelläkään ei ole kiinteää työpistettä, esitellään aina muutaman vuoden välein uutena ideana. Kun sitä on taas aikan­ sa yrityksissä kokeiltu, palataan vaivihkaa entisiin työ­ tapoihin.

6

Hot-desking-työpaikassa jokainen etsii töihin tulles­ saan itselleen sopivan työpisteen ja ottaa omat tavaran­ sa omasta lokerostaan. Henkilöstö yleensä inhoaa liik­ kuvia työpisteitä, ja hotdeskauksen korvaa yhä useam­ min etätyö oman kodin rauhassa.

7

Entistä vähemmän neliöitä

Vielä pari vuotta sitten pääkaupunkiseudulla mitoitettiin toimitilat niin, että yhtä työntekijää koh­ den varattiin 25–30 neliömetriä. Nyt tuo standardi on 10–15 neliötä.

Muutos johtuu etätyön lisääntymisestä sekä pyrki­ myksestä yhteisölliseen työskentelytapaan. Tiivis, avoin työtila edistää muutosjohtajien mukaan epämuodollis­ ta tiedon vaihtamista työntekijöiden kesken ja parantaa työn tuottavuutta.

8

Etätyöstä voi tulla pääsääntö

Etätyö antaa työntekijälle mahdollisuuden päättää itse, miten ja missä järjestyksessä hän työteh­ tävänsä hoitaa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tämä lisää tehokkuutta ja parantaa yrityksen kannat­ tavuutta.

80 prosenttia etätyötä tekevistä arvioi työpaikan ylei­ sen työmoraalin kohentuneen. 87 prosenttia katsoo tuntevansa aikaisempaa vahvempaa sitoutumista kol­ legoihinsa ja esimiehiinsä.

Lähteitä: Arcadis Design, Bloomberg Business News, Helsingin Sanomat, iofficecorp, Usnews

Kuvat iStock/A-Digit

KYLVE N Ä S E K I K S E K SA AURINGOS LEVILLÄ UDEN NEN PYLÄLOMA

5 VUOROKA KYL

175 € /

2HH

iaisella, oneessa aam u h en g en h issillä, Majoitus 2retki gondolih ri tu n tu , lä y elämyskylp ylähoitoja. lausta ja kylp ei k le a, lu te u so ROn jäsenel ö voimassa P il k en an /h m il ta in ta H hin ka, vastaava 31.8.2016 saak sta 295 €. jäsenalennu

Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut

”Olen yhtä

bändin kanssa” Lavasäteily ja yhteishenki vahvistuvat back stagella.

Artistilla on iso vastuu. Hän työllistää soittajia, keikka- ja festivaalijärjestäjiä, klubien omistajia, tekniikan ja levy-yhtiöiden väkeä, paitamyyjiä…

8 8

Kosketinsoittaja Tuukka Tuunanen (selin vas.), rumpali Heikki Kytölä, basisti Malla Rantanen, istumassa valomies Harri Kauppinen ja miksaaja Karri Hyvärinen. Keskellä Maija Vilkkumaa ja hänen takanaan valkopaitainen kitaristi Mikko Kosonen.

9

P

aavo Nurmen patsaalla seisoo vihreä bussi, jota ei keikkabus­ siksi arvaisi. Vieressä seisovan isotukkaisen ja mustaan pörrö­ takkiin pukeutuneen naisen sen sijaan tunnistaa heti.

– Onko kaikki? Missä heliumtankki, Maija Vilkkumaa tarkistaa.

Iltaa varten pitäisi täyttää sata ilma­ palloa.

Vilkkumaa, 42, on pitkän linjan rockammattilainen. Tämäniltainen konsertti Tampereen Tullikamarin klubilla on ke­ vään 17. keikka. Niitä on vielä edessä 11, ja kesälle on buukattu noin 20 lisää.

Vilkkumaa nousee viimeisenä bussiin.

Kitaristi ja aviomies Mikko Kosonen, nel­ jä muuta soittajaa, miksaaja, valomies ja paitamyyjä ovat löytäneet paikkansa.

Loput 12-henkisestä tiimistä liittyvät seu­ raan Tampereella.

– Tuukka haluaisi Parempii aikoja biisilistalle. Korvaisiko se Aja!-biisin, Vilkkumaa kysyy viitaten kosketinsoitta­ ja Tuukka Tuunaseen.

– Hyvä aprillipila hei pomo, lyömäsoit­ taja Ilkka Tolonen lohkaisee.

– Mennään minne vaan! Pannaan Tampere sekaisin, joku edessä sähisee.

Vilkkumaa on kiertänyt vuosia samoja lavoja ja kaupunkeja sekä esiintynyt sa­ moille, usein väsyneille ja humalaisille, yleisöille. Leppoisasta matkanteosta ys­ tävien kanssa hän on aina nauttinut.

Bussi on täynnä sisäpiirihuumoria.

Kaikki säätävät jotain kännykkä tai lehti kädessään, mutta tuntuvat samalla ole­ van yhdessä.

Vilkkumaa oli viisi vuotta tauolla. Nyt hän näyttää palanneen voimalla. Aina ei ole ollut näin.

10

Pystynkö tähän?

Iltaa varten täytettiin sata ilmapalloa.

Bändi kuljetti heliumtankin mukanaan keikkabussissa.

Kokemäki syksyllä 2010. Maija Vilkku­ maan edessä on puolityhjä sali. Keikka­ järjestäjä levittelee käsiään: viereisessä kaupungissa esiintyy joku lahtelaisräppä­ ri. Vilkkumaalla oli menestyksekäs vuo­ sikymmen takanaan, levyt olivat myy­ neet kultaa ja platinaa ja voittaneet viisi Emma-palkintoa.

Se lahtelaisräppäri oli nimeltään Jare Tiihonen eli Cheek.

– Nykyään Cheek hakkaa minut mil­ loin vaan. Silloin ajattelin, että herran­ jumala, onneksi pääsen pois, jos jotkut

cheekitkin alkavat voittamaan, Vilkku­ maa muistelee nauraen.

Suuret suosion vuodet olivat takana, mikä oli ”snadisti masentavaa”. Vilkku­ maa ei koe olevansa tulkitsija, joka lumo­ aa äänellään. Hän on lauluntekijä.

Mutta enää ei ollut, mistä kirjoittaa.

Väsytti. Esikoinen oli pieni ja toinen oli tulossa.

Vilkkumaa tiesi, että vastahakoinen keikkailu polttaisi loppuun. Oli parem­ pi vetäytyä, mikä tarkoitti myös yhtyeen

hajottamista. Se oli rankka paikka, olihan Vilkkumaa soittajiensa tärkein työllistäjä.

– Kirka sanoi joskus, ettei voi pitää pit­ kiä taukoja, vaan vuodessa pitää olla se 150 keikkaa, koska hän elättää bändinsä, Vilkkumaa muistelee.

– Mulle bändi sanoi, että ”Maija, muista ettet ole vastuussa meidän vuokranmak­ susta”.

Lauluntekeminen on aina ollut sitä, mitä muu työelämä alkaa vasta olla. Pitää keksiä omat työt ja yrittää elättää itsensä.

– Sitä tekee myös paljon turhaa, jos siis turhaa on se, ettei rahantulosta ole takeita.

Artisti kannattelee isoa joukkoa muita ihmisiä. Ruokintaketjuun kuuluvat soit­ tajat ja tekniikan väki, keikka- ja festivaa­ lijärjestäjät, yökerhojen omistajat, levyyhtiöiden väki, paitamyyjät ja niin edel­ leen. Miltä tuo vastuu tai riippuvaisuus tuntuu?

– Oli kyseessä soppa tai aallonharja, me olemme siinä yhdessä bändin kans­ sa, Vilkkumaa aloittaa.

Paineita tulee siitä, että oman luovuu­ den ja menestyksen varassa on muita.

– Isoilla festareilla voin tuntea riittä­ mättömyyttä. Pystynkö tähän? Mitä jos olen huono, mitä jos ihmiset eivät tule,

Bussi täynnä sisäpiirihuumoria.

Maija Vilkkumaa, kitaristi ja aviomies Mikko Kosonen, neljä muuta soittajaa, miksaaja, valomies ja paitamyyjä ovat löytäneet paikkansa.

”No niin jätkät ja muijat. Tää on mahtava ilta, let´s rock them motherfuckers!”

Vilkkumaa oli viisi vuotta tauolla. Hän palasi voimalla. mitä jos he eivät tykkää?”

Rumpali Heikki Kytölän mukaan Vilk­ kumaa on hyvä työnantaja. Hän johtaa demokraattisesti ja kuuntelee muiden näkemyksiä ja tunteita.

– Maijalla on pitkä kokemus eikä hän skitsoile turhia. Hän on kunnianhimoi­ nen. Joka kerta tehdään jotain eri taval­ la, ollaan hereillä, Kytölä sanoo.

Vilkkumaa on joskus kokenut, että he ansaitsisivat enemmän yleisöä.

– Mutta tässä työssä eivät päde samat lainalaisuudet kuin sairaanhoitajien työssä. Ihmiset eläisivät, vaikka kukaan ei tekisi musiikkia.

Suomessa Vilkkumaan kaltaisen singersongwriterin toimeentulo tulee tekijän­ oikeustuloista, keikoista ja apurahoista.

Oli aika, jolloin Teosto-tuloja pursui ovis­ ta ja ikkunoista, mutta sitten radiosoitot vähentyivät. Talous on ollut kovillakin.

Kun on käynyt epävarmuuden ja jän­ nittämisen kerran läpi, niitä pystyy käsit­ telemään paremmin.

– Nykyään kaikkea katsotaan reaaliai­ kaisesti, Vilkkumaa viittaa Facebook- ja Instagram-seuraajiin sekä Spotify-kuun­ teluun.

– Jos listaykkönen on yhtäkkiä kahdek­ santena, voi tuntua, että imperiumi kaa­ tuu.

Kiirettä, klikkejä ja kuunteluja Maija Vilkkumaan Aja!-levyn ilmestyt­ tyä viime syksynä oli moni asia muuttu­ nut uran huippuvuosista. Faneilla on nyt lapsia ja töitä, eikä heitä näy yhtä paljon keikkapaikoilla.

Cd- ja levykaupat ovat lähes kadon­ neet, tilalla on striimauspalveluja. Moni tekee musiikkia koneella, mikä on tuo­ nut alalle enemmän tekijöitä. Harva te­ kee enää bändilevyjä.

Vilkkumaa haki uudelle levylleen in­ noitusta elektronisesta popmusiikis­ ta. Levy julkaistiin samana päivänä kun Nelonen esitti Vain elämää -tv-ohjelman Vilkkumaa-jakson.

Häntä oli pyydetty ohjelmaan jo aiem­ min, mutta se tuntui ensin hömpältä ja myöhemmin liian vakavalta. Hän ei halun­ nut ruotia kappaleitaan, avautua ja itkeä.

– Ajattelin, että vaikuttaisin ruudussa

ihmishirviöltä.

Kun Sanni ja Ville-Galle tulivat mu­ kaan, Vilkkumaa innostui. Ohjelman kuvauspaikalle Hirvensalmelle menosta tuli osa ”uudestisyntymistä”.

– Nyt tuntuu, että olen menossa jo­ honkin. On pitänyt rakentaa juttua uu­ destaan uusille sukupolville.

Yksi uusi suunta on biisien tekeminen muille ja muiden kanssa. Vilkkumaan aloittaessa pop- ja rock-artistit ja -yh­ tyeet tekivät lähes poikkeuksetta omat kappaleensa, mutta työ on nykyään tii­ mimäistä.

Tuottaja Henri Salosen kanssa tehty levy oli jo co-writingia. Vilkkumaa on tä­ nä vuonna sanoittanut ja säveltänyt lau­ luja entistä enemmän muille.

Kaikki kehitys ei ole ollut kivaa. Vilk­ kumaan mukaan levy-yhtiöissä on nyky­ ään aina kiire, pitää hoitaa miljoonaa eri asiaa yhtä aikaa. Tehostaminen on iske­ nyt myös musiikkialalle.

Kaikkea myös mitataan. Sen huomaa bussissakin.

– Kun laitoin teille sen iTunes-linkin, Kaivopuiston jää oli ollut vuorokauden siellä, Vilkkumaa selittää muille.

Kyse on juuri julkaistusta sinkusta, 11

Maija Vilkkumaa nostaa mikrofonin huulilleen ja aloittaa. Kappaleen nimi on Onnea.

joka meni iTunesissa heti ykköseksi.

Vilkkumaa on hyvin kiinnostunut si­ joituksistaan. Itse asiassa Vain elämää -ohjelmassa esitetyt ja muiden kappa­ leista tehdyt versiot ovat kivunneet Spo­ tify-listalla hänen omiensa ohi.

– Minun tapani selvitä elämässä on katteeton optimismi. Että aijaa, asiat ovat muuttuneet, mutta hei tämähän on hyvä.

Lauluntekijän täytyy tietää, mitä nuo­ riso kuuntelee. Kun musiikintekijät tule­ vat levy- tai kustannusyhtiöiden biisilei­ reille tekemään kappaleita muille, heille sanotaan, että tehkää hittejä.

Nyt keskustellaan myös siitä, tarvi­ taanko albumeita. Nuorisohan kuunte­ lee suoratoistopalveluista vain yksittäi­ siä hittejä.

Helmikuussa von Hertzen Brother­ sin Mikko von Hertzen varoitti Face­ bookissa, että artistit ja levy-yhtiöt solmi­ vat kohta pelkkiä kappalekohtaisia sopi­ muksia. Jos biisi ei lähde heti vetämään, otetaan jonosta seuraava artisti.

Vilkkumaa uskoo kokonaisuuksiin ja aikoo edelleen tehdä albumeita. Häntä turhauttaa, jos musabisnes alkaa hakea klikkauksia ja kuuntelukertoja tyyliin: Mikä tissiongelma hänelle tulikaan – katso kuvat!

Ennen oli paremmin. Väittelyyn tai vastakkainasetteluun hän ei silti lähde.

– Usein ihmetellään, miten joku voi kuunnella yksi toisensa jälkeen biisejä, joissa räpätään kuinka hauskaa on kun 12

dokaa. Mutta jos se on sitä, mitä suuret kansanjoukot haluavat, siinä ole mitään väärää. Se on ajankuva.

Musiikilla ei saa ohjailla ihmisiä Kaksi päivää ennen haastattelua Maija Vilkkumaa istui Ylen Pyöreässä pöydässä. Hän kertoi ihmettelevänsä maahan­ muuttokriitikoiden argumenttia, jon­ ka mukaan Isis lopettaisi terrori-iskut Euroopassa, jos pakolaisia ei otettaisi.

Ohjelman jälkeen alkoi tulla Facebookviestejä: – ”Olet täysi nolla mun silmissäni, ja toi tukka tekee susta vielä tyhmemmän”, Vilkkumaa lukee kännykästään.

Bussissa nauretaan. Vilkkumaa ei sääs­ tele julkisuudessa mielipiteitään, ja jos­ kus vain roiskuu takaisin.

Palautteet ovat yleensä jääneet tukan haukkumiseen. Edesmennyt Perussuo­ malaisten kansanedustaja Tony Halme tosin yritti haastaa Vilkkumaan oikeuteen kunnianloukkauksesta vuonna 2003.

Vilkkumaa oli kutsunut tätä radiossa nat­ siksi. Syytettä ei nostettu.

– Olen kertonut mielipiteitäni vaikka Iltalehden kolumnistina, mutta en ole halunnut liittyä mihinkään puolueeseen.

Ikäiseni nostalgisoivat taistolaislauluja, mutta mielestäni musiikkia ei saa käyttää välineenä. Sillä ei pidä ohjailla ihmisiä.

Suosittu artisti on silti aina yhteiskun­ nallinen vaikuttaja. Osallistuminen on Vilkkumaan mielestä julkkikselle mah­

dollisuus, ei velvollisuus.

– Haluan vain herättää keskustelua räksyttämällä erinäisistä aiheista.

Vallan kuvaaminen ja kritisoiminen on Vilkkumaasta kiinnostavaa. Sen kuu­ lee kappaleistakin. Valtaa hänellä on kor­ keintaan faneihinsa, jos heihinkään. Eikä hän ikimaailmassa käyttäisi sitä.

Faktan ja fiktion rajamailla Bussi pysähtyy Tampereen Tullikamarin klubin pihaan klo 16. Soittimet, rummut ja vahvistimet kannetaan sisään, piuhoja kytketään. Vilkkumaa täyttää ilmapalloja ja valtavaa vaaleanpunaista kumiflamin­ goa, jonka on ristinyt Pentiksi.

Puoli kuuden aikaan saapuvat vakiofa­ nit Hanna Vatanen ja Minerva Kettukuja. He kiertävät lähes kaikki Vilkkumaan keikat, joten he ovat tuttujen seurassa.

– Nyt viikon sisään mahtuu kolme keikkaa. Turun jälkeen ollaan risteilyllä, Vatanen kertoo.

– Joillakin on elämä ja harrastuksia, joillakin keikkaelämä, Kettukuja sanoo.

Vilkkumaa on ystävällinen kaikille fa­ neilleen, se kuuluu työhön. Silti sekä ar­ tistin että fanien vuoksi on tärkeää pitää tietyt rajat siinä, miten lähelle tullaan.

– On kivaa olla keskipisteenä lavalla.

Mutta muualla haluaisin, että kukaan ei tunnistaisi. Olisi hienoa, jos saisi määri­ tellä tilanteet, joissa ihmiset huomaavat, mutta saisin myös sen päältä pois.

Sosiaalisen median vuoksi tunnista­

”Musiikkia ei saa käyttää välineenä, jolla ohjaillaan ihmisiä”

mattomana pysyminen on yhä vaikeam­ paa. Vilkkumaa julkaisee tiuhaan Instag­ ramissa, Facebookissa ja Twitterissä.

Kun seuraa uusia artisteja esimerkik­ si Instagramissa, yksityinen näyttää me­ nettäneen merkitystään. Artisti on artis­ ti koko ajan. Samalla kysymys aidosta ja esittävästä katoaa.

Vilkkumaa ei julkaise kuvia lapsistaan, eikä näytä itseään leipomassa pullaa tai laittamassa ruokaa.

– Se joka on somessa, on vähän kuin minä, mutta silti eri. Jos ajatellaan vaikka Alice Cooperia tai David Bowieta, pop­ musiikkiin on aina kuulunut se sivuper­ soona.

Biiseissään Vilkkumaa kuvaa todelli­ suutta, mutta ei suoraan omasta elämäs­ tään. Kuultu ja koettu tuottavat alitajun­ nan kautta kuvia ja lauseita, joita melodia ja rytmi ohjaavat.

– Välillä olen miettinyt, että kun jotkut artistit, erityisesti räpin puolella, kirjoit­ tavat elämästään, mitä sitten kun omas­ sa elämässä ei tapahdu enää sillä tavalla?

Pystyvätkö he kuvittelemaan, onko heillä mielikuvitusmaailmaa?

Let´s rock them motherfuckers Takahuoneessa tuoksuu miesten deo­ dorantti ja hiuslakka. Viimeiset hörpyt kaljasta ja grappasta on juotu. Bändi on kerääntynyt rinkiin, toisiaan hartioista pidellen.

– No niin jätkät ja muijat. Tää on mah­ tava ilta, let´s rock them motherfuckers, Vilkkumaa huutaa.

Sitten hetki riehuntaa, portaat ylös ja salin ja yleisön läpi lavan portaiden juu­ reen. Vilkkumaa jää viimeiseksi. Hän nousee lavalle vasta ensimmäisen kap­ paleen intron aikana. Yleisö huutaa.

Omien sanojensa mukaan Vilkkumaa ”ei kuolisi, jos ei voisi tehdä rokkenrollia”.

Juuri nyt sitä on vaikea uskoa.

Vilkkumaa nostaa mikin huulilleen ja aloittaa kappaleen nimeltä Onnea.  Ann-Mari Huhtanen Kuvat Markus Sommers

www.protv.fi

Työnantaja peruutti työsopimuksen Tämä päättyi hyvin

Työnantaja peruutti opiskelijan työsopimuksen.

Nuorimies pyysi apua Pron asiamieheltä.

Katso videolta, kuinka kävi. www.protv.fi

Kuka voittaa perustulossa?

Lomauttamisen pelisäännöt hukassa Ajankohtaisia haastatteluja, uutisia, Se päättyi hyvin -tarinoita, ruoka- ja muita vinkkejä, lomakohteita, jäsentapahtumia...

13

Maailmankuva

Koonnut Marjo Mikola

Pro-lehden uusi kansainvälinen aukeama esittää uutisia maailmalta teemoittain.

Tämän numeron teemana on

vuosiloma.

Iso-Britannia EU:n työaikadirektiivin mukaan palkallisen vuosiloman vähimmäispituus on 20 työ­ päivää. Määrään eivät sisälly kansalliset vapaapäivät tai muut arkivapaat. Moni britti kannattaa maan eroa EU:sta, vaikka sen pelätään vähentävän palkal­ lisen loman määrää.

USA ja Kanada Lomista sovitaan työsopimuksessa. Laki ei siihen velvoita. Yritykset houkuttelevat osaajia lupaamalla esimerkiksi 10 loma­ päivää tai muita palkallisia vapaita. Ilman lomaa on noin 25 prosenttia työntekijöistä, etenkin naisvaltaisilla ja matalan koulutuksen aloilla. Kanadan lähes joka provinssissa vuosilomapäiviä on 10 ja arkivapaita 5.

Argentiina Argentiinalaisilla on vuosiloman lisäksi annettavia arkivapaita 19, mutta vuosi­lomaa vain 10 päivää (Brasiliassa vuosi­lomapäiviä on 30 ja arkivapaita 5).

14

Suomessa työsuhteen kesto lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3. mennessä) ratkaisee, onko yrityksessä työskennelleellä oikeus kahteen vai 2,5 lomapäivään kuukaudessa. Lauantaitkin kuluttavat vuosilomaa. Arkivapaita Suomessa on 10.

Eri maiden väliseen vuosilomavertailuun käytetään

yleensä yli 10 vuotta kestäneitä kokoaikaisia työsuhteita.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus kolmen viikon vuosi­ lomaan. Kaikkialla sopimusta ei noudateta tai sitä ei ole ratifioitu.

Japani Laki takaa puolen vuoden työskentelyn jälkeen 10 päivää, kahden vuoden jälkeen 12 ja kuuden vuoden jälkeen 20 vuosi­ lomapäivää. 1990-luvulta lähtien laki on taannut työntekijöille mahdollisuuden yhtäjaksoiseen lomaan. Käyttämättömiä lomapäiviä voi kerryttää kaksi vuotta.

