Page 1

PN 3/2016

POHJOLA-NORDEN

Grönland satsar på grön el

Sotalapsuus teki Tanskasta toisen kotimaan 24 Nordens Hus öppnade i Uleåborg 29 Kimmo Sasi: Politiikka takaisin yhteistyöhön 50


sisällys

innehåll

PN

Marita Nyrhinen

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Kiirunassa siirretään kaupungin keskustaa, koska suuri rautamalmiesiintymä työntyy sen alle. Kaupungintaloa ei kuitenkaan voida pelastaa. Sivu 40

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................3 Grönland satsar på grön el / Grönlanti panostaa vihreään sähköön......................... 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Susanna Puisto puh. / tfn 044 7335 772 susanna.puisto@ pohjola-norden.fi

Ingmar Bergmanin kootut unohdukset.....................................................................12

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy

Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2016 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Mats Holmström / norden.org Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Island populär bland Pop Up artisterna.................................................................... 20 Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23 Sotalapsuus teki Tanskasta toisen kotimaan.......................................................... 24 ”Vår Nord” och ”Menu Pohjola” vann skrivtävlingen................................................26 Nordens Hus öppnade i Uleåborg...............................................................................29 Svensk husmanskost i en K-märkt miljö.................................................................. 30 Nordisk arkitektur på analyssoffan............................................................................32 Kirjailija Carl Jonas Love Almqvist herättää tunteita............................................... 34 Ajankohtaista Nuorisoliitossa / Aktuellt i Ungdomsförbundet................................36 Intohimona olut.........................................................................................................37 Pelastetaan Kiiruna................................................................................................... 40 Kielikysymykset Pohjoiskalottikonferenssin keskiössä........................................... 44 Pohjoismaat mukana kansainvälisessä aseistariisunnassa................................... 46 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!................................................................. 48 Kimmo Sasi: Politiikka takaisin pohjoismaiseen yhteistyöhön............................... 50 Pohjoismaiset verkostot / Nordiska nätverk . ...........................................................51 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä / Aktuellt i distrikt och föreningar............52 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Är jag svensk eller finne?

Suomalainen vai ruotsalainen?

Man säger att Norden förenar och att vi har ett gemensamt språk och kulturarv. Vi har samma värdegrund och vi verkar i den nordiska modellen. Samtidigt vet vi att i vardagen finns det otaliga stunder då man inte känner denna samhörighet. Jag hade den stora äran att få delta och även vara med och planera årets Nordkalottenkonferens som gick av stapeln 19 – 21.8 i Kemi. Temat för konferensen var språk och kultur. Jag fungerade som moderator på öppningsdagen och hade förberett mig med tankar och frågor till panelisterna för att få igång en diskussion. Men tvärtemot så många andra tillfällen behövdes knappt min insats överhuvudtaget. Diskussionen kom direkt igång och det ena levnadsödet varvades med det andra och både stora och små känslor och tankar slängdes ut i salen. Jag var som förstummad! Med några dagars perspektiv har jag nu insett vad samhörighet och ett gemensamt språk i Norden egentligen är. I Nordkalottområdet finns inga naturliga gränser, det finns bara röda streck ritade på en karta. En av konferensens deltagare sade till mig: ”jag är en sverigefinsk finlandssvensk”, varifrån en lång diskussion startade om att det finns många nordbor som inte riktigt hör hemma någonstans eller rättare sagt tvingas höra hemma på fel sida om det där röda konstgjorda strecket på kartan. Ragnar Lassinantti, Nordkalottkonferensens grundare, ville att man från varje konferens skulle skicka ett brev till beslutsfattarna i de nordiska länderna om konkreta förslag på vad som kunde, eller rättare sagt, borde göras. Så gjordes även i år och man valde bland annat att lyfta fram minoritetsspråkens ställning och rättigheter. Att få ha ett eget språk och kultur sattes i fokus vilket betyder att även minoritetsspråk bör beredas rättigheter och framförallt möjligheter. Det finns stora möjligheter för utveckling på Nordkalotten, som en del av hela Barentsområdet. Jag anser att vi, både nordister och beslutsfattare, behöver våga lyfta fram Nordkalotten som en viktig del av Norden och även våga erkänna detta för befolkningen i Nordens norra del. Men som sagt är man svensk eller finne? Egentligen spelar det sist och slutligen inte så stor roll. Allt handlar ju bara om på vilken sida av det röda strecket på kartan du är född. 

Sanotaan, että Pohjola yhdistää ja meillä on yhteinen kieli ja kulttuuriperintö. Meillä on sama arvopohja ja pohjoismainen malli. Kuitenkin tiedämme, että arjessa on lukemattomia tilanteita, jolloin yhteenkuuluvuutta ei tunne. Minulla oli suuri kunnia osallistua ja olla mukana suunnittelemassa tämän vuoden Pohjoiskalottikonferenssia, joka järjestettiin Kemissä 19.–21.8. Teemana oli kieli ja kulttuuri. Toimin avauspäivän moderaattorina ja olin valmistellut ajatuksia ja kysymyksiä panelisteille, jotta keskustelu lähtisi käyntiin. Mutta panostani ei juuri tarvittu. Keskustelu lähti käyntiin heti, elämäntarinat kietoutuivat toisiinsa ja sekä suuria että pieniä ajatuksia ja tunteita heitettiin ilmaan. Olin ällistynyt! Muutama päivä konferenssin jälkeen ymmärsin, mitä yhteenkuuluvuus ja yhteinen kieli Pohjolassa oikeastaan tarkoittavat. Pohjoiskalotilla ei ole luonnollisia rajoja, on vain kartalle piirrettyjä punaisia viivoja. Eräs konferenssin osallistujista sanoi olevansa ruotsinsuomalainen suomenruotsalainen. Alkoi pitkä keskustelu siitä, miten monet pohjoismaalaiset eivät oikein tunne kuuluvansa minnekään. Tai oikeammin heidät pakotetaan kuulumaan väärälle puolelle kartan keinotekoista punaista viivaa. Pohjoiskalottikonferenssin perustaja Ragnar Las­sinantti halusi, että jokaisesta konferenssista lähetetään päättäjille kirje, jossa on konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä voitaisiin tehdä. Tai oikeammin sanottuna pitäisi tehdä. Näin tehtiin myös tällä kertaa ja esiin nostettiin vähemmistökielten asema ja niiden puhujien oikeudet. Oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin painotettiin. Myös vähemmistökielten puhujilla tulee olla oikeuksia ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Pohjoiskalotilla on suuria kehitysmahdollisuuksia, osana koko Barentsin aluetta. Mielestäni meidän, sekä nordistien että päättäjien, tulee nostaa Pohjoiskalotti esiin tärkeänä osana Pohjolaa, ja myös uskaltaa tunnustaa tämä Pohjolan pohjoisimmille asukkaille. Mutta kuten sanottua, olenko suomalainen vai ruotsalainen? Loppujen lopuksi sillä ei ole juurikaan merkitystä. Kyse on vain siitä, mille puolelle kartan punaista viivaa on syntynyt. 

3


Grönland

Klimathotet är ständigt närvarande på Grönland, där havsisen och glaciärerna smälter snabbt. Nu har landet på kort tid ställt om från fossila bränslen till förnyelsebar energi. PohjolaNordens norska systertidning Magasinet Norden begav sig ut i vildmarken för att besöka ett av de nya vattenkraftverken.

– Nu förlorar vi strax vår mobiltäckning. Det betyder att det är dags för en för en kafferast, säger Lars Hoffmeyer och plockar upp en termos ur väskan. I fören följer Andres Kaasgaard och Peder Kim Pedersen hans exempel. Det är tyst i båten när männen dricker sitt medhavda kaffe. Utanför fönstret guppar några mindre isberg på vågorna. – Det tar ungefär två timmar med båt ut till Qorlortorsuaq. Annars får man ta helikopter. Det finns inga vägar i det här området, säger Lars Hoffmeyer och lutar sig tillbaka i sätet.

Kraftverket mitt ute i ingenmansland De tre männen i båten arbetar för energibolaget Nukissiorfiit som är offentligt ägt av det grönländska självstyret. På 20 år har bo-

4

laget effektivt ställt om stora delar av sin energiproduktion från fossila bränslen till ren vattenkraft. Lars Hoffmeyer är distriktschef i den södra regionen av Grönland. Tillsammans med ett tvåmannateam är han nu på väg ut till kommunens kraftverk för att utföra reparationsarbete. – Det ligger mitt ute i ingenmansland, men kraftverket är nästan helt automatiskt, så det räcker att vi åker ut hit någon gång i månaden, säger han. Medan båten i snabb takt rör sig framåt genom det storslagna landskapet börjar Lars Hoffmeyer berätta om bolagets uppdrag och satsningen på vattenkraft. – Grönland är ett stort land med en liten befolkning som bor mycket utspritt. Det är vårt uppdrag att förse alla städer och byar


satsar på grön el

med el och vatten, även om det inte alltid är kommersiellt lönsamt, säger han. Det går inte lång tid innan vi får ett konkret exempel på utmaningarna i den grönländska infrastrukturen. Efter att ha färdats en bra bit utan att se ett några spår av människor uppmärksammar oss Andres Kaasgaard plötsligt på en liten klunga färgglada hus på klipporna. – I den byn bor det bara 28 personer, men de har ändå både skola och kyrka. De har också ett litet kraftverk som vi sköter, berättar han.

Billigt och miljövänligt energi Trots utmaningarna i geografin, så har Grönland ett stort potential då det gäller vattenkraft. De senaste två decennierna har landet investerat i fem stora kraftverk som

tillsammans står för cirka 70 procent av Nukissiorfiits el- och värmeproduktion. Syftet med satsningen är att minska koldioxidutsläppen, men kraftverken är också ekonomiskt hållbara. Det första vattenkraftverket utanför Nuuk har redan betalat sig tillbaka och energibolaget räknar med att kraftverken lönar sig på 15–20 års sikt. Den billiga, och miljövänliga, grönländska energin har fått flera internationella företag att överväga ifall de ska etablera sig på Grönland. Fjorden börjar smalna av och Andres Kaasgaard hoppar i land och förtöjer båten. Alla tränger ihop sig i en gammal bil som används enbart för den korta sträckan mellan bryggan och kraftverket. Den skumpiga grusvägen passerar en enslig gård, där fjordens fåravlare bor med sin familj.

Danska Lars Hoffmeyer är distriktchef för södra Grönland på statliga energibolaget.

5


Bakom gården ligger Grönlands största vattenfall. – Glöm inte att titta ner i älven om ni tar en promenad sedan. Den är full med öring, säger Lars Hoffmeyer.

Spektakulär utsikten Lars Hoffmeyer låser upp dörren till kraftverket och välkomnar oss in. Det är en modern och minutiöst ren anläggning. En trappa leder upp till kontoret, där det finns arbetsplatser och övernattningsrum för personalen. Vattnet som driver turbinerna hämtas från botten av sjön, där det är isfritt året om. Sedan leds det genom en tunnel i berget. – Kraftverket har två turbiner med en kapacitet på 7,2 MW. Det förser två städer med elektricitet, säger Lars Hoffmeyer. Vi går till fots upp till den stora fördämningen, där vattnet från sjön samlas. Utsikten är spektakulär. Den klarblå himlen speglar sig i vattnet och i fjärran skymtar snötäckta fjäll. – Som ni förstår var det lite av en utmaning att bygga det här kraftverket. Det finns ju ingen infrastruktur härute överhuvudtaget. Allting fick fraktas hit med båt och helikopter. Man var tvungen att anlägga en bas för en bemanning på 120 personer med allt som behövs i form av fordon, kök, vattentankar och avlopp. Lars Hoffmeyer var inte själv involverad i bygget, men som tekniker har inte svårt att sätta sig in i utmaningarna:

– Om det saknas en reservdel är det ju inte bara att beställa en ny. Leveranserna hit kan ta flera veckor, säger han. Ett annat problem var bristen på vägar. Masterna till den 70 kilometer långa kraftledningen fick placeras ut med hjälp av helikoptrar. Det arktiska vädret, med köldgrader ner till minus 20–30 grader och starka vindar, ställer också särskilda krav material och konstruktioner. Nukissiorfiit anlitade redan vid första kraftverksbygget i Nuuk experter från de andra nordiska länderna. – Här i Qorlortorsuaq fanns det en isländsk entreprenör med i konsortiet som byggde och det var nog en fördel, eftersom de har erfarenhet av att bygga vattenkraftverk under liknande förhållanden. Sedan har vi haft rådgivare från Sverige, Norge och Danmark, säger Lars Hoffmeyer.

Vattenkraft norr om Polcirkeln Förutom att inhämta erfarenhet och personal från de andra nordiska länderna har grönländarna också dragit lärdomar och utvecklats för varje nytt kraftverksbygge. Det senaste vattenkraftverket byggdes i Ilulissat som ligger norr om Polcirkeln. Invigningen uppmärksammades internationellt, eftersom det var första gången någon byggde ett underjordiskt kraftverk i ett område med permafrost. I Ilulissat drivs kraftverket med hjälp av smältvatten från inlandsisen, men i Qorlortorsuaq-sjön kommer sjöns vatten i huvudsak från regn och snö.

Grönlands fem vattenkraftverk står för 70 procent av energibolaget Nukissiorfiits el- och värmeproduktion. Investeringen i vattenkraft sparar Grönland 67 miljoner liter olja om året. Kraftverket i Qorlortorsuaq byggdes av ett konsortium bestående av det danska Pihl & Son, finska YIT och isländska Landsvirkjun. Man anlitade bland annat de isländska bolagen Verkís och Efla för att ta fram designen för kraftverket och kraftledningen, samt svenska ABB för att ta fram ett driftsäkert kommunikations- och styrsystem. Vattnet till Qorlortorsuaq kraftverk kommer från en naturlig sjö, men vattennivån har höjts genom en dammbyggnad. Vattnet leds från botten av sjön ner genom en tunnel och fram till de två turbinerna. Från transformatorstationen går det en 70 kilometer lång kraftledning till de två samhällena Qaqortoq och Narsaq. Grönland använde sig länge av dieseldrivna kraftverk för att generera energi. Under de senaste två decennierna har man istället börjat utnyttja den enorma energikälla som smältvattnet från glaciärerna utgör. Det arktiska klimatet och bristen på infrastruktur kräver ofta innovativa metoder: •• Flera av kraftverken på Grönland, bland annat det i Qorlortorsuaq, ligger i mycket otillgängliga områden. De är därför

6

– Det finns planer på att utvidga vattenkraftverket för att öka kapaciteten. I så fall kommer man att borra en tunnel, så att sjön fylls på med vatten från en glaciärälv i närheten, säger Lars Hoffmeyer. Efter en lång dags arbete samlas teamet i köket. Smörgåspaketen dukas fram och kaffe hälls upp. Peder Kim Pedersen bjuder på rökt lax av egen produktion. – Jag tycker om att jaga och fiska på fritiden. Nu är det säsong för kråkbär också och då brukar vi alltid åka ut och plocka, berättar han. På vägen tillbaka mot Qaqortoq ställer han sig vid rodret. Båten studsar fram på vågorna och passagerarna får hålla ett stadigt tag i sätet. Plötsligt tvärbromsar Peder Kim Pedersen. Utan att hinna förstå vad som händer ser vi en gigantisk svart rygg glida ner under ytan framför båten. – En val, jublar vi. – Så nära! Sedan kommer förnuftet i kapp. Jag frågar Peder Kim Pedersen om det händer att båtar och valar krockar. – Vissa valar håller sig undan från båtarna, men det finns några som inte bryr sig. Det händer att båtar försvinner spårlöst här i trakten, men om det beror på valar eller is, det får man aldrig reda på, svarar han.  Text: Emilia Söelund Bilder: Malin Palm

obemannade och fjärrstyrs från närmaste stad. •• Grönland har världsrekord i att bygga kraftledningar över breda fjordar. Kabeln från Qorlortorsuaq passerar tre fjordar. Den längsta sträckan är över tre kilometer lång. Den tunga kabeln skapar ett enormt tryck på masterna.Vid monteringen fick man bland annat använda sig av luftkuddar på vattenytan, eftersom helikoptrarna inte ensamma kunde bära tyngden. •• Alla master och anläggningar utsätts för extrema förhållanden. Nedisning och mycket kraftiga vindar ställer särskilda krav på material och konstruktion. •• Vid den kommande utvidgningen av kraftverket i Qorlortorsuaq leds smältvatten in från en närliggande glaciärälv. Detta vatten för med sig stora mängder grus och lera, vilket riskerar att täppa igen tunnlar och turbiner. Med inspiration från Norge använder man sig av en hävertanordning för att sila rent vattnet. •• Kraftverket i Ilulissat invigdes 2013. Det var världens första underjordiska vattenkraftverk i ett område med permafrost. För att vattnet inte ska frysa hålls det ständigt i rörelse. Om kraftverket trots allt skulle stanna finns det en nödfunktion som kan hålla kraftverket isfritt i sju dagar.


Malin Palm

Itsehallinnon omistamalle energiayhtiö Nukissiorfiitille työskentelevät Anders Kaasgaard, Peder Kim Pedersen ja Lars Hoffmeyer matkalla yhdelle viidestä uudesta voimalaitoksesta.

Grönlanti panostaa vihreään sähköön – Kohta ollaan matkapuhelinverkon ulkopuolella. Eiköhän pidetä kahvitauko, Lars Hoffmeyer ehdottaa ja kaivaa laukustaan termospullon. Andres Kaasgaard ja Peder Kim Pedersen seuraavat hänen esimerkkiään. Veneessä on hiljaista, kun miehet juovat kahviaan. Ikkunan takana aalloissa keinuu pieniä jäävuoria. – Veneellä matka Oorlortorsuaqiin kestää pari tuntia. Muuten sinne pääsee vain helikopterilla. Täälläpäin ei ole lainkaan teitä, Lars Hoffmeyer kertoo ja nojaa taaksepäin istuimellaan.

Voimalaitos keskellä erämaata Veneessä kahvittelevat miehet työskentelevät Grönlannin itsehallinnon omistaman

energiayhtiö Nukissiorfiitin palveluksessa. 20 vuodessa yhtiö on tehokkaasti muuttanut suuren osan energiantuotannostaan fossiilisista polttoaineista puhtaaksi vesivoimaksi. Lars Hoffmeyer on eteläisen Grönlannin aluejohtaja. Nyt hän on kaksihenkisen työryhmän kanssa menossa korjaamaan kunnan voimalaitosta. – Voimalaitos sijaitsee keskellä erämaata, mutta se toimii käytännössä automaattisesti, joten meidän tarvitsee käydä täällä vain pari kertaa kuussa, Hoffmeyer kertoo. Veneen kiitäessä jylhien maisemien halki Lars Hoffmeyer alkaa kertoa yhtiön tehtävistä ja vesivoimaan panostamisesta. – Grönlanti on suuri maa, jonka pieni väestö asuu todella hajallaan. Meidän tehtä-

Malin Palm

Ilmastonmuutoksen uhka on aina läsnä Grönlannissa, jossa merijää ja jäätiköt sulavat nopeasti. Nyt maa on lyhyessä ajassa siirtynyt fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Pohjola-Nordenin norjalainen sisarlehti Magasinet Norden kävi erämaassa tutustumassa yhteen uusista vesivoimaloista.

Grönlannin ankara ilmasto tekee voimalaitosten rakentamisesta monimutkaista ja kallista.

7


Malin Palm

Voimalaitosta lähinnä oleva kylä sijaitsee tunnin venematkan päässä. 28 asukkaan kylä tarvitsee oman voimalaitoksensa, sillä Grönlannissa on hyvin vähän teitä ja huono infrastruktuuri.

vämme on huolehtia siitä, että joka kaupungille ja kylälle saadaan sähköä ja vettä, vaikka se ei aina olisikaan kaupallisesti kannattavaa, hän kertoo. Pian näemmekin konkreettisen esimerkin Grönlannin infrastruktuurin haasteista. Matkattuamme hyvän aikaa näkemättä jälkeäkään ihmisasutuksesta Andres Kaasgaard osoittaa meille yhtäkkiä pientä värikkäiden talojen rypästä kalliolla. – Tuossa kylässä asuu vain 28 ihmistä, mutta siellä on silti sekä koulu että kirkko. Siellä on myös pieni voimala, jota me hoidamme, hän kertoo.

