Page 1

PN 3/2015

POHJOLA-NORDEN

Gammalt och nytt möts på Fanø

Tornionlaakso – Arkipäivää kaksoiskaupungissa 4 Danmarks val var Helle Thorning-Schmidts tärningsspel 18

Ministeri Anne Berner: yhteistyö tarvitsee konkreettisia onnistumisia 28 Kuluta vastuullisesti 46


sisällys innehåll

PN

Jyrki Vesa / Media Road Service MRS Oy

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Michael Oksanen puh. / tfn 0400 795 235 michael.oksanen@ pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2015 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2015

Oluesta on tullut salonkikelpoinen ruokajuoma. Malmgårdin panimomestari Tuomas Markkula kertoo, että oluita maistellessa kannattaa olla ennakkoluuloton. Sivu 30

Pääkirjoitus / Ledare......................................................................................................................3 Tornionlaakso on maakunta kahdessa maassa/ Tornedalen är ett landskap i två länder......... 4 Ointresset för juridiskt samarbete är bisarrt.............................................................................. 9 Pohjoismaita tunnetuksi ympäri Suomen..................................................................................10 Täällä / Här är Stockholm............................................................................................................13 Täällä / Här är Köpenhamn..........................................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt..............................................................................................................16 Danmarks val var Thornings tärningsspel / Helle ei enää vallitse Tanskassa..........................18 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä . ..................................................................................21 Täällä / Här är Reykjavik..............................................................................................................23 Vain Suomea johtavat poliittiset virkamiehet........................................................................... 24 Jäsen esittelyssä: ”Pohjolassa on väljyyttä elää”......................................................................27 Ministeri Anne Berner: ”Pohjoismainen yhteistyö on yhteisten arvojen puolustamista”....... 28

4/2015 aineisto/material 4.11. ilmestyy/utkommer 3.12.

Oluen juhlaa Pohjolassa............................................................................................................. 30

Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång

Ruotsin politiikka on täynnä feministejä................................................................................... 36

Kansikuva / Omslagsbild Thomas Skjold / Visit Fanø

Ajankohtaista Nuorisoliitossa................................................................................................... 34 Täällä / Här är Oslo......................................................................................................................39 Gammalt och nytt möts på danska Fanø / Vanha ja uusi kohtaavat Tanskan Fanøllä............. 40

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto.

Joutsen edistää kestävää kehitystä........................................................................................... 46

Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Ilmastotaisto haastaa nuoret pelastamaan maapallon........................................................... 50

2

Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!.................................................................................. 48 Ruotsin kieltä, kulttuuria ja polkagrisoja...................................................................................52 Verkkopuoti / Nätboden..............................................................................................................55


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Nordiskt samarbete – en självklarhet?

Pohjoismainen yhteistyö – itsestäänselvyys?

Då jag som liten besökte mina släktingar i Sverige var det en stor upplevelse som planerades under hela vintern. Jag minns hur mina föräldrar berättade om att man inom Norden kan röra sig utan pass och att det är enkelt att flytta till Sverige. Samma frihet och samma möjligheter finns för många även idag. Men inser dagens ungdomar de möjligheter som finns för dem inom Norden? Att umgås och samarbeta inom Norden borde ju vara enkelt och en självklarhet men tyvärr är det inte alltid så. Jag träffade nyligen Nordiska ministerrådets generalsekreterare Dagfinn Høybråten och kunde konstatera att man även från Nordiska ministerrådets sida vill utveckla och förstärka nordiskt samarbete. Mycket handlar dock om lagstiftning som gör att det uppstår gränshinder som försvårar vardagen. Jag tror att man i varje medlemsland måste få en klar uttalad politisk vilja för att minska gränshinder och underlätta samarbete förrän vi kommer vidare. I detta jobb har föreningarna Norden en mycket viktig roll. Vi som förbund har en bred verksamhet och ett bra kontaktnät, tack vare all den verksamhet som görs i föreningarna runtom i Finland. Vi behöver hitta en gemensam strategi för att synliggöra verksamheten samtidigt som vi även bör kunna enas om en gemensam strategi och verksamhetsmodell. Via gemensamma ansträngningar och en uttalad gemensam vilja kan vi påverka och lägga tryck på dagens beslutsfattare. I år är det 30 års jubileum för Nordjobb och 50 års jubileum för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. I ungdomen har vi vår framtid samtidigt som ett gediget kunnande finns i den äldre delen av befolkningen. Pohjola-Norden kunde, som förbund, visa vägen för övriga förbund hur man kan förnya verksamheten och visa att ung som gammal kan verka och påverka tillsammans. Med minskade ekonomiska resurser måste vi utveckla verksamheten via den teknologi som finns tillgänglig och inse att det vi gör idag inte bara påverkar morgondagens resultat utan återspeglar sig många år framöver. Om en stund skall jag delta i ett möte i Stockholm. Jag lutar mig bakåt i stolen och trycker på koppla uppknappen, och så är jag på mötet. Och så är nordiskt samarbete igen en självklarhet.

Kun lapsena matkustin sukulaisteni luo Ruotsiin, oli matka suuri elämys, jota suunniteltiin koko talvi. Muistan myös, miten vanhempani kertoivat, että Pohjoismaissa voi liikkua ilman passia, ja että on aivan yksinkertaista muuttaa vaikkapa Ruotsiin asumaan. Sama vapaus ja samat mahdollisuudet ovat edelleen olemassa. Mutta näkevätkö nykynuoret Pohjoismaiden tarjoamia mahdollisuuksia? Yhteyksien muihin Pohjoismaihin pitäisi olla yksinkertaisia ja itsestäänselviä, mutta valitettavasti niin ei aina ole. Tapasin hiljattain Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin ja saatoin todeta, että myös ministerineuvosto haluaa kehittää ja vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Paljon on kuitenkin kiinni lainsäädännöstä, josta aiheutuu arkipäivää hankaloittavia rajaesteitä. Jotta pääsemme eteenpäin, täytyy rajaesteitä purkaa ja yhteistyötä helpottaa. Se taas edellyttää poliittista tahtoa jokaisessa Pohjoismaassa. Tässä työssä on Norden-yhdistyksillä erittäin tärkeä rooli. Meillä on liittona laajaa toimintaa ja hyvä yhteistyöverkosto – kiitos kaiken sen toiminnan, jota yhdistykset tekevät ympäri Suomen. Meidän tulee yhdessä löytää tapa tehdä toimintamme näkyväksi, samalla kun meidän tulee löytää yhteinen strategia ja toimintamalli. Yhteisin ponnistuksin ja yhteisellä tahdolla voimme vaikuttaa ja lisätä painetta päättäjien suuntaan. Nordjobb juhlii tänä vuonna 30- ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto 50-vuotisjuhlavuottaan. Nuorissa on tulevaisuutemme, samalla kun vanhemmalla väestöllä on arvokasta osaamista. Pohjola-Norden voisi liittona näyttää tietä muille siinä, miten uudistetaan toimintaa, ja miten nuoret ja vanhat voivat toimia ja vaikuttaa yhdessä. Taloudellisten resurssien pienentyessä meidän tulee kehittää toimintaamme saatavilla olevan teknologian avulla ja ymmärtää, että se mitä teemme tänään, ei vaikuta ainoastaan huomiseen vaan useita vuosia eteenpäin. Hetken päästä osallistun kokoukseen Tukholmassa. Nojaan taakse tuolilla, painan yhdistä-nappia ja olen kokouksessa. Ja pohjoismainen yhteistyö on jälleen itsestäänselvyys. 

3


Tornionlaakso on maakunta kahdessa maassa Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupungissa arkipäivää eletään molemmin puolin rajaa.

Kun Övertorneån kirjastonjohtaja Marita Mattsson-Barsk kuusi vuotta sitten siirtyi Haaparannan kirjastonjohtajan virkaan, ehdotti hän Tornion (Suomi) ja Haaparannan (Ruotsi) kirjastojen siirtämistä saman katon alle niin, että laitokset kuitenkin säilyisivät kuntiensa yksikköinä. Kirjastoja käytetään paljon yli rajan jo nyt. Tämän artikkelin kirjoittaja teki samaan aikaan – Mattsson-Barskin tietämättä – Tornion kaupungille aloitteen kaupunkien kulttuuritoimien sijoittamisesta toistensa

yhteyteen. Kasvotusten työskentely ja energioiden fyysinen kohtaaminen olisi voinut saada aikaan kuntalaisia hyödyttävää toimintaa kokouksia, sähköposteja ja puhelinneuvotteluja paremmin, vaikka yhteistyötä jo paljon olikin. Kaupungit eivät vielä tuolloin olleet valmiita näin ennakkoluulottomiin ratkaisuihin. Sen sijaan Tornionlaakson maakuntamuseo on parin viime vuoden aikana onnistunut yhdistämään alueen suomalaisen ja ruotsalaisen osan näyttely- ja opetus-

Mustaparta on Tornion ja Haaparannan yhteinen matkailun symboli.

Viktoriantori sijaitsee kahdessa maassa yhtä aikaa eri ajassa.

4


Haaparannan ja Tornion kylät ovat samannimisiä rajajoen molemmin puolin: Karunki-Karungi, Vojakkala-Vojakkala. Kuvassa Suomen Kukkolan kylän väki on lähdössä kylään Ruotsin Kukkolaan yli Tornionjoen eli Väylän.

toiminnassaan. Tornionlaakso on maakunta kahdessa maassa, ja lähes kaikki näissä kaupungeissa sijaitsee kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kuntaorganisaatiot sijaitsevat kahdessa maassa, ja parhaiksi toimintatavoiksi ovat osoittautuneet yhteistyösopimukset, joita on usealla eri sektorilla. Yhteistyö onnistuu, vaikka maiden lait poikkeavat osittain toisistaan, eikä niitä laatiessa ole ajateltu, että tietyillä alueilla kansallisvaltioiden rajojen ylittäminen on välttämätöntä arkipäivää.

Viktoriantorista alueen vetonaula 1990-luvulta näihin päiviin asti Tornionlaaksossa on keskitytty uuden, yhteisen keskustan luomiseen. Kaupungit on rakennettu fyysisesti yhteen. Keskeisessä roolissa ovat olleet Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ja Haaparannan suunnittelupäällikkö Göran Wigren. Heidän mottonsa on auttanut yli muutosvastaisuuden ja usean eteen tulleen kaavoitusongelman: – Tärkeämpää kuin kumpaan kaupunkiin jokin yksittäinen toiminto sijoittuu, on että se tulee TornioHaparandaan. Strategisesti keskeisistä rakennuksista puuttuu enää yksi: Tornion puolella sijait-

sevan Rajalla På Gränsen -kauppakeskuksen vastinkappaleeksi suunnitellun Barents Centerin tontti on edelleen tyhjä. Projektin eteneminen on haaparantalaisia ja torniolaisia eniten puhuttava päivittäinen aihe, kun he kohtaavat yhteisellä Viktoriantorilla. Torilla, joka sijaitsee kahdessa kaupungissa ja maassa sekä kahdella aikavyöhykkeellä, ollaan aloittamassa kansainvälinen kauppatoritoiminta siihen liittyvine kulttuuri- ja matkailutuotteineen. Viktoriantorista kehitetään merkittävää matkailutuotetta ja -kohdetta.

Elanto molemmilta puolilta rajaa Kaksoiskaupunkien kehittämisessä vastaan tulee paljon muun muassa byrokraattisia haasteita. Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalon mukaan ihannetilanne olisi, jos kehitetyt kunnalliset yhteistoiminnot saataisiin kaikki saman katon alle. – Vanhat rakennukset pois ja uudet, palveluja varten suunnitellut tilalle. Helppoa tämä ei ole, mutta tätä kohti ponnistelemme. Yksityisen sektorin yhteistyö on Kangastalon mukaan keskeistä. Sen organisoituminen yhdessä kulttuuripalvelujen kanssa yli

rajan vahvistaisi entisestään TornioHaparandan asemaa pohjoisena kaupan keskuksena. Tämän tukemiseksi kaupungit tekevät kaikkensa, Kangastalo toteaa. Tornionlaakson alueella onkin yrityksiä, jotka toimivat molemmissa kaupungeissa. Yksi sellainen on Corrotech Oy. Yrittäjä Tapio Herajärven mukaan yritys saavuttaa sillä tavoin helpommin molempien maiden asiakkaat. – Molemmissa kaupungeissa on etunsa ja haittansa. Ruotsissa hahmotetaan selkeämmin, kuinka yhteinen päämäärä saavutetaan. Työntekijät, verottaja, yrittäjät ja koko yhteiskunta tietävät, että on soudettava samaan suuntaan. Suomessa taas säännöt ovat selkeämmät. Ruotsalaiset työntekijät ihmettelevätkin, kuinka Suomessa työehtosopimus voi olla puolta paksumpi ja turvataanko työntekijän asema näin paremmin.

Rajan luonne kevenemässä Teknisistä haasteista huolimatta elämänsä voi vaivattomasti sijoittaa molemmille puolille rajaa, kertoo Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo. – Lapsilla voi olla ystäviä molemmin

5


puolin, ja käytännön asiat ovat aina ratkaistavissa. Suurimmat esteet ovat ennakkoluulot ja kielitaidottomuus, ja niitä on molempia mahdollista työstää. Torniolainen kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen Katri Kulmuni toteaa, että raja on ihmisten 200 vuotta sitten luoma. Kielikoulun kasvattina hän tietää, että Tornionlaakso on edelleen kokonainen kulttuurialue. Raja on mahdollisuus nyt, kun rajan luonne on kevenemässä. Päivi Koivupalo, Suomalais-ruotsalaisen kansankorkeakoulun rehtori Birgitta

Tamminen, Lapin yrittäjien Martti Kankaanranta ja tämän artikkelin kirjoittaja järjestävät syksyn aikana pitkän iltapäivän, jossa suomalaisten ja ruotsalaisten ennakkoluulot nostetaan sketsimäisesti esiin ja katsotaan, miten ne kestävät huumorin voiman. Tarkemmat tiedot tapahtumasta julkaistaan sivulla www.rajaneuvonta.net. Tervetuloa!  Teksti: Hannu Alatalo Kuvat: Anita Lundström ja Johanna Salmi

Tornion ja Haaparannan yhteistyösopimukset: •• 1960 torniolaiset saivat virallisen luvan käyttää Haaparannan uimahallia, nyt tilanne on vastavuoroinen. •• 1970 sopimus yhteisestä jätevesien puhdistuksesta (yhteinen laitos Haaparannalla) •• 1980 kaatopaikkasopimus (yhteinen kaatopaikka Torniossa) •• 1978 kouluyhteistyön aloitus •• 1987 kuntien yhteistyöorganisaatio Provinssi (virallisesti Provincia Bothniensis) •• 1989 yhteinen peruskoulu Kielikoulu aloitti toimintansa •• 1989 kuntien yhteistyö vakinaistettiin •• 1993 palo-, ambulanssi- ja kaukolämpösopimukset •• 1998 kaupunkien matkailutoimistot muuttivat saman katon alle •• 2008 yhteinen jääpallokenttä •• 2013 suomalaisesta Tornionlaakson maakuntamuseosta tuli nimensä mukaisesti yhteinen yli rajan, kun vanhan museorakennuksen korjaus valmistui. •• 2014 Tornion ja Haaparannan linja-autoasemat siirtyivät saman katon alle, jolloin syntyi uusi Matkakeskus. •• 2015 uusi yhteistyötä koskeva pääsopimus •• poliisien yhteispartioinnit

Yhteisessä Uudenvuoden vastaanottajaisjuhlassa ilotulitus saadaan kokea kahdesti tunnin välein. Tornionlaaksossa uudenvuoden viettoa markkinoidaan nimellä We do it twice.

6

Torniolaiset ja haaparantalaiset syövät paljon puolukoita. He eivät ole lainkaan ”syyriä” eli happamia, vaan tornionlaaksolaisen vieraanvaraisia.


Kimmo Sulila, kyrkoherden i Haparanda, höll sin predikan på områdets alla tre språk: meän kieli, svenska och finska.

Tornedalen är ett landskap i två länder I Torneås och Haparandas dubbelstad lever man vardagen på båda sidorna om gränsen. Då Övertorneås bibliotekschef Marita Mattsson-Barsk för sex år sedan tog över Haparandas bibliotekschefs post, föreslog hon att Torneås (Finland) och Haparandas (Sverige) bibliotek skulle flyttas in under samma tak. Anläggningarna skulle ha blivit kvar som kommunernas enheter. Biblioteken används mycket över gränserna redan nu. Skribenten av denna artikel gjorde samtidigt – utan att bibliotekschefen visste om det – ett initiativ till Torneå stad om att placera städernas kulturverksamhet i kontakt med varandra. Att jobba ansikte mot ansikte och ha fysiska möten av energier kunde ha åstadkommit verksamhet som vore av mer nytta för kommuninvånarna än möten, e-post och telefonkonferenser, trots att det redan fanns mycket samarbete. Städerna var då inte ännu färdiga för så fördomsfria lösningar. Däremot har Tornedalens Museum under de senaste åren lyckats sammansätta områdets finska och svenska del i sin utställnings- och utlärningsverksamhet. Tornedalen är ett landskap i två land, och nästan allting i dessa städer ligger på en kilometers avstånd. Kommunorganisationerna är belägna i två länder och det bästa förfaringssättet har visat sig vara samarbetsavtal, som finns inom flera sektorer. Samarbetet fungerar, fast ländernas lagar till en del skiljer sig från varandra, och då man stiftat dem har man

Prinsessan Victoria deltog i gränsens 200-årsjubileum med sina föräldrar. Viktoriatorget i TornioHaparanda är döpt efter kronprinsessan.

inte funderat på att det på vissa områden är nödvändigt att i vardagen ta sig över landsgränserna.

Viktoriatorget blir områdets attraktion Från 1990-talet till dessa dagar har man i Tornedalen koncentrerat sig på att skapa ett nytt, gemensamt centrum. Städerna är fysiskt sammanbyggda. Tornedalens stadsarkitekt är Jarmo Lokio och Haparandas planeringschef Göran Wigren har haft en central roll. Deras motto har hjälpt för att kom-

ma över förändringsfientligheten och flera stadsplaneringsproblem som kommit emot: – Viktigare än i vilkendera stad någon enskild verksamhet befinner sig, är att den kommer till TorneåHaparanda. Av de strategiskt centrala byggnaderna fattas det endast en: Barents Centrets tomt, som är tänkt som motpart till Rajalla På Gränsen -köpcentret på Torneås sida, står ännu tom. Projektets framskridande är det mest omtalade ämnet bland Haparandaborna och Torneå-borna, då de träffas på

7


det gemensamma Viktoriatorget. På torget, som befinner sig i två städer och i två länder samt i två tidszoner, håller man på att börja med internationell salutorgsverksamhet med alla kultur- och reseprodukter som hör därtill. Viktoriatorget skall utvecklas till ett framstående resemål.

Näring på båda sidor om gränsen Dubbelstadens utveckling möter många bland annat byråkratiska utmaningar. Enligt Torneås utvecklingsledare Sampo Kangastalo, skulle en idealsituation vara, att de utvecklade kommunala gemensamma verksamheterna skulle vara under ett tak. – Ner med de gamla byggnaderna och upp med nya serviceinriktat planerade byggnader istället. Detta är inte lätt i verkligheten, men mot detta strävar vi. Samarbetet på den privata sektorn är enligt Kangastalo centralt. Att organisera det tillsammans med kulturverksamheten över gränsen skulle ytterligare förstärka TorneåHaparandas plats som ett nordligt centrum för handeln. Städerna gör allt för att stöda detta, konstaterar Kangastalo. I Tornedalens område finns också företag som verkar i båda städerna. En av dem är Corrotech Ab. Enligt företagaren Tapio Herajärvi når företaget på det sätt lättare båda ländernas kunder. – I båda städerna finns det fördelar och nackdelar. I Sverige ser man klarare hur det gemensamma målet kommer att nås. Arbetarna, skattemyndigheterna, företagarna och hela samhället vet att man måste ro åt samma håll. I Finland är reglerna å andra sidan klarare. Svenska arbetare undrar också hur Finlands kollektivavtal kan vara dubbelt tjockare och ifall arbetarens rättigheter tryggats bättre då.

Gränsens karaktär lättar Oberoende av tekniska utmaningar kan man problemfritt leva sitt liv på båda sidor om gränsen, berättar Nordkalottens Gränsrådgivnings koordinator Päivi Koivupalo. – Barn kan ha vänner på båda sidorna om gränsen och praktiska saker kan alltid lösas. De största hindren är fördomar och brist på språkkunskap, och de går båda att förbättra. Riksdagsledamoten från Torneå och Nordiska rådets medlem Katri Kulmuni konstaterar att gränsen är skapad av människor för 200 år sedan. Som tidigare elev i språkskolan vet hon att Tornedalen fortfarande är ett helt kulturområde. Gränsen är

Text: Hannu Alatalo Bilder: Anita Lundström och Johanna Salmi Översättning: Linus Hielm-Dahlberg

Torneås och Haparandas samarbetsavtal: •• 1960 Torneåborna fick officiell rätt att använda Haparandas simhall, nu är situationen motsatt. •• 1970 avtal om gemensam rengöring av avfallsvatten (gemensam anstalt i Haparanda) •• 1980 soptippsavtal (gemensam plats i Torneå) •• 1978 skolsamarbetets början •• 1987 kommunernas samarbetsorganisation Provinssi (officiellt Provincia Bothniensis) •• 1989 gemensamma grundskolan Språkskolan började •• 1989 kommunernas samarbete fastlogs permanent •• 1993 brand-, ambulans-, och fjärrvärmeavtal •• 1998 städernas resekontor flyttade under samma tak. •• 2008 gemensam isbollsplan •• 2013 det finska Tornedalens museum blev enligt sitt namn gemensam över gränsen, då den gamla museibyggnadens reparation blev klar. •• 2014 Torneås och Haparandas buss-stationer flyttades under samma tak, ett nytt Matkakeskus föddes. •• 2015 ett nytt huvudavtal gällande samarbete •• polisens gemensamma patrulleringar

”Hanhikari skidspår i Haparanda är som Drottningsgatan, full med finländare.”