Kiina

Ruanda

Manner-Kiinassa vuosilomaa on viisi päivää, työpäivät ovat pitkiä ja työnviikko kuusipäiväinen. Juhlapyhät tuovat 11 palkallista lisävapaata, muun muassa helmikuisen uuden vuoden juhlan. Hongkongissa vuosilomapäiviä on 7 ja arkivapaita 16.

Lakisääteisiä lomapäiviä vuodessa 15.

Katkeamattomassa työsuhteessa yksi lisäpäivä kolmen vuoden välein, kuitenkin enintään 21 päivää yhtäjaksoista lomaa.

Australia Namibia Lakisääteinen neljän viikon vuosiloma, mikä tarkoittaa viisipäiväistä viikkoa tekeville 20 lomapäivää. Jos säännöllinen työaika on kuusi päivää viikossa, lomapäiviä on 24.

Vuonna 2015 aussit pitivät keskimäärin 18 lomapäivää, v. 2014 vain 15, vaikka laki takaa vähintään 20 vuosilomapäivää.

Lakisääteistä lomaa pyritään nyt pidentämään viidennellä viikolla.

15

Vuosien piina päättyi iloon Riitta Tanner-Tuominen sai liiton avulla vuoden palkkaa vastaavan korvauksen laittomasta irtisanomisesta.

T

uusulalainen Riitta Tanner-Tuomi­ nen hehkuu energiaa ja itsevar­ muutta. Hän on aivan eri nainen kuin pari vuotta sitten ja pystyy jo nau­ ramaan syksyn 2012 tapahtumille, vaikka sen seurauksena hänen elämänsä heitti häränpyllyä.

Hän työskenteli helsinkiläisessä oppi­ laitoksessa isännöintialan ammattitut­ kintojen koulutus- ja tutkintovastaavana.

Oppilaitos teki läheistä yhteistyötä erään isännöintiyrityksen kanssa.

– Mainitsin tunnilla ohimennen, että yrityksessä on ollut paljon henkilöstön vaihtuvuutta. Ajattelin, että opiskelijoi­ den on hyvä tietää se, koska moni sai yri­ tyksen kautta harjoittelupaikan.

Pari viikkoa myöhemmin esimies soit­ ti kesken työpäivän ja kertoi, että TannerTuominen ei enää saa jatkaa työkeikko­ jen tekemistä.

– Asiakas oli sitä pyytänyt, mutta asiaa ei perusteltu minulle mitenkään.

Talutettiin kuin rikollista Viikon päästä lähiesimies kutsui Riitta Tanner-Tuomisen toimistoonsa. Paikal­ la oli myös yksikön johtaja, joka työnsi Tanner-Tuomisen eteen irtisanomisil­ moituksen. Tanner-Tuominen oli sho­ kissa. Hän oli kouluttanut noin 500 isän­ nöitsijää. Hän oli pidetty opettaja, ja saa­ nut hyvää palautetta sekä oppilailtaan että kollegoiltaan.

– En suostunut allekirjoittamaan, Tan­ ner-Tuominen sanoo.

Esimies pyysi käytävällä odottavan 16

henkilökunnan jäsenen alle­ kirjoittamaan paperin, jossa todistettiin, että Tanner-Tuo­ minen on ottanut vastaan irti­ sanomisilmoituksen. TannerTuomista pyydettiin poistu­ maan heti työpaikaltaan.

– Esimieheni talutti minut ulos kuin rikollisen. En saa­ nut edes hakea henkilökoh­ taisia tavaroitani.

Tanner-Tuominen soitti heti Pron lakiyksikköön ja ajoi Pron keskustoimistolle Ruo­ holahteen.

– Lakimies päätti saman tien, että minun asiaani läh­ detään ajamaan.

Vaikeudet eivät tule yksin Pron alueasiamies Ari Kolehmainen al­ koi selvittää asiaa. Hän ehdotti sovittelua, mutta oppilaitos ei suostunut siihen. Asia siirtyi Pron lakiyksikköön lakimies Hanne Hougbergille, joka jätti Helsingin käräjä­ oikeuteen haastehakemuksen laittomas­ ta irtisanomisesta.

Riitta Tanner-Tuomisen masennus­ oireet alkoivat pari kuukautta tapahtu­ neen jälkeen.

– Jaksoin vain nukkua. Mieheni ajoi minut sairaalaan, ja minulla todettiin stressiperäinen masennus, joka tarken­ tui myöhemmin keskivaikeaksi masen­ nukseksi.

Kuten usein käy, huonot uutiset eivät tule yksin: Tanner-Tuomisen vanhin poi­

ka sairastui vakavasti. Hän kuoli puoli­ toista vuotta sitten.

– Tuin poikaani loppuun saakka, ja oma perhe, suku ja ystävät tukivat minua.

Helsingin käräjäoikeuden jonojen ta­ kia jutun ensimmäinen käsittely pidettiin vasta joulukuussa 2014, yli kaksi vuotta irtisanomisen jälkeen. Toista käsittelyä piti odottaa jälleen vuoden verran tuo­ marin vaihtumisen takia.

Piina päättyi viime joulukuussa. Kärä­ jäoikeus tuomitsi vastaajan maksamaan Riitta Tanner-Tuomiselle vuoden palkkaa vastaavan korvauksen.

– Ajattelimme Hannen kanssa, että voi vitsi, kyllä kannatti taistella! Sovittelu oli­ si tullut työnantajalleni paljon halvem­ maksi.

Oikeusavusta päätetään aina erikseen Jos Pron jäsentä kohdellaan kaltoin, tapauksen vieminen oikeuteen on viimeinen vaihtoehto. Sitä ennen asia pyritään sopimaan neuvottelemalla. Neuvotteluja työnantajan kanssa johtavat luottamusmies ja alueel­ linen sopimusala-asiamies.

– Suuri osa työriidoista sovitaan, eikä oikeuteen tarvitse mennä, Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm kertoo.

Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, laki­ asiainpäällikkö tekee päätöksen oikeusavusta. Tyypillisiä kiistanaiheita ovat irti­ sanomiset, yt-lain rikkominen, syrjintä­ epäilyt ja erilaiset palkkasaatavat.

Jokaisella Pron jäsenellä on oikeusavun edellytysten täyttyessä mahdollisuus saada oikeusapua liitolta. Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Oikeusavun saaneen jäsenen maksettavaksi ei pääsääntöisesti tule mitään oikeudenkäyntikuluja. 

SIA? TÄYTÄTKÖ VUO UITA KÖYHIEN

M TUE DINAA JA EKIJÖITÄ MAIDEN TYÖNT nä saamasi lahjoitukset merkkipäivä ien Voit nyt osoittaa n yhdessä köyh miseen. Taataa ke tu ön ja t lo öo ty SASKin ty at m öille turvallisem maiden työntekij palkka. vä ttä elämiseen rii Perusta oma yksesi merkkipäiväkerä sa es osoitte

e www.sask.fi/tu

SASK_Insinööri_82x125.indd 5

1.3.2016 14.40

Yli 30 vuotta liiton jäsenenä ollut Riitta Tanner-Tuominen kiittää Pron lakiyksikköä: – He auttoivat minua kaikki nämä vuodet, vaikka oikeus­prosessi pitkittyi.

”Silloin tietää tehneensä oikein” Tällä hetkellä Riitta Tanner-Tuominen odottaa tuloksia LKV-tentistä päästäk­ seen tekemään laillistetun kiinteistö­ välittäjän töitä tutussa yrityksessä osaaikaisesti työuransa viimeiset pari vuotta.

Hän saa energiaa ay- ja muusta järjes­ tötoiminnasta.

– En olisi tässä kunnossa, jos en olisi pakosta lähtenyt toimimaan.

Eniten loukattua ammattiylpeyttä paikkaavat entiset oppilaat.

– He saattavat tulla kadulla halaamaan ja sanomaan, että kyllä sinä olit niin hyvä opettaja. Silloin tietää tehneensä jo­ tain oikein, Tanner-Tuominen sanoo.  Tuomo Tarvas Kuva Markus Sommers

17

Luottopakki Mervi Kallio pääluottamusmies Tampereen Osuuspankki

V

iime vuoden keväänä Mervi Kallio tunsi konkreettisesti, miltä luottamus tuntuu. Tampereen Osuuspankissa oli toteutettu or­ ganisaatiomuutos, ja sen aikana prolaisten aiempi pääluotta­ musmies ja varaluottamusmies olivat vaihtaneet työpaikkaa. Kuka tulisi tilalle? Työkaverit tulivat yksi toisensa jälkeen kysymään Kalliolta: etkö sinä voisi lähteä seuraavaksi luottamusmieheksi?

– Yhden yön nukuttuani vastasin kyllä, Kallio kertoo.

Vuotta myöhemmin yhteyspäällikkö Kallio on hyvin motivoitunut jäsenten auttaja, aktiivinen jäsenhankkija ja innokas klubitoiminnan koordinoija. Hän on saanut alkuvuoden aikana houkuteltua Pron jäse­ niksi kymmenkunta osuuspankkilaista.

– Olen kiertänyt läpi etenkin nuoria. Olen mennyt alakertaan, esi­ tellyt itseni ja kertonut rahoitusalan tessistä ja mitä Prolla on tarjota.

Lähes kaikki, joita olen lähestynyt, ovat lähteneet mukaan. Yleinen reaktio on, että enpä tiennytkään tuollaisesta, Kallio sanoo.

– Moni on kysynyt, mitä saa jäsenmaksulle vastineeksi. Vastaan aina, että saatte minut!

Tampereen Osuuspankin työntekijöistä reilu puolet eli 172 on prolai­ sia. Konttoreita pankilla on kolmetoista.

Perjantaisin Mervi Kalliolla on pääluottamusmiespäivä, mutta hän hoitaa tehtäväänsä myös muulloin.

– Tuntuuhan se mukavalta, kun minuun luotetaan. Kyselyiden aiheet vaihtelevat, ja pyrin vastaamaan saman tien. Sanon aina, että kertokaa heti huolistanne, muuten en niistä tiedä. Myös esimiehet uskaltakoon lähestyä. Niin syntyy hyvä työyhteisö.

Kallio kokoustaa kerran kuussa toimitusjohtajan ja henkilöstöjohta­ jan kanssa ja käy läpi tärkeät, ajankohtaiset asiat. Hän tuo aina koko­ ukseen toiveita Pro-klubista eli OPRY-klubi Tampere 121:sta. Viimeksi esillä olivat palkat.

– Ihmiset eivät tiedä, miten voisivat vaikuttaa palkkaansa. Vastuuluo­ kat täytyisi saada kuntoon. Kevään aikana aiomme tarkistaa, että kaikki toimihenkilöt kuuluvat oikeaan palkkaluokkaan.

Ay-toiminta liittyy myös Kallion työhön: hänen asiakkainaan Tam­ pereen Op:n yrityspankissa on muun muassa pirkanmaalaisia ammat­ tiyhdistyksiä. Kello tikittää usein jo illan tunteja, kun hän pääsee lähte­ mään kotiin, sillä liitot pitävät paljon iltatilaisuuksia pankin tiloissa ja Kallio on heitä vastassa.

Mervi Kallion vaatimattomana tavoitteena on tehdä OPRY-klubista vuoden Pro-klubi. Mikä tekee OPRYstä erityisen?

– Meillä on vilkasta jäsenhankintaa ja paljon tapahtumia. Jäsenet osal­ listuvat aktiivisesti Pron koulutuksiin ja niin edelleen, Kallio luettelee.

Kuten yhdistysaktiiveilla usein, myös Kallion harrastukset jäävät täy­ den allakan takia vähiin. Työpäivän jälkeen kahden aikuisen lapsen äiti kuitenkin nollaa stressiä ulkoiluttamalla ylämaanterrieriä Pyynikinhar­ jun vaihtelevamaastoisilla lenkkipoluilla. Myös patikointi, eräretkeily ja matkailu ovat hänelle mieluisia aktiviteetteja.

Tuomo Tarvas Kuva Olli-Pekka Latvala

18

Mervi Kallio sai alkuvuoden aikana kymmenkunta osuuspankkilaista liittymään Prohon.

Osuuspankkilaiset saavat nyt myös uudet työvaatteet, joita Kallio esittelee.

”Jäsenmaksulla saatte minut!”

19

Vastaavan mestarin Esa Isokäännän työpäivä on joskus venähtänyt 14 tuntiin. Hän siirtyi Triplaan Kehäradan tunnelityömaalta.

20

Uusi uljas

Pasila

Jääkaudella täällä virtasi joki, joka toi hienoa hiekkaa. Tältä paikalta siirrettiin vanha asemarakennus vuonna 1984, ja uusi asema valmistui 1990.

Pian sekin puretaan nykyaikaisemman tieltä.

21

Pilaantumaton maa-aines päätyy golf-kentän pohjaksi Vantaan Petikkoon.

P

asilan aseman läpi päivittäin kulkevat työmatkalaiset eivät tiedä, mitä heidän jalkojensa alla tapahtuu. Vuon­ na 1990 valmistuneen aseman alta louhitaan maata ja sen perustuksia vahvistetaan. Radan yläpuolella olevaa osuutta aletaan purkaa.

Niin helppo tulla, eikä mitään syytä lähteä. Näin YIT heh­ kuttaa Helsingin ”uudeksi keskustaksi” kutsumaansa Triplaa, joka rakentuu Pasilan ratapihan ja aseman tilalle.

Vastaava mestari Esa Isokääntä vastaa kaivantohank­ keesta sekä pysäköintilaitoksen ja kauppakeskuksen rungon rakennustöistä. Kysyttäessä työhön sisältyvistä haasteista, hän nauraa.

– Ei tässä muuta olekaan kuin haasteita. Esimerkiksi se, että pystytään ankkuroimaan patoseiniä yhtä nopeasti kuin kaivetaan maata pois, hän sanoo.

Alueelta kaivetaan miljoona tonnia maata ja louhitaan 175 000 kuutiota kalliota. Kaivantoa reunustavien patoseinien tarkoitus on pitää kaivanto kuivana ja kestää noin 200 vuotta.

Pääsiäinen ja yöt töissä

Aseman alta louhitaan maata ja sen perustuksia vahvistetaan.

22

Rakennuksilla ollaan tarkkoja rahasta ja aikataulusta. Esa Isokäännän mukaan sijoittajille on erityisen tärkeää, työ val­ mistuu aikataulussa.

– Pääsiäinen ja yöt on oltu töissä. Yhtä aikaa louhitaan, ankkuroidaan, kaivetaan pois pilaantunutta ja pilaantuma­ tonta maata, puretaan asemarakennusta ja rakennetaan lisäraiteen siltaa.

Vaativaa louhintatyötä: metrin päässä on katu ja sen takana Tekniikan maailman laboratorio, jota ei saa tärisyttää.

Yhtä aikaa louhitaan, ankkuroidaan, kaivetaan maata, puretaan asemaa ja rakennetaan lisäraiteen siltaa.

Pilaantuneen maan kanssa ollaan tarkkoja, koska siitä vapautuvat kaasut voivat olla räjähdysherkkiä. Maata saastut­ tivat aikoinaan ratapölkkykyllästämö sekä vuonna 1939 kaa­ tunut venäläinen polttoainejuna.

Maan tärkein matkakeskus Raideliikenne keskeytyy töiden vuoksi vain lauantain ja sun­ nuntain välisinä öinä klo 24–5.

– Asema ja rata ovat paalujen ja maan varassa. Kun pora­ simme paaluja, alkoi ratapenger liikkua, joten se piti stabiloi­ da, Esa Isokääntä sanoo.

Kehärata lentokentälle, läntinen lisäraide, mahdollinen Pisararata ja joskus ehkä metrokin tekevät Triplasta maan tärkeimmän matkakeskuksen. Ratapihakortteleihin ja 8–10 torni­taloon on tulossa kodit noin 5 000:lle ja töitä noin 13 000:lle ihmiselle vuoteen 2040 mennessä.

Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers Protv:n kuvauskopteri lensi Tripan jättityömaan yllä.

Katso video täältä: www.protv.fi/tripla-linnun-silmin

Patoseinän ankkureita on nyt kahdessa tasossa, mutta tasoja tulee lopulta kuusi.

23

Kuulolla

Koonnut Katja Palhus

Äänestetään sata edustajistoon Me prolaiset äänestämme elokuussa sata edustajaa Pron päät­ täjiksi ja määräämään liiton suunnan. Vaalimateriaali posti­ tetaan 10. elokuuta. Saat kotiisi äänestyskirjeen, ja voit antaa äänesi postikuoressa tai sähköisesti.

Ehdokkaisiin pääset tutustumaan kirjautumalla sähköi­ seen jäsenpalveluun Proplussaan. Kun äänestysaika alkaa, voit arvioida ehdokkaita vaalikoneella ja äänestää.

Edustajisto vahvistaa Pron toimintalinjat, valitsee liiton puheenjohtajan, päättää jäsenmaksusta ja valvoo hallituk­ sen toimintaa. Pron sääntöjen mukaan edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. 

Vaalien aikataulu 10.8. Äänestys alkaa, vaalimateriaali postitetaan äänioikeutetuille.

5.9. Äänestys päättyy.

13.9. Keskusvaalilautakunta kokoontuu ja vahvistaa vaalin tuloksen.

Hallituksen kokous toteaa valinnat.

Keskusvaalilautakunta ilmoittaa vaalin tuloksen valituille sekä toimittaa valtakirjat.

18.11. Edustajiston syyskokous ja valtakirjojen tarkastus.

Haluatko opiskella ja verkostoitua?

Ay-tutkinto antaa paljon – lähde mukaan elokuussa. Vuoden 2016–2017 tutkinnossa perehdyt työelämään ja tutustut prolaisiin. Aiheina ovat yhteiskunta ja ammattiyhdistysliike, työsuhteen säännöt, sosiaaliturva ja hyvinvointi, järjestö- ja työpaikkatoiminta.

Paljonko aikaa tutkinto vie?

Aloitusseminaari 20.–21.8.2016, Majvik | Välissä verkkotyöskentelyä ja kaksi palauteiltaa alueellisesti | Puolikurssiseminaari 21.–22.1.2017, paikka vielä avoin | Välissä verkkotyöskentelyä ja kolme palauteiltaa alueellisesti | Loppuseminaari 20.–21.5. 2017, Majvik.

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.proplus.fi » > Pro koulutus ja tapah­tumat > Jäsenille > Ay-tutkinto 2016–2017. 

Pro puhuttaa Suomi Areenalla Pro on aiempaa isommin mukana Porin Suomi Areenalla. Luvassa asiaa tuotta­ vuudesta ja kuuden tunnin työpäivästä.

Pron vetämät keskustelut keskiviikko­ na löytyvät Suomi Areenan ohjelmasta ja Pron verkkosivuilta heinäkuussa. Ter­ vetuloa moikkamaan Suomi Areenan Kansalaistorille! 

Lauri Laukkanen

Rokkia ja hellettä jäsenhintaan Valkeakoskella

24

Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään tänä vuonna 28.–31. heinäkuuta UPM:n Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon tehdasmaisemas­ sa. Ammattiliitto Pro on mukana pyöräyttelemässä onnenpyörää ja järjestä­ mässä lauantaina festareilla teemaan sopivaa ohjelmaa.

Prolaiset saavat vitosen jäsenalennuksen tilatessaan rannekkeen etukä­ teen osoitteesta info@valmu.fi Esiintyjälista on pitkä, mutta sitäkin upeampi! Esiintymässä Antti Tuisku, Olavi Uusivirta, Vesala, Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, Kaija Koo, Michael Monroe, Roope Salminen & Koirat, Stacey Kent (USA), Mokoma, Miljoonasade, Timo Lassy Band, Erja Lyytinen, Hayseed Dixie (USA), Steve’n’Seagulls, Neljänsuora, Punainen Lanka, Kyösti Mäkimattila, Tiisu, Tilhet, Pajut ja Muut, Tuuletar, Petteri Sariola ja Younghearted.

Lisätietoja www.valmu.com  Antti Tuisku esiintyy Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa lauantaina 30. heinäkuuta.

Superdieetti Work -alennus Pron jäsenille Pron jäsenenä saat 20 prosentin alennuk­ sen 9. toukokuuta alkavasta Superdieetti Work -verkkovalmennuksesta. Maksat kuuden viikon valmennuksesta vain 47,20 euroa 59 euron sijasta. Nettival­ mennus on räätälöity työssäkäyville ja se huomioi arjen tuomat haasteet ruo­ kailuihin ja liikuntaan.

Valmennuksessa saat käyttöösi yksin­ kertaisia reseptejä, vinkkejä työpaikalle mukaan otettaviin välipaloihin ja ohjeet työpaikkaruokailuun.

Arkitreenit ovat lyhyitä mutta tehok­ kaita. Pidemmät harjoitukset tehdään viikonloppuna. Saat ohjeet kotona ja hotellissa tehtävään treeniin.

Alennuskoodin saat käyttöösi kirjau­ tumalla jäsennumerollasi Proplussaan: Pro jäsenpalvelukanava > Jäsenedut / Medlemsförmåner > Alennukset ja tar­ joukset > Superdieetti Work -verkkoval­ mennus 

Tutkittu juttu

Teknologia korvaa oman työn seuraavan 10 vuoden sisällä Prolaisista näin uskoo

33 % Elise Kulmala

Rahoitus- ja finanssi­alalla työskentelevistä näin uskoo

FitFarmin perustaja Jutta Gustafsberg on tunnettu liikunta- ja terveysvalmentaja.

50 %

Kesäduunari, soita Marille!

Kesä-heinäkuussa järjestöasiantuntija Mari Tuononen neuvoo kesätyönteki­ jöitä ja opiskelijoita työsuhdeongelmis­ sa puhelimitse sekä pikaviestipalvelu Whats­Appissa numerossa 050 313 5303.

Kilauta tai laita viestiä arkipäivisin liiton työsuhdepäivystyspuhelimen aukioloaikoina (tarkista tämän lehden sivulta 5) Marille. 

Näe ja kuule moottoripyöräparaati Pohjanmaalla Paraatiin mahtuu vielä muutama pyö­ rä mukaan. Jos haluat kivan päiväkäyn­ nin, ilmoittaudu marja-liisa.helin@pro­ liitto.fi, niin Pro tarjoaa kahvit Tuurissa.  iStock/nadla

Toistasataa motoristia kokoontuu lauan­ taina 28. toukokuuta Ähtärissä. Pro Mo­ toristien moottoripyöräparaatin lähtö on eläinpuiston parkkipaikalta lauantai­ na 28.5 kello 12. Paraati kurvaa Ähtärin keskustan kautta ja päättyy Tuurin kylä­ kaupalle.