Halpaa ja ympäristöystävällistä energiaa Vaikka maantiede tuokin omat haasteensa, vesivoima on Grönlannille valtava mahdol-

lisuus. Kahden viime vuosikymmenen aikana maa on sijoittanut viiteen suureen voimalaitokseen, jotka yhdessä vastaavat noin 70 prosentista Nukissiorfiitin tuottamasta sähköstä ja lämmöstä. Tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta vesivoima on myös taloudellisesti kestävää. Ensimmäinen Nuukin ulkopuolelle rakennettu vesivoimala on jo maksanut itsensä takaisin. Energiayhtiö arvioi vesivoimaloiden alkavan tuottaa voittoa 15–20 vuoden tähtäimellä. Grönlannin halpa ja ympäristöystävällinen energia onkin saanut monet kansainväliset yhtiöt kiinnostumaan maasta. Vuono kapenee, Andres Kaasgaard hyppää maihin ja kiinnittää veneen. Kaikki ahtautuvat vanhaan autoon, jota käytetään vain lyhyellä matkalla laiturilta voimalaitokselle. Kuoppainen soratie ohittaa yksinäisen maatilan, jossa vuonon lammaskasvattajat asuvat perheineen. Tilan takana on Grönlannin suurin vesiputous. – Muistakaa katsoa alas joelle, jos käytte tuolla kävelyllä. Se kuhisee taimenia, Lars Hoffmeyer vinkkaa.

Silje Bergum Kinsten/norden.org

Henkeäsalpaava näköala

8

Lars Hoffmeyer avaa lukitun oven ja toivottaa meidät tervetulleeksi voimalaitokseen. Rakennus on moderni ja siisti. Portaita pitkin pääsee yläkerran toimistoon, jossa on henkilökunnalle työskentelytiloja ja yöpymispaikka. Turbiineja pyörittävä vesi tulee järven pohjasta, joka on sula vuoden ympäri. Vesi johdetaan kallion läpi tunnelia pitkin. – Voimalaitoksessa on kaksi turbiinia, joiden kapasiteetti on 7,2 MW. Se tuottaa sähköä kahdelle kaupungille, Lars Hoffmeyer kertoo. Kävelemme suurelle padolle, josta vesi

kerätään. Näköala on henkeäsalpaava. Kirkkaansininen taivas heijastuu veden pinnasta, ja kaukaisuudessa siintää lumen peittämiä vuoria. – Ymmärrätte varmaan, että voimalan rakentaminen oli melkoinen haaste, täällä kun ei ole minkäänlaista infrastruktuuria. Kaikki piti tuoda laivalla tai helikopterilla. Oli rakennettava 120 hengelle tukikohta, jonne sijoitettiin kaikki tarvittavat ajoneuvot, keittiöt, vesisäiliöt ja viemärit. Lars Hoffmeyer ei itse osallistunut rakentamiseen, mutta teknikkona hänen ei ole vaikea tarttua haasteisiin: – Jos tarvitaan jokin varaosa, ei voi vain tilata uutta. Toimitus tänne voi kestää viikkokausia, hän huomauttaa. Oma ongelmansa on teiden puuttuminen. 70 kilometrin pituisen voimalinjan mastot piti asentaa helikoptereilla. Myös arktiset sääolot, 20–30 asteen pakkanen ja voimakkaat tuulet, asettavat materiaalille ja rakenteille erityiset vaatimuksensa. Nukissiorfiit palkkasi jo ensimmäisen, Nuukissa sijaitsevan voimalan rakentamista varten asiantuntijoita toisista Pohjoismaista. – Täällä Qorlortorsuaqissa voimalaa rakentaneessa konsortiossa oli mukana islantilainen yritys. Tästä oli hyötyä, sillä heillä on kokemusta vesivoimaloiden rakentamisesta vastaavissa olosuhteissa. Olemme saaneet neuvoja myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, Lars Hoffmeyer kertoo.

Vesivoimaa napapiirin pohjoispuolella Muista Pohjoismaista saatujen kokemusten ja henkilökunnan lisäksi grönlantilaiset ovat itse kehittyneet ja ottaneet opiksi jokaisesta rakentamastaan voimalaitoksesta. Uusin vesivoimala rakennettiin napapiirin pohjoispuolelle Ilulissatiin. Voimalan käyttöönotto sai kansainvälistäkin huomiota, sillä se on


Malin Palm

Lars Hoffmeyer luolassa, jossa vesi johdetaan merestä kahteen turbiiniin. Ne tuottavat sähköä kahdelle kaupungille.

maailman ensimmäinen maanalainen voimalaitos ikirouta-alueella. Ilulissatin voimala käyttää hyödykseen sisämaan jäätikköjen sulamisvesiä, mutta Qorlortorsuaqjärven vesi tulee pääasiassa vesi- ja lumisateesta. – Voimalan laajentamista kapasiteetin kasvattamiseksi on suunniteltu. Silloin pitäisi porata tunneli, niin että järvi täyttyisi lähistön jäätikkövirran vedellä, Lars Hoffmeyer sanoo. Pitkän päivätyön jälkeen ryhmä kerääntyy keittiöön. Voileipäpaketit katetaan esille ja kahvit kaadetaan. Peder Kim Pedersen tarjoaa itse savustamaansa lohta.

– Vapaalla tykkään käydä metsällä ja kalassa. Nyt on myös variksenmarja-aika, ja silloin menen aina poimimaan niitä, hän kertoo. Paluumatkalla kohti Qaqortoqia hän tarttuu ruoriin. Matkustajat saavat pitää tiukasti kiinni, kun vene pomppii aallokossa. Peder Kim Pedersen tekee äkkijarrutuksen. Ehtimättä tajuta, mitä tapahtuu, näemme jättiläismäisen mustan selän sukeltavan pinnan alle aivan veneen edessä. – Valas! hihkumme. – Näin lähellä! Sitten alkaa raksuttaa. Kysyn Pederse-

Grönlannin viisi vesivoimalaa tuottavat 70 prosenttia energiayhtiö Nukissiorfiitin sähkön- ja lämmöntuotannosta. Vesivoimaan investoiminen säästää Grönlannilta 67 miljoonaa litraa öljyä vuodessa. Qorlortorsuaqin voimalan rakensi konsortio, johon kuuluivat tanskalainen Pihl & Son, suomalainen YIT ja islantilainen Landsvirkjun. Voimalan ja voimalinjojen muotoilusta vastasivat muun muassa islantilaiset yritykset Verkís ja Efla, ja viestintä- ja ohjausjärjestelmän toimintavarmuudesta huolehti ruotsalainen ABB. Qorlortorsuaqin voimalan vesi saadaan luonnonjärvestä, mutta veden tasoa on korotettu patorakennelmalla. Vesi johdetaan järven pohjasta tunnelia pitkin kahteen turbiiniin. Muuntaja-asemalta menee 70 kilometriä pitkä voimalinja Qaqortoqin ja Narsaqin asutuksiin. Grönlannissa sähköntuotantoon käytettiin pitkään dieselkäyttöisiä voimalaitoksia. Kahden viime vuosikymmenen aikana on kuitenkin alettu hyödyntää jäätikköjen sulamis­ vesien tarjoamia suunnattomia energianlähteitä. Arktinen ilmasto ja infrastruktuurin puute vaativat usein kekseliäisyyttä: •• Monet Grönlannin voimalat sijaitsevat vaikeasti saavutet­

niltä, törmäävätkö valaat koskaan veneisiin. – Jotkut valaat pysyttelevät kaukana veneistä, mutta toiset eivät tunnu välittävän. Aina silloin tällöin veneitä katoaa näillä main jäljettömiin. Johtuuko se sitten valaista vai jäästä, sitä ei koskaan saada tietää, hän vastaa.  Teksti: Emilia Söelund Käännös: Kalle Keijonen

tavilla alueilla, kuten Qorlortorsuaqissa. Siksi ne ovat miehittämättömiä ja toimivat kauko-ohjauksella lähimmästä kaupungista. •• Grönlannilla on leveiden vuonojen yli rakennettujen voimalinjojen maailmanennätys. Kaapeli Qorlortorsuaqista ylittää kolme vuonoa. Pisin ylitys on yli kolme kilometriä. Painava kaapeli tuottaa mastoille valtavan paineen, ja se jouduttiin nostamaan muun muassa ilmatyynyjen avulla veden pinnalta käsin, koska helikopterit eivät yksin olisi kestäneet kaapelin painoa. •• Kaikki mastot ja laitteet altistuvat äärimmäisille olosuhteille. Jäätyminen ja voimakkaat tuulet asettavat erityisvaatimuksia materiaaleille ja rakenteille. •• Qorlortorsuaqin voimalan tulevan laajentamisen yhteydessä voimalaan johdetaan sulamisvettä läheisestä jäätikkövirrasta. Sulamisveden mukana tulee suuria määriä soraa ja savea, jotka saattavat tukkia tunnelit ja turbiinit. Veden puhdistamiseen käytetään norjalaisen mallin mukaan imuputkia. •• Ilulissatin voimala otettiin käyttöön 2013. Se oli maailman ensimmäinen maanalainen vesivoimala ikirouta-alueella. Vesi pidetään jatkuvassa liikkeessä, jotta se ei jäätyisi. Jos voimala kaikesta huolimatta pysähtyisi, hätätoiminnon avulla se voidaan pitää seitsemän päivää jäättömänä.

9


Koko kansan autokauppaa

YLI 2500 AJONEUVON VALIKOIMA KAUTTA MAAN! Valitse ajoneuvosi Rinta-Joupin laajasta valikoimasta mistä päin Suomea tahansa ja tee kaupat sinua lähimmässä liikeessä!

p. 020 777 2009

ja 250 matkailuajoneuvoa


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 uusimaa@pohjola-norden.fi nyland@pohjola-norden.fi helsinki@pohjola-norden.fi helsingfors@pohjola-norden.fi

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Sepänkatu 4 (Keski-Suomen talo), 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne-Maj Salin

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi puh./tfn 0400 995 546 toim. joht./verksamhetsledare Urpo Uusitalo

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Ingmar Bergmanin kootut unohdukset 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Kirjailija Linn Ullmannin romaani elokuvaohjaaja­isästä ja näyttelijä-äidistä ei erota faktaa fiktiosta – niin ihmismuistikin toimii. Aikuinen tytär ja vanheneva isä ovat päättäneet kirjoittaa kirjan vanhenemisesta. Kun keskusteluja käydään ja nauhat pyörivät, tytär kuitenkin huomaa isän vanhenneen jo enemmän kuin kumpikaan arvasi. Siitä, mistä piti tulla kuvaus vanhenevasta suurmiehestä, tuleekin kuvaus muistisairaasta vanhuksesta, jossa ei ole enää juurikaan jäljellä sitä mestaria, joka hän on joskus ollut. Näistä lähtökohdista norjalainen Linn Ullmann on punonut suurenmoisen muistelmaromaanin isästään Ingmar Bergmanista, äidistään Liv Ullmannista ja omasta erikoisesta lapsuudestaan maailmankuulujen vanhempien ristitulessa. De urolige (suom. Rauhattomat) -romaani osuu pohjoismaisen omaelämäkerrallisen kirjallisuustrendin aallonharjalle, ja viimeistään sen myötä Linn Ullmann nousee Norjan nykykirjailijoiden parhaimmistoon. Romaanin kutsuminen pelkäksi elämäkertaromaaniksi julkkisvanhemmista olisi vähättelyä. Se on taiteilijaromaani minäkertojan kasvusta kirjailijaksi, autofiktiivinen romaani elämän pienistä tapahtumista, romaani muistoista ja muistamisesta. Muistikuvat ovat kuin valokuvia, välähdyksiä ajasta, paikasta ja tapahtumista. Koskettava on esimerkiksi kuvaus paljon työmatkoilla olevan äidin puhelua turhaan odottavasta lapsesta. Monet kohtaukset vilisevät myös huumoria ja itseironiaa. Punaisena lankana ovat haastattelunauhoitteet, joiden perusteella syntyy kuva vanhenemisesta, unohtamisesta, lapsen ja vanhemman suhteesta. Isä ei muista, koska on vanha ja sairas, mutta ei muista kaikkea tytärkään. Omat lapsuusmuistot sekoittuvat tarinoihin, joita on kerrottu, ja monet ennen yhteiset muistot ovat unohtuneet isältä ja jääneet vain tyttären omiksi muistoiksi. Muistikuvien fiktiivisyys on teoksen taustalla vaikuttava voima – ihmisen muistikuva toisesta ihmisestä on väistämättä fiktiivinen. Elämäkerrat ovat fiktiivisiä ja niin Ullmannin romaanikin on fiktiota, vaikka se ulkoisilta puitteiltaan muistuttaakin elämäkertaa ja sen keskeiset tapahtumat ja henkilöt ovat todellisia. Ullmann ei mainitse kertaakaan romaanissa isänsä tai äitinsä nimeä, mikä lisää fiktiivisyyden vaikutelmaa. Muisti ja muistot teemana tuo mieleen myös toisen tämän vuoden pohjoismaisen suomennoksen, ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin Kaikki se mitä en muista -romaanin. Linn Ullmannin romaanissa norjalaisen äidin ja ruotsalaisen isän tytär päätyy välillä hauskoihin tilanteisiin pohjoismaisten kielten välillä. On kiinnostavaa nähdä, miten norjan ja ruotsin kielillä leikittely päätyy pian ilmestyvään suomennokseen. Romaani ilmestyy syksyllä muun muassa vaikuttavilla Knausgård-käännöksillään ansioituneen Katriina Huttusen suomentamana nimellä Rauhattomat. Teos on Norjan ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Linn Ullmannin taidokas, muistelmateosta ja autofiktiivistä romaania yhdistävä teos voisi olla nappivalinta.

12

&

Linn Ullmann: De urolige. Roman. 411 s. Forlaget Oktober, 2015. Kalle Keijonen


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

En riktig idrott eller inte?

Oikeaa urheilua vai ei?

Golf, har någon sagt, är den minst precisa sporten som finns. I ingen annan tävlingsidrott torde det vara så svårt att exakt kontrollera utfallet av sina gärningar. En tiondels millimeters rörelse i swingen vid ett utslag kan ge en skillnad på tiotals meter i var bollen hamnar. Därför är nerver så besvärligt nödvändigt för golfspelare. Oavsett vilket järnpsyke du har under de tre första dagarna av en stortävling, kan det ändå gå åt pipan de sista tio minuterna på söndagen. Under många år verkade svenska herrgolfare ha särskilt usla nerver. Trots att de sedan åttiotalet vunnit i princip allt som går att vinna har de aldrig tagit hem någon av de fyra stora tävlingarna - så kallade ”majors”. Svenska damer, däremot, har med Annika Sörenstam i spetsen gjort närmast rent hus i majortävlingarna. Några har varit nära, Jesper Parnevik ledde två gånger på upploppet i British Open under nittiotalet och Peter Hanson gick ut i ledarboll på söndagen härom året i US Masters. Men alla har vacklat och fallit. Ända tills i somras. I en exempellös uppvisning vann Henrik Stenson British Open och besegrade demonen en gång för alla. Av bara farten följde han upp med en silvermedalj i Rio-OS. Genast började diskussionen om Stenson nu är självskriven till de priser som finns för sportbedrifter under året. Framförallt då Svenska Dagbladets bragdmedalj. Och som alltid i Sverige kommer invändningarna att golf inte är ”en riktig idrott”. Vänsterskribenten Daniel Suhonen skrev till exempel i Expressen att Henrik Stenson aldrig kan bli lika populär som den OS-medaljstinna simmaren Sarah Sjöström. Detta eftersom golf är en överklassport och inget för folkflertalet. Sjöström, däremot, ”är stjärna i en idrott som liknar arbetarklassens och de lägre tjänstemännens slit”. ”Därför älskar vi också skidlöparen Johan Olsson, som likt en torpare i Väinö Linnas ’Högt bland Saarijärvis moar’, gnor på sitt löpband i månader isolerad från sin familj.” Oavsett vad man anser om olika sporters fysiska utmaning och folkliga förankring är en sak klar: Stensons psykiska bragd är gigantisk. Vi får se i vinter hur bragdjuryn resonerar. 

Golfin on sanottu olevan urheilulajeista epätarkin. Missään muussa kilpaurheilulajissa ei ole yhtä vaikea kontrolloida tekojensa seurauksia. Millimetrin kymmenesosan liike swingissä voi lennättää pallon kymmeniä metrejä tavoitellusta paikasta. Hermojen hallinta onkin golfaajalle välttämätöntä. Vaikka rautainen psyyke kestäisi kilpailun kolmena ensimmäisenä päivänä, voi kaikki mennä metsään kisan viimeisen kymmenen minuutin aikana. Usean vuoden ajan vaikutti siltä, että ruotsalaisilla miesgolfaajilla oli erityisen surkeat hermot. Huolimatta siitä, että he ovat 1980-luvulta lähtien voittaneet lähes kaiken voitettavissa olevan, eivät he ole koskaan voittaneet yhtäkään neljästä suuresta niin sanotusta majorkilpailusta. Ruotsalaisnaiset sen sijaan ovat Annika Sörenstamin johdolla tehneet selvää jälkeä myös majorturnauksissa. Läheltä on kuitenkin liipannut. Jesper Parnevik johti kahdesti British Openia 1990-luvulla ja Peter Hanson oli hyvissä asemissa tämän vuoden US Mastersissa. Mutta kaikki ovat kompuroineet ja kaatuneet. Aina tähän kesään asti, sillä Henrik Stenson voitti näytöstyyliin British Openin ja kukisti demonin kerralla. Vauhtiin päästyään hän haki myös hopeamitalin Rion olympialaisista. Saman tien alkoi keskustelu siitä, onko Stenson nyt itsestäänselvä vuoden urheilija -palkintojen voittaja, erityisesti Svenska Dagbladetin bragdmedaljin. Ja entiseen tapaan edessä on väittely siitä, onko golf ”oikeaa urheilua”. Muun muassa vasemmistolainen Daniel Suhonen kirjoitti Expressenissä, että Henrik Stensonista ei voi koskaan tulla yhtä suosittua kuin uimari Sarah Sjöströmistä, koska golf on yläluokan urheilua eikä vetoa kansan syviin riveihin. Sjöström sen sijaan on ”tähti lajissa, joka muistuttaa työväenluokan ja alempien toimihenkilöiden raatamista”. ”Sen vuoksi rakastamme myös hiihtäjä Johan Olssonia, joka Väinö Linnan Koskelan Jussin tapaan kihnuttaa pitkin latuaan kuukausikaupalla perheestään eristäytyneenä.” Huolimatta siitä, mitä mieltä olemme eri urheilulajien fyysisistä vaatimuksista ja kansanomaisuudesta, yksi asia on varma: Stensonin psyykkinen uroteko oli jättimäinen. Nähtäväksi jää, mitä bragdmedaljin raati on asiasta mieltä.

13


TURUN KAUPUNGINTEATTERI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ:

kasarimusikaali ROOLEISSA

MIKAEL SAARI,  ANNA VICTORIA ERIKSSON,   AKI LOUHELA, VEETI KALLIO,

MIKA KUJALA, SOFIA ARASOLA, MINNA HÄMÄLÄINEN, KIIRA KILPIÖ, REETTA KORHONEN, SAARA-ELINA PARTANEN, OLLI RAHKONEN, PETRI RAJALA, TUUKKA RAITALA, PAULIINA SAARINEN

ENSI-ILTA DOMINO-TEATTERISSA 21.10.2016

HA LIP NKI P NY USI T!