8

nu en möjlighet, då dess karaktär blir lättare. Päivi Koivupalo, Finsk-svenska folkhögskolans rektor Birgitta Tamminen, Lapplands företagares Martti Kankaanranta och denna artikels skribent, ordnar under hösten en hel eftermiddag program, där finländarnas och svenskarnas fördomar lyfts fram i sketch-form, och för att se hur de klarar humorns kraft. Noggrannare information om evenemanget publiceras på sidan www.rajanauvonta.net. Välkomna! 


Ointresset för juridiskt samarbete är bisarrt Den 23 mars 1962 undertecknades i Helsingfors ett ambitiöst avtal som blev det officiella nordiska samarbetets hörnsten. Avtalet uppfordrar blad annat till intensivt samarbete inom området juridik. Men hur uppfylls avtalet nu, över 50 år senare? År 1962 kulminerade ett långvarigt samarbete mellan de nordiska länderna när Helsingforsavtalet undertecknades den 23 mars. Än idag firas dagen som ”Nordens dag”. De tidigare årtiondena hade varit en framgångsmarsch för det nordiska samarbetet: bland annat stiftades Nordiska rådet 1952, passfriheten 1953 och den gemensamma arbetsmarknaden 1954. Även på juridikens område gjordes alla de centrala civilrättsliga enhetslagarna redan före 1962, skriver Thomas Wilhelmsson, juris doktor och senare rektor och kansler för Helsingfors universitet, år 2003 i Festskrift till Edward Andersson. Men varför blev det stopp efter det?

”Man har inte ens strävat” Artikel 4 i Helsingforsavtalet uttalar att ”de fördragsslutande parterna skola fortsätta lagsamarbetet i syfte att uppnå största möjliga överensstämmelse på privaträttens område”. Enligt Wilhelmsson har denna paragraf dock inte följts – och det förefaller som att man inte ens har strävat efter att göra. Ett skäl till att det inte har funnits motivation att sträva efter en enhetlig nordisk lagstiftning är det som Wilhelmsson kallar för ”medialisering” av samhället. I en globaliserad värld krävs det snabba åtgärder till akuta problem och det finns inte längre intresse för ett långvarigt arbete med systemhelheter. Wilhelmsson konstaterar att förutsätt-

ningar för ett omfattande juridiskt samarbete har ändrats fullständigt jämfört med början av 1900-talet då akademiska jurister i lugn och ro fick pyssla med lagstiftningen. Vill man fortfarande uppfylla Helsingforsavtalets krav förutsätter det en genuin politisk vilja som dock idag tycks riktas någon helt annanstans än mot det nordiska samarbetet.

Olikheter hindrar tillväxt Man skulle ändå kunna tro att vårt globaliserade samhälle skulle ha bruk för mer internationellt samarbete. Att utvecklingen går i motsatt riktning är paradoxalt. Wilhelmsson ger försäkringsbranschen som exempel: sedan 1920-talet var försäkringslagstiftningen nästan identisk i de nordiska länderna, men idag har alla länder sin egen lagstiftning som inte är lik grannländernas – trots att försäkringsföretagen i Norden allt mer fusionerar över gränserna. Olikheter i lagstiftningen förorsakar gränshinder mellan de nordiska länderna som hindrar både mobilitet och ekonomisk tillväxt. Denna typ av gränshinder, som endast beror på att man inte har lust till att harmonisera lagar, är de mest bisarra hinder för ekonomisk tillväxt och skulle lätt kunna avskaffas – om man ville.

Projekt kring gränshinder De som nu tänker ta tjuren vid hornen med bättre koordinering av lagstiftningen är Gränshinderrådet och Nordiska ministerrådets gränshindersekretariat. Det finns flera planerade projekt för åren 2015–2016 som till exempel handlar om att öka samarbetet i implementeringen av EU-direktiv samt att genomgå de redan existerande nordiska avtalen. Syftet är att få de nordiska länderna att ta varandras lagstiftning i betraktande redan i förberedningsfasen. Ett ökat juridiskt samarbete skulle gynna hela Norden, men tiden kommer att visa om det finns tillräckligt med genuin politisk vilja bland de nationella beslutsfattarna.  Text: Kalle Keijonen Bild: Eivind Sætre/norden.org

9


Pohjoismaita tunnetuksi ympäri Suomen

Susanna Puisto

Emma Keskinen

Pohjola-Nordenilla on Helsingin henkilökunnan lisäksi alueellisia toiminnanjohtajia. Tällä kertaa esittelyssä ovat Jyväskylä, Rovaniemi ja Vaasa.

Maija Keskinen, Jyväskylä Työskentelen toiminnanjohtajana PohjolaNordenin Keski-Suomen piiritoimistossa Jyväskylässä. Toimistomme on samalla myös niin sanottu Pohjoismainen tiedotustoimisto, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston alueellinen tiedotuspiste sekä Ruotsin konsulaatti, joka kuuluu Ruotsin suurlähetystön alaisuuteen. Työtehtäväni ovat hyvin vaihtelevia. Tällä hetkellä uudistan toimistomme netti-

sivuja ja valmistelen muutamaa tapahtumaa syksylle – teen paljon yhteistyötä eri tahojen ja muiden yhdistysten sekä koulujen kanssa. Tykkään pohjoismaisista kielistä ja seuraan pohjoismaista elokuva-alaa aktiivisesti. Tällä hetkellä odottelen kovasti Siltasarjan syyskuussa alkavan 3.tuotantokauden alkamista. 

Ari Mäkitulkkila

Kirsi Lantto, Rovaniemi

10

Toimin Lapin piirin toiminnanjohtajana ja Pohjois-Suomen alueen työntekijänä. Alueemme erilaisten ja AH! niin aktiivisten paikallisyhdistysten palvelemisen lisäksi erikoisuutenamme on Pohjoiskalotin alueen yhteistyö. Teen tiivistä yhteistyötä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan Norden-yhdistysten kans­ sa. Tästä paras esimerkki on joka toinen vuosi järjestettävä Pohjoiskalottikonferenssi. Lapin piiri on myös hyvä yhteistyökumppani useille eri toimijoille ulkopuolisilla rahoituksilla toimivissa Pohjoismaisissa projekteissa. Olen aivan koukussa Silta-sarjaan, ja Lilyhammer oli aivan loistava sarja myöskin. 

Anne-Maj Salin, Vaasa Pohjola-Nordens kontor i Vasa är samtidigt Nordiskt informationskontor och distriktskansli. Som verksamhetsledare ansvarar jag för distriktets verksamhet, ekonomi och styrelsens verksamhet. Eftersom jag är ny – började i vår – gör jag nu allt för första gången och möter hela tiden nya uppgifter och möjligheter. Jag har främst hunnit sköta administrativa saker men även fått fortsätta och påbörja samarbetsprojekt, delta och vara med om att arrangera seminarier, föreläsningar, infotillfällen. Att vara delaktig, att förmedla information och sprida positivt tankesätt om Norden – för det vill jag jobba. Samarbete med distriktets medlemmar och föreningar, med aktörer inom kultur, studie – och näringsliv vill jag gärna satsa på. Och jobba speciellt för och med ungdomar. 


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Keski-Suomen Piiri / Mellersta Finlands distrikt Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Österbottens distrikt / Pohjanmaan piiri Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne-Maj Salin

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Pohjola-Norden betalar portot

Ruotsalaiskirjailijan päiväkirjat tuovat toisen maailmansodan lukijan iholle.

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Astrid Lindgren suri sotaa Pohjolassa Pohjola-Norden

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Ruotsin 1900-luvun kenties merkittävin kirjailija Astrid Lindgren (1907–2002) piti toisen maailmansodan ajan päivä- ja leikekirjaa, johon hän kirjasi tunnollisesti maailmanpolitiikan tapahtumia mutta myös perhe-elämäänsä. Päiväkirjat on nyt julkaistu Ruotsissa lyhentämättömänä, Karin-tyttären puhtaaksikirjoittamana laitoksena. Suomeksi teos ilmestyy myöhemmin WSOY:n kustantamana. Päiväkirjoja kirjoittaessaan Lindgren ei ollut vielä kirjailija, saati kuuluisa. On silti selvää, ettei kyseessä ollut aivan tavanomainen konttoriapulainen. Päiväkirjoja on pidetty tavattoman huolella ja kirjoitettu mukaansatempaavasti, vaikkei niitä ollut tarkoitettu julkaistavaksi. Kiinnostavuutta lisää Lindgren itse: tuleva kirjailija kertoo sodan lisäksi välillä vaikeastakin arjestaan perheen kanssa ja kuvailee ensimmäisen Peppi Pitkätossun kirjoittamista. Lindgren havainnoi sotatapahtumia ulkopuolisen silmin, mutta eläytyy erityisesti Pohjoismaiden kohtaloihin. Päiväkirjoissa seurataan tarkkaan Suomen talvi- ja jatkosotia sekä Norjaa ja Tanskaa natsimiehityksen ikeen alla.

Sensuurityö tuo näkökulmaa Erityisen lisän päiväkirjoihin tuo työ tiedustelupalvelussa. Pian sodan alettua Lindgren määrättiin ”salaiseen tehtävään” valvomaan ulkomaista kirjeliikennettä mahdollisten sotasalaisuuksien varalta. Työ oli niin salaista, ettei hän saanut kertoa siitä omille lapsilleenkaan. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – Lindgren uskoutuu kirjeiden sisällöstä päiväkirjoilleen. Mukaan on liimattu myös kopioita kirjeistä. Kirjeet tuovat järkyttävällä tavalla ilmi aitoja kokemuksia muun muassa keskitysleireille vietävien juutalaisten sukulaisilta, sodan runnomasta Suomesta sekä miehitetyistä Norjasta ja Tanskasta. Tavallisten ihmisten kirjeet tuovat sota-ajan lukijan iholle.

Yltäkylläinen Ruotsi

12

&

Kirjeitä lukuun ottamatta Lindgrenin ainoat tietolähteet ovat sanomalehdet. Siksikin on hätkähdyttävää, miten tarkkaan hän raportoi sodan julmuuksista. Holokaustin murhien järjestelmällisyydestä ei kuitenkaan ole vielä aavistusta, sillä Lindgren kertoo vain, että juutalaisia viedään ”kauheisiin oloihin”. Myös kotimaan onnekas asema pohdituttaa. Ruotsissakin ruoka on kortilla, mutta nälkää näkeviin sotamaihin verrattuna Lindgrenit elävät yltäkylläisyydessä. Molemmat maailmansodat kokeneen Lindgrenin vahva myötäeläminen on varmasti vaikuttanut koko myöhempään kirjailijanuraan. Yhtäältä se on aiheuttanut vastareaktion ja paon idylliseen lapsuuteen kuten Melukylän lapsissa. Toisaalta julma sota on läsnä kuolemaa käsittelevässä Veljeni, Leijonamieli -kirjassa. Lindgrenin sotapäiväkirjat tarjoavat harvinaisen autenttisen näkökulman viime sotiin ja kirjailijaan itseensä. Sodan kauheuksista huolimatta ne ovat Lindgrenin ihastuttavan kielenkäytön ansiosta kiehtovaa luettavaa. Astrid Lindgren: Krigsdagböcker 1939–1945. Salikon Förlag, 2015. 368 s.


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Den Store och Den Lille

Suuri ja Pieni

I samlingen Vishetslärarna av författaren Ivar Lo-Johansson från 1972 finns en novell om två tidningsredaktörer i samma svenska stad. I texten beskrivs den ena som ”lysande skribent, överlägset intelligent, personligt magnifik, gåtfull som en sfinx”. Han kallades Den Store. Den andra beskrivs som ”en jordnära, flitig liten man, som kartat sig upp”. Han gick under namnet: Den Lille. De båda redaktörerna är fiktiva, men vilka som åsyftas är uppenbart. Torgny Segerstedt på Göteborgs Handels- och Sjöfarts tidning, GHT, och Harry Hjörne på Göteborgsposten, GP – två portalfigurer inom den svenska publicistiken. Den Store vann segrar i riksdebatten, inte minst med sitt motstånd mot nazismen. Den Lille rörde sig bland folket i den egna staden. Det syntes i läsarantalet, och därmed i tidningsekonomin. Den Store hävdade att hans ord och meningar inte var till salu. Han ansåg att det var hans egendom. Det blev bråk med ägarna. Den Store bad dem dra åt helvete. Den Lille kände, som Ivar Lo-Johansson skriver, inte av den konflikten: Han försökte självmant sälja sina ord så billigt som möjligt till sina köpare. Orden var till för det. I verkligheten ledde förhållandet till att GHT sedermera gick under medan GP överlevde och frodades. Man kan tänka den där på novellen idag. Företaget som ger ut GP, numera i händerna på Harry Hjörnes barnbarn Peter, har ekonomiska problem. Samtidigt är tidningens ledarsida mer synlig än någonsin i riksdebatten. Detta med nya politiska redaktören Alice Teodorescu, 31. När hon utsågs i början på året avgick hela den övriga ledarredaktionen med hänvisning till Teodorescus politiska profil, som de hävdade stod allt för långt åt höger. Sedan dess har GP:s ledarsida blivit den kanske tydligaste representanten för den allt mer aktiva rörelse inom svensk borgerlighet som vill synliggöra problem kring frågor som migration och tiggeri. Det har gett avtryck i riksdebatten på ett sätt som sällan förut för GP. En redaktionell profil som alltså ligger en bit från Den Lilles lokala men ack så lönsamma gnetande. Om detta stilbyte också är vägen till ekonomisk framgång återstår dock att se. 

Ivar Lo-Johannsonin kokoelmassa Vishetslärarna vuodelta 1972 on novelli kahdesta samassa ruotsalaiskaupungissa asuvasta toimittajasta. Tekstissä toista kuvataan loistavaksi kirjoittajaksi, ylivoimaisen älykkääksi, suurenmoiseksi persoonaksi, arvoitukselliseksi kuin sfinksi. Häntä kutsuttiin Suureksi. Toista kuvataan maanläheiseksi, ahkeraksi pieneksi mieheksi, joka oli kivunnut asemaansa. Hän kulki nimellä Pieni. Molemmat toimittajat ovat fiktiivisiä, mutta viittaukset ovat ilmeiset: Torgny Segerstedt Göteborgs Handels- och Sjöfarts tidning eli GHT:n toimittaja ja Harry Hjörne Göteborgsposten eli GP:n toimittaja – kaksi entistä Ruotsin sanomalehtimaailman huomat­ tavaa henkilöä. Suuri sai voittoja valtakunnan lehdistössä, erityisesti natseja vastustaessaan. Pieni liikkui ihmisten parissa omassa kaupungissa, mikä näkyi lukijamäärissä ja sitä myötä lehden taloudessa. Suuri oli sitä mieltä, etteivät hänen sanansa ja näkemyksensä olleet myynnissä. Hänen mielestään ne olivat hänen omaisuuttaan. Tästä tuli kinaa omistajien kanssa. Suuri käski heidän painua helvettiin. Ivar Lo-Johanssonin kirjoituksen mukaan Pieni ei tuntenut tällaista ristiriitaa. Hän yritti omasta tahdostaan myydä sanansa ostajille mahdollisimman halvalla. Sanat olivat sitä varten. Todellisuudessa olosuhteet johtivat siihen, että GHT:n julkaiseminen loppui, kun taas GP säilyi ja kukoisti. Tuota novellia voi mietiskellä nykyään. Yritys, joka julkaisee GP:tä ja jota nykyään johtaa Harry Hjörnen lapsenlapsi Peter, painii talousvaikeuksien kanssa. Samalla lehden pääkirjoitussivu on valtakunnallisesti näkyvämpi kuin koskaan. Tämä on tapahtunut uuden poliittisen toimittajan Alice Teodorescun, 31, palkkaamisen myötä. Kun hänet valittiin vuoden alussa työhönsä, koko muu pääkirjoitustoimitus irtisanoutui sillä perusteella, että se väitti Teodorescun poliittisen profiilin olevan aivan liian oikealla. Siitä lähtien GP:n pääkirjoitussivu on ollut ehkä selkein edustaja Ruotsin porvariston sisällä yhä aktiivisemmaksi käyneelle suuntaukselle, joka haluaa tuoda esille muun muassa maahanmuuttoon ja kerjäämiseen liittyviä ongelmia. Tästä on aiheutunut sellaista näkyvyyttä valtakunnallisessa keskustelussa, ettei sille juuri ole vertaa GP:n menneisyydessä. Toimituksellinen profiili, joka siis asettuu etäälle Pienen paikallisesta mutta niin kannattavasta puurtamisesta. Jää toki nähtäväksi, onko tämä tyylinmuutos myös avain taloudelliseen menestykseen. 

13


Pidämme huolen pankkiasioistasi Sijoittajan palveluksessa vuodesta 1871 Vakavarainen ja kansainvälinen Handelsbanken tarjoaa monipuolisen ja kattavan valikoiman pankki-, sijoitus ja varainhoitopalveluita niin yksityis- kuin yritysasiakkaille. Kun haluat vakaan kumppanin ja enemmän kuin hyviä neuvoja, voimme olla sinulle oikea pankki. Katso lähin konttori osoitteesta www.handelsbanken.fi

Vi tar hand om dina bankärenden I placerarens tjänst sedan 1871 Handelsbanken är en solid och internationell bank som erbjuder sina privat- och företagskunder ett stort och brett urval bank-, placerings- och kapitalförvaltningstjänster. När du behöver en stabil partner och mer än bara goda råd, kan vi vara den rätta banken för dig. För att hitta ditt närmaste kontor besök adressen www.handelsbanken.fi.

Markkinointimateriaalia - marknadsföringsmaterial


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Vi måste ompröva hela idén om vad ett bibliotek är

Kirjaston idea on ajateltava uusiksi

Under mer än 20 år, från 1977 till 1998, arbetade jag som bibliotekarie i Danmark. Då handlade det om traditionella bibliotek med böcker och tidskrifter, kassettband och senare cd:er. På den filial som jag skötte i många år hade vi en klassisk stämpelpenna med datum. Och jag kunde de flesta av lånarnas nummer utantill. Småningom kom datorerna in i bilden. Och sedan har utvecklingen gått så snabbt, att vi knappt hinner med. Nyligen har man i Aarhus invigt Dokk1, Skandinaviens största offentliga bibliotek, och det största kulturbyggeriet i Danmark sedan Operan i Köpenhamn. – Här kommer det mänskliga mötet före böckerna och andra medier, berättar Knud Schulz, ledare av Aarhus Kommunes Hovedbibliotek. – Då det gamla huvudbiblioteket öppnade år 1934 var böcker och informationer i olika fysiska medier en dyrbar och begränsad resurs, som man samlade in, registrerade och ställde till rådighet för medborgarna, så de skulle bli demokratiska människor och aktiva samhällsborgare. I dag har de flesta en smartphone i fickan, och en dator både hemma och på jobbet. De har hela tiden tillgång till de resurser som tidigare var kostbara och begränsade. Därför måste vi ompröva hela idén om vad ett bibliotek är. Det moderna biblioteket är ett rum för människor istället för ett rum för medier. Det försöker vi infria i det här huset, där vi har skapat många olika miljöer under samma tak. Det är ett slags levande laboratorium för utveckling. Det nya huvudbiblioteket ligger på hamnen i Aarhus, och har blivit väldigt populärt – det besöks av 3 000– 4 000 människor varje dag. Och det innehåller givetvis också böcker, faktiskt 25 procent flera hyllmeter än på det gamla huvudbiblioteket. Men så är det också tre gånger större. Förutom många olika miljöer där människor kan mötas och diskutera eller studera, innehåller biblioteket också en stor och annorlunda lekplats, kallad Kloden. Den består av fem lekområden med djur, som representerar var sin världsdel. Huset innehåller också mycket konst – bland annat skulpturen Gongen, som kan aktiveras varje gång ett barn föds på Aarhus Universitetshospital. Man har verkligen tänkt på framtiden i Aarhus. 