25

Kรถyhyyden

26

monet kasvot

Työttömyys, alhainen koulutus, yksinhuoltajuus, päihteet ja sairaudet suistavat ihmisiä köyhyyteen. Jokaisella lähes 680 000 köyhästä on oma tarinansa.

S

uomalainen köyhä 2016 ei ole vain syrjäytynyt, työtön ja alkoholisoitu­ nut mies, kolmen lapsen pienipalk­ kainen yksinhuoltaja tai pienellä eläkkeel­ lä kituutteleva yksinäinen vanhus.

Ongelma on monimutkaisempi kuin 1990-luvun laman seurauksena. Tätä mieltä on Terveyden ja hyvinvoinnin lai­ toksen vanhempi tutkija Jouko Karjalainen.

– Jos suunta ei käänny, köyhien mää­ rä kasvaa.

Monen köyhyys on perittyä. Itä-Suo­ men yliopistossa väitöskirjaansa valmis­ televa Maria Ohisalo kertoo lapsiperhe­ köyhyyden kolminkertaistuneen vuosina 1995–2010.

– Sitä on edelleen paljon, eniten yksin­ huoltajaperheissä, hän sanoo.

Ohisalo on käsitellyt tutkimuksissaan sosiaaliavun ulkopuolella olevien köyhi­ en pärjäämistä.

Alueelliset erot ovat kasvaneet. Yhtääl­ lä Helsingissä yli puolet lapsiperheistä on köyhiä, toisaalla vain viisi prosenttia. Mo­ nilla alueilla vähävaraisten lapsiperhei­ den osuus on kaksinkertaistunut nykyi­ sen talouslaman aikana.

– Asumisen kalleus ja työttömyys ovat suurimmat syyt, Ohisalo sanoo.

Aikoinaan Suomessa pyrittiin takaa­ maan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.

27

Lasten harrastuksiin puuttuminen on monelle iso kipupiste.

Ei enää 1990-luvun laman jälkeen. Nyt nähdään sukupolvien yli jatkuvaa huo­ no-osaisuutta.

Köyhyyteen voi altistua jo varhaislap­ suudessa. Vähävaraisissa perheissä ei esi­ merkiksi ole yhtä paljon kirjoja kuin va­ rakkaammissa. Kotona hoidetut lapset voivat jäädä vaille varhaiskasvatuksen tuomaa sosiaalista ja kulttuurista pää­ omaa. Pienten lasten puhetaidoissa on havaittu ongelmia, jos aikuiset keskitty­ vät lapsen sijasta someen.

Taustalla voi olla yllättävä elämän­ muutos: työttömyys, avioero tai terveys­ ongelma, johon voi löytyä apu sosiaali­ palveluista. Suurempi ongelma on raken­ teellinen, pysyvän elämäntilanteen aihe­ uttama loukku, kuten korkeat asumisku­ lut tai velkaantuminen.

– Jos ylivelkaantunut menee töihin, suurin osa tuloista menee velkoihin, Ohi­ salo sanoo.

Jaksamista ja vertaistukea Säännölliset leipäjonokäynnit auttavat selviytymään, aikatauluttavat elämää ja tuovat yhteisöllisyyttä. Toisten elämä su­ juu tarjousten ja kirpputorien avulla.

– Moni leipäjonoissa sanoo selviyty­

28

Piiloköyhät kanssamme

Murros lisää köyhyyttä

Kaikkein huono-osaisimmat ovat paikoissa, joihin julkiset palvelut eivät yllä.

Esimerkiksi Kelan kyselylomakkeita ei voi lähettää ihmisille, joilla ei ole puhelinta tai asuntoa. Leipäjonoissa ei näy vanhuksia, joiden on vaikea liikkua, nuoria, jotka pelkäävät sosiaalisia tilanteita eikä monia narkomaaneja.

Apuun tulee kolmas sektori. Helsingin Diakonissalaitoksella on Hirundo-palvelut paperittomille, palveluja asunnottomille, narkomaanien neulanvaihtopisteet sekä tukipiste hiv-positiivisille.

Absoluuttisesti köyhiä Suomessa on vähän. Siksi puhutaan huono-osaisista tai suhteellisesta köyhyydestä. Absoluuttisen köyhyyden piirteitä kuten asunnottomuutta on torjuttu Asunto ensin -periaatteella. Ennen ajateltiin, että ensin kuntoudutaan päihdeongelmasta, sitten hankitaan työ ja vasta sitten asunto. Nyt toimitaan päinvastoin.

Eri maiden tilastoja on Ohisalon mukaan vaikea verrata, koska köyhyyden kokemus on suhteellinen. Esimerkiksi YK:n köyhyysraja 1,25 dollaria päivässä ei ole järkevä mittari EU:ssa.

Työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut, ja epätyypilliset työsuhteet ovat pian kymmenen prosenttia työsuhteista. Nollatuntisopimuksia on noin 80 000. Se on lisännyt erityisesti nuorten köyhyyttä.

– Nuoret myyvät kauppakeskuksissa kännykkäliittymiä tai sähkösopimuksia provisiopalkalla. Yksikin nuori sai 1,10 euroa viikon duunista, Jouko Karjalainen kertoo.

Käynnissä olevilla yhteiskuntasopimus­ neuvotteluilla pyritään edelleen kutistamaan palkkoja.

vänsä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vahva pärjäämisen eetos, Maria Ohi­ salo sanoo.

Hän haastatteli palvelujärjestelmässä navigoivaa yksinhuoltajaa.

– Hänellä oli seitsemän eri tukea eri paikoista ja eri aikoina kuukaudesta.

Kaikki hankinnat piti laskea sen mukaan, mistä milloinkin sai parikymppiä. Pärjää­ minen oli jatkuvaa laskemista ja tasapai­ nottelua.

Kaikkien voimat eivät sellaiseen riitä, sillä köyhän on tasapainoiltava myös ter­ veyden, sosiaalisten suhteiden ja jaksa­ misen kanssa.

Vertaistuki auttaa, mutta sillä on yl­ lättäen myös varjopuolensa. Esimerkiksi leipäjonoissa huono-osaisen identiteet­ ti voi lisätä häpeää ja pessimismiä. Sosi­ aaliset verkostot, mahdollisuus kulttuu­ rimenoihin tai muuhun osallistumiseen kuitenkin ehkäisevät ulkopuolisuutta.

Yksikin tärkeä harrastus kontakteineen nostaa alhosta.

Moni voimautuu, kun voi puhua tilan­ teestaan. Hän ymmärtää, ettei ole yksin ja voi samalla auttaa muita.

Kasautunut köyhyys Mistä kaikesta voi tinkiä? Jouko Karjalai­ nen on tehnyt paljon tutkimusta köyhi­ en parissa.

– Lasten vanhemmat tinkivät ensin omista tarpeistaan, jopa lääkemenoista ja terveydenhuollosta. Lasten harrastuk­

siin puuttuminen on monelle iso kipu­ piste, Karjalainen sanoo.

Pitkittynyt työttömyys ja vieraantumi­ nen ajavat toivottomuuteen. Ihminen so­ peutuu, kun usko ja halu päästä työmark­ kinoille hiipuvat.

– Näin käy etenkin 1990-luvun lamas­ ta lähtien työttöminä olleille, Karjalainen sanoo.

Maria Ohisalon mukaan yli 40 pro­ senttia leipäjonoissa olevista on talou­ dellisesti, terveydellisesti ja sosiaalises­ ti huono-osaisia. Heille kasautuu asun­ nottomuutta, mielenterveyden ongel­ mia, yksinäisyyttä, päihderiippuvuutta, jopa nälkää.

– Leipäjonoissa yli viidesosa kertoi kokeneensa nälkää jatkuvasti tai melko usein.

Osa ihmisistä ei jaksa tai osaa hakeu­ tua yhteiskunnan palvelujärjestelmiin, koska apua pitää hakea monelta luu­ kulta.

Vaikka köyhyys koskee Suomessa sa­ toja tuhansia päivittäin, pitää järjestel­ mämme heistä kohtuudella huolen. So­ siaaliturva- ja verolainsäädännön muu­ tokset pudottavat silti yhä uusia ryhmiä köyhyysloukkuun.

Esimerkiksi kulttuurialoilla lyhyitä työsuhteita tekevät putoavat ansiosidon­ naisen työttömyysturvan piiristä, jos hei­ dät pakotetaan valmisteilla olevalla lain­ säädännöllä yrittäjiksi.

Asumistuki on köyhimpien tärkein tu­

kimuoto, koska asuminen syö usein yli puolet tuloista. Samalla puolet sosiaali­ turvasta saatavista tuloista on asumispe­ rusteista.

– Työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja sairaspäiväraha eivät takaa köyhyys­ rajan ylittävää tulotasoa, Jouko Karjalai­ nen sanoo.

Nitistetään köyhyys Kolmasosa yksinhuoltajista elää köyhyys­ rajan alapuolella. Esimerkiksi pienipalk­ kaisten palvelualojen naisten työmark­ kina-asemaa on jatkuvasti heikennetty.

Heidän tukijärjestelmiensä vahvistami­ nen vähentäisi tehokkaasti köyhyyttä.

Vaikka työllisten köyhyys lisääntyy, on työttömyys edelleen köyhyyden suurin syy, Jouko Karjalainen sanoo.

– Meille syntyi 1990-luvun laman seurauksena työttömien ikäluokkia.

1980-luvun lopussa pitkäaikaistyöttö­ miä oli 3 000, nyt noin 150 000 sekä lisäk­ si 200 000 vaikeasti työllistettävää, Karja­ lainen sanoo.

Nyt keskiluokka pienenee ja köyhien määrä kasvaa. Pienipalkkaisia töitä on entistä enemmän. Rakennemuutos teol­ lisesta tuotannosta palveluihin laskee palkkoja. Ne Nokia-insinöörit ja Kuu­ sankosken paperimiehet, jotka vaihtoi­ vat hoiva- tai kaupan alalle, tuntevat sen nahoissaan.

Itsensä työllistäminen on yksille pak­ ko, toisille mahdollisuus.

Ihmisistä tuli kohteita Sosiaaliturvan varassa elävä on köyhä, laiska ja passiivinen omasta syystään, ajatellaan ja yhä useammin myös sanotaan.

Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltio, koska kaikille haluttiin antaa mahdollisuus. Julkishallintoa alettiin 1990-luvun laman jälkeen johtaa talouden mittareilla. Sosiaali- ja nuorisotoimet siirtyivät armeijan termistöön.

Potilaista tuli asiakkaita ja ihmisryhmistä kohteita.

– Vakavaraisen on vaikea ymmärtää köyhän asemaa. Se johtaa kovaan politiikkaan ja leikkaaviin valintoihin, Maria Ohisalo sanoo.

29

– Yrittäjyyteen on tullut yhteisötalou­ den, verkostojen ja osuuskuntien malleja.

Pienituloisten määrä noussut 350 000

Palvelut ihmisten luo Jos köyhyys on kasautunut pitkän ajan kuluessa, tarvitaan siitä irti pääsemiseen pitkävaikutteisia yhteiskuntapoliittisia toimia.

– Esimerkiksi erityisopetus ja lasten ta­ saveroiset mahdollisuudet harrastuksiin ehkäisevät köyhyyden kierrettä, Maria Ohisalo sanoo.

Hyvinvointipalvelut eivät Suomessa ole kuitenkaan kehittyneet vastaamaan ajan tarpeisiin.

– Meillä on paljon ryhmiä, joita sosi­ aalipalvelut eivät tavoita. Sosiaalitoimi, terveystoimi ja työllisyystoimi toimivat omissa lokeroissaan, eivät pahoinvoin­ nin eri ulottuvuuksien parissa. Palvelui­ den pitää mennä ihmisten luo.  Jukka Nortio Kuvat Markus Sommers Lähteet: Tarinoita leipäjonoista 1–6, www.diakoniaa.net, Kirja Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä: toim. Anna-Maria Isola, Meri Larivaara ja Juha Mikkonen (Avain 2007).

”Olen 34-vuotias yhteisöpedagogi ja ollut ansiosidonnaisella vuoden. Työnhaku on vaikeaa myös fyysisen vammani vuoksi. Olen kuitenkin aktiivinen: hyödynnän ilmaispalveluja kuten museoiden ilmaispäiviä.” ”Olin lapseni kanssa kotihoidontuella kunnes hän täytti kolme. Haaveet isommasta asunnosta hautasin. Otin pankista lyhennysvapaata ja luovuimme luomu­ruoista.

Lapsen vaatteet ostin kirpputoreilta, itselleni en mitään. Yhteinen aika loi vahvan pohjan sille yhteydelle, joka meillä edelleen on.” ”Vähimmäistuntimääräni on noin 60 %.

Ei sillä pärjää. Lisävuoroja saisin usein loppuviikosta, jolloin minulla on jo töitä enkä voi jakautua kahdeksi. Harrastan liikuntaa, muuten en pysyisi kunnossa. Treenikassin taskut kiinnitän hakaneuloin, treenikengät ovat ikivanhat. Tarvitsisin myös työvaatteita, mutta ei ole varaa ostaa.”

30

730000

674 000

700 000 600 000 500 000 400 000 300 000

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Suomessa oli vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan 674 000 köyhää. Köyhien määrä kaksinkertaistui 1990-luvun alun 350 000:sta vuosien 2008 ja 2010 lähes 730 000:ään.

Köyhien osuus väestöstä kasvoi noin seitsemästä prosentista noin 13 prosenttiin.

Köyhyyttä lisää Saksan mallilla Saksassa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia. Vuosi sitten säädetty 8,5 euron minimituntipalkka ei ole poistanut köyhyysongelmaa.

– Saksassa on ollut yhden euron tuntipalkkoja. Työvoimasta viidennes on köyhiä. Tällaista mallia haetaan nyt meille, Jouko Karjalainen sanoo.

Suomessa työssäkäyviä köyhiä on työvoimasta kymmenisen prosenttia.

Vakituisessa työsuhteessa olevien massaköyhyys on estetty yleissitovilla työehto­ sopimuksilla. Samalla harmaat työmarkkinat, nollasopimukset sekä provisio- ja keikkaluontoiset myyntityöt ovat lisänneet työssäkäyvien köyhyyttä.

”Pidän välivuotta opinnoista. Syksyllä palaan koulunpenkille, mutta en opintotukijärjestelmään. Vuoden 2014 opintotuistani peritään takaisin 1 700 euroa, kun tulorajat ylittyivät. Seuraava lukuvuosi tekee tiukkaa. Jos en löydä palkallista harjoittelupaikkaa, tyssäävät opinnot siihen.”

”Harrastamme tuunaamista ja käsillä tekemistä. Virkkaan, neulon ja kudon, vedän neulontapiiriä, lenkkeilen ja harrastan koiriemme kanssa. Mieheni myös lenkkeilee ja rakentaa soittimia. Harrastuksista saaamme iloa. En koe meitä köyhiksi, vaikka jäämme alle köyhyysrajan.”

”Olen ollut työttömänä 4,5 vuotta. Minulle jää 130 euroa kuussa käteen vuokran jälkeen. Työllistymisestä ei ole enää toivoa. Muuten olen tyytyväinen elämääni, sillä minulla on terveyttä, koti, valo ja lämpö.”

”Tein kymmeniä vuosia töitä pienellä palkalla. Sopivanikäiset joutuivat eläkkeelle.

Pieni eläke riittäisi menoihin, ellei kumppanini olisi pitkäaikaissairas. Elämämme ilot ovat pieniä: kirpparilöytöjä, maksuttomia taidemuseokäyntejä, satunnainen ”namipala” leipäjonosta.”

”Olen sairastanut muutaman vuoden.

Jouduin jättämään työni ja syömään masennuslääkkeitä. En kuitenkaan ole työtön, toimin esimerkiksi roskapoliisina keräämällä roskia. Toivon, että pääsisin töihin ja että taloudellinen tilanne paranisi.

Kyllä minä tästä vielä nousen!”

”Olen ollut työttömänä monta vuotta.

Lapseni eivät voi harrastaa, enkä voi ostaa heille samaa kuin muilla lapsilla on. Tärkeintä on, että on perhe ja lapsilla kaikki hyvin. Säästän voidakseni ostaa saippuaa, sukkia ja alusvaatteita. Toivon vain terveyttä lapsille ja ruokaa.”

Puku tekee prolaisen

Pro-lehti esittelee liiton eri alojen tyypillisiä työvaatteita.

Nyt esittelyssä

rahoitusalan pukukoodit.

Mokkajakku istuu hyvin, Marimekon paita, Vero Moda -jakku ja Noom-housut

Pankkitoimihenkilön pitää olla siisti ja asiallinen, mutta ei liian hieno.

Rento neulejakku on käytössä mukava.

Yrityspuolen sijoitusneuvoja on uskottava kotimaisessa Turon puvussa.

Tiina Pelkonen Kuvat Mikko Taipale Asiantuntijana sopimusala-asiamies Heidi Laiho Pron aluekeskuksesta Turusta.

Mallit Sara Huupponen ja Aleksi Vauhkonen. Kuvausvaatteet 09-1211 Stockmann.com

31

Hyvä kysymys

Voinko vaihtaa heti kilpailijalle töihin?

Olen vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle. Milloin voin aloittaa työt uudessa työpaikassa, vai onko joku ”karenssiaika”?

Mitä muuta minun pitäisi ottaa huomioon?

Pron lakiosasto vastaa: Työnantajan etu­ jen huomioon ottaminen on työsuhtees­ ta seuraava yleinen velvollisuus. Työnan­ tajalla on oikeus odottaa työntekijältä hy­ vää työkäyttäytymistä, johon kuuluu pi­ dättäytyminen kilpailevasta toiminnas­ ta. Se tarkoittaa työtä tai toimintaa, joka – huomioon ottaen työn luonne ja työn­ tekijän asema – ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Kielto on tavallisesti voimassa vain työsuhteen aikana. Työsuhteen päätty­ misen jälkeen työntekijä voi yleensä heti vaihtaa työpaikkaa kilpailijalle. Tästä voi­ daan poiketa sopimuksin.

Työnantaja voi laatia myös erillisen kilpailukieltosopimuksen työsopimus­ ta solmittaessa, työsuhteen kestäessä tai joskus jopa sen päättymisen jälkeen. Kil­ pailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta solmia työsopimus sellaisen uu­ den työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen työnantajan kanssa, jonka kanssa kilpailukieltosopi­ mus on solmittu. Sidonnaisuus on yleen­ sä voimassa enintään kuuden kuukauden ajan. Se voi kuitenkin olla voimassa jopa kaksitoista kuukautta, jos työntekijä saa korvauksen sidonnaisuudesta.

Kilpailukieltosopimusta ei saa solmia

lähde lomalle

Tammisaareen Kopparössä vaunu- ja telttapaikkoja sekä kolme korkeatasoista lomahuoneistoa.

Katso video protv.fi hakusana "Kopparö"

Kalastaja, karavaanari, telttailija tai retkeilijä, ota yhteyttä kopparo@proliitto.fi tai Satu Gymer 0505406263

32

ilman työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Muuten se on mitätön.

Tämä syy voi liittyä työnantajan toimin­ taan ja toimialaan sekä siihen, kuinka paljon erityistä osaamista työntekijä on työnantajan palveluksessa kerryttänyt.

Jos sopimus on perusteltu, voi rikkomi­ sesta seurata sakko tai vahingonkorvaus.

Jos työsuhde päättyy taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kilpailukielto rau­ keaa. Kilpailukiellon päättämisestä voi myös yrittää sopia.

Työsuhteen kestäessä työntekijää sitoo myös kielto käyttää työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia omaksi hyödyk­ seen. Uuden työsopimuksen solmimi­ nen ei kumoa tätä lojaliteettivelvoitetta, jos vanha työsopimus on voimassa. Pää­ sääntöisesti salassapito päättyy työsuh­ teen päättyessä. 

Opilla ojasta

Tukea uuteen ammattiin Epävarmuutta, irtisanomisia, työpaikkojen ja kokonaisten alojen katoamista.

Rakennemuutos voi vetää maton aikoinaan fiksun uravalinnan alta.

Tuki uhattuna, vai onko?

Hallituksen viimesyksyinen esitys romut­ taisi aikuiskoulutustuen. Valtio luopuisi perusosan rahoittamisesta kokonaan, jolloin tuen määrä laskisi noin puoleen nykyisestä.

Jokainen voi miettiä, miten kannusta­ vaa olisi lähteä kouluttautumaan, jos sai­ si kuussa vain 700–900 euroa. Nykyisel­ lä aikuiskoulutustuella saat 19 kuukau­ den ajan kuitenkin lähes ansiosidonnais­ ta työttömyysturvaa vastaavan summan eli 60–70 prosenttia aiemmista ansioista.

Nyt hallitus on loiventanut kantaan­ sa. Kilpailukykysopimuksen osana sovit­ tiin, että tuen perusosaa alennetaan 15 prosenttia, ja loput rahoitettaisiin työttö­ myysvakuutusmaksusta eikä valtion ra­ hoista kuten tähän asti. Opiskelijan kä­

teen jäävä rahamäärä laskisi vastaavasti.

– Tällä olisi valtion budjettiin noin 30 miljoonan euron säästövaikutus, Petteri Hyttinen sanoo.

Aikuiskoulutustukea nauttii tällä het­ kellä noin 18 000 opiskelijaa. Oletettiin, että pelko tuen jyrkästä pienentymisestä ensi vuoden alussa olisi herätellyt opis­ kelemaan haluavia aktivoitumaan suu­ rin joukoin viime vuoden lopulla, mut­ ta suurta hakijaryntäystä ei kuitenkaan tullut.

– Aikuiskoulutustuki hyödyttää eni­ ten työntekijäporrasta ja keskiluokkaa eli keski- tai matalapalkkaisia. Ylempää keskijohtoahan työnantajat sitouttavat tarjoamalla tukea erilaisiin MBA-tutkin­ toihin ja vastaaviin.

Kaikki koulutus maksulliseksi?

Petteri Hyttisen mielestä hallituksen suunnitelmat ovat osa suurempaa tren­ diä, joka tähtää kaiken koulutuksen muuttamiseen pikku hiljaa maksullisek­ si. Onhan hallitus nyt leikkaamassa opin­ torahojakin.