LIPUT 45/40/37 € (PERUS/ELÄK./OPISK.) • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TEATTERI.TURKU.FI • #TKTEATTERI


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Succé för Second Hand-butiker

Kirppikset menestyvät

När min son var liten, i mitten av 1970-talet, bodde vi i Köpenhamn. Både min man och jag studerade. Vi hade inte mycket pengar, men familje-studenthemmet där vi bodde ordnade ofta klädbytningsdagar. Det var en jättetrevlig aktivitetet som innebar att man både kom av med kläder man inte längre använde och i synnerhet fick barnen uppgraderade med kläder och skor i större storlek. Snart hittade jag också fler och fler ”genbrugsbutikker” som de heter på danska. Till exempel frälsningsarmén hade ett jättestort loppis nära min skola. Där fyndade jag både kläder och leksaker. På den tiden var det ännu inte helt rumsrent att handla secondhand. I dag är läget ett annat. Nu kryllar det av andrahandsbutiker i både städer och mindre samhällen. Också många flyktingar och invandrare frekventerar dem, utöver vanliga danskar av alla åldrar och samhällsklasser. Det är fortfarande de stora hjälporganisationerna som sköter de flesta butikerna. Och de får ett präktigt överskott varje år. Kirkens Korshær är den organisation som fick in flest pengar under 2015: Överskottet från andrahandsbutikerna var på hela 75 miljoner danska kronor – över 10 miljoner euro! På andra plats kom Røde Kors. Deras 235 ”genbrugsbutikker” gav senaste år ett överskott på 57 miljoner danska kronor, eller 7,6 miljoner euro. Andra stora hjälporganisationer som drar in mycket pengar på secondhandbutiker är Danmission, Folkekirkens Nødhjælp och Blå Kors. Livsstilsexperter förklarar butikernas stora framgång med att den är en uppgörelse med slit-och-släng-kulturen. Dessutom handlar man bärkraftigt vilket också skonar miljön. Att överskottet går till ett gott ändamål betyder också en hel del. Och sist men inte minst: I vår starkt individualiserade tidsålder ger köp på andrahandsbutikerna en möjlighet att skilja sig ur mängden. Vi slipper de massproducerade varor som alla andra handlar på Ikea och H&M. Att handla secondhand blir också lite av en sport. Det är roligt att göra otroliga fynd för en billig penning. Det händer när man minst anar det. Därför har jag och många andra fått som vana att med jämna mellanrum leta igenom ortens loppmarknader och andrahandsbutiker. Och det är tydligen ärftligt: Mina tre barnbarn är också stora loppisentusiaster. 

Poikani lapsuusvuosina 1970-luvun puolivälissä asuimme Kööpenhaminassa. Sekä mieheni että minä opiskelimme. Rahaa ei liiemmin ollut, mutta opiskelijaperheiden asuntolamme järjesti usein vaatteidenvaihtopäiviä. Tämän huippukivan tapahtuman tarkoituksena oli päästä eroon niistä vaatteista, joita ei enää käyttänyt, ja erityisesti saada lapsensa vaatteet ja kengät päivitettyä suurempaan kokoon. Pian löysin lisää näitä kierrätyskauppoja, kuten niitä tanskaksi kutsutaan. Esimerkiksi Pelastusarmeijalla oli kouluni lähellä valtava kirpputori, josta löysin sekä vaatteita että leluja. Siihen aikaan ei vielä ollut täysin hyväksyttävää ostaa käytettyjä tavaroita. Nykyäänhän tilanne on toinen. Käytettyjen tavaroiden kauppoja on kaikkialla kaupungeissa ja kylissä. Kaikenikäisten ja eri yhteiskuntaluokista tulevien tanskalaisten lisäksi myös monet pakolaiset ja maahanmuuttajat käyvät niissä usein. Useimpien liikkeiden toiminnasta vastaavat edelleenkin suuret avustusjärjestöt, jotka saavat toiminnasta hyvän voiton joka vuosi. Suurimman tilin vuonna 2015 teki Kirkens Korshær: Käytetyn tavaran myyntituotot olivat 75 miljoonaa Tanskan kruunua – yli 10 miljoonaa euroa! Toiselle sijalle ylsi Punainen Risti, jonka 235 kierrätyskaupan tuotto oli yli 57 miljoonaa kruunua eli 7,6 miljoonaa euroa. Muita käytetyn tavaran myynnillä hyvin tienaavia avustusjärjestöjä ovat Danmission, Folkekirkens Nødhjælp ja Blå Kors. Elämäntapa-asiantuntijat selittävät liikkeiden menestystä sillä, että kertakäyttökulttuuri on tullut tiensä päähän. Lisäksi kestävä kulutus on kannatettavaa, koska se on tapa osallistua planeettamme varjelemiseen. Myös ylijäämän käyttö hyviin tarkoituksiin lisää toiminnan suosiota. Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: nykyisenä individualismia korostavana aikana käytettyjen tavaroiden ostaminen antaa mahdollisuuden erottua joukosta, kun ei tarvitse käyttää massatuotettuja tavaroita, joita kaikki muut ostavat Ikeasta ja H&M:ltä. Lisäksi käytettyjen tavaroiden metsästäminen käy urheilusta. Uskomattomien löytöjen teko pikkurahalla on hauskaa, eikä koskaan voi etukäteen tietää, milloin onnistaa. Sen vuoksi käyn monien muiden tavoin tasaisin väliajoin läpi paikkakunnan kirppikset ja käytetyn tavaran liikkeet. Nähtävästi tapa on myös periytyvä: kaikki kolme lastenlastani ovat innokkaita kirpputorikävijöitä. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Norden som tema på Helsingfors bokmässa Temat för årets bokmässa (27 – 30.10.2016) är Norden. Också Pohjola-Norden är med på mässan. Mera information om programmet i oktober på www.helsinginkirjamessut.fi 

Pohjola Helsingin kirjamessujen teemana Kirjamessujen (27.–30.10.2016) tämän vuoden teema on Pohjola, ja myös Pohjola-Norden on mukana messuilla. Lisätietoa ohjelmasta lokakuussa osoitteessa www.helsinginkirjamessut.fi 

Syksyn pohjoismaista kirjallisuutta Framtiden i Norden – Nordiska biblioteksveckan i november Nordiska biblioteksveckans (14 – 20.11.2016) tema är i år Framtiden i Norden. Årets texter är Hermanns sommar av Stian Hole (för barn), Allatta! 2040 av 10 grönländska ungdomar (för ungdomar) och Teemestarin kirja av Emmi Itäranta (för vuxna). texterna översätts till svenska för biblioteksveckan. Om du inte ännu har anmält din institution med gör det snabbt på www.bibliotek.org 

Tulevaisuus Pohjolassa – Pohjoismainen kirjastoviikko marraskuussa

Syksyllä ilmestyy suomennoksia useiden pohjoismaisten kirjailijoiden teoksista. Alla poimintoja Otavan ja Liken tarjonnasta: Caroline Eriksson: Kadonneet (De försvunna, Otava) Karl Ove Knausgård: Syksy (Om høsten, Like) Sjón: Valaan suusta (Rökkusbýsnir, Like) Linn Ullmann: Rauhattomat (De urolige, Like) Nils Håkanson: Rautakallo (Järnskallen, Like) Mats Strandberg: Risteily (Färjan, Like) 

Pohjoismaisen kirjastoviikon (14.–20.11.2016) teema on Tulevaisuus Pohjolassa. Vuoden tekstit ovat Emmi Itärannan Teemestarin kirja (aikuisille), novellikokoelma Allatta! 2040 (nuorille) ja Stian Holen Garmanns sommer (lapsille). Tekstit käännetään suomeksi ennen kirjastoviikkoa. Jos et ole vielä ehtinyt ilmoittaa instituutiotasi mukaan, tee se pian osoitteessa www.bibliotek.org 

Revontuliseminaari Hankasalmella marraskuussa Juhlaseminaari Näin syntyvät revontulet, revontulista tieteen ja taruston näkökulmasta järjestetään 19.11.2016 Lomakeskus Revontulessa (Revontulentie 1) Hankasalmella. Esitelmän seminaarissa pitää muun muassa Ilmatieteenlaitoksen revontulitutkimuksen yksikön johtaja, FT Kirsti Kauristie. 

16

Arktista Vimmaa ja pohjoismaisia elokuvia marraskuussa Arktista Vimmaa festivaalin vuoden teema on Pohjolan sadut. Festivaali järjestetään 1.–4.11.2016 Rovaniemellä Arktikumissa ja ympäri Pohjois-Suomea. Lisätietoa: www.arktistavimmaa.org 


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

www.instagram.com/pohjolanorden www.twitter.com/pohjolanorden

Norden i Skolan sätter i år plasten på plats! Skolelever i hela Norden kan delta i den stora plastjakten som börjar på den nordiska klimatdagen 11 november 2016 och fortsätter fram till Nordens dag 23 mars 2017. Jakten går ut på att göra de nordiska eleverna uppmärksamma på de stora problemen förknippade med plast i havet och naturen. Årets utmaning för eleverna blir att samla så mycket plastavfall från naturen som de hinner på 10 minuter, ta en bild på plasten och ladda upp det på nordeniskolan.org. Genom att ladda upp bilden deltar de i utlottningen av 670 euro, sam­tidigt som vi städar den nordiska naturen! I samband med plastjakten kommer det att finnas spännande undervisningsmaterial om problemet med mikroplast i havet och plast i naturen. Norden i Skolan utvecklas av Föreningarna Nordens Förbund och stöds av Nordiska ministerrådet. www.nordeniskolan.org 

Kavi

Kavi

Klimatduellen 2016-2017 – Den stora nordiska plastjakten

Nordiska filmer i höst i Helsingfors Ilmastotaisto 2016–2017 – Suuri pohjoismainen muovijahti Norden i Skolanin tämän vuoden Ilmastotaistossa jahdataan muovia! Taisto alkaa pohjoismaisena ilmastopäivänä 11. marraskuuta 2016 ja päättyy Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta 2017. Oppilaat kaikista Pohjoismaista voivat osallistua kilpailuun. Tavoitteena on kertoa oppilaille ongelmista, joita muovi aiheuttaa luonnossa sekä meressä että maalla. Haasteena on kerätä 10 minuutissa luonnosta mahdollisimman paljon muoviroskaa. Ottamalla saaliista kuvan ja lataamalla sen sivustolle nordeniskolan.org on luokka mukana 670 euron palkinnon arvonnassa. Ja samalla saadaan Pohjolan luonto pikkuisen siistimmäksi! Muovijahdin yhteydessä julkaistaan opetusmateriaalia mikromuovin aiheuttamista ongelmista maalla ja merellä. Norden i Skolania hallinnoi Norden-yhdistysten liitto ja sitä tulee Pohjoismaiden ministerineuvosto. www.nordeniskolan.org 

Kavi

Biografen Orion visar i höst tre nordiska filmer: Lehtiä paholaisen kirjasta (Blade af Satans Bog, 1919, Tanska) Juha (Johan, 1921, Ruotsi) Hokkus Pokkus Mikko Mallikas (Hokus pokus Alfons Åberg, 2013, Norja) Mera information och biljetter: www.kavi.fi 

17


ajankohtaista  aktuellt Wali Media Production

www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Syksyllä jälleen runsas pohjoismainen televisiotarjonta Yle kuvapalvelu

Ylellä pyörähtää syksyllä käyntiin useita pohjoismaisia sarjoja. Joukosta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Alla muutama poiminta:

Mats Holmström/norden.org

18

NRK

Rantahotelli (Badhotellet, Tanska), alkaen 17.9. (2. kausi) Vettä sakeampaa (Tjockare än vatten, Ruotsi), alkaen 19.10. (2. kausi) Maahanmuuttajan paluu (Utvandrade invandrare, Ruotsi), alkaen 30.9. Tobias leipoo maailmalla (Tobias på kageeventyr, Tanska), alkaen 29.9. Kännykkäkuvaajat kilpasilla (Mobilfotografene, Norja), alkaen 7.10. Linen mukana maailman ympäri (Med Line jorden runt, Norja), alkaen 5.11. Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus (Tro, hopp och kärlek, Ruotsi), alkaen 20.11. Katoava Pohjola (Suomi), alkaen 12.11. 

Grönlandsprogram på Kulturkontakt Nord

Grönlanti esillä Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä

Kulturkontakt Nord ordnar i höst en del program med Grönland som tema: 1.10 kl. 13.00 Nordisk sagolördag: Grönland 11.10 – 4.11 Utställning: Anaanaga – grönländska barnteckningar 18.10 kl. 18.00 Konsert: Nive Nielsen (GL) 26.10 kl. 18.00 Mitt Grönland - två berättelser om vardagslivet på Grönland 16.11 kl. 18.00 Film och föreläsning: The Ballad of Greenland Tilläggsinformation: www.kulturkontaktnord.org Kulturkontakt Nord, Kajsaniemigatan 9, Helsingfors

Pohjoismainen kulttuuripiste järjestää syksyllä useita tapahtumia, joissa teemana on Grönlanti: 1.10. klo 13.00 Pohjoismainen satulauantai: Grönlanti 11.10.–4.11 Näyttely: Anaanaga – grönlantilaisia lasten piirustuksia 18.10. klo 18.00 Konsertti: Nive Nielsen (GL) 26.10. klo 18.00 Minun Grönlantini – kaksi kertomusta arkielämästä Grönlannissa 16.11. klo 18.00 Elokuva ja luento: The Ballad of Greenland Lisätiedot: www.kulturkontaktnord.org Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9, Helsinki


www.instagram.com/pohjolanorden www.twitter.com/pohjolanorden

Lehti ilmestyy seuraavan kerran vuoden 2017 alussa

Nästa tidning kommer ut i början av 2017

Lehden numeroa 4/2016 ei julkaista. Seuraava Pohjola-Norden ilmestyy alkuvuodesta 2017. 

Numret 4/2016 av tidningen uteblir. Nästa Pohjola-Norden publiceras i början av 2017. 


Island populär bland Pop Pop Up Pohjola-Norden fortsätter i höst till nya orter. Vi bad några av våra artister och musiker svara på frågor om Norden. 1) Vad betyder Norden för dig? 2) Har du några nordiska förebilder och isåfall vem och varför? 3) Om du fick välja ett resmål i Norden, vart åker du och varför? 4) Berätta något spännande som händer dig i höst?

Susanna Puisto

Ben Bergman, gitarrist och kapellmästare (Vasa)

Cajsa Siik, artist (Umeå/Stockholm) 1) När jag tänker på Norden tänker jag på en slags sfär och anda som vi delar här uppe. Den känns nära. Jag tänker på våra länders samhörighet och likhet men samtidigt på varje lands historia och hur de vävs samman. 2) Svårt att välja. Tove Jansson och Björk. Båda har magiskt inspirerande uttryck. 3) Island. Jag var helt besatt av Island när jag var liten. Naturen. Musiken. Hästarna. Språket. Jag har ännu inte varit där men känner att jag bara måste dit en dag. 4) Jag har varit total studioräv under en längre tid. Resultatet blev min tredje skiva som släpps i höst. Det känns mäktigt och spännande. 

20

1) Norden är mitt hem. Inte bara Finland, utan hela Norden. Jag känner att jag hör hemma i alla dessa fem länder. Med det sagt är Norden något som betyder väldigt mycket för mig. 2) Det finns många nordiska människor som förtjänar att vara en förebild. Jag börjar osökt tänka på profiler som varit stora inom musiken, men de nordiska länderna kan också stoltsera med några väldigt goda författare. Astrid Lindgren och Tove Jansson har förgyllt min barndom och de personerna är stora förebilder för hur man kan göra god kultur som håller. Tror deras böcker kommer leva vidare under en lång tid framöver. 3) Mitt resmål måste vara Lappland. Tummen upp för vildmark! Jag är en vildmarksmänniska. 4) Det finns mycket intressant som händer under hösten. En av de grejerna är konserterna som ordnas i samband med Pop Up Pohjola-Norden. 


Up artisterna Kolla höstens orter och datum på

Malin Åbrandt

www.pohjola-norden.fi

1) Norden är så väl en del av min identitet som ett hem. Att vara nordbo är ett slags släktskap som blir särskilt tydligt då man möter andra nordbor ute i världen. I denna bemärkelse är det svenska språket en oerhörd rikedom samt en bro till våra nordiska grannar. Dessutom kan jag inte föreställa mig ett liv utan den natur som är så unik för just Norden. 2) Många! Men de är snarare vardagshjältar än kända personer. Jag hyser en oerhörd respekt för alla som jobbar för dialog på både internationell samt nationell nivå. Vi behöver mera dialog inuti och mellan våra samhällen. Dessutom är det oerhört lärorikt och hälsosamt att träffa människor som av olika orsaker flyttat till Norden. Det finns viktiga insikter att hämta i sådana möten. 3) Island, utan tvekan. Av den enkla orsaken att det är det enda nordiska landet jag ännu inte besökt. Dock finns det en massa platser i hela Norden som jag drömmer om att besöka, inklusive i Finland. 4) Jag har skrivit och regisserar som bäst en pjäs som får sin uruppsättning i höst. Dessutom blir det en hel del uppträdanden i olika egenskaper, som: komiker, konferencier, skådespelare och till och med drag queen. Och 20-års jubileum med improvisationsteatergruppen Stjärnfall! Till vardags sitter jag och babblar i Radio X3M:s Succémorgon varje morgon med två fina kollegor. Så hela hösten är späckad av spänning! 

Malin Åbrandt

Christoffer Strandberg, skådespelare och artist (Helsingfors)

Simon Zion, artist (Stockholm / Ekenäs) 1) För mig är det fantastiskt att jag kunnat flytta och komma och gå mellan Sverige och Finland under hela min uppväxt. Et vill säga grymt att det finns ett fint samarbete mellan de nordiska länderna! 2) En nordisk förebild skulle kunna vara bandet Sigur Ros från Island. De fångar verkligen nordiska bilder i sin musik, även om jag tyvärr ännu inte varit på Island. 3) Skulle verkligen vilja besöka Island med min fru! Tror att vi skulle få rätt bra influenser, både från musiklivet i Reykjavik och naturen. 4) Jag går in i studio Atlantis i september och spelar in min första EP. Släpper detta i höst. Helt brutalt taggad inför detta! 

21


Höstens stora familjeäventyr PREMIÄR PÅ STORA SCENEN DEN 7 SEPTEMBER

Utnyttja familjepaketet

av Robert Louis Stevenson, dramatiserad av Bryony Lavery Regissör: Paul Garrington Rekommenderas från 7 år

Boka biljetter via Svenska Teatern eller lippu.fi Svenska Teaterns biljettkassa är öppen måndag–fredag kl. 10–18, lördag kl. 12–16 samt 1 h innan föreställningen börjar, tel. (09) 6162 1411 Gruppbokning och info måndag–fredag kl. 10–16 tel. (09) 6162 1433 • Lippupiste måndag–söndag kl. 7–22, tel. 0600 900 900 (1,98 €/min+lsa)

svenskateatern.fi


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Samhällets spelregler

Yhteiskunnan pelisäännöt

I simhallen råder allmänt vedertagen överenskommelse om badgästernas uppförande och stränga regler som verkställs med beslutsamhet. Den som ska doppa sig i bassängen måste först klä av sig och duscha ordentligt med tvål. Inför återvändo till omklädningsrummet ska man torka sig på ett specifikt område. Förnuftet kring detta har en tendens att undvika utländska turister som osällan försöker besöka bassängen torra och oduschade och sen lämnar stora pölar i deras kölvatten som andra träder i med nytvättade strumpor. Ogillande puffar de infödda till badvakten som kämpar med att kontrollera dessa ouppfostrade barbarer. I åtskilliga andra länder, åtminstone i de som vi vill jämföra oss med, gäller etablerade regler inom politiken med konsekvenser för den som inte följer dem. Det behöver inte handla om stora brott. Nyligen har Aida Hadzialic avgått som statsråd i Sverige efter rattfylla. Hon hade en alkoholhalt på 0,2 promille i blodet vilket var på gränsen till vad som är tillåtet. Där har hon fått beröm för sitt beslut då politik är en förtroendebranch. Kort sagt ser man att utomlands ställs det krav på politiker och deras anhöriga att de inte utnyttjar sin befattning till egen fördel och att de kan inte sitta kvar om det finns en koppling mellan befattning och deras privata intressen. På Island lär inte dessa regler vara i bruk. Kontroll med makthavare finns knappt och journalistiska frågor besvaras med undanflykter. Här anser statsministern att det är normalt för honom att äga konto i skatteparadis samtidigt som han själv styr regeringens arbete för att utrota dem. Etik är ingen måttstock på rättvisa. När Panamadokumenten blev offentligtgjorda förklarade Sigmundur Davíð Gunnlaugsson sig med orden: ”Jag bygger min moralkänsla på gällande lagar och förordningar.” Senare tvingades han förvisso avgå till följd av islandshistoriens mest långvariga protester men verkar fortfarande inte förstå vad han har gjort fel och planerar att återvända som statsråd. I världens simhall är Island barbaren som smutsig försöker smyga till bassängen och protesterar när det pekas på duschen. 