Työskentelin yli 20 vuotta, vuodesta 1977 vuoteen 1998, kirjastonhoitajana Tanskassa. Tuona aikana kirjastoissa oli kirjoja, lehtiä, kasetteja ja viimeisimpinä vuosina myös cd-levyjä. Hoitamassani sivukirjastossa käytössä oli päivämääräleimasin, ja muistin useimpien lainaajien numerot ulkoa. Vähitellen tietokoneet tulivat kuvaan. Sen jälkeen kehitys onkin kulkenut sellaista vauhtia, ettei perässä tahdo pysyä. Äskettäin Aarhusissa vihittiin käyttöön Dokk1, Skandinavian suurin julkinen kirjasto ja Tanskan suurin kulttuurirakennushanke Kööpenhaminan oopperatalon jälkeen. – Täällä ihmisten kohtaaminen tulee ennen kirjoja ja muita medioita, Aarhusin kunnan pääkirjaston johtaja Knud Schulz kertoo. – Kun vanha pääkirjasto avattiin vuonna 1934, kirjat ja tieto muissa fyysisissä medioissa oli kallisarvoista ja rajoitettua pääomaa, joka koottiin, rekisteröitiin ja tarjottiin kansalaisten käyttöön, jotta heistä tulisi demokraattisia ihmisiä ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Nykyään useimmilla on älypuhelin taskussa ja tietokone sekä kotona että töissä. Heillä on koko ajan käytössään aikaisemmin kallisarvoiset ja rajoitetut resurssit. Sen vuoksi kirjaston olemassaolon idea on ajateltava uusiksi. Nykyaikainen kirjasto on ennemmin tila ihmisille kuin medioille. Tämän ajatuksen yritämme lunastaa tällä rakennuksella, jonne olemme luoneet erilaisia miljöitä saman katon alle. Se on eräänlainen kehityksen elävä laboratorio. Uusi pääkirjasto sijaitsee satamassa, ja siitä on tullut erittäin suosittu, kävijöitä on päivittäin 3 000–4 000. Luonnollisesti siellä on myös kirjoja, hyllymetrejä on jopa 25 prosenttia enemmän kuin vanhassa pääkirjastossa. Toki tila on myös kolme kertaa suurempi. Useiden tapaamis-, keskustelu- ja opiskelutilojen lisäksi kirjastossa on myös suuri ja erilainen leikkipaikka, Kloden. Siellä on viisi leikkialuetta, joissa kussakin on eläimiä yhdestä maanosasta. Talossa on myös paljon taidetta, muun muassa Gongen-veistos, joka voidaan aktivoida aina kun Aarhusin yliopistollisessa sairaalassa syntyy lapsi. Tulevaisuutta on todella ajateltu Aarhusissa. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto ja Linus Hielm-Dahlberg

Pohjoismainen kirjastoviikko jälleen marraskuussa Pohjoismainen kirjastoviikko järjestetään jälleen viikolla 46. Viikkoa vietetään teemalla Ystävyys Pohjolassa, ja vuoden teokset ovat Maria Parr Våffelhjärta, Marjun Syderbø Kjelnæs Skriva i Sandín ja islantilaiset saagat. Teokset käännetään suomeksi ennen kirjastoviikkoa. Mukaan voi ilmoittautua kirjastoviikon verkkosivuilla. Sivustolla voi nyt myös tulostaa vuoden julisteen oman tapahtuman tiedoilla! Kirjastoviikon aikana on käynnissä Instagram-kilpailu #nordbib15. Lisätietoa kilpailusta on kirjastoviikon verkkosivuilla. www.bibliotek.org

Nordiska biblioteksveckan igen i november Nordiska biblioteksveckan arrangeras igen vecka 46. Veckan firas med temat Vänskap i Norden och årets texter är Maria Parr Våffelhjärta, Marjun Syderbø Kjelnæs Skriva i Sandín och isländska sagor. Texterna översättas till svenska före biblioteksveckan. Man kan anmäla sig på biblioteksveckans webbsidor. På sidorna är det nu också möjligt att printa ut årets affisch med information om det egna evenemanget! Under biblioteksveckan pågår en Instagramtävling #nordbib15. Mera information om tävlingen finns på biblioteksveckans webbsidor. www.bibliotek.org

Barnets århundrade – Nordisk design och barnen 1900–2014 Utställningen Barnets århundrade samlar för första gången nordisk design för barn från 1900-talets början fram till 2014. Utställningen berättar om de kopplingar som produkter och miljöer som designats uttryckligen för barn haft på samhällets utveckling. På utställningen visas bland annat möbler, leksaker, böcker, kläder, skolhusarkitektur, lekparker och offentliga miljöer, affischer och reklam, produkter för hälsovård och trygghet, konstprojekt och hjälpmedel. Utställningen belyser också det nordiska ursprunget av internationellt välkända varumärken såsom BRIO, LEGO och Marimekko, och presenterar historiska och moderna innovationer för den stora allmänheten. På Designmuseet 9.10.2015–10.01.2016. www.designmuseet.fi

16

Yksi eri paikkakunnilla esitettävistä elokuvista on Me ollaan parhaita.

Lapsen vuosisata – Pohjoismainen muotoilu ja lapset 1900–2014

Arktista Vimmaa jälleen marraskuussa

Näyttely kokoaa ensimmäistä kertaa pohjoismaista lapsille suunnattua muotoilua 1900-luvun alusta tähän päivään. Näyttelyn tavoitteena on kertoa siitä, mikä yhteys erityisesti lapsille suunnitelluilla tuotteilla ja ympäristöillä on ollut yhteiskunnalliseen kehitykseen. Näyttelyssä nähdään muun muassa huonekaluja, leikkikaluja, kirjoja, vaatteita, koulurakennusten arkkitehtuuria, leikkipuistoja ja julkisia tiloja, julisteita ja mainontaa, terveydenhuollon ja turvallisuuden tuotteita, taideprojekteja sekä apuvälineitä. Näyttely valottaa myös kansainvälisesti rakastettujen tuotemerkkien, kuten BRIOn, LEGOn ja Marimekon pohjoismaista alkuperää ja esittelee historiallisia ja moderneja innovaatioita laajemmalle yleisölle. Designmuseossa 9.10.2015–10.01.2016.

Arktista Vimmaa -elokuvafestivaali valtaa Arktikumin Rovaniemellä 3.–6.11.2015. Ilmaisfestivaalin ohjelmistoon on koottu tänä vuonna sotaaikaan ja jälleenrakennukseen liittyviä elokuvia. Tiistaista perjantaihin päiväsaikaan järjestetään perheille avoimia tarha- ja koululaisnäytöksiä lasten ja nuorten nykysuosikeista ja klassikkoelokuvista. Iltaisin elokuvasalin valtaavat aikuisempaan makuun sopivat elokuvat. Elokuvat kiertävät ympäri Lappia viikoilla 44–46 ja niitä nähdään myös Oulussa. Iltanäytöksissä esitetään ruotsalaisen Richard Holmin Gränsen (Isku rajalle, 2011), norjalaisen Petter Næssin Into the White (2012) ja tanskalaisen Anne-Grethe Bjarup Riisin Hvidsten gruppen (2012). Iltanäytökset ovat samalla osa pohjoismaisten suurlähetystöjen ja paikallisten kunniakonsuleiden järjestämää Pohjoismaista viikkoa. Lisätietoja:

www.designmuseo.fi

www.arktistavimmaa.org


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Elokuussa julkaistu teos lähestyy pohjoismaista yhteistyötä uudesta ja ajankohtaisesta näkökulmasta. Teos esittelee pohjoismaisen yhteistyön historiaa ja pohtii sen uudelleen määrittelemistä ja Pohjolan roolia tulevaisuudessa sekä eurooppalaisella että globaalilla tasolla. Keskeinen kysymys on, mitä useiden eri haasteiden parissa painiva Eurooppa voi oppia pohjoismaisesta yhteistyöstä. Lisätietoa: www.routledge.com

Nordic Cooperation – A European region in transition Boken som publicerades i augusti närmar sig nordiskt samarbete från ett nytt och aktuellt perspektiv. Boken behandlar det nordiska samarbetets historia och diskuterar dess omdefiniering samt Nordens roll i framtiden både på en europeisk och global nivå. Den centrala frågan är vad Europa kan lära sig av det nordiska samarbetet, när Europa nu står inför flera olika utmaningar. Mera information: www.routledge.com

Fem nordiska frågor

1 2 3

?

När arrangerades den första Finnkampen – 1925, 1938 eller 1950? Vad hette den norrmän som gjorde världsrekordet 246,5 meter i skidhoppning 2011? Vilket svenskt företag är ursprungligen från Osby i Skåne och är känt för bland annat leksaktåg som åker på järnväg gjord av trä? Hur många öar hör till Färöarna?

4 5

När lämnade USA:s NATO trupper Keflavíks bas?

Svar 1. 1925 2. Johan Remen Evensen 3. Brio 4. 18 5. I september 2006

Nordic Cooperation – A European region in transition

Kuukauden pohjoismaisia elokuvia kuudella paikkakunnalla / Månadens nordiska filmer på sex orter Kuukauden pohjoismaisten elokuvien sarja jatkuu syksyllä Espoossa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Uutena kaupunkina mukaan tulee Oulu. Syksyn aikana sarjassa esitetään seuraavat elokuvat: Serien månadens nordiska film fortsätter på hösten i Esbo, Kuopio, Tammerfors, Vasa och Åbo. Första gången är också Uleåborg med. I serien visas under hösten följande filmer: Toinen mahdollisuus / En andra chans (Susanne Bier, DK 2014) Underdog / Svenskjävel (Ronnie Sandahl, NO/SV 2015) Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien / En duva satt på en gren och funderade på tillvaron (Roy Andersson, SV 2014) Ingrid Bergman: Omin sanoin / Jag är Ingrid (Stig Björkman, SV 2015) Idiootit / Idioterna (Lars von Trier, DK 1998) Gentlemen (Mikael Marcimain, SV 2014) Näytösajat ja -paikat / Visningstider och -platser: www.walhalla.fi

Ilmastotaisto 2015 alkaa marraskuussa Vuoden 2015 Ilmastotaiston teemana on ruokahävikin välttäminen. Voit ilmoittaa luokkasi mukaan osoitteessa www.nordeniskolan.org. Sivustolta löytyy myös vuoden teemaan liittyvää ilmaismateriaalia. Ilmastotaisto on pohjoismaisille peruskoululuokille suunnattu kilpailu, jonka tavoitteena on herätellä oppilaita ilmastokysymyksiin.

Klimatduellen 2015 startar i november Temat för Klimatduellen 2015 är kampen mot matsvinn. Du kan anmäla din klass på www.nordeniskolan.org. På sidan finns också gratismaterial om temat. Klimatduellen är riktad till nordiska grundskola klasser och dess syfte är att få studenterna att tänka på klimatfrågor.

17


Johannes Jansson/norden.org

Magnus Fröderberg/norden.org

Helle Thorning-Schmidt

Christiansborg

Danmarks val var Thornings tärningsspel Helle Thorning-Schmidt tog chansen och förlorade, och då fick den danska statsministern trots valsegern träda av och låta ärkekonkurrenten Lars Løkke Rasmussen bilda ny regering. Till hennes tröst ser dock framtiden inte lätt ut för honom.

I Finland ordnas riksdagsvalet alltid den tredje söndagen i valårets april, men i Danmark är det drottningen som bestämmer när det blir valdags. Strax efter att statsminister Helle Thorning-Schmidt hade hållit en presskonferens om blivande folketingsval gav det kungliga slottet ut ett öppet brev: Vi Margrethe den Anden, af Guds Nåde Danmarks Dronning, gør vitterligt: Da det af hensyn til lovgivningsarbejdet i Folketinget samt valgperiodens snarlige udløb må anses for ønskeligt, at der afholdes nyvalg til Folketinget, bestemmer Vi herved, at nyvalg til Folketinget afholdes i hele riget torsdag den 18.juni 2015. Givet på Amalienborg, den 27.maj 2015 Under Vor Kongelige Hånd og Segl Margrethe R. I praktiken är det statsministern som fattar beslutet. Valets tidpunkt spelar en mycket viktig roll i det politiska spelet, och den stora frågan är hur man spelar sina kort väl och kastar tärning i rätt tid.

18

Ingen vinst för valsegraren Under vårens lopp såg opinionssiffrorna inte bra ut för statsministerpartiet Socialdemokraterne. Helle Thorning-Schmidt hade då två alternativ: antingen vänta tills att diagrammet ändå skulle vända om, eller ordna valet nu innan siffran sjunker ännu lägre. Statsministerns politiska hasardspel både lyckades – och misslyckades. Hon själv fick över tio tusen röster mer än för fyra år sedan och hennes parti inte bara fick flera röster än 2011 men också blev Folketingets största parti. Men andra partier i det ”röda blocket” fick så dåliga resultat att Thorning trots allt var tvungen att avgå från statsministerposten. Den nya statsministern är det ”blå blockets” Lars Løkke Rasmussen – vars parti Venstre var det som proportionellt förlorade mest och sjönk till tredje plats. Løkke är särskilt opopulär som person eftersom han sedan 1990-talet har drabbats av flera skandaler gällande missbruk av offentliga

pengar. Skandalrubrikerna blossade upp igen under förra våren och hösten. Nu bildade han och partiet Venstre ändå ensam en minoritetsregering med stöd av det vinnande blå blocket. Till minister valde han bland andra den tidigare presidenten i Nordiska rådet, Bertel Haarder.

Nya och gamla partier En av valets största vinnare var Dansk Folkeparti som har beskrivits som invandrarkritiskt och EU-motståndare. Partiledaren Kristian Thulesen Dahl meddelade redan före valet att han inte vill bli statsminister eftersom partiet skulle ha mer inflytande utanför regeringen. Nu är Løkkes minoritetsregering i praktiken beroende av Folkepartiets stöd. Många av de danska valtemana är bekanta också i den finska politiska debatten. Dansk Folkeparti använder likadan retorik som Sannfinländarna med ”gamla partier” och deras alternativlösa nedskärningspolitik.


Magnus Fröderberg/norden.org

Lars Løkke Rasmussen

Också invandring har lyfts upp till diskussionsarenan. I rädslan för att förlora röster till Folkepartiet har de övriga stora partier intagit dess åsikter, och landets sedan gammalt stränga invandringspolitik har blivit ännu strängare. Det har också uppstått ett helt nytt alternativ för de ”gamla partierna”. Det grönradikala Alternativet fick nio mandat i Folketinget på första försöket, vilket åtminstone delvis kan anses vara en motreaktion mot Dansk Folkepartis växande inflytande. Också den rödgröna Enhedslisten var en av valets segrare.

Helle ei enää vallitse Tanskassa Helle Thorning-Schmidt joutui vaalivoitosta huolimatta astumaan syrjään Tanskan pääministerin paikalta. Vähemmistöhallituksen muodostanut Lars Løkke Rasmussen saa tasapainoilla vaa’ankieliasemaan päässeen Tanskan kansanpuolueen kanssa.

Nedskärningar i sikte Ekonomi var ett hett tema i det danska valet. I enlighet med Finland har också den nya danska regeringen inskrivit i sitt program att införa miljardbesparningar. Dansk Folkeparti lär i alla fall tacka nej till nedskärningarna. Därför måste Lars Løkke Rasmussen söka stöd någon annanstans – kanske till och med i de gamla konkurrenterna Socialdemokraterne. Allt i allt ser framtiden inte lätt ut för Venstreregeringen. Däremot är stämningen i oppositionen lite piggare. Så gott som 50 procent av danskarna tycker att den nya partiledaren för Socialdemokraterne, Mette Frederiksen, som efter den dramatiska valnatten efterträdde Helle Thorning-Schmidt, är den mest pålitliga politikern i landet. Många skulle gärna se den 37-åriga tidigare justitieministern som Danmarks nästa statsminister. Maktskiften kan vara möjlig om Løkke inte lyckas med att hålla ihop sin smala minoritetsregering – och senast då Danmarks drottning av Guds nåde bestämmer om nyval i sitt rike.  Text: Kalle Keijonen

Siinä missä Suomessa eduskuntavaalit järjestetään aina vaalivuoden huhtikuun kolmantena sunnuntaina, Tanskassa ajankohdan määrää kuningatar. Kun pääministeri Helle Thorning-Schmidt 27.5. oli pitänyt tiedotustilaisuuden vaalien järjestämisestä, annettiin samana päivänä kuninkaanlinnasta avoin kirje: Me Margareeta Toinen, Jumalan armosta Tanskan kuningatar, teemme tiettäväksi: Koska, ottaen huomioon kansankäräjien lainsäädäntötyön sekä vaalikauden lähenevän päättymisen, on katsottava toivottavaksi, että järjestetään uudet kansankäräjä­vaa­lit, määräämme Me täten, että uudet kansankäräjävaalit järjestettäköön koko valtakunnassa torstaina 18. kesäkuuta 2015. Annettu Amalienborgin linnassa, 27:ntenä toukokuuta 2015 Meidän kuninkaallisen kätemme ja sinettimme vahvistamana, Margareeta R.

Käytännössä päätöksen tekee pääministeri. Vaalien ajankohta onkin mitä suurimmassa määrin poliittista peliä ja helposti uhkapeliä.

Vaalivoittaja hävisi Keväällä mielipidemittaukset povasivat istuvan pääministerin puolueelle, sosiaalidemokraateille, vaalitappiota. ThorningSchmidtin oli siis joko odotettava, että puolueen suosio lähtisi sittenkin vielä nousuun, tai sitten järjestettävä vaalit mahdollisimman pian ennen kuin gallupluvut laskevat entisestään. Tällä kertaa pääministerin uhkapeli kannatti – ja ei kannattanut: ThorningSchmidt kasvatti henkilökohtaista äänipottiaan yli kymmenellä tuhannella, ja hänen puolueensa paitsi nosti kannatustaan oli myös maan suurin puolue. Silti koska ”punaisen blokin” muut puolueet menettivät kannatustaan, Thorning-Schmidt joutui luopumaan pääministerin paikasta.

19


Johannes Jansson/norden.org

Kuningatar Margareeta

Uudeksi pääministeriksi nousi ”sinisen blokin” Lars Løkke Rasmussen, jonka puolue Venstre menetti suhteellisesti eniten kannatustaan ja putosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Myös Løkke Rasmussenin henkilökohtainen kannatus on heikkoa, sillä häntä jo 1990-luvulta ravistelleet ”kuittiskandaalit” ja syytökset julkisten rahojen väärinkäytöstä leimahtivat taas viime syksynä ja keväänä. Nyt Venstre kuitenkin muodosti Løkke Rasmussenin johdolla yksin vähemmistöhallituksen. Hallitukseensa hän otti muun muassa veteraanipoliitikko Bertel Haarderin, joka on toiminut aiemmin Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä.

Uusia ja vanhoja puolueita Suhteellisesti suurimman voiton sai maahanmuuttovastaiseksi ja EU-kriittiseksi kuvailtu Tanskan kansanpuolue (Dansk Folkeparti). Kansanpuolueen johtaja Kristian Thulesen Dahl oli jo ennen vaaleja ilmoittanut, ettei halua pääministeriksi, sillä puolueella on enemmän vaikutusvaltaa hallituksen ulkopuolella. Nyt kansanpuolue onkin vaa’ankieliasemassa, ja Løkke Rasmussenin vähemmistöhallitus on käytännössä riippuvainen sen tuesta. Monet Tanskan vaalien teemoista ovat tuttuja Suomestakin. Perussuomalaisten tavoin myös Tanskan kansanpuolue puhuu ”vanhoista puolueista”, joiden vaihtoehdottomaan talouskuripolitiikkaan ja keskinäiseen loanheittoon tanskalaiset ovat kyllästyneet. Tanskan kansanpuolue pyrki myös nostamaan maahanmuuton puheenaiheeksi. Vaalituloksen myötä Tanskan jo ennestään tiukahko maahanmuuttolinja on yhä tiukentunut. Äänien vuotaminen

20

kansanpuolueelle on saanut muut puolueet myötäilemään sen kantoja. Kyllästyminen ”vanhoihin puolueisiin” aiheutti kansanpuolueen nousun lisäksi myös toisenlaisen reaktion. Täysin uutena puolueena Tanskan kansankäräjille pääsi radikaalivihreä vaihtoehtopuolue Alternativet, joka sai heti ensimmäisissä vaaleissaan yhdeksän kansanedustajaa. Myös punavihreä Enhedslisten lisäsi kannatustaan.

Leikkauksia tiedossa Yksi kuuma teema vaalien alla oli talous. Kuten Suomessa, myös Tanskan hallitusohjelmaan kirjattiin miljardisäästöjen toteuttaminen. Kansanpuolue on kuitenkin ilmoittanut aikovansa äänestää leikkauksia vastaan, joten Løkke Rasmussenin on etsittävä tukea muualta – kenties jopa vanhoil-

ta kilpakumppaneilta sosiaalidemokraateilta. Venstren hallitusurakan näkymät eivät ole helpot. Demarien oppositiotaipale sen sijaan on alkanut pirteämmin. Peräti 50 prosenttia tanskalaisista pitää tuoreen kyselyn mukaan Thorning-Schmidtin tilalle valittua uutta puheenjohtajaa Mette Frederikseniä Tanskan luotettavimpana poliitikkona. 37-vuotiaasta entisestä oikeusministeristä onkin jo povattu seuraavaa pääministeriä. Valta voi vaihtua, mikäli Løkke Rasmussenin heikkona pidetty vähemmistöhallitus kaatuu – tai viimeistään kun kuningatar määrää valtakuntaansa uudet vaalit.  Teksti: Kalle Keijonen

Vaalitulos / Valresultat 47

Socialdemokraterna 37

Dansk Folkeparti 34

Venstre 14

Enhedslisten

13

Liberal Alliance 9

Alternativet

8

Radikale Venstre

7

Socialistisk Folkeparti Konservative Folkeparti

6

2015 2011


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä Pohjoismaista nuorisoviikkoa vietettiin kesällä Lahdessa keihin voi tutustua Lahden Pohjola-Nordenin verkkosivulta löytyvien diaesitysten avulla. Sivulta löytyy myös tämän vuoden NOVU-viikolle työstetty esitys Första hjälpen med finskan.  Teksti: Raija Lehto

Kuvassa: Riitta Cederqvist, puheenjohtaja, Lahden Pohjola-Norden; Alice Widlund, puheenjohtaja, Västeråsin Norden-yhdistys, Ruotsi; Birgitta Höijer Hols, varapuheenjohtaja, Västeråsin Norden-yhdistys, Ruotsi; Ritva Koskimaa, hallituksen jäsen, Lahden Pohjola-Norden; Merike Nordström, hallituksen jäsen, Lahden Pohjola-Norden.

Ria Iikkanen

Pirjo Boman

Lähdössä risteilylle Vesijärveltä Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle. Kuvassa: Bjarne Dalum, puheenjohtaja, Randers, Tanska; Birgit Eivor Schov, puheenjohtaja, Akureyri, Islanti; Ingrid Svensen, rahastonhoitaja, Ålesund, Norja.