– Jos kaikki koulutus pitää rahoittaa lainaa ottamalla, se kanavoituu hyväosai­ sille, hyvässä työmarkkina-asemassa ole­ ville, tai heidän lapsilleen. Jo nyt tästä on nähtävissä merkkejä.

Hyttisen mukaan kyse on arvovalin­ nasta. Halutaanko paluuta entiseen, jol­ loin ei ollut opintorahajärjestelmää?

– Suuri osa kansallisesta osaamispo­ tentiaalista menee hukkaan. Vain hyvä­ osaisilla on varaa riskeerata ja rahoit­ taa opiskelunsa lainalla tilanteessa, jos­ sa työllistyminen opintojen jälkeen ei ole ollenkaan varmaa.  Tiina Pelkonen

Pixhill

E

ntä, jos meillä ei olisi aikuiskoulu­ tustukea? Silloin olisi reilusti ny­ kyistä enemmän työttömiä, mutta myös työvoimapulaa, varsinkin hoitoalal­ la. Osaamisen kehittäminen työpaikoilla olisi pysähdyksissä. Talousvai­keuksissa olevat yrityksetkin menettäisivät hyödyl­ lisen vaihtoehdon lomautuksille.

Pron koulutuspoliittisen asiantuntijan Petteri Hyttisen mielestä aikuiskoulutus­ tuella on suuri merkitys myös prolaisille.

– Sen turvin voi saada ansiosidonnai­ sen työttömyyskorvauksen suuruisen tuen 19 kuukaudeksi opiskelua varten, Hyttinen sanoo.

Tuki on tarjonnut alan vaihtajille mah­ dollisuuden opiskella ja työllistyä uudel­ leen, kun vaihtoehtona olisi ollut työttö­ myys. Sen avulla on voinut myös täyden­ tää osaamistaan ja parantaa työmarkki­ na-asemaansa nykyisessä työpaikassaan opintovapaan jälkeen.

Tukea saa tietyin ehdoin mihin tahan­ sa julkisen valvonnan alla olevaan täy­ dennyskoulutukseen tai tutkintoon joh­ tavaan koulutukseen.

Aikuiskoulutustuen ehdot olet ollut vähintään 8 vuotta

työelämässä

nykyinen työsuhteesi on kestänyt

vähintään vuoden

olet työstäsi opintovapaalla et saa muuta tukea opintoihisi

33

Flera års pina förbyttes i glädje Riitta Tanner-Tuominen fick med förbundets hjälp ersättning för olaglig uppsägning motsvarande ett års lön.

R

iitta Tanner-Tuominen från Tusby utstrålar energi och självsäkerhet.

Hon är en helt annan kvinna än för ett par år sedan och kan redan skratta åt händelserna hösten 2012, fastän det led­ de till att hennes liv vändes upp och ner.

Hon arbetade i en läroinrättning i Hel­ singfors som utbildnings- och examens­ ansvarig för yrkesexamen i disponent­ branschen. Läroinrättningen hade nära samarbete med ett disponentföretag.

– Jag nämnde på timmen i förbigående att personalomsättningen varit stor i fö­ retaget. Jag tänkte att det är bra för de stu­ derande att veta det då många fick prak­ tikplats via företaget.

Ett par veckor senare ringde chefen mitt under arbetsdagen och berättade att Tanner-Tuominen inte längre får fortsät­ ta med arbetsinhopp.

– Kunden hade bett om det, men jag fick ingen motivering.

Ledsagades ut som en kriminell Efter en vecka kallade den närmaste che­ fen Riitta Tanner-Tuominen till sitt rum.

Enhetens direktör var också närvaran­ de och lade ett uppsägningsmeddelan­ de framför Tanner-Tuominen. TannerTuominen var chockad. Hon hade utbil­ dat ungefär 500 disponenter. Hon var en omtyckt lärare och hade fått bra respons av såväl sina studerande som kolleger.

– Jag gick inte med på att underteckna meddelandet, säger Tanner-Tuominen.

Chefen bad en anställd som väntade utanför att underteckna ett papper, på vilket det intygades att Tanner-Tuominen mottagit uppsägningsmeddelandet. Tan­ ner-Tuominen ombads genast avlägsna sig från arbetsplatsen.

– Min chef ledde ut mig som om jag va­ rit kriminell. Jag fick inte ens ta med mina personliga saker.

34

Riitta TannerTuominen, som varit medlem i förbundet i över 30 år, tackar Pros juridiska enhet: – De hjälpte mig alla de här åren, fastän rättsprocessen drog ut på tiden.

En olycka kommer sällan ensam Pros regionombudsman Ari Kolehmainen började utreda fallet. Han rekom­ menderade förlikning, men läroinrätt­ ningen gick inte med på det. Ärendet övergick till jurist Hanne Hougberg vid Pros juridiska enhet, som lämnade in en stämningsansökan om olaglig uppsäg­ ning till Helsingfors tingsrätt.

Riitta Tanner-Tuominen fick depres­ sionssymtom ett par månader efter hän­ delsen.

– Jag orkade bara sova. Min man kör­ de mig till sjukhuset, där jag fick diagno­ sen stressrelaterad depression, som sena­ re preciserades till medelsvår depression.

Som det ofta går kommer en olycka in­ te ensam: Tanner-Tuominens äldsta son insjuknade allvarligt. Han dog för ett och ett halvt år sedan.

– Jag stödde min son ända till slutet och den egna familjen, släkt och vänner stödde mig.

På grund av köerna vid Helsingfors tingsrätt hölls den första behandlingen först i december 2014, mer än två år efter uppsägningen. Väntan på den andra be­ handlingen tog ett år på grund av att do­ maren byttes.

Pinan tog slut i december förra året.

Tingsrätten dömde den svarande att be­ tala Riitta Tanner-Tuominen ersättning motsvarande ett års lön.

– Yes! Det lönade sig kämpa, tänkte vi med Hanne. Förlikningen hade blivit mycket billigare för min arbetsgivare.  Tuomo Tarvas Foto Markus Sommers

Använd din röst och påverka

Medlemmarna i Pro väljer i augusti hundra representanter till beslutsfattare i Pro för att bestämma förbundets riktning. Den 10 augusti börjar röstningen och valmaterialet postas till de röstberättigade. Du kan själv välja om du vill rösta via webben eller på traditionellt sätt med röstsedel.

Bekanta dig med kandidaterna i Proplus-tjänsten på adressen www.proplus.fi. Då röstningstiden börjar kan du bedöma kandidaterna i väljarkompassen och rösta.

Representantskapet fastslår Pros verksamhetslinjer, väljer förbundets ordförande, bestämmer medlemsavgiften och övervakar styrelsens verksamhet. Representantskapet sammanträder två gånger per år, vid behov oftare.

Tidtabellen för valet 10.8.2016

5.9.2016 13.9.2016

Röstningen börjar klockan 9.

Valprogrammet öppnar.

Valmaterialet postas till de röstberättigade.

Röstningstiden slutar klockan 16.

Centralvalnämnden sammanträder och bekräftar valresultatet. Styrelsemötet konstaterar de valda.

Centralvalnämnden meddelar valresultatet till de invalda och sänder fullmakterna.

18.11.2016 Representantskapets höstmöte och granskning av fullmakterna.

Sommartid i Pro

Beslut om rättshjälp fattas alltid skilt Om Pros medlem behandlas illa är domstol det sista alternativet. Före det försöker man nå överenskommelse genom förhandlingar. Det är förtroendemannen och den regionala branschombudsmannen som förhandlar med arbetsgivaren.

– En stor del av arbetstvisterna avtalas och vi behöver inte gå till domstol, berättar Pros chefsjurist Patrik Stenholm.

Om förhandlingarna inte leder till resultat fattar chefsjuristen beslut om rättshjälp.

Sommaren kommer med ändringar i förbundets telefontider. Under veckorna 26–32 kan du ringa förbundets och arbetslöshetskassans journummer vardagar klockan 9–14.

Medlemsärenden och -förmåner, tfn 09 1727 3440, jasenasiat@proliitto.fi Anställningsärenden, tfn 09 1727 3442 Arbetsgivarnas inkassering av medlemsavgift, tfn 09 1727 3390, ta-perinta@proliitto.fi Arbetslöshetskassan Pro, tfn (09) 1727 3444, kassa@proliitto.fi Trevlig sommar!

Goda råd är inte dyra Har du barn eller grannar som sommarjobbar? Ställer de knepiga frågor om anställningen? Du eller de kan kontakta sommarjobbarinfon, som igen öppnade efter valborg och är öppen till fredagen den 2 september. Den avgiftsfria rådgivningen hjälper sommarjobbare per telefon och webb.

Rådgivningen betjänar vardagar klockan 9–15 på numret 0800 179 279. Av rådgivaren Sini Tervo kan man fråga råd i ärenden som gäller till exempel lön, arbetspass och upprättande av arbetsavtal. Hon betjänar på finska, svenska och engelska. Det går bra att ringa anonymt.

På tjänstens webbplats kesaduunari.fi/svenska finns viktig arbetslivsinformation för sommarjobbare och det går också att ställa frågor via den. Sommarjobbarinfon finns även på Facebook och Twitter.  35

Arbetslöshetskassan

Om du blir arbetslös eller permitterad Anmäl dig senast den första arbetslöshets- eller permitteringsdagen som arbetssökande vid arbets- och närings­ byrån på din ort.

Arbetslöshetsdagpenning kan betalas bara för den tid du varit arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån. Också självrisktiden på fem dagar börjar först då du anmäler dig som arbetssökande.

Om du tagit emot stödpaket/avgångsersättning av arbetsgivaren, anmäl dig som arbetslös till arbets- och näringsbyrån genast då anställningsförhållandet upphört, så att du inte förlorar din rätt till dagpenning. Om du fått sjukdagpenning i maximitiden (ca 300 dagar) och därefter ansökt om invalidpension eller rehabiliteringsstöd, anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån. Du kan ansöka om inkomstrelaterad dagpenning om din pensionsansökan är anhängig eller har förkastats.

Då du anmält dig vid arbets- och näringsbyrån sänds därifrån ett utlåtande till arbetslöshetskassan om din rätt till inkomstrelaterad dagpenning.

Fyll i ansökan om inkomstrelaterad dagpenning

Sänd den första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning med bilagor till arbetslöshetskassan då du varit arbetslös eller permitterad i två kalenderveckor (månsön). Om arbetslösheten började en måndag, fyller du i ansökan från den första arbetslöshetsdagen till och med söndag om två veckor. Om arbetslösheten började en onsdag, fyller du i ansökan från den dagen till och med söndag om två och en halv vecka.

Sänd följande ansökan för fyra kalenderveckor (mån-sön) genast perioden är full, fastän kassan inte ännu skulle ha gett sitt beslut om den första ansökan.

Inkomstrelaterad dagpenning ansöks alltid i efterhand och den betalas bara tre månader i efterhand.

Bilagor till ansökan

Löneintyg bestyrkt av arbetsgivaren ska alltid sändas med den första ansökan.

Om du varit i arbete minst en vecka efter 29.12.2013, räcker det med löneintyg för 26 arbetsveckor. Om du inte arbetat efter 29.12.2013, behövs det löneintyg för minst 34 arbetsveckor.

Om det i nämnda tid ingår till exempel moderskaps-, föräldra- eller vårdledighet eller studier på heltid, sänder du som bilaga till ansökan beslut eller intyg på den perioden och be arbetsgivaren om löneintyg för så lång tid att det i intyget ingår sammanlagt minst 26/34 veckor avlönad tid.

I löneintyget ska följande nämnas:

semesterpremier och semesterersätt-

ningar specificerade

eventuella andra betalda potter utöver månadslönen (resultat- och produktionspremier, tjänsteårstillägg osv.) samt potternas intjäningsperiod och en utredning om på vilka grunder de betalats

utredning om eventuella oavlönade perioder

arbetsgivarens kontaktuppgifter, FO-nummer och underskrift av den som gett löneintyget

uppsägningsmeddelandet om du är

l Arbetslöshetskassan Pro, PB 228, 00181 Helsingfors l Telefonjour 09 1727 3444 må–fr kl. 9–15, vecka 26–32 kl. 9–14 l www.prokassa.fi -> e-tjänsten (fi. sähköinen asiointijärjestelmä) Håll dina kontaktuppgifter uppdaterade i tjänsten. l Kassachef Mervi Ruokola 09 1727 3451, 050 327 6911 Fax 09 1727 3335 Bekanta dig med kassans sidor bakom koden eller www.prokassa.fi.

Du kan öppna koden t.ex. med QR-läsare i din mobil.

36

helt arbetslös (kopia)

avtal om att anställningsförhållandet

upphävts, om sådant gjorts (kopia)

arbetsintyg (kopia)

arbetsavtal (kopia) om du är permit-

terad från anställningsförhållande för viss tid eller har deltidsarbete

permitteringsmeddelande (kopia), om du söker inkomstrelaterad dagpenning på basis av permittering

det senast bekräftade personliga skattebeslutet (kopia), om du har inkomst från företagsverksamhet som bisyssla eller jord- och skogsbruksverksamhet

beslut om sociala förmåner (se anvisningarna för ansökan).

Om du arbetar emellanåt

Löneintyg måste sändas för alla arbetsveckor mitt i arbetslöshets- och permitteringsperiod, fastän tiden i arbete skulle infalla mindre än 26 veckor efter senaste period med inkomstrelaterad dagpenning. Löneintyg behövs för att bestämma eventuell kommande inkomstrelaterad dagpenning.

Korrekta uppgifter, kassan tackar!

Kontrollera att alla bilagor till ansökan är med och är tydliga att läsa. Kassan kan inte behandla ansökningar med bristfälliga uppgifter, utan måste fråga efter dem.

Behandlingen försenas då.

Dagarna för utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning är måndag, onsdag, torsdag och fredag. Alterneringsersättningarna betalas ut på fredagar.

E-tjänsten till ditt förfogande dygnet runt

Du sänder din ansökan snabbast i e-tjänsten. Via den kan du sända den första ansökan, fortsatt ansökan och bilagor. Du loggar in i tjänsten från arbetslöshetskassans webbplats www.prokassa.fi. Programmet berättar hur du ska göra första gången du använder tjänsten och hur du går vidare där.

Systemet sänder en impuls per e-post om följande händelser: mottagna ansökningar, meddelanden, utlåtanden och til�läggsbegäran. Granska i e-tjänsten under ”Jäsentiedot” att kassan har rätt e-postadress.

Kassan svarar på personliga frågor per telefon, brev och via e-tjänsten.

Näin liityn Pron jäseneksi Ammattiliitto Pron jäseneksi liittyminen on tehty helpoksi.

Jäsenyyden voi saada voimaan vaikka samana päivänä.

Se käy näin: Mene nettiosoitteeseen proliitto.fi ja klikkaa sivun yläpalkissa ”Liity jäseneksi” ja sieltä painike Liityn jäseneksi.

Täytä esiin tullut lomake kohta kohdalta sivun loppuun.

Jos haluat, että työnantaja perii jäsenmaksun palkastasi, paina ”tulosta perintäsopimus”-painiketta ja toimita sopimus työnantajalle. Lähetä liittymislomake sähköisesti, ja jäsenyytesi alkaa samana tai myöhempänä itse valitsemanasi päivänä. Taannehtivasti jäsenyys ei voi tulla voimaan.

Jos sähköinen liittyminen tuntuu hankalalta, voit myös lähettää yhteydenottopyynnön ja täyttää avautuvaan lomakkeeseen vain nimesi ja puhelinnumerosi. Pron asiamies soittaa 1–2 työpäivän kuluessa ja täyttää jäsenhakemuksen kanssasi.

Jäsenpalvelusihteeri Mervi Saaren mukaan molemmat liittymistavat ovat suosittuja. Uusista jäsenistä 20 prosent­ tia liittyy yhteydenottopyynnön kautta.

– Sen jättävät usein he, joilla on kysyttävää esimerkiksi työttömyysturvasta tai mahdollisuuksistaan tulla jäseneksi.

Jos olet siirtymässä toisesta ammattiliitosta Prohon, siirryt työttömyyskassaan vanhana jäsenenä. Liiton tai työttömyyskassan vaihtaja säilyttää siis vakuutus- ja työssä­ oloehtonsa, jos entinen kassan jäsenyys on kunnossa.

Jäsenpalvelupäällikkö Sirpa Lappi muistuttaa vielä, miksi jäseneksi kannattaa liittyä: – Yhdellä jäsenmaksulla saa työttömyysturvan, työehtosopimuksen, Pron palvelut sekä jäsenedut.  Pirkko Koivu

Tehot irti jäsenyydestä Joko sinulla on nämä edut, jotka kuuluvat Pron jäsenille?

Pron neuvottelema työehtosopimus. Tes tuo lakia

paremmat edut palkkaan, työaikaan, lomiin, sairausajan palkkaan, sijaisuus- ja ylityökorvauksiin ja muihin työn ehtoihin.

Pron jäsen on myös Työttömyyskassa Pron jäsen.

Työttömäksi joutuva saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työttömyyskassapalvelut ja neuvontaa.

Oma luottamusmies useimmilla työpaikoilla.

Kannattaa valita, jos ei jo ole!

Pron aluekeskusten palvelut ja asiamiehet,

jotka voi pyytää työpaikkakäynnille.

Lakipalvelut ja oikeusapu*.

Koulutusta ja jäsentapahtumia.

Matkustajavakuutus*, vapaa-ajan tapaturmavakuutus

ja ammatillinen vastuuvakuutus.

Henkilökohtainen ammatti- ja urapalvelu.

Pron Holiday Club -viikko-osakkeita ja lomakohteita

&

jäsenhintaan.

Yksityiselämän perintö- ja perheasioihin maksutonta

lakineuvontaa.

Alennusta vakuutuksista, polttoaineista, laivayhtiöiltä

ja hotelleista.

Proplus, vuorovaikutteinen viestintä- ja palvelukanava

sekä tietopankki.

Pro vaikuttaa työttömyysturvaan, ansiosidonnaisen

päivärahan pituuteen ja määrään.

Pro vaikuttaa kansalliseen ja EU-tason työlainsäädän-

töön sekä eläke- ja sosiaaliturvaan.

Pro edistää työhyvinvointia ja tasa-arvoa.

Pro tekee työmarkkinatutkimukset kahdesti vuodessa.

Tuloksia hyödynnetään edunvalvonnassa ja yhteis­ kuntavaikuttamisessa.

Jäsenyyden kautta syntyy verkostoja ja saa ystäviä.

* Matkustajavakuutus sisältää mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset * Oikeuteen viedyt jutut ovat jäsenelle maksuttomia.

Kasvuyrityksiä

Sarjassa esitellään yrityksiä, joissa on tulevaisuuden lupausta

Ihmisten sijasta kulkee tieto Rahaa ja aikaa säästyy, jos lääkärit ja potilaat eivät ole sidottuja paikkaan.

O

ptikko tekee asiakkaalleen silmänpohjakuva­ uksen ja huomaa jotakin, joka on syytä näyt­ tää silmälääkärille. Normaalisti selvittämi­ nen jää odottamaan lääkärin seuraavaa vastaanot­ topäivää.

Kide Clinical Systemsin kehittämällä menetelmäl­ lä silmälääkäri voi katsoa kuvat verkon kautta kos­ ka tahansa. Siinä säästyy sekä lääkärin että potilaan aikaa ja rahaa.

Vuonna 2015 perustetun yrityksen tavoitteena on saada erilaiset kuvantavat laitteet kuten silmänpoh­ jakamerat tehokkaaseen käyttöön. Pisimmälle Kide Clinical Systems on edennyt silmänpohjakuvien vä­ littämisessä, kertoo toimitusjohtaja Anssi Ylimaula.

– Teemme yhteistyötä toisen suomalaisen eli sil­ mänpohjakameroita valmistavan yrityksen kans­ sa. Palvelumme on käytössä 230 optikkoliikkees­ sä Pohjoismaissa ja neljässä sairaalassa Suomessa.

Tutkimukset monien ulottuville Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille, ensin Isosta-Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta. Jatkos­ sa laajenemismahdol­lisuuksia nähdään esimerkik­ si Kiinassa ja Intiassa ja muissa väkirikkaissa mais­ sa. Niissä on tarvetta saada lääketieteelliset kuvan­ tamistutkimukset edullisesti ja helposti monien ulottuville.

Anssi Ylimaulan mukaan silmänpohjakuvaus­ ten hinnaksi tulee etäluennan ansiosta murto-osa nykyisestä, ja siten useammilla on niihin varaa. Etä­ ratkaisut ovat käytössä myös ultraääni- ja tähystys­ videoiden reaaliaikaisessa katsomisessa.

– Välitämme äänellä ja näkyvällä valolla kuvattua eli värikuvaa, videoita ja ultra­äänikuvaa. Sopivia eri­ 38

koisaloja ovat silmä­tautien lisäksi esimerkiksi iho­ taudit ja naistentaudit.

Kätilön ottama ultraäänikuva sikiöstä välitetään verkon kautta keskussairaalaan erikoislääkärille. Ku­ vattu aineisto voidaan tallentaa digitaalisena sairaa­ lan arkistoon tai pilvipalveluun.

Mahdollisia asiakkaita ovat keskus­sairaalat sekä yksityiset lääkäri- ja optikkoketjut.

Etäratkaisuihin kuuluu tarvittaessa erillisiä lait­ teita, jotka tulevat kiinni kuvantavaan laitteeseen välittämään tietoja. Ne tulevat ulkomaiselta ali­ hankkijalta, mutta ohjelmisto on Kide Clinical Systemsin kehittämä ja asennetaan paikalleen Suo­ messa.

Rekrytointi meneillään Nelihenkinen perustajatiimi on tietotekniikan ja ohjelmistoalan ammattilaisia, kasvurahoitusta on saatu Tekesiltä. Suomessa yrityksellä on toimipis­ teet Oulussa ja Helsingissä.

Anssi Ylimaulan mukaan yritys toimii syksyllä to­ dennäköisesti jo kannattavasti. Nyt tuotteita kysy­ tään enemmän kuin pystytään toimittamaan.

– Olemme palkanneet lisää väkeä, rekrytointi on nytkin meneillään. Tällä hetkellä tiimiimme kuuluu noin kymmenen henkilöä.

Jos yritys kasvaa toivotusti, Ylimaula uskoo sen tarvitsevan tulevaisuudessa monenlaisia osaajia.