Uimahalleissa vallitsevat vakiintuneet käyttäytymistavat ja tiukat säännöt, joita määrätietoisesti noudatetaan. Uimareiden on ensin riisuuduttava ja peseydyttävä kunnolla vedellä ja saippualla. Ennen pukuhuoneeseen paluuta on kuivattava itsensä tarkoitukseen varatulla alueella. Näiden toimien järkevyys ei aina tunnu uppoavan ulkomaisten turistien tajuntaan, vaan he yrittävät päästä altaaseen peseytymättä ja palattuaan jättävät vanavedessään suuria lammikoita, joihin muut astelevat kuivilla sukillaan. Paikalliset kävijät huomauttelevat asiasta uimavahdeille, jotka yrittävät parhaansa mukaan ohjata näitä huonosti käyttäytyviä barbaareja. Monissa muissa maissa, ainakin niissä joihin haluamme itseämme verrattavan, myös politiikassa vallitsevat vakiintuneet säännöt, joiden noudattamatta jättämisestä ei selviä seuraamuksitta. Kyseessä ei tarvitse olla edes suuri rikos. Äskettäin Aida Hadzialic erosi Ruotsin hallituksesta jäätyään kiinni rattijuopumuksesta. Hänen verensä alkoholipitoisuus oli 0,2 promillea, joka on sallitun raja-arvo. Hän sai kehuja päätöksestään, sillä politiikka on luottamuslaji. Lyhyesti sanottuna ulkomailla poliitikoille ja heidän omaisilleen asetetaan vaatimuksia, jotta he eivät hyödyntäisi asemaansa oman edun tavoitteluun. He eivät voi myöskään jatkaa tehtävissään, jos heidän asemansa ja yksityisten etujensa välillä on yhteys. Islannissa tällaiset säännöt eivät yleensä päde. Valtaapitäviä ei juurikaan kontrolloida ja tiedotusvälineiden kysymyksiin vastataan tekosyillä. Täällä pääministeri on sitä mieltä, että on täysin normaalia omistaa tili veroparatiisissa samalla, kun hänen johtamansa hallitus pyrkii kitkemään ne. Etiikka ei ole oikeudenmukaisuuden mittatikku. Kun Panama-dokumentit julkistettiin, Sigmundur Davíð Gunnlaugsson ilmoitti, että hänen moraalikäsityksensä pohjautuu voimassa oleviin lakeihin ja säädöksiin. Lopulta hän joutui eroamaan Islannin historian pitkäaikaisimpien protestien seurauksena, mutta ei silti tuntunut tajuavan, mitä oli tehnyt väärin. Paluuta ministerin paikalle hän kyllä suunnittelee. Maailman uimahallissa Islanti on barbaari, joka yrittää hiipiä likaisena uima-altaaseen ja protestoi, kun joutuu käännytetyksi suihkuun. 

23


Kirsti Strömberg kertoo aina tunteneensa syvää kiitollisuutta Tanskaa kohtaan.

Sotalapsuus teki Tanskasta toisen

24

Suomi-Tanska-yhdistys sai alkunsa vanhojen sotalapsien löydettyä toisensa. Puheenjohtajansa johdolla yhdistys on edistänyt tanskalaisuutta Suomessa jo kolmisenkymmentä vuotta.

Kohtalotovereita kuitenkin löytyi ja lopulta he päättivät perustaa Suomi-Tanskayhdistyksen. Yhdistyksen tavoitteena on edistää tanskalaisen kulttuurin, tanskan kielen ja Tanskan yhteiskunnan tuntemusta Suomessa. Sittemmin mukaan tuli myös muita Tanskan-ystäviä kuin sotalapsia. Kulta-aikoina jäseniä oli jopa 600. Nykyisin jäsenmäärä on hieman alle 100.

Suomi-Tanska-yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Strömberg lähetettiin sotalapseksi Tanskaan 5-vuotiaana. Lääkäri oli todennut, että jotain on tehtävä. Lapsi oli laiha ja maassa elintarvikepula. Sodan alta lähetettiin Ruotsiin 72 000 sotalasta, mutta kun Ruotsin kiintiö tuli täyteen, katseet kääntyivät Tanskaan, jonne lähti yhteensä noin 4 200 lasta ja Norjaankin noin 100. Vuonna 1987 Kirstistä kirjoitettiin lehtijuttu, jonka ansiosta vanhat sotalapset löysivät toisensa. – Kuvittelin pitkään, ettei muilla ole yhtä vauhdikkaita vaiheita, Kirsti Strömberg kertoo.

Tampereelta Middelfartiin Kirsti Strömbergin matka Tanskaan alkoi Tampereen rautatieasemalta kesäkuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1942. Pelkoa lievitti, että isoveli oli matkakumppanina. Sisarusten numerot olivat 2745 ja 2746. – Ensimmäisen yön vietimme koulussa Turussa, josta alkoi laivamatka. Ruotsissa matka jatkui junalla Kööpenhaminaan. Siellä majoituimme taas kouluun ja meille tehtiin uusi lääkärintarkastus. Sitten matka jatkui taas junalla, kunnes olimme Fynin saarella Middelfartin kaupungissa. Vastaanotto asemalla teki vaikutuksen: ystävälliset aikuiset, valkoinen Musse-hevo-

nen, hevosvaunut... Kulkupeli toki johtui enemmän miehitetyn maan bensiinipulasta kuin kuninkaallisuudesta. – Kaikeksi onneksi veli pääsi asumaan naapuritaloon. Olo tuntui turvalliselta, vaikka emme ymmärtäneet aikuisten puheesta sanaakaan. Myös kasvatusvanhemmat Edvard ja Ida Poulsen vaikuttivat mukavilta. Leikkitovereita löytyi heti ja ystävyyksistä tuli elämänikäisiä. Kasvatusvanhempien ensimmäinen tehtävä oli saada nälkiintynyt tyttö parempaan kuntoon, mutta parsakeitto juuttui väkisin kurkkuun. Maku oli täysin outo. Ennen pitkää laiheliini tottui ruokiin, lihoi ja voimistui – ja vielä nyt, 75 vuotta myöhemmin, ovat Suomi–Tanska-yhdistyksen jäsenet saaneet kokea tanskalaisia makuelämyksiä. Moni on todistanut, ettei kukaan tee parempaa maksapasteijaa kuin Kirsti.

Ristiriitainen paluu Kirsti Strömberg kertoo aina tunteneensa syvää kiitollisuutta kasvatusvanhempiaan ja


Kirstin Suomen perhe.

Kirsti ja tanskalainen kasvattiveli.

Kirsti pienenä tyttönä.

kotimaan Tanskaa kohtaan. Viisaat aikuiset eivät kuormittaneet lapsia aikuisten huolilla, ja koulukin oli myönteinen kokemus. Parin viikon kuluttua Kirsti alkoi jo hapuilla tanskan sanoja ja kieli tarttui tovereilta nopeasti. – Koulukavereilta syntymäpäivälahjaksi saatu hopeinen ruokalusikka on sekin vielä tallessa. Kasvatusvanhemmiltaan pieni sotalapsi sai paljon lahjoja ja kauniita vaatteita, jopa polkupyörän. Lumen puute Tanskassa kyllä vaivasi. Kirstin veli tekikin sukset setänsä puusepänverstaassa näyttääkseen tanskalaisille, miten hiihdetään. Passitus takaisin sotaa käyvään Suomeen herätti pienessä lapsessa ristiriitaisia tunteita. – Tietysti oli ikävä vanhempia, ja äidin radion kautta tullut joulutervehdys oli järisyttävä elämys. Paluu tapahtui syksyllä 1943. Pökerryttävän pitkän matkan jälkeen ei Vilppulan asemalla muistunut mieleen muuta suomen sanaa kuin ”äiti”, joten veli sai hetken aikaa tulkata loput.

Suomessa jatkui sekä koulu että sota. Kirstin mukaan jälkimmäinen ei kuitenkaan paljon tuntunut lasten arjessa. – Ehkä siihen oli jotenkin totuttu. Pimennykset oli muistettava, mutta isä oli sanonut, ettei metsään pakenemisesta ole hyötyä. Ruoka oli kehnoa tanskalaiseen verrattuna ja paketti Tanskasta merkitsi aina juhlapäivää.

Elämänmittainen yhteys Sodan jälkeen vuonna 1947 Kirsti Strömbergin kasvatusvanhemmat kävivät Suomessa ja kysyivät vierailunsa aikana, saisiko Kirsti jatkaa koulua Tanskassa. – Muutamien byrokraattisten mutkien jälkeen sain vuoden passin ja kävin vuoden Nørre Åby Realskolea. Sitten tuli viranomaismääräys Suomeen paluusta, ja vuorossa oli työ lentokonetehtaassa. Kasvatusvanhemmat puuttuivat kuitenkin taas asioiden kulkuun. He järjestivät Kirstille hänen ”elämänsä ihanimman vuoden” Snogøj gymnastikhøjskolessa lukuvuonna 1952–1953.

Äidin sairastuttua Kirsti palasi Suomeen, kouluttautui lastenhoitajaksi ja perusti perheen. Yhteys kasvatusvanhempiin säilyi näiden elämän loppuun asti. Myös Tanska ja tanskalaisuus ovat kulkeneet rinnalla koko elämän: Kirstille ja muille sotalapsille oli unohtumaton kokemus saada esittää kiitos Tanskalle korkeimmalla mahdollisella tasolla. Kirsti johti itse valtuuskuntaa, joka ojensi kuningatar Margareetalle 461 sotalapsen allekirjoittaman adressin 11.5.1993. Sotalasten joukko on harventunut, mutta muistot tihentyneet. Sodat ovat ihmiselämän suurimpia onnettomuuksia, mutta joskus hirveyksien vastapainoksi nousee ihan oikea lähimmäisistä välittäminen. Pohjoismaissa se on aina ollut myös tekoja, ei vain sanoja.  Teksti: Maijaliisa Mattila Suomi–Tanska-yhdistyksen hallituksen jäsen Kuvat: Leila Strömberg-Koli

25


Vinnarna belönades på kansliet i juni. President Tarja Halonen var tävligens beskyddare.

”Vår Nord” och ”Menu Pohjola” vann skrivtävlingen Grundskoleelever skrev om Norden i Pohjola-Norden i Helsingfors skrivtävling vars beskyddare var president Tarja Halonen.

Pohjola-Norden i Helsingfors arrangerade på våren en skrivtävling för elever i de högre klasserna i grundskolan i Helsingfors. I tävlingen deltog 11 skolor. I juni belönades vinnarna på Pohjola-Nordens kansli. På plats fanns även president Tarja Halonen som var tävlingens beskyddare. Eleverna fick fritt välja språket och största delen av texterna var skrivna på svenska av finskspråkiga elever. Första priset delades mellan Emma Akrongs Vår Nord (Botby grundskola) och Saimi Salonius Menu Pohjola (Aleksis Kiven peruskoulu). På andra plats kom Silva Wainios Kvintti (Helsingin ranskalais-

26

suomalainen koulu) och på tredje plats Anna Savilahtis Thorin veli (Helsingin suomalainen yhteiskoulu). Vinnarna fick ett stipendium på 200 e var och platserna 2–4 belönades med ett stipendium på 100 e var. Därtill delades fem stycken bokgåvokort på 50 e som erkännande. Bilder: Susanna Puisto och Pixhill.com


Vår nord

Menu: Pohjola Ainesosat: lunta auringonpaistetta vuonoja hiekkadyynejä havupuita lumihiutaleita viljapeltoja revontulia lehtipuita lumiukko kuumia lähteitä tuntureita maata kukkia tulivuori

Runt ett bord i en oändligt stor skog, har några fåglar samlats för att tala om vår nord. Norden de talar om är ett magiskt ställe, där de alla fötts till olika samhällen. Sångsvanen med sina svarta ögon, berättar om alla sitt lands många sjöar. lntill svanen hörs en fängslande ton, en koltrast sjunger om vår härliga jord. Strömstaren diskuterar med en lo, som värkar intresserad av vad strömstaren kallar för en fjord. Efter att lokatten tagit på sig hatten, och farit för att göra sig färdig för natten, fortsätter jaktfalken berätta. Jaktfalken berättar om saker som ingen förr hört på maken. Nej, flytande sten, de vill inte ens tänka på saken. Sist berättar knölsvanen om långa stränder, en vacker sjöjungfru och platta terränger. När klockan sår ett står solen ännu så som den alltid stått, de har knappt märkt hur tiden gått, de alla tittar opp och tänker på vilken bra lott de fått. I den stunden värkar allting så klar, att det bästa på denna jord, alltid är vår nord. Emma Akrong

Kaikki menun ainesosat saa kerättyä Pohjolan luonnosta Alkuruoka Sekoita karuun maahan tuntureita ja laita seos syvälle lautaselle pimeään. Painele valmiiseen pohjaan kuumia lähteitä. Kuorruta lopuksi jäätiköllä ja vie pakkasilmaan pakastumaan. Tarjoile lautasilta, joille on aseteltu savuava tulivuori. Pääruoka Sekoita lunta, pakkasta ja havupuut keskenään. Laita seos vuokaan ja mausta lumihiutaleilla. Ennen tarjoamista, koristele lumiukolla. Tarjoa ruoka hiekkadyynipedillä. Ruokajuoma Puhdasta järvivettä ja lehtipuiden lehtiä. Tarjoile isosta mehulasista. Koristele lopuksi marjoilla ja lehtipuun oksilla. Jälkiruoka Asettele lautaselle viljaa, kukkia ja auringonpaistetta. Lämmitä seos lämpimässä kesäpäivässä. Koristele perhosilla ja pilvillä. Jälkiruokajuoma Puhdas merivesi, jossa koristeena revontulia. Nautitaan korkeasta lasista. Pohjola-menu on täysin gluteeniton puhtaista luonnontuotteista valmistettu, eikä sisällä yhtään lisä- tai säilöntäaineita. Menun valmistusaika on muutama lomamatka. Kalorimäärä pohjola-menussa on tuhansia kilometrejä läpi Pohjolan maiden neljässä eri vuodenajassa. Saimi Salonius

27


Kvintti Pohjolalle Suomesta puhuttaessa monille tulevat mieleen Pohjoismaat. Pohjoismaista löytyy paljon yhteisiä piirteitä aina ilmastosta yhteiskuntajärjestelmään. Naapurimaista on kautta aikojen haettu omaan maahan uusia tuulia. Niistä on otettu mallia, niiden kanssa on kilpailtu, niitä on kyseenalaistettu ja ennen kaikkea on oltu ylpeitä, kun on saatu olla mukana tässä maiden ryhmässä. Kuitenkin selkeitä erojakin löytyy. Jokainen maa on tehnyt omat selkeät päätöksensä niin sotilasliittoihin liittymisessä, EU:ssa ja omissa valuutoissaan sekä pitänyt kiinni omista traditioistaan. Minulle Pohjoismai-

den jäsenenä oleminen merkitsee, että Suomen kansalaisena pystyy olemaan myös Pohjoismaiden kansalainen EU:n ja Euroopan lisäksi. Tällöin kaikki Pohjoismaat kulttuureineen sulautuvat yhteen ja kielillä ei ole väliä – olemme pohjoismaisia. Kahta instrumenttia soittavana ja klassista laulua laulavana toivoisin enemmän yhteistyötä pohjoismaisten musiikkiopistojen kanssa. Opistot voisivat esimerkiksi järjestää kilpailun, jossa alkukarsinnat olisivat joka Pohjoismaassa ja finalistit lähetettäisiin joka kerta eri maan pääkaupunkiin finaaliin.

Pohjoismaat ovat täynnä kuuluisia säveltäjiä norjalaisesta Griegistä ruotsalaiseen Bellmaniin ja Alfvéniin unohtamatta suomalaista Sibeliusta. Tämä avaisi monen nuoren soittajan silmät näkemään myös kotimaan ulkopuolella olevia metodeita sekä koulukuntia ja ymmärtämään musiikin monimuotoisuutta. Toivon, että yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa jatkuisi ja pystyisimme sekä opettamaan että oppimaan toisiltamme lisää.

Thor sai tarpeekseen. Hän oli korviaan myöten täynnä Erikiä. Hänestä oli tuleva hallitsija ja hänen oli päästävä veljensä viisaudesta eroon. Hän laati suunnitelman, joka tekisi hänestä hallitsijan. Hänen täytyisi tappaa rakastettu viisas veljensä. ”Loki hyvä, enkö minä olekin tuleva hallitsija? Olenhan minä vahva, paljon parempi kuin Erik”, mahtaili Thor. ”Oi, olet sinä paljon parempi ystäväiseni. Kuinka niin?” kysyi Loki. ”On tullut aika ottaa mittaa toisistamme. Ja minähän tulen tämän kilvan voittamaan, mutta tarvitsen apuasi”, sanoi Thor. ”Kerro lisää”, uteli Loki. ”Yhdessä tulemme tappamaan Erikin, jotta minä pääsen valtaan”, kertoi Thor. ”Kuulostaa mahtavalta”, naurahti Loki. ”Huomenna auringonlaskun aikaan”, Thor hymähti. Seuraavana päivänä Thor alkoi epäroidä. Hän ei halunnut tahrata mainettaan tappamalla veljensä. Hän päätyi kuitenkin toteuttamaan suunnitelmansa, sillä Lokihan Erikin tappaisi. Hän halusi kuitenkin vielä tavata Erikin. Tämä istui puun juurella itkien. ”Ei minusta hallitsijaa tule. En ole vahva enkä mahtava. En ole sellainen kuningas, jonka maailma haluaa. Tässä tais-

tossa ei ole minulla mitään keinoa puolustautua sinulta”, nyyhki Erik kasvot kyynelten peittämänä. ”Veli hyvä, minä en voi sinua mitenkään satuttaa. Enkä minä voi yksin pelkällä voimalla maailmaa hallita”, lupasi Thor. Thor oli muuttanut mielensä. Ei hän kyennyt veljeään surmaamaan. Hänen täytyi löytää Loki, ennen kuin aurinko laskisi. Thor etsi muttei löytänyt Lokia mistään. Viimeisetkin auringonsäteet sammuivat. Thor tiesi, että oli jo liian myöhäistä. Yön pimeässä hän löysi veljensä makaamassa kuolleena puun juurella. Kylmäsydäminen Loki oli hänet jo tappanut. Thor itki. Hän oli tehnyt väärin. Erik oli poissa. Ukkosenjumala Thor matkustaa vieläkin ukkospilvien päällä ympäri maailmaa. Hän katuu tyhmyyttään, ja salama iskee aina, kun hän satuttaa itseään. Kukaan ei tiedä vieläkään, että Erikin kuoleman takana oli rakastettu Thor.

Silva Wainio

Thorin veli Nuori Thor, Odinin ja Maan poika, rakastettu ja ihailtu lapsi, nukkui rauhallista unta tietämättömänä maailman menoista. Hänellä oli kaikkien Yggdrasilin asukkaiden rakkaus turvanaan ikuisesti. Tai niin oli alun perin tarkoitettu. ”On hän niin kaunis”, kuului huokauksia pojan ympäriltä, mutta ei Thorin tällä kertaa. Thor heräsi vauvan parkaisuun. Uusi ääni kuulosti iloiselta, vaikka parkaisu olikin. Äänen läpi hän kuuli kuitenkin itsekkyyttä, vaikkei osannut sitä vielä ymmärtää. Thorin veli Erik oli syntynyt. Nimikin oli niin suuri, kun ikuista hallitsijaa tarkoitti. Vuodet vierivät, ja veljekset varttuivat vahvoiksi. He olivat eläneet sulassa sovussa vuosia, mutta sovun aika oli nyt ohi. Ei aina voinut elää täysin tasavertaisina, varsinkin kun on kyse jumalista ja veljeksistä. Erik loisti viisaudellaan ja Thor oli vahva, aina valmis auttamaan ja pelastamaan ihmisiä ja muita Yggdrasilin olentoja. Toisesta veljestä tulisi hallitsija ja toinen tulisi jäämään hallitsijan varjoon. ”Hyvä veli, minusta on tuleva uusi hallitsija. Kaikki rakastavat minua ja viisauttani”, mielisteli Erik. ”Ei sinusta hallitsijaksi ole, veli hyvä. Hallitsijan täytyy olla vahva ja valmis auttamaan kansaansa!” mahtaili Thor. ”Ja sinun älylläsi osaisit tehdä viisaita päätöksiä?” naurahti Erik.

28

Anna Savilahti


Nordens Hus öppnade i Uleåborg Invigningen firas i september i samband med Pop Up Pohjola-Norden.