Pirjo Boman

Pohjoismaiset ystävyyskunnat Västerås, Randers, Akureyri, Ålesund ja Lahti järjestävät vuorotellen vuosittain pohjoismaisen nuorisoviikon, NOVU-viikon. Viikko on tarkoitettu nuorille, kunnallispoliitikoille, virkamiehille ja Nordenjärjestöjen edustajille. Tämä antoisa yhteistyömuoto on toiminut jo vuosikymmeniä ja tuonut osallistujille sekä hyötyä että iloa. Kesällä 2015 kokous pidettiin Lahdessa, jossa sekä vieraat että isännät saivat osallistua lukuisiin mielenkiintoisiin tapahtumiin. Lahden pohjoismaisiin ystävyyskaupun-

Takarivi: Bjarne Dalum, puheenjohtaja, Randers, Tanska; Raija Lehto, hallituksen jäsen, Lahden Pohjola-Norden; Maija Ekholm, hallituksen jäsen, Lahden PohjolaNorden; Pirjo Boman, sihteeri, Lahden Pohjola-Norden. Keskellä: Birgitta Höijer Hols, varapuheenjohtaja, Västerås, Ruotsi; Ingrid Svensen, rahastonhoitaja, Ålesund, Norja; Birgit Eivor Schov, puheenjohtaja, Akureyri, Islanti; Riitta Cederqvist, puheenjohtaja, Lahden Pohjola-Norden. Eturivi: Alice Widlund, puheenjohtaja, Västerås, Ruotsi; Saara Hakaste, hallituksen jäsen, Lahden Pohjola-Norden; Merike Nordström, hallituksen jäsen, Lahden Pohjola-Norden.

Keskisuomalaisia nuoria kesäkurssilla Ruotsin Piittimessä Vuodesta 2010 järjestetyille ruotsinkielen ja kulttuurin kursseille on osallistunut jo 50 nuorta. Heinä–elokuun vaihteessa yhteensä 18 nuorta kuudesta eri oppilaitoksesta osallistui 10 päivän tehokurssille Framnäsin

kansankorkeakoululla. Kurssin järjestelyistä vastasi pääosin Suolahden-Äänekosken Pohjola-Norden. Vastaavia kursseja on järjestetty vuodesta 2010. Kursseille on osallistunut kaiken kaikkiaan 50 nuorta, ja ryhmäkoot ovat kasvaneet

vuosi vuodelta. Tämän vuotinen ryhmä oli tähänastisista suurin; osallistujia oli myös Ruotsista ja Islannista. Monet nuoret osallistuvat kurssin jälkeen ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin. Useat heistä ovat onnistuneet kirjoituksissa keskimääräistä paremmin. Opetuksesta Framnäsin kansankorkeakoululla vastaavat ruotsalaiset opettajat.  Teksti: Seppo Kotaniemi Suolahden - Äänekosken Pohjola-Norden ry:n koulutusvastaava Kuva: Pentti Hytönen

Lähtijät ja saattajat Äänekosken -lukion edessä 27. heinäkuuta 2015.

21


YLLÄTTÄVÄN PEHMEÄÄ SUOMALAISTA LAKRITSIA. ÖVERRASKANDE MJUK FINSK LAKRITS.

SOFT ORIGINAL

|

SOFT CARAMEL

|

SMOOTH SALMIAK

|

MADAGASCAR VANILLA


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Lunnefågelns uppståndelse

Lunnin ylösnousemus

Många fåglelarter har sin plats i våra hjärtan. Vi sörjer garfågeln som dog ut i Island år 1844 och endast finns kvar i ett uppstoppat exemplar som blev köpt för stora summor på en auktion i London. Måsen har följt oss länge och överallt, särskilt på fiskebåtarna och när vi har köpt glass i centrum. Man pratar varmt om den majestätiska falken och korpen, själva Odenfågeln. Icke att förglömma gamen, en av våra fyra skyddsandar som övervakar norra Island. En fågel som däremot aldrig riktigt har rört nationalsjälen är lunnefågeln, även om eller kanske på grund av att det är den talrikaste fågelarten på Island. Det är en kompakt varelse som tack vare sitt vita bröst, svarta rygg och stora rödfärgade näsa påminner om en försupen präst. Så hur kommer det sig att lunnefågeln har blivit en av de största symbolerna för Island? Som följd av en stor ökning av turister har stadsbilden ändrats. Klyftiga handelsmän har sett utvecklingsmöjligheter i det faktum att resenärer ofta vill ta med sig ett minne från resan som ska representera landet och folket som de har lärt känna. Det har resulterat i att det knappt finns annat att se än souveniraffärer längs shoppinggatan Laugavegur i Reykjavik centrum. Gradvis har butikernas fönster fyllts upp med gosiga mjukdjur i olika storlekar som ska föreställa lunnefågeln, varför de har fått smeknamnet “lunnefågelaffärer”. Mjukdjur med stora näbbar och vita bröst går nu att hitta i ett stort antal resväskor som lämnar landet och ska presenteras för ägarnas vänner och familj som Islands nationalsymbol. Den försupna prästen har äntligen fått respekt från landets besökare som den aldrig har erfarit hos dess invånare. Nu känns det ändå som att lunnefågeln även kan bli profet i sitt hemland. Stammen har minskat betydligt det senaste decenniet och nu finns risken att arten kommer att vara helt försvunnen inom 10–20 år. Man vet inte vad man har förrän det är borta. Förhoppningsvis ska vi undvika att i framtiden behöva åka till London för att handla ett uppstoppat exemplar. I nödfall kan man ju alltid köpa ett kramgott mjukdjur på Laugavegur. 

Monilla lintulajeilla on paikka sydämessämme. Suremme isoruokkia, joka hävisi Islannista vuonna 1844. Siitä on jäljellä vain täytetty kappale, joka hankittiin suurella summalla huutokaupasta Lontoosta. Lokki on seurannut meitä pitkään ja kaikkialle, erityisesti kalastusalusten vanavedessä ja jäätelöostosten jälkeen keskustassa. Majesteettisesta haukasta ja korpista, Odinin linnusta, puhutaan lämpimästi. Eikä unohduksiin jää korppikotkakaan, yksi Pohjois-Islantia valvovista suojelushengistä. Yksi lintulaji, joka sen sijaan ei juurikaan ole kansan sielua koskettanut, on lunni, vaikka tai ehkäpä juuri siksi, että se on Islannin runsaslukuisin lintulaji. Lunni on kompakti hahmo, joka valkoisen rintansa, mustan selkänsä ja suuren punaisen nokkansa ansiosta muistuttaa juopunutta pappia. Miten lunnista sitten on tullut yksi Islannin merkittävimmistä symboleista? Matkailijoiden määrän lisääntyminen on muuttanut kaupunkikuvaa. Ovelat kauppamiehet ovat huomanneet ansaintamahdollisuuden siinä, että matkailijat usein haluavat ostaa matkamuiston, joka kuvastaa maata ja kansaa, johon he ovat tutustuneet. Tästä on seurannut, että Laugavegurin ostoskadulla Reykjavikissa on lähes yksinomaan matkamuistomyymälöitä. Vähitellen liikkeiden näyteikkunat ovat täyttyneet erikokoisista suloisista lunnipehmoleluista, minkä vuoksi niitä on ryhdytty kutsumaan lempi­ nimellä ”lunnikauppa”. Nykyään useissa maasta lähtevissä matkalaukuissa on isonokkaisia, valkorintaisia pehmolintuja, joita sitten esitellään tuttaville ja sukulaisille Islannin kansallissymbolina. Juopotteleva pappi on vihdoin saanut matkailijoita arvostusta, jota se ei koskaan ole kokenut oman maan asukkaiden taholta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että lunnista voi tulla profeetta omalla maallaan. Kanta on pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi, ja laji on vaarassa kadota kokonaan 10–20 vuoden sisällä. Osaamme arvostaa asioita vasta sitten, kun olemme ne menettäneet. Toivottavasti vältämme tulevaisuuden, jossa täytyy matkata Lontooseen ostamaan täytettyjä lunneja. Hätätapauksessa voi aina ostaa pehmolelun Laugavegurilta. 

23


Vain Suomea johtavat poliittiset virkamiehet Suomi mielletään pohjoismaisessa paikallisdemokratiassa usein lähinnä vastaanottavana oppilaana, mutta se on vain osatotuus. – Myös Suomella on ollut annettavaa muille Pohjoismaille, sanoo Suomen Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne PekolaSjöblom. Suomen kunnallislakiin vuonna 1976 saatu kuntalaisaloite oli merkittävä demokratiaa edistävä innovaatio. Pekola-Sjöblomin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ”diskuteerattiin” pitkään mahdollisuudesta säätää vastaava laki sekä siitä, uhkaisiko se edustuksellista demokratiaa. – Oikeus kirjattiin lakiin vasta vuonna 2002. Norja seurasi vuotta myöhemmin, mutta esimerkiksi Tanskassa kuntalaisten aloiteoikeutta ei ole vieläkään. Yhteiskuntapolitiikassa ei kuitenkaan ole kyse kansakuntien välisestä maaottelusta, vaikka pisteet menevätkin tällä demokratian lohkolla kirkkaasti Suomelle.

Kuvakarhu

Pohjoismaisten kuntien keskinäisiä eroja on viime vuosien aikana kartoitettu simulaatioilla. Tulokset ovat mielenkiintoisia.

Vaalien yhdistäminen sopisi myös meille, Suomen Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne PekolaSjöblom sanoo.

Yksi vai useampi jakkara? Usein pitkäaikaisimmat, asioihin monipuolisesti perehtyneet ammattipoliitikot ovat aloittaneet poliittisen uransa kunnallispolitiikassa. Suomessa suuri osa kansanedustajista istuu myös kotikuntansa valtuustossa. – Muissakaan Pohjoismaissa yhtäaikainen työskentely kahdella tai kolmella politiikan tasolla ei ole kielletty. Suomen käytäntöä kuitenkin ihmetellään muissa Pohjoismaissa. Niissä ei ole tapana istua monella tuolilla samaan aikaan, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo. Yksi syy ilmiölle on Pekola-Sjöblomin mukaan vaalijärjestelmä. Esimerkiksi Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti sekä valtiopäivä-, kunta- että maakäräjävaalit. Yhtäaikaisuus sekä käytössä oleva niin sanottu listavaali ohjaavat osaltaan luottamushenkilöitä eri tehtäviin. Pohjoismaista vain Suomessa on käytössä henkilövaali. – Norjassa ja Tanskassa valtiolliset - ja paikallisvaalit ovat Suomen tavoin eri

24

aikaan. Mielestäni vaalien yhdistäminen Ruotsin mallin mukaan sopisi myös meille. Eivät vaalikysymykset sekoittuisi, sillä nytkin eduskuntavaaleissa puhutaan kuntaasioista ja päinvastoin. Vaalien yhdistämisellä saavutettaisiin Pekola-Sjöblomin mukaan työrauha neljäksi vuodeksi, mikä toisi pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksentekoon ja toimintaan.

Simulaatioilla mielenkiintoisia tuloksia Pohjoismaiset kuntaliitot tekevät runsaasti yhteistyötä, ja eri toimialoja edustavat henkilöt kokoontuvat yhteisiin tilaisuuksiin pohtimaan, suunnittelemaan tai keskustelemaan. Yhteistä palkattua henkilökuntaa tai kiinteää toimistoa ei ole, vaan kunnallisväki toimii yhteistyöverkostojen kautta. – Verkostot ovat nykypäivää, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Hän pitää ratkaisua hyvänä, sillä jäsennellympää Eurooppa-tason yhteistyötä varten on olemassa kuntaliittojen yhteinen Brysselin toimisto. Muutaman vuoden ajan kuntaliittojen asiantuntijat ovat käytettävissä olevaa tietoa simuloimalla saaneet aikaan kansanomaisesti ymmärrettäviä vertailuja esimerkiksi juuri vaaleista, hallinnon rakenteista ja luottamushenkilöiden palkkioista. – Vuosikymmenen alussa 200 000 asukkaan Vantaa pohti poliittisen johtamisjärjestelmänsä uudistamista. Asiasta kiteytyi idea: mitä jos etsittäisiin muista Pohjoismaista vastaavankokoinen kaupunki ja tarkasteltaisiin, miltä se näyttäisi, mikä olisi samoin hoidettu ja kuinka kaupunkihallinnot eroaisivat toisistaan. Noin 190 000 asukkaan kokoinen Odensen kaupunki Tanskassa oli sopiva verrokki ja tulokset mielenkiintoisia: Vantaalla oli 67


Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1989–2014 Ruotsi

Islanti

Tanska

Norja

Suomi

% / Vuosi

% / Vuosi

% / Vuosi

% / Vuosi

% / Vuosi

Korkein

84,4 / 1994

86,6 / 1994

85,0 / 2001

66,0 / 1991

70,9 / 1992

Matalin

77,9 / 2002

66,6 / 2014

65,8 / 2009

59,0 / 2003

55,9 / 2000

Tuorein

82,8 / 2014

66,6 / 2014

71,9 / 2013

64,2 / 2011

58,3 / 2012

Keskiarvo

80,1

79,0

71,6

62,3

61,0

Lähde: Marianne Pekola-Sjöblom Suomessa on ainoana Pohjoismaana käytössä puhdas henkilövaali. Muissa maissa käytetään niin sanottua listavaalia, jonka vaikutus äänestys­ aktiivisuuteen on ilmeinen.

Pixhill.com

Kuntien määrä Maa

Lkm

Huomionarvoista

Suomi

317

kunnista 16 on Ahvenanmaalla

Ruotsi

290

20 maakäräjäaluetta

Norja

428

19 maakuntaa

Tanska

98

5 aluetta

Islanti

74

Lähde: Kuntaliitto ja Sveriges Kommuner och Landsting Ruotsissa iso kuntareformi tehtiin jo 1960-luvulla, Tanskassa 2007, Norjassa ja Suomessa se on meneillään.

Simuloinnissa 2013 vertailtavina olleet kunnat Maa

Kuntaryhmä 1: asukkaita n. 20 000 (luokka 15 001-30 000)

Asukas- Kuntaryhmä 2: Asukasluku asukkaita n. 50 000 luku (luokka 30 001-60 000)

Suomi

Loviisa

16 000

Kokkola

46 000

Ruotsi

Håbo

19 700

Enköping

40 000

Norja

Oppegård

25 000

Asker

55 000

Tanska

Glostrup

22 000

Ballerup

48 000

Islanti

Hafnarfjördur

26 700

Kopavogur

31 200

Lähde: Kuntaliitto, Sveriges Kommuner och Landsting Simuloinnissa etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja muun muassa vaalitavassa, valtuutettujen määrissä, valtuusto- ja kunnanhallituspuheenjohtajien palkkioissa ja asemassa (luottamustoimi / päätoimi), puoluetuessa sekä kunnanjohtajan virassa (niin sanottu poliittinen virkamies / poliittinen johtaja) Esimerkiksi kuntaryhmä 2:ssa suurimpaan valtuustoon kuului 51 valtuutettua (Kokkola ja Enköping). Askerissa oli 57, Ballerupissa 25 ja Kopavogurissa 11. Kunnallishallitukseen kuului Enköpingissä 15, Kokkolassa 11, Askerissa ja Ballerupissa 9 ja Kopavogurissa 5 henkilöä. Kokkolassa ei ollut yhtään päätoimista poliitikkoa (kunnallisneuvos / pormestari), Enköpingissä heitä oli 3 ja muissa yksi. Lisätietoa: www.kunnat.net

25


Kuvakarhu

Listavaali sopisi Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan hyvin myös Suomeen.

26

Ammatillinen vai luottamusjohtaminen? Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan muissa Pohjoismaissa valtuustojen ja hallitusten jäsenmäärä on pääsääntöisesti selvästi pienempi kuin Suomessa. Keskeiset luottamushenkilöt toimivat kokoaikaisesti kunnan palveluksessa. – On siis mahdollista keskittyä kunnan tehtäviin koko valtuustokaudeksi. Edellytykset esimerkiksi olla kuntalaisten tavoitettavissa ovat aivan erilaisia kuin jos hoitaa luottamustointa osa-aikaisesti, hän sanoo. Kuntien tehtävät lisääntyvät ja vaikeutuvat koko ajan. On kohtuutonta edellyttää, että erityisesti suuremmissa kunnissa kunnollista päätöksentekoa voisi syntyä pelkästään harrastuspohjalta. Pekola-Sjö­

Pixhill.com

valtuutettua, Odensessa 29. Jos Vantaan valtuuston kokoa olisi pienennetty vastaavaksi, ei poliittisiin voimasuhteisiin tai sukupuolijakoon olisi tullut muutoksia. Valtuusto olisi nuorentunut, julkisen sektorin palveluksessa olevien suhteellinen osuus olisi kasvanut ja pormestariksi olisi sosialidemokraattisen kaupunginjohtajan sijaan valittu kokoomuslainen kansanedustaja. Kaupunginhallitus olisi joutunut tulemaan toimeen viidellä henkilöllä – vähennystä olisi ollut 12 henkeä! Vantaa-Odense -simulointiharjoituksen jälkeen Suomen Kuntaliitto toteutti vuonna 2011 vertailun Entä jos Jyväskylä olisi Jönköping. Simulointituloksia esiteltiin paitsi vantaalaisille ja jyväskyläläisille päättäjille myös pohjoismaisille kollegoille, jolloin niistä kiinnostuttiin kuntaliitoissa. Pekola-Sjöblom kertoo, että Vantaan ja Jyväskylän simulointiharjoitusten seurauksena Ruotsin kuntaliitto käynnisti oman pohjoismaisen vertailuprojektinsa yhdessä suomalaisten kollegojen kanssa. Vertailutyöhön saatiin tukea pohjoismaisten kuntaliittojen Demokratia ja johtaminen -verkoston jäseniltä. Pohjoismaiseen vertailuun päätettiin ottaa mukaan kaksi kuntaa kustakin Pohjoismaasta. Pienemmässä kunnassa tuli olla noin 20 000 ja suuremmassa noin 50 000 asukasta. – Vierailimme tiimin kanssa kussakin vertailuun valitussa kunnassa ja haastattelimme kunnan poliittista ja ammattijohtoa, jolloin saimme tiedot esimerkiksi luottamushenkilöiden palkkioista. – Tämä on harjoitus, ei tutkimus. Katsomme eri näkökulmista, kuinka eri kunnat toimivat, mitkä ovat yhtäläisyydet ja eroavuudet.

blomin mielestä luottamustehtävien tulee olla houkuttelevia ja niissä tulisi olla edustus eri väestöryhmistä, jolloin päätöksenteko olisi monipuolista. – Ei ole kenenkään etu, jos luottamustoimiin hakeutuu vain ihmisiä, joiden on elämäntilanteensa perusteella helpompi osallistua. Yhdessä läpinäkyvän kunnallisen puoluetuen, joka on muissa maissa lakiperusteinen, saisimme läpinäkyvyyttä ja pääsisimme eroon puolueiden perimästä luottamuspalkkioiden ”piiloverosta”. – Yleinen käytäntö muissa Pohjoismaissa onkin, että valtuustoa ja hallitusta johtavat poliittiset luottamushenkilöt ovat päätoimisia, kuten pormestareita, joiden apuna varsinaiset virkamiehet ovat. Niissä ammatillinen johtaminen ja luottamusjohtaminen toimivat selkeästi erillään, meillä ne usein sekoittuvat. Pitkän tutkijauransa ja pohjoismaisten kokemustensa perusteella Pekola-Sjöblom kehittäisi Suomen kunnallista demokratiaa nykyisestä henkilökeskeisestä vaalijärjestelmästä kohti listavaalia: – Se sopisi hyvin tämän vuoden toukokuussa voimaan tulleen uuden kuntalain jatkoksi. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen vähimmäis- ja enimmäismääriä koskevia tiukkoja lakikirjauksia on väljennetty uudessa kuntalaissa. Vuoden 2017 kuntavaaleista alkaen kunnat voivat päättää vapaammin valtuustokoosta, kun laissa säädetään ainoastaan asukasluvun perusteella määräytyvästä vähimmäismäärästä. Se on yksi tärkeä työvoitto kunnallisen itsehallinnon hyväksi.  Teksti: Pentti Peltoniemi


jäsen esittelyssä ”Pohjolassa on väljyyttä elää”

Mikä sai sinut liittymään PohjolaNordeniin? Olen liittynyt Pohjola-Nordeniin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla olin mukana Mikkelin Pohjola-Nordenin nuorissa lukioaikana 1980-luvulla. Silloin minut sai mukaan ystäväni, jolla on suomenruotsalaista taustaa. Toiminta oli mielenkiintoista ja kohokohtana oli matka Mikkelin ystävyyskaupunkiin Boråsiin. Se oli ensimmäinen kokemukseni asumisesta ruotsalaisessa perheessä, ja siitä kuinka vaikeaa riikinruotsia oli ymmärtää pelkän kouluruotsin pohjalta! Kiinnostus pohjoismaisuuteen ja ruotsin kieleen saivat vahvistusta useampana kesänä Laihialla sekä perhematkoilla Tromssaan ja Tukholmaan. Toiminta hiipui, kun muutin Joensuuhun opiskelemaan. Toisen kerran liityin Pohjola-Nordeniin vuonna 2007 Kuopiossa. Olin ollut mukana Pohjois-Savon kieltenopettajissa, mutta halusin mukaan enemmän pohjoismaisiin kuvioihin. Olen lapsesta saakka ollut mukana jollakin tavalla järjestötyössä. Mikkelin Hiihtäjissä sai hyvän mallin talkootyöstä ja yhdessä tekemisestä. PohjolaNorden on jatkumoa tälle ajatusmaailmalle, hyvän tekemistä yhdessä ja toisille. Palkka ei ole rahaa vaan henkistä sorttia.