– Voimme tarvita myynnin ja markkinoinnin osaa­ jia, asentajia, tuotekouluttajia, testaajia, arkkitehteja sekä hallintoammattilaisia.  Pirkko Koivu

Lounasporukka

Etuvasemmalla: Päivi Varjoniemi, takavasemmalla: Ritva Nybergh, takaoikealla: Siru-Leena Sirenius ja etuoikealla: Petra Nyman.

Asiantuntijan valinta – ceasar-salaatti!

Sikiön ultraäänivideo on välitetty reaaliaikaisesti lääkärille, joka voi ottaa siihen kantaa etänä.

Seurantaa langattomasti Palvelutalossa asuva vanhus saa tarvittaessa apua nopeasti, kun langaton paikannusjärjestelmä seuraa hänen liikkeitään reaali­ aikaisesti.

9Solutions Oy on kehittänyt terveydenhuoltoon ja palveluasumiseen seuranta- ja paikannusjärjestelmän, joka perustuu bluetooth- ja pilviteknologiaan. Esimerkiksi vanhuksen turvaranneke hälyttää automaattisesti, jos hän poistuu tietyn alueen ulkopuolelle. Ratkaisut sopivat myös terveydenhuollon työn seurantaan ja turvajärjestelmiin. Sairaanhoitaja saa mukana kulkevaa nappia painamalla nopeasti vartijan tai kollegan avukseen.

Vuonna 2009 perustetussa yrityksessä on 25 työntekijää. Toimitusjohtaja Sami Herralan mukaan kasvusuuntia ovat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat ja Benelux-maat. Yrityksellä on jälleen­ myyjiä Euroopan lisäksi Lähi-idässä, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

– Lisää henkilöstöä tarvitsemme pilvipalveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Tämän alan syvällisiä osaajia ei ole helppo löytää. 

Yhteyskanava syöpäpotilaille Kuinka voi syöpäpotilas pitkien kotihoitojaksojen aikana, ja miten saada hänen yhteydenpitonsa hoitohenkilökuntaan helpoksi ja automaattiseksi? Kysymykseen vastaa Kaiku-järjestelmä, NetMedin päätuote.

Potilaat raportoivat Kaikun avulla voinnistaan älypuhelimissa ja tableteissa, ja hoitohenkilökunta voi päivittää hoitosuunnitelmaa saamiensa tietojen perusteella.

Toimitusjohtaja Lauri Sippola kertoo, että vuonna 2012 perustetun NetMedin henkilöstömäärä on kasvanut viiden hengen perustajatiimistä 12 hengen yritykseksi.

– Ohjelmistokehittäjiä ja kansainvälisen markkinoinnin osaajia tarvitaan lisääkin.

Yrityksellä on asiakkaina sairaaloita Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Kasvu on voimakasta, ja tavoitteena on hankkia lisää asiakkaita erityisesti Keski-Euroopasta.

– Esimerkiksi Sveitsin johtava sairaalaketju Hirslanden käyttää Kaikua neljässä sairaalassa. 

Lemminkäinen Oyj:n prolaiset asiantuntijat Päivi Varjoniemi, Ritva Nybergh, Siru-Leena Sirenius sekä Petra Nyman suosivat kevyitä kasvisruokia.

Yleensä he lounastavat työpaikkansa Fazer Ami­ can ravintolassa. Tänään he kuitenkin päättivät mennä läheiseen NYC Burgeriin Helsingin Ruoho­ lahdessa.

Nybergh ja Varjoniemi tilaavat caesarsalaatit, Nyman kanalla ja Sirenius vuohenjuustolla.

– Olemmepas nyt tosi caesareita tänään, Varjonie­ mi vitsailee.

– Tämän paikan hampurilaisetkin ovat hyviä.

He tekevät pihvit itse, Sirenius kertoo.

Naiset kehuvat myös oman työpaikkaruokalansa fresh buffet -osastoa.

– Siellä on hyvät ruuat. Jos yksi pitää nostaa, niin pinaattiletut. Ne ovat rapsakoita ja hyviä, siellä tehtyjä, Nybergh toteaa.

Naiset eivät kovin usein lounasta yhdessä, sillä he työskentelevät eri osastoilla. Sen sijaan he käyvät yhdessä illallisilla ja näkevät toisiaan työpaikan Pro-klubin kautta.

– Kokoonnumme kolmesta viiteen kertaan vuo­ dessa. Meillä on kokouksia, ja järjestämme tapah­ tumia. On ollut elokuva- ja teatterikäyntejä sekä illallisia. Kävimme Tallinnassakin, Varjoniemi sanoo.

Nymanin mukaan naiset keskustelevat tavates­ saan paljon siitä, mitä talossa tapahtuu.

– Puhumme myös yhteiskunnan muutoksista.

Sanoisin, että tämä Suomen hallitus on aika mie­ lenkiintoinen! Sitä on tullut ruodittua viime aikoina.

– Puhumme myös lapsista ja lapsenlapsista, ettei ruokis menisi aina siihen, että päpätetään työasiois­ ta. Ja puhumme tietysti ruuasta. Se on takuuvarma aihe. Tämä on muuten hyvää, Nybergh lisää.

Nyman ja Sirenius työskentelevät prosessiasian­ tuntijoina Lemminkäisen ostopuolella. Nybergh toimii asiantuntijana palkkaosastolla ja Varjonie­ mi prosessiasiantuntijana vaihto-omaisuusyhtiöi­ den puolella.  Teksti ja kuva Antti Halonen

39

Ei uhoa vaan yhteistyötä Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muuttaminen PALKKAUS Säännöllinen työaika VIIKON VAPAAPÄIVÄT Arkipyhäviikkojen työaika TYÖVUOROLUETTELO Päivittäinen lepoaika VUOROKAUSILEPO Viikoittainen vapaa-aika ja viikkolepokorvaus LISÄTYÖ Ylityö SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Sunnuntaityö VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Matkustaminen minä VUOSILOMA JA LOMARAHA Työajan lyhentäminen POISSAOLO SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN VUOKSI Äitiys-, isyys- ja minä olenSOPIMINEN Neuvottelujärjestys olen LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lyhyt tilapäinen loma PAIKALLINEN vanhempainvapaa pro pro erimielisyyksien ratkaisemiseksi TYÖRAUHAVELVOITE Ryhmähenkivakuutus JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Suojavaatetus PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Yleissopimus IRTISANOMISSUOJASOPIMUS Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä tiedottaminen työsuhteen ehtojen muuttaminen PALKKAUS Säännöllinen työaika VIIKON VAPAAPÄIVÄT Arkipyhäviikkojen työaika ja vaikutukset TYÖVUOROLUETTELO Päivittäinen lepoaika VUOROKAUSILEPO Viikoittainen vapaa-aika ja viikkolepokorvaus LISÄTYÖ Ylityö SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Sunnuntaityö VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Matkustaminen VUOSILOMA JA LOMARAHA Työajan lyhentäminen POISSAOLO SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN VUOKSI Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lyhyt tilapäinen loma PAIKALLINEN SOPIMINEN Neuvottelujärjestys erimielisyyksien Pron hallitus ratkaisemiseksi TYÖRAUHAVELVOITE Ryhmähenkivakuutus JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Suojavaatetus PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Yleissopimus IRTISANOMISSUOJASOPIMUS Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä neuvottelutyösuhteen ehtojen muuttaminen PALKKAUS Säännöllinen työaika VIIKON VAPAAPÄIVÄT Arkipyhäviikkojen työaika työmark ratkaisu:Päivittäinen lepoaika VUOROKAUSILEPO Viikoittainen vapaa-aika ja viikkolepokorvaus kinaTYÖVUOROLUETTELO LISÄTYÖ t utkimtyö Ylityö SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Sunnuntaityö VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ Varallaolo, hälytysluontoinen usja puhelinohjeet MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET MatkustaminenhVUOSILOMA JA LOMARAHA Työajan lyhentäminen POISSAOLO SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN VUOKSI Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lyhyt tilapäinen loma PAIKALLINEN SOPIMINEN Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi TYÖRAUHAVELVOITE Ryhmähenkivakuutus JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Suojavaatetus työnantajaPALKKAUSJÄRJESTELMÄ Yleissopimus IRTISANOMISSUOJASOPIMUS Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä liitto työsuhteen ehtojen muuttaminen PALKKAUS Säännöllinen työaika VIIKON VAPAAPÄIVÄT Arkipyhäviikkojen työaika TYÖVUOROLUETTELO Päivittäinen lepoaika VUOROKAUSILEPO Viikoittainen vapaa-aika ja viikkolepokorvaus LISÄTYÖ tavoite Ylityö SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Sunnuntaityö VUORO-,tavoite ILTA- JA YÖTYÖ Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Matkustaminen VUOSILOMA JA LOMARAHA Työajan tavoite tavoite VUOKSI Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa lyhentäminen POISSAOLO SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lyhyt tilapäinen loma PAIKALLINEN tavoite SOPIMINEN Neuvottelujärjestys erimielisyyksien tavoite ratkaisemiseksi TYÖRAUHAVELVOITE Ryhmähenkivakuutus JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Suojavaatetus neuvottelut PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Yleissopimus IRTISANOMISSUOJASOPIMUSTyösuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muuttaminen PALKKAUS Säännöllinen työaika VIIKON VAPAAPÄIVÄT Arkipyhäviikkojen työaika TYÖVUOROLUETTELO Päivittäinen lepoaika VUOROKAUSILEPO Viikoittainen vapaa-aika ja viikkolepokorvaus LISÄTYÖ Ylityö SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Sunnuntaityö VUORO-, ILTA- JA YÖTYÖ Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Matkustaminen VUOSILOMA JA LOMARAHA Työajan neuvottelukunta lyhentäminen POISSAOLO SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN VUOKSI Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lyhyt tilapäinen loma PAIKALLINEN SOPIMINEN Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi TYÖRAUHAVELVOITE Ryhmähenkivakuutus JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN Suojavaatetus

yv

äk

TES

nimeä ä

sy y

Me olemme Pro.

tavoite tavoite

Jos ei koskaan anna periksi, ei saavuta tulosta.

Kompromissit ovat välttämättömiä, kun työehtosopimuksia neuvotellaan, sanoo kokenut työmarkkinaneuvottelija Tuovi Orpana.

40

M

iksi ihmiset eivät voi itse sopia työehdois­ taan, vaan joutuvat noudattamaan ylhääl­ tä annettuja, liittojen neuvottelujen tulok­ sia? Näin kysymällä on julkisuudessa kyseenalais­ tettu tähän asti hyvin toiminut sopimusjärjestelmä.

Liittojen tekemät työehtosopimukset eivät ole ”ylhäältä annettuja”, vaan demokraattisen kontrol­ lin kautta saavutettuja. Pron eläkkeellä oleva sektori­ johtaja Tuovi Orpana kertoo, että tavoitteita ei vede­ tä hatusta, vaan suoraan jäseniltä. Pron työmarkki­ natutkimus kerää kahdesti vuodessa kentältä tietoa, miten palkkaus on kehittynyt, ja mitä liiton edunval­ vonnalta toivotaan.

– Osaa toiveista voidaan edistää työpaikoilla luot­ tamusmiehen avulla. Osa on muutosehdotuksia tuleviin työehtosopimuksiin, Orpana sanoo.

Neuvottelukunnissa on voimaa Pro neuvottelee yli 50 työehtosopimusta eli tes­ siä. Miten liitto pystyy hallitsemaan niin monen eri alan erityispiirteet? Ei pystyisikään ilman alakohtai­ sia neuvottelukuntia, joita on yhtä monta kuin tes­ sejäkin.

Pron hallitus nimeää neuvottelukuntien jäsenet neljäksi vuodeksi edustamaan tasapuolisesti isoja ja pieniä yrityksiä, eri maakuntia ja molempia su­ kupuolia. Ryhmät kokoontuvat 4–6 kertaa vuodessa, tes-neuvottelujen lähestyessä tiiviimmin.

Jäsenten tes-toiveet päätyvät neuvottelukuntiin ja isoimpien alojen luottamusmieskokouksiin. Liiton asiamiehet valmistelevat johtopäätökset tekstiksi.

Liiton yhteiset tavoitteet syntyvät, kun Pron halli­ tus nostaa neuvottelukuntien työstämistä tavoitteis­ ta esille yhteensä viisi–kuusi tärkeintä.

– Se on parempi kuin esimerkiksi 25 tavoitetta, joista jouduttaisiin yksi toisensa jälkeen luopumaan, Tuovi Orpana sanoo.

Alakohtaisia tes-tavoitteita sen sijaan voi olla pal­ jon. Jos kaikki saadaan läpi, niitä on ollut liian vä­ hän. Pitää olla neuvotteluvaraa.

Kun nyt neuvotellaan kilpailukykysopimukses­ ta, on yhdellä alalla sovituilla asioilla suuret heijas­ tusvaikutukset muihin aloihin. Siksi liitolla on reu­ naehtoja, joihin neuvottelukunnat eivät vaikuta. Ne liittyvät esimerkiksi työnantajien vaatimuksiin työ­ ajan pidentämisestä ja paikallisen sopimisen laajen­ tamisesta.

Vanhan ajan neuvottelijat takaisin!

Kun tavoitteet on vahvistettu, alkaa kalentereiden selaaminen Pron ja työnantajaliittojen toimistois­ sa. Neuvottelijat nimetään.

– Meiltä kutakin tessiä neuvottelemaan lähtevät ainakin kyseisen alan sektorijohtaja, sopimusala­ vastaava ja neuvottelukunnan puheenjohtaja, Tuovi Orpana sanoo.

Neuvottelut pidetään yleensä työnantajaliiton tiloissa. Ennen marssia sinne Pron neuvottelijat ker­ taavat tavoitteet perusteineen ja vaikutuksineen.

– Kaikkien tulee olla sitoutuneita. Myös ryhmän roolijako käydään läpi. Liiton työsuhteiset esittele­ vät tavoitteet, ja työpaikkoja edustavat jäsenet pe­ rustelevat.

Some-aikana tulee korostaa neuvottelujen luot­ tamuksellisuutta. Tuovi Orpanan mukaan hölösui­ suudella on seurauksensa.

– Joku kertoi Facebookissa olleensa tes-neuvot­ teluissa, ja että työnantaja hyväksyi tällaisen ehdo­ tuksen. Tieto päätyi työnantajan kautta työnanta­

jaliiton neuvottelijoille, ja kyseisen asian etenemi­ nen pysähtyi.

Tapaus heikensi työnantajaliiton neuvotteluase­ maa. Orpanan mukaan on myös palkansaajien etu, että vastapuolen neuvottelijat ovat vahvoja. Silloin se mitä sovitaan, pitää, eivätkä neuvottelijat alista jokaista yksityiskohtaa liittonsa elinten käsittelyyn.

– Ikävä kyllä vanhan ajan vahvat neuvottelijat ovat työnantajaliitoissa vähentyneet.

Neuvottelija voi nyt tulla paikalle ja pyytää Pron tavoitteet sähköisessä muodossa lä­ hettääkseen ne jäsenyrityksiin kom­ mentoitaviksi.

Ei ole järkevää – Silloin prosessi leviää käsiin. tuulettaa voittoa tai Molempien osapuolten tulee halu­ repiä vaatteitaan tyyliin ta yhteistä ratkaisua.

Hyviä esimerkkejä löytyy Orpa­ ”me hävittiin tää peli”. nan mukaan ainakin rakennus- ja palvelualoilta sekä kemian teollisuu­ desta. Mutta toisen ääripään neuvottelijat eivät edis­ tä edes omien yritystensä etuja, jos asia alkaa hiertää.

– Pitää pystyä asettumaan toisen rooliin ja olla sanojensa mittainen. Kun tuntee vastapuolen, tietää miten tiukalle asiat voi vetää.

Pron neuvottelijat ovat monessa liemessä keitetty­ jä ja tietävät, että kompromissit ovat välttämättömiä.

– Jos ei anna missään periksi, ei koskaan saa mitään sovittua.

Ei uhoa eikä revittelyä Kun tulos on saatu aikaan, liiton neuvotteluryhmän jäsenet käsittelevät sen keskenään ja sitoutuvat sii­ hen. Tuloksesta tiedotetaan, kun alan neuvottelu­ kunta Prossa sekä Pron hallitus ja työnantajaliiton hallitus ovat sen hyväksyneet.

Tiedotuksen tulee olla asiallista. Ei ole järkevää tuulettaa, että nyt otettiin selkävoitto. Se tuskin on totta, ja uho haittaisi myöhempää yhteistyötä. Eikä kannata repiä vaatteitaan tyyliin ”me hävittiin tää peli”. Neuvottelut ovat prosessi, joka hakee koko ajan tasapainoa osapuolten välille. Onhan palkansaajille­ kin tärkeää, että yritykset tuottavat voittoa, jotta niil­ lä on palkanmaksuvaraa ja tulevaisuutta.

Kehuja tulee harvoin. Tuovi Orpana kaipaa lisää solidaarisuutta.

– Palaute on koventunut ja odotukset lisäänty­ neet. Entistä enemmän halutaan jäsenmaksulle vas­ tinetta. Minusta joskus voisi olla kiinnostunut myös siitä, että kaverilla menee hyvin, vaikka oma asia ei tällä kertaa edistynyt.

– Jäsenet voisivat myös joskus miettiä, miten lii­ ton palkolliset ja neuvottelijat jaksavat. Voin sen nyt sanoa, kun en enää itse heihin kuulu.  Tiina Pelkonen Grafiikka Elli Ravantti

41

Huumorilla töihin Epätoivoiset miehet eivät löydä naista. Heidän yllään leijuu epätoivon haju.

Jesse Mrozowskin mukaan sama pätee työhakuun.

H

einäkuussa 2013 Jesse Mrozowski istui työhaastattelussa verkkokauppayhtiö Amazonin pääkonttorissa Seattlessa.

Kahden puhelinhaastattelun jälkeen hän oli lentänyt mantereen halki viisi tuntia kestävään grillaukseen. Viisi ihmis­ tä toi vuorollaan hänen eteensä mahdol­ lisia ongelmatilanteita ja tenttasi, miten hän ratkaisisi ne.

Mrozowski, silloin 30, vitsaili ja kyse­ li haastattelijoilta, missä he ennen oli­ vat työskennelleet ja mitä pitivät Ama­ zonista.

Hän ei saanut työpaikkaa. Hän pala­ si Marylandiin, jossa oli elänyt kahdek­ san vuotta. Työpaikalle Navairiin, laivas­ ton lentokoneiden tutkimusyksikköön, oli kuusi kilometriä.

Rekrytointeihin erikoistunut kaveri epäili, että Mrozowskin luonne ei sopi­ nut Amazonin tiimiin. Kaverin mukaan yritykset palkkaavat mieluummin hyvän tyypin, joka täyttää 75 prosenttia teknisis­ tä vaatimuksista, kuin epämiellyttävän, joka hallitsee tekniikan täydellisesti. Oh­ jelmat voi opettaa, persoonallisuutta ei.

– Oli hyvä, etten päässyt Amazonille, Mrozowski sanoo nyt.

42

– Olin liian leikkimielinen, ja haastat­ telijat olivat vakavia. Päätin, että en tyr­ kytä työnantajille osaamistani, vaan sitä, millainen olen. Koodareita on tusinoit­ tain, mutta persoonallisuuteni erottuu.

Kaksi peukaloa ja helppo työkaveri Jesse Mrozowski päivitti Linkedin-profii­ linsa. Hän kertoi työskennelleensä laivas­ tossa neljä vuotta ohjelmoijana ja toiset neljä projektipäällikkönä.

– Se osaamisestani. Ihan oikeasti – haluatte tyypin, joka ei tee teitä hulluk­ si töissä. Hyviä uutisia! Kenellä on kaksi

peukaloa ja kuka on todella helppo työ­ kaveri? Meikäläinen.

Mrozowski luetteli suosikkileivonnai­ sensa, kertoi olevansa innokas mutta surkea pokerinpelaaja ja varautuneensa zombien ylösnousuun.

Kolmen viikon kuluttua hän sai säh­ köpostin Sila Solutions Group -nimises­ tä konsulttiyhtiöstä Seattlesta. Rekrytoija kutsui hänet työhaastatteluun ja kertoi it­ sekin pitävänsä red velvet -kuppikakuista.

Nyt Mrozowski on työskennellyt yh­ tiössä kaksi vuotta. Hän istuu Silan suu­ rimman asiakkaan Boeingin tiloissa ja

Lentokoneet ovat vain suuria tietokoneita taivaalla.

Jesse Mrozowski työskentelee ohjelmointiosastolla ja konsultoi Boeingia.

vetää huolto-ohjeiden koodimuutoksiin liittyvää projektia.

– Ennen lentokoneen mukana tuli pak­ su ohjekirja, nykyään ohjeet ovat netissä.

Sivustolle tehdään välillä koodaukseen tai ulkonäköön liittyviä muutoksia, jot­ ka dokumentoidaan. Minä selvitän mis­ sä dokumentteja on ja kokoan ne yhteen paikkaan, Mrozowski selittää.

Hän ansaitsee 95 000 dollaria vuodes­ sa ja asuu yksiössä Seattlessa. Talon kat­ toterassilta näkee koko kaupungin. Zom­ bien ja kuppikakkujen ansiosta? Ainakin osittain.

Ekstroverttien valtakunta Lapsena Jesse Mrozowski oli kaikkitietä­ vä pikkunörtti, joka katseli dokumentteja sademetsän eläimistä, kun muut pelasi­ vat baseballia. Alakoulun hän kävi edisty­ neiden luokalla, ja lukioarvosanojen an­ siosta saatu stipendi kattoi 75 prosenttia Wilkesin yliopiston lukukausimaksuista.

Muuten maksettavaksi olisi tullut lähes 30 000 dollaria vuodessa.

– Olin kahdestatoista tietotekniikan opiskelijasta yhdeksänneksi paras, mutta ainoa, joka pystyi pitämään suullisen esi­ telmän vapisematta, Mrozowski kertoo.

Hän on stand upinsa katsonut, supliik­ ki amerikkalainen, jota ei nolota ottaa ti­ laa haltuun.

Yhdysvalloissa arvostetaan itseluot­ tamusta ja verkostoitumista. Silan rek­ rytoija koluaa Linkedinit, Indeedit ja Fa­ cebookit nähdäkseen, onko työnhakija hyvä tyyppi. Ekstrovertit hallitsevat työ­ markkinoita.

Pikadeittien säännöt Ensimmäisessä vakituisessa työpaikas­ saan laivastossa Jesse Mrozowski oli se uusi nuori jätkä, joka osasi laukaista ki­ 43

Kuka, mitä, missä Jesse Mrozowski, projektipäällikkö, 33 vuotta Alempi korkeakoulututkinto tieto­tekniikasta.