Uleåborg har fått sitt eget Nordens Hus som ska främja samarbete mellan de nordiska länderna, verka för kulturell- och näringslivsupplysning samt erbjuda utrymmen för verksamhet i Uleåborg. – Vi ska bland annat ordna språkkurser, hjälpa till med översättning och ge information om Norden, berättar verksamhetsledare Tapio Niemi. Huset ligger i centrum av Uleåborg (Sepänkatu 9) och verksamheten började redan i maj. Syftet är att stödja och värna om den finlandssvenska samt nordiska kulturen och gemenskapen. I början av hösten ska också Luckan öppna ett kontor i huset. – Luckan kommer att arrangera möten, tillställningar och föredrag samt seminarier. Därtill publiceras också litteratur och annat material som presenterar de nordiska länderna, deras språk och kultur.

– Därtill har vi en bastu som man också kan hyra ut. Det är bara att ta kontakt med oss! Även om verksamheten redan har börjat har man ännu inte hunnit fira husets öppnande officiellt. För det blir det dags den 20 september. – Samma dag kommer också Pop Up Pohjola-Norden till Uleåborg så det blir en riktigt fin nordisk dag i stan, säger Niemi. Närmare information om dagens program finns både på www.nordenshus.com och www.pohjola-norden.fi 

En del av höstens program på Nordens Hus: 19 – 20.9 Pop Up Pohjola-Norden (köpcentrum Valkea) och invigning av Nordens Hus (Sepänkatu 9) Teater: Oscar och den rosa tanten bokas för att förevisas i festsalen under hösten. I samarbete med Wasa Teater (datum ej fastslaget ännu). 31.10 – 6.11 Svenska veckan 13.12 Luciafest

P-N

hyödynnä jäsenetusi ja varaa majoituksesi osoitteessa:

hostellit.fi

edullisia, vii ja yhteisö htyisiä llisiä

hostell e kaikilleja ! Genom gemensamma kulturverksamheter, information om svenska studiemöjligheter och positiva språk- och kulturinslag vill Luckan göra finlandssvenskan mer synlig i en annars helt finskspråkig stad.

Invigningsfest i september Nordens Hus i Uleåborg finns i samma fastighet som Svenska Privatskolan. – Att vi finns just i anslutning till skolan och daghemmet känns naturligt, eftersom det är här nätverken finns, konstaterar Tapio Niemi. Också utomstående har möjlighet att hyra ut utrymmena för olika slags evenemang. Det finns två olika salar där man kan arrangera till exempel möten och föreläsningar.

nnus

Jäsenale

-10%

HOSTELLIJÄRJESTÖ FINNISH HOSTEL ASSOCIATION

29


På Pelikan är det svensk husmanskost som gäller, konstaterar Lena Sahlberg och Robert Björkenvall.

Svensk husmanskost i en K-märkt miljö Restaurang Pelikan i Stockholm serverar svenska klassiker till både stamgäster och turister. Första gången öppnades restaurangen redan år 1664.

Pelikans över hundra år gamla fastighet på Blekingegagatan 40 på Söder i Stockholm.

30

En minnesbild från en decemberkväll för ungefär fem år sedan på Restaurang Pelikan i de gamla arbetarkvarteren på Södermalm, i dagligt tal bara Söder, i Stockholm. En gråhårsman likt urtypen för en äkta söderkis håller med sina kraftiga händer stadigt i matsedeln som han noga studerar. – Nu är det jultider. Då ska det vara lutfisk, säger han. – Ja, men det ska du få, svarar kyparen vänligt. Restaurang Pelikan en sommardag 2016. Den stora hallen med det höga takvalvet, kakelgolvet och bågfönstret börjar småningom fyllas av gäster. – Här är det svensk husmanskost som

gäller, säger Lena Sahlberg som varit servitör i Pelikan sedan början av 1990-talet. Hon visar på menyn: fläsklägg med rotmos, köttbullar med gräddsås, stekt sidfläsk med löksås, kroppkakor från Öland.... Genom åren har hon sett många gäster komma och gå. – En av de trevligaste var Maj Sjöwall som skrivit samhällskritiska deckare. Då hon bodde på Södermalm var hon stamgäst. Men sedan hon flyttade till ön Ven i Öresund ser man henne sällan här, berättar Sahlberg. Förr var invånarna från Söder det dominerande klientelet på Pelikan. – Trots att också turisterna hittat hit


Stora hallen i Restaurang Pelikan.

skulle jag ändå säga att cirka sjuttio procent är stamgäster, framhåller Lena Sahlberg. En av dem som tittar in på Pelikan då och då är Robert Björkenvall, gruvarbetarson från Kiruna i Norrland, pensionerad fackföreningsman och tidigare bosatt på Björngårdsgatan på Söder. – Hemma i Kiruna är jag uppvuxen med svensk husmanskost. Därför gillar jag Pelikan. Här får man klassiska ursvenska rätter. Till exempel stekt strömming med potatis och lingonsylt eller bruna bönor med fläsk. Min favorit är ändå alltid fläsklägg med rotmos, berättar Björkenvall.

för dem som jobbade vid segelfartygen som låg vid kajerna runt omkring. Det finns flera fina omdömen om Pelikan genom åren. På 1860-talet skrev man att restaurangen var den perfekta platsen för en supé ”där skickliga hushållerskor lagar sund och välsmakande husmanskost”. I början av 1900-talet beskrevs Pelikan som en sista utpost på Söder innan åkrar och ängar tog vid. ”Ett välbehövligt stopp

för en rejäl bit mat och ett hastigt järn innan det var dags att fara hemåt i kvällningen”.

Miljön på Pelikan är K-märkt, framhåller restaurangchef Juha Harmaala.

Text och bilder: Henrik Helenius

”Söders bästa restaurang” Restaurang Pelikan är en krog med gamla anor. Historiken vet berätta att ”det var år 1664 som vinskänken Georg Cron öppnade källaren Pelikan på Österlånggatan i Gamla Stan. År 1720 var det dags för krogen Pehlekahn att flytta till Svartmansgatan, en av stadens äldsta gator som utgick från Gamla Stans centrum, Stortorget”. Från Gamla Stan flyttade krogen Pelikan till Slussenområdet. På krogens veranda fanns då en skulpturgrupp som föreställde en pelikanhona som matade sina tre ungar. Pelikan fick ryktet att vara Söders bästa restaurang och var en utpräglad hamnkrog

En av de klassikerna 1904 var den nuvarande restaurangfastigheten på Blekingegatan 40 färdig. Den startade under namnet Port Arthur, men i slutet av 1960-talet döptes krogen om till traditionsrika Pelikan. Här finns Restaurang Pelikan än idag. Juha Harmaala är sedan över två år restaurangchef för Pelikan. Som namnet antyder har han finsk bakgrund. Han kom nämligen redan som treåring med sina föräldrar från Finland till Sverige. – Pelikan är en av de klassiska gamla krogarna som fortfarande existerar i Stockholm. Två andra med liknande anor är Tennstopet och Prinsen, säger han. Harmaala framhåller att Restaurang Pelikan hållit fast vid sina traditioner. – Vår inredning är K-märkt så den får man inte ändra på. Samtidigt strävar vi efter att följa med vad säsongerna bjuder på. På våren finns färsk sparris och på sommaren färskpotatis på matsedeln, berättar Juha Harmaala. 

31


Nordisk arkitektur på analyssoffan Arkitekturbiennalen i Venedig belyser i år starkt hur byggnader och miljön vi vistas i påverkar oss politiskt och socialt. Den nordiska paviljongen står i bjärt kontrast till de övriga länderna och vår välfärd granskas. Arkitekturbiennalen i Venedig är världens viktigaste arena för samtida arkitektur där nya idéer från närmare 60 deltagande länder presenteras. Årets tema går under namnet Reporting from the front och handlar om hur arkitekten kan påverka och förbättra levnadsvillkoren för människor över hela världen. – Arkitektur är den mest politiska av konstarter, säger chefskuratorn Alejandro Aravena.

32

Han menar att arkitektur har en stor förmåga att förbättra människors livsvillkor, från grundläggande fysiska behov som tak över huvudet till utvecklingen av mer inkluderande och socialt rättvisa samhällen. Länderna uppmuntras att tolka biennalens övergripande tema men det är inte ett måste. I de många utställningarna lyfts konkreta exempel på arkitekturens problemlösande kapacitet fram. Inte bara inom det kulturella och estetiska fältet utan

även, och framför allt, i politiska, sociala, ekonomiska och ekologiska frågor.

Terapeutisk nordisk paviljong Sverige, Norge och Finland har samproducerat en utställning för den nordiska paviljongen, som ligger i Giardini-parken och är ritad av Sverre Fehn. Danmark har en egen paviljong. Finlands arkitekturmuseums direktör Juulia Kauste upplever att det nordiska


En träpyramid i den nordiska paviljongen granskar det nordiska så kallade välfärdssamhälle via 300 byggprojekt i Sverige, Finland och Norge.

framstår ganska bjärt i förhållande till den internationella brokigheten i biennalområdet. – Redan den nordiska paviljongen i sig särskiljer sig i Giardini-parken från de övriga på grund av sitt utpräglade modernistiska formspråk. Stramheten, enkelheten, vår natursträvan och det tunga modernistiska arvet är något som förenar de nordiska arkitekterna. Utställningen är en samnordisk produktion mellan Finlands arkitekturmuseum, svenska Arkitektur- och designcentrum ArkDes och Nasjonalmuseet – Arkitektur i Oslo. Man har valt chilenaren David Basulto, grundare av websajten ArchDaily, som kurator. Han har valt att lägga den svenska, norska och finska arkitekturen så att säga på analyssoffan i utställningen som bär namnet In Therapy – Nordic Countries Face to Face. Utställningen består av 300 arkitekturprojekt, varav nio presenteras i detalj. En stor trätrappa har byggts i mitten av paviljongen, som för tankarna till Abraham

Maslows behovshierarki från 1954. Hans pyramidformade trappa är en modell inom psykologin som förklarar hur de mänskliga behoven prioriteras, med allt från fysiologi, trygghet, gemenskap, självkänsla och självförverkligande. Denna modell används nu som en analytisk lins för att granska arkitekturprojekt som har varit avgörande för att bygga moderna nordiska samhällen. Arkitekturprojekten är utplacerade på olika ställen i behovstrappan och besökarna kan gå i den och ta med sig bilder av projekten. Bland annat ett höghus i trä i Jyväskylä gjort av arkitektfirman OOPEAA finns lägst ned. Denna arkitektfirma fick bland annat arkitekternas Finlandiapris ifjol för nyhetsvärdet i att bygga ett höghus i trä. Lite högre upp framkommer kyrkor, skolor och bibliotek som står för samhörighet. Högst upp prioriteras människans förhållande till naturen, via symbolik och landmärken, såsom arkitektfirman Lahdelma & Mahlamäkis naturcentrum Haltia i trä i Esbo. Toppen av pyramidtrappan är avskuren i paviljongen. Varför? – Det där vi är just nu vill man hävda. I Norden anser vi mestadels att vi har kommit väldigt långt i att tillgodose de grundläggande behoven i samhället, menar Juulia Kauste. – Frågan om och hur sociala värderingar och demokrati förmedlas i byggnader och i miljön kvarstår. Kauste menar att i skolbyggnader kan man i dag hitta rum som stöder interaktivt lärande och som främjar att olika grupper möts i byggnaden, samt att det finns rum för ro och avkoppling. Ett annat exempel är hur byggfirmor i ett tidigt skede planerar så att hyrespengarna delvis leder efter cirka tjugo år till att hyresgästerna kommer att äga bostaden. Detta för att öka trivseln för invånarna, som blir på detta sätt mera rotade i området och inte flyttar runt hela tiden. – Detta visar hur själva byggandet begrundas i ett mera holistiskt och långsiktigt perspektiv.

I skuggan av moderna mästare Juulia Kauste betonar att det är inte bara positivt att ha en stark modernistisk grund att stå på. Moderna mästares skugga begränsar, även om den ger en viss plattform och berikar. I fråga om framtidsfrågor gällande den nordiska arkitekturen menar hon att wow-effekten fattas i det nya.

– Det skulle gott och väl kunna framkomma mera djärvhet och mod. Tunga namn som Alvar Aalto eller Gunnar Asplund gör att arkitekterna inte alltid vågar hitta en egen, ny väg. I utställningen synas bland annat arkitektfirman JKMM:s förnyelse av Apila-biblioteket i Seinäjoki som urspungligen ritats av Alvar Aalto. – Det mesta som gjorts på femtiotalet i Norden finns ännu kvar och det byggs utgående från detta arv. Det gör att vi har en annan ställning än nationer där man bygger upp allt nytt från grunden. Denna problematik framkommer också i de freudianskt inspirerade terapisofforna som finns runtom i paviljongen, där nio arkitekter intervjuas, bland annat den finska arkitekten Marco Steinberg, om vad nordisk arkitektur egentligen är och, kanske ännu viktigare – vad det kunde vara i många år framöver. Det terapeutiska behovet som uppstår i ett välfärdssamhälle, som har allt väl ställt, men ändå mår människor dåligt, ventileras bland annat genom att belysa vad man kunde göra med Nokias kvarlämnade kontor och byggnader i bland annat Uleåborg, efter att de inte används längre och människor går arbetslösa. Man diskuterar också var och hur invandrare ska placeras; inte helst avskilda i tomma hus på landsbygden, utan där det finns infrastruktur. – Även om det på ytan kan verka som att Finland, Norge och Sverige är på ”toppen av pyramiden“ och har löst alla grundläggande behov för sina befolkningar står länderna ändå inför nya och svåra utmaningar, säger Kauste. Utställning: In Therapy, Nordiska paviljongen på den 15:e internationella arkitekturutställningen – La Biennale di Venezia  Text: Camilla Granbacka Bild: La Biennale di Venezia

•• Arkitekturbiennalen visas i Venedig till den 27 november. •• Den första arkitekturbiennalen arrangerades 1980, medan konstbiennalen pågått sedan 1895. De visas vardera vartannat år. •• Biennalen visas på Arsenalen, ett skeppsvarv med anor från 1100talet som upptar ett område på över 50 000 kvadratmeter och i Giardiniparken där 29 nationella utställningspaviljonger, inklusive den nordiska ligger. Utöver det mindre utställningar runtom i staden Venedig.

33


Kalle Keijonen

Ruotsissa Almqvistin teoksia on juhlavuoden kunniaksi julkaistu uusina painoksina.

Almqvist herättää edelleen tunteita Tasan 150 vuotta sitten kuollut ruotsalaiskirjailija tuntuu vielä meidänkin aikanamme modernilta etenkin sukupuoli­ näke­myksensä perusteella.

34

Kun Carl Jonas Love Almqvist 26. syyskuuta 1866 kuoli Pohjois-Saksan Bremenissä, hänet haudattiin rutiköyhänä maanpakolaisena köyhäin kirkkomaalle, eikä häntä muinaisessa kotimaassaan kaivannut juuri kukaan. Almqvist oli joutunut lähtemään Ruotsista raivostutettuaan kotimaansa radikaaleilla mielipiteillään. Hurjin teos oli avioliittoinstituutiota kritisoinut Käy laatuun (Det går an, 1839), jossa lasimestari Sara Videbeck houkuttelee upseeri Albertin jakamaan elämän kanssaan menemättä naimisiin – siis

elämään avoliitossa. Avioliitossa Saran olisi nimittäin pitänyt luopua paitsi ammatistaan, myös monista muista itsenäisen elämän perusvapauksista. Toinen aikalaisia hämmentänyt teos oli romaani Kuningattaren jalokivikoru (Drottningens juvelsmycke, 1834), jonka tapahtumat punoutuvat kuningas Kustaa III:n murhan ympärille. Teoksen todellinen mysteeri on kuitenkin niin miehet kuin naisetkin pauloihinsa saava androgyyni hahmo Tintomara.


Anna Palm de Rosa/Wikimedia

Ruotsin modernein kirjailija? Vasta vuosisadan vaihteen tienoilla Almqvist sai kunnianpalautuksen, kun Ellen Key julisti hänet pamfletissaan Ruotsin moderneimmaksi kirjailijaksi (Sveriges modernaste diktare, 1897). Siinä missä niin Bellman kuin Tegnér heijastivat täydellisesti kumpikin omaa aikaansa, Key kirjoittaa, kulki Almqvist sen sijaan siivekkäin askelin aikaansa edellä. Key pitää Almqvistia peräti modernimpana kuin Keyn oma aikalainen ja Ruotsin kiistatta tunnetuin kirjailija August Strindberg. Almqvist pyrki häivyttämään kirjallisuudenlajien – romaanin, runon ja näytelmän – rajoja ja pääsemään eroon tunkkaisista traditioista ja kuluneista ilmauksista. Hän pystyi myös tarttumaan aiheisiin, jotka nousivat julkiseen keskusteluun vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Key totesikin Almqvistin alkavan 1900luvun kirjailijaksi: ”Universaaliutensa niin sisään, ulos kuin eteenpäin suuntautuvan katseensa kautta Almqvist, enemmän kuin kukaan toinen ruotsalainen kirjailija tähän päivään mennessä, on melkeinpä seuraavankin vuosisadan aikalainen.” Keyn moittima Strindberg tukeutuu teoksissaan läpiperinteisiin sukupuolirooleihin ja onnistuu kritiikin sijaan pönkittämään niitä, mutta Almqvistin teokset vetävät tarkoituksella vastahankaan. Ei ihme, että avioliittokäsityksellään kohauttanut Käy laatuun oli ilmestyessään hätkähdyttävä, jos sen kritiikki oli ajankohtaista vielä lähes sata vuotta myöhemmin.

Androgyyni Tintomara hämmentää yhä Juurikaan liioittelematta Almqvistia voisi saman tien väittää myös 2000-luvun moderneimmaksi kirjailijaksi. Kuningattaren jalokivikoru sopii nykylukijalle jo genrensä puolesta – se on yhdistelmä historiallista romaania, dekkaria ja romanttista seikkailua – mutta ennen kaikkea sohii sukupuolioletuksia tavalla, joka hämmentää vielä tänä päivänäkin. Yksi päähenkilöistä, Tintomara, on androgyyni hahmo, joka esiintyy teoksessa niin miehenä kuin naisena ja – roolistaan riippumatta – onnistuu hurmaamaan niin miehet kuin naiset. Muiden romaanihenkilöiden, kuten lukijankin, reaktiot Tintomaran vaihtelevaan sukupuoleen ovat lähinnä hämmentyneitä, sillä kaksinapainen suhtautuminen sukupuoleen on niin iskostunut ajatusmaailmaamme ja kieleemme. Tintomara itse sanoo vain pukeutuvansa naiseksi tai pukeutuvansa mieheksi, mutta hän ei välitä siitä, miksi häntä kutsutaan: tytöksi, oppilaaksi, nuorukaiseksi – ”samantekevää”. Vasta meidän aikamme feminismi on

Kuningattaren jalokivikoru -romaani kertoo Kustaa III:n murhasta. Murhapaikka, Tukholman vanha oopperatalo, on sittemmin purettu. C.J.L. Almqvist Kuva: Wikimedia

osannut kiinnittää huomiota siihen, etteivät kaikki ihmiset ole joko miehiä tai naisia: osa syntyy intersukupuolisina, osa on transsukupuolisia ja osa ei muuten vain tunne kumpaakaan sukupuolta omakseen. Olemme kuitenkin niin tottuneita siihen, että on vain miehiä ja naisia, että tavallinen reaktio on sukupuolen moninaisuuden kieltäminen. Vuonna 2001 ilmestyneen suomennoksen jälkipuheessa kirjallisuudentutkija Kai Laitinen kieltää Tintomaran androgyyniyden, ja kutsuu häntä ”selvästi tytöksi” joka ”esiintyy sujuvasti ja uskottavasti myös pojan asussa”. Vielä vuonna 2012 Dagens Nyheterin kulttuuriesseessä runoilija Aase Berg julistaa androgyyniyden valheeksi ja Tintomaran naiseksi sillä perusteella, että hänen piirteensä ovat feminiiniset ja että hänen äitinsä kutsuu häntä tytöksi. Toki teksti tarjoaa mahdollisuuden tällaiseenkin tulkintaan. Mutta jos Tintomara itse selväsanaisesti kiistää olevansa tyttö, kirjallisuuskriitikoiden vastaväitteet tuntuvat turhan vanhanaikaisilta yksinkertaistuksilta. Almqvistin käsitys sukupuolesta on siis aivan liian moderni vielä nykykriitikoillekin.