Mitä pohjoismaisuus sinulle merkitsee? Pohjoismaisuus liittyy vahvasti kieliin, sillä olen opettanut ruotsia jo yli 20 vuotta. Sen pohjalta ymmärtää norjaa, tanskaa ja jopa vähän islantia. Pohjoismaiden ainutlaatuisuus paljastuu usein niiden ulkopuolella matkatessa. Kun saa etäisyyttä tuttuun ja itsestäänselvään huomaa, kuinka hyvin meillä asiat ovat. Elokuun toisena viikonloppuna nautin luonnon rauhasta, puhtaasta il-

masta, mökkielämästä, mustikoista ja jokamiehenoikeuksista. Pohjolassa on väljyyttä elää. Pohjoismaisuus on myös vapautta matkustaa helposti maasta toiseen sekä työja opiskelumahdollisuuksia.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää? Kuopion Pohjola-Norden ry on aktiivinen yhdistys. Se toimii ruohonjuuritasolla ja painottaa toiminnassaan nuorisotyötä, vanhempaa sukupolvea kuitenkaan unohtamatta. Meillä on kaksi melko suurta projektia vuoden aikana: Nordplugg-kielikurssi ja Lucia-juhla. Lisäksi olemme mukana Pohjoismaisella kirjastoviikolla, Maailma Kuopion torilla- tapahtumassa ja tarpeen mukaan muissakin tapahtumissa. Jäsenille järjestämme myös esimerkiksi teatterimatkoja. Nordplugg-kielikurssi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Jönköpingissä. Nykyään se järjestetään Grännassa, Jönköpingin kunnan alueella. Se on suunnattu kuopiolaisille lukiolaisille ja sen ajankohtana on heinäkuu. Lukioiden opettajat ovat avainasemassa mainostamassa ja jakamassa tietoa kurssista, jolle otetaan vuosittain 10–15 lukiolaista. Olen itse ollut viisi kertaa matkanjohtajana Grännassa, ja paikka jaksaa ihastuttaa joka kesä. On upeaa olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa matkaa, jonka lopputuloksena on kesästä toiseen tyytyväisiä ja Grännaan ja Jönköpingiin ihastuneita nuoria. Kokemus on huikea, jotakin aivan muuta kuin Tukholma. Kesän 2014 tuloksena eräs kurssilainen haki Jönköpingin yliopistoon opiskelemaan ja aloittaa opinnot siellä tänä syksynä. Lucia-juhla joulukuussa on ollut osa yhdistyksen toimintaa vuodesta 1990.

Vili Kuosmanen

Minna Aalto toimi 1980-luvulla PohjolaNordenin Nuorisoliitossa ja palasi sittemmin järjestön pariin Kuopiossa, jossa hän on toiminut hallituksen jäsenenä vuodesta 2007. Ammatikseen Aalto on opettanut ruotsia Kuopion lyseon lukiolaisille jo 20 vuotta.

Ehdokkaita valitaan yksi jokaisesta lukiosta, ja yleisöäänestyksen perusteella yksi heistä valitaan Luciaksi. Tunnelmallinen juhla pidetään Kuopion kaupungintalolla. Luciakulkue vierailee kauppakeskus Matkuksessa sekä yhden päivän aikana esimerkiksi sairaaloissa, vanhustenkodeissa ja päiväkodeissa. Juhlan tuoton lahjoitamme aina eri hyväntekeväisyyskohteisiin.

Ikimuistoisin tapahtuma ajaltasi Pohjola-Nordenissa? Se on ehdottomasti se, kun oma tyttäreni valittiin Luciaksi. Näin historian ikään kuin toistavan itseään, sillä olin itse lukioaikanani Lucia Mikkelissä. Erityisen hienoa oli, kun hän sai olla hyväntekeväisyyskierroksella ja kokea koskettavia hetkiä sairaalassa potilaiden parissa.

Mikä on suosikkipaikkasi Pohjolassa tai minne haluaisit Pohjolassa matkustaa? Lukion opettajana olen ollut mukana järjestämässä ”Ruotsihenkistä eräleirikoulua” Gotlantiin jo seitsemän kertaa. Ensi keväänä vuorossa on siis jo kahdeksas kerta. Gotlanti on saari, johon rakastuin ensisilmäyksellä. Visby ympäristöineen tarjoaa upeita maisemia ja vierailukohteita. Kukapa ei muistaisi Pepin maisemia ja haluaisi nähdä auringonlaskua Högklintiltä. Gotlannin luonto on ainutlaatuinen täällä Pohjolassa raukkirantoineen ja lintusaarineen. Ihan kannoilla tulee idyllinen Gränna. Paikka, jonne haluaisin matkustaa, on Islanti. Voin sieluni silmin nähdä itseni istumassa islanninhevosen satulassa vaeltamassa paikkoihin, jonne autolla ei pääse. Tämä maaginen saari on vielä kokematta.  P-N

27


”Pohjoismainen yhteistyö on

yhteisten arvojen puolustamista” Pohjoismaisen yhteistyön ministerin Anne Bernerin (kesk) mielestä yhteistyö tarvitsee konkreettisia onnistumisia. Mikä on suhteenne Pohjoismaihin ja pohjoismaalaisuuteen? Pohjoismaat muodostavat kokonaisuuden, josta voimme olla ylpeitä. Maat ovat hyvinvointivaltioita, joissa perinteisesti tasa-arvo on ollut korkealla ja naisten asema yhteiskunnassa merkittävä. Pohjoismaita yhdistää kieli ja kulttuuritausta, yhteistyötä on monella rintamalla. Maat ovat myös toistensa kirittäjiä – ei vähiten urheilussa, vaan myös hyvissä toimintatavoissa, päätöksenteossa ja suhteessa luontoon. Suomi voi olla ylpeä ollessaan yksi Pohjoismaista.

Miksi pohjoismainen yhteistyö on mielestänne tärkeää? Pohjoismainen yhteistyö luo yhteenkuuluvuutta ja yhteisten arvojen puolustamista globaalissa ympäristössä. Yhteistyö on myös mahdollisuus toimia yhtenäisesti suhteessa Euroopan unionin luomaan viitekehykseen. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeä myös puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistyö luo

myös rajoja ylittäviä hankkeita, joiden kautta voimme purkaa kaupan esteitä ja luoda yhteisiä tulevaisuuden visioita.

Mitkä ovat tällä hetkellä pohjoismaisen yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet, ja miten pohjoismaista yhteistyötä pitäisi kehittää? Yhteistyölle olisi tärkeää saavuttaa konkreettisia onnistumisia, jotka tuntuvat ihmisten arjessa ja elinkeinoelämän kilpailukyvyssä sekä yhteistyön mahdollisuuksissa: yhteinen sääntelyn purku, sisäisen digitaalisen markkinan rakentaminen, yhteistyö älykkään infran ja tehokkaiden väylien kehittämiseksi, elinvoimaisen ympäristöpolitiikan luominen.

vesi-luonto. Muita tavoitteita ovat konkreettisten hankkeiden edistäminen, yhteistyön kehittäminen Baltian maiden kanssa sekä tiivis yhteistyö EU:n keskeisten hankkeiden kuten DSM:n [EU:n digitaaliset sisämarkkinat] ja REFIT:in [ohjelma EU-lainsäädännön keventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi] kanssa. 

Kuka Anne Berner?

Mitkä ovat lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimmät tavoitteet ja painopisteet pohjoismaisessa yhteistyössä?

•• syntyi 1964 Helsingissä, suku kotoisin Sveitsistä •• ensimmäisen kauden kansanedustaja (kesk.) •• liikenne- ja viestintäministeri, vastuulla myös pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Ahvenanmaan itsehallintoon liittyvät asiat •• ennen ministeriyttä toimi muun muassa yritysjohtajana, hallitusammattilaisena ja Lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä

Tärkein tavoite on vuoden 2016 puheenjohtajuus [Pohjoismaiden ministerineuvostossa], jonka teemana tulee olemaan ihminen-

Teksti: Kalle Keijonen Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

”Nordiska samarbetet betyder att

skydda våra gemensamma värden” Det nordiska samarbetet behöver konkreta framgångar, anser Finlands nyutnämnda nordiska samarbetsminister, Anne Berner (C).

28


– Norden bildar en helhet som vi kan vara stolta över, Anne Berner säger.

Vad är ert förhållande till Norden och nordismen? Norden bildar en helhet som vi kan vara stolta över. De nordiska länderna är välfärdsstater där jämlikhet traditionellt uppskattas högt och kvinnor har en stark ställning i samhället. Länderna i Norden har en gemensam språk- och kulturbakgrund och ett samarbete på många olika fronter. De nordiska länderna driver på varandra – inte minst i idrott men också i goda handlingssätt, beslutsfattande och i förhållande till naturen. Finland kan vara stolt över att vara en del av Norden.

Varför anser ni att det nordiska samarbetet är viktigt? Det nordiska samarbetet skapar gemenskap och skyddar våra gemensamma värden i den globala miljön. Samarbetet gör det också möjligt att agera enhetligt i den Europeiska unionens referensram. Det nordiska samarbetet är även viktigt om man tänker på försvarspolitik och inre säkerhet. Det nordiska

samarbetet skapar också gränsöverskridande projekt som hjälper oss att motverka hinder för handel och skapa gemensamma visioner för framtiden.

Vilka är enligt er dagens utmaningar och möjligheter för det nordiska samarbetet och hur skulle Ni utveckla det nordiska samarbetet? Det nordiska samarbetet skulle gynnas av konkreta framgångar som märks såväl i medborgarnas vardag som i näringslivets konkurrenskraft och samarbetsmöjligheter: gemensamt avskaffa onödig reglering, skapa en digital inre marknad, samarbeta för att utveckla intelligent infrastruktur och effektiva kanaler, skapa en livskraftig miljöpolitik.

Andra målsättningar är att främja konkreta projekt och att utveckla samarbetet med de baltiska länderna. Tätt samarbete kring de centrala EU-projekten som DSM [EU:s digitala inre marknad] och REFIT [programmet för att förenkla och minska EU-regelverket]. 

Vem är Anne Berner?

Vilka är Finlands viktigaste målsättningar och tyngdpunkter för det nordiska samarbetet i nära framtid?

•• född 1964 i Helsingfors, släkten härstammar från Schweiz •• blev invald i riksdagen för första gången 2015 för Centern •• kommunikationsminister, ansvarar även för ärenden som gäller det nordiska samarbetet samt Ålandsfrågorna •• före ministerskapet var hon bland annat känd som företagsdirektör, styrelseproffs och primus motor för projektet ”Nya barnsjukhuset 2017”.

Viktigast är Finlands ordförandeskap i Nordiska ministerrådet 2016, som kommer att ha teman människa–vatten–natur.

Text: Kalle Keijonen Bild: Sakari Piippo / Statsrådets kansli

29


Hanasaaren ravintolassa olutta arvostetaan osana pohjoismaista ruokakulttuuria, ja se näkyy neljä kertaa vuodessa vaihtuvana olut-ruokamenuna, kertoo Hanasaaren keittiömestari Kim Palhus.

Oluen juhlaa Pohjolassa Pienpanimoiden määrä Pohjoismaissa on kasvanut lähes räjähdysmäisesti viime vuosina, ja oluesta on tullut salonkikelpoinen ruokajuoma.

Kuluva vuosikymmen on ollut oluen voittokulkua niin maailmalla kuin meillä Pohjoismaissakin. Oluen status on kasvanut pienpanimoiden määrän kasvaessa, ja laadukkaita käsityöläisoluita tehdään suurella intohimolla. Kekseliäät olutkokeilut luovat aivan uuden tyyppisiä, jännittäviä makuelämyksiä, ja toisaalta oluen uusi kukoistuskausi on saanut meidät arvostamaan myös perinteisiä, paikallisia olutmakuja. Esimerkiksi suomalainen sahtikulttuuri on nousussa, ja sahdista povataan jopa seuraavaa trendijuomaa. Ja mikäs sen parempaa; kuuluuhan olut olennaisesti pohjoismaiseen kulttuuriin. Viikingit joivat olutta. Keskiajalla mietoa olutta joivat aikuisten lisäksi myös lapset, sillä oluenpanoprosessi tuhosi veden

30

mahdolliset bakteerit. Sotilaat sotivat oluen voimin eikä juhla ollut juhla ilman vahvempaa juhlaolutta. Olut on maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma, ja se on iät ajat ollut myös tärkeä osa ruokavaliota.

Lähiruokaa ja innovatiivisuutta Oluen ja ruuan yhdistämisestä puhutaan nykyisin jopa kulinaarisena taiteena. Olutja panimoravintoloiden lisäksi monet ruokaravintolat ovat viime vuosina laatineet viinilistansa rinnalle olutlistan, ja tarjoilijat osaavat suositella annoksiin sopivia juomia. Esimerkiksi Hanasaaren ravintolassa olutta arvostetaan osana pohjoismaista ruokakulttuuria, ja se näkyy neljä kertaa vuodessa vaihtuvana olut-ruokamenuna sekä omana nimikko-oluena, joka tulee Stadin Panimolta.

– Meillä on kolmen ruokalajin sesonkimenu, jossa niin alku-, pää- kuin jälkiruuallekin on oma olutsuosituksensa. On hienoa, että olutvalikoima on viime vuosina laajentunut, Hanasaaren keittiömestari ja Suomen Ny Nordisk Mat -ohjelman ruokalähettiläs Kim Palhus sanoo. Hän on juuri palannut Kööpenhaminasta keittiömestareiden tapaamisesta ja kertoo, että olutkulttuurin innovatiivisuus ja luovuus eivät jää Tanskassa huomaamatta. – Esimerkiksi Paperisaaren (Papirøen) katuruokahallissa on tarjolla monenlaisia käsityöoluita, joista voi löytää aivan uusia makuyhdistelmiä. Oluissa näkyy nyt amerikkalaisvaikutteita ja myös aasialaisia mausteita. Olut on Palhusin mukaan tärkeä osa Ny Nordisk Mat -ohjelmaa. Hän lupaa, että ensi


Tuomas Markkula kertoo, että kun aiemmin niin sanottujen erikoisoluiden ystävät olivat kiinnostuneita ulkomaisista oluista, nyt kiinnostus on siirtynyt kotimaisiin oluisiin. Paikallisuutta arvostetaan.

vuonna Suomen ottaessa haltuun Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden Suomessa järjestetään pohjoismainen ruokaviikko, jossa olut on näkyvässä roolissa.

Kova kilpailu rikastuttaa valikoimaa Yhdysvalloista levinnyt craft beerin eli käsityöoluen esiinmarssi Pohjoismaissa alkoi Tanskasta, jossa pienpanimoiden määrän kasvu on jo kääntynyt laskuun kovan kilpailun myötä. Ruotsi on seurannut Tanskan jalanjäljissä, kuten myös Norja, jossa pienpanimoiden määrä on viimeisen puolentoista vuoden sisällä kasvanut yli 50:llä. – Norjassa on tällä hetkellä noin 160 rekisteröityä pienpanimoa, mutta osa niistä on todella pieniä eivätkä ne ole vielä aloittaneet tuotantoa. Pienpanimoiden markkinaosuus on nyt 3,3 prosenttia ja suunta on ylöspäin, kertoo Bryggeri- och Drikkevareföreningenin johtaja Petter Nome. Norjalaisen Kinn Bryggerin panimomestari Espen Lothe on sitä mieltä, että oluen ystävien näkökulmasta kilpailun kiristyminen on vain hyvä asia. – Kun markkinoille tulee uusia panimoita, myös olutvalikoima laajenee. Pienpanimot toimivat usein hyvin paikallisesti,

joten mahdollisuus maistella paikallisesti tuotettuja käsityöoluita paranee. Kilpailun kiristyessä parhaat panimot pärjäävät. Käsityöoluthan ei välttämättä aina tarkoita hyvää olutta. Joskus pienet panimot aloittavat vähän liian aikaisin, ilman riittävää taitoa ja kokemusta, hän sanoo ja uskoo, että seuraavaksi ihmiset kiinnostuvat perinteisemmistä oluttyyleistä jatkuvien uusien kokeilujen sijaan. – Laadukas käsityöläisyys tulee olemaan seuraava trendi, hän povaa.

Kartanon oluet nojaavat perinteisiin Porvoon lähellä sijaitseva Malmgårdin kartanon panimo on aina luottanut perinteisiin ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin. – Meidät tunnetaan parhaiten siitä, että käytämme oman pellon viljaa ja perinteisiä lajikkeita, kuten spelttiä ja emmervehnää. Käyttämämme vilja on lähes sataprosenttisesti kotimaista ja parhaimmillaan kolmannes viljasta tulee omasta pellosta, Malmgårdin panimomestari Tuomas Markkula kertoo. Malmgårdin kartanossa käy paljon turisteja ja yhä enemmän myös oluesta kiinnostuneita matkailijoita. Heille järjestetään tilauksesta panimokierroksia ja tastingeja.

Malmgårdin panimossa oluen raaka-aineet pyritään hankkimaan niin läheltä kuin mahdollista.

31


Tuomas Markkulan mukaan olutmakuihin on hyvä perehtyä esimerkiksi olutfestivaaleilla. – Oluita maistellessa kannattaa olla ennakkoluuloton, hän neuvoo.

32

Satunnainen matkailija ei kuitenkaan pääse maistelemaan oluita panimon puolelle, vaan maistiaiset on ostettava panimon yhteydessä olevasta myymälästä. – Meiltä voi ostaa kauppavahvuisia oluita kaupan puolelta mukaan, sillä meillä on täällä myös lähiruokamyymälä. Yleensä pienpanimoilla ei ole tällaista mahdollisuutta, Markkula sanoo ja toivoo, että suomalaiset lainsäätäjät heräisivät myöntämään pienpanimolle ulosmyyntioikeuden. Se olisi tärkeää myös kotimaan matkailun kannalta. Suomessa on tällä hetkellä yli 50 pienpanimoa ja kasvua olisi luvassa edelleenkin etenkin, jos lainsäädäntöä ja verotusta saadaan muutettua pienpanimotoiminnan kannalta suotuisampaan suuntaan. Tuomas Markkula ehtii panimomestarin työnsä ohella käydä opettamassa uusia oluentekijöitä Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä. Hänen mukaansa olutbuumi näkyy selvästi myös koulun puolella. – Kun taannoin kurssit eivät välttämättä tulleet täyteen, nyt niille on tunkua. Kursseille tulee ammattimaisesta panimotoiminnasta kiinnostuneiden lisäksi kotioluentekijöitä. Kotioluen tekeminen on yksi viime vuosien nousevista ilmiöistä, joka rikastuttaa omalta osaltaan olutkulttuuria, hän kertoo. 

Olut & ruoka -suositukset Tuomas Markkula, panimomestari, Malmgårdin panimo: Suklaakakku ja vahva portteri. Kim Palhus, ravintolapäällikkö, Hanasaari: Parsa ja belgialaistyylinen, mausteinen vehnäolut. Espen Lothe, panimomestari, Kinn Bryggeri: Brown tai Old Ale -oluessa pitkään haudutettu sipuli-härkäpata, ruokajuomaksi samaa olutta kuin padassakin.

Teksti: Maria Markus / Media Road Service MRS Oy Jutun kirjoittaja on toimittaja ja The British Beer Academysta valmistunut olutsommelier. Kuvat: Jyrki Vesa / Media Road Service MRS Oy


Surffaa Euroopassa, koska sä voit. Mobiilidata Jätä se vihreäksi 2,99 €/vrk Lisätiedot sonera.fi/matkalla

33


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet 50-vuotias Nuorisoliitto juhlii lokakuussa Turussa – tule mukaan!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto (PNN) tarjoaa vuosijuhlassaan ystävilleen pohjoismaista juhlintaa pikkutunneille saakka. PNN täytti pyöreitä virallisesti jo keväällä (21.4.). Merkkipaalua juhlitaan vuosijuhlassa lauantaina 10. lokakuuta Turun linnassa. Linna valikoitui juhlapaikaksi, koska se tarjoaa tapahtumalle arvokkaat puitteet ja sillä on monella tapaa merkittävä rooli pohjoismaisessa historiassa.

– Itse vuosijuhlien lisäksi haluamme tarjota vieraillemme ainutlaatuisen kokemuksen viettää juhlia keskiaikaisessa linnassa, kertoo vuosijuhlatyöryhmän jäsen Kai Alajoki, PNN:n puheenjohtaja vuosimallia 2014. Tiedossa on maittava kolmen ruokalajin illallinen, elävää musiikkia ja tanssia, pohjoismaisia ohjelmanumeroita, puheita sekä yleisesti juhlavaa tunnelmaa Turun linnan hienoissa puitteissa. Juhlat kestävät luonnollisesti aina pikkutunneille saakka!

Nuoret ja vanhat tervetulleita Nuorisoliiton pääsihteeri Laura Mynttinen kertoo, että juhla on tarkoitettu PNN:n jäsenille, ystäville, kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyökumppaneille ja tietysti myös entisille aktiiveille eli alumneille.