Koti ja työ Seattlessa, Yhdysvalloissa.

Työmatka omalla autolla 20–30 minuuttia. Boeingilla yhteistakseja voi myös käyttää.

Ansiot noin 86 000 euroa vuodessa.

Vero noin 20 prosenttia.

Vuosilomaa kolme viikkoa.

Sairausloma vähentää vuosilomapäiviä. Työnantaja tarjoaa sairausvakuutuksen, joka kattaa myös hammashoidon.

Jesse Mrozowski harrastaa Seattlessa swingtanssia ja stand up -komiikkaa.

Hän käy oopperassa ja baletissa sekä jazz- ja metallikonserteissa.

reät tilanteet vitsillä eikä epäröinyt kysyä tyhmää kysymystä.

– Navairissa oli paljon päällepäsmä­ reitä, jotka eivät voineet myöntää, ettei­ vät tienneet jotain asiaa.

Mrozowski työskenteli simulaatioyksi­ kössä testaaamassa lentokoneiden omi­ naisuuksia teoreettisesti: pystyisikö soti­ laskone esimerkiksi lentämään turvalli­ sesti kansallisessa ilmatilassa. Hän ana­ lysoi tuloksia ja laati raportteja. Hän sai joka vuosi palkankorotuksen ja yleni pro­ jektipäälliköksi.

Elämä tukikohdan liepeillä oli hiljais­ ta. Elokuvateatteriin ajoi puolitoista tun­ tia. Sunnuntaisin Mrozowski ampui hau­ likolla paperiarkkeja ja savikiekkoja tai ajeli Harley-Davidsonilla autioita teitä.

– Olin yksinäinen. Herra isä, kävin pi­ kadeiteillä Washingtonissa! Se oli hulva­ tonta. Saatoin kertoa naisille esimerkiksi, että olin taidevaras ja minulla oli Mona Lisa autotallissa. Jos he tajusivat vitsini, tulimme juttuun. Mutta en löytänyt pit­ käaikaista tyttöystävää.

Pikadeiteillä Mrozowski sai jälleen oivalluksen, joka auttoi häntä työnhaas­ tatteluissa.

– Epätoivoiset miehet eivät koskaan löytäneet naista. Heidän yllään leijui epä­ toivon haju. Sama pätee työhakuun, hän sanoo.

44

– Useimmat ihmiset menevät haastat­ teluun puolustamaan kokemustaan ja yrittävät kaikin keinoin tehdä vaikutuk­ sen. Amazon-haastattelun jälkeen kysyin mitä työpaikka voi antaa minulle? Miksi valitsisin tämän yrityksen? Te olette kiin­ nostuneita minusta, nyt on teidän vuo­ ronne myydä.

Tuntematon ammattiliitto Itsevarma asenne toimii Seattlen työ­ markkinoilla. Jesse Mrozowskin tuntemat ohjelmistosuunnittelijat eivät yleensä vii­ vy työpaikassa vuottakaan, koska parem­ pia tarjouksia riittää.

Tarjouksiin saattavat kuulua pidem­ mät lomat, sairausloma ja terveydenhoi­ to. Mrozowskin omavastuu lääkärikäyn­ nistä on kymmenen dollaria ja viisikym­ mentä dollaria ensiavusta. Työnantajan vakuutus kattaa loput.

Viikkotyöaika on liukuvat 40 tuntia.

Lomaa hän saa vuodessa kolme viikkoa, mutta sairauslomat lyhentävät loma-ai­ kaa.

– Onneksi en yleensä ole kipeänä. Per­ heelliset katsovat näitä etuja yleensä tar­ kemmin, mutta minulla ei ole lapsia, ei edes koiraa.

Mrozowski ei ole kaivannut ammatti­ liittoa eikä ole kuullut konsulteille tarkoi­ tetusta liitosta. Työnkuvaa liippaavat esi­

merkiksi toimistotyöntekijöiden OPIEU ja teknisten insinöörien IFPTE.

Parrakas Maija Poppanen Konsultin työ sopii Jesse Mrozowskille.

Hän on aina nauttinut palapelin ratkai­ semisesta.

– Konsultti kutsutaan paikalle, kun jokin ei toimi. Kun kaikki rullaa, siirryn eteenpäin. Olen kuin Maija Poppanen, mutta en näytä yhtä hyvältä hameessa, hän sanoo.

– Olen myös kyllästyvää sorttia, ja pro­ jektitöissä ei pitkästy. Voin siirtyä konsul­ toimaan jotain toista firmaa, mutta mi­ nun ei tarvitse vaihtaa työpaikkaa.

Nykyisessä työssä on vain yksi miinus.

Koska Mrozowski työskentelee enimmäk­ seen Boeingin ohjelmoijien ja osastojoh­ tajien kanssa, hän ei juuri näe työkaverei­ taan. Siis sitä tiimiä, johon hänen huu­ morintajunsa niin sopivasti solahti.  Noora Mattila Kuvat Alex Kampion

Kolumni

Onko pakko innostua?

T

yössä pitäisi innostua, innovoida tai olla inspiroivan energinen. Mitä tämä mantra oikeastaan tarkoittaa?

Pitäisikö yt-neuvottelujen ja konkurssien aikoina siis olla kiitollinen, jos ylipäätään on työtä, eikä haihatella innostuksen perään?

Työelämän todellisuus voi olla raskasta. Osalle ei riitä työtä ollenkaan ja töissäkäyvät ovat ylikuormitettuja. Innostuminen on kaukainen ajatus työttömien ja työssä uupuneiden näkökulmasta.

Juuri nyt olisi kuitenkin tärkeää aktivoida jaksamista ja energiaa ylläpitäviä tekijöitä. Ilman innostusta ei kukaan jaksa – ehkä hammasta purren ja sisulla, mutta ei kovin pitkään. Jokaisella pitää olla jotain, millä ladata akkuja, jotta jaksaa haasteiden yli.

Tätä kirjoittaessani olen palannut työmatkalta Brasiliasta.

Siellä varsinkin tehdastyön todellisuus on karusti erilainen kuin korkean työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Suomessa.

Näin kuitenkin, että kaikenlaisissa ympäristöissä voi löytää työpäivään piristävää sisältöä. Paikallisen traktoritehtaan työntekijät olivat kirjoittaneet tehdashallin seinälle työntekijöiden nimet ja syntymäpäivät värikkäillä tusseilla. Päivänsankareita juhlittiin pitkin työvuoroa onnittelulauluin ja nollabudjetilla improvisoiduilla lahjoilla.

Vedenpuhdistamon työntekijät keräilivät tavaraa viemäreistä ja kasasivat siitä työpaikalle luovia ja hauskoja romuinstallaa­tioita.

Kun meillä puhutaan työhyvinvoinnista, puhutaan todellisuudessa työpahoinvoinnista; riskitekijöistä, stressistä ja sairauspoissaoloista. Sen lisäkti tulisi kiinnittää huomio myös hyvää ilmapiiriä luoviin eli työhyvinvointitekijöihin.

Työterveyslaitoksen tavoite on ”Hyvinvointia työstä”. Miten innostava ajatus, että työ voi olla hyvinvoinnin lähde! Ihminen saa työstä elämänhallintaa lisääviä rutiineja ja taloudellista vakautta.

Toisille iso palkka ja työn tuoma status voivat tuoda innostusta. Useimmille tärkeimpiä ovat työn mielekkyys, mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja vuorovaikutus esimiehen ja työ­yhteisön kanssa. Myös se, että voi käyttää tietojaan ja taitojaan työssä, saa onnistumisen kokemuksia ja arvostusta ja voi olla ylpeä työstään, ovat innos­ Kaikenlaisissa tuksen lähteitä. ympäristöissä voi Käsite Työn imu (Work Engagement) tarkoittaa hyvää tunne- ja motivaatiotilaa eli kokemusta työhön uppoutumisesta niin, että aika kuluu kuin huomaamatta ja löytää työpäivään kokee olevansa täynnä energiaa ja innostusta työstä. Myös Työn tuunaamisella piristävää sisältöä.

(Job Crafting) voi lisätä työn imua. Esimerkiksi Helsingin Seudun Liikenteen bussi­ kuljettajat ryhtyivät yhteisellä päätöksellä tervehtimään asiakkaita ja saivat hyvän mielen kaikille.

Kun töistä lähtiessä tuntui, että tänään oli kivaa, pohdi mitkä asiat vaikuttivat kokemukseesi?

Jospa yrittäisinkin olla luova kuin brasilialaiset tehdastyöläiset ja pääkaupunkiseudun bussikuljet­ tajat? Samalla voin levittää inspiroivaa energiaa työkavereillekin.

Anna Tienhaara Kirjoittaja on psykologi ja organisaatiokonsultti FINOD. Hän työskentelee Työterveyslaitoksella esimiesten ja henkilöstön valmentajana ja kouluttajana.

45

Työttömyyskassa

Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä työnhakijaksi paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon eli te-toimistoon.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana te-toimistossa. Myös viiden päivän omavastuuaika alkaa vasta, kun ilmoittautuu työnhakijaksi.

Jos olet ottanut työnantajalta tukipaketin/erokorvauksen, ilmoittaudu te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, ettet menetä päivärahaoikeuttasi. Jos sinulle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisajalta (noin 300 päivää) ja olet tämän jälkeen hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi. Voit hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on hylätty.

Kun olet ilmoittautunut te-toimistoon, se lähettää kassalle lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan.

Täytä ansiopäivärahahakemus

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut kaksi kalenteriviikkoa (ma–su) työttömänä tai lomautettuna. Jos työttömyys alkoi maanantaina, täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin.

Jos työttömyys alkoi esim. keskiviikkona, täytä hakemus siitä alkaen sunnuntaihin kahden ja puolen viikon päähän.

Lähetä seuraava hakemus neljältä kalenteriviikolta (ma–su) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei vielä olisi antanut

päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta.

Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen.

Hakemuksen liitteet:

– Työnantajan vahvistaman palkkatodistuksen tulee aina olla ensimmäisen hakemuksen liitteenä. Jos olet ollut työssä vähintään viikon 29.12.2013 jälkeen, palkkatodistus riittää 26 työviikolta. Jos et ole ollut työssä 29.12.13 jälkeen, palkkatodistus tarvitaan vähintään 34 työviikolta.

Jos tälle jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa tai päätoiminen opiskelu, lähetä hakemuksen liitteenä päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26/34 viikon palkallinen aika.

Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat asiat:

lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä

mahdolliset muut maksetut erät kuukausipalkan päälle (tulospalkkiot, tuotantopalkkiot, palvelusvuosilisät tms.) sekä erien ansaintajakso ja selvitys, millä perusteella ne on maksettu

selvitys mahdollisista palkattomista jaksoista

työnantajan yhteystiedot, y-tunnus ja palkkatodistuksen antajan allekirjoitus

Irtisanomisilmoitus, jos on kokonaan työtön (kopio)

Työsuhteen päättämistä koskeva sopimus, jos sellainen on tehty (kopio)

Työtodistus (kopio)

l Työttömyyskassa PL 228, 00181 Helsinki. l Puhelinpalvelu (09) 1727 3444 27.6.–12.8. 2016 ma–pe klo 9–14 l www.prokassa.fi -> sähköinen asiointijärjestelmä Pidä yhteystietosi järjestelmässä ajantasalla l Kassanjohtaja Mervi Ruokola (09) 1727 3451, 050 327 6911 faksi (09) 1727 3335 Tutustu kassan sivuihin koodin takaa tai www.prokassa.fi.

Koodin voi avata esim. matkaviestimesi QR lukijalla.

46

Työsopimus (kopio), jos hakija on lo-

mautettu määräaikaisesta työsuhteesta tai hänellä on osa-aikaista työtä.

Lomautusilmoitus (kopio), jos ansiopäivärahaa hakee lomautuksen perusteella.

Viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös (kopio), jos hakijalla on tuloa sivutoimesta yritystoiminnasta tai maatalous- ja metsätaloustoiminnasta.

Päätökset sosiaalietuuksista (katso hakemuksen ohjeet)

Jos olet välillä töissä

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työttömyys- tai lomautusjakson välissä tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso olisi kestänyt alle 26 viikkoa edellisen ansiopäivärahajakson jälkeen. Palkkatodistus tarvitaan mahdollista tulevaa ansiopäivärahan määritystä varten.

Tiedot oikein, kassa kiittää!

Tarkista, että kaikki hakemuksen liitteet ovat mukana ja selvästi luettavissa. Kassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuksia vaan joutuu kysymään niiden perään. Käsittely viivästyy.

Ansiopäivärahojen maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko, torstai ja perjantai. Vuorottelukorvauksen maksupäivä on perjantai.

Palvelut käytössäsi kellon ympäri

Nopeimmin lähetät hakemuksesi sähköisessä asiointipalvelussa. Sen kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen, jatkohakemukset ja liitteet. Järjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan verkkosivuilta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten menettelet ensimmäistä kertaa sinne tullessasi ja miten etenet siellä.

Järjestelmä lähettää impulssin sähköpostilla seuraavista tapahtumista: vastaanotetuista hakemuksista, viesteistä, lausunnoista ja lisäpyynnöistä. Varmista siis Sähköisen asioinnin ”Jäsentiedot”kohdasta, että kassalla on oikea sähköpostiosoite tiedossa.

Kassa vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta.

Anna oikeat tiedot työttömyysturvahakemukseen Huolellinen hakemuksen täyttäminen ja työttömyyskassalle oikeiden tietojen antaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ei ole yhdentekevää, mitä ja miten tietoja työttömyyskassalle annetaan. Tietojen salaaminen voi pahimmassa tapaukses­ sa johtaa poliisitutkintaan ja sakkoran­ gaistukseen sekä työttömyyskassan jäse­ nyydestä erottamiseen.

Työttömyysturvan piirissä olevan hen­ kilön pitäisi tietää, että hänellä on esi­ merkiksi työntekoa ja palkkatuloja kos­ keva ilmoittamisvelvollisuus, sillä tästä tiedotetaan esimerkiksi ansiopäiväraha­ hakemuksen täyttöohjeessa. Unohduk­ seen ei voi myöskään vedota. Jos haki­ ja on epävarma siitä, mitä tietoja kassal­ le tulee ilmoittaa, kannattaa tieto mie­ luummin ilmoittaa, jolloin kassa tutkii asian mahdollisen vaikutuksen ansio­ päivärahaan.

Rekisteritietoja verrataan Eri viranomaiset vertailevat rekisteri­ tietojaan mahdollisten väärinkäytösten selvittämiseksi eli selvittääkseen, ovat­ ko ansiopäivärahan hakijat jättäneet il­ moittamatta työttömyyskassalle esimer­ kiksi sellaisia tulotietoja, jotka vaikuttavat ansiopäivärahaoikeuteen tai ansiopäivä­ rahan määrään. Vertailulla pyritään var­ mistamaan työttömyyskassojen jäsenten yhdenvertainen kohtelu ja viestitetään siitä, että järjestelmää valvotaan ja vää­ rinkäytöksiin puututaan. Lisäksi on työt­ tömyyskassan jäsenten etujen vastaista, jos jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla rahoitettua työttömyysturvaa myönne­ tään väärin perustein.

Työttömyyskassa Pro ajaa vuosittain tietyillä poimintaehdoilla ristiin ansio­ päivärahan saajien ja verottajan anta­ mat tulotiedot. Aikaisemmin ristiinajon teki työttömyyskassoja valvova viran­ omainen. Ristiinajo siirtyi työttömyys­ kassoille hoidettavaksi sen jälkeen, kun työttömyysturvalakiin lisättiin uusi mo­ mentti, jossa säädetään työttömyyskas­

sojen ja Kelan oikeudesta saada verotta­ jalta tiedot työttömyysetuuksien saajien tuloista väärinkäytösten selvittämiseksi.

Vertailun tarkoituksena on siis selvittää, ovatko ansiopäivärahan hakijat jättäneet ilmoittamatta työttömyyskassalle tulotie­ toja, jotka vaikuttavat ansiopäivärahaan.

Parhaillaan vertailussa ovat vuoden 2014 verotustiedot.

Yleisimmin salataan työtuloja Työtulojen salaaminen ansiopäivärahaa hakiessa on yleisin väärinkäytös työttö­ myyskassassa. Työskentelyä koskevan tiedon salaamista ei yleensä voi pitää henkilön tietämättömyydestä tai huoli­ mattomuudesta johtuvana. Tästä syys­ tä useimmat näistä tapauksista johta­ vat poliisitutkintaan. Harmaita työtulo­ ja ei etuushakemuksen käsittelyssä voida useinkaan todistaa. Mutta harmaaseen talouteen liittyvät varteenotettavat vih­ jeet ja viranomaisyhteistyö – esimerkik­ si virka-apupyyntö poliisille, verottajan tarkastukset – yhdistettynä työttömyys­ kassojen tietoihin voivat johtaa epäilyyn väärinkäytöksestä ja poliisitutkintaan.

Väärinkäytösepäily voi syntyä myös esi­ merkiksi vihjeistä, ilmiannoista tai toisel­ ta viranomaiselta saaduista tiedoista.

Työttömyyskassa perii liikaa makse­ tun ansiopäivärahan kokonaisuudessaan takaisin, jos päivärahan liikamaksu on johtunut hakijan vilpillisestä menettelys­ tä eli esimerkiksi siitä, että hän on salan­ nut työtuloja. Maksua ei voida kohtuul­ listaa edes sosiaalisilla perusteilla. Vaik­ ka hakija maksaisi liikamaksun heti takai­ sin, asia etenee tästä huolimatta poliisi­ tutkintaan, jos tapaus tätä toimenpidet­ tä edellyttää. 

Minä sain töitä Saitko työpaikan? Kerro tarinasi katja.palhus@proliitto.fi tai Pro-lehti/PL 183, 00181 Hki.

Tässä voisi olla Sinun tarinasi Tällä palstalla julkaistaan tarinoi­ ta hyvistä muutoksista. Saitko töitä toivepaikastasi heti valmistuttuasi ammattiin? Vai onnistuitko työllis­ tymään uudelleen irtisanomisen ja työttömyyden jälkeen joko en­ tisessä tai uudessa ammatissa?

Työuran ilot ja ongelmat, työttö­ myys, muutto ja opiskelu. Ne kaik­ ki voivat olla mahdollisuus uuden suunnan ja työn löytymiselle.

Onko sinulla oma tarina? Ota yhteyttä lehden toimitukseen.

Jutut julkaistaan nimimerkillä. 

47

Virtaa työhön

Palstalla esitellään vaativassa työssä olevia prolaisia, joiden harrastus on hyväksi aivojen toimintakyvylle.

Katso Venlan vinkit bikinikuntoon protv.fi

Venla Räty jaksaa tiukasta treenistä huolimatta tai ehkä juuri sen ansiosta toimia työsuojeluvaltuutettuna ja ay-aktiivina.

48

Valmiina kisalavalle Kun perheenäiti pukeutuu bikineihin ja korkokenkiin ja pyllistää Bull Mentulalle, se voi vähän jännittää. Miten ihmeessä sijoitusasiantuntija Venla Räty päätyi moiseen tilanteeseen?

49

V

ichy- ja kaalisoppadieetit, Pai­ nonvartijat, Xtravaganza, ketoosi.

177-senttinen Venla Räty on ko­ keillut tunnetuimmat laihdutustavat.

Hän lihoi raskausaikoina noin satakiloi­ seksi ja laihdutti niiden jälkeen noin 30 kiloa.

– Ruokavaliolla laihtuu. Olin yläkro­ pasta luuta ja nahkaa. Alakropan läski ei tahtonut lähteä, mutta lihakset kutistui­ vat, hän muistelee.

Aada-tytär syntyi vuonna 2008 ja Aino vuonna 2010. Ainon syntymän jäl­ keen Räty pääsi saliharjoittelun makuun, mutta joutuikin selkäleikkaukseen. Tree­ nitauko kesti vuoden.

– Aloitin salilla kymppiryhmän tammi­ kuussa 2015. Osa kymmenestä naisesta tavoitteli kymmenen kilon painonpu­ dotusta, ja minä halusin muuttaa läskin lihakseksi. Painoin silloin 73 kiloa kuten nytkin, mutta kroppa oli ihan eri muo­ toinen.

Räty on aina ollut liikunnallinen. Hän on harrastanut judoa ja saanut vahvat jal­ kalihakset. Ylipainoa alkoi tulla nuorena.

Pizzat, lasagnet ja karkit maistuivat.

– Olin jojolaihduttaja, pudotin usein noin 15 kiloa, joka tuli aina takaisin. Nyt lähdin hakemaan kestävää elämäntapa­ muutosta.

Yksin treenaaminen oli tylsää, joten kymppiryhmä tuli tarpeeseen. Naisilla on personal trainer- eli pt-harjoitukset kolmesti viikossa. Ryhmä tukee jäseni­ ään, liikkuu yhdessä ja keskustelee Face­ book-ryhmässään.

Työ vaatii herkkää korvaa Venla Räty valmistui Lahden ammatti­ korkeakoulusta tradenomiksi vuonna 1999. Hän työskenteli sen jälkeen Kuo­ pion Yliopiston kansainvälisten asioi­ den sihteerinä. Perhe muutti Lahteen, Räty myi vakuutuksia ja meni sitten töi­ hin Sampo-pankkiin Helsinkiin. Ennen oikorataa työmatkat veivät kolme tuntia päivässä.

– Pendelöintiä kesti kaksi ja puoli vuot­ ta kunnes avautui sijoitusasiantuntijan paikka Lahden konttorissa.

Työssään Räty kuuntelee asiakkaita herkällä korvalla. Hänen pitää arvioida heidän tarpeitaan ja haaveitaan osatak­ seen rakentaa juuri heille sopivan sijoi­ tussuunnitelman. Se ei saa sisältää riske­ 50

jä enemmän kuin asiakas on valmis otta­ maan. Nyt yhä useampi asiakastapaami­ nen on vaihtunut puhelimeen tai verk­ koon.

– Vaatii tarkkaa keskittymistä, kun pi­ tää tehdä johtopäätöksiä vain äänen perusteella. Pitää valmistautua entistä paremmin ja varmistaa tekniikan toimi­ vuus. Myös omalla äänenkäytöllä on iso merkitys.

Venla Rädyn matkaa kisalavalle voit seurata Instagramissa fitnessvenla.