Almqvistin oli lähdettävä maanpakoon syytettynä koronkiskurin murhasta. Täyttä varmuutta hänen syyllisyydestään tai syyttömyydestään on mahdoton saada. Almqvist pakeni ensin Yhdysvaltoihin, mutta palasi myöhemmin Eurooppaan. Hän ei kuitenkaan ehtinyt koskaan takaisin entiseen kotimaahansa, vaan kuoli Pohjois-Saksassa. Suomessa Almqvist on ollut sekä paheksuttu että ihailtu. Esimerkiksi J.L. Runeberg puolusti Almqvistia Sakari Topeliukselle, joka oli pettynyt ihailemaansa kirjailijaan tämän murhasyytteiden jälkeen. Toisaalta esimerkiksi J.V. Snellman oli Almqvistin teoksista jopa niin tuohtunut, että kirjoitti Det går an -teokselle jatko-osan, jossa moraaliton avoliitto johtaa Saran ja Albertin lapsineen turmioon. Almqvistin teoksia on suomennettu lähinnä 1900-luvun alussa, ja hänen kenties luetuin ja rakastetuin teoksensa, Kuningattaren jalokivikoru, saatiin suomeksi vasta 2001. Antero Tiusasen mainioon suomennokseen kelpaa tarttua. Kuitenkin tärkeän Det går an -teoksen ainoa suomennos on vuodelta 1909 nimellä Käy laatuun. Näin kirjailijan 150-vuotisjuhlavuotena soisi nähdä siitä tuoreenkin suomennoksen ja uuden painoksen. 

Paheksuttu ja ihailtu Suomessakin

Teksti: Kalle Keijonen

Jos Almqvistin ajatukset vielä nykyään herättävät hämmennystä, niin omana aikanaan ne olivat aivan liikaa. Kirjailijan oli ajatustensa vuoksi jätettävä työnsä opettajana. Maineen menetyksen aiheuttama rahapula johti hänet velkakierteeseen.

35


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt i Ungdomsförbundet Café Norden kommer till Finland Nordens största fika arrangeras i Helsingfors i höst. Café Norden är ett årligen återkommande kulturevenemang som fungerar som en mötesplats för unga nordbor. Evenemanget har ordnats sedan år 1992 i samarbete med ungdomsföreningarna i Norden. Årets tema är kaffe och kaffekultur. – Min första Café Norden upplevelse var besynnerlig eftersom jag under den helgen fann mig själv bland annat strövandes omkring i Köpenhamn sökandes efter bastu. Vidare bakade jag kakor hemma hos en dansk kille tillsammans med hans mamma. Nu i efterhand låter dessa händelser helt random! Men som sagt så var denna resa helt super rolig, en av mina favoritresor någonsin, berättar Ella Wallin. Hon och Piia Suomalainen hör till arbetsgruppen som ordnar Café Norden-

evenemang i Helsingfors 30.9 – 2.10. Båda tjejerna hör till Pohjola-Nordens lokalföreningar i sina respektive städer Vasa och Helsingfors. Arbetsgruppen består av nio PNN aktiva, alla med ett eget ansvarsområde med egna uppgifter. Även Suomalainen har erfarenhet från Café Norden:

– Jag har varit på Café Norden år 2013 i Köpenhamn och år 2014 i Lillehammer. Det bästa under båda dessa gånger har varit den underbara sammanhållningen som har skapats under evenemangen. Som en språkstuderande har jag även njutit av det facto att jag har kunnat utnyttja mina kunskaper i alla de nordiska språken. Café Norden är ett speciellt evenemang eftersom man där kan knyta kontakter med andra nordiska ungdomar. Evenemanget samlar även ihop människor från olika branscher som man annars inte kanske skulle ha en möjlighet att träffa. Alla som är medlemmar i PNU och vill fördjupa sin förståelse av nordiskhet i lekens tecken får delta i evenemanget. Så vi ses i Café Norden!  Text: Anni Savolainen Bild: Pexels Översättning: Ella Wallin

Jäsenmatka Kilpisjärvelle ja muita kesäkuulumisia Vuosittainen jäsenmatka suuntautui tänä vuonna Kilpisjärvelle 15.–19.6. Ohjelmassa oli esimerkiksi kalastusretki Kilpisjärvellä, vierailu Luontokeskuksessa, reissu Saanan luontopolulle, vaellus Mallan luonnonpuistossa Kolmen valtakunnan rajapyykille sekä päivä Norjan Tromssassa. Kaikkiaan matkalle osallistui 10 henkilöä – mukaan lukien järjestösihteeri Emilia Reitamo sekä matkanjohtaja Iida Jylhä. Nuorisoliiton Instagram-tilillä (@pnn­pnu) on viime vuoden tapaan seurattu

36

muissa Pohjoismaissa työskenteleviä nuoria Nordisk Sommar -kesäkampanjan muodossa. Kukin nuori postasi kuvia vuorollaan omasta arjestaan. Osallistujia oli ainakin Göteborgissa, Helsingissä, Maarianhaminassa, Joensuussa, Reykjavíkissa, Tampereella ja ruotsalaisella Tjörnin saarella. Toukokuussa Nuorisoliiton liittohallituslainen oli Kööpenhaminassa paikalla nuoriso-oikeudet-julkaisutilaisuudessa. Kesällä PNN osallistui puolestaan monen-

laisiin liittokokouksiin, ja oli paikalla myös SuomiAreenalla Porissa. Café Nordenin lisäksi syksyllä on ohjelmassa muun muassa FNUF Nordenin syyskokous Tallinnassa, Sillat-nuorisokonferenssi, Styrelsedagar Svenska Studieförbundetin kanssa, liittoristeily, UNR-kokous Kööpenhaminassa ja perinteinen Alternativ Norden -infotapahtuma Pohjoismaissa työskentelystä ja opiskelusta kiinnostuneille.  Teksti: Anni Savolainen


Syksyn menovinkit Nuoret Pohjoismaiset Elokuvalahjakkuudet

Ungdomskonferens: Sillat-Broar-Broer-Bridges

Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki. 21.9. klo 18. Miten nuoret pohjoismaiset elokuvantekijät näkevät maailman? Mitä he voivat oppia toisiltaan? Syksyllä 2015 Reykjavik International Film Festivalin nuorisoryhmä Young Nordic Film Link keräsi yhteen 24 nuorta pohjoismaista elokuvantekijää ja kriitikkoa viikon pituiselle elokuvaleirille. Pohjoismaisen kulttuuripisteen tapahtumassa pääsemme näkemään osan syntyneistä lyhytelokuvista ja kuulemaan suomalaisten osallistujien kokemuksia ja ajatuksia tapaamisesta. Tilaisuuden juontaa Emilia Haukka Euphoria Borealiksesta. www.kulturkontaktnord.org 

Borgbacken, Helsingfors. 26 – 28.9. Hanaholmen organiserar en nordisk ungdomskonferens vars teman är delaktighet och demokrati, positiv mental hälsa, sysselsättning, utbildning och kultur. Ungdomar, forskare från olika discipliner, tjänstemän, lärare och ungdomsarbetare diskuterar och utvecklar tillsammans nya metoder för att främja ungdomars livsvillkor i Norden. www.hanaholmen.fi 

Intohimona olut Maria Markus pistäytyi seitsemän vuotta sitten kööpenhaminalaisessa panimossa ja päätyi lopulta opiskelemaan Suomen ensim­ mäiseksi olutsommelieriksi. Kesäisenä päivänä tusina olutharrastajia kokoontuu Helsingin Kampissa sijaitsevaan olutravintolaan kuullakseen asiantuntevan raadin arvostelut ja kommentit vuosittain järjestettävästä Suomen Kotiolutkilpailusta. Viisihenkisessä tuomaristossa istuu myös Maria Markus, jonka osa lukijoista saattaa muistaa Keski-Suomen piirin entisenä toiminnanjohtajana.

Markus kertoo, että olut on erottamaton osa tanskalaista ruokakulttuuria. Kööpenhaminassa sijaitseva gastronomiaan erikoistunut kansanopisto ”madakademiet” Suhrs Højskole tarjoaa vierailleen paitsi kulinaarisia elämyksiä myös opiskelijoiden itse tekemää olutta. Opiskeluun kuuluu näyttökoe, jossa osaaminen arvioidaan sokkotestillä. – Sommelieriksi pyrkivän on osattava tehdä olueen myös sopivat ruokasuositukset ja löytää mahdolliset virhemaut, Markus kertoo. Vaikka Tanska Pohjolan johtava olutmaa onkin, ei se suinkaan ole ainoa Pohjoismaa, jossa olutinnostus leviää. Ruotsissa järjestettiin elokuun alussa Fridhemin kansanopistossa viiden päivän oluentekokurssi, jonka paikat täyttyivät nopeasti.

Kipinä syttyi työmatkalla Tanskassa

Nopeasti kehittyvä ala

Tapaamme myöhemmin Maria Markuksen kanssa Ølhus Stockholm -olutravintolassa, joka muiden samaan ketjuun kuuluvien Ølhusien tavoin tarjoilee Helsingissä skandinaavisten pienpanimoiden oluita ja tanskalaiseen tyyliin pølsejä. Markus työskenteli 2000-luvun alussa tiiviisti pohjoismaisen yhteistyön parissa, mutta päätti sittemmin kokeilla jotain aivan muuta. Nyt 41-vuotias freelancetoimittaja opiskeli Lontoossa The British Beer Academyssä ensimmäiseksi suomalaiseksi olutsommelieriksi. – Innostus olueen syttyi missä muuallakaan kuin Tanskassa – tarkemmin sanottuna Kööpenhaminan Nørrebro Bryghusissa, jonne poikkesin työmatkalla seitsemän vuotta sitten.

Maria Markuksen oma missio on tehdä oluesta salonkikelpoinen juoma, johon yhdistetään modernisti sekä lähi-, luomu- ja kasvisruoat että suklaat ja jäätelöt. – Tietysti myös oikeat juustot tarvitsevat oikeat oluet, aivan kuten viinimaailmassakin. Tämä harrastus käy työstä ja siihen piti löytää omat tilat, joten nykyään autotallissani Tikkakoskella porisee oma panimo. Markus on hiljattain julkaissut yhdessä Mika Laitisen kanssa kirjan Rakkaudella pantua – kotioluen uusi tuleminen. Mutta mitä seuraavaksi? Markus itse ei haaveile omasta olutravintolasta eikä oikeasta panimostakaan, mutta aikoo jatkaa reissaamista oluttarinoiden perässä. – Oluen parissa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, ja ala kehittyy nyt hurjaa vauhtia.

Aiemmin Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajana toiminut Maria Markus on nyt Suomen ensimmäinen olutsommelier.

On mielenkiintoista tutustua paikallisiin olutkulttuureihin ja perehtyä niin oluen historiaan kuin nykytrendeihinkin. Loppukesä vei Markuksen työmatkoille Kööpenhaminaan ja Lontooseen, joten odotettavissa on vaikutteita kahdesta merkittävästä olutkaupungista. Englannissa käynnistyi 1990-luvulla Campaign for Real Ale (suurin piirtein ”kampanja oikean oluen puolesta”) vastareaktioksi suurille ketjuille. Kampanja on tuottanut tulosta ja pubien valikoima on monipuolistunut merkittävästi.  Teksti ja kuva:Larry Kärkkäinen

37


ÅR 1939. MANNEN SOM INTE KUNDE TALA AVGJORDE VÄRLDENS FRAMTID.

SUOMENKIELINEN TEKSTITYS

PREMIÄR 24.9.2016 ENSI-ILTA

EN MEDRYCKANDE FANTASIFYLLD VIRVELVIND FÖR HELA FAMILJEN!

av

PREMIÄR 10.11.2016 ENSI-ILTA

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI


DUBBELT SÅ LÄTT ATT ÅKA NORDEN RUNT. Vi är stolta och glada att kunna säga att vi numera är Nordens största hotellkedja. Kul för er, tänker du, men vad det betyder det för mig? Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela 230 hotell i sju länder! Sedan Rica blivit Scandic finns vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till metropolen Berlin. Från späckhuggarsafari till shopping. Hoppas vi ses snart!

scandichotels.fi

230 mahdollisuutta nukkua paremmin Pohjoismaissa. Ylpeinä ja iloisina voimme todeta olevamme Pohjoismaiden suurin hotelliketju! Voit herätä meillä levänneenä lähes 230 hotellissa seitsemässä eri maassa. Sehän tarkoittaa, että voit ladata hotelliaamiaisella samaa energiaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ kierrosta Berliinissä. Toisin sanoen, nyt Pohjoismaissa on entistä helpompaa nukkua hyvin. Nähdään pian!

39


Pelastetaan Kiiruna Kiirunassa siirretään parhaillaan kaupungin keskustaa, koska suuri rautamalmiesiintymä työntää lonkeronsa sen alle. Vaaravyöhykkeellä olevat talot pitää purkaa tai siirtää, etteivät ne ajan myötä romahda.

Kiiruna paistattelee kesän yöttömässä yössä.

Ruotsin Lapin noin 23 000 asukkaan Kiirunaa alettiin rakentaa 1900-luvun alussa, sillä alueen valtavat rautamalmiesiintymät haluttiin hyödyntää. Lopputuloksena oli innovatiivinen pikkukaupunki rikkauksia täynnä olevan vuoristoalueen keskellä. Kiiruna kasvoi ja kehittyi. Kunnon liikenneyhteydet, eritoten rautatie, olivat välttämättömyys. Satoja kilometrejä rautatietä rakennettiin kovalla hartiatyövoimalla; malmi piti saada kuljetettua sekä Jällivaarasta että Kiirunasta eteenpäin. Vuonna 1903 niin sanottu malmirata – yhteys sekä Pohjanlahdelle Luulajaan että Atlantille Norjan Narvikiin – oli valmis. Rautatiestä oli muutakin iloa, sillä sivutuotteena saatiin erinomainen yhteys Ruotsin pohjoisille tuntureille. Nykyään Kiiruna onkin tunnettu kohtuullisen rikkaasta kult-

40

tuurielämästä, eritoten saamelaisesta sellaisesta.

Kaupungintaloa ei voida pelastaa Kiiruna on tunnettu puurakentamisesta ja puutalot antavat kodikkaan ilmeen pikkukaupungin keskustalle. Nyt maisema muuttuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Malmikaivoksen tieltä on raivattava suuri osa kaupunkia. 2000-luvun alkupuolella Kiirunassa ymmärrettiin, että jotain on tehtävä. Keskustan alle työntyy 60 asteen kulmassa malmiesiintymä. Jotta malmia pystyttäisiin edelleen louhimaan, päätettiin keskusta siirtää. Uusi keskusta rakentuu nyt pikkuhiljaa noin kolmen kilometrin päähän nykyisestä itään. Projekti herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä vastaavanlaista

muutostyötä ei ole nähty koskaan missään. Ensimmäisenä kaivettiin perustukset uudelle kaupungintalolle, joka sai nimekseen Kristallen. Rakennus valmistunee vuoden 2018 aikana. Vuonna 1963 käyttöön vihitty vanha kaupungintalo sijaitsee aivan kaivosalueen tuntumassa. Ei auta, vaikka se on palkittu Ruotsin kauneimpana julkisena rakennuksena ja julistettu kulttuurihistoriallisen suojelun kohteeksi. Punatiilistä rakennusta ei voi siirtää. Vain ikoninen kellotorni säilytetään ja se saa paikkansa Kristallenin vieressä. Uusi kaupungintalo vastaa kooltaan ja toiminnoiltaan vanhaa massiivista tiilirakennusta mutta ilmentää modernia, kevyttä arkkitehtisuunnittelua. Ympyränmuotoiseen rakennukseen tulvii valo taloa kiertävästä ikkunarivistöstä. Kristallenista kaavail-


Vanha kaupungintalo puretaan ja torni siirretään uuteen keskustaan muutaman kilometrin päähän.

Siirrettäviä taloja ovat muun muassa •• Kiirunan kirkko ja Hjalmar Lundbohmin hauta •• Hjalmar Lundbohmsgården •• Ingenjörsvillan •• Arbetarbostaden B5 •• Länsmansbostaden

•• Svedbergska huset B55 •• Det lilla röda huset på Vagntipparen •• Bläckhornsmiljö •• B1, Kiirunan vanhin rakennus •• Bolagshotellet •• Vanhan kaupungintalon kellotorni

Rakenteilla olevan kaupungintalon Kristallenin ympärille nousee Kiirunan uusi keskusta.

laan kansalaisten olohuonetta, jossa on sijaa monipuoliselle kulttuuritarjonnalle.

Parinkymmenvuoden projekti Kaupungintalon ympärille rakentuu uusi keskusta kaupallisine ja yhteiskunnallisine toimijoineen. Pelastuslaitoksen, uimahallin, koulurakennusten ja kulttuuritalon rakentaminen on myös aloitettu. Uuden keskustan pitäisi olla valmis viidessä vuodessa. Kaiken kaikkiaan rakennustöiden arvioidaan kestävän jopa parikymmentä vuotta. Moni nykyisen keskustan toimijoista ei vielä tiedä, koska muutto on edessä. Sen totesi muun muassa Scandic-hotellin vastaanottovirkailija, joka ei kuitenkaan murehtinut tulevaa. Hän neuvoi kapuamaan hotellin ylimpään kerrokseen ja ihailemaan sieltä avautuvaa mustaa louhosmaisemaa.

Ruotsin television toimitus sijaitsee Gustav Wickmanin paloasemaksi suunnittelemassa rakennuksessa. Yli satavuotias rakennus säilytetään ja siirretään.

41


Ensimmäiset näkyvät merkit vanhan häviämisestä voi huomata Bolagetin kaupunginosassa, joka sijaitsee aivan kaivosalueen vieressä. Tyhjiä taloja näkyy siellä täällä. Yksi kerrostaloryhmä Bromsgatanin varrella on jo purettu. Merkkinä taloista ovat vain siististi ”paketoidut” raamit. Lasten leikkikenttä niiden keskellä luo absurdin tunnelman. Viereinen taloryhmä saman kadun varrella on tyhjä. Entiset asukkaat ovat saaneet uudet kodit. Aavemaisilla kaduilla kävellessä käy pian ilmi, että muutamissa asunnoissa on kuitenkin vielä elämää. Kiirunassa opiskeleva Magnus pakkaa pihakadulla autoaan. Hän saa asua talossa vuoteen 2018 asti. Silloin nämäkin talot puretaan, ja on pakkomuuton aika. Magnus tietää, että alueella asuu enää vain yksi perhe. Hänen lisäkseen tilapäisen kodin näistä purkutuomiotaloista ovat saaneet muutamat hiljakkoin kaupunkiin muuttaneet opiskelijat.

Magnus saa asua vielä pari vuotta muuten jo tyhjässä talossa.

Kulttuuriperintöä halutaan kunnioittaa Kun kaupungin purku varmistui, huolestuttiin Kiirunassa vanhojen, kulttuurisesti merkittävien rakennusten kohtalosta. Lopulta useita rakennuksia päätettiin siirtää. Kiirunassa on useita arkkitehti Gustav Wickmanin suunnittelemia rakennuksia. Hänen käsialaansa ovat muun muassa 1900luvun alkupuolella rakennetut vanha kylpylä (tällä hetkellä kirjasto), vanha paloasema, nykyinen Ruotsin television aluetoimitus, vanha sairaala (nyt musiikkiyhdistyksen talo) sekä mustepulloiksi kutsutut asuintalot Bolagetin kaupunginosassa. Wickmanin suunnittelemista rakennuksista tunnetuin on Kiirunan kirkko, joka

Asukkaat ovat muuttaneet uusiin koteihinsa. Tyhjät talot odottavat puskutraktoria.