– Myös kaikki Pohjola-Nordenin jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan juhlistamaan PNN:n viisikymmenvuotista taivalta ja kenties samalla tapaamaan vanhoja tuttuja vuosikymmenten varrelta. Mitä enemmän meitä on eri vuosikymmeniltä, sitä monipuolisemmat ja hauskemmat juhlista tulee. Soita siis PNN:n aikaiselle kaverillesi ja sovi treffit Turkuun. Juhlan järjestelyistä vastaa Nuorisoliiton innokas luottamushenkilötyöryhmä yhdessä toimiston työntekijöiden kanssa. Entisistä ja nykyisistä liittohallituksen jäsenistä koostuva vuosijuhlatyöryhmä on tehnyt toimiston kanssa koko vuoden töitä juhlajärjestelyjen parissa. – Vielä toistaiseksi kyse on pääosin ollut ohjelman suunnittelusta, sponsorien etsimisestä ja puhujien kutsumisesta, mutta

30 vuotta pohjoismaista kesätyövaihtoa

Mitä – onko Nordjobb ollut olemassa jo 30 vuotta? Näin ovat muutamat tämän kesän nordjobbarit ihmetelleet Nordjobbin vaiheita. Nordjobb on monelle tuttu, mutta harva tietää, miten kauan pohjoismainen kesätyöohjelma on auttanut nuoria työllistymään. Nordjobb on näiden vuosien aikana välittänyt lähes 25 000 työpaikkaa ympäri Pohjolaa. Yhteispohjoismaiset työmarkkinat mahdollistavat sen, että nekin nuoret, joilla ei ole paljon työ- tai elämänkokemusta, uskaltautuvat kokeilemaan työskentelyä toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismaat ovat toisaalta tuttuja ja turvallisia, toisaalta eksoottisen erilaisia.

Vuosittain lähes tuhat nordjobbaria Nordjobbin kautta välitetään muitakin kuin helppoja kesätöitä. Nordjobbin hakijat ovat usein koulutettuja ja erittäin motivoituneita, ja he etsivät mielenkiintoisia ja antoisia työkokemuksia. Työnantajille nordjobbarit ovat myös suuri apu työpaikalla, eikä vain kesän aikainen mukava lisä. Nordjobbin tehtävänä onkin saada työnantajan kriteerit ja hakijoiden osaaminen kohtaamaan, pohjoismaisilla mausteilla

34

Nordjobb

Nordjobb on aikojen kuluessa tarjonnut nuorille kesätyön lisäksi pohjoismaisia elämyksiä.

Nordjobbarit viettävät perinteistä suomalaista kesää Juupajoella.

höystettynä. Yli 200 työnantajaa ja noin 750 työntekijää kohtaavat vuosittain Nordjobbin avulla Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla. Se on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan. Nordjobb-pakettiin kuuluu työpaikan lisäksi asunnon välittäminen nordjobbareille, byrokratian viidakossa auttaminen sekä mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Nämä aktiviteetit ovatkin suosittuja, koska ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua sekä toisiin nordjobbareihin että työskentelymaan kulttuuriin ja tapoihin. Pohjoismainen yhteenkuuluvuuden tunne tuleenkin usein omakoh-

taisen kokemuksen kautta, ja palatessaan taas kotimaahansa nordjobbarit vievät pohjoismaisuutta eteenpäin. Myös työnantajille avautuu usein uusia näkökulmia pohjoismaisuuteen: pohjoismaiset työmarkkinat eivät välttämättä olekaan liian kaukainen käsite. Tämän vuoksi Nordjobb panostaakin siihen, että kaikilla ohjelmaan osallistuvilla olisi mahdollisimman onnistunut ja mielenkiintoinen kesä.  www.nordjobb.org Teksti: Mira Korhonen


Nuorisoliiton kesäterveiset juhlien lähestyessä myös käytännön järjestelyt, esimerkiksi kutsukorttien postitus ja plaseerauskartan askartelu, tulevat ajankohtaisiksi, Alajoki kertoo.

Näin pääset mukaan! Ilmoittautuminen juhliin tapahtuu PNN:n nettisivujen kautta, osoitteessa www.pnn.fi/ tapahtuma/pnn-50-vuosijuhlat/ Viimeinen ilmoittautumispäivä on 27.9.2015. Illalliskortin hinta on 80 euroa. Lisätietoja voi tarvittaessa kysyä PNN:n järjestösihteeriltä, emilia.reitamo@pohjolanorden.fi / 0400 763 044.  Teksti: Susanna Puisto Kuva: Turun museokeskus

Nuorisoliiton Instagram-tilillä on ollut kesän aikana monia vierailijoita. Kuvia ovat julkaisseet suomalaiset nuoret, jotka ovat lähteneet Nordkursseille kieltä oppimaan Ruotsiin, Islantiin, Norjaan ja Grönlantiin. Myös Nordjobb on ollut edustettuna. Yksi lähti rekkakuskiksi Norjaan, toinen respatyöntekijäksi Ahvenanmaalle. Syksyn lähestyessä nuoret palasivat kesätöistä, ja esimerkiksi liiton oma verkkolehti Nordhumla aktivoitui pienen kesätauon jälkeen. Elokuun Nordhumla sai uuden päätoimittajan allekirjoittaneesta. Loppukesästä moni paikallisjärjestö osallistui valtakunnalliseen Ravintolapäivään ja tarjosi pohjoismaisia herkkuja. Kesäkuun lopussa tehtiin myös Nuorisoliiton jäsenmatka Ruotsin Gotlantiin. Lokakuussa Nuorisoliitto täyttää pyöreitä vuosia. 50 vuoden ikää juhlistetaan 10. lokakuuta Turun linnassa. Lisää voit lukea tältä aukeamalta!  Teksti: Anni Savolainen

“LIIKUNTA TEKI MINUSTA ONNELLISEN. Piti vain löytää se oma juttu, lopettaa hampaat irvessä puurtaminen.” - Piia Kaakkurivaara Forever-kuntoklubi TULE MEILLE JA ALOITA OMA ONNISTUMISTARINASI.

Aloitusetuna: treenilaukku & -pyyhe foreverclub.fi

35


Margot Wahlström

Gudrun Schyman

Ruotsin politiikka on täynnä feministejä Kun Stefan Löfvenin punavihreä hallitus muodostettiin syksyllä 2014, hallituksen politiikan julistettiin olevan feminististä. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Sanalla ”feminismi” on Suomessa ja Ruotsissa melko erilainen kaiku. Siinä missä täällä feministejä pelätään naisten ylivaltaan tähtäävinä, miehiä sorsivina kukkahattutäteinä, Ruotsissa feminismi ymmärretään monialaiseksi, syrjivien valtarakenteiden purkamiseen tähtääväksi aatteeksi, joka hyödyttää kaikkia. Ruotsissa lähes kaikki puolueet ovat kilvan julistautuneet feministisiksi. Suomessa hallitusohjelmaan kirjattiin, että ”naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia” – kuin tasa-arvo olisi jo valmis eikä tehtävää enää olisi. Ruotsissa Stefan Löfvenin hallitus sen sijaan sanoo toteuttavansa feminismiä kaikessa politiikanteossa.

36

Kenties näkyvintä feminismi on Ruotsin uudessa ulkopolitiikassa, jossa Ruotsi on rohkeasti ottanut kantaa ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksiin. Heti ensi töikseen hallitus muun muassa tunnusti Palestiinan valtion.

Feminististä ulkopolitiikkaa Mutta mitä sitten tarkoittaa feministinen ulkopolitiikka? Ulkoministeri Margot Wallströmin ”ulkopoliittisen julistuksen” mukaan Ruotsin tavoitteena on toimia naisten syrjintää vastaan, parantaa naisten elinolosuhteita sekä edistää rauhaa. Wallström haluaa lisätä naisten osallistumista päätöksentekoon niin rauhan aikana kuin konflikti-

alueilla ja jälleenrakentamisessa. Feminismi ei ole jäänyt julistuksiksi, vaan näkyy myös käytännössä. Viime keväänä Ruotsin ja naisten oikeuksien polkemisesta tunnetun Saudi-Arabian välille puhkesi diplomaattinen kriisi. Ensin Saudi-Arabia esti Wallströmin puheen arabimaiden kokouksessa Kairossa, sillä sen mielestä Wallström oli puuttunut maan sisäisiin asioihin ottaessaan kantaa SaudiArabian ihmisoikeustilanteeseen. Vastaukseksi Ruotsi lopetti yli kymmenen vuotta kestäneen sotilasyhteistyön maiden välillä, ja Saudi-Arabia kutsui lähettiläänsä kotiin Tukholmasta. Sittemmin suhteet ovat normalisoituneet ja lähettiläät


palanneet asemapaikoilleen. Kesällä SaudiArabian huhuttiin palkanneen Ruotsissa mainostoimiston parantamaan maan imagoa ruotsalaisten silmissä.

Feministipuolueen esiinmarssi Maailmalla kohistiin syksyllä 2014 ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja, pääseekö piskuinen Feministinen aloite (Feministiskt initiativ, FI) uutena puolueena Ruotsin valtiopäiville. Puolue jäi täpärästi valtakunnallisen äänikynnyksen alle, mutta sai paikkoja paikallisvaltuustoihin ja viime kesänä myös europarlamenttiin. Puolue pyrkii haastamaan valtarakenteita, jotka liittyvät sukupuolen lisäksi muun muassa seksuaalisuuteen, ihonväriin, vammaisuuteen, luokkaan, uskontoon ja ikään. FI:n feminismissä ei siis suinkaan ole kyse naisten aseman pönkittämisestä miesten kustannuksella. FI:n nopea kasvu on osittain vastareaktiota oikeistopopulistisen Ruotsidemokraattien suosion ja äärikansallisen liikehdinnän

lisääntymiseen. Monet feministiaktiiveista ovatkin vanhoja vasemmistolaisia. Puolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman on entinen vasemmistopoliitikko, ja FI:n talouspoliittiset kannat ovat selvästi poliittisen kentän vasemmasta laidasta.

Suomeenkin feministipuolue? Feminismi onkin leimallisesti ”punavihreä” aate – Suomessa nimenomaan vasemmistoliitto ja vihreät ovat julistautuneet feministisiksi puolueiksi. Monien mielestä Suomessa ei olekaan käyttöä enää uudelle puolueelle kisaamaan samoista äänestäjistä. Schyman näkee silti puolueelle tarvetta Suomessakin. Hän vertasi Image-lehden haastattelussa (maaliskuu 2015) feministiliikkeen syntyä vihreiden puolueiden perustamiseen pari vuosikymmentä sitten: nykyään ympäristöasiat ovat osa jokaisen puolueen ohjelmaa. Samanlaista leviämistä haluttaisiin feminismillekin. Toistaiseksi Suomeen ei puoluetta ole kuitenkaan syntynyt. Kun Naisasialiitto

Unionin lehti Tulva viime vuoden lopulla kysyi tunnetuilta feministeiltä, kutakuinkin puolet oli ehdottomasti puolueen perustamista vastaan ja puolet yhtä ehdottomasti sen kannalla. Sen sijaan Norjassa feministit eivät turhia jahkailleet. Schyman kävi keväällä Bergenissä pitämässä innostavan puheen, ja feministipuolue oli pystyssä jo samana iltana.  Teksti: Kalle Keijonen Kuvat: Johannes Jansson/norden.org

Tule viettämään LIIKUNNALLISET PIKKUJOULUT Espoon Solvallaan! Kun haluat liikunnalliset ja tunnelmalliset pikkujoulut luonnonkauniissa ympäristössä aikaa säästäen, tule meille, Espoon Solvallaan. Tarjoamme pääkaupunkiseudun parhaimmat olosuhteet luonnossa liikkumiselle sekä liikunnallisille yrityspäiville. Solvalla tarjoaa monipuoliset puitteet vuoden odotetuimpien juhlien järjestämiseen. Valikoimaan kuuluu liikunnallista ohjelmaa laidasta laitaan tiimikisailusta patikoitiin Nuuksion upeissa maisemissa, tai vauhdikkaita pelejä nykyaikaisessa Solvalla Areenassa. Tunnelmalliset rantasaunat ja viehättävän idyllinen Pikku-Solvalla takaavat onnistuneet pikkujoulut ruokailuineen. Pikkujoulujen esimerkkiohjelma 10–30 henkilön ryhmälle: • Liikunnallisia tiimiaktiviteetteja kansallispuiston ainutlaatuisessa ympäristössä tai nykyaikaisessa Solvalla Areenassa • Rantasauna • Yhdessäoloa ja illallinen viehättävän idyllisessä Pikku-Solvalla rantahuvilassa Hinta alkaen: 76 €/hlö (15 hlö) Illallismenu 16–49 € Majoitustarjous Pikku-Solvallassa 49 €/hlö/2hh sis.aamiainen

OTA YHTEYTTÄ NIIN ME TOTEUTAMME! Nuuksiontie 82, 02820 Espoo Puh. 09 867 8430, solvalla@folkhalsan.fi www.folkhalsan.fi/fi/utbildning-fi/ Solvalla


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Til kamp mot ”fiendtlig arkitektur”

Vihamielinen arkkitehtuuri

Kan uskyldige armlener på benker eller pigger utenfor et vindu være et samfunnsproblem? Absolutt. I hvert fall hvis vi skal tro den norske debatten. Den siste tiden har begrepet ”fiendtlig arkitektur” funnet veien inn i den norske offentlige debatten. ”Fiendtlig arkitektur” er arkitektoniske grep, ofte små, på offentlige steder som indirekte frastøter seg en type aktivitet eller en gruppe mennesker. Nesten utelukkende retter dette seg mot de svakeste i et samfunn, og det skjer som regel uten debatt. Men ikke de siste månedene. Først skrev avisen Vårt Land en lang artikkel om fenomenet, men problematikken fikk først vind i seilene da det ble klart at et hotell i byen Bergen hadde satt opp pigger langs en vinduskarm. Piggene gjorde det umulig å sitte utenfor vinduet. Saken hadde kanskje blåst over, hadde det ikke vært for at det aktuelle hotellet forsøkte, på et svært uheldig vis, å unngå debatten på mikrobloggtjenesten Twitter. Der hadde nemlig en student beskrevet piggene som ”fiendtlig”, og fikk da beskjed fra hotellet om å fjerne dette ordet. Det er ingenting som en digital flause i sommerdvalen, og plutselig var begrepet ”fiendtlig arkitektur” en del av den offentlige debatten. Armlener på offentlige benker ble også heftig debattert. Det endte med at hotellet i Bergen vil fjerne piggene. Samtidig vil de som er ansvarlig for utbyggingen av Oslos nye satsningsområde, Bjørvika, også fjerne benkene med armlener som gjør det umulig å legge seg ned. Debatten, og utfallet av debatten, viser to ting med den norske offentligheten som er svært interessante. Det første er hvor stor betydning sosiale medier, og kompetanse på dette, har i alle bransjer. En liten glipp på Twitter kan føre den aktuelle bedriften rett inn i offentlighetens søkelys – og ikke nødvendigvis på en god måte. For det andre viser debatten også noe om det norske samfunnet. Norge, tradisjonelt egalitært og fremdeles et av de mest likestilte samfunnene i verden, er i ferd med å åpne grensene for Europas fattige. For mange fremkaller det et ubehag å se fattigdom så nært, et ubehag som utbyggere kanskje ønsker å skjerme for. Det er derfor svært interessant at en debatt kan få offentlige utbyggere og hotelleiere til å gjøre om på arkitektur som kan oppleves som fiendtlig for de svakeste i samfunnet. 

Voivatko viattomat penkkien käsinojat tai piikit ikkunan ulkopuolella olla yhteiskunnallinen ongelma? Ehdottomasti. Ainakin mikäli Norjassa käytävää keskustelua on uskominen. ”Vihamielinen arkkitehtuuri” on käsite, joka on viime aikoina ujuttautunut Norjassa käytävään keskusteluun. ”Vihamielinen arkkitehtuuri” tarkoittaa arkkitehtuurin keinoin, usein pieniä, julkisella paikalla tehtäviä toimia, jotka joko estävät jonkin toiminnan tai pitävät loitolla jonkin ihmisryhmän. Lähes poikkeuksetta nämä toimet kohdistuvat yhteiskunnan heikoimpiin, eikä niistä sen kummemmin keskustella. Viime aikoina tähän on kuitenkin tullut muutos. Ensiksi Vårt Land -lehti kirjoitti ilmiöstä pitkän artikkelin, mutta problematiikka sai tuulta purjeisiin vasta, kun kävi ilmi, että eräs hotelli Bergenissä oli asennuttanut ikkunankarmeihin piikkejä, jotka estivät ikkunan ulkopuolella istumisen. Asia olisi ehkä painunut unholaan, jollei kyseessä oleva hotelli olisi todella onnettomalla tavalla yrittänyt välttää Twitterissä käytyä keskustelua. Eräs opiskelija oli nimittäin kuvaillut piikkejä Twitterissä ”vihamielisiksi” ja saanut hotellilta pyynnön poistaa tämä sana. Mikäänhän ei piristä kesähorroksessa niin kuin pöhinä sosiaalisessa mediassa, ja pian käsite ”vihamielinen arkkitehtuuri” oli osa julkista keskustelua. Myös puistonpenkkien käsinojat olivat kiivaan keskustelun kohteena. Tarina päättyi niin, että bergenläinen hotelli päätti poistaa piikit. Myös Oslon uuden kaupunginosan Bjørvikan rakennuttajat poistavat sellaiset penkit, joiden käsinojat estävät penkillä makaamisen. Keskustelu ja sen tulos osoittavat julkisuudesta kaksi erittäin mielenkiintoista seikkaa. Ensiksi sen, miten suuri merkitys sosiaalisella medialla ja sen hallitsemisella on kaikilla aloilla. Pieni viesti Twitterissä voi ajaa yrityksen suoraan julkisuuden valokeilaan – eikä välttämättä myönteisessä mielessä. Toiseksi keskustelu osoittaa jotain myös norjalaisesta yhteiskunnasta. Norja, perinteisesti ja edelleenkin eräs maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, on avaamassa rajojaan Euroopan köyhille. Monista köyhyyden näkeminen näin läheltä on epämiellyttävää, ja tätä tunnetta rakennuttajat ovat ehkä halunneet hälventää. Tämän vuoksi on erittäin mielenkiintoista, että käyty keskustelu saa rakennuttajat ja hotellinomistajat tekemään muutoksia arkkitehtuuriin, joka voidaan kokea vihamieliseksi yhteiskunnan heikoimpia kohtaan. 

39


Ett typiskt Fanø-hus, byggt i tegel. Genom ’arkengabet’, luckan ovanför dörren, kastade man i gammal tid in spannmål för torkning på loftet.

Gammalt och nytt möts på danska Fanø Många av husen på Fanø ser fortfarande ut som de gjorde på 1800-talet. Trots det kan de innehålla moderna IT-företag. På Fanø är det lätt att arbeta kreativt och få nya visioner.

Den lilla Fanø-färjan trafikerar mellan Esbjerg och Nordby. Överfarten tar 12 minuter.

40

Fanø ligger strax utanför Jyllands västkust. Överfarten med den lilla färjan från Esbjerg tar tolv minuter. Bakom oss lämnar vi stadsliv och trafikaos. På Fanø väntar vacker natur, en femton kilometer lång sandstrand och pittoreska hus. Färjan lägger till i Nordby, öns största samhälle med ungefär 2 800 invånare. Här kan man promenera i smala gränder och beundra de gamla stråtäckta skeppargårdarna, som alla är byggda i riktning öst-väst. Karakteristiskt för dem är ”arkengabet”, en halvrund båge över dörren, med en lucka eller ett fönster i. Genom luckan kastade man förr i tiden in säden på vinden, så den kunde ligga och torka.

På Lindevej frestar Hans & Grethe Crêperie med ljuvlig plättdoft. Häxans hus serverar pannkakor med både söt och salt fyllning. Prova till exempel dessertvarianten med svartvinbärssylt och farinsocker – mums!

”Huvudstaden” Nordby Danmarks mest idylliska rådhus ligger på Skolevej i Nordby. I samma hus finns också turistbyrån. Den långa tegelbyggnaden blev uppförd som skola i mitten av 1800-talet. Skolklockan som ringde ut och in till lektionerna hänger fortfarande på väggen. På huvudgatan uppenbarar sig ett schlaraffenland för det handarbetande folket –


Christel Seyfarths stickbutik. Här kan man köpa garn och mönster, eller färdiga kreationer, om man inte har tid och ork att sticka själv. Varje år i september är det för övrigt stor tredagars stickfestival på Fanø. Nordby är Fanøs ”huvudstad” med skola, idrottshall och hälsocenter. Nere vid hamnen stiger jag på bussen för att åka de tretton kilometrarna till Sønderho i södra ändan av ön. Hyra cykel är också trevligt, om vädret är gunstigt.