Vaatteet Gazoz.

Bullin eteen arvosteltavaksi Vuosi sitten ammattilaiskehonrakenta­ ja ja Fitfarmin päävalmentaja Jari Bull Mentula oli tulossa kuntosalille etsimään uusia lupauksia bikinifitnessin SM-kisa­ valmennukseen.

– Kysyin pt:ltämme Ville Isolalta, kan­ nattaako minun yrittää. Hän rohkaisi ja sanoi, että Bull kyllä sanoo rehellisesti ottaako vai ei.

Räty mietti yön yli ja ilmoittautui. Hän oli katsonut poseerauksia Youtubesta. Oli iso kynnys sonnustautua bikineihin ja korkokenkiin ja mennä vieraan arvostel­ tavaksi. Mentula neuvoi häntä ottamaan asentoja.

– Hän pyysi näyttämään asennon ta­ kaa. Se tarkoittaa pyrstöpuolta. Pyllistin ja sain hyvät naurut aikaan. Sanottiin, että ei ihan noin paljon tarvitse.

Mentulan mukaan Rädyn ylävartalo on hyvässä kunnossa, alakropassa on te­ kemistä, ja kisalavalle hän on valmis syk­ syllä 2016, jos tekee kovasti töitä. Hän allekirjoitti sopimuksen sekä päivitti ruo­ kavalionsa ja treeniohjelmansa KM-kun­ tokeskuksen omistajan Samuli Kouta­ joen valmennuksessa.

Perhe tukee ja osallistuu Nyt kisojen alla Venla Räty syö tasan sen, mitä paperissa lukee. Muuten koko per­ he syö periaatteessa samaa terveellistä perusruokaa.

– Tyttäreni söivät kerran ulkona kink­ kukiusausta ja sanoivat, että onpa tämä rasvaisen makuista. He tietävät minun ruokavalioni ja huomaavat jos lipsun.

Kun kisat lähestyvät, hiilareita vähen­ netään. Herkkuhetkiä, niin sanottuja cheat mealeja, on valmentajan luvalla ollut noin kerran kuussa, nyt harvemmin.

Cheat meal tarkoittaa aineenvaihdunnan huijaamista ja hemmotteluhetkeä, vaikka vain jäätelöä ja suklaata.

– Ravintoloista saa dieetin mukaista ruokaa kun pyytää. Lounaaksi haen usein Subwaysta kalkkunaa tai paahtopaistia salaatilla sekä kaupasta ruisleipää.

Kuntosalilla Räty käy neljästi viikossa.

Lisäksi tulevat koti-, porras- ja aerobiset treenit sekä hit-treenit eli high intensity training. Se tarkoittaa esimerkiksi cross trainerilla polkemista ensin 20 sekuntia täysillä ja 40 sekuntia rauhallisemmin.

Tätä toistetaan 10–20 minuutin ajan.

Siinä rasva palaa.

Rädyn puoliso on liikunnallinen raken­ nusalan yrittäjä. Perhe käy usein yhdes­ sä salilla, jossa lapsillekin on toimintaa.

– Kävelemme, hiihdämme, rullaluis­ telemme tai uimme yhdessä. Pienempi käy judossa. Jos isompi tyttö pyöräilee ja minä sauvakävelen, se on treeniä minul­ lekin, muuten ollaan lasten ehdoilla.

Räty toimii Danske Bankin henkilös­ töyhdistys Pro ry:n edustajiston varapu­ heenjohtajana. Aktiivisuus ihmisten pa­ rissa ja edessä puhuminen liiton tai työ­ paikan tilaisuuksissa helpottaa bikineis­ sä poseerausta.

– Luulen, että vahvuuteni kisoissa on esiintymisvarmuus. En pyytele lavalla an­ teeksi, vaan olen vapautunut ja iloinen.  Tiina Pelkonen Kuvat Olli-Pekka Latvala

Hyvä hetki töissä

Hissi rikki

Toimistotalon hissi oli remontissa. Jou­ duin aamulla nousemaan viidenteen kerrokseen portaita pitkin. Hissi kor­ jattiin, mutta en enää käytä sitä. Olen opetellut käyttämään portaita myös muualla ja voin paljon paremmin!

Rappujen ravaaja

Kissa kiitoksella elää

Eräänä harmaana syysaamuna löy­ sin työpöytäni laatikosta asiakkaalta kauan sitten saamani palautteen. Olin saanut sen sähköpostilla ja tulostanut ikään kuin juuri tällaisen päivän varal­ le. Siinä minun työtäni kiitettiin vuo­ lain sanoin. Ajattelin, että en ole yh­ tään hullumpi työntekijä noin muu­ tenkaan. Päivä pelastui!

Ei yhtään hullumpi työntekijä

Tiikerikonttori

Pikikannusta kahvipannu

Monet toivat 1970-luvulla kahvinsa ter­ mospullossa kotoa. Joku keksi keittää kahvia työpaikalla laboratoriosta hae­ tussa lasiastiassa. Itse piti tuoda ”porot” eli pannukarkea.

Sitten kysyimme voisiko yhtiö hank­ kia oikean teräksisen kahvipannun.

Esimies suhtautui suurella varauksel­ la pannun ostamiseen yhtiön piikkiin.

Teimme sähköosastolla muun mu­ assa kaapeleiden jatkoksia eli ”pikipok­ seja”. Piki kuumennettiin kaatonokal­ lisessa astiassa. Kekseliäs porukka yh­ disti luovasti kahvinkeiton ja piensu­ latuksen.

Sillä pannulla pärjättiin vuosia.

Myöhemmin hankittiin kahvinkeitti­ miä ja porotkin yhtiön rahoilla. Pitihän osastolla käyville kauppiaille ja asian­

tuntijoille tarjota kahvit. Tällä vuositu­ hannella tarjottiin pikkuleipiä ja kahvi­ kermakin.

Ikävä kyllä UPM:n aikana, vuonna 2008, paperitehdas lopetettiin. Jäi vain upm eli unohtumattoman paperiteh­ taan muistot.

Kajaanin kahvikatti

Lähetä oma hyvä hetkesi

Lähetä oma hyvä hetkesi sähköpostilla pro@unionimedia.fi otsikolla Hyvä hetki, tai Facebook-viestinä ammattiliitto Prolle.

Kasper Strömman

51

Minä olen pro

Haluan oppia

– Kun osaan homman, alan etsiä uutta.

Saa nähdä, mihin elämä vie, tuumii Service Advisor Tiia Collin.

52

uutta, koska minä olen pro Parasta työssä on asiakkaan kiitos sekä kollegat ja tietotaidon jakaminen heidän kanssaan.

T

iia Collin tuntee yritysten pankkiasiat. Hän neuvoo yritysasiakkaita laidasta laitaan verk­ kopankki- ja maksuliikenneasioissa Danske Bankin Operations Finland -toiminnossa Helsingissä.

– Koulussa opitaan ensin ja sen jälkeen tehdään testi. Työelämässä on toisinpäin, ensin testataan miten pärjäät vaihtuvissa tilanteissa ja sen jälkeen osaat.

Collin on kokeillut molempia tapoja, hän opiskeli lukion jälkeen finanssimerkonomiksi oppisopimuk­ sella ja on osallistunut pankin omiin koulutuksiin.

– On palkitsevaa, kun saa kehittää itseään, ja jokainen päivä on erilainen, Collin kertoo.

– Minulla ei ole järjestökammoa vaan enemmin­ kin järjestörakkautta, hän nauraa.

23-vuotias on ehtinyt aiemmin toimia monessa eri järjestössä. Hän on osallistunut myös Toimi­ henkilökeskusjärjestö STTK:n Plusmiinus30 -ohjel­ maan.

– Pro on paljon muutakin kuin bileet. Se on mil­ joonien mahdollisuuksien järjestö, jossa vaikuttami­ nen vetoaa, hän vakavoituu.  Katja Palhus Kuvat Riitta Supperi

Töissä parasta on asiakas Service Advisor Tiia Collin vastaa puheluihin ja säh­ köposteihin yritysten asiakastuessa. Häneltä löytyy vastaus kaikkiin yritysten maksuliikekysymyksiin ja verkkopankki eli business online -kysymyksiin.

– Asiakaskohtaamiset kasvokkain tai puhelimes­ sa ovat minulle tärkeitä, silloin pystyn parhaiten vaikuttamaan asiakaskokemaan, hän kertoo.

– Parasta työssä on asiakkaan kiitos siitä, että asi­ at ovat hoituneet toivotulla tavalla. Työn parhaita puolia ovat myös kollegat ja tietotaidon jakaminen heidän kanssaan.

Collin arvostaa työpaikalla hyvää tiedottamista ja kouluttautumismahdollisuuksia.

– Olen ollut etuoikeutettu, kun olen päässyt ete­ nemään. Suunnittelen lisäkoulutuksen hankkimis­ ta, koska nykyisellä koulutuksella raja tulee jossain vaiheessa vastaan.

Mukaan toimintaan Tiia Collin aloitti työt pankin konttorissa vuonna 2011 ja liittyi ammattiliittoon samoihin aikoihin.

Alun perin turva työsuhteessa painoi vaakaku­ pissa. Aktiivinen Collin veti työpaikalla vähän aikaa myös Pro-klubia eli järjesti tapahtumia ja vei poru­ kan katsomaan stand up -komiikkaa.

Minä olen pro -kampanja kertoo prolaisista, jotka keskittyvät työhönsä. Pro voi luottaa siihen, että työsuhteen minimiehdot kuten palkan ja työajan hoitavat Pron asiantuntijat eli luottamusmiehet, aktiivit ja Pron edunvalvonta siellä taustalla.

53

Suora kysymys

Voitko luvata,

ettei palkansaajia kuseteta?

Vastaajana tyรถministeri Jari Lindstrรถm.

54

sairastuminen ja

VUOSILOMA

Työministeri Jari Lindström vastasi Pro-lehden suoraan kysymykseen.

-pikaopas

J

Onko lomasi jo alkanut?

ari Lindström meni 18-vuotiaana töihin Voikkaan pape­ ritehtaalle ja oli työosastonsa Paperiliiton luottamusmie­ henä vuonna 2006, jolloin tehdas suljettiin. Henkilökun­ ta oli esittänyt UPM-Kymmenen johtajien vaatimukses­ ta miljoonien arvosta säästötoimenpiteitä siinä uskossa, että tehdas niiden johdosta säästetään. Kun noin 670 henkilöä jäi työttömäksi, Lindström pettyi työnantajiin ja Paperiliiton sil­ loiseen johtoon.

Myöhemmin hän opiskeli laborantiksi ja työskenteli Stora Enson Anjalankosken tehtailla sekä Kymin paperitehtaalla.

Vuonna 2011 hänet valittiin eduskuntaan. Sipilän hallituksen oikeus- ja työministerinä hän on ollut noin vuoden.

ei

Montako lomapäivää sinulla on? maks. 24

24-29 väh. 30 omavastuu

niin monta päivää kuin lomakertymä ylittää 24 päivää

Mihin päätöksiisi ministerinä olet tyytyväinen?

Olen tyytyväinen silloin, jos olen voinut myötävaikuttaa johon­ kin investointiin tai siihen, että joku asia säilyy, eikä kaikkea lakkauteta tai leikata. Esimerkiksi viime kehysriihessä oli esillä 20 vuotta vireillä ollut Kimolan kanavahanke omasta vaalipii­ ristäni. Se sai viimein rahat ja edistyy.

Ei omavastuupäiviä

Missä asioissa ministerinä olet joutunut tekemään sieluasi vastaan?

Koska minulla on duunaritausta, niin kaikki palkansaajien etuja koskevat huononnukset, kyllä ne sattuu. Menemättä yksi­ tyiskohtiin. Kun saavutetuista eduista joudutaan leikkaamaan, ne ovat niitä inhottavia päätöksiä, joita kuitenkin joudun työ­ ministerinä puolustamaan.

kuusi päivää

Pidä kirjaa omavastuupäivistä!

Pyydä lomansiirtoa heti, työnantajan on siirrettävä lomasi myöhemmmäksi.

Käytkö vanhojen ay-kavereidesi kanssa kaljalla?

Ei minulla ole ay-kavereita, on vain kavereita. Ystävien kans­ sa vietän toki iltaa silloin tällöin. Voikkaan tehtaan sulkemisen aikoihin luottamukseni Paperiliiton silloiseen liittosihteeriin ja nykyiseen puheenjohtajaan Petri Vanhalaan pysyi. Hänen kanssaan ollaan syöty yhdessä eduskunnassa. Pitäisikin ottaa yhteyttä ja käydä kaljalla, hyvä idea!

INFO

Omavastuuaikaa voi olla enintään kuusi päivää lomanmääräytymisvuodessa ja se voi sijoittua kesä- tai talvilomaan tai yksittäisiin vuosilomapäiviin.

Jos palkansaajat ovat valmiita hyväksymään hallituksen esittämät säästöpäätökset, voitko taata että heitä ei kuseteta kuten työnantaja kusetti teitä Voikkaalla?

Niinhän siinä kävi. Toisten puolesta en voi luvata mitään. Itsel­ läni on vilpitön aikomus olla kusettamatta ketään. Ymmärrän epäluottamuksen, koska olen itse kokenut miltä tuntuu kun ei ole voinut luottaa. Se myös kääntyy luottamuksen pettäjää itseään vastaan. Tässä tilanteessa minun on vaikea nähdä, että joku uskaltaisi lähteä sille tielle, on se sitten kuka tahansa.

Työnantajallasi on oikeus vaatia sairaslomatodistusta.

Työkyvyttömyydestä vuosiloman aikana kannattaa ilmoittaa työnantajalle myös omavastuun ajalta, jotta omavastuupäivät saadaan vietyä vuosilomakirjanpitoon.

&

Mikä on paras ratkaisuehdotuksesi nuorisotyöttömyyteen?

Nykyisin nuoret käyttävät oppisopimusta liian vähän. Sitä ja muutakin työssä ja käytännössä oppimista ollaan nyt oikeas­ ti viemässä eteenpäin. Sillä voisi olla jonkin verran merkitystä nuorten työllisyyteen.

Tiina Pelkonen Kuva Tuomas Marttila

kyllä

Vuosiloman omavastuuta koskevat muutokset tulivat voimaan 1.4.2016.

Tunnista jäsenetu

Vastaa ja voita

Tunnista jäsenetukohde!

Prolaiset saavat Holiday Club Resorts Oy:n omien loma­ huoneistojen normaalihinnoista 25 prosentin alennuksen.

Kohteita on Kannonkoskelta Calahondaan, mutta mikä kohde on kuva-arvoituksessa?

Minimivaraus 2 vrk. Varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 030 68 600.

Lisätietoja: www.holidayclub.fi

Arvaa jäsenetukohde ja lähetä vastauksesi sähköpostilla 25.4. mennessä osoitteeseen pro@unionimedia.fi.

Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Viimeisen lukijakilpailun oikea vastaus oli Saariselkä.

Kirjapalkinnon voitti Raimo Vuorela Tampereelta.

Anna palautetta lehdestä

Prolaisen pukukoodit kiinnosti

www.ammatissapro.fi

Edellisen numeron luetuin juttu oli Puku tekee prolaisen, joka sai äänistä 44,4 prosenttia. Toiseksi eniten ääniä eli 33,3 prosenttia saivat sekä terveys­juttu istumisesta että Isätkin voivat jäädä kotiin.

-> sähköinen palautelomake.

Mistä pidit? Merkitse juttulistaan rastilla ne jutut, joista pidit eniten.

www.proplus.fi

-> Jäsenpalvelukanava -> Jäsenedut -> Ammatissa Pro. Sieltä löydät myös lehden vuosi­ kerrat.

Sähköpostitse pro@unionimedia.fi

lukijapalaute.

-> Otsikoksi Pron

Voittoisa palaute tuli Arja Sirkeiseltä Suolahdesta.

Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Ilmestymisaikataulu 2016

56

Aineisto Ilmestyy

Pro 3

7.9.

Pro 4

9.11.

Tuleviin numeroihin toivottiin lisää henkilökuvia sekä asiaa työehtoja koskevista lakimuutoksista, kun niistä on sovittu. Myös kirjaesittelyjä sekä juttuja pienten lasten äideistä toivottiin.

28. syyskuuta 30. marraskuuta

Lähetä ilmoituksesi tapahtumakalenteriin viimeistään aineistopäivänä toimisto@unionimedia.fi.

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 7.9.2016.

Holiday Club

Jäsenedut

Kauhistuttiko iso vakuutuslasku?

K

oska olet viimeksi tarkistanut va­ kuutuksesi ajan tasalle? Saatat hämmästyä. Kannattaa selvittää, mitä säästät, jos hyödynnät liiton jä­ senetuja ja -alennuksia. Joku on sano­ nut, että hintaerolla voi kattaa liiton jä­ senmaksun. Pitääkö se paikkansa, järjes­ tösihteeri Petteri Halvari?

– Sitä ei voi taata, koska vakuutusten hinnoissa on suuria eroja omaisuuden määrästä ja elämäntilanteesta riippuen, Halvari sanoo.

Mutta äläpäs vielä lopeta lukemista.

Ammattiliitot omistavat Vakuutusyhtiö Turvasta suuren osan. Jäsenet saavat 10 prosentin alennuksen, ja vähintään kol­ me vakuutusta ottava saa lisäksi keskittä­ jän 7 prosentin alennuksen.

Kotivakuutusten hinnat vaihtelevat suuresti eli vertailu on vaikeaa. Keskittä­ jä säästää kuitenkin pienten lasten saira­

uskuluvakuutuksessa toista sataa euroa lasta kohden vuodessa.

– Jos on omakotitalo, loma-asunto, pa­ ri autoa ja asuntovaunu sekä matkustelee paljon lasten kanssa, voi hyvinkin sääs­ tää jäsenmaksun verran, Halvari sanoo.

Liiton jäsenetu, matkustajavakuutus korvaa matkalla alkaneen sairauden tai tapaturman hoitokuluja ja matkan pe­ ruuntumisesta tai keskeytymisestä ai­ heutuneita kuluja. Myös kroonisen sai­ rauden pahenemisen aiheuttamat ensi­ apukulut matkalla korvataan. Vakuutus kattaa vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset.

Liiton tarjoaman vapaa-ajan tapatur­ mavakuutuksen tuoma säästö on muuta­ mia kymmeniä euroja vuodessa.

Pron lisävakuutus aktiiveille Vakuutuksen piirissä ovat myös lomamatkan matkatavarat, jos olet: varsinainen luottamusmies, työsuojelu-

valtuutettu tai luottamusvaltuutettu

Pro-vastaava tai ammattiosaston

puheenjohtaja

liittohallituksen tai Pro-kassan hallituk-

sen varsinainen jäsen tai varajäsen

Pron edustajiston jäsen tai varajäsen yhdistyksen hallituksen jäsen tai

puheenjohtaja

liiton, kassan, Majvikin, TU-lomat Oy:n ja

Kustavin matkailu Oy:n henkilökuntaa

Tiina Pelkonen Lisätietoja www.turva.fi

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

”Maailman Kuvalehti nostaa esiin ihmisiä ja ilmiöitä, jotka eivät valtamediaa kiinnosta.

Sen juttujen parissa luottamus maailmaa kohtaan kasvaa, ainakin toivo pilkahtaa.”

Ava maailmanrra kuvaasi.

Tilaa lehti!

KAISA VIITANEN

vapaa toimittaja

5 numero a 17,50€

Tee tilaus: www.maailmankuvalehti.fi/tarjous tai asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi 57

Syksyn esitykset myynnissä!

KESÄTEATTERISSA NIIN MAAN PERUSTEELLINEN

REINIKAINEN Ylikomisario Rautakalliona ESKO ROINE ja konstaapeli Reinikaisena RISTO KORHONEN. ESITYKSET 7.6.-22.6. ja 12.7.-6.8.2016

KESÄLLÄ LAPSIL

LE!

David Yazbek – Terrence McNally

ENSIMMÄISTÄ KERTAA TEATTERIN LAVALLA!

HOUSUT POIS VARAA PIAN LIPPUSI!

Railakas musikaalikomedia aidoista miehistä, joilla ei ollut enää muuta menetettävää kuin housunsa Ohjaus Jukka Keinonen / ENSI-ILTA 8.9.2016 LIPUT 49 € - 27 € / www.lippu.fi alk. 23,50 €

hinnat sis.palvelumaksun

Kysy ryhmämyynnistä tarjousta yli 30 hengen ryhmille!

Syksyn ohjelmistossa myös:

MIEHEN KYLKILUU • EVAKKOTYTÖN TARINA VERTIGO • ORKESTERI – The everlast luolamies

Esitykset 9.5.-6

.8.2016.

TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI | www.komediateatteri.fi Lapintie 3 a, 33100 Tampere | puh. 0207 288 388 puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min, Liput alk. 27/31/33 € ja 17,50 €

Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi

Ohjaus Milko Lehto Pääroolissa Juha Veijonen

Ensi-ilta 3.6. klo 19 muut esitykset 5.6.

– 14.8.

Krapin kesäteatterissa, Rantatie 2, Tuusula Liput ja tiedustelut KUT:n toimisto p. (09) 2735 4000 info@kut.fi kut.fi / lippu.fi

kuopionuusikesateatteri.com

Se puhe ei kuulu työpaikoille

”K

un puhutaan turvapaikanhaki­ joista, niin Lähi-Itä on niin nou nou”. Näin kertoo Ayla Dincay, joka työskentelee VVO:ssa energia- ja ym­ päristöasiantuntijana.

– Olen syntyperäinen suomalainen ja puoliksi turkkilainen. Minulle sanotaan, että ei meillä mitään sinua vastaan ole, ja turkkilainen on ihan ookoo. Mutta ei­ väthän turkkilaiset juuri eroa esimerkik­ si irakilaisista tai kurdeista!

Isoilla työpaikoilla ihmisiä on moneen junaan, ja tietysti töissä puhutaan muis­ takin kuin työasioista. Dincay on kuullut keskusteltavan tarvitaanko niitä maa­ hanmuuttajia vai ei. Joskus on käytetty etniseen taustaan liittyviä leimaavia ni­ mityksiä.

– Ählämiä, neekeriä, mutakuonoa…

Kyllähän sellaista joskus kuulee. Minus­ ta sellainen puhe ei kuulu millekään työ­ paikalle. Ja vaikka porukassa ei olisi ke­ tään, jota se puhe henkilökohtaisesti kos­ kettaa, se silti loukkaa.