42

valmistui 1912, kellotorni jo 1907. Kirkko valittiin vuonna 2001 Ruotsin rakastetuimmaksi rakennukseksi. Myös kirkko siirretään uuteen keskustaan. Kirkon lisäksi on päätetty siirtää parisenkymmentä historiallisesti arvokasta taloa. Yksi sijoituspaikoista on Luossavaaran alue, jonne muodostetaan vanhaa kulttuuriperintöä kunnioittava kokonaisuus. Alueelle siirrettävät rakennukset saavat näin ansaitsemansa ympäristön ja niissä järjestetty toiminta voi jatkua. Samalla kun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita taloja säilytetään ja siirretään, pyritään uutta rakentamaan hengessä, joka sopii yhteen jo olemassa olevan kanssa. Siirrettävien rakennusten joukossa on myös Wickmanin piirtämä, vuonna 1901 valmistunut Bolagshotellet, joka on yksi Kiirunan helmistä. Hotelli toimii täydellä teholla, vaikka se sijaitsee alueella, jonka rakennukset siirretään tai puretaan ensimmäisenä. Vaikka omasta, jopa itse rakennetusta kodista muuttaminen on rankkaa, ymmärtävät kiirunalaiset, että kaivostoiminta on kaupungille elintärkeää. Kukaan ei myöskään jää kodittomaksi. Omistusasujille tarjotaan omaa taloa tai asuntoa vastaava uusi koti tai maksetaan vanhasta asunnosta käypä hinta ja vielä 25 prosenttia ylimääräistä. Asumisoikeusasunnon haltijat saavat myös käyvän korvauksen. Vuokralaisille taas tarjotaan etuoikeus uuteen vuokra-asuntoon, ja yritykset saavat uudet toimitilat.  Teksti ja kuvat: Marita Nyrhinen Lähde: www.kiruna.se

Ääriviivat ovat muistona siitä, että tässä oli taloja.

Kiirunan kaunis kirkko siirretään.


Gustav Wickmanin suunnittelemassa Bostadshotelletissa ovat yöpyneet muun muassa Ruotsin kuninkaalliset. Rakennus siirretään Luossavaaran alueelle.

43


Ei se kannatte – inte är det så dåligt – vi står han av Pohjoiskalottikonferenssin keskiössä olivat jälleen kielikysy­mykset. Ohjelmassa haluttiin huomioida myös saamenkielet, meänkieli ja kveeni. Järjestyksessään 29. Pohjoiskalottikonferenssi järjestettiin Kemissä 19.–21.8.2016. Vuonna 1964 Pohjoiskalotin tulisielu Ragnar Lassinantti puhui Pohjoiskalotin kielellisestä tilanteesta tuolloinkin Kemissä järjestetyssä konferenssissa. Lassinantti totesi alueella olevan kolme maata ja neljä kieltä: suomi, norja, saame ja ruotsi. – Jos Lassinantti olisi pitänyt esityksensä tänään, olisi hänellä ollut kaksi kieltä lisää listallaan: Torniolaakson meänkieli ja kveeninkieli Pohjois-Norjassa, toteaa PohjolaNordenin Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Kirsi Lantto. Meänkieli on ollut virallinen vähemmistökieli Ruotsissa vuodesta 2000 ja kveeni Norjassa jo 1990-luvun loppupuolelta. Kielet olivat konferenssissa jälleen keskeinen puheenaihe, ja eri saamenkielet, meänkieli ja kveeni huomioitiin konferenssiohjelmassa. Näin haluttiin rohkaista yksilöitä ja alueen yhteisöjä säilyttämään oma rikas kieliperinteensä. – Pohjoisen väki puhuu usein myös naapurimaan kieltä. Tämä on monessa tapauksessa ollut juuri se tekijä, joka on saanut yrityksen laajentamaan toimintaansa rajan yli. Kielillä on siten merkitystä myös uusien työpaikkojen syntymisessä alueelle. On erittäin tärkeää, että lapset saavat esikoulussa ja ala-asteella opetusta omalla, paikallisella kielellään: meänkielellä, kveeninkielellä, eri saamen kielillä – isovanhempiensa ja vanhempiensa kielellä, toteaa Lantto.

Monikielisyys yksi parhaimmista lahjoista Konferenssin useiden puhujien joukossa oli muun muassa kirjailija Mikael Niemi, joka kertoi lapsuudestaan Tornionjokilaaksossa. Niemen alun perin suomalainen isä puhui lastensa kanssa vain ruotsia, sillä kielikysy-

Muun muassa eri saamen kielet haluttiin huomioida Pohjoiskalottikonferenssin ohjelmassa

44

mys oli tuolloin vielä arka asia. Tor Eystein Øverås, kirjailija hänkin, puolestaan oli huolissaan siitä, etteivät ihmiset lue naapurimaan kirjoja alkuperäiskielellä. Hän myönsi toki itsekin, ettei se aina ole helppoa, ja korosti kustantamoiden vastuuta kääntää naapurimaiden kirjallisuutta. Kirsi Lantto toteaa, että tämän päivän kielellinen tilanne on lähellä sitä, mistä vähemmistökansat sata vuotta sitten uneksivat. – Vähemmistökielillä on oikeudellinen asema, ne nauttivat kansallista suojaa ja niitä vaalitaan elävänä kulttuuriperintönä. Aina on kuitenkin tavoiteltava parempaa ja tehtävä töitä sen eteen – emme saa tyytyä liian vähään ja jumiutua paikoilleen. Myös kirjailija Siiri Magga-Miettunen kannusti konferenssissa vähemmistöjä pitämään meteliä kielestään ja kulttuuri-identiteetistään. Hän totesi, että niin kauan kuin joku jaksaa kielen kanssa taistella, hyötyy siitä eniten ihminen itse. Magga-Miettunen toivoo jonain päivänä kuulevansa Suomesta puhuttavan kolmekielisenä maana. Ruotsalainen kansanedustaja Ida Karkiainen taas harmitteli puheessaan sitä, ettei hänelle lapsuudessa puhuttu lainkaan suomea tai meänkieltä. Karkiainen totesi, että monikielisyys on yksi parhaimmista lahjoista, mitä lapselleen voi antaa. Ragnar Lassinantin visio oli, että jokaisesta konferenssista lähtee viesti myös valtakunnantason päättäjille. Tätä perinnettä noudattaen konferenssin annista toimitetaan yhteenveto pääministereille Helsinkiin, Tukholmaan ja Osloon. Seuraava Pohjoiskalottikonferenssi pidetään Pohjois-Norjassa 2018.  Teksti: Erika Artell Kuva: Silje Bergum Kinsten/norden.org


Pohjoismaat mukana kansainvälisessä aseistariisunnassa Kansainvälisen aseistariisuntaa edistävän Pugwash-järjestön hallituksessa on vuodesta 2013 toiminut Helsingin yliopiston vanhempi tukija, oikeustieteen tohtori Katariina Simonen. Simonen osallistui marraskuussa 2015 Nagasakissa pidettyyn järjestön vuotuiseen konferenssiin, johon osallistui 190 osallistujaa 40 maasta, muun muassa Pohjoismaista. Simosen lisäksi Pohjoismaita järjestössä edustavat entinen YK-diplomaatti Rolf Ekeus ja Tukholman yliopiston professori Thomas Jonter Ruotsista sekä Norjasta Sverre Lodgaard, joka on työskennellyt useissa rauhantutkimuslaitoksissa ja YK:n aseriisuntatehtävissä. Ydinaseita ei ehkä ensimmäiseksi liitä Pohjoismaihin, mutta Pohjolallakin on oma historiansa niiden kanssa. Ruotsilla oli 1960-luvulla oma ydinaseisiin liittyvä tutkimusohjelmansa, ja vuonna 1963 Suomen presidentti Urho Kekkonen esitti Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä. Pohjolan Natomaat eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta. Ydinaseista on koitunut huolta myös välillisesti esimerkiksi vuonna 1968. Tuolloin Yhdysvaltain B-52 pommikone tuhoutui Grönlannissa ja hukkasi neljä atomipommia. Lisäksi Pohjoismaat olivat vielä 1980-luvulla sotilasliittojen sotapommitussuunnitelmien kohteena.

Osaaminen luotava uudelleen Nykyiset aseistariisunnan haasteet eivät Katariina Simosen mukaan liity niinkään henkilöihin vaan siihen, että ydinaseriisuntaan liittyvä tieto on päässyt pahasti rapautumaan. Tämä on aseistariisunnan kannalta huono asia. – Nykytilasta ja riskeistä ei ole ainoastaan uhkaa vain Suomelle vaan kaikille Pohjoismaille ja koko Euroopalle. Simonen huomauttaa kuitenkin, että uhka ei ole ehdoin tahdoin tehty ensi-isku, vaan virheellinen ”ennakoiva reagointi” tai ”onnettomuudesta johtuva reagointi”. Tilannekuva-arvioita ei voi tehdä, jos ei ole oikeaa osaamista.

Kuvakarhu

Pohjoismaiset asiantuntijat osallistuvat kirjaprojektiin, jossa aseistariisunnan tietoa kerätään yksiin kansiin.

Katariina Simonen edustaa Suomea kansainvälisessä aseistariisuntaan keskittyvässä Pugwashjärjestössä.

– Nyt yritämmekin Pugwashissa luoda osaamista uudelleen. Iso ryhmä kirjoittajia kansallisista Pugwash-ryhmistä Pohjoismaista, Saksasta ja Venäjältä on mukana kirjahankkeessa, jossa kootaan yhdeksi manuaaliksi asevalvonnan keskeiset regiimit eli sopimusten, normien ja käytäntöjen kokonaisuus. Pitää ymmärtää, mitä pitää seurata, kun puhutaan. – Kirja on konkreettinen, ja se on hyvä tehdä Pugwashin kautta, koska meillä on verkostot. Kyselin meidän alueen ihmisiltä, aletaanko töihin, ja kaikki kertoivat olevansa valmiita tekemään osansa manuaaliin. Innostus on kova. Valmista on tarkoitus olla ensi vuoden alkupuolella. Pugwash on Simosen mielestä verkostona erittäin hyvä. Sillä on myös riittävästi tietoa nähdä, mikä on lopputulos, jos rapautuneita systeemejä ei korjata.

Nagasaki pysäytti Katariina Simonen kertoo, että Nagasakin kokous ja sen oheistapahtumat olivat vaikuttavia. Rinnakkain kulkivat mennyt ja tämä päivä. – Yksi hieno hetki oli kokea, kun kokouksessa Nobelin rauhanpalkinnon tunnukset luovutettiin Nagasakin ja Hiroshiman kaupungeille huomionosoituksena niiden tekemästä rauhantyöstä. Tapasimme myös iäkkäitä hibakusheja, atomipommituksen kokeneita, vielä elossa olevia kaupunkilaisia ja kuulimme heidän omakohtaisia karmivia kokemuksiaan atomipommista. – Jos käy Japanin rauhanmuistomerkeillä tai kuulee hibakushien tarinoita elokuusta 1945, ei voi enää ymmärtää atomiaseiden oikeutusta mitenkään.  Teksti: Pentti Peltoniemi

45


Eturivin elämyksiä

Pohjoismaisten makujen taikaa Nyt jo kolmannen kerran Punaisten laivojen kokeille järjestetty kilpailu tuotti tälläkin kertaa herkullisen sadon. Pohjoismaisia raaka-aineita ylistävän Luonto lautasella -ruokateeman herkkuja tarjoillaan Punaisilla laivoilla 1.10.2016–28.2.2017. Tervetuloa maistamaan!

Naturens skafferi Den nordiska naturen är helt unik och var också inspirationskällan för Viking Lines interna mattävling. Röda båtarnas kockar har lagat enastående och välsmakande bidrag till höstens temameny, som du kan provsmaka i à la carte-restaurangerna ombord 1.10.2016–28.2.2017.

Uudistimme viihdetarjontamme Helsinki–Tukholmareitillä: tuplasti tanssia, ykkösartisteja ja bileitä! Vikingline.fi/viihde

Nöje på paradplats Förnyat nöjeskoncept på Stockholmsbåtarna – mer dans, toppartister och party! Vikingline.fi/noje

Katso Pohjola Nordenin jäsenedut ja hinnat sekä varaa matkasi: vikingline.fi/edut/pohjola-norden Se alla förmåner och pris och boka din resa: vikingline.fi/formaner/pohjola-norden


Matkaelämyksiä

Pohjola-Norden ry:n jäsenille

JOULU ISLANNISSA Satujen saari Islanti on aina ikimuistoinen elämys – myös jouluna, jolloin pohjoista maisemaa värittävät joulun valot.

Matka-ohjelma: To 22.12. Lento Helsingistä Reykjavikiin klo 14.20-15.55. Kuljetus keskustaan ja majoittuminen hotelliin. Pe 23.12. Aamiainen, kaupunkikierros ja lounas. La 24.12. Aamiainen. Jouluaaton illallinen. Su 25.12. Aamiainen. Kultainen kierros –retki, keittolounas. Ma 26.12. Kevyt aamiainen, kuljetus lentoasemalle ja lento Helsinkiin klo 7.30-12.55.

• 22. – 26.12. (to-ma)

....................

995,-

Sis. reittilennot Helsingistä, majoitus Centerhotel Klöpp, lentokenttäkuljetukset, retkiohjelmaa suomenkielisen oppaan johdolla: kaupunkikiertoajelu sekä Kultainen kierros –retki (geysirit, Thingvellirin kansallispuisto, Gullfossin putoukset), aamiaiset/aamukahvi, 1 lounas, 1 keittolounas, jouluaaton illallinen.

Pääsiäinen Islannissa • 13. – 17.4. (to-ma) 1.150,..................................

PAIKKOJA RAJOITETUSTI – VARAA HETI! YHTEYSTIEDOT: Hanna Kallio puh. 010 321 2805 – suomeksi/på svenska Tutustu monipuoliseen OHJELMISTOOMME

www.matka-agentit.fi HELSINKI – JOENSUU – PORVOO – TURKU – Vapaa-ajan matkat 010 321 2800 –Varaa matkasi 24 H – www.matka-agentit.fi Puh. hinnat 8,28 snt/min (+alv 24%)


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Rajaesteiden poistaminen ratkoisi työelämän esteitä

Rajaesteiden poistaminen on yksi tärkeistä keinoista tukea työllisyyttä ja tasa-arvoista työelämää Pohjoismaissa. Asia käy ilmi Pohjoismaiden työministerien teettämässä selvityksessä, jonka toteutti Tanskan entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson. Yksi työntekoa hidastava rajaeste on se, että ammatilliset pätevyysvaatimukset ovat eri maissa erilaisia. Nielson toteutti selvityksen käymällä yli sata keskustelua Pohjolassa sekä Euroopan Unionin, YK:n työjärjestön ILO:n ja OECD:n edustajien kanssa. Työelämä Pohjolassa -raportti ja sen 14 uutta ideaa julkaistiin viime kesäkuussa. Aikaisemmin vastaavia strategiaselvityksiä on tehty turvallisuusja puolustuspolitiikasta (2009) sekä terveys­ alan yhteistyöstä (2014). Kaikissa Pohjoismaissa sekä itsehallintoalueilla toimiva Haloo Pohjola -neuvontapalvelu edistää työelämän liikkuvuutta Pohjolassa. Päämääränä on, että Pohjoismaiden asukkaiden olisi mahdollisimman helppo muuttaa töiden tai opintojen vuoksi Pohjoismaasta toiseen. – Monet raportissa esille tulleet asiat ovat sellaisia, joiden kanssa olemme työskennelleet jo pitkään. Toimivat yhteispohjoismaiset työmarkkinat ovat kaikkien etu myös tulevaisuudessa. EU-lainsäädäntö ja sen implementointi eivät ole helpottaneet

Työelämä Pohjolassa -raportti julkaistiin kesäkuussa 2016 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan linkistä http://norden.diva-portal.org

48

pohjoismaisia rajaesteitä, vaan päinvastoin osin jopa lisänneet niitä, sanoo rajaestekysymyksiin erikoistunut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Katri Kulmuni. Hänen mukaansa vapaan liikkuvuuden Pohjola on yksi pohjoismaisen yhteistyön perusarvoista.

Tasa-arvo huomioitava paremmin Työelämä Pohjolassa -raportti nostaa esiin myös muita työelämän haasteita, joista yksi on väestön ikääntyminen. Suomessa väestö ikääntyy kaikkein nopeimmin Euroopassa. Työurien pidentäminen onkin raportin mukaan välttämätöntä, jos pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli halutaan säilyttää. Tavoitteena on, että Pohjoismaiden työelämässä jaksettaisiin pidempään ja kaikille löytyisi sopivia töitä. Nielson korostaa raportissaan, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä etsiä työnte-

Magnus Fröderberg/norden.org

Pohjoismaiden työministereiden teettämässä selvityksessä ehdotetaan pakollista aikuis- ja täydennyskoulutusta kaikille Pohjoismaissa.

koa tukevia ratkaisuja. Yksi sellainen voisi olla pakollinen aikuis- ja täydennyskoulutus. Yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä työympäristöjen psykologiset tekijät voitaisiin huomioida paremmin. Raportti kiinnittää huomiota myös siihen, että maahanmuuttajien nopeaa siirtymistä työelämään on edistettävä. Maahanmuuttajien työllistämisessä kaikkien Pohjoismaiden tulee toimia yhteisten perusarvojensa mukaisesti. Myös tasa-arvon pitää toteutua paremmin työelämässä ja sitä koskevissa päätöksissä. Vaikka työmarkkinoiden rakenteet eri Pohjoismaissa ovatkin keskenään jossain määrin erilaiset, ovat työelämän normit, arvot ja monet työmuodot yhteneviä. Globaalilla tasolla tarkasteltuna on Pohjoismaissa yhä pienimmät tuloerot sekä muita maita kattavampi sosiaaliturva.  Teksti: Anna Välimaa, Haloo Pohjola


Avlägsnande av gränshinder skulle lösa hindren i arbetslivet I en utredning som de nordiska arbetsministrarna låtit göra föreslås det obligatorisk vuxenutbildning och fortbildning i alla de nordiska länderna. Avlägsnande av gränshinder är ett av de viktigaste sätten att främja sysselsättningen och ett jämlikt arbetsliv i Norden. Det framgår av en utredning som de nordiska arbetsministrarna låtit göra, som utfördes av Poul Nielson, tidigare dansk minister och EUkommissionär. Ett gränshinder som bromsar in sysselsättningen är att behörighetskraven för yrken skiljer sig åt i olika länder. Nielson genomförde utredningen genom att hålla över hundra samtal i Norden med representanter för både EU, FN:s fackorgan för arbetslivsfrågor ILO och OECD. Rappor-

ten Arbejdsliv i Norden och dess 14 nya idéer publicerades i juni. Motsvarande strategiska utredningar har gjorts tidigare inom säkerhets- och försvarspolitik (2009) samt samarbetet inom hälsovårdssektorn (2014). Informationstjänsten Hallå Norden, som är verksamt i alla de nordiska länderna och de självstyrande områdena, främjar rörlighet i arbetslivet i Norden. Målet är att det ska vara så enkelt som möjligt för invånarna i Norden att flytta från ett land till ett annat på grund av arbete eller studier. – Mycket av det som kommit fram i rapporten är sådant som vi har arbetat med sedan länge. En fungerande gemensam nordisk marknad ligger i allas intresse även i framtiden. EU-lagstiftningen och implementeringen av den har emellertid inte fått gränshindren mellan de nordiska länderna att minska, utan har tvärtom till och med gjort att de blivit fler, säger Katri Kulmuni, riksdagsledamot och medlem i Finlands

delegation i Nordiska rådet, som är specialiserad på gränshindersfrågor. Enligt henne är den fria rörlighetens Norden en av de grundläggande värderingarna i det nordiska samarbetet.

Jämställdheten bör lyftas fram tydligare Rapporten Arbejdsliv i Norden lyfter även fram andra utmaningar i arbetslivet, varav en är befolkningens åldrande. I Finland åldras befolkningen snabbast i Europa. Att förlänga arbetslivet är enligt rapporten oundvikligt, om man vill ha kvar den nordiska välfärdsmodellen. Målet är att man ska orka vara kvar längre i arbetslivet i de nordiska länderna och att alla ska hitta ett passande arbete. Nielson betonar i sin rapport att de nordiska länderna tillsammans bör leta efter lösningar som främjar arbete. En sådan lösning skulle kunna vara obligatorisk vuxenutbildning och fortbildning. Genom att harmonisera lagstiftningen kan man även ta större hänsyn till psykologiska faktorer i arbetsmiljön. Rapporten uppmärksammar också att man måste arbeta för att invandrare snabbt ska komma in i arbetslivet. I sysselsättningen av invandrare bör alla de nordiska länderna agera enligt de gemensamma grundläggande värderingarna. Även jämställdhet och beslut relaterade till det bör drivas på ett bättre sätt i arbetslivet. Även om strukturerna på arbetsmarknaden till viss del skiljer sig åt i de nordiska länderna är normerna, värderingarna och många av arbetsformerna i stort sett likadana. Sett ur ett globalt perspektiv är inkomstskillnaderna i de nordiska länderna fortfarande mindre och de sociala trygghetssystemen mer heltäckande än i andra länder.  Text: Anna Välimaa, Haloo Pohjola

Rapporten Arbejdsliv i Norden publicerades i juni 2016 och kan läsas i sin helhet på http://norden.diva-portal.org

49


Politiikka takaisin pohjoismaiseen yhteistyöhön Pohjoismaisen yhteistyön tuki on vaihdellut historiallisen kehityksen mukana. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen skandinavismi vaikutti vahvasti. Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:n jäseniksi vaikutti merkittävästi yhteistyön painopisteen siirtyessä Brysseliin. Nyt yhteistyön arvostus nousee taas.