”Danmarks Smukkeste Landsby” I sömniga Sønderho med cirka 400 invånare verkar tiden ha stått stilla. Byns historia går tillbaka till 1500-talet, då befolkningen livnärde sig på lantbruk och fiske. Men år 1741 köpte Fanøborna sin ö av kungen. Det innebar att de fick rätt att bygga och äga skepp, och att handla. Under åren 17761896 byggdes drygt tusen skepp på Fanø, som år 1897 hade Danmarks näststörsta handelsflotta – efter Köpenhamn. Skeppsfarten och handeln gjorde Fanø välmående. De flesta bevarade husen i Sønderho uppfördes från mitten av 1700talet och hundra år fram av rika skeppare. Från mitten av 1800-talet tog ångbåtstrafiken mer och mer över, och Sønderho sjönk småningom ner i sin Törnrosasömn. Men om sommaren är det liv i Sønderho. Många turister hittar hit, och ungefär en tredjedel av de gamla husen, byggda i samma stil som dem i Nordby, är uthyrda till sommargäster. Sønderho blev år 2011 utsedd till ”Danmarks Smukkeste Landsby”. Att den är mycket vacker är odiskutabelt. Det mest berömda matstället är Sønderho Kro, etablerad år 1722. Här kan man njuta av traditionella Fanø-rätter. Men just denna dag har jag inte så mycket tid, är dessutom vrålhungrig och ute på vift på egen hand, medan maken spelar golf vid Fanø Bad. Lyckan uppenbarar sig i form av Karlssons Køkken, ett trevligt litet gatukök med ett par bord i solen. Bakom disken står Roger Karlsson, inflyttad från Göteborg. Hans finskfödda fru Leena forskar och undervisar dels på Syddansk Universitet, dels i Riyadh i Saudiarabien, berättar Roger, medan han trollar ihop en läcker omelett till mig. Kaffe och glass till efterrätt, och sedan är jag mätt och belåten igen. Jag vandrar vidare, och träffar Anna Gram Sørensen, som tillsammans med sin nyzeeländske man Kerry Harm Nielsen driver Galleri Kant. Där kan man bekanta sig med moderna Fanøkonstnärer. Äldre Fanøkonst finns på Fanø Kunstmuseum. Sønderho hade liksom Skagen tidigare sin egen konstnärskoloni. Till exempel målaren Julius Exner tillbringade varje sommar i mer än trettio år på Fanø, där han logerade

Hos Hans och Greta kan man äta sig mätt i läckra pannkakor. De fås både med söt och salt fyllning.

under takåsen på Sønderho kro. Kyrkan i Sønderho är väl tilltagen, med plats för 700 personer. Den har Danmarks största samling av kyrkskepp. Hela femton stycken hänger ner från de vitmålade loftsbrädorna. Strax intill kyrkan stiger jag på bussen igen. Vi svänger ner till den flera hundra meter breda sandstranden och åker hela vägen tillbaka på den. Bilar och cyklar använder sig också av det fasta vita underlaget. Men man ska passa på! Under ett tidigare besök på Fanø körde vi fast i lösan sand med bilen, som måste skuffas fri av hjälpsamma människor.

Drakfestival och ostronsafari Den här gången stiger jag av bussen vid Rindby Strand, för att gå de sista kilometrarna till fots. Det är liv och leverne på stranden. På flera ställen sätter folk upp drakar. Kanske de övar sig till den stora drakfestivalen, som äger rum varje år i juni? Då samlas ungefär femtusen drakentusiaster från hela världen på ön. Sandstranden sträcker sig längs hela västra sidan av Fanø, vid Vesterhavet. Här kan man ha turen att hitta bärnsten, om man kommer då havet lugnat sig efter ett par dagars kraftig sydväst- eller västanstorm.

Roger Karlsson, inflyttad från Göteborg, arbetar sommartid i Karlssons Køkken i Sønderho. Finskfödda frun Leena undervisar och forskar i ’public health’, både i Danmark och Saudiarabien.

41


Östsidan av ön vetter mot Vadehavet, där tidvattnets inverkan syns tydligt vid ebb. Då vadar många fåglar omkring för att hitta föda. Kommer man till Fanø under den kallare tiden av året kan man själv leta efter ostron. Det ordnas också reguljära ostronsafaris i de månader vars namn innehåller ett r. Skillnaden mellan ebb och flod är vid Fanø en och en halv meter – störst i Danmark. Efter en trevlig dag vänder jag tillbaka till min utgångspunkt, Fanø Golf Links vid Fanø Bad. Det är Danmarks äldsta golfbana och enda riktiga links-bana. Ordet betyder att gräset växer på sandjord på ursprunglig havsbotten. Golfspelarna vänder tillbaka efter de 18 hålen. Nu väntar återfärden till Esbjerg.  Text och bilder: Gunilla Heick

•• Fanø är 17 kilometer lång och täcker en areal på 56 kvadratkilometer. •• Fanø är en del av Nationalpark Vadehavet. Kommunen är den enda i Danmark vars hela areal är nationalpark. •• Fanø har drygt 3 200 fasta invånare och är landets nästminsta kommun (minst är Læsø). •• Fanø var den första av de många små danska öarna som fick bredbandsnät. Läs mera på www.visitfanoe.dk/

Vanha ja uusi kohtaavat Tanskan Fanøllä Monet Fanøn taloista näyttävät edelleen samalta kuin 1800-luvulla. Siitä huolimatta niissä saattaa sijaita moderneja IT-alan yrityksiä. Fanøllä on helppo visioida ja luoda uutta.

Bussen mellan Nordby och Sønderho har sin fasta rutt längs den breda sandstranden.

42


Neulomisesta pitävät löytävät paratiisinsa Christel Seyfartin kaupasta Nordbyn pääkadulta.

Fanø sijaitsee aivan Jyllannin länsirannikon kupeessa. Lauttamatka saarelle Esbjergistä kestää 12 minuuttia. Taakse jäävät kaupunkielämä ja liikennekaaos. Fanøllä odottavat kaunis luonto, 15 kilometriä pitkä hiekkaranta ja pittoreskit talot. Lautta saapuu saaren suurimpaan keskukseen, noin 2 800 asukkaan Nordbyyn. Täällä voi kävellä pitkin kapeita katuja ja ihailla vanhoja olkikattoisia taloja, jotka on rakennettu itä-länsisuunnassa. Tyypillistä niille on ”arkengabet”, puoliympyrän muotoinen kaari oven yllä, jossa on pieni aukko tai ikkuna. Aukosta heitettiin ennen vanhaan siemeniä vintille kuivamaan. Lindevejllä herkullinen tuoksu houkuttelee sisään Hans & Grethe Crêperieen. Tarjolla on pannukakkuja sekä makealla että suolaisella täytteellä. Kokeile vaikka jälkiruokavarianttia mustaviinimarjahillolla ja fariinisokerilla – nam!

”Pääkaupunki” Nordby Tanskan idyllisin rivitalo löytyy Nordbyn Skolevejltä. Samassa talossa toimii turisti-

info. Pitkä tiilirakennus rakennettiin kouluksi 1800-luvun puolivälissä. Aikoinaan oppilaita paimentanut kello roikkuu edelleen seinällä. Pääkadulta löytyy käsityöihmisten paratiisi – Christel Seyfarthsin neulontaputiikki. Täältä saa lankoja ja kaavoja tai valmiita luomuksia, jos ei ole aikaa tai osaamista neuloa itse. Joka vuosi syyskuussa saarella järjestetään myös suuri kolmepäiväinen neulontafestivaali. Nordby on Fanøn ”pääkaupunki” ja siellä on koulu, urheiluhalli ja terveyskeskus. Alhaalla satamassa nousen bussiin matkatakseni 13 kilometriä Sønderhon kylään saaren eteläiseen kärkeen. Myös pyörän vuokraaminen on mahdollista, jos sää vain suosii.

”Tanskan Kaunein Kylä” Unisessa noin 400 asukkaan Sønderhossa aika tuntuu seisahtuneen. Kylän historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin väestö elätti itsensä maanviljelyksellä ja kalastuksella. Vuonna 1741 Fanøläiset ostivat saarensa ku-

ninkaalta. Näin he saivat oikeuden rakentaa ja omistaa laivoja sekä käydä kauppaa. Vuosina 1776–1896 Fanøllä rakennettiin reilu tuhat laivaa, ja vuonna 1897 saarella olikin Tanskan toiseksi suurin kauppalaivasto Kööpenhaminan jälkeen. Merenkulku ja kauppa tekivät Fanøstä hyvinvoivan. Useimmat Sønderhon säilyneistä taloista rakennettiin sadan vuoden aikana 1700-luvun puolivälistä lähtien rikkaiden kapteenien toimesta. 1800-luvun puolesta välistä alkaen höyrylaivaliikenne tuli yhä keskeisemmäksi, ja Sønderho vaipui vähitellen ruususenuneensa. Mutta kesällä Sønderhossa on elämää. Monet turistit löytävät saarelle, ja noin kolmasosa vanhoista taloista, jotka on rakennettu samaan tyyliin kuin Nordbyssä, vuokrataan kesäasukkaille. Sønderho valittiin vuonna 2011 ”Tanskan Kauneimmaksi Kyläksi”. Siitä ei olekaan epäilystä, etteikö olisi kaunista. Kuuluisin paikallinen ravintola on Sønderho Kro, joka on perustettu 1722. Täällä voi nauttia perinteisiä Fanø-ruokia. Mutta juuri tänään minulla ei ole tarpeeksi aikaa, ja olen myös todella nälkäinen ja reisussa yksin miehen golfatessa Fanø Badissa. Onni ruumillistuu Karlssons Køkkenin muodossa, joka on pieni mukava katukahvila ja jolla on pari pöytää auringossa. Tiskin takana seisoo Roger Karlsson, joka on muuttanut tänne Göteborgista. Hänen suomalaissyntyinen vaimonsa Leena

43


Joka vuosi kesäkuussa Fanøllä järjestetään suuri leijafestivaali. Myös muulloin ihmiset lennättävät leijoja ahkerasti.

tutkii ja opettaa osittain Syddansk Universitetissa ja osittain Riyadhissa Saudi-Arabiassa, kertoo Roger samalla kuin loihtii minulle herkullisen munakkaan. Kahvia ja jäätelöä jälkiruuaksi, ja olen täynnä ja tyytyväinen taas. Jatkan matkaani ja tapaan Anna Gram Sørensenin, joka yhdessä uusiseelantilaisen miehensä Kerry Harm Nielsenin kanssa pyörittää Kant-galleriaa. Siellä voi tutustua moderneihin fanøläisiin taiteilijoihin. Vanhempaa fanøläistä taidetta löytyy Fanøn taidemuseosta. Sønderholla oli aiemmin

Skagenin tapaan oma taiteilijasiirtokuntansa. Esimerkiksi taidemaalari Julius Exner vietti jokaisen kesän yli kolmenkymmenen vuoden ajan Fanøllä, jossa hän asusti Sønderho kron vintillä. Sønderhon kirkko on hyvin suuri ja tilaa on 700 henkilölle. Kirkossa on Tanskan suurin kokoelma kirkkolaivoja. Kokonaiset 15 kappaletta roikkuu valkoisiksi maalatuista kattoparruista. Kirkon kohdalla hyppään taas bussiin. Käännymme alas monta sataa metriä pitkälle hiekkarannalle ja ajamme koko paluumatkan sitä pitkin. Myös autot ja pyörät käyttävät hiekkarantaa kulkuväylänä. Mutta pitää olla varovainen! Aiemmalla vierailullani Fanøllä jäimme kiinni irtohiekkaan ja avuliaita paikallisia tarvittiin työntämään autoa.

aikaan selkeästi. Silloin monet linnut kiertelevät etsimässä ruokaa. Jos Fanølle tulee vuoden kylmempänä aikana, voi itse etsiä ostereita. Saarella järjestetään myös säännöllisesti osterisafareita kuukausina, joiden tanskankieliseen nimeen sisältyy r. Ero lasku- ja nousuveden välillä on Fanøssä puolitoista metriä – suurin Tanskassa. Mukavan päivän jälkeen palaa lähtöpaikkaani Fanø Badin Fanø Golf Linksiin. Se on Tanskan vanhin golfrata ja ainoa oikea Links-kenttä. Se tarkoittaa, että kenttä on vanhan merenpohjan päälle rakennettu. Golfarit palaavat 18 reiän jälkeen. Nyt odottaa matka takaisin Esbjergiin.  Teksti ja kuvat: Gunilla Heick Käännös: Susanna Puisto

Leijafestivaali ja osterisafareita

Sønderho Kron historia ulottuu vuoteen 1722. Täydellinen paikka syödä illalliseksi perinteisiä Fanø-ruokia.

44

Tällä kertaa jään bussista Rindby Strandilla ja kävelen viimeiset kilometrit. Rannalla on elämää. Joka puolella on ihmisiä lennättämässä leijoja. Ehkä he valmistautuvat vuosittaiseen heinäkuussa pidettävään leijafestivaaliin. Silloin noin 5 000 leijaharrastajaa ympäri maailman kokoontuu saarelle. Hiekkaranta levittäytyy koko Fanøn läntiselle puolelle Vesterhavetiin. Hyvällä onnella täältä voi löytää meripihkaa, jos tulee meren rauhoituttua parin päivän lounais- tai länsimyrskyn jälkeen. Saaren itärannikolla on Vadehavet, jossa vuoroveden vaikutus näkyy laskuveden

•• Fanø on 17 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on 56 neliökilometriä. •• Fanø on osa Vadehavetin kansallispuistoa. Kunta on Tanskan ainoa, joka sijaitsee kokonaan kansallispuistoalueella. •• Fanølla on reilut 3 200 vakituista asukasta ja se on maan toiseksi pienin kunta (pienin on Læsø). •• Fanø oli yksi ensimmäisiä Tanskan pienistä saarista, joihin tuli laajakaistainternetyhteys. Lue lisää www.visitfanoe.dk


FRU CATHARINA BOIJE och hennes döttrar av Fredrika Runeberg Regi: CILLA BACK Dramatisering: SOFIA AMINOFF Scenografi: CSÖRSZ KHELL Kostym: CILLA BACK Mask och hår: PIRJO RISTOLA Ljus: TOM KUMLIN Ljud: TOM LAURMAA I rollerna: MISA LOMMI, LINDA ZILLIACUS, NINA HUKKINEN, THOMAS BACKLUND, MAX FORSMAN, SUE LEMSTRÖM, ANDERS SLOTTE, NIKLAS ÅKERFELT

ERBJUDANDE FÖR POHJOLA-NORDEN: Fru Catharina Boije och hennes döttrar samtliga föreställningar under hösten 21€ (norm. 30€) NÄMN POHJOLA-NORDEN NÄR DU BOKAR.

PREMIÄR PÅ AMOS-SCENEN 9 SEPTEMBER 2015 45 BILJETTER: må-fr kl. 10–18, lö kl. 12-18 samt 1 h innan föreställningen börjar tel. 09-6162 1411

Grupper vardagar 10–16 tel. 09-6162 1433

Lippupiste tel. 0600 900900 1,98/min+lsa

www.svenskateatern.fi


Joutsen edistää kestävää kehitystä Suomen viidenneksi arvostetuin brändi auttaa kuluttamaan vastuullisesti.

Olet ehkä nähnyt vihreävalkoisen merkin, jossa lentää joutsen, mutta se, mitä merkki pohjimmiltaan tarkoittaa, on kenties jäänyt epäselväksi. Vaikka joutsen on Suomen kansallislintu, ei Joutsenmerkkiä pidä yhdistää suomalaiseen alkuperään, joka usein merkitään sinivalkoisella Avainlipulla. Suomalaisen elintarvikealan yhteistyön Hyvää Suomestamerkissä taas komeilee sinivalkoinen Joutsenlippu. Lisäksi EU:lla on oma ympäristömerkkinsä, mutta Joutsenmerkkiä voi anoa globaalisti minkämaalainen yritys tahansa. Taloustutkimus Oy:n mukaan Joutsenmerkki oli vuonna 2014 Suomen 5. arvostetuin brändi, muun muassa Fazerin ja Fiskarsin jälkeen ohittaen Abloyn, Hackmanin, Iittalan, Valion ja Arabian.

Yhteispohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jolla ohjataan kuluttajia tekemään viisaampia ympäristövalintoja ja edistämään kestävää kehitystä. Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset on pyritty minimoimaan. Tuotteet täyttävät tiukat vaatimukset, mutta se ei pelkästään riitä vaan huomioon otetaan tuotteen koko elinkaari. Siihen sisältyy koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana syntyvä jätteen määrä, kemikaalien käyttö, materiaalien alkuperä sekä käytetty energia. Tuotteet ja palvelut on jaettu 65 ryhmään. Suomessa painopalvelut ovat merkittävin ryhmä, ja painoyrityksistä 50:llä on Joutsenmerkki. Kuluttajille tutuin tuote on wc-paperi. Merkin ovat saaneet myös monet kosmetiikkatuotteet, pesuaineet, paristot, toimistokoneet, lattiat, kalusteet, hotellit ja ravintolat. Suomessa yksittäisiä

46

tuotteita ja palveluita on noin 2 000 ja Pohjoismaissa yhteensä 19 000. Joutsenmerkki syntyi Pohjoismaiden ministerineuvostossa 1989. Kussakin Pohjoismaassa sijaitsevat organisaatiot osallistuvat merkin myöntämisperusteiden laadintaan, käsittelevät lupahakemukset, myöntävät merkin käyttöluvat ja valvovat käyttöä. Toiminta pyörii pääasiassa lupatuloilla, mutta valtiot ja Pohjoismaiden ministerineuvosto maksavat myös tukea. – Toimistot tekevät tiivistä pohjoismaista yhteistyötä päivittäin. Lupahakemuksiin liittyviä kysymyksiä pohditaan yhdessä, ja niistä tehdään yhteinen tulkinta, kertoo Joutsenmerkin Suomen markkinointipäällikkö Hanna Sauroja.

Taatusti ympäristöystävällistä laatua Miten ympäristömerkityt tuotteet ovat muita parempia? Hanna Sauroja kertoo, että Joutsenmerkityn tuotteen valitseva kuluttaja voi olla varma, että tuote on ympäristön kannalta parempi kuin muut, sillä koko tuotteen tärkeimmät ympäristöominaisuudet on tarkastettu. Kestävä tuote on aina ympäristöystävällinen. – Luottamus on kaikkein tärkeintä. Ympäristö, laatu ja turvallisuus ovat kuluttajien saamia tärkeimpiä etuja, Sauroja listaa. Hormoneihin vaikuttavat ja syöpää tai allergiaa aiheuttavat ainesosat on kosmetiikassa kielletty. – Myös hajusteille on asetettu tiukat vaatimukset, ja lapsille suunnatuissa tuotteissa ei saa olla lainkaan hajusteita. Uusien tutkimustulosten perusteella rimaa nostetaan. Mikromuovit kiellettiin kosmetiikkatuotteissa, kun niistä saatiin

uutta tutkimustietoa. – Reagointi on siis nopeaa, Sauroja toteaa. Myös hotellit voivat saada Joutsenmerkin, ja Pohjoismaissa onkin jo yhteensä 500 Joutsenmerkittyä hotellia, niin yksittäisiä pieniä yrityksiä kuin esimerkiksi Scandichotelliketju. – Joutsenmerkki on asettanut hotellien energiankulutukselle maailman tiukimmat raja-arvot, Sauroja kertoo. Vedenkulutusta ja jätteiden määrää seurataan, elinkaariajattelua unohtamatta. Elintarvikkeilla ei ole ympäristömerkkiä, mutta hotellien yhteydessä olevien ravintoloiden raaka-ainevalikoimassa on oltava tietty määrä luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja uhanalaisten kalalajien käyttö on kiellettyä. Siivouksessa käytettyjen pesuaineiden tulee olla Joutsenmerkittyjä. Seurantaa tehdään vuosittain, ja alihankkijoille on asetettu omat vaatimukset. Lisäksi tehdään erillisiä valvontakäyntejä. Sauroja lisää, että hotellien henkilökunnan koulutukseen on


panostettu paljon. Työntekijät ovat todella ylpeitä Joutsenmerkistään ja siitä, että ovat mukana tekemässä laadukasta ja hyvää hotellia.

Tekstiiliteollisuus haastava ala Joutsenmerkin kriteerien täyttämisen vaikeus vaihtelee aloittain. Yksi haastavimmista on tekstiiliteollisuus. – Erityisesti tekstiilituotteiden kriteerit on todella vaikea täyttää, joten käytännössä valmistajien on hyvin vaikea saavuttaa ne, Hanna Sauroja kertoo. Aiemmin oli joitakin kriteerit täyttäneitä pyyhkeitä, mutta tekstiilipuolella mallistot vaihtuvat usein, ja raaka-aineiden alkuperän jäljittäminen on hidasta. Tulossa on kuitenkin ainakin Joutsenmerkittyjä työvaatteita. – Myös sosiaalinen vastuu huomioidaan tietyissä tuoteryhmissä, kuten leluissa ja tekstiileissä, etenkin, jos ne valmistetaan Aasiassa. ILOn (Kansainvälinen työjärjestö) sopimukset tulee täyttää, ja tarkistuksia tehdään tehtaissa paikan päällä, Sauroja kertoo.

Yritysostajille on tarjolla oma hankintaverkosto, jossa kannustetaan yrityksiä tekemään hankintoja ympäristömerkki edellä. Verkosto tekee yhteistyötä pohjoismaisella tasolla. Kaikki yritykset ovat tervetulleita mukaan, eikä yrityksen omilla tuotteilla tai palveluilla tarvitse olla Joutsenmerkkiä. Hyvänä esimerkkinä Sauroja mainitsee vakuutusyhtiö IFin.

Rahalla puhtaampi imago? Joutsenmerkin saaminen on maksullista, ja hakemuksen käsittelyn kustannukset ovat 2 000 euroa. Päälle tulee vielä merkin käytön vuosimaksut. – Ostamalla merkkiä ei saa, ellei kriteereitä täytetä, Hanna Sauroja vahvistaa. Kriteerit ovat voimassa tietyn ajan, jonka jälkeen lupaa on haettava uudestaan. Tiede, teknologia ja markkinatilanteet kehittyvät, ja kehityksen myötä kriteerejä kiristetään. Tulevaisuudessa ympäristökysymykset

nousevat yhä vahvemmin esiin erityisesti rakennusalalla. Ruotsissa on jo 1 000 Joutsenmerkittyä asuntoa, taloa ja päiväkotia, ja Suomi seuraa tätä trendiä, arvelee Sauroja. Keskiössä ovat talojen energiankulutus ja rakennusmateriaalit. Myös kuluttajat ovat kiinnostuneita Joutsenmerkistä yhä enenevässä määrin. Suomessa esimerkiksi Joutsenmerkkitapahtumaan meikitön päivä osallistui muutama vuosi sitten 40 000 henkeä.  www.joutsenmerkki.fi Teksti: Anna Leino Kuvat: Johannes Jansson/norden.org ja Joutsenmerkki

Yritykset hyötyvät merkistä Ympäristöhyötyjen lisäksi yritykset voivat saada merkittäviä kustannussäästöjä Joutsenmerkin kriteerejä noudattamalla. Liiketaloudellista hyötyä kertyy myös markkinoinnin, viestinnän ja yrityksen maineen saralla. Hanna Sauroja lisää, että vientimarkkinoille lähtiessä merkistä voi olla etua, kun tuote pyritään saamaan markkinoille uudessa maassa. – Usein sanotaan, että kuluttajilla on vastuu, mutta yritykset tekevät suuria hankintoja.