”Olen sanonut tiukasti” Ayla Dincay haluaa korostaa, että hänen korviinsa ei nykyisin kantaudu ikäviä puheita. Hän on aina puuttunut niihin ja tunnustaa joskus kiihtyneensä liikaa­ kin. Muisto saa hänet vähän nauramaan: – Olen sanonut tiukasti, että tällais­ ta keskustelua ei tarvitse täällä käydä ei­ vätkä nuo ilmaisut kuulu 2010-luvulle. En tiedä, onko se tehonnut, vai saanut vain ihmiset pelkäämään minua! Heille joil­ le olen siitä sanonut, sitä ei ole tarvinnut toistaa.

Dincay toimii nuorisovastaavana Kiin­ teistöalan toimihenkilöissä. Hänen mie­ lestään suurin osa ihmisistä ei siedä mi­ tään ihmisryhmää leimaavia ja syrjiviä kommentteja, vaikka ne eivät kohdistui­ si itseen. Dincayn mielestä puheet lop­ puvat vain, jos niihin puututaan.  Tiina Pelkonen Kuvat Markus Sommers

Ayla Dincay kuulee nykyisin vähemmän rasistista puhetta kuin ennen.

– Ehkä ihmisillä on suodatin minun seurassani, hän sanoo.

Syrjintä kielletään laissa Laki velvoittaa yli 30 hengen työpaikat laatimaan yhdenvertaisuus­suun­ nitelman, jonka tulee olla valmiina vuoden 2017 alussa. Suunnitelman tarkoitus on ehkäistä ja poistaa esimerkiksi iästä, alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai ay-toiminnasta johtuvaa syrjintää työpaikoilla.

59

Tapahtumakalenteri • Kevät

Toimi näin!

Lähetäthän tiedot vain osoitteeseen toimisto@unionimedia.fi Saat vastausviestinä kuittauksen.

Muista katsoa myös www.proplus.fi Oma yhdistys löytyy sieltä!

Oulu-Kainuun ja Lapin Syyspäivät Levillä Jäsenille perinteiset syyspäivät 30.9.– 2.10. Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautumis­ tiedot löytyvät Proplussan Oulu-Kainuu ja Lappi -ryhmistä.

Osallistumiset vahvistetaan kesäkuun loppuun mennessä, linja-autoaikataulut syyskuussa. Ilm. viim. 17.6.

Hämeen alueen perhepäivä Nuuksiossa Hämeen alueen prolaiset voivat la 3.9. klo 10–16 tutustua Suomen luontokes­ kus Haltiaan: Melontaa, mobiiliseikkailua tai patikkakierros Nuuksion kansallismai­ semissa. Aktiviteetit ovat opastettuja.

Lounas rav. Haltiassa. Mukaan mahtuu 250 ensimmäistä.

Sit. ilm. 7.8. menn. pro.hame@gmail. com. Kerro nimi, osoite, yhdistys, jäsen-, ja puhelinnumero, sähköposti sekä mukaan lähtevien perheenjäsenten nimet ja lasten iät. Ilmoita myös mihin aktiviteettiin osallistut/-te.

Yhteiskuljetus Forssasta, Heinolasta, Hämeenlinnasta, Lahdesta ja Riihimäeltä.

Kerro ilm. yhteydessä paikkakunta, josta olet/-te tulossa. Omavastuu 30 e/hlö sis bussikuljetuksen, aktiviteetit ja lounaan.

Maksuohje ilmoittautumisvahvistuksen mukana. Omavastuu palautetaan lääkä­ rintodistusta vastaan. Bussiaikataulut ja lähtöpaikat ilm lähempänä ajankohtaa.

Helsingforsnejdens Tjänstemän TU rf Ost och vinkväll (vita viner) 24.5 kl 17 i Tölö, Humlegatan 4, Kantin Pysäkki (bakom Alepa). Vi bekantar oss med en och samma druva från 4 olika länder under sommelier Carina Sontags ledning.

Anmälan senast den 23.5: hasse.four­ nell@kolumbus.fi, eller 050 3130305, De snabbaste ryms med.

Rekreatons & fisketillfälle på Emsalö den 27.8.2016, anmälan till Hasse senast den 29.7.

IAL:n retkeilypäivät Insinöörien Ammattiliiton retkeilypäivät

60

Pron SM-golf­ mestaruus 2016 Su 7.8. klo 10 alkaen. Imatran Golf, Golftie 18, Imatra. Kilpailumaksu: 25 e/kilpailija, liitto sponsoroi osan kilpailumaksusta. Sisältää lounaan.

Sarjat: Joukkuekilpailu: 3 hengen joukkueet, pistebogey.

Yleinen: miehet/naiset Scr, lyönti­ peli ilman tasoituksia.

Yleinen: miehet/naiset pistebogey.

Kiertopalkinto, mitalit, esinepal­ kintoja.

Ilm. 15.7. menn.: 020 46 22112 tai marjo.pitkonen@storaenso.com.

Porvoossa 20–21.8. Maj. 2 h huoneissa lomahotelli Soltorpissa. Kaksi retkeä, lounas ja illallinen Porvoon keskustassa, hinta 70 e/hlö. Lisätietoja ja ilm. Raimo Nordqvist ( raimono@suomi24.fi ) kesä­ kuun loppuun menn.

Porin Seudun toimihenkilöt Teatterimatka Kirjurinluodon kesäteat­ teriin pe 17.6. klo18. Suomifarssi Vuokra­ vaimo, rooleissa: Susanna Laine, Sami Hintsanen, Mari Turunen, Jukka Kuronen.

Liput 15 e, 2 lippua/jäsen. Sit. ilm.

29.3. porinseudunth.pro@gmail.com.

Maksu 2.5.2016 menn. yhdistyksen tilille FI7144562020009574.

Ruskaretki Leville 14.–18.9.2016, lisätiedot porinseudunth.pro@gmail.com Pro Keski-Uusimaa Koko perheen ulkoilutapahtuma la 10.9. klo 10–15 Emäsalon Seikkailulaaksossa.

Ohjattua ulkoilua, ruokailua ja rentoa yhdessäoloa. Omavastuu 5 e, alle 6.vuotiaat ilman omavastuuta.

Ilm. viim. 26.8. kuajk.pro@gmail.com.

Kerro jäsennumerosi, puhelinnumero, osallistujien määrä ja ikäjakauma (aikuiset, lapset 6–12 vuotta, lapset alle 6 vuotta), ruokarajoitteet, tarvitsetko yh­ teiskuljetusta Keravan rautatieasemalta.

Tarkemmat tiedot osallistujavahvistuk­ sen mukana. Katso Proplussan Keski-Uudenmaan alue ja Facebookissa Pro Keski-Uusimaa sekä www.seikkailu­ laakso.com.

Pääkaupunkiseudun ja LänsiUudenmaan alueen jäsenet.

Kesäpäivä Korkeasaaressa 27.8. jäsenille yksin, kaksin, kolmisin tai perheineen.

Liput jaetaan klo 11–14 Mustikkamaan sisäänkäynnin edustalla. Sisään vain Mustikkamaan kautta. Korkeasaari on auki kello 20 asti.

iStock/Thanamat

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 7. syyskuuta 2016.

Pixhill

Lähetä tiedot yhdistysten tapahtumista ajoissa.

Mainitse sarja, jäsennumero, tasoi­ tus ja kotiseura.

Harjoituskierros la 6.8. Green fee 30 e. Ajanvaraukset: 020 743 9350 Lisätietoja 0400 821888, anu.varpoila@storaenso.com, Vuoksen Toimihenkilöt Pro ry

Pron petankkimestarit kisaamaan!

Pron tämän vuoden petankkimes­ taruuskisat järjestetään lauantaina 20.8.2016 Järvenpään rantapuis­

Ilmoittautumisohjeet www.proplus.fi => Pro ryhmäni => Pääkaupunkiseutu tai Länsi-Uusimaa =>Tulevat tapahtumat.

Salon Toimihenkilöt Pro ry Kesäretki Örön saareen 3.7. Lähtö Salosta klo 08, paluu n. klo 16.30. Retken hinta yhd. jäsenelle 60 e / avec 80 e. Ilm. ja tieto erikoisruokavalioista 10.06. menn.

050-5946304 Urpo Reitti tai u.reitti@ gmail.com. Maksu Salon Toimihenkilöt Pro ry:n tilille: FI30 5410 6420 0041 37.

Koko perheen sauna- ja uinti-ilta Lehmijärvellä Salon kansalaisopiston Rantapirtillä ma 22.8. klo 17–20.

Makkaranpaistoa, virvokkeita ja pientä naposteltavaa. Ilm. 18.8. menn.

Elvi Vettenrannalle puh. 0400 789446 tai Leena Nousiaiselle puh. 040 5469 046.

Tervetuloa!

Vantaan Teollisuus- ja Palvelualojen Toimihenkilöt Pro ry Aktiivijäsenten ja luottamushenkilöiden koulutusristeily la 1.10. Viking XPRS:llä Helsinki-Tallinna-Helsinki. Mukaan mahtuu 25 ensiksi ilmoittaunutta. Sit. ilm. viim. 31.8. Tuula Eklöf puh. 0207501337 ark. 8–16 tai Aino Saarimäki 040 5801396 ark. 16–19.

Pro-Seniorit Pro-Seniorit Kesäpäivät Keurusselällä 26–27.7.

Tiistaina kesäteatteri Rovaniemen markkinoilla hotellin ranta-alueella.

Lisätietoja: Eero Saloranta, 050 383 2951 eero.saloranta@gmail.com Pro-Seniorit, Etelä-Pohjanmaan kerho Teatteri Kajo: Soidessa tangon ja loisteessa kuun (Helena Eevan elämä ja yhteistyö Toivo Kärjen kanssa) Sotkan kesäteatterissa Kauhajoella to14.7. klo 19.

Varattu 40 kpl lippuja: 20 e henkilö, 20 e avec, sis. väliaikakahvin.

tossa alkaen klo 10. Turnaukseen otetaan ilmoittautumisjärjestykses­ sä mukaan enintään 14 joukkuet­ ta. Joukkueessa tulee olla 3–4 pelaajaa.

Kerää joukkue työpaikaltasi tai yhdistyksestäsi ja tule mukaan!

Ilmoittautumiset Pron KeskiUudenmaan aluejohtokunnalle: kuajk.pro@gmail.com 12.8. mennessä. Kerro joukkueen nimi, paikkakunta, pelaajien nimet, jouk­ kueen kapteeni ja yhteystiedot.

Osallistuminen on maksuton, tarjolla pientä purtavaa. Muista kustannuksista joukkueet vastaavat itse. Pelivälineet ja muut tarvikkeet tulee olla pelaajilla.

Voit tulla katsomaan ja kannus­ tamaan joukkueita. Paikalla on mahdollisuus myös koota joukkue, jos halukkaita on riittävästi.

Joukkueille lähetetään vahvistuk­ set ja ohjeet viimeistään 17.8.

Lisätietoja: kuajk.pro@gmail.com

Maksu kerätään paikalla. Kimppakyyti, mutta jos lähtijöitä on paljon Seinäjoelta, voidaan varata bussikuljetus, ja matkalta pääsee mukaan.

Sit. ilm. 1.7. menn. Leenalle 040 837 8501 tai l.laitila@ netikka.fi.

Senioriyhdistyksen Kesäpäivä 27.7.16 Keurusselällä, katso erillinen ilmoitus tältä palstalta. Ilm. ja tiedustelut Leenalta, yhteystiedot yllä.

Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry Veteraanijaosto Heinolan Kesäteatteriin näytelmään Voi veljet 19.7.16 klo 14 näytäntöön.

Lähtö Vanhalta Linja-Autoasemalta klo 12.30. Matkan hinta 30 e ei sisällä väliaikatarjoilua. Sit. ilm. 21.6. 050 304 6063 tai marja .helander@kolumbus. fi. Maksu 21.06. menn. Lahden Seudun Toimihenkilöiden tilille FI67 1519 3006 1033 66, viite 1575 Pro-Seniorit Pirkanmaan kerho Kesäretki Mänttään 9.6. Lähtö Tesomalta klo 7.30 ja Kalevan Killasta klo 8. Hinta 60 e sisältää matkat, opastukset, sisäänpääsymaksut ja ruokailun.

Ilm. ja maksut 27.5. menn. Aune Harju 040 5816485, aunemirjami@kolumbus.fi Tilinro FI35 8000 21560982 86.Lisätietoja Aarre Riekki 040 5211847. Matkalla pidetään arpajaiset.

Kulttuuri- ja saunaretki 10.8.

Kangasala-taloon. Näyttelyn jälkeen Kaivantoon saunomaan yms. Lähtö Kalevan Killasta kimppakyydein klo 12.

Hinta 15 e. Ilm. ja maksu Aune Harjulle 3.8. mennessä.

Nokian kesäteatteriin 31.7, Simppauttaja, klo15 näytös. Lähtö Hervannasta 13.30 ja Keskustorilta 13.50.

Hinta 35 e sis. matkat, pääsyliput ja väliaikakahvit. Ilm. 17.7. mennessä.

040 5101696, veli.koskinen @pp1.inet.fi Tilinro. FI57 1509 3500 0103 82

Hyvässä seurassa

Sinisin sävelin kesään Pro on nyt Puistobluesin yhteistyökumppani. Järven­ pääläistä festivaalia on järjestetty vuodesta 1978. Sen taustaorganisaation Järvenpään Blues-Jazz-Diggarei­ den puheenjohtaja on prolainen Miikka Porkka.

– Pron jäsenet saavat pääkonserttiliput 55 eurolla, muut 62–65 eurolla. Blues­kadulla 29.6.–3.7. on myös Pron teltta, Porkka kertoo.

Pääkonsertissa la 2.7. esiintyvät yhdysvaltalaiset Sonny Landreth, Nikki Hill ja J. D. Simo sekä kotimaiset J. Karjalainen ja Pepe Ahlqvist yhtyeineen.

Prolainen Tünde Mäkäräinen on toiminut talkoolai­ sena vuodesta 1998, josta lähtien tapahtumassa on ol­ lut unkarilaisia esiintyjiä.

– Olen ollut unkarilaisten oppaana, kertoo muusik­ kona aikoinaan Suomeen tullut Mäkäräinen.

Tiina Pelkonen Kuva Tomi Westerholm

Lisätietoa lipuista proliitto.fi etusivun bannerista

Miikka Porkka ja Tünde Mäkäräinen eläytyvät tulevaan kesään Järvenpään Blues-Jazz-Diggareiden toimiston edustalla: – Tervetuloa blues-piknikille Järvenpäähän!

Finanssialan tulevaisuutta miettimässä

OPRYn Kaisa Kurtin mukaan työn ja vapaaajan yhteensovittamisesta täytyy huolehtia, kun pankkitoimihenkilön työt yleistyvät iltaisin ja viikonloppuisin.

RATAS ry:tä edustavat Mila Uhlgren, Sanna Kattelus, Riitta Kaarela ja Heli Kakko nauttivat siitä, että pääsivät näkemään vanhoja tuttuja naamoja ja tutustumaan aivan uusiin finanssialan kollegoihin.

Finanssialan tulevaisuus, työhyvinvoin­ ti ja digitalisaatio askarruttivat prolaisia, jotka kokoontuivat huhtikuussa Helsin­ kiin Pron järjestämään finanssialan kou­ lutukseen.

– Työ tulee vähenemään, mutta muu­ tokset tuovat aina jotain hyvääkin, Sanna Kattelus Seinäjoelta arvioi.

Kattelus on Rahatalouden Ammatti­

laiset RATAS ry:n jäsen. Myös Ratakseen kuuluva Mila Uhlgren Janakkalasta ker­ toi miettineensä uusia asiakaspalveluai­ koja. Viime vuosina pankeissa on siirrytty palvelemaan esimerkiksi laina-asiakkaita iltaisin ja lauantaisinkin.

– Tuleeko tessiin myös parannusta työ­ aikojen muuttuessa, Uhlgren kysyi.

Kuusamolainen Kaisa Kurtti Osuus­

pankkien OPRY ry:stä sanoi suhtautu­ vansa periaatteessa myönteisesti jousta­ viin työaikoihin.

– En ole kovin innostunut lauantaitöis­ tä, mutta arki-illat onnistuvat paremmin lasten hoidon kannalta, Kurtti sanoi.

Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas

61

Työnhakuun

Nopeus valttia some-työnhaussa

S

osiaalisen median eli somen mer­ kitys rekrytoinnissa kasvaa koko ajan. Oikein käytettynä se on ar­ vokas apuväline työnhaussa. Toisaalta somemöhläys voi pilata hakijan mahdol­ lisuudet.

UP Partners Oy:n uravalmentaja Johan­na Tuutti kertoo, että somessa ja digitaalisessa työnvälityksessä nopeus on valttia. Avointa työpaikkaa kannattaa hakea heti sen avauduttua.

– Työnhakua voi tehostaa somen avul­ la monella tavalla sen mukaan millaiset verkostot on rakentanut ja miten moni­ puolisesti seuraa yritys-, yhteisö- ja työ­ elämäuutisia sekä työpaikkapalveluja.

Työnantajalle some nopeuttaa ja hel­ pottaa työntekijän löytämistä ja vähentää rekrytointikuluja.

– Työnantajat kilpailevat osaajista, jot­ ka eivät ehkä hae juuri nyt töitä. Työnan­ tajan on oltava siellä missä parhaat osaa­ jat viettävät aikaansa eli sosiaalisessa mediassa.

”Älä ole itsekäs hölösuu” Johanna Tuutti ohjeistaa kiittämään kut­ suista toisten kontaktiverkostoihin se­ kä jaetusta hyödyllisestä tiedosta. Hän kehottaa arvostamaan toisten ihmisten näkemyksiä.

– Jaa itsekin fiksuja ajatuksia, joista on hyötyä verkostoillesi. Voit erottua hyväl­ lä tavalla muista rajoittamalla somepäi­ vitystesi määrää ja nostamalla laatua hy­ vin muotoilluilla teksteillä ja huolellisesti otetuilla kuvilla.

Käyttäytymissäännöt somessa ovat sa­ mat kuin viestinnässä kasvokkain.

– Älä ole itsekäs hölösuu vaan tun­ neälykäs ja myötätuntoinen. Kuuntele enemmän ja puhu vähemmän. Ajattele mitä sanot, ennen kuin avaat suusi.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisen mielikuvan sosiaalisen median 62

profiilit antavat käyttäjästä.

– Mukavaa ihmistä autetaan.

Kaikkea ei kannata julkaista Mokaaminen sosiaalisessa mediassa on helppoa. Johanna Tuutti ei suosittele ja­ kamaan vähäpukeisia otoksia tai biletys­ kuvia. Niiden poistaminen jälkikäteen ei ole helppoa.

– Harkitse kielteisten tunteiden tuule­ tusta. Älä kiroile, hauku ja suolla vihapu­ hetta ellet halua luoda itsestäsi valittajan mielikuvaa verkostoillesi ja heidän ver­ kostoilleen.

Tuutin mukaan sairauksien kuvaa­ minenkaan ei kannata, jos halua antaa työnantajalle työkuntoisen ammattilai­ sen vaikutelman. Koko yksityiselämän avaava julkinen Facebook-profiili on huono ajatus.

– Haluatko kaikkien tietävän sinusta kaiken? Vai haluatko mieluummin suo­ jella omaa ja läheistesi yksityisyyttä?

Tuutti kehottaa katsomaan, mitä tulok­ sia oman nimen kirjoittaminen Googlehakuun antaa.

– Voit pyytää myös kaveria katsomaan hakutuloksia potentiaalisen työnanta­ jan silmälaseilla. Näihin asioihin voi itse vaikuttaa käyttäytymisellä ja yksityisyyt­ tä koskevilla päätöksillä.

Tärkeimmät kanavat Johanna Tuutin mukaan kannattaa mää­ ritellä viisi tavoiteyritystä ja katsoa, löy­ tääkö niiden työntekijöiden houkuttelusivun ensisijaisesti Linkedinistä, Face­ bookista tai molemmista.

– Linkedinin avulla voi hakea työtä monin tavoin julkisesti tai yksityisesti.

Ensimmäinen työvaihe on rakentaa tai vahvistaa ammattimainen henkilöpro­ fiili ja sen käyntikortti, esittelypuhe, työ­ kokemukset, -näytteet sekä suosittelut.

Tuutti ohjeistaa rakentamaan kontak­

tiverkostoa henkilöstöammattilaisiin, rekrytointiasiantuntijoihin ja suoraha­ kuyrityksiin.

– Vahva profiili markkinoi sinua kan­ sainvälisesti silloinkin, kun nukut.

Tuutti kertoo, että yhä useammal­ la varsinkin palvelualan yrityksellä on Facebookissa työpaikkapalveluosio.

– Lisäksi esimerkiksi Oikotiellä ja Duu­ nitorilla on Facebook-sivut, joita tykkää­ mällä saat päivitysvirtaasi uudet avoimet työpaikat. Vanha mutta toimiva keino on kertoa Facebook-kavereille, että etsii töitä. Ystävät ja tukijoukot auttavat mie­ lellään.

Twitter on Tuutin mukaan helppokäyt­ töisimpiä sosiaalisen median palveluja, koska henkilöesittely on niin lyhyt. Myös Twitterissä voi seurata reaaliajassa avoin­ ten työpaikkojen virtaa esimerkiksi hash­ tageilla #työpaikat, #palvelu tai #rekry.

– Harkitse muiden kanavien käyttöä ammattisi ja toimialasi mukaan. Jos ha­ luat rakentaa vahvaa ammatillista brän­ diä, niin hyödynnä myös bloggaamisen ja vloggaamisen mahdollisuudet. Visuaali­ silla aloilla hyviä kanavia ovat Instagram ja Pinterest.

UP Partnersin urapalvelujärjestelmän opaskirjastosta löytyy monipuolinen va­ likoima opasvideoita ja tietopaketteja. Ne auttavat muun muassa muotoilemaan osaamisensa sanoiksi ja hakemuksen visuaalisesti selkeäksi.

Linkediniin erikoistuneelta Tuutilta saa apua korkealaatuisen henkilöpro­ fiilin rakentamiseen ja pitämään huolta ammatillisesta verkostosta ja mainees­ ta erityisesti Linkedinissä ja Twitterissä.

Henkilökohtaista valmennusta ja neu­ vontaa saa puhelimitse ja Skypessä.  Antti Halonen

TI RT O K EN S Ä J

-2,5

snt/l

Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus*!

*Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Pron 40-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

64

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

ANNA PALAUTETTA JA VASTAA KILPAILUUN

65