Tilanteen muuttumiseen on monia syitä. Yksi on Euroopan kiristynyt sotilaspoliittinen tilanne. Toisekseen EU:sta piti tulla tällä vuosikymmenellä maailman kilpailukykyisin alue. Hanke ei kuitenkaan etene suunnitellusti. Euron kriisi, oikeammin Kreikka-kriisi, on pakottanut kansalaiset solidaarisuuteen. Iloa tuo se, että useimmissa menestys- ja hyvinvointilistauksissa kaikki Pohjoismaat ovat kymmenen parhaan joukossa. Olemme teknologisesti edistyneitä. Pidämme huolta ympäristöstämme ja vaikeuksissa olevista kansalaisistamme. Olemme onnistuneet hyvin korruption kitkemisessä. Pohjoismaissa valtioon luotetaan.

Norden 2.0 uudistushanke vireillä Kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa kovinkaan hyvin. Pohjoismaisessa yhteistyössä syntyy lausumia ja suosituksia – ja samalla rajaesteitä. Päätöksentekokoneisto pyörii ja luo hyviä verkostoja, mutta on jäljessä siitä, mitä jo yli 20 vuotta sitten saavutettiin. Pohjoismaista yhteistyötä on uudistettu ja Pohjoismaiden neuvostossa on tehty reformi. Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmassa Norden 1.0 on listattu 39 uudistustoimea. Nämä ovat kuitenkin olleet hallinnollisia uudistuksia. Nyt ministerineuvostossa on valmistelussa uudistushanke Norden 2.0. Sitä valmistelee pääsihteeri Dagfinn Høybråten suomalaisen ministerineuvoston puheenjohtajan Anne Bernerin vahvan käden alla. Työtä ovat olleet avittamassa jäsenmaiden

50

Kimmo Sasi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 2011.

korkeat edustajat. Lopputulos toivottavasti elävöittää pohjoismaista yhteistyötä.

Yhtenäisempi lainsäädäntö kaikkien etu Kaiken ydin pohjoismaisessa yhteistyössä on visio. Haluammeko olla integraatiossa pidemmällä kuin EU, vai kuljemmeko vain sen vanavedessä? Tavoitteeksi pitäisi asettaa, että Pohjoismaat ovat koko Euroopan yhtenäisin alue – paljon pidemmällä kuin EU. Toinen ydin on pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö. Vielä 1960-luvulla esimerkiksi osakeyhtiölainsäädäntö pyrittiin Pohjoismaissa mahdollisimman pitkälle harmonisoimaan. Näin ei enää tapahtunut 1990-luvulla. Hyvä pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön perinne pitäisi palauttaa. Kaikissa Pohjoismaissa pitäisi tehdä hallituksen lainsäädäntöehdotuksissa vertailu muihin Pohjoismaihin. Samalla tulisi perustella, miksi toisessa Pohjoismaassa hyväksyttyä ratkaisua ei oteta käyttöön. Myös mahdolliset rajaesteet tulisi huomioida. Tärkeätä olisi kartoittaa ne yhteiskunnan alueet, jotka hyötyisivät yhtenäisestä pohjoismaisesta lainsäädännöstä. On selvää, että Pohjoismaiden kilpailukyky vahvistuisi, jos esimerkiksi yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi mahdollisimman yhdenmukainen kaikissa Pohjoismaissa. Perhelainsäädännön yhtenäisyys ei

sekään olisi haitaksi. On paljon helpompaa suunnitella omaa elämäänsä, jos tietää, että Pohjoismaiden välillä ei ole merkittäviä lainsäädännöllisiä eroja. On toki myönnettävä, että vaikka pohjoismaiset perusnäkemykset moraalisissa kysymyksissä ovat lähtökohtaisesti yhtenäisiä, on niissä myös eroja. Normien yhtenäistämisen tarvetta on myös rakennusalalla. Ylisääntelyä pitäisi purkaa ja yhtenäistää jäljelle jäävät standardit. Se toki lisäisi kilpailua ja kotimaisen rakennusteollisuuden haasteita, mutta kuluttaja hyötyisi.

Direktiivejä sovellettava yhdenmukaisesti Olisi hyvin todennäköistä, että pohjoismainen lainsäädäntöratkaisu olisi myöhemmin vahvassa asemassa mahdollista EU-lainsäädäntöä luotaessa. Suurimmat mahdollisuudet ovat yhteisissä digitaalisen yhteiskunnan säännöissä. Yhteinen NMT-standardi loi aikoinaan perustan Nokian ja Ericssonin nousulle. Uuden teknologian kehittämisessä tarvitaan riittävän suuret ja kehittyneet markkinat, ja Pohjoismaat voisivat olla tulevaisuuden teknologian laboratorio. Kun EU hyväksyy direktiivejä, sallitaan niiden soveltamisessa useita vaihtoehtoja. Kun direktiivit pannaan toimeen eri tavoin eri Pohjoismaissa, syntyy rajaesteitä. Siksi


olisinkin aivan välttämätöntä, että direktiivien täytäntöönpanosta neuvoteltaisiin Pohjoismaiden kesken ja pyrittäisiin varmistamaan mahdollisimman yhdenmukainen soveltaminen. Tätä ennen toki pitää olla yhteinen käsitys siitä, pyritäänkö kullakin toimialalla maksimi- vai minimisääntelyyn. Lainsäädäntöyhteistyöllä on myös rajoitteensa. Yhteispohjoismaista lainsäädäntöä ei voida tehdä siellä, missä EU:lla on yksinomainen lainsäädäntökompetenssi. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, ettei pohjoismainen lainsäädäntö syrji muita EU-kansalaisia. Toisaalta Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksissa on tunnustettu pohjoismaisen yhteistyön merkitys.

Yhteistyö kaipaa joustavuutta Tänä päivänä pohjoismaisessa yhteistyössä pyritään välttämään ristiriitoja. Tämä merkitsee sitä, että asiat etenevät pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. On kuitenkin tärkeää, että esille uskalletaan ottaa myös vaikeita kysymyksiä. Tärkeää olisi myös, että vaikka valmistelussa ei olisi saavutettu yksimielisyyttä, vietäisiin asioita kuitenkin eteenpäin. Pitäisi hyväksyä myös tilanteet, joissa jotkut maat hyväksyvät yhteisiä sääntöjä ja muut eivät niitä vastusta. Näille muille pitäisi samalla varata mahdollisuus ottaa muiden jo hyväksymät säännöt käyttöön myöhemmin. Toiminnan oikea-aikaisuus on tärkeää. Esimerkki epäonnistumisesta on, etteivät Pohjoismaat pakolaiskriisin yhteydessä kyenneet tiiviiseen ja johdonmukaiseen yhteistoimintaan. Yksittäisen ongelman kaatuessa päälle asiaa ei tulisi siirtää ministerineuvoston tavanomaisten asioiden joukkoon. Sen sijaan pitäisi voida perustaa Ad hoc -ministerineuvostoja, jotka keskittyisivät yksittäisen ongelman ratkaisemiseen, ja jossa istuisivat vastuulliset ministerit kustakin maasta. Asian ratkettua Ad hoc -ministerineuvosto lakkautettaisiin. Toimintatapoja voidaan kehittää, mutta tärkeintä on, että politiikka palaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Nyt pitäisi käydä kansalaiskeskustelu ja sen jälkeen tehdä päätökset siitä, millä aloilla me Pohjoismaat haluamme olla yhtenäisempiä ja edistyneempiä kuin muu Eurooppa.  Teksti: Kimmo Sasi Kirjoittaja on Suomen korkea edustaja Pohjoismaiden ministerineuvoston Norden 2.0 työssä Kuva: Johannes Jansson/norden.org

Pohjoismaiset verkostot kokoaa pohjoismaiset toimijat ympäri Pohjolan Harvoin tulee ajatelleeksi, miten monia pohjoismaista yhteistyötä tavalla tai toisella tekeviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita oikeastaan onkaan olemassa. Lista eri organisaatioista, yhdistyksistä ja instituutioista on lähes loputon. Eri toimijoiden merestä voikin olla vaikea löytää etsimäänsä. Tämän ongelman Pohjoismaiset verkostot/Nordiska Nätverk haluaa ratkaista. Portaali helpottaa uusien pohjoismaisten yhteistyökumppanien löytämistä. Tavoitteena on saattaa yhteen kansalaisyhteiskunnan ja virallisen sektorin toimijat sekä vahvistaa niiden välisiä suhteita.

Lisää kontakteja ja mahdollisuuksia Pohjoismaiset verkostot -portaalin perusti vuonna 2013 Norden-yhdistysten liitto (NYL) Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Tänä vuonna Ruotsin Norden-yhdistys ottaa vetovastuun projektista. Sivustolla voi rekisteröidä organisaationsa, instituutionsa tai yhdistyksensä ja löytää toisia pohjoismaisia toimijoita ympäri Pohjolan. Sekä rekisteröidyt että rekisteröimättömät toimijat on listattu. Portaali onkin helppo tapa saada lisänäkyvyyttä omalle organisaatiolleen sekä löytää uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita. Jotta portaali saavuttaisi tavoitteensa, toivotaan mahdollisimman monen kansalaisyhteiskunnan toimijan rekisteröivän itsensä palveluun. Nyt siis pikapikaa osoitteeseen www.pohjoismaisetverkostot.org tai www.nordiskenet.org  P-N

Nordiska Nätverk samlar ihop nordiska aktörer runtom Norden Man kommer sällan att tänka på hur många aktörer det egentligen finns på det nordiska fältet. Listan över olika organisationer, föreningar och institutioner är nästan oändlig. Det kan därför vara svårt att hitta det man letar efter. Detta problem vill Nordiska Nätverk lösa. Portalen gör det lättare att hitta nya nordiska samarbetspartners. Målsättningen är att föra samman organisationer och aktörer, som arbetar nordiskt, med varandra samt skapa en starkare länk mellan det officiella nordiska samarbetet och organisationerna.

Mera kontakter och möjligheter Portalen Nordiska Nätverk grundades 2013 av Föreningarna Nordens Förbund med stöd av Nordiska Ministerrådet. I 2016 tar Föreningen Norden Sverige över projektledningen. På sidan kan man registrera sin organisation, förening eller institution och hitta andra nordiska aktörer runtom Norden. På sidan finns det en lista både över aktörer som har registrerat sig och över aktörer som inte ännu har gjort det. Portalen är ett lätt sätt att få mera synlighet åt sin egen organisation samt hitta nya kontakter och samarbetspartners. För att portalen skulle nå sin målsättning önskar man att så många medborgarorganisationer som möjligt skulle registrera sig själv på sidan. Så nu snabbt till sidan www.nordiskenet.org!  P-N

51


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä  aktuellt i distrikt och föreningar Àfram Ìsland - Àfram Norden!

Lahden perinteinen ystävyys­ kaupunkitapaaminen järjestettiin tällä kertaa Akureyrissä.

Vuosittainen viikon mittainen matka on tullut vuosikymmenten kuluessa perinteeksi. Se kokoaa yhteen nuoria, virkamiehiä ja poliitikkoja Lahden pohjoismaisista ystävyyskaupungeista Västeråsista, Akureyristä, Ålesundista ja Randersista. Lahden Pohjola-

Nordenia matkalla edustivat tällä kertaa puheenjohtaja Riitta Cederqvist ja sihteeri Pirjo Boman. Matkalla päästiin seuraamaan jalkapallon EM-kisojen Islanti–Englanti-peli Akurey­rissä torin isolta screeniltä kaatosateessa – tämä ei tunnelmaa kuitenkaan latistanut piirun vertaa. Yhteisissä keskusteluissa vertailtiin muun muassa eri kaupunkien pakolaistilanteita ja toimintatapoja, joilla pakolaiset parhaiten pääsevät kiinni pohjoismaiseen elämäntapaan. Keskusteluissa nousi esille muun muassa vapaaehtoisten rooli. Akureyrissä jokaisella pakolaisperheellä, joita on yhteensä kolme, on kuusi paikallista perhettä tukenaan arjen asioita ratkomassa. Viikon aikana nuoret valmistivat yhdessä esityksen, joka sai katsojat liikuttumaan. Viikko jäi varmasti osallistujalle mieleen yhtenä elämän parhaimmista kokemuksista. Ja varmasti myös elinikäisiä ystävyyssuhteita solmittiin: Att mötas är att växa!  Teksti: Riitta Cederqvist, Lahden Pohjola-Norden Kuva: Pirjo Boman, Lahden Pohjola-Norden

Viikinkiruokia ja muinaisia riimuja Päivi Toivola-Rekola, Marja-Liisa Asell, Johanna Nylund ja Hans Lönnqvist edustivat markkinoilla Pirkkalan Pohjola-Nordenia.

Pirkkalassa vietettiin kesällä ensimmäistä kertaa muinaismarkkinoita. Pirkkalan Pohjola-Norden oli heinäkuisena lauantaina mukana Pirkkalan Reipin museoalueella järjestetyillä muinaismarkkinoil-

52

la, jotka herättivät melkoista kiinnostusta Pirkkalassa ja sen ulkopuolella. Markkinat järjestettiin Tursiannotkon arkeologisten löytöjen innoittamana. Yhdistyksen osuutena oli selittää muinaisten riimujen laajempaa tulkintaa ja viikinkien muinaisia viisauksia sekä suomeksi että ruotsiksi. Pääasiassa talkoilla

järjestetty tapahtuma keräsi 3 200 kävijää, jotka saivat tutustua rautakautiseen elämään aurinkoisessa säässä. Vieraita ihastutti tapahtuman letkeä ja autenttinen tunnelma, joka syntyi markkinaväen muinaisvaatteiden kirjosta, savuavista nuotioista, Reipin kotieläinpihan maatiaiseläimistä, luonnon materiaaleista valmistetuista käsitöistä, viikinkiajan ruuista sekä taikuus- ja teatteriesityksistä. Markkinavieraita kiinnostivat myös arkeologien asiantuntijaluennot museon ladossa. Muinaismarkkinoista on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Vuonna 2017 markkinat järjestetään 15.–16. heinäkuuta.  Teksti: Hans Lönnqvist, Pirkkalan Pohjola-Norden Kuva: Ismo Ristiluoma


Membran osaamista täydentämässä Pirkanmaalla

Tampereella perehdyttiin kesällä jäsenrekisterin saloihin. Kauniina kesäisenä päivänä saapuivat Mari­ ka Lindström ja Linus Hielm-Dahlberg liittotoimistolta Tampereelle, jonne Pohjolan Taloon oli kokoontunut pirkanmaalaisia Pohjola-Nordenin jäseniä ja Membraohjelman käyttäjiä täydentämään osaamistaan. Järjestäjänä toimi Tampereen Pohjo-

la-Norden ry ja koulutukseen osallistui edustajia lisäksi muun muassa Pirkkalan, Lempäälän, Toijalan ja Ylöjärven paikallisyhdistyksistä. Iltapäivän aikana ehdittiin tutustua tarkemmin Membra-ohjelmaan sekä yhteisesti että henkilökohtaisen opastuksen ja osanottajien kysymysten kautta. Tiedonsaannin ja opastuksen ohella käytiin läpi ohjelman ajankohtaisia ja erilaisia käyttö-

mahdollisuuksia. Lisäksi keskusteltiin innokkaasti ohjelman hyödyistä yhdistyksille ja toiminnalle sekä siitä, mitä apua ohjelmasta voi olla yhteydenpidolle liiton ja paikallisyhdistysten välillä. Kiitokset Marikalle ja Linukselle koulutuksesta!  Teksti ja kuvat: Leena Lusa, Tampereen Pohjola-Norden

Laulu raikui pohjoismaisessa lauluillassa Tampereella laulettiin pohjoismaisia lauluja Mikko Alatalon johdolla. Aurinkoisena, lämpimänä heinäkuun iltana vietettiin Tampereella jo perinteeksi muodostunutta pohjoismaista lauluiltaa ravintola Telakan terassilla. Järjestäjänä toimi Tampereen Pohjola-Norden ry. Laulattajina toimivat Mikko Alatalo kitaroineen ja säestäjänä hanuristi Jammu Humalamäki. Iltaan osallistui myös muita pirkanmaalaisia Norden-yhdistysten edustajia Pirkkalasta ja Lempäälästä. Tampereen PohjolaNordenin edustaja Leena Lusa toi tervetulotoivotuksessaan esille Tampereen ja sen ystävyyskaupunkien Norrköpingin, Trondheimin, Odensen, Kopavogurin ja Klaksvikin kanssa hienosti toimivan yhteistyön, jonka aloittamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi täydet 70 vuotta. Tätä haluttiin myös juhlistaa illan aikana.

Innostunut osallistujajoukko lauloi läpi lähes koko monisivuisen, yhdistyksen kokoaman ja teettämän lauluvihon, Mikko Alatalon esittäessä vielä ylimääräisiä laulunumeroita ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja islanniksi. Tunnelma oli innostunut ja osan-

ottajat jäivät odottamaan ensi kesää ja uutta nordisk allsång -iltaa pohjoismaisten laulujen parissa.  Teksti ja kuva: Leena Lusa, Tampereen Pohjola-Norden

53


Nationaltheatret & Riksteatret, Norja

livinstones Kabinet, tanska

FoRtRolige samtaleR

the eiNsteiN oF sex

Legendaarisen Liv Ullmannin ohjaus Ingmar Bergman -klassikosta! Yksityisiä keskusteluja on kertomus Annasta, joka maksaa kovan hinnan tavoitellessaan totuudellista elämää. Se on kertomus rakkaudesta, uskollisuudesta, vapaudesta ja rohkeudesta. Kaikesta siitä mikä tuottaa meille samanaikaisesti suurimman onnen ja syvimmän epätoivon.

Musiikkiteatteria Tanskasta! Livingstones Kabinet ja queer-lauluryhmä Schwanzen Sängerknaben ylistävät rakkautta, vapautta ja moninaisuutta. Rohkean absurdi, syvän humaani ja mustaa huumoria uhkuva esitys perustuu Tohtori Magnus Hirschfeldin elämään ja tekoihin. Hirschfield ja hänen ryhmänsä tutkivat seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ja puolustivat yksilön vapautta olla oma itsensä 1900-luvun alusta aina toiseen maailmansotaan asti, jolloin natsit sulkivat heidän instituuttinsa Berliinissä.

Esityskieli norja, tekstitys suomeksi.

eN FoRestilliNg om RetteN til at elsKe deN (elleR dem) maN vil

Liv Ullmann är tillbaka i Skandinavien, nu som regissör med teaterversionen av Ingmar Bergmans Enskilda samtal – en text hon redan har filmatiserat med stor internationell framgång.

Esityskieli tanska, tekstitys suomeksi.

espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa to 27.10. klo 19, 28.10. klo 19 ja la 29.10. klo 15.

espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa to 13.10. klo 19, pe 14.10. klo 19 ja la 15.10. klo 15

HHHHH “Episk… en perle..” Politiken

muistathaN, että Pohjola-NoRdeNiN jäseNeNä saat aiNa 2 € aleNNuKseN PeRusliPuN hiNNasta!


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi

Uudet julisteet ovat saapuneet Syksyn tullen esimerkiksi luokkahuoneet kaipaavat piristystä. Tähän tarkoitukseen sopivat Pohjola-Nordenin uudet julisteet erinomaisesti. A3-kokoista julistetta löytyy sekä valkoisella että sinisellä pohjalla. Ne ovat ilmaisia sekä PohjolaNordenin jäsenille että muille tilaajille. Tilaa osoitteessa www.pohjola-norden.fi

De nya affischerna är här På hösten behövs ofta lite uppfriskning i t ex klassrummen. Pohjola-Nordens nya affischer är som gjorda för det. Affischer i A3-storlek finns med både vit och blå bakgrund och de är gratis för både medlemmar och icke-medlemmar. Beställ på www.pohjola-norden.fi

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor

Esitteitä/Broschyrer Julisteita /Affischer

Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial


Pohjola-Norden 3 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you