47


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Hallå Norden har öppnat kontor i Nuuk Efter att ha varit verksamma i 16 år uppnådde Hallå Norden i år en verklig milstolpe: information­ stjänsten öppnade ett kontor i Nuuk på Grönland och främjar nu mobiliteten i alla de nordiska länderna samt på Åland, Färöarna och Grönland. Tjänsten, som började som telefontjänst 1998, har under de senaste åren expanderat från huvudstäderna i fem nordiska länder till hela Norden. 2011 öppnades ett kontor på Åland, 2012 på Färöarna och senast i år på Grönland. Tjänsten kan nu erbjudas som en äkta samnordisk informationstjänst som hjälper till med frågor om flytt, arbete och studier i hela Norden. Tjänsten har förändrats under åren för att svara på användarnas behov. De första åren var tjänsten främst inriktad på rådgivning via telefon, men idag är den en kombination av information på webben och personlig rådgivning. Hallå Norden ansvarar bland annat för Norden för dig, som är en del av Nordiska ministerrådets webbplats. Det är den absolut mest populära

48

delen av Nordiska ministerrådets webbplats med över 900 000 besökare per år. Norden och de möjligheter som erbjuds där intresserar människor. – Grönland har ambitiöst gått med, då man vill locka till sig arbetskraft från hela Norden. I Danmark är Grönland mer känt än i de övriga nordiska länderna. Den nya informationstjänsten gör det även lättare för exempelvis finländare och svenskar att få information om att arbeta på Grönland samt om lokala bestämmelser och om utbildningssystemet även när inflyttaren har familjen med sig, säger Marita Hoydal, seniorrådgivare på Nordiska ministerrådet, på Nordiska ministerrådets webbplats den 27 maj 2015. Hallå Norden Grönlands nya projektle-

dare Kitte Witting har ett mer personligt perspektiv på frågan om varför man ska flytta till Grönland: – Grönland är en helt fascinerande plats! utropar danskan, som bott på Grönland i 17 år.  Norden för dig hittar du på webb­ platsen norden.org på adressen

www.norden.org/sv/norden-foer-dig Teksti: Heli Mäkipää, Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden Översättning: Elin Nauri Bild: Mats Holmström/norden.org


Haloo Pohjola avasi toimiston Nuukiin Tänä vuonna, 16 toimintavuoden jälkeen, Haloo Pohjola saavutti varsinaisen virstanpylvään: neuvontapalvelu avasi toimiston Grönlannin Nuukiin ja edistää nyt kaikkien Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä liikkuvuutta. Vuonna 1998 puhelinneuvontana aloittanut palvelu on laajentunut viimeisten vuosien aikana viiden Pohjoismaan pääkaupungeista koko Pohjolaan. Vuonna 2011 avattiin toimisto Ahvenanmaalle, vuonna 2012 Färsaarille ja viimeisenä tänä vuonna Grönlantiin. Palvelua voidaan pitää nyt siis aidosti

yhteispohjoismaisena neuvontapalveluna, joka auttaa kaikkialla Pohjolassa muuttamiseen, työskentelyyn ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Palvelun luonne on vuosien varrella muuttunut vastaamaan käyttäjiensä tarpeita. Kun alkuvuosina palvelu keskittyi pääasiassa puhelinneuvontaan, on nykyinen palvelu yhdistelmä verkkosivujen kautta tapahtuvaa tiedotusta ja henkilökohtaista neuvontaa. Haloo Pohjola muun muassa vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston sivujen osiosta Sinun Pohjolasi, joka on ministerineuvoston kirkkaasti suosituin sivukokonaisuus yli 900 000 vuosittaisella kävijällään. Pohjola ja sen mahdollisuudet kiinnostavat. – Grönlanti on lähtenyt tarmokkaasti mukaan, koska se haluaa houkutella työvoi-

maa koko Pohjolasta. Tanskassa Grönlanti on tutumpi kuin muissa Pohjoismassa. Uusi neuvontapalvelu helpottaakin esimerkiksi suomalaisten ja ruotsalaisten tiedonsaantia Grönlannissa työskentelystä sekä paikallisesta sääntelystä ja koulutusjärjestelmästä myös silloin, kun muuttaja tuo perheen mukanaan, kommentoi Pohjoismaiden ministerineuvoston vanhempi erityisasiantuntija Marita Hoydal Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilla 27.5.2015. Grönlannin Haloo Pohjolan uudella projektijohtajalla Kitte Wittingillä on henkilökohtaisempi näkökulma kysymykseen siitä, miksi muuttaa Grönlantiin: – Grönlanti on mielettömän kiehtova paikka, kiljahtaa 17 vuotta saarella asunut tanskalainen.  Sinun Pohjolasi -osio löytyy norden.orgin sivuilta osoitteesta

www.norden.org/fi/sinun-pohjolasi Teksti: Heli Mäkipää, Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja

8.9.-22.9. YHTEISHAKU

VARMISTA TULEVAISUUDEN

TYÖPAIKKASI

YHTEISHAKU

LIITY JOUKKOOMME JA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN #haagahelia @haagahelia haaga-helia.fi Apply for the Degree Programme in International Sales and Marketing starting in January 2016. Application period is 8-22.9.2015. www.haaga-helia.fi/en > Education > Application, Bachelor´s degree programmes in English Haaga-Helia avoin amk – kehitä osaamistasi joustavasti työn ohessa. Tutustu opetustarjontaamme Porvoossa ja ilmoittaudu: www.haaga-helia.fi>Avoin amk>Opetustarjonta>Porvoo

LIITY JOUKKOOMME JA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN

Porvoon opintotoimisto, 0400 230 405, sähköposti:menestystarinat opintotoimisto.porvoo@haaga-helia.fi Luepuh.opiskelijoidemme ja löydä sinua kiinnostava koulutus.

#haagahelia @haagahelia haaga-helia.fi


Ilmastotaisto haastaa nuoret pelastamaan maapallon Tanskalaiset 7-luokkalaiset veivät tänä vuonna voiton Pohjoismaiden välisessä energiansäästö­kilpailussa. Ensi vuonna kisaillaan ruokahävikin vähentämisessä.

50

– Oppilaat ovat tulevaisuuden kuluttajia ja on tärkeää, että he oppivat huomioimaan maapallon resurssien rajallisuuden, toteaa Ilmastotaiston kehityspäällikkö Thomas Mikkelsen. Ilmastotaiston tavoitteena on aktivoida nuoria ja valmistaa heitä tuleviin haasteisiin. Ilmastotaisto on Norden-yhdistysten

liiton ylläpitämän Norden i Skolen (Pohjola koulussa) -oppimisportaalin järjestämä kilpailu pohjoismaisille koululuokille. Viime talven kisassa luokat haastettiin tarkkailemaan energiankulutustaan. Eniten energiaa onnistui säästämään tanskalaisen Krogårdin koulun 7C-luokka Kööpenhaminan kupeessa sijaitsevasta Greven kunnasta.


Kilpailuun osallistui kouluja kaikista viidestä Pohjoismaasta sekä Grönlannista, Färsaarilta ja Ahvenanmaalta. Kilpailun tarkoituksena oli vähentää koulujen vedenja energiankäyttöä. Lisäksi oppilaat ratkoivat ilmastoaiheisia tehtäviä oppimisportaalissa nordeniskolen.org. Ilmastotaisto on Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama projekti.

Uusi kisa käynnistyy marraskuussa Siinä missä viime talvena säästettiin energiaa, yritetään tänä vuonna välttää ruokahävikkiä. Uusi Ilmastotaisto alkaa 11. marraskuuta pohjoismaisena ilmastopäivänä ja päättyy 23.3.2016. Jo nyt on mahdollista ilmoittautua ennakkoon, tutustua netin opetusmateriaaliin ja tilata hieno Ruokahävikkikäsikirja. Oppimateriaalit ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Norden i Skolenin sivuilta. Kilpailu on suunnattu 12–14-vuotiaille, mutta se on avoin kaikille pohjoismaalaisille peruskoululuokille. Kilpailun yhteydessä voi etsiä myös ystävyysluokan toisesta Pohjois-

maasta. Kilpailun voittajaluokka saa palkinnoksi 5 000 Tanskan kruunua (noin 670 euroa). Oppimisportaalissa Norden i Skolen on yli 8 000 rekisteröitynyttä käyttäjää Pohjoismaista. Portaali tarjoaa ilmaista opetusmateriaalia pohjoismaisille peruskouluille ja keskiasteen oppilaitoksille. Portaalia ylläpitävä Norden-yhdistysten liitto on PohjolaNordenin ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen yhteistyöelin.

aloitteen kärkihankkeista. Pohjoismaiden ministerineuvosto onkin lanseerannut ruokahävikin vähentämiseksi muun muassa mainossuunnittelukilpailun sekä rahoittanut tutkimuksia ja muita hankkeita – kuten Ilmastotaistoa. Ilmastotaisto-kilpailulla yritetäänkin herättää tulevaisuuden kuluttajat noudattamaan kestävää elämäntapaa jo nuoresta pitäen.  www.nordeniskolen.org

Ruokahävikki huolettaa Ruoan hävikki on puhuttanut paljon viime aikoina. Esimerkiksi Tukholmassa avattiin kesällä Ruotsin ensimmäinen ”sosiaalinen supermarket”, jossa myydään lahjoituksena saatuja vähittäiskaupan ylijäämätuotteita. Tuotteet ovat jääneet tavallisessa kaupassa myymättä esimerkiksi lähestyvän parasta ennen -päiväyksen tai virheellisen pakkauksen vuoksi. Vastaavia kauppoja on avattu myös Britanniassa, Ranskassa ja Itävallassa. Hävikin vähentäminen on yksi Pohjoismaiden pääministerien vihreän kasvun

Teksti: Kalle Keijonen Kuva: Yadid Levy/norden.org

Ursäkta, talar du svenska? är en allvarsam humoresk, en tvångskabaré utan dans, som handlar om finlandssvenskhetens många ansikten.

URPREMIÄR

5.11.2015

på Café Tiljan.

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

51


Ruotsin kieltä, kulttuuria ja polkagrisoja Menneenä kesänä Grennaskolanin Nordplugg-kurssille osallistunut Aapo Pajala suosittelee kurssia kaikille vähänkin kiinnostuneille. Aapo Pajala kuuli Grennaskolanin kurssista ruotsinopettajaltaan, joka oli ollut jo useamman vuoden mukana projektissa ja joka hehkutti kurssia tunneilla. – Kurssi Sommarskolanissa oli aivan mahtava! En ollut oikeastaan koskaan aiemmin käyttänyt ruotsia koulun ulkopuolella muuten kuin ravintolassa tilatessa tai muissa vastaavanlaisissa parin fraasin keskusteluissa, joten tämä oli parasta mitä

52

vain saattoi pyytää kielitaidon kehittämiseksi. Viikon mittaiseen kurssiin kuului ruotsinkielisiä, paikallisen opettajan johdolla järjestettyjä, rentoja oppitunteja maanantaista perjantaihin viisi ja puoli tuntia päivässä. Tuntien pääpaino oli suullisissa harjoituksissa. Ne ovatkin Pajalan mukaan eniten harjoitusta kaipaavat osa-alueet itäsuomalaiselle opiskelijalle, joka ei juuri-

kaan kuule tai puhu ruotsia. – Kurssille lähtiessä en meinannut saada mitään tolkkua riikinruotsista, mutta viikon lopulla puheesta alkoi jo saada selvää. Jo se, että tunnit olivat ruotsiksi, teki ihmeitä kuullunymmärtämiselle. Kurssiin kuului myös paikallisten haastattelemista muun muassa heidän tiedoistaan Suomesta. – Ensin haastattelu ei oikein meinannut


tuntua luontevalta, mutta alkuun päästyä se oli hyvää harjoitusta aloitteellisempaan kielenkäyttöön. Oli myös hauska kuulla, mitä länsinaapurit tietävät suomalaisista yrityksistä ja julkkiksista, Pajala kertoo.

Runsas vapaa-ajan ohjelma Vätternin rannalla sijaitsevaan postikorttimaiseen ja polkagrisin tuoksuiseen Grännaan tutustuttiin haastattelujen lisäksi myös museokäynnillä, jolla kuultiin muun muassa grännalaisen Andréen epäonnistuneesta kuumailmapallomatkasta pohjoisnavalle 1800-luvun lopussa. Lisäksi tehtiin retki Jönköpingiin, johon kuuluivat taide- ja tulitikkuaiheiset museokäynnit, kaupungilla kävelyä ja päivällinen paikallisten Nordenin edustajien kanssa. – Loppuviikosta reissasimme vielä Visingsön saarelle ja Torpöhön, jossa kiipeiltiin kiipeilypuistossa ja melottiin kanootilla. Lisäksi kurssien järjestäjät Grennaskolanilta järjestivät vielä oppituntien jälkeen parin tunnin mittaisen ”ohjatun vapaa-ajan”, joten tekeminen ei kurssilla loppunut. Majoitus kurssin aikana järjestettiin Grennaskolanin asuntoloissa, joissa opiskelijoille oli varattu omat pienet huoneet. Koululle oli tullut oppilaita kielikursseille

ympäri maailmaa, ja asuntolaan oli majoitettu sekaisin kaikkia kansalaisuuksia, mikä teki ihmeitä tunnelmalle. – Asuntoloilla piti olla viimeistään kymmeneltä illalla, ja sen jälkeen oli vielä tunti aikaa ennen hiljaisuutta, joten sain väistämättä paljon uusia kavereita, koska koko viikkoa ei voinut viettää omalla suomalaisporukalla. Kaiken kaikkiaan kurssi oli Aapo Pajalan mukaan upea kokemus, jota voi lämpimästi suositella kaikille ruotsista vähänkään kiinnostuneille. Ainoa valittamisen aihe kurs-

sissa oli sen kesto. Grännassa kun olisi kuulemma mielellään viettänyt ainakin kaksi tai kolme viikkoa.  Teksti: P-N Kuvat: Satu Halonen

Kuopiolaisten Nordplugg-kurssien lisäksi Pohjola-Norden lähettää vuosittain 45 lukiolaista Grenna­ skolanin kursseille CIMO:n avustuksella.

53


– Varsin pienellä rahallisella panostuksella päästään näkyviin tuloksiin Nordentoiminnan ja ystäväkuntayhteistyön kautta. Tällaista hyvää yhteistyötä kaupunki arvostaa. Pohjola-Nordenin ja koulujen välinen saumaton yhteistyö on edellytyksenä nuorten kielikurssien toteutumiselle, Kurkirinne kertoo. Hän muistuttaa myös, ettei missään tapauksessa pidä unohtaa kaupungin palveluksessa olevia opettajia, joilla on merkittävä rooli kansainvälisyyskasvatuksessa innostaessaan nuoria kielikursseille ja mukaan kansainväliseen toimintaan.

Kuntaliitokset voivat olla myös mahdollisuus

Kesäkurssilta kipinä Ruotsissa opiskeluun Lukiolaisten kesäkurssit ovat jo pitkään olleet olennainen osa Kuopion ystäväkuntatoimintaa. Laukut on pakattu, asunto hankittu ja edessä muutto Jönköpingiin. Vilma-Ida Soininen (19) aloittaa tänä syksynä opiskelut Jönköpingin Yliopistossa, pääaineena International management. – Minulle on aina ollut selvää, että haluan asua, opiskella ja työskennellä joskus ulkomailla, joko Ruotsissa, Saksassa tai jossain muualla Euroopassa ja käyttää hankkimaani kielitaitoa hyväkseni. Soinisen kiinnostus Ruotsissa opiskeluun syttyi kesällä 2014 Grännassa, jossa hän oli Kuopion ja Jönköpingin ystäväkuntayhteistyönä järjestetyllä kielikurssilla. – Ruotsi on suomalaiselle sijaintinsa vuoksi ihanteellinen opiskelumaa, eikä sopeutumisessa ole odotettavissa suurta kulttuurishokkia, Soininen arvelee. Soininen kuuli Grännan kielikurssista opettajaltaan Heli Könöseltä. Kurssi vaikutti hyvältä mahdollisuudelta valmistautua tuleviin ylioppilaskirjoituksiin, joten Soininen päätti osallistua sille. Opetuksen tason Soininen kertoo olleen hyvä, ja viikko

54

oli kaikin puolin hauska ja antoisa. Kurssilta löytyi uusia ystäviä ja kielitaito kohentui ennen kaikkea kuullun ymmärtämisessä.

Kielikursseja jo parinkymmenen vuoden ajan Vuonna 1940 alkanut Kuopion ja Jönköpingin ystäväkuntayhteistyö jatkuu edelleen elinvoimaisena ja sen kirkkaimpana tähtenä ovat jo parinkymmenen vuoden ajan olleet lukiolaisten kielikurssit, joita ovat mukana järjestämässä paikalliset Norden-yhdistykset. – Kielikurssitoiminta on juuri mitä parhainta ystäväkuntatoimintaa, toteaa Kuopion kaupungin kansliasihteeri, kanslianeuvos Pauli Kurkirinne. Kurkirinne korostaa, että kaupungin näkökulmasta ruotsin kielen osaaminen ja Ruotsin aseman vahvistaminen ovat tärkeitä asioita, sillä Ruotsi on Kuopiossa toimiville yrityksille merkittävä kauppakumppani. Kaupunki onkin suhtautunut aina myönteisesti ystäväkuntatoimintaan.

Lukiolaisten kesäkurssi Nordplugg on vuosien varrella muuttanut muotoaan ja vaihtanut paikkaa, mutta säilynyt silti aina Jönköpingin alueella. Kuopion Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Sirpa Korhonen iloitsee, että yhteistyö ystäväkuntien välillä on toiminut aina hyvin. Kuntaliitosten keskellä painiville Korhonen heittää pari ajatusta ilmaan: – Kuntaliitokset tarjoavat hyvän mahdollisuuden hyödyntää jo olemassa olevia suhteita sen sijaan, että niitä lakkautettaisiin. Ystäväkuntayhteistyötä voisi entisestään laajentaa sekä kaupunkien että yhdistysten välillä, kuten Kuopiossa on tehty. Korhonen kertoo yhdistyksensä olevan todella iloinen siitä, että Kuopion kaupunki on aina arvostanut Pohjola-Nordenin mukana oloa ystäväkuntayhteistyössä. – Yhtä hyvä ja tiivis yhteistyö on myös Jönköpingissä, jossa toimivat sekä Jönköpingin että Huskvarnan Norden-yhdistykset yhteistyössä kaupungin kanssa. En näe ongelmana, että on useita yhdistyksiä saman kunnan alueella. Se vain laajentaa toimintaedellytyksiä ja pitää toiminnan vilkkaana, toteaa Korhonen. Vilma-Ida Soininen, joka esimerkillään todistaa mihin hyvä ystäväkuntatoiminta voi johtaa, haluaa kannustaa kaikkia opiskelemaan kieliä ja matkustamaan. – Vaikka opiskelu välillä puuduttaa ja vieraiden kielten puhuminenkin pelottaa, niin se kannattaa silti. Maailmankuvani olisi paljon suppeampi ilman kansainvälisiä kontakteja. Lisäksi se on henkisesti erittäin kasvattavaa, kun matkustaa yksin ja selviytyy uusista tilanteista omin avuin.  Teksti ja kuva: Anne Tuomainen


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Ehdota tuotteita verkkopuotiin! Verkkopuotia kehitetään ja tuotevalikoimaa uudistetaan. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä puodissa jatkossa myydään. Voit lähettää toiveita osoitteeseen pn@pohjola-norden.fi. Myös muita kehitysideoita otetaan kiitollisena vastaan! 

Pixhill.com

Föreslå produkter till nätboden! Nätboden utvecklas och urvalet förnyas. Nu har du chansen att påverka vad som finns till salu i boden. Skicka gärna förslag till pn@pohjola-norden.fi. Också andra utvecklingsidéer tas gärna emot! 

Paperilippu puuvarrella

Karta över Norden

Lipun koko on noin 12cm x 17cm ja varren pituus noin 40cm. Saatavilla on kaikkien Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden lippuja. 

Karta i storlek A2 över Norden jämte närområden. De största städerna och tätorterna, riksoch järnvägarna och höjdskillnaderna angivna. 

Jäsenhinta: 1,50 e Muut: 2,50 e

Medlemspris: 3 e Annars: 5 e

Pohjola-Nordenin kangaskassi

Danmark – Kongeriget Danmark

Luonnonvalkoisesta puuvillasta valmistettu kangaskassi, jossa on Pohjola-Nordenin logo. 

Pauliina Saikkonen Svensk översättning: Kent Lindberg

Jäsenhinta: 1 e Muut: 2 e

Danmark – Kongeriget Danmark tar med läsaren på en rundtur i det sydligaste landet i Norden. Boken ger en mångfacetterad bild av Danmark med hjälp av dess historia, geografi, livsstil, kultur och sport. Den danska matkulturen och de stora danska autonomierna Grönland och Färöarna har heller inte glömts bort.  Medlemspris: 15 e Annars: 20 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

55


Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 3 2015  

Pohjola Norden 3 2015  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded