Pro 3 2016

www.protv.fi

3– 2016

#minäolenpro

Jarkko Nieminen Uusi alku

Nuoret eivät usko

eläkkeisiin Brändää itsesi

hissipuheella

vinkkiä 5 työuupuneelle

Tässä kuorossa on draivia

Suomalainen saunatehdas Filippiineillä

PALKAT

maailmalla

Katso uusi edustajisto

www.proliitto.fi

Meidän yhteinen Turva

Nyt

-50% Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva.

Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/pro * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016.

Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

koti-irtaimistovakuutuksesta*

26

Yhdessä vahvempi, arjesta parempi

Pätkätyön kurjuutta vai vapautta?

Pro-lehti kysyi nuorilta ajatuksia tulevaisuudesta.

20

48

Hanhikiven työmaalla rakennetaan infraa tulevaa ydinvoimalaa varten.

Rakentamislupa voimalalle tullee aikaisintaan vuonna 2018.

Prolaiset siskokset Mia-Mari Lepistö ja Pia-Mari Winqvist ovat töissä samassa yrityksessä ja laulavat samassa kuorossa.

Sisältö 4 Mikä minusta tuli isona?

Heikki Salo 5 Hyvää työpäivää

32 Hyvä kysymys 33 Koulutus

Kouluttaudu kotisohvalla

6 Työelämän trendit

34 Pro-medlemmar på solens ö

8 Henkilökuva Jarkko Nieminen

36 Ska vi nöja oss med engångsersättning?

14 Maailmankuva PALKKA 16 Työhyvinvointi 18 Luottopakki

Noin 90 prolaista pääkaupunkiseudulla pitää Jorma Leinosen kiireisenä.

20 Työn kuva

Pyhäjoella pohjustetaan ydinvoimalaa

24 Kuulolla 26 Silpputyön sankarit 31 Puku tekee prolaisen

Palvelualojen pukukoodit

37 Järjestä juhlasi Majvikissa 38 Kasvuyritykset 40 Minä olen pro 42 Laatusaunoja Filippiineiltä 45 Uskalla epäonnistua

Anna Tienhaaran kolumni

46 Työttömyyskassa tiedottaa 48 Virtaa työhön

51 Tiikerikonttori

Kasper Strömmanin sarjakuva

52 Pystymetsästä yrittäjäksi 54 Suora kysymys

OP-finanssiryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen vastaa

56 Lukijakisa ja palaute 57 Jäsenedut

Calahondan helle piristi turkulaista

58 Tiukka syksy vaatii tiukat opit 59 Työttömyyskassan kokouskutsu 60 Työnhakuun!

Tiivistä itsesi kahteen minuuttiin

61 Tapahtumat, Hyvässä seurassa

Pro 3/2016 Levikki 120 000 Julkaisija Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki (09) 172 731 www.proliitto.fi Vastaava päätoimittaja Katja Palhus katja.palhus@proliitto.fi (09) 1727 3278 040 564 0767 Tuottaja Tiina Pelkonen tiina.pelkonen@ unionimedia.fi 040 535 2034 Ulkoasu Leila Tarvainen Toimitus Unionimedia Oy Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki pro@unionimedia.fi Painopaikka Forssa Print Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO14001 ISSN 1799-5353 6. vuosikerta Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy (09) 773 821 Kia Kangas (09) 7738 2221 Kaupallinen ilmoitusaineisto osoitteeseen ilmoitus@unionimedia.fi Jäsenten osoitteenmuutokset Muutos Väestörekisterikeskukseen riittää.

Jos olet samalla tehnyt osoitteenluovutuskiellon, ilmoita muutokset: www.proplus.fi -> omat tiedot jasenasiat@proliitto.fi (09) 1727 3440 Maksulliset lehtitilaukset ja muiden kuin jäsenten osoitteenmuutokset toimisto@unionimedia.fi Vuosikertatilaus 49 euroa/2016 Kannen kuva Markus Sommers Pro 4/2016 Aineisto 9. marraskuuta Ilmestyy 30. marraskuuta

Kuoro on seikkailu

51 Hyvä hetki töissä

proliitto.fi 3

Mikä minusta tuli isona

Julkisuuden henkilöt kertovat, tuliko urahaaveista totta.

Haastateltavana Heikki Salo.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

Uskomatonta, mutta haaveilin opettajan ammatista.

Mikä sinusta tuli?

Opiskelin systeemisuunnittelua Jyväskylän yliopistossa ja vuoden päästä vaihdoin pääaineeksi yhteiskuntapolitiikan. Soitin kitaraa ja tein lauluja jo koululaisena. Jyväskylän ylioppilasteatterin aikoina aloin esittää niitä.

Perustin Miljoonasade-yhtyeen, joka työllisti moneksi vuodeksi. Olen tehnyt teatterimusiikkia, paljon lauluja eri artisteille, tuottanut biisinteon opetusohjelman, kirjoittanut aiheesta kirjan ja kouluttanut muun muassa kaikissa yliopistoissa. Iso juttu minulle oli tehdä laulut Apilatien aapiseen ja lukukirjaan. Tätä aapista käyttää 80 prosenttia Suomen koululaisista.

Nyt kierrän taas Miljoonasateen kanssa.

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Tykkäsin historiasta ja suomen kielestä.

Mistä opista on ollut hyötyä?

Yhteiskuntapolitiikkaopinnot yliopistossa antoivat rohkeutta kirjoittaa yhteiskunnallisista asioista.

Heikki Salo Syntyi v. 1957 Lapualla.

Kävi Ruhan kansakoulua, Lapuan

lyseota ja Lapuan lukiota.

Mistä ei?

Valmistui ylioppilaaksi v. 1977.

Ehkä kaikille yhteisestä fysiikasta lukiossa. Toisaalta olen ollut kiinnostunut kaikesta. Mutta vaikka olen liikunnallinen ihminen, en lukiossa käynyt yhdelläkään voimistelutunnilla!

Muutti Jyväskylään v. 1979,

Tiina Pelkonen Kuva Mikko Taipale

Kuopioon v. 1987, Lahteen v. 1988 ja Tampereelle 1995.

Tehnyt lauluja omien yhtyeidensä

ja projektiensa lisäksi monille muille suomalaisille artisteille ja säveltäjille sekä näytelmiin.

Hänen laulujaan on julkaistu

lukemattomilla levyillä, Miljoona­ sateella yksin on 14 albumia.

Pitänyt laululyriikka- ja biisinteko-

kursseja vuodesta 1987 ja julkaissut aiheesta kirjan (kahle)Kuningaslaji (Like-kustannus).

Asuu Tampereen Pispalassa

näytelmäkirjailija- ja teatteri­ ohjaajavaimonsa Sirkku Peltolan sekä v. 1991 syntyneen tyttärensä ja vuonna 1998 syntyneen poikansa kanssa.

PAREMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.

Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.

RollerMousella voit säästää sairauskuluissa 350€/päivä.

Maahantuonti: Avaintieto Oy / Kysy laite- /tarviketoimittajaltasi

Tilaa i koke lmainen www ilu N .roll erm YT! ou se.fi

Hyvää työpäivää

Yhdessä vahvempi – arjesta parempi Käyntiosoite Selkämerenkuja 1 A Postiosoite PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731, ma–pe klo 8.30–16 Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi www.protv.fi Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työsuhdeneuvonta (09) 1727 3442 Ma, ke, to ja pe 8.30–16, tiistaisin klo 8.30–18 Jäsenyysasiat ja jäsenedut (09) 1727 3440 ma–pe klo 9–15 jasenasiat@proliitto.fi www.proplus.fi Edunvalvonnan johtajat Finanssisektorin johtaja Antti Hakala (09) 1727 3765 Ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio (09) 1727 3583 Palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi (09) 1727 3565 Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (09) 1727 3267 Johtaja Tarja Munukka (09) 1727 3776 Edunvalvonnan tuki Talous- ja hallintojohtaja Jani Salenius (09) 1727 3567

Hyvä ilmapiiri on kahden kauppa Aina sitä työpaikan kaffepöydässä jotain pientä kehittämisideaa löytyy. Jos töitä ei ole liikaa, niin ainakin hommat voisi järjestää fiksummin. Mutta kun ei meidän organisaatiossa koskaan mikään etene. Onko tässä talossa johtaminenkaan oikeasti ajan tasalla?

Ongelmien vatkaaminen helpottaa hetken, mutta pidemmän päälle pitää keksiä muita ratkaisuja, jotta töissä jaksetaan.

Jos ideoiden Iijoki pääsee valloilleen teknologiateollisuuden yrityksissä, apua on tarjolla vähän yllättävästä suunnasta, maksuttomasta Työkaari kantaa -hankkeesta, josta saa tukea ja neuvoa työpaikan käytäntöjen muuttamiseen.

Voi tehdä kuten lukkofirma Abloy, joka otti käyttöön ikäohjelman ja sai eläköi­ tymisiät nousemaan. Työsuojelun tehostaminen vähensi sairauspoissaoloja.

Venttiilejä ja pumppuja valmistava Flowrox on vuoden aikana saanut henkilöstöltä 39 ehdotusta työhyvinvoinnin parantamiseksi ja niistä 27 on jatkanut työ­ listalle. Työpisteitä on jo laitettu kuntoon ja työaikaohjeistusta parannettu.

Kahden kauppa tämäkin on.

Kun henkilöstön osaamista arvostetaan ja hyödynnetään entistä paremmin, töihin sitoudutaan. Työtyytyväisyys kasvaa, töissä jaksetaan, sairastetaan vähemmän ja lähdetään eläkkeelle entistä myöhemmin ja terveempänä.

Nyt siellä lukija jo kysyy, että hetkinen, eikö ongelma ole ennemminkin työn­ antajan sitoutumisessa yli viisikymppisten työllistämiseen? Kyllä, ikärasismi on ikävän yleistä, ja siksi lainsäätäjän työpaikoille määräämä yhdenvertaisuussuun­ nitelma on sekä pakko että mahdollisuus. Luottamusmiesten kannattaa lukea sivulta 26 vinkki, miten pääsee ilmoittautumaan Pron marraskuiseen yhden­ vertaisuuskoulutukseen.

Ihan ilman koulutuksiakin voi itse päättää, että on mieluummin työpaikan ilmanraikastin kuin se pahalta haiseva henki.

Työpaikan kaffepöytään voi vaikka viedä pullat ja kysyä, mitä me voidaan muuttaa, että homma toimisi paremmin.

Kivoja ja kirpeitä syksyn työpäiviä,

Puhelin (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 Faksi (09) 1727 3335 PL 228 (Selkämerenkuja 1 A) 00181 HELSINKI Sähköposti: kassa@proliitto.fi www.prokassa.fi

Kiva työyhteisö vaikuttaisi olevan aikuisella alanvaihtajalla Jarkko Niemisellä sivulta 8 alkavassa jutussa. Jos sen sijaan työkaveri alkaa näyttää samoja nuutumisen oireita kuin sivun 16 jutussa, on aika käydä herättävä keskustelu.

Tai hakeutua lomalle sivun 51 ohjeiden avulla ja hakea lisää kahvia.

Olli-Pekka Latvala

Katja Palhus vastaava päätoimittaja

5

Työelämän trendit

Koonnut Risto Paananen

Minustako mobiiliosaaja?

Millä tavalla uusi teknologia muuttaa asiantuntijatyötä?

Esittelemme kahdeksan nousevaa trendiä.

1

Käydään katsomassa tulevaisuutta

Asiakasta kiinnostaisi tietää, millaista hänen kaavailemassaan toimitilassa on työskennellä, tai miltä näyttää valtameri hänen tilaamansa risteilyaluksen komentosillalta katsottuna. Viedään hänet lisättyyn todellisuuteen!

Tuore esimerkki lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) mahdollisuuksista on Pokémon Go -peli, jossa todelliseen ympäristöön lisätään virtuaalisia hahmoja. Samankaltaisen teknologian avulla voidaan kurkistaa toimialan tulevaisuuteen tai vaikkapa siirtyä toiselle planeetalle. Yrityksissä AR:n mahdollisuuksia käytetään jo esimerkiksi henkilövalmennuksessa.

2

Puetaan päälle tekniikkaa

Puettava teknologia (Wearable Technology) ei ole tieteisutopiaa. Älykello tai -ranneke voi toimia paitsi viestinnän välineenä, myös työterveyshuollon jatkeena.

Puettava laite voi esimerkiksi muistuttaa käyttäjäänsä taukojen pitämisestä, mitata sykettä tai levon riittävyyttä ja niin haluttaessa välittää mittaustuloksia työterveyshuoltoon.

3

Opitaan pieniä asioita tien päällä

Samaa mobiililaitetta käytetään yleensä työssä ja vapaa-aikana. Älypuhelin tai tabletti kulkee mukana työmatkoilla sekä kodin ja työpaikan välisellä matkalla.

Mobiililaite voi olla myös oppimisväline. Sen avulla ei suoriteta loppututkintoja, mutta pieniä osaamisaskelia voi ottaa junassakin. Tätä kutsutaan mobiiliksi mikro-oppimiseksi. Koulutusta voidaan jatkuvasti muokata yrityksen tarpeisiin, koska oppiminen on reaaliaikaista.

4

Oma tietotekniikka on riski

Moni käyttää esimerkiksi samaa pilvipalvelua samalla laitteella sekä ammatissaan että yksityiselämässään.

6

Monikäytön johdosta yksityisasiat ja työasiat saattavat sekoittua. Yksityisessä käytössä tietoturva on yleensä heikompi kuin yrityskäytössä, joten etenkin pk-yritykset tarvitsevat uudenlaisia tietoturvastandardeja.

5

Helppokäyttöistä tietotekniikkaa

6

Kaukotyö yleistyy

Vielä reilu kymmenen vuotta sitten tietokoneet eivät tehneet mitään, ellei niitä käsketty juuri oikeilla komennoilla. Työpaikoilla tuhlattiin aikaa oikuttele­ vien koneiden lepyttelemiseen.

Nykyisin avainsana on helppokäyttöisyys. Laitteiden ja ohjelmistojen käytön oppii nopeasti, ja se voi olla jopa hauskaa. Työntekijät voivat usein valita monesta vaihtoehtoisesta työvälineestä, mikä on omiaan lisäämään heidän työmotivaatiotaan ja tehokkuuttaan.

Yhä useampi työtehtävä siirretään alihankkijan tai jossain kaukomailla työskentelevän ammattilaisen hoidettavaksi. Tämä on omiaan lisäämään huolta ja epävarmuutta perinteisissä työsuhteissa työskentelevien keskuudessa.

Koska työsuhteiset työntekijät joutuvat kilpailemaan töistään alihankkijoiden ja kaukotyöntekijöiden kanssa, myös heidän keskinäinen kilpailunsa voi lisääntyä.

koulutus vero

HYÖDYNNÄ VERO-OSAAMISEMME – OSALLISTU KOULUTUKSEEN Veronmaksajain Keskusliitto järjestää verotuksen ja kirjanpidon koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Tänä syksynä tarjolla on entistä enemmän webinaareja. Löydät ne ja muut kurssimme osoitteesta veronmaksajat.fi/koulutus.

WEBINAARIT PALKKAHALLINNOLLE Palasitko pidemmältä vapaalta, vaihdoitko työpaikkaa tai kaipaatko muuten vain palkanlaskennan perusasioiden päivitystä?

Luennoitsijana lakimies Kati Malinen Veronmaksajista.

VEROVAPAAT HENKILÖKUNTAEDUT

Kati Malinen

• 13.10. klo 9.30–11.00 Työsuhteen edut – veronalaisia vai verovapaita?

LUONTOISEDUT

7

• 13.10. klo 12.00–13.30 Milloin ansiotulona verotettava luontoisetu syntyy?

Kokemattomuutta arvostetaan

Teknologian vyöry työelämään jatkuu ja kiihtyy.

Tämä antaa etulyöntiaseman niille, jotka ikänsä, tuoreen koulutuksensa ja sosiaalisten verkostojensa avulla ovat jo omaksuneet nousevaa uutta teknologiaa. Jo kahden vuoden ikäero voi merkitä suurta eroa tekniikan osaamisessa.

Kokemattomuus ei ole työelämässä enää niin suuri puute kuin aikaisemmin, koska kokematon henkilö voi tuoda mukanaan yritykselle muuta arvokasta osaamista.

8

Virtuaalitiimien johtaminen

Asiantuntijalla on yrityksessä monta erilaista roolia, ja hän voi kuulua moneen eri tiimiin. Tiimin jäsenet saattavat työskennellä eri puolilla maailmaa, ja yhteisenä työkaluna toimivat erilaiset projektinhallintaohjelmistot.

Koska tiimin jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan, eivätkä he ole henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa keskenään, virtuaalitiimin johtaminen vaatii erityistaitoja. Etenkin tiimin jäsenten keskinäisen luottamuksen rakentaminen vie paljon enemmän aikaa kuin perinteisessä tiimityössä.

Lähteet: Forbes, Business News Daily, Make IT Solutions, Oktra, American Express, Axelos.

Kuvat iStock/BsWei, AzmanJaka, AlexBrylov

EDUSTUSMENOT VEROTUKSESSA • 25.10. klo 9.00–10.30 Webinaarissa tarkastellaan käytännön ratkaisuja oikeuskäytännön ja Verohallinnon ohjeiden valossa.

Luennoitsijana lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajista.

PALKKAA VAI TYÖKORVAUSTA

Vesa Korpela

• 25.10. klo 9.00–10.30 Koulutus on tarkoitettu yrityksille, jotka ostavat työsuorituksia pieniltä yhden hengen yrityksiltä. Kurssi on hyödyllinen myös omaa työpanostaan yrityksenä myyville ammattilaisille.

Luennoitsijana lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajista.

Hinta: Esitellyt webinaarit Veronmaksajien jäsenille 190 € + alv, muille 250 € + alv

Lisätiedot ja ilmoittautumiset

Ilmoittaudu verkossa www.veronmaksajat.fi/koulutus.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset myös p. 09 6188 7304 / Ulla Rossi tai sähköpostilla koulutus@veronmaksajat.fi.

Intohimosta ammatti Jarkko Nieminen pelasi 15 vuotta tennistä ammatikseen maailmalla.

Nyt hän pelaa salibandya Tampereen Classicissa. Millaista on huippu-urheilijan työ, ja miltä tuntuu hypätä joukkueeseen ja saada yhtäkkiä parikymmentä uutta työkaveria?

8 8

Jarkko Nieminen pelaa Classicissa numerolla 13, joka oli myös hänen korkein sijoituksensa tenniksen kaksinpelin maailmanrankingissa.

– On hienoa että saan pelata kahdessa lajissa huipputasolla ja vielä yksilö- ja joukkuelajissa.

9

J

arkko Nieminen solmi keväällä salibandyliigassa pelaavan Tampereen Classicin kanssa pelaajasopimuksen kaudelle 2016–2017.

Syntyi kohu: salibandypiireissä ja mediassa pohdittiin, onko Nieminen edes tosissaan ja miten käy salibandyn uskottavuudelle. Se ei Niemistä häirinnyt.

– Ne jotka tuntevat minut, tietävät, että urheilemaan lähden aina tosissani.

Niemiselle tämä on uusi alku.

Peliaikaa kovalla työllä Elokuisena aamupäivänä Lempäälässä ripeksii vettä. Jarkko Nieminen saapuu tutustumaan Tampereen Classicia sponsoroivan Kiilto Oy:n tehtaaseen ja työntekijöihin. Salibandyliigan runkosarjan alkuun on aikaa kuukausi. Kiiltolaiset kyselevät, miten salibandy sujuu ja mitä Classicille kuuluu,. Joka päivä paremmin, Nieminen kertoo.

Keväällä hän asui vielä Kööpenhaminassa. Hän harjoitteli vaimonsa Anu Niemisen työpaikalla sulkapallohallissa salibandyn laukaisutekniikoita, kuljetuksia, harhautuksia ja suojausta.

– Aina kun kävin Suomessa, pyrin käymään Tampereella. Nyt takana on kuukausi treenejä joukkueen kanssa ja yksi harjoituspeli.

”Jos pysyy vain omalla tasollaan, tipahtaa vauhdista” Suomen menestynein tennispelaaja on 15 viime vuotta pelannut salibandya vain kerran vuodessa, tennis- ja golfammattilaisten haasteottelussa. Hän lähtee salibandykentille nöyränä. Arvostus lajia kohtaan on suuri.

– En ole jännittäjä, mutta ensimmäisiä Classic-treenejä jännitin. Miten sopeudun porukkaan ja miten minut otetaan vastaan. Sen verran tunsin lajia, että vauhti ei yllättänyt.

– Minua ei tukiopetettu. Menin jonon viimeiseksi nähdäkseni, miten edellä olevat toimivat.

Salamavaloissa Tehdaskierroksen ja lounaan jälkeen Jarkko Nieminen kiirehtii Kiilto Oy:n seinäkalenterikuvauksiin. Hän poseeraa 10

Erkki Kivistö (oik) kertoo työstään Kiillon pakkaamossa Kiilto Family -konsernin Ville Soljalle (vas), Jarkko Niemiselle ja Tiina Niemelle.

Höytämönjärven rannalla varustekassi olallaan. Sade on tauonnut, mutta kiireen vuoksi siirrytään sisälle.

Nieminen vaihtaa paidan lennosta, kuvausryhmän AD puuteroi kasvoja, videokuvaajat säätävät valoja ja kameroita. Ohjaaja käy läpi käsikirjoitusta.

Kiilto Family -konsernin liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Solja haastattelee.

– Toistaiseksi olen ollut enemmän kameran edessä kuin salibandykentällä, Nieminen naurahtaa.

Kentälle olisi jo kova halu.

Tampere Areenalla syyskuussa pelatun salibandyliigaottelun piti olla Niemisen ensimmäinen, mutta kantakalvon tulehdus oikeassa jalassa laittoi suunnitelmat uusiksi: vamma estää pelaamisen vähintään kaksi kuukautta.

– Tämä ei ole salibandyvaiva eikä ihan viikossa syntynyt. Ehkä kaikki kilometrit yhteensä painavat, Nieminen huokaa.

– Tennisuralla oli pari rannevammaa, silti sain pelata 15 vuotta terveenä.

35-vuotias ei treenaa kuin nuori Päivä kääntyy iltaan, mutta urheilijan työpäivä jatkuu. Classic harjoittelee Tampereen tenniskeskuksessa. Kuudelta joukkue valuu kuntosalille, jossa rauta kolisee ja radiossa rätisee paikalliskanavan rock. Pelaajat treenaavat valmen-

taja Samu Kuitusen valvovan silmän alla. Samalla vaihdetaan kuulumiset. Päävalmentaja Petteri Nykky piirtää tauluun kuvioita.

Salilla on muitakin kuntoilijoita. ”Mä katoin, et onks toi Jarkko Nieminen”, eräs naisista kuiskaa.

Jarkko Nieminen sanoo harjoittelevansa nyt saman verran kun tennisuransa viimeisinä vuosina.

– Nuorempana treenasin enemmän.

Vuosien varrella treeni väheni ja aloin keskittyä huoltoon ja palautumiseen.

35-vuotias ei voi treenata kuin 25-vuotias.

Harjoittelun ja levon suhteen on oltava tasapainossa. Sen oppii kokemusten kautta.

– Minun piti etenkin nuorempana varoa, etten treenaa liikaa ja liian kovaa.

Mikä on muuten muuttunut elämässäsi?

– Ennen olin suurimman osan ajastani poissa kotoa, hotelleissa. Nyt ulkomaan reissuja ei ole. Treenimatkat Tampereelle ovat pitkiä, mutta yöt olen kotona Helsingissä.

Työyhteisö kilpakumppaneista Tenniksessä kilpakumppanit toimivat toistensa harjoitusvastustajina.

– Kaikilla on sama tarve treenata. Kun olin pelannut kauan, olin hyvissä väleis-

Markkinointi Oy i2:n Nils-Erik Ekblom (vas), John Åhman ja Satu Hänninen tarkastavat kuvakulmia, Jarkko Nieminen valmistautuu kuvaukseen.

sä kaikkien kanssa, ja treenit oli helppo sopia, Jarkko Nieminen sanoo.

– Nyt treenejä tai kisamatkoja ei tarvitse itse järjestää. Treenikavereita on automaattisesti. Joukkue otti minut todella hyvin vastaan.

Tennisväki on Niemisen mukaan työyhteisönä mahtava.

– Kaikki taistelivat tosissaan kentällä, mutta taistelu jäi kentälle. Monessa lajissa mukana ollut fysiikkavalmentaja yllättyi hyvästä hengestä ja keskinäisestä kunnioituksesta.

Onko tennis siis herrasmieslaji?

– On se nykyään siinä mielessä, että kunnioitetaan toisia. Ennen vastustajia provosoitiin enemmän.

ri pelaa paremmin kuin 10 vuotta sitten, mutta maailman 300. paras pelaa paljon paremmin.

Pärjääminen vaatii yhä enemmän työtä. Koko ajan pitää kehittyä.

– Oma vahvuuteni oli, että halusin koko ajan olla parempi. Joka vuosi tuli uusi ikäluokka, joka pelasi entistä kovemmin.

Jos pysyy vain omalla tasollaan, tipahtaa vauhdista, Nieminen analysoi.

– Minusta kaikkien alojen menestyjiä yhdistää, että he eivät ikinä lopeta kehittymistä.

Mutta mitä enemmän osaat, sen vaikeampaa kehittyminen on. Työelämässä puhutaan työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisestä, siitä tässäkin on kysymys.

– Vanhempieni vetämät Maskun tenniskerhoviikonpolut. Aluksi leikin koulun jumppasalin näyttämöllä ja sitten pääsin pelaamaan.

– Myöhemmin olin Maskussa kesätöissä, kuuntelin radiota ja kastelin massakenttiä. Loppuaika pelattiin kavereiden kanssa tennistä.

Ensimmäisiin tenniskisoihin Niminen osallistui ekaluokkalaisena, koululaisten SM-kisavastustaja oli kuudesluokkalainen. Ensimmäinen peli ulkomailla oli Tukholmassa 10 vuotiaana. Ruotsista löytyi hänen tasoisiaan vastustajia.

Siitä alkoivat kansainväliset pelit: maalla tai kenttämateriaalilla ei ollut väliä, Nieminen sopeutui helposti.

Kilpailu kovenee

Lahjoja ja suurta rakkautta

Ura nousuun

Classicin treenit jatkuvat salibandykaukalossa. Osa joukkueesta harjoittelee laukauksia, osa syöttelee, osa pelaa kentän päässä. Tänään treenataan erityisen kovaa. Nieminen ja muut loukkaantumislistalla olevat jättävät kentän.

Tennis on maailman pelatuin yksilölaji – sen harrastajia on arviolta 60–70 miljoonaa. Tennis vaatii nopeat jalat, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja voimaa. Jarkko Nieminen kertoo, että kilpatennis on muuttunut kovemmaksi ja fyysisemmäksi.

– Maailman 10. paras pelaaja ei juu-

Lapsuuden valokuvassa 11-vuotiaan Jarkko Niemisen collegepaidassa lukee: Tennis is fun for everyone. Tennis on kuulunut Niemisen elämään aina. Vanhemmat Kauko ja Leena olivat kemistin päivätyönsä lisäksi tennisvalmentajia. Jarkko ja isosisko Anna-Riikka saivat valita harrastuksensa.

Jarkko aloitti tenniksen 3-vuotiaana lyömällä pehmopalloa eteisen ikkunaa vasten. Hän harrasti monia lajeja, mutta tennis oli kivointa. Mikä on paras tennikseen liittyvä muisto lapsuudesta?

Lukiolaisena Jarkko Nieminen harjoitteli kaksi kertaa päivässä. Lisäksi oli fysiikkaharjoituksia ja muiden lajien treenaamista. Valmistuttuaan Aurajoen lukiosta vuonna 2000 hän päätti kokeilla ammattilaisuutta.

Monipuolisuudesta tuli Niemisen valtti, hän pelasi hyvin kaikilla alustoilla, sisällä ja ulkona, ja oli vahva fyysisesti ja henkisesti.

Ammattilaistenniksen kausi kestää 11 kuukautta, ja voitoista ansaitut ranking-pisteet ovat voimassa 12 kuukautta.

11

”Jos tennistä ei rakasta, sitä ei jaksa tehdä.”

12

Association of Tennis Professionals (ATP) päivittää viikoittain miesten maailmanlistaa. Jos pelaaja pystyy voittamaan koko ajan, pisteet säilyvät.

Tukholman avoimessa tennisturnauksessa, Stockholm Openissa, Nieminen nousi vuonna 2001 ensimmäisen kerran rankingissa sadan joukkoon, sijalle 69, ja loppuotteluun.

Gran Slamien pääsarjassa hän pelasi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Australian avointen ensimmäisellä kierroksella vastassa oli oma esikuva, Pete Sampras. Vuonna 2006 Nieminen oli rankingissa 13. eli kahden ottelun päässä top kympistä.

kaa, mutta se ei tuntunut työltä, kun rakastin sitä niin paljon.

Matkalaukkuelämää maailmalla

Iso yleisö sytyttää

Tennisammattilaisen elämä on harjoitusohjelmien tekoa, harjoittelua, matkoja ja pelejä. Jarkko Nieminen varasi itse lentonsa ja hotellinsa.

– Viimeisinä vuosina jatkuva matkustaminen alkoi tökkiä. Maat ja hotellit vaihtuivat viikoittain.

Tennisammattilainen ei voi suunnitella elämäänsä pitkälle. Jos oli pelannut tasaisesti hyvin edellisen vuoden ja ranking oli hyvä, pääsi kaikkiin isoihin kisoihin seuraavat 5–6 kuukautta.

– Kisoihin ilmoittaudutaan kuusi viikkoa ennen, ja mukaan pääsy voi olla hilkulla. Viimeisellä kisaviikolla reissu voi kestää vielä kuusi päivää tai jos häviää, lähtö tulee seuraavana päivänä. Lentoja piti vaihdella sen mukaan, jatkuivatko pelit.

Nieminen rentoutui lukemalla ja musiikkia kuuntelemalla. Ystäviin hän piti yhteyttä kännykällä.

– Ei voi nähdä ystäviä ja perhettä viikoittain ja olla tennispelaaja. Hyvät ystävät pysyivät, vaikka ei koko ajan nähty.

– Pikkupoikana alkaneesta rakkaasta harrastuksesta ja intohimosta tuli monivuotinen ammatti. Totta kai se oli rank-

Tennisammattilaisena Nieminen pelasi tai treenasi 50 viikkoa vuodesta. Lomaa oli marraskuussa kaksi viikkoa. Hän on tehnyt elämässään vain yhden ulkomaan matkan, joka ei liittynyt tennikseen – tutun häihin. Mikä oli suosikkikohde?

– Australia, kulttuurin, ilmapiirin ja sään vuoksi. Siellä on Amerikasta ja Euroopasta parhaat puolet.

Niemisen mielestä ATP-kiertueella paras yleisö oli Stockholm Openissa, koska se oli hänelle kuin kotikisa.

– Tukholmaan tuli aina paljon suomalaisia. Suurin osa yleisöstä kannusti minua, sillä ruotsalaiset pitivät minusta. Pelasin siellä aina hyvin, osin sen takia. Olen aina tykännyt pelata isoille yleisöille.

Jarkko Nieminen sanoo, että enimmäisiin Classic-treeneihin mennessään häntä jännitti.

– Joukkue otti minut todella hyvin vastaan.

Loukkaantuneelle ei makseta Tennikseen liitetään tietty glamour, mutta työ huipulla on raatamista. Yleisö näkee vain pelit, tappiot ja voitot sekä uutiset palkintorahoista.

Tennisammattilaisen tulot muodostuivat palkintorahoista ja sponsoripalkkioista. Voitosta saa rahaa, toisen kierroksen voitosta vielä enemmän.

– Pieni osa kaikista yrittäjistä tienaa tenniksellä, kärki on eri asia.

Pelaajalle jokainen matsi on riski, Nieminen sanoo.

– Sopimuslajeissa pelaajasopimus takaa tulot, vaikka loukkaantuisit ja istuisit penkillä. Tenniksessä loukkaantuminen johtaa palkattomuuteen.

Nieminen kertoo käyttäneensä maalaisjärkeä, jotta saisi palkintorahoja säästöön. Hän on sijoittanut muun muassa perustamaansa Jarkko Nieminen Oy:öön.

Nieminen oli ATP-kiertueen pelaajaneuvostossa Player Councilissa vuosina 2010–2014. Neuvosto tuo pelaajien näkemykset esille ATP-kiertueen hallinnossa.

– 12 pelaajien edustajaa päättää asioista, kuten sääntömuutoksista ja palkintorahoista. Oli mielenkiintoista nähdä laji myös ”toiselta puolelta”.

Tennis elämässä aina Jarkko Nieminen Tennis Akatemia on pyörinyt vuodesta 2012. Nieminen oli myös auttamassa alulle junioriakatemiaa Helsingin Talissa. Hän ei osallistu akatemioiden päivittäiseen toimintaan, mutta seuraa nuorten otteita ja on mukana päätöksenteossa.

– Tulevaisuudessa voin osallistua enemmän, kun olemme nyt perheen kanssa asettuneet Suomeen.

Nieminen pelasi viimeisen ATP-turnauksensa vuosi sitten. Keväällä 2016 hän pelasi Suomen Davis cup -joukkueessa ja valmensi junioreita Kööpenhaminassa.

– En kaipaa kisaamista, mutta Wimbledonia ja muita lempikisojani kaipaan. Aion mennä jatkossa katsomaan pelejä ja aistimaan tunnelmaa.

– Tenniksessä sain toteuttaa unelmani ja kohdata rajani. En olisi tehnyt mitään toisin.

Nieminen sanoo, ettei hän ole jäänyt mistään paitsi tennisuransa takia.

– Joka päivä olisin voinut valita toisin, jättää kisan väliin.

Nyt hän sanoo ottaneensa etäisyyttä, eikä seuraa pelejä joka viikko.

– Mutta en ole kyllästynyt tennikseen!

Se on varmasti läsnä elämässäni aina.

www.protv.fi

Kymppitonnin korvaus ylitöistä Tämä päättyi hyvin

Yhdessäoloa perheen kanssa Aviopari Anu ja Jarkko Nieminen ylsivät molemmat lajiensa maailmanrankingissa sijalle 13. He pelasivat Pekingin olympialaisissa vuonna 2008 ja Lontoossa 2012. Esikoinen My syntyi vuonna 2015.

Vanhemmuus on Niemisen mielestä niin ihanaa, ettei vapaa-ajalla tarvitse olla erityistä tekemistä, voi vain olla yhdessä.

Mitä Nieminen sanoo, jos tytär haluaa tennis- tai sulkapalloammattilaiseksi?

– On huonompiakin valintoja. Jos hän nauttii pelaamisesta, niin totta kai tuen hänen valintojaan. En ainakaan kiellä enkä tyrkytä mitään.

Tennisammattilaisuudesta haaveileville Nieminen antaa neuvon: pärjääminen vaatii hurjasti treeniä, treenaamisesta on pakko nauttia.

– Jos tennistä ei rakasta, sitä ei jaksa tehdä. Laji on vaikea ja monipuolinen, pitää olla pitkäjänteinen ja kehittää kaikkia osa-alueita: henkistä, fyysistä, teknistä ja taktista.

Salibandyssä hän haluaa auttaa joukkuetta ja kehittyä joka päivä paremmaksi pelaajaksi.

Haastatteluviikolla Nieminen on lähdössä joukkueen mukaan turnausmatkalle Latviaan, vaikka jalkavamma estää pelaamisen. Joka päivä hän harjoittelee sen, minkä pystyy.  Marjo Mikola Kuvat Markus Sommers

Jäsen oli joutunut tekemään puolitoista vuotta lähes jatkuvasti ylitöitä ilman minkäänlaisia korvauksia. Asiamies Timo lähetti työnantajalle muhkean laskun.

Katso videolta kuinka kävi, www.protv.fi

Voidaanko budjettisäästöt perua?

Huippunaisia: kapellimestari Dalia Stasevska Kiusattu joutui karenssiin Ajankohtaisia haastatteluja, uutisia, Se päättyi hyvin -tarinoita, ruoka- ja muita vinkkejä, lomakohteita, jäsentapahtumia...

13

Maailmankuva

Koonneet Kirsi Goodchild ja Marjo Mikola Lähteet: maiden suurlähetystöt, Sask

Minimi ei riitä elämiseen Islanti Eri aloille on määritelty minimipalkat työntekijän iän ja palvelusvuosien mukaan. Yli 18-vuotiaiden ja puoli vuotta yrityksessä kokoaikaisesti työskennelleiden minimipalkka nousi tänä vuonna 260 000 kruunuun (2 600 euroa). Palkat sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken ja kirjataan työsopimukseen. Minimipalkkaa isommasta palkasta voidaan sopia.

USA Yhdysvalloissa liittovaltion vähimmäispalkka on 7,25 dollaria tunnilta. Demok­ raatit ajavat sen korottamista, republikaanit vastustavat.

Jotkut osavaltioista ja monet kaupungit ovat edellä aikaansa. Esimerkiksi Los Angelesissa kaupungin työntekijöiden minimipalkka on 9 dollaria, ja sitä on päätetty nostaa 15 dollariin vuoteen 2020 mennessä.

14

Useimmissa kehittyvissäkin maissa minimipalkka on kirjattu lakiin. Usein se on myös maksimipalkka, koska ay-liike on heikko eikä pysty neuvottelemaan parempaa. Laillinen minimipalkka, johon monet eettisyyttään korostavat yritykset vetoavat, riittää harvoin elämiseen.

Euroopan unionissa vain Suomessa, Ruotsissa ja Tans-

kassa ei ole vähimmäispalkkalainsäädäntöä.

Suomessa vähimmäispalkat sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Työehtosopimus sitoo työnantajia, jotka kuuluvat sopimuksen allekirjoit­taneeseen työnantajaliittoon. Yleissitova työehtosopimus koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia. 

Japani Minimipalkoista on säädetty vuodesta 1959 lähtien. Ne vaihtelevat riippuen alueen elinkustannuksista. Vähimmäispalkka on keskimäärin 780 jeniä eli noin kuusi euroa tunnilta. Se on pienin niistä teollisuusmaista, joissa minimipalkka on käytössä.

Julkissektorin kattava laitos JINJIIN määrää ja valvoo valtion, kuntien ja kaupunkien minimipalkkoja. Ammatti­ liitot neuvottelevat yleensä yksityis­ sektorin palkoista työnantajakeskus­ järjestön ehdotusten pohjalta

Malesia Kolmikantainen National Wages Consultative Council antaa suositukset minimipalkoista hallitukselle. Lakisääteinen mini­mipalkka vuonna 2016 on keskimäärin tuhat Malesian ringitiä (240 euroa kuukaudessa ja 1,15 euroa tunnissa).

Maakunnat määrittelevät omat minimipalkkansa. Länsi-Malesiassa ne ovat vähän korkeammat kuin maan itäosissa.

Ay-liikkeen mukaan minimipalkka ei riitä perustarpeiden tyydyttämiseen.

Australia Eri alojen minimipalkat ja lakiin perustuvat käytännöt on kirjattu Fair Work Act 2009 -ohjelmaan, jonka siirtymävaihe on edelleen käynnissä.

Työntekijä ja työnantaja voivat neuvotella minimipalkkaa suuremmasta palkasta sekä työehdoista.

15

Työhyvinvointi

Tunnista uupumus ajoissa Eilen töissä romahdin täysin. Istuin tunnin kädet sylissä, kunnes työkaveri tuli kysymään mikä on. Lähdin taksilla kotiin.

Työuupumus kehittyy hitaasti pitkittyneen työpaineen myötä. Ensin tulee stressioireita kuten unettomuutta, ahdistusta, päänsärkyä, ihoreaktioita. Sitten voimat loppuvat kokonaan ja tulee pysähdys.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen haastatteli työuupuneita väitöskirjaansa: – Työntekijät ovat liiankin sopeutuvia.

Lyhytkestoisina stressioireita siedetään.

Huolestuttavaa Hakasen mielestä on, että stressiä on alettu parinkymmenen viime vuoden aikana pitää ikään kuin työhön kuuluvana asiana.

Hänen mukaansa kyse on tasapainosta työn vaatimusten ja siitä saadun vastineen välillä. Väsymys ja stressi eivät välttämättä johda työuupumukseen, jos tehtävät ovat sopivan haastavia ja innostavia, johtaminen on hyvää ja työssä saa palautetta, arvostusta sekä kivan työyhteisön.

Työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen Prosta luetteli tekijöitä, jotka kallistavat vaakaa toiseen suuntaan: – Aivoja kuormittavat erityisesti jatkuva kiire, pakko olla tavoitettavissa koko ajan, vaikutusmahdollisuuksien puute, tietotulva ja vaikeat vuorovaikutustilanteet töissä.

Myös tietynlainen temperamentti ja ajatusmallit altistavat työuupumukselle.

– Ei pidä vaatia itseltään liikaa ja olla itselleen armoton, Luukkanen lisää.

Korkea aika pysähtyä

iStock/Kesu01

En nykyisin jaksa tavata ketään illalla enkä viikonloppuisin. En käy enää salilla enkä valokuvauskurssilla, hädin tuskin kaupassakaan.

Työuupumuksesta toipuu sitä paremmin, mitä pikemmin sen oireet tunnistaa ja hakee apua.

Uupunut ihminen alkaa pikku hiljaa vähentää elämästään asioita, jotka ovat ennen olleet tärkeitä. Asiakkaisiin ja työtovereihin otetaan etäisyyttä eikä ole energiaa kohdata ihmisiä vapaa-ajallakaan.

– Se on selvä osoitus siitä, että olisi korkea aika pysähtyä, Jari Hakanen sanoo.

Työkaverit intoilevat kuka mistäkin.

Minä huomaan tyrmääväni palavereissa kaikki ehdotukset, ja muut ovat alkaneet katsoa minua pitkään.

Ajan myötä työuupumus näkyy kyynisyytenä. Taustalla on ollut halu tehdä työnsä hyvin. Jos töitä kuitenkin on liikaa, ei mikään aika riitä tuottamaan riittävän hyvää jälkeä ja laatua. Silloin työn ilo ja merkityksellisyyden kokemus katoavat.  Tiina Pelkonen

16

Jos olet työuupunut Kerro esimielelle työn ongelmista.

Pyydä luottamusmieheltä tukea

ja neuvoja.

Hae apua työterveyshuollosta.

Pysähdy, lepää ja mieti rauhassa

mitä haluat elämältä ja työltä.

Ole tarvittaessa yhteydessä liiton

asiamiehiin.

Prolla on työhyvinvointikursseja ja koulutuksia, nyt myös verkossa.

iStock/saovadee

Työuupumus vai masennus?

Työuupumuksen ja masennuksen käsitteissä on merkittävä ero, koska vain masennus luokitellaan sairaudeksi.

Jos lääkäri määrää sairauslomaa työuupumuksen johdosta, sairauslomatodistuksen diagnoosikoodin ensimmäinen kirjain on Z. Se kertoo, että Kela ei välttämättä maksa työnantajan hakemaa päivärahaa sairauspoissaolon omavastuuosuuden ylittävästä osasta.

Työuupumus liittyy työhön ja työympäristöön. Siksi sitä myös tulee hoitaa puuttumalla ensisijaisesti työn organisointiin, työilmapiiriin sekä työn määrään ja sisältöön. Masennuksen hoidon kohteena on siihen sairastunut henkilö.

Pitkään jatkunut työuupumus voi kuitenkin johtaa masennukseen, joka luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Myös masennus voi johtaa työuupumukseen. Työterveyshuollossa osataan tunnistaa, kummasta on kysymys ja ratkaista, miten ongelmaa lähdetään ratkomaan. 

PERHEEN PARAS SYYSLOMA LOMA ALK.

106 € / VRK

2 AIKUISTA JA 2 LASTA (6-14V) Sisältäen majoituksen 4-hengen perhehuoneessa aamiaisella, aamu-uinnin kuntoilu-altaalla ti-su, sisäänpääsyn lastenmaailmaan, kuntosalin, osallistumisen kylpylän treeniohjelmaan ja rajattoman sisäänpääsyn Elämyskylpylään – lähtöpäivänäkin.

Hinta voimassa, kun toinen aikuisista PROn jäsen.

Hinta ilman alennusta 148 € ja voimassa 5.11.2016 saakka.

Uutta! Nyt voit varata huoneen Elämyskylpylän kera tai ilman!

Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut

Luottopakki Jorma Leinonen luottamusmies ISS Kiinteistöpalvelut

K

olmekymmentä uutta jäsentä yksin pääkaupunkiseudulla vuoden alusta. ISS Kiinteistöpalvelujen prolaisten luottamusmiehenä vuodenvaihteessa aloittanut Jorma Leinonen pitää tasoa tyydyttävänä. Hänellä on nyt edustettavanaan noin 90 prolaista pääkaupunkiseudulla. Se pitää kiireisenä.

– Jäseniltä tulee kuukaudessa useita yhteydenottoja esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnoista ja toteutumisesta, yt:istä ja niin edelleen, Leinonen kertoo.

ISS Kiinteistöpalveluissa on pidetty alkuvuoden aikana jo kolmet yt-neuvottelut, eikä irtisanomisilta ole vältytty. Yrityksellä on Suomessa 10 200 työntekijää, ja toimihenkilöt ovat vähemmistössä. Siksi on Leinosen mukaan tyypillistä, että yt-neuvottelutkin koskevat kerrallaan vain muutamaa prolaista.

Hän siirtyi ISS:lle kiinteistöjen teknisten korjausten ja huoltojen pariin viisi vuotta sitten Fazerin makeistehtaalta, jossa hän työskenteli kunnossapidossa huoltosuunnittelijana ja työnjohtajana. Kiinteistöpalvelualalta on kertynyt kokemusta jo 31 vuotta.

Luottamusmiesten viestinvaihto ISS Kiinteistöpalveluissa meni uusiksi Leinosen aloitteesta vuoden alussa. He ottivat käyttöön verkkopohjaisen viestipalvelun Yammerin.

– Näin pohjoisen luottarit pysyvät kärryillä siitä, mitä etelässä tapahtuu ja toisin päin. Yt-neuvotteluiden aikana on paljon kysyttävää ja tiedotettavaa.

Leinonen pitää Yammeria arkipäiväisessä viestinvaihdossa kätevämpänä kuin sähköpostia.

– On hyvä, että pelkästään luottamusmiesasioiden hoitamiseen on olemassa työkalu, joka käyttää suojattua yhteyttä. Yammerissa kuvien, pöytäkirjojen ja tilastojen siirtely on helpompaa kuin sähköpostissa.

Ei tarvitse pitää kokousta, että asioista voidaan viestiä tehokkaasti.

Sähköpostiin viestit helposti hukkuvat, Leinonen perustelee.

Kun työkaveri saa potkut, se kolhaisee luottamusmiestäkin, vaikka hän ei välttämättä olisi voinut mitenkään estää tapahtunutta.

– Irtisanomiset jäävät vaivaamaan vapaa-ajallakin. Silloin tulee mietittyä, että olisiko voinut tehdä jotenkin toisin.

Leinonen siirtyi elokuussa uusiin tehtäviin, kylmälaitepuolen projektipäälliköksi. Hänen vastuullaan on muun muassa huoltojärjestelmien kehittämistä, huoltosuunnittelua ja työnjohtoa. Leinonen pitää muutosta tervetulleena.

– Työt ovat vaihtuneet sopivan usein. Se sopii minulle ja kuuluu ison talon etuihin.

Tunnetko jonkun Vantaalaisella Leinosella on tutut, hyväksi kiinteistöalalta, havaitut keinot palautua työn rasituksista. joka ei ole vielä – Ulkoilutan kahta kultaistanoutajaa ja liiPron jäsen? kun luonnossa. Itse rakentamassamme 180 neLähetä hänelle linkki liömetrin omakotitalossa on myös monenlaiswww.proliitto.fi/ ta tekemistä.  liity-jaseneksi/ kiinteistoala Tuomo Tarvas Kuva Markus Sommers

18

#kipakastipro

ISSin luottamusmiesten viestinvaihto tehostui, kun he ottivat Jorma Leinosen aloitteesta käyttöön viestipalvelu Yammerin.

Viestinvaihto ajan tasalle

19

Pyhäjoella ydinvoimalaa pohjustamassa Tuulisella Hanhikiven niemellä oli muutama vuosi sitten puita ja hirvikärpäsiä.

Nyt sinne on raivattu 95 hehtaarin työmaa-alue tulevalle ydinvoimalalle.

20

Marko Niemonen betoniaseman nousukuljettimen ylätasolla, josta on laajat näkymät ympäri Hanhikiven niemen. Työmatkaa Kannuksesta kertyy yhteen suuntaan noin 80 kilometriä.

21

U

Työmaalla on meneillään tai alkamassa urakoita noin sadan miljoonan euron arvosta. Ennen voimalan rakentamista infra- ja tukirakentamiseen käytetään yli 400 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannus­ arvio on noin 7 miljardia euroa.

Vuoteen 2017 asti Hanhikiven työmaalla rakennetaan infraa ydinvoimalan tuleville rakennuk­ sille sekä tehdään tukirakennuksia.

Valtioneuvosto myöntää voimalalle rakentamisluvan aikaisintaan vuonna 2018.

22

usi asfalttitie kääntyy Raahen eteläpuolella valtatie 8:lta ja vie neljän kilometrin matkan merenrantaan Hanhikiven niemelle, jonne Fennovoima Oy valmistelee ydinvoimalaa. Näkymä muistuttaa rakenteilla olevaa lentokenttää: paljon kivikuormilla korotettua maanpintaa, työmaakoppeja ja kaivinkoneita.

Aidatulla 95 hehtaarin työmaa-alueella tehdään täydellä höyryllä infraa ja maansiirtotöitä. Uutta kiviainesta on tuotu 700 000 kuutiota eli noin seitsemän eduskuntatalon tilavuuden verran.

Sähkötöiden valvojan Marko Niemosen mukaan tulossa on Euroopan suurimpiin kuuluva rakennustyömaa.

– Mielenkiintoista päästä mukaan ainutlaatuiseen hankkeeseen. Valmiita ydinvoimaloita on maailmassa 448, lentokenttiä paljon enemmän.

Niemosen työnantaja on työmaan pääurakoitsija, venäläinen Titan-2. Työn tilaaja on Fennovoima, ja laitostoimittaja on venäläiseen Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Project Oy. Nykyiset työvaiheet ovat valmistelevia, sillä valtioneuvosto käsittelee ydinvoimalan rakentamislupaa vuonna 2018.

– Varsinaiset rakennustyöt tulevat kestämään vuosia, Niemonen sanoo.

Tähän mennessä melkein valmiina on työmaan porttien ulkopuolella oleva rakennus, jossa alueelle tulevat työntekijät

koulutetaan. Maamerkkeinä esiin nousevat kaksi tornia, jotka alkavat tuottaa työmaalle betonia. Sen tarpeeksi on arvioitu noin 500 000 kuutiota.

Hanhikivi-hankkeen vaikutus lähi­ alueelle on suuri. Se on jo vilkastuttanut liikennettä 3 300 asukkaan Pyhäjoen kylänraitilla. Kun rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa, niihin tarvitaan 4 000 henkilöä.

Vaikka hanke on kiistelty, Marko Niemonen ei ole törmännyt kielteisiin reaktioihin.

– Moni on sanonut, että olen päässyt näköalapaikalle.

Niemosen oma tehtävä, sähkötöiden valvonta, käsittää muun muassa suunnittelua ja sen varmistamista, että sähkötyöt tehdään turvallisesti ja suomalaisten lakien mukaan.

– Turvallisuus on merkittävin tekijä koko rakennushankkeen ja käytönkin ajan.

Esimerkiksi reaktorisaarekkeen asioita otetaan huomioon jo nyt, ja jo maansiirtovaiheessa kaikki työt dokumentoidaan.

Työmaalla on tehty sopimus, jonka mukaan siellä noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Pro on mukana tässä sopimuksessa.

– Hyvä, että työmaalla toimitaan suomalaisten pelisääntöjen mukaan, vaikka projekti on kansainvälinen.  Pirkko Koivu Kuvat Jaani Föhr

Kun rakentaminen on päässyt täyteen vauhtiin, se työllistää 4 000 henkilöä.

Tällä hetkellä Hanhikiven niemellä toimii aktiivisesti 160 yritystä. Työmaalla käy töissä päivittäin noin 180 henkilöä, heistä ulkomaalaisia kymmenkunta.

23

Kuulolla

Koonnut Katja Palhus

Prolaisten kannattaa asettua ehdolle kunnallisvaaleissa 2017. Miksi ihmeessä, elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Haapajärvi Prosta?

– Kunnissa päätetään iso osa meidän kaikkien käyttämistä yhteiskunnan palveluista ja niiden tasosta. Lähiterveyspalvelut, virkistys- ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito, asuntorakentaminen, teiden ylläpito, puhdas elinympäristö, kulttuuritoiminta, homekoulujen korjaaminen, päiväkotien sijoittuminen sekä kunnan elinkeinoelämän elinvoimaisuus ovat yksiä esimerkkejä,

joihin omassa asuinkunnassasi päätöksenteolla vaikutetaan, huomauttaa Haapajärvi.

Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017 ja eri puolueet keräävät parhaillaan ehdokaslistojaan täyteen. Jos olet kiinnostunut kehittämään omaa elinympäristöäsi tai julkisten palveluiden saatavuuteen, kannattaa lähteä ehdolle.

Ole yhteydessä oman kuntasi puolueisiin tai muiden ehdokaslistojen toimijoihin ja he auttavat sinua ehdokkuuden kanssa eteenpäin. Vaikka valtuustopaikka jäisikin saavuttamatta, ehdolla

iStock/Picsfive

Sinustako kuntapäättäjä?

oleville on vaalien jälkeen jaossa paikkoja kuntien lautakunnissa, missä pääsee myös viemään ideoitaan ja ajatuksiaan eteenpäin. 

Turvalta etuja Pron senioreille Turva tarjoaa Pron eläkeläisjäsenille jatkuviin matkustajavakuutuksiin 10 prosentin liittoalennuksen, omistaja-asiakkaan alennukset sekä pidennetyt myöntöajat.

Turvan erityisedun, jatkuvan matkustajavakuutuksen ikäraja nousee 85 vuodesta sataan. Ensi vuoden alusta sen voi ottaa vielä 99-vuotiaana ja sen voimassaolo päättyy 100-vuotiaana. Jos otat nyt jatkuvan matkustajavakuutuksen, sen voimassaolon ikäraja nousee automaattisesti vakuutuskauden vaihteessa.

Pron senioreille on omat räätälöidyt nettisivut: www.turva.fi/proseniorit 

Tilaa kalenteri Pro-kaupasta Haluaisitko merkitä vuoden 2017 tärkeät päivät kalenteriin, jonka kannessa on Pron logo? Ajaston taskukalenterin vuodelle 2017 voi tilata jäsenetuhintaan Prokaupan kautta. Kalenteri maksaa jäsenille 7,60 euroa ja hintaan sisältyvät postikulut.

Kalenteri on kaksikielinen (suomi/ ruotsi) ja kooltaan se on 85 x 162 mm.

Ensi vuoden kalenteri ei sisällä Pron omia sivuja, mutta kannessa on Pron logo entiseen tapaan.

Tilaa viimeistään marraskuun 30. päivä Prokaupan kautta. Kalenteri toimitetaan tilaajille postitse joulukuun alussa.

Kalenteria on painatettu rajallinen erä, joten kannattaa tilata ajoissa.  https://go.innoflame.fi/goshop/pro/ 24

Onko työpaikallasi ikäsyrjintää?

Laki muuttuu – yhdenvertaisuussuunnitelman tulee löytyä tammikuussa 2017 yrityksistä, jossa työskentelee yli 30 henkilöä.

– Työnantajan velvoite on edistää moniarvoisuutta työpaikalla. Yleisin syrjintäperuste on ikä, sanoo tasa-arvoasioista vastaava lakimies Jaana Asikainen Prosta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelukurssille ovat tervetulleita sekä luottamusmiehet että työnantajan edustajat. Se järjestetään 17.–18.11 Kirkkonummen Majvikissa.

Ilmoittautumiset Proplussan kautta. 

Naisten palkkapäivä lokakuussa Suomalainen nainen on 31. lokakuuta tienannut vuoden 2016 palkkansa.

Laskennallisesti miesten ja naisten palkan ero vastaa tilannetta, jossa naiselle maksetaan palkkaa lokakuun puoliväliin ja miehelle vuoden loppuun.

Pureskelkaapa siitä.

Naisten palkka on tänä vuonna 83,3 % miesten palkoista. Palkkaero on kasvanut hieman, sillä viime vuonna osuus oli 83,4 %.

Palkkatasa-arvossa ei siis ole tapahtunut mitään kehitystä, päinvastoin on otettu takapakkia 0,1 prosenttia viime vuodesta. Pitäiskö jotain tehdä? 

Edunvalvoja omaa laatuaan

Pron hallituksen jäsen Markku Kaukanen menehtyi auto-onnettomuudessa Australiassa elokuussa 65 vuoden iässä.

Finnairin teknisten pääluottamusmies oli sitkeä ja peräänantamaton edunvalvoja, jolta ei uskallusta puuttunut. Hän vaikka marssi pörssiyhtiön yhtiökokouksessa puhujapönttöön ja kyseenalaisti yhtiön hallituksen toimia, kun tarve vaati.

Kaukanen aloitti 1974 lentokoneasentajana Finnairin lentokonekorjaamolla ja opiskeli teknikoksi työn ohella. Ura kulki useiden tekniikan osastojen kautta Engi-

neering-osastolle. Vuonna 1992 hän pätevöityi MDT-teknikoksi ja teki lentokoneiden rakennetarkastuksia erikoismenetelmillä. Kymmenen viime vuotta Kaukanen keskittyi edunvalvontaan pääluottamusmiehenä.

Make oli tarkka ja väsymätön työehtosopimuksen vartija kentällä. Hän ei odottanut huoneessaan jäsenten ongelmia, vaan jatkuvasti tarkasti yhtiön käytäntöjä ja etsi sekä selvitti mahdollisia lain tai työehtosopimuksen vastaisia toimia. Ja niitähän löytyi. Siitä ehkä juonsi Maken sarkastisesti viljelemä ilmaus ”kohtuullisen kelvoton kotimainen lentoyhtiö”, jolla hän kuvasi työnantajaansa.

Make oli myös oivallinen sillanrakentaja, joka ymmärsi ja osasi pitää neuvottelusuhteita yllä vastapuolen kanssa. Make kohtasi kaikki vertaisenaan, hän hahmotti edunvalvonnan ison kokonaisuuden, mutta oli ensisijaisesti pienen ihmisen puolella.

Kaukasen kanssa työskennelleet jäävät kaipaamaan hänen iloista elämänasennettaan, räväkkää huumoria sekä erilaisia tempauksia. 

Osalla työpaikoista järjestetään luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun vaalit tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä. Jos olet luottamusmies, huolehdi vaalijärjestelyistä etukäteen ja ole yhteydessä hyvissä ajoin, jos tarvitset apua liiton aluetoimiston asiamieheltä. Uusi tai vanha luottamusmies, kun sinut on valittu, täytä luottamusmiesilmoitus ja ilmoita liittoon vaalin tulos.

Luottamusmiesvaalin voi toteuttaa sähköisenä http://vaali.proliitto.fi.

Ota yhteys sopimusala-asiamieheesi. Vaalitoimikunta hoitaa käytännön toteutuksen. 

Edustajistovaalien ääntenlaskenta oli kesken vielä kun lehti meni painoon.

Katso tulos www.proliitto.fi Hakusana ”edustajisto”.

Pätkää pukkaa Prolaisista joko määrä­­­aikai­ sina, vuokratyöntekijöinä tai nollasopimuksella työskentelee:

69,2 %

Pätkää pukkaa 69,2

Henkilöstövuokrausyritys Baronassa

17,9 %

Pätkää pukkaa 17,9

Katja Palhus

Muista luottamusmiesvaalit loka-marraskuussa

Kuka päättää Pron edustajistossa?

Tutkittu juttu

Tutustu Pron uuteen tutkimussivustoon www.proliitto.fi/ tutkimus

Kuluttajatuoteyhtiö Fiskarsissa

2%

Pätkää pukkaa 2,0

Metalli- ja kaivosalan yritys Sandvikissa

1,6 %

Pätkää pukkaa 1,6

ICT-alan yritys Isoworksissä Katso lisää proliitto.fi/tutkimus

25

Tule mukaan toimintaan!

proliitto.fi/nuoret

Pirkka Junes, Mika Kuukkanen, Anna Mutanen ja Ville Ketola ovat työelämän tulkkeja nuorempien ja vanhempien sukupolvien välissä.

26

Silpputyön sankarit Onko tulevaisuuden työelämä Uberin kaltaista itsensä työllistämistä, vai vieläkö joku nuori unelmoi eläkevirasta?

Pro-lehti kutsui nuoria aikuisia puhumaan työstä ja tulevaisuudesta.

P

ätkätöitä ja yt-neuvotteluja vai itsensä työllistämistä ja vapautta?

Muuttuva työelämä tarjoaa uraansa aloittelevalle nuorelle aikuiselle ahdistavia ja innostavia poskia – yhteistä niille taitaa olla vain, ettei edellisistä sukupolvista ole ohjaajaksi.

1980- ja 90-lukulaisten on itse raivattava paikkansa kaoottisilta työmarkkinoilta ja hyväksyttävä, ettei paikka todennäköisesti ole eläkevirka.

Kutsuimme neljä työurillaan jo vauhtiin päässyttä nuorta aikuista saman pöydän ääreen pohtimaan, miltä työelämän murros ja palkkatyön tulevat vuosikymmenet näyttävät. Keskusteluun osallistuneet Pirkka Junes, Anna Mutanen, Mika Kuukkanen ja Ville Ketola istuvat Pron nuorten foorumin suunnitteluryhmässä.

Kaikki Pron alle 36-vuotiaat jäsenet kuuluvat foorumiin, jonka tavoitteena on lisätä nuorten jäsenten tietoisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia liitossa.

Rahoituksen, asiakaspalvelun, rakennusalan ja lähetysverkkojen asiantuntijat löysivät yhteisen näkemyksen siitä, että 80-lukulaisille lankeaa työelämän murroksessa tulkin rooli nuorempien ja vanhempien sukupolvien välissä.

27

Pron nuorisofoorumilaiset arvostavat vapautta, mutta heitä nuoremmille se on vielä paljon isompi juttu.

Miten urapolku alkoi?

Anna Mutanen aloitti työelämän 21-vuotiaana: – Tein opintojen ohessa puhelinmyyntihommaa. Nykyisin toimin palveluneuvojana. Minusta tuli työsuojeluvaltuutettu, ja huomasin, että voisihan tästäkin uraa luoda. Nyt ajattelen tulevaisuudesta, että voisin alkaa vaikka kansanedustajaksi.

Pirkka Junes on työskennellyt baarissa ja tukkukaupassa.

– Kaverit sanoivat, että pankissa olisi nyt paljon erilaisia töitä tarjolla. Kahdeksan ja puoli vuotta on vierähtänyt. Onhan se hirveän konservatiivinen ala, mutta myös mielenkiintoinen. Pankkiala peilaa yhteiskuntaa.

Kuukkanen meni ensimmäistä kertaa töihin 13-kesäisenä rakennusmestariäitinsä työmaalle.

– En suunnitellut päätyväni sinne, vaan minusta piti tulla upseeri kuten isästäni. Isä sanoi, että älä ikinä lähde upseeriksi, ja äiti, että älä ikinä lähde raksalle. Nyt olen vastaava rakennusmestari. Päädyin oikeaan hommaan. On hienoa, että pystyn 50 vuoden kuluttua sanomaan, että tuotakin taloa olen ollut tekemässä.

Juneksen mukaan rahoitusala sopii hänelle.

– Yrittäjyys ja yritykset kiinnostavat.

Olen kiinnostunut siitä, miten yritykset kohtelevat ihmisiä.

Kuukkasella on tavoitteena joskus oma rakennusliike.

– Ensin pitää päästä rakentamaan Suomen korkein asuinkerrostalo. Sitten on vuorossa oma firma.

Ketola päätyi Digitalle työharjoittelun kautta.

– Minulta kysyttiin, uskallanko kiivetä tv-mastoon. Vastasin, että eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee. Kesäduunin ja monen määräaikaisuuden kautta sain vakituisen paikan. Nyt olen joutunut luottamusmiehenä käymään läpi monet ytneuvottelut, yhtenä vuonna kolmet.

28

Sitoudutaan työhön, ei työnantajaan Nuoret sukupolvet hakevat työltä eri asioita kuin edeltäjänsä. Heidän odotuk­ siaan selvittäneissä tutkimuksissa toistuvat työurien pirstaloituminen ja epävarmuuden lisääntyminen. Eläkevirasta haaveilee yhä harvempi.

Toisaalta pätkätyöt ja uran ennustamattomuus merkitsevät nuorille myös vapautta ja itsenäisyyttä. Se on työelämän tutkijan Hanna Ylöstalon mukaan prekaaritöiden, osa-aikatöiden, pätkätöiden ja silpputöiden toinen puoli. Hän on yksi Ajolähtö – Nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla -hankkeen tutkijoista Nuorisotutkimusseurassa.

– Se, että voi määritellä työaikaansa

Kuka vain voi ryhtyä myymään osaamistaan! eikä ole perinteisellä tavalla sidottu tiettyyn organisaatioon tai työnantajaan, koetaan tärkeäksi arvoksi.

Ylöstalon mukaan 18–35-vuotiaiden sitoutuminen yhteen työpaikkaan vähenee.

– Työnantajaa kohtaan ei koeta sellaista luottamusta, vaan sitoudutaan työhön, työn sisältöihin, asiakkaisiin tai työkavereihin. Silloin on helpompi lähteä hakemaan jotain muuta, jos työn sisältö ei palkitse.

”Vanhemmat jupisee, me sanotaan ääneen, nuoremmat pelkää tai lähtee menemään”

– Mitä nuoremmaksi mennään, sitä vapaamielisemmin ajatellaan. Appiukkoni on kaupungin virkamies, koko ikänsä ollut, eikä osaa muuta ajatella. Minä taas ajattelen, että jos en kehity työssäni, lähden uusiin haasteisiin. Appiukko sanoo siihen, että justhan sä vaihdoit!

Myy osaamistasi, ryhdy yrittäjäksi!

Työn sisällön merkityksen kasvu näkyy myös Nuorisobarometrissa: työsuhteen pysyvyyden merkitys on vähentynyt sekä työn sisällön ja työyhteisön merkitys kasvanut.

Vanhat jupisevat, nuoret lähtevät Ville Ketola huomasi työnantajan asenteiden muutoksen: alettiin hakea parempaa tulosta työntekijöiden kustannuksella.

– Nyt työntekijät ovat alkaneet ajatella, että jos työnantaja ei sitoudu meihin, miksi meidän pitäisi sitoutua työnantajaan.

Anna Mutasta nuoremmat eivät välttämättä tiedä, mikä on ammattiliitto.

– He ajattelevat, että paskat tästä, mä lähden menemään. Minun iässäni osa-

taan jo avata suu ja sanoa epäkohdista työnantajalle. Vanhemmat jupisee, me sanotaan ääneen, nuoremmat pelkää tai lähtee menemään, hän tiivistää.

Pirkka Juneksen mukaan 1990- ja 2000-luvuilla syntyneet ajattelevat eri tavalla kuin 80-lukulaiset.

– Meitä nuoremmat ovat kansainvälisiä ja avomielisiä. Heiltä saattaa yhtäkkiä tulla ilmoitus, että lähden opiskelemaan Barcelonaan tai tekemään kynsiä Kyprokselle.

Mutanen epäilee nuorempien työmotivaation olevan alhaisempi kuin itsensä ikäisten.

Kuukkanen on huomannut kavereidensa jättävän lapset tekemättä ajatellen, että kolmekymppisenä ehtii.

Trendeihin ja muutosilmiöihin erikoistuneen tutkijan Pauli Komosen mukaan varsinkin paremmin pärjäävien parikymppisten suhtautuminen työhön on usein kepeää ja leikkisää.

– Työtä, asuinpaikkaa ja maata voidaan vaihtaa kevyesti. Aiemmille sukupolville ominaista pitkäjänteisyyttä ja urasuunnittelua on vähemmän.

Mutta eikö kepeä asenne ole kuulunut kaksikymppisten elämään joka sukupolvessa? Komosen mukaan vapaus näyttää olevan nuorille aikuisille vielä tärkeämpi arvo kuin heitä edeltäville sukupolville.

– Mutta pysyykö tämä ajattelu, kun nämä kaksikymppiset alkavat perheellistyä?

Ehkä he sovittavat perhe-elämänsä kameleonttimaiseen elämäntapaansa.

Komonen pohtii, haluavatko he myös tulevaisuuden poliittisina päättäjinä edistää pirstaleisemman työelämän kulttuuria.

Itsensä työllistäminen ja freelancesuhteiden lisääntyminen näyttäytyivät tulevaisuuden työelämän trendinä, kun Taloudellinen tutkimustoimisto selvitti nuorten suhdetta yrittämiseen. Kuka vain voi ryhtyä myymään osaamistaan!

Vaikka 70 prosenttia nuorista uskoo voivansa toteuttaa itseään yrittäjänä, 29

Nuoret eivät uskalla haaveilla, koska eivät tiedä missä ovat viiden vuoden kuluttua.

vain alle puolet ajattelee, että voisi itse perustaa yrityksen.

Freelancerit ja ”muiden alojen ammatinharjoittajat” muodostavat työvoimasta kuitenkin vain 1,7 prosenttia.

– Sitä enemmän on itsensä työllistäjiä, esimerkiksi itsenäisiä maalareita ja parturi-kampaajia, joilla on toiminimi.

Yhdysvalloissa free lance -työtä teki viime vuonna yli 30 prosenttia työvoimasta.

Tilanne saattaa muuttua sitä mukaa kun alustatalous, platform economy, yleistyy. Uberin ja AirBnB:n kaltaiset palvelut luovat verkostoja, joissa kuka tahansa voi ryhtyä itsensä työllistäjäksi.

Digi- ja somenatiiveilla on vanhempiaan paremmat tekniset lähtökohdat uuden talouden alustoille ja uuteen tietotyöhön.

”En usko saavani koskaan eläkettä” Yrittämisen autuaaksitekevyyden lisäksi työelämän muutoksen toinen myytti on pitkien työsuhteiden katoaminen.

Mutta vaikka yt-neuvottelut pysyvät otsikoissa, ei palkkatyö tutkimusten mukaan ole juuri sen epävarmempaa kuin 1980luvulla. Työsuhteiden kesto ei ole merkit-

tävästi lyhentynyt.

Pauli Komosen mukaan lukuisat ytneuvottelut ja rakenteelliset muutokset yrityksissä luovat epävarmuutta. Vaikka tietyt toimialat omat romahtaneet nopeastikin, on pysyvä työpaikka edelleen ihanne.

Ajolähtö-hankkeen tutkijan Hanna Ylöstalon mukaan työsuhteen jatkuminen vaatii tekijältään ”kauheasti työtä ja jatkuvaa itsensä markkinointia”.

– Haastateltavat eivät uskalla haaveilla, koska eivät tiedä missä ovat viiden vuoden kuluttua.

Ajolähtö-hanke on tutkinut prekaarityöhön päätyneitä nuoria aikuisia.

– Kyllä ne työurat näyttävät hirveän silppuisilta. Juuri luin kolmekymppisestä, joka on jo kolmannella työuralla. Ensin hän siirtyi tarjoilijasta ravintolayrittäjäksi, sitten hyvinvointiyrittäjäksi. On se aika erilaista kuin heidän vanhempiensa sukupolvella.

Todellinen tai työelämän uutisten keskellä koettu epävarmuus vaikuttaa siihen, mitä nuoret sukupolvet uskaltavat odottaa yhteiskunnalta. Ylöstalon mukaan nuoret aikuiset eivät juuri usko voivansa kartuttaa nykyisen kaltaisia eläkkeitä työuransa aikana.

– He suunnittelevat turvaavansa toimeentulonsa toisin keinoin. Palkkatyön turvaama eläke ei tunnu olevan heille kovin relevantti asia.

Ville Ketola katsoo edustavansa 80lukulaisena vedenjakajasukupolvea. He eivät ajattele, kuten vanhempansa työuransa alussa, että tästä otan sitten eläkkeeni.

– Toivon, että mekin jäämme vielä eläkkeelle, mutta olen skeptinen sen suhteen.

Pirkka Junes ei usko saavansa eläkettä: – Raha ei tule riittämään. Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi olen perustanut sivutoimisen yrityksenkin. Että olisi lisätulon mahdollisuus.

Anna Mutanen on samoilla linjoilla: – Minäkään en jaksa uskoa, että me saisimme eläkettä! Ajattelen näin naiivisti, että jos teen paljon lapsia, ehkä he auttavat meitä sitten.

– Se on paras tapa turvata oma vanhuus, lisää Ville Ketola.  Ville Blåfield Kuvat Markus Sommers

Lähteet: Nuorisobarometri, Nuorisoasiain neuvottelukunnan, Nuorisotutkimusverkoston ja Nuorisotutkimusseuran muistio nuorten työelämäasenteista (2009), Taloudellisen tiedotustoimiston raportti Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? (2012). Teemaa tutkii myös Koneen Säätiön rahoittama Ajolähtö: Nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla -hanke (2015–2017)

Keskusteluun osallistuivat:

Pirkka Junes, 34, pankki­ toimihenkilö Danske Bankissa. Pro:n hallituksen jäsen.

30

Anna Mutanen, 29, palveluneuvoja asiakaspalvelu- ja call center -yritys GoExcellentissä. Työsuojeluvaltuutettu ja Helsingin toimihenkilöt Pro ry:n nuorisovastaava.

Ville Ketola, 34, radio- ja tvverkkoja ylläpitävän Digitan pääkaupunkiseudun alueellinen luottamusmies ja Pron edustajiston jäsen.

Mika Kuukkanen, 30, vastaava rakennusmestari ja luotta­musmies rakennusalan Peab-konsernissa. Konsernin Euroopan yritysneuvoston edustaja.

Puku tekee prolaisen

Pro-lehti esittelee liiton eri alojen tyypillisiä työvaatteita.

Nyt esittelyssä

palvelualojen pukukoodit.

Rakennusalan prolaiset käyttävät työmaalla kypärää, suojalaseja, turvakenkiä ja huomioliiviä, jotta vuosittain sattuisi vain nolla tapaturmaa. Suunnittelu- ja konsulttialan prolaiset pukeutuvat useimmiten siistiin ja rentoon toimistotyyliin.

Kun suunnittelija on tekemisissä asiakkaiden kanssa, hän sonnustautuu siistiin mutta rentoon bleiseriin ja farkkuihin, molemmat Marc O´Polo. Vyö on Ted Bakerin, solmio olisikin jo vähän liikaa.

Lassila-Tikanojan prolaisella työnjohtajalla on L&T-logolla varustettu työnjohdon huomiotakki, firman T-paita ja farkut, kypärä suojalaseineen sekä turvakengät

Skanskan rakennusmestarilla on firman pusakka, kypärä, suojalasit ja turvakengät.

Tiina Pelkonen, Kuvat Mikko Taipale Asiantuntijoina Katri Kallio Pöyrystä, Katja Syväniemi Lassila&Tikanojasta, Veli-Matti Salminen Deltamarinista ja Mari Alila Skanskasta.

09-1211 Stockmann.com

31

Hyvä kysymys

Voinko vaihtaa heti kilpailijalle töihin?

Olen vaihtamassa työpaikkaa kilpailijalle. Milloin voin aloittaa työt uudessa työpaikassa, vai onko joku ”karenssiaika”?

Mitä muuta minun pitäisi ottaa huomioon?

Pron lakiosasto vastaa: Työnantajan etujen huomioon ottaminen on työsuhteesta seuraava yleinen velvollisuus. Työnantajalla on oikeus odottaa työntekijältä hyvää työkäyttäytymistä, johon kuuluu pidättäytyminen kilpailevasta toiminnasta. Se tarkoittaa työtä tai toimintaa, joka – huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema – ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Räätälöi oma koulutuksesi www.finva.fi

Kielto on tavallisesti voimassa vain työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä voi yleensä heti vaihtaa työpaikkaa kilpailijalle. Tästä voidaan poiketa sopimuksin.

Työnantaja voi laatia myös erillisen kilpailukieltosopimuksen työsopimusta solmittaessa, työsuhteen kestäessä tai joskus jopa sen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta solmia työsopimus sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen työnantajan kanssa, jonka kanssa kilpailukieltosopimus on solmittu. Sidonnaisuus on yleensä voimassa enintään kuuden kuukauden ajan. Se voi kuitenkin olla voimassa jopa kaksitoista kuukautta, jos työntekijä saa korvauksen sidonnaisuudesta.

Kilpailukieltosopimusta ei saa solmia

ilman työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Muuten se on mitätön.

Tämä syy voi liittyä työnantajan toimintaan ja toimialaan sekä siihen, kuinka paljon erityistä osaamista työntekijä on työnantajan palveluksessa kerryttänyt.

Jos sopimus on perusteltu, voi rikkomisesta seurata sakko tai vahingonkorvaus.

Jos työsuhde päättyy taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kilpailukielto raukeaa. Kilpailukiellon päättämisestä voi myös yrittää sopia.

Työsuhteen kestäessä työntekijää sitoo myös kielto käyttää työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia omaksi hyödykseen. Uuden työsopimuksen solmiminen ei kumoa tätä lojaliteettivelvoitetta, jos vanha työsopimus on voimassa. Pääsääntöisesti salassapito päättyy työsuhteen päättyessä. 

Tutustu monipuolisimpaan ja uudistuneeseen finanssiosaamisen kouluttajaan, joka yhdistää alan parhaan asiantuntemuksen tiedoksesi ja taidoksesi.

Syksyn suosituimmat koulutukset - myös etänä ja räätälöityinä!

• • • • • •

Business Intelligence – analytiikan oikeaoppinen hyödyntäminen finanssialalla Asiakkaan tunteminen, rahanpesun estäminen ja FATCA EU-tietosuojauudistus MiFID II ja arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä Sosiaaliturvan verkkokurssikokonaisuus Johdannaiset-verkkokurssi

Opilla ojasta

Kouluttaudu kotisohvalla Pro tarjoaa mahdollisuuden osallistua jäsenkoulutuksiin myös kotisohvalla. Osallistu­miseen riittää älykännykkä ja netti.

Verkossa opiskelun hyöty on, että voi osallistua silloin, kun itselle parhaiten sopii.

V

erkossa tapahtuva koulutus on lisä liiton muuhun koulutustarjontaan.

Jo tänä syksynä Pron jäsenille tarjotaan mahdollisuutta opiskella verkossa.

Verkkoluentoja kutsutaan webinaareiksi. Ne ovat lyhyitä, noin tunnin mittaisia eli nopea tapa saada tietoa siitä, missä mennään.

Syksyllä verkkoon on tulossa jäsenkoulutuksia muun muassa työnhausta, paikallisesta sopimisesta ja työhyvinvoinnista.

– Verkko-opiskelu ei tarkoita, että ihminen jätetään yksin pyörimään verkkoon. Siellä on aineistoja, joihin voi tutustua itsekseen ja ohjattuja koulutuksia, joiden ohjaaja päivystää verkossa sovit-

tuun aikaan, koulutusasiantuntija Mervi Savonen sanoo.

Mikä ihmeen webinaari?

Osallistu syksyn koulutuksiin

Webinaari on internetin välityksellä toteutettava verkkoseminaari eli etätai verkko-opetuksen muoto. Se voi olla esimerkiksi luento tai koulutus. Osallistumiseen tarvitset nettiyhteydellä varustetun tietokoneen, jossa on kaiuttimet tai kuulokkeet.

10.10.–18.10. Paikallinen sopiminen – kuka sopii ja kenen kanssa?

Alueellinen koulutuskierros. Seuraa ilmoittelua tarkemmista ajankohdista ja paikoista liiton sivuilta, Facebookista ja jäsenkirjeistä.

Opiskelua vaikka kotoa Verkossa opiskelun hyöty on, että voi osallistua silloin, kun itselle parhaiten sopii.

– Meillä on jäseniä ympäri maata, ja jo välimatkojen takia esimerkiksi jäseniltoihin voi olla vaikea lähteä, koulutusasiantuntija Anne Teittinen sanoo.

Verkkoluennolla voi keskustella kouluttajan kanssa esittämällä kysymyksiä chatin kautta. Verkko- ja muihinkin koulutuksiin ilmoittaudutaan Proplussan kautta.

– Ruudun ääressä ei tarvitse olla tiettyyn aikaan, vaan tilaisuuden voi katsoa myöhemmin tallenteena. Verkkokoulutuksen tehtäviäkin voi tehdä silloin kun on aikaa, Teittinen lisää.

Luentoja voi seurata tietokoneella tai vaikka älypuhelimella. Riittää, että laitteessa on ääni, kuva ja pääsy nettiin.

– Olen itse osallistunut webinaariin automatkalla apukuskin paikalta, Teittinen kertoo.  Natasha Petrell Kuva Tomi Westerholm

10.10.- 8.11. Paras työikä! -verkkokoulutus 20.10. Työnhaun eri vaihtoehdot ja työnhakustrategiat -webinaari 15.11. Esimiehen vuorovaikutustaidot (Helsinki) Lisätietoja www.proliitto.fi/koulutus Ilmoittaudu mukaan www.proplus.fi (koulutus ja tapahtumat –>jäsenille)

33

Pro-medlemmar på solens ö Anna-Maria Flodin tänkte att det är självklart att höra till ett förbund.

Men så var det inte på Åland.

– Jag har på något sätt alltid trott att alla är fackanslutna. Då pappa och mamma varit det och vi alltid talat om facket, har det varit självklart för mig, berättar AnnaMaria Flodin.

Flodin har kommit med båten – ursprungligen är hon från Kotka, men har redan i flera år bott varaktigt i Mariehamn. Omgiven av ett glittrande hav och äppelträd märkte hon småningom att hon hade fel: alla är inte fackanslutna.

I själva verket är det tvärtom på Åland.

Det är klart ovanligare att höra till facket här än vad det är på fastlandet och det är sällan som medlemskap ens avhandlas i Flodins bekantskapskrets.

– Det verkar som om det inte varit brukligt här. Det har alltid gått så bra att det kanske inte funnits behov att höra till fackförbund, funderar Flodin.

Flodin är som bäst moderskapsledig från sitt arbete på Ålandsbanken. Hennes arbetskamrat, Ålandsbankens hu-

het även i arbetet. Man kan ju aldrig veta vad som händer.

Flodin berättar att hon ringt till Pro och utrett en oklar sak på arbetsplatsen.

Carlsson har som huvudförtroendeman hjälpt då det finns olika tolkningar av avtal och företrätt arbetstagarna i till exempel samarbetsförhandlingar.

Bekantas exempel är viktigast

Ann Carlsson är huvudförtroendeman på Ålandsbanken.

vudförtroendeman och infödda ålänningen, Ann Carlsson instämmer i Flodins funderingar.

Trygghet i arbetet och som arbetslös

Under moderskapsledigheten hinner Anna-Maria Flodin njuta med Vilhelm av naturen och solen på Åland.

34

Då andelen arbetslösa arbetssökande är nära fjorton procent i hela landet enligt arbets- och näringsministeriets statistik, är motsvarande siffra för Åland kring fyra. Det går alltså bra här.

Anna-Maria Flodin berättar att det goda sysselsättningsläget gynnar också dem som ursprungligen är finskspråkiga, ibland till och med speciellt dem. Bara svenskan löper, är kunskap i finska ett stort plus.

Trygghet i fall av arbetslöshet har ändå varit den största orsaken till att AnnaMaria Flodin och Ann Carlsson anslutit sig till Fackförbundet Pro. Men fackförbundet erbjuder enligt dem viktig trygg-

Anna-Maria Flodin gissar att en orsak till den svaga traditionen på Åland av att höra till facket kan vara avståndet. Förbunden med högsäte på fastlandet känns onekligen avlägsna och det är till exempel hopplöst långt avstånd till olika evenemang.

Flodin anser ändå inte att läget är omöjligt för förbunden på Åland. Pro har ju till exempel många medlemmar på Ålandsbanken. Fastän det inte funnits tillställningar på arbetsplatsen eller annan verksamhet, sporrar bekantas exempel.

– Kunde förbunden anlita lokala, redan bekanta människor för att berätta om nyttan med att höra till förbundet?

Det är mycket mer övertygande än att det kommer någon från fastlandet som kanske inte ens talar ordentligt svenska, tipsar Flodin.

Flodin berömmer ändå de företagsbesök Pro ordnat till Ålandsbanken och önskar flera likadana. Carlsson anser också att arbetsplatsbesöken är fungerande.

– Kanske någon av Pros övriga tillställningar kunde ordnas här på Åland, föreslår Flodin.  Text och foto Tua Onnela Översättning Susanne Paetau

Anna-Maria Flodin flyttade till Åland efter kärleken. Familjen har nu utökats med en pojke, Vilhelm.

35

Bra fråga

Ska vi nöja oss med engångsersättning?

En tjänsteman på vår avdelning går i pension och hens arbete delas mellan oss återstående tre. Vi tycker den ökade arbetsmängden och inlärning av nytt borde synas i lönen. Arbetsgivaren är av annan åsikt. Vi får ändå en engångsersättning, högst 20 procent av månadslönen, för att ta hand om arbetet som blir på hälft.

Ska vi nöja oss med det?

Pros jurist svarar: Arbetsgivaren har med stöd av arbetsledningsrätten rätt att organisera arbetet och ge order om vad för arbete som utförs. Arbetsgivaren kan dela arbetsuppgifterna efter någon som går

i pension på andra arbetstagare. Arbets­ avtalets innehåll bestämmer arbets­ uppgifterna. Om uppgifterna bestämts detaljerat i arbetsavtalet, kan arbets­ givaren inte väsentligt avvika från dem.

Om skötseln av de nya uppgifterna förutsätter mer omfattande eller djupare utbildning än sedvanligt, kan man anta att arbetstagarens arbetsuppgifter blivit mer krävande.

Arbetsgivaren ska även annars sköta om arbetstagarnas arbetsfärdigheter med introduktion och behövlig utbildning.

Det beror på kollektivavtalet om uppgiftens svårighetsgrad ändrat så att det är motiverat att kräva lönejustering. Om det

är fråga om en tillfällig ökning av arbetsuppgifter, torde engångsersättning räcka.

Det är en annan sak om arbetstagarens arbetsuppgifter varaktigt blir mer krävande eller arbetet ökar väsentligt. Då kan inte arbetsgivaren med ensidig order överföra den arbetstagares uppgifter som går i pension åt andra.

Det skulle kräva upphävningsgrund.

Som regel ska man avtala med arbets­ tagaren om ändring av centrala villkor i anställningsförhållandet.

Då är det naturligt att också avtala om den ändrade befattningsbeskrivningens eventuella inverkan på lönen. 

Utmattad i arbetet?

Fem steg att minnas vid arbetsutmattning: Berätta för din chef om problemet.

Be förtroendemannen om stöd och råd.

Sök hjälp av företagshälsovården.

Stanna upp, vila och fundera i lugn och ro på vad du vill

med ditt liv och arbetet.

Var vid behov i kontakt med förbundets ombudsmän.

Beställ kalender till medlemspris

Läs hela nyheten om arbetsutmattning i översättning

på webben, proliitto.fi

Vållar arbetslagarna huvudbry?

Förbundet erbjuder förtroendemännen utbildning för att lära sig förstå och tolka paragraferna i lagarna på arbetsmarknaden.

Den svenskspråkiga kursen om arbetslagar hålls den 23–25 november på Majvik i Kyrkslätt. Anmälan sker via Proplus.fi senast den 1 november. Kursinbjudan går även ut per e-post direkt till förtroendemännen.  36

iStock/kieferpix

Medlemmarna kan förmånligt beställa Ajastos tvåspråkiga fickkalender för år 2017. Det görs via Probutiken fram till 30.11.2016 och kalendern sänds per post till beställaren i december. I kalendern ingår inte Pros egna sidor, däremot finns förbundets logo på pärmen.

Priset inklusive porto är 7,60 euro. Klicka in dig på adressen https://go.innoflame.fi/goshop/pro/ och beställ en kalender åt dig. 

Vem representerar dig?

Pros representantskapsval har avslutats. Då den här tidningen gick i tryck var valresultatet inte klart. Läs om valet och vilka som blev invalda i nyheterna på vår webbplats proliitto.fi och följ stigen Det här är Pro > Organisation > Representantskap. 

Järjestä juhlasi Majvikissa Pron omistama kokoushotelli Majvik Kirkkonummen merellisessä maisemassa on suosittu perhejuhlapaikka. Sen viime vuosisadan alussa rakennettuun romanttiseen jugend-linnaan mahtuu noin 80 ja päärakennuksen ravintolasaliin noin 200 vierasta.

– Meillä järjestetään paljon häitä ja syntymäpäiviä. Entistä enemmän on alettu järjestää myös rippi- ja ylioppilasjuhlia sekä kaste- ja muistotilaisuuksia.

Tarjoiluja on kehitetty vastaamaan entistä useampiin tarpeisiin, myyntipäällikkö Ulla Tiinus sanoo.

Perhejuhlat ovat yksityistilaisuuksia, joiden hinnoista Pron jäsenet saavat alennuksen. Majvikissa järjestetään lisäksi kaikille avoimia tapahtumia, joista äitienpäivälounas on ollut suosituin.

Se on vetänyt vuosittain noin 900 ruokailijaa.

Jugend-linna on Majvikin lippulaiva.

– Äitienpäivinä meillä on käytössä Linnan ja ravintolasalin lisäksi myös kongressisali, joka sisustetaan juhlasaliksi.

Myös isänpäivälounas ja vappubrunssi ovat lisänneet suosiotaan: Ei haittaa vaikka juhlat jatkuisivat myöhään, sillä yöksikin voi jäädä. Päärakennuksessa uudistettiin kesän aikana 42 huonetta. Sisustussuunnittelija Seija Strand Vallila Interiorista loi huoneisiin harmoniset yleissävyt. Uudistettujen huoneiden vakiovarusteisiin kuuluu nyt myös turvalokero.

– Kylpyhuoneita myöten kaikki on uut-

ta. Olemme saaneet erinomaista palautetta. Hotellin loput noin 40 huonetta uudistetaan ensi kesänä.  Tiina Pelkonen Kuva Majvik Pyydä apua järjestelyihin ja kysy hintoja www.majvik.fi

HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

HY+ TEKEE TUTKITUSTI HYVÄÄ Tutustu syksyn täydennyskoulutuksiimme

VIESTINTÄ OSANA SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUA 10.10. - 25.11.2016, (2 PV) 1 100 € + alv 24% (yht. 1 364 €). Kysy vapaita paikkoja.

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA RTA 17.11.2016 - 15.6.2018 12 550 € + alv 24% (yht. 15 562 €). Ilmoittaudu 30.10. mennessä.

SISÄILMA-ASIANTUNTIJA 17.11.2016 - 15.6.2018 8 800 € + alv 24% (yht. 10 912 €). Ilmoittaudu 30.10. mennessä.

EETTINEN JA INNOVATIIVINEN ESIMIES DIGIAJAN TYÖYHTEISÖISSÄ 18.10. - 18.11.2016 2 200 € + alv 24% (yht. 2 728 €). Ilmoittaudu 5.10. mennessä.

MEILTÄ SAAT NYT MYÖS RÄÄTÄLÖITYÄ KIELIKOULUTUSTA. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

HYPLUS.HELSINKI.FI

Kasvuyrityksiä

Sarjassa esitellään yrityksiä, joissa on tulevaisuuden lupausta

Konenäkö tuo säästöä Konenäkö kontrolloi, että kartongin pinta on sileä, mutta samalla sopivan karhea, jotta siihen tarttuu painoväri. Näin elintarvikepakkauksesta tulee tasa­ laatuinen.

M

aitopurkin pinta on hieman kiiltävä ja vahamainen, hennon siniset sävyt erottuvat hyvin, ja pinta tuntuu käteen sileältä.

Toni Kuparinen tietää, millainen kartongin pinnan pitää olla. Hän väitteli tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta aiheenaan kartongin laaduntarkkailu konenäön avulla. Vuonna 2013 hän perusti Lappeenrantaan yrityksen Pinta Works, joka auttaa kartonginvalmistajien laadunvalvontaa konenäköratkaisuilla eli painettavuuden online-topografiamittarilla. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille.

Mahdollisia asiakkaita ovat neste- ja elintarvikepakkausten tekijät, mutta pinnan kuopat ovat ongelma muuallakin, missä tarvitaan tasaista kartonkia.

Hyvän elintarvikepakkauksen kartonkimateriaalin on oltava sileää. Epätasaisuuksia saa olla vain vähän, jotta muovipinnoitus onnistuisi hyvin ja painoväripinnasta tulisi tasainen.

– Kartonkimateriaalissa toisaalta tarvitaan pieniä epätasaisuuksia, jotta painoväri tarttuu.

Toni Kuparinen näkee mahdollisten tulevien asiakkaidensa tuotteita kaupassa käydessään. Hyllyillä saattaa olla mustia kartonkipakkauksia, joista osassa painoväri on haaleampi. Kartongin kuoppaisuus on aiheuttanut vaihtelevan painojäljen.

Kuparisen kehittämä konenäkölaite 38

PintaWorksin Wb-skanneri mittaa nestepakkauskartongin painettavuutta päällystyskoneella.

kontrolloi epätasaisuuksia ja valvoo kartongin laatua. Skannaava kamerajärjestelmä kuvaa kartongin pintaa valmistuslinjalla, jolloin valmistusprosessia voidaan säätää kuvaustuloksen mukaan.

– Olemme mukana myös kartongin päällystyskoneella eri vaiheissa. Päällystyksessä painojäljelle on omat tunnusluvut. Voimme laitteistomme avulla tarkistaa, mikä on aiheuttanut huonon painojäljen.

Laatu varmistuu valmistusvaiheessa Toni Kuparisen mukaan Pinta Works ei myy pelkkää laitetta, vaan kokonaisen palvelupaketin, jossa asiakas saa kartongin painettavuuden laaduntarkkailun.

Nykyiset kartonginvalmistajien laatumittarit eivät paljasta riittävästi epätasaisuuksia, vaan painettavuus selviää vasta sitten, kun tavara on jo kädessä.

– Nyt laatu voidaan varmistaa jo valmistusvaiheessa. Se säästää reklamaatiokuluja. Samalla pinnoitusmuovin määrä sekä kartonginvalmistustelojen puristus-

paine saadaan juuri sopiviksi. Se säästää muovikuluissa eivätkä telatkaan kulu tarpeettomasti.

Toni Kuparisen perustamassa yrityksessä on nyt kolme täysiaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää.

Pinta Works voitti tänä vuonna Kasvu Open -tapahtuman Etelä-Karjalan osakilpailun. Tuomariston mukaan yrityksellä on valmis, toimivaksi testattu idea sekä tuote, jolla on selvästi globaalit markkinat.

– Kasvussa etenemme askel kerrallaan.

Tulevaisuudessa tarvitsemme muun muassa myynnin ammattilaisia, jotka ymmärtävät paperi- ja pakkausteknologiaa, Kuparinen sanoo.  Pirkko Koivu Kuva Toni Kuparinen

Lounasporukka

Kunnossapitoa pukin poroa nopeammin Työn ääressä jo 6 tunnin sisällä koko Pohjoiskalotin alueella, lupaa kemiläinen Akkoy, joka on erikoistunut teollisuuden kunnossapitopalveluihin ja laiteasennuksiin.

Toimitusjohtaja Arto Koivumaan sekä kahden nuoren kunnossapitoammattilaisen yritys perustettiin kuusi vuotta sitten. Kasvu on ollut nopeaa, ja yritys on saanut asiakkaikseen suuryrityksiä kaivos-, metalli- ja paperiteollisuudesta.

Yritys hakee kasvua notkean palveluasenteen avulla.

– Asiakkaan luokse mennään nopeasti, työ tehdään hyvin ja jos muita puutteita huomataan, niistäkin kerromme.

Asiakkaan tuotantoprosessi voi jatkua nopeasti, mikä tuo heille säästöä, Koivumaa kertoo.

Yrityksen liikevaihto on kasvanut noin 30 prosentin vuosi­tahtia ja henkilöstö lisääntynyt. Vakituisia työntekijöitä on nyt 17 ja tilapäisiä noin 20.

– Kesällä vakinaistimme kuuden työntekijän työsopimukset, ja reissutyöhön etsimme jatkuvasti uusia.

Vakinaistetut työntekijät olivat lähes kaikki alle 30-vuotiaita.

– Poikkeuksellista tämänkokoiseksi yritykseksi meillä on se, että meillä on rakenneteräksien sertifioitu laatujärjestelmä EN-1090, sekä auditoitu johtamisjärjestelmä. Satsaamme laatuun, Koivumaa sanoo. 

Rahdin hävikki kuriin Maailman merillä kulkee koko ajan noin 20 miljoonaa merikonttia, jotka ovat kovassa rasituksessa rahtialuksilla ja satamissa. Rahdin omistajilla on vain vähän keinoja vaikuttaa rahdin rikkoutumiseen tai muuhun hävikkiin. Ne joutuvat ottamaan rikkoutumiset huomioon jo tavaralähetyksissä.

Jyväskylässä vuonna 2013 perustetun Conexbirdin järjestelmät valvovat satamassa rahtikonttien kuntoa ja kiinnitysten pitävyyttä, mittaavat rahdin määrää ja valvovat sen ehjänä pysymistä. Kaikki nämä auttavat asiakasta säästämään rahaa.

– Iso tavoite on, että kansainvälinen kuljetusketju tulisi läpinäkyvämmäksi, kertoo liiketoiminta-analyytikko Ville Vainio Conexbirdiltä.

Yritys työllistää kymmenkunta ohjelmisto- ja teknologiaosaajaa. Sen tärkein referenssi on Stora Enso, joka on merkittävä rahdin lähettäjä.

Jo saatuja tai haettavana olevia patentteja Conexbirdillä on seitsemän. Palvelu perustuu pilvipohjaiseen ohjelmistopalveluun ja omaan laitteistoon, joka värähtelyn avulla mittaa kontin sisällön. Muutos värähtelyssä kertoo lastin rikkoutumisesta tai vähenemisestä.

– Ensin haemme jalansijaa Suomessa, sitten tähtäämme kansainvälisille markkinoille, Vainio sanoo. 

Lounaan ääressä kehitysinsinööri Pekka Lähdepuro ja laskuttaja Asta Jurvelin vasemmalla. Myyntiassistentti Teija Leppivuori (oikealla edessä) sekä ohjelmistosuunnit­ telija Elisa Toijonen.

Kuin kotiruokaa ABB:n Oulun toimipaikka sijaitsee Ruskon teollisuusalueella. Alakerran lounasravintola on pieni ja sitä pyörittää vain yksi henkilö, Arja Nikkilä.

– Naapurityöpaikoiltakin tullaan syömään. Kun on hampurilais- tai pizzapäivä, ruokailijoita on ollut jopa 90 ja emännällä kiire. Saa suunnitella liikkeet tarkkaan, kertoo Teija Leppivuori.

Leppivuoren seuraksi lounaalle istahtavat työkaverit Pekka Lähdepuro, Asta Jurvelin ja Elisa Toijonen.

Lautasilla on kanaa tomaattikastikkeessa, salaattia sekä riisiä tai perunaa, lisäksi hedelmäkiisseliä. Työnantaja maksaa kahvit kahvitauoilla ja osan aterian hinnasta, joten lämpimän ruoan saa 6,30 eurolla.

– Usein käymme suunnilleen samalla porukalla syömässä samassa pöydässä ruokalan etuosassa, joukko kertoo.

Lounaalla sivutaan työasioita, jos on jokin ratkottava ongelma. Yleensä puhutaan kaikesta muusta, esimerkiksi urheilusta, Pokémon-pelistä tai geokätköilystä.

Ravintolan ruoat saavat tältä joukolta kehuja. Emäntä leipoo itse leipiä, ja kahvitauoilla on tuoreet pullat.

– Emäntä tekee erikseen gluteenittomat ja maidottomat ruoat, kehuu Elisa Toijonen.

Maku on kuulemma kuin kotiruoassa. Asiakkaiden mielipiteitä kysellään, ja ruokalista soveltuu sekä fyysistä työtä tekeville ABB:n asentajille että toimistoväelle.

– Tänään aamukahvilla taas lankesin, sillä torstaisin on tuoreita munkkeja, kertoo Pekka Lähdepuro.  Pirkko Koivu Kuva Jaani Föhr

39

Minä olen pro

Hoidan hommani, koska minä olen pro

A

amuvirkun auto starttaa aamuisin puoli kuuden aikaan Hyvinkäällä. Vastaava mestari Mika Kuukkanen ajaa kotoaan vajaan tunnin Helsingin Laajasaloon, Kruunuvuoreen, jossa odottaa 91 asunnon työmaa, työnjohtaja ja työporukka. Valmiita kerrostalot ovat maaliskuussa 2018.

Edellinen kohde Kontulassa valmistui elokuun lopussa.

– Tilaaja oli niin tyytyväinen Kontulan kohteeseen, että saatiin neuvottelun kautta yritykselle seuraava kohde.

Pari mestaria työmaalle pitäisi vielä löytyä.

– Minulle kelpaa vain paras. Olen vastuussa siitä, että päästään haluttuun tulokseen, aikatauluun ja laatuun, Kuukkanen kertoo.

Vastaavan mestarin oma talo on tietysti itse rakennettu.

Rakennusmestarin työ geeneissä Mika Kuukkanen kiinnostui rakennusalasta jo lapsena, sillä hänen äitinsä on rakennusmestari. Opinnot veivät ammattikorkeakouluun rakennusmestarilinjalle ja työt rakennusyhtiö Peabilla alkoivat vuonna 2012.

Työ on itsenäistä. Kuukkanen pitää yhteyttä työmaan rakentajaorganisaatioon, tilaajaan, suunnittelijaan, urakoitsijaan, viranomaisiin ja omaan työnjohtoon.

– Luotettavat työkaverit ovat tärkeitä, hän kiittelee.

Rakentamisen laatukysymykset saavat Kuukkasen mietteliääksi.

40

– Rakentaminen ei ole autoteollisuutta, se on ihmisen työtä, jossa materiaali on usein elävää kuten puu tai tiili. Materiaalissa on laatupoikkeamia ja sitä varten on laatuluokat ja -kriteerit.

– Ammattitaitoiset tekijät ovat alalla vähemmistössä. Sen vuoksi omien työnjohtajien rooli korostuu laadunvalvonnassa ja virheellisiin suorituksiin puuttumisessa. Tämä on mahdollista, kun resursseja on riittävästi, eikä työnjohtoa ylikuormiteta.

”Pitää olla menoa” Mika Kuukkanen on osallistunut aktiivisesti järjestötoimintaan aina reserviläistoiminnasta alkaen. Haastattelupäivänä hänen puhelimensa soi Göteborgissa. Hän osallistuu luottamusmiehenä ja European Works Councils (EWC) -edustajana Peabin eurooppalaiseen yritysneuvostoon.

– Ruotsissa työntekijöillä on enemmän sananvaltaa kuin Suomessa. Ruotsalaisella kollegalla on oikeus osallistua kuuntelijana Peabin hallituksen kokouksiin.

Vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa yritysneuvostossa kokonaiskuva konsernista kasvaa, kun ajankohtaiskatsaukset kuulee konsernijohdolta ja niistä voi kysyä.

Perhe kasvoi kesälomalla Vastaavan mestarin oma talo on tietysti itse rakennettu, eikä sitä voi hiljaiseksi kuvailla. Perheen neljäs poika Sisu syntyi kesälomalla heinäkuussa ja vanhemmat lapset ovat 7-, 5- ja 3-vuotiaita.

Kontulan rakennuskohteen valmistumisen jälkeen syyskuussa Mika Kuukkanen piti isyyslomaa ja vietti aikaa lasten kanssa.

– Siinä mieli lepää, kun ei ehdi ajatella

mitään muuta.

Peabilla suurin osa työkavereista pitää isyysloman, mutta ei hoitovapaita.

– Esimiehellänikin on viisi lasta, joten eipä isyysloma tällä työpaikalla ketään yllätä.

Kuukkasen vaimo on ammatiltaan lastenhoitaja, ja hän hoitaa perheen lapset kotona.

Miten perhe suhtautuu isän pitkiin päiviin ja luottamustehtäviin?

– Vaimoni on ihana ihminen, eihän tämä muuten olisi mahdollista. Hän ymmärtää, että vaikuttaminen on minun juttuni.

Kuukkasen työ vaatii pitkää päivää, ja vapaa-ajalla on paljon tekemistä. Henkireikä miehelle on lähikamppailulaji hokutoryu ju jutsu, jota hän on harrastanut jo 18 vuotta.

Keväällä treeneissä Kuukkanen sai vastustajan polvesta päähän, ja iskusta seurasi yli kuukauden jomotus.

– Lääkäri totesi minut paksukalloiseksi, mikä pelasti pahemmilta vahingoilta.

Monen kuukauden tauko treeneistä otti koville.

– Nyt joudun tarkemmin katsomaan, mitä treeneissä teen. On epävarmaa, voinko enää otella.

Kuukkanen kuitenkin valmentaa ju jutsua. Junioreissa on jo mukana yksi omista pojista.  Katja Palhus Kuva Riitta Supperi

Työssä voisi parantaa yhteishenkeä.

Toivoisin, että kaikki haluaisivat tehdä töitä saman tavoitteen eteen, eikä vain ajatella, että minä teen vain oman hommani.

41

Kimmo Ruokolainen ja Veikko-Matti Kallioniemi Sawo-tuotteineen.

Laatusaunoja Filippiineiltä Filippiineillä sijaitsevan Sawo-saunatehtaan suomalaisjohto tuottaa viimeisteltyjä saunatuotteita eri puolille maailmaa.

42

S

awo-saunatehdas pystytettiin Cebussa, Filippiineillä pystytettiin suomalaisen rakennusmestarin valvonnassa viisitoista vuotta sitten. Tehdasrakennuksen kevytbetonirakenteet sekä yrityksen johtamisjärjestelmä – suomalainen maalaisjärki – tuotiin Suomesta.

Tuotantojohtaja Kimmo Ruokolainen tarkoittaa maalaisjärjellä suomalaisten kykyä ratkaista ongelmia itsenäisesti. Aasialaisessa kulttuurissa työntekijät odottavat käskyjä ja ohjeita.

– Kun japanilainen laittaa tehtaan pys-

”Tällä koulutuksella minun on helppo väsätä jokin laite, mutta ihmisten johtaminen on vaikeampaa.”

Tekemällä oppii

tyyn, se on tuotantolaitos sanan varsinaisessa merkityksessä. Se on valmiiksi Japanissa märehditty juttu, suorittavaa työtä, jossa ei tarvitse ajatella, Ruokolainen vertailee johtamismalleja.

Alkuvuosina työntekijät odottivatkin selkeitä käskyjä. Jos niitä ei tullut, mitään ei tapahtunut.

– Pikku hiljaa he oppivat, että annamme vastuuta ja arvostamme aktiivisia työntekijöitä, jotka käyttävät aivojaan.

Ruokolainen tuntee onnistuneensa, kun joku muu kuin hän itse ratkaisee on-

gelman fiksusti.

– Tulee hyvä tunne, kun huomaa, että tuo kaveri on välkky.

Sawo on maailman suurimpia saunatuotevalmistajia, ja sillä on vientiä yli 80 maahan. Se valmistaa muun muassa kiukaita, ohjauskeskuksia, saunatarvikkeita ja moduulisaunoja. Sawo myy suoraan loppukäyttäjille Filippiineillä ja Suomessa, muualla sillä on kumppanina asiantuntevat maahantuojat. Tehtaan johto ja avainhenkilöt ovat suomalaisia, ja se työllistää kolme sataa paikallista työntekijää.

Vastavalmistunut sähkötekniikan diplomi-insinööri Kimmo Ruokolainen hakeutui vuonna 2007 työvoimapoliittiseen Gateway to Asian Business -koulutusohjelmaan. Sadasta hakijasta valittiin parikymmentä, ja heidät sijoitettiin pieniin ja keskisuuriin suomalaisyrityksiin, jotka suunnittelivat laajentavansa liiketoimintaa Aasiaan. Ruokolaiselle tarjottiin kuuden kuukauden harjoittelupaikkaa Sawolta. Silloiselle poikamiehelle ehdotus sopi loistavasti.

Ensimmäiseksi hän alkoi suunnitella kiukaiden ohjauskeskuksia. Ne oli päätetty valmistaa tehtaalla, koska sopivaa alihankkijaa ei löytynyt. Ruokolainen suunnitteli ja testasi tiiminsä kanssa niiden toiminnallisuutta, hankki komponentteja ja teki kustannuslaskentaa. Hän oppi paljon laitesuunnittelusta ja -turvallisuudesta.

– Kuluttajatuotteisiin liittyy monta turvallisuushyväksyntää, muun muassa Euroopan laajuinen IEC-standardi, hän kertoo.

Sawolla on yli sata kiuasmallia, esimerkiksi tornimallinen kiuas, jonka ulkokuori on verhottu samettisella erikoispinnoitteella. Pinta ei polta, vaikka siihen koskisi vahingossa. Kiuas kuuluu muotoilija Stefan Lindforsin Sawo Dragonfire -mallistoon, jota esiteltiin 2015 Habitare-messuilla.

Perinteisesti kiukaiden tuotekehitystä on määrittänyt käyttömukavuus, kestävyys ja turvallisuus. Nykyään kiuas nähdään myös sisustuselementtinä.

Ihmisten johtamisen haasteet Harjoittelun lopussa tehtaan perustaja ja omistaja Veikko-Matti Kallioniemi pyysi 43

Kimmo Ruokolaista jäämään. Yli 30 vuotta Aasiassa toiminut Kallioniemi on suomalaisen saunakulttuurin lähettiläs maailmalla. Hänen visionsa on valmistaa laadukkaita, viimeisteltyjä saunoja, jotka antavat hyvän saunaelämyksen.

Ruokolaisen työnkuva alkoi laajeta.

– Nyt katson tehtaan perään, kun Veikko-Matti on poissa, hän kuvailee tehtäväänsä vaatimattomasti. ”Perään katsominen” käynnistyy sähköpostien tarkistamisella. Kun toimeksiannot on saatu liikkeelle, Ruokolainen käy läpi viikon tuotantosuunnitelman, jota kutsuu rakkaaksi päiväkirjakseen.

Suurin osa hänen työstään on projektien seurantaa.

– Jos unohdan kysyä annetun tehtävän perään, 75 prosenttia tekijöistä ajattelee, että se ei ollutkaan tärkeä tehtävä. Arvostan sitä joka sanoo: tehtävä suoritettu.

Lounaan jälkeen Ruokolainen käy tuotannonsuunnittelijoiden kanssa läpi ti­ laukset ja materiaalihankinnat. Henkilöstöasioita tulee hoidettavaksi päivittäin: kun joku on sairaana, pitää hankkia sijainen, kun joku myöhästelee, pitää antaa varoitus. Myös uuden työvoiman haastatteleminen ja palkkaaminen on Ruokolaisen tehtävä.

– Tällä koulutuksella minun on helppo väsätä jokin laite, mutta ihmisten johtaminen on vaikeampaa.

Ruokolaisen aikaa menee eniten erilaisten hankintojen hyväksymiseen ja tuonti- ja vientipapereiden byrokra­tiaan.

Vastuullinen työnantaja Jos Sawo on edelläkävijä saunatuotteiden kehittämisessä, se on sitä myös työajoissa ja palkoissa.

Filippiineillä työviikko on kuusipäiväinen, mutta Sawo siirtyi vuosia sitten viisipäiväiseen viikkoon. Työntekijät tekevät pidempää päivää, saavat viikonlopun vapaaksi ja säästävät työmatkakuluissa.

Nyt moni muukin yritys alueella seuraa esimerkkiä.

Filippiinien vähimmäispalkka Cebun alueella on noin 180 euroa kuukaudessa.

Sawo maksaa aina sitä enemmän, ja palkka nousee portaittain työn vaativuuden ja osaamisen myötä. Lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen lisäksi Sawo maksaa vapaaehtoista sairausvakuutusta, johon perheenjäsenet voivat liittyä edullisesti.

– Harvinaista herkkua ovat myös ilmainen lounas ja välipalat tehtaan kanttiinissa sekä ilmainen illallinen yli kolmen tunnin ylitöiden jälkeen, Kimmo Ruokolainen sanoo.  Teksti ja kuvat Stoorisoppi/ Tanja Harjuniemi ja Markku Nummela

Kuka, mitä, missä Kimmo Ruokolainen, 34 vuotta Sähkötekniikan diplomi-insinööri Tuotantojohtaja Sawo-saunatehtaalla Palkka kuin vastaavissa tehtävissä Suomessa.

Työaika ja vuosilomat joustavat.

Työmatka noin 15 minuuttia omalla autolla.

Kotoisin Hyrynsalmelta Asuu Cebussa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Harrastaa lenkkeilyä.

Maksaa 3 huoneen ja keittiön oma­ kotitalosta vuokraa noin 500 euroa kuukaudessa.

Filippiinit

Suurin osa työvoimasta pätkätöissä

100-miljoonainen saarivaltio Kaakkois-Aasiassa

Filippiinien ammattiliittojen keskusjärjestön, Sentron pääsihteeri Josua Mata maalaa synkän kuvan työntekijöiden asemasta Filippiineillä. Ongelma on ensinnä työpaikkojen puute ja toiseksi sellaisten työpaikkojen puute, joissa olisi edes jonkinlainen työsuhdeturva.

– Valtion tutkimuslaitoksen tuorein arvio on, että lähes 90 prosenttia työvoimasta työskentelee epävirallisella sektorilla, Mata kertoo.

Epävirallisella sektorilla tarkoitetaan itsensä työllistäjiä kuten katukauppiaita, monissa tapauksissa myös vuokratyöntekijöitä. Näiden työntekijöiden palk-

Bruttokansantuote 7 500 dollaria henkeä kohti (Suomessa 41 200 dollaria). Talouskasvu 6 prosenttia vuonna 2015.

Väestöstä neljännes köyhyysrajan alapuolella.

44

Tehdas toimii erityistalous- eli PEZAalueella, joita Filippiineillä on yhteensä satakunta. Alueella toimivien yritysten toimintaa valvoo oma viranomainen.

– Se on sinänsä simppeli systeemi, mutta täytettäviä kaavakkeita on tosi paljon.

ka jää usein alle vähimmäispalkan, eivätkä he kuulu sairaus- ja sosiaalivakuutuksen piiriin.

– Esimerkiksi Metro Manilassa noin 70 prosenttia tarkastetuista tehtaista maksaa vähimmäispalkkaa, mutta tarkastettuja tehtaita ei ole monta, koska ei ole riittävästi tarkastajia.

Ay-liike Filippiineillä on heikko ja pirstaleinen, ja järjestäytymisaste vain viitisen prosenttia. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee Sentroa, joka on Filippiinien ay-liikkeen dynaamisin ja nopeimmin jäsenmääräänsä kasvattava keskusjärjestö. 

Kolumni

Moka on lahja

J

okainen meistä tekee virheitä, myös työpaikalla.

Tehokkainkaan työntekijä ei ole täydellisesti toimiva robotti. On inhimillistä epäonnistua. Epäonnistumisen pelon ja välttelyn sijaan meidän pitäisikin päivittää suhtautumisemme mokailuun ja puhua siitä kollegojen kanssa.

Hyväksyvästä ja uteliaasta suhtautumisesta epäonnistumiseen seuraa paljon hyvää. Yhdessä keskustellen esimerkiksi yhden työkaverin moka onkin lahja työkaverille ja työpaikalle. Mokien kautta voidaan oppia toimimaan paremmin ja säästämään työyhteisön aikaa ja energiaa tulevaisuudessa. Jos epäonnistumisia ei käsitellä, voi jokainen työntekijä joutua vuorollaan tekemään samat virheet. Moka on lahja -ajattelun avulla työpaikka voi siirtyä kantapään kautta oppimisesta ennakoivaan, jaetun oppimisen kulttuuriin.

Kokeilukulttuuri tarkoittaa sallivaa suhtautumista mokailuun, siinä epäonnistumiset ovatkin osa työskentelyprosessia. Perinteisessä suunnittelukulttuurissa muutosehdotukset pohditaan puhki palaveripöydissä. Niitä hiotaan niin kauan, kunnes lopputulos näyttää paperilla täydelliseltä, mutta ei toimikaan käytännössä.

Kokeilukulttuuri on raikas tapa kehittää asioita. Siinä ei edes yritetä ottaa varman päälle, vaan siinä kokeillaan rohkeasti, nopeasti ja usein pienellä budjetilla. Kokeilukulttuurissa myös epäonnistuminen nähdään arvokkaana tuloksena. Mokailu tarkoittaa, että on ollut mahdollisuus oppia uutta sekä saada lisätietoa työstä ja erityisesti siitä, mihin ei ainakaan kannata suunnata aikaa ja energiaa tulevaisuudessa.

Itse asiassa ilman epäonnistumisia ei voi tapahtua kehittymistä tai uudistumista – paitsi ehkä vahingossa, jos sattuu menemään ensimmäisellä kerralla täydellisesti.

Niin onnekkaana päivänä kannattaa laittaa myös lotto vetämään. Uudistuminen on yleensä prosessi, johon liittyy toimivien ja toimimattomien asioiden vuorottelua.

Jos tehdään jotain, samalla sattuu ja tapahtuu, luonnollisesti myös epäonnistumisia. Jos työpaikalla ei koskaan mokailla, niin joko siellä ei tehdä ylipäätään yhtään mitään tai epäonnistumiset peitellään onnistuneesti.

Toki epäonnistumisia on monenlaisia. Esimerkiksi ydinvoimalan työntekijän tai aivokirurgin työssä täydellistä mokailua ei nähdä työhön kuuluvana hyväksyttävä asiana. Mutta erityisesti sellaisissa tehtävissä on tärkeää tuoda työyhteisön tietoon kaikki läheltä piti -tilanteet ja pienemmätkin epäonnistumiset. Niiden avulla voidaan työprosesseja kehittää sujuvammiksi. Turvallisuuskriittisillä aloilla ei yksinkertaisesti ole varaa jättää mokia hyödyntämättä!

Mokailun ilosanoman hengessä Suomessa vietetään Kansallisen epäonnistumisen päivää 13.10. Tavoitteena on kulttuurimuutos asenteissa epäonnistumisiin esimerkiksi kysymällä ”oletko koskaan juhlinut epäonnistumista”. Legenda kertoo, että eräässä menestyvässä ja suuressa suomalaisessa yrityksessä onnistumisia juhlitaan kahveilla mutta epäonnistumisia samppanjalla. Se kertoo mielestäni hienosta asenteesta ja siitä, että työntekijöitä kannustetaan olemaan luovia ja rohkeita. Kun ei jatkuvasti pyöritä tutulla ja turvallisella osaamisalueella, voidaan luoda jotain oikeasti uutta ja erilaista. Älä jää odottelemaan kansallista epäonnistumisen päivää, vaan mieti mitä uutta sinä voisit rohkeasti kokeilla tänään!

Anna Tienhaara Kirjoittaja on psykologi ja organisaatiokonsultti FINOD. Hän työskentelee Työterveyslaitoksella esimiesten ja henkilöstön valmentajana ja kouluttajana.

45

Työttömyyskassa

Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä työnhakijaksi paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon eli te-toimistoon.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana te-toimistossa. Myös viiden päivän omavastuuaika alkaa vasta, kun ilmoittautuu työnhakijaksi.

Jos olet ottanut työnantajalta tukipaketin/erokorvauksen, ilmoittaudu te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, ettet menetä päivärahaoikeuttasi. Jos sinulle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisajalta (noin 300 päivää) ja olet tämän jälkeen hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi. Voit hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on hylätty.

Kun olet ilmoittautunut te-toimistoon, se lähettää kassalle lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan.

Täytä ansiopäivärahahakemus

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut kaksi kalenteriviikkoa (ma–su) työttömänä tai lomautettuna. Jos työttömyys alkoi maanantaina, täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin.

Jos työttömyys alkoi esim. keskiviikkona, täytä hakemus siitä alkaen sunnuntaihin kahden ja puolen viikon päähän.

Lähetä seuraava hakemus neljältä kalenteriviikolta (ma–su) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei vielä olisi antanut

päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta.

Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen.

Hakemuksen liitteet:

– Työnantajan vahvistaman palkkatodistuksen tulee aina olla ensimmäisen hakemuksen liitteenä. Jos olet ollut työssä vähintään viikon 29.12.2013 jälkeen, palkkatodistus riittää 26 työviikolta. Jos et ole ollut työssä 29.12.13 jälkeen, palkkatodistus tarvitaan vähintään 34 työviikolta.

Jos tälle jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa tai päätoiminen opiskelu, lähetä hakemuksen liitteenä päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26/34 viikon palkallinen aika.

Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat asiat:

lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä

mahdolliset muut maksetut erät kuukausipalkan päälle (tulospalkkiot, tuotantopalkkiot, palvelusvuosilisät tms.) sekä erien ansaintajakso ja selvitys, millä perusteella ne on maksettu

selvitys mahdollisista palkattomista jaksoista

työnantajan yhteystiedot, y-tunnus ja palkkatodistuksen antajan allekirjoitus

Irtisanomisilmoitus, jos on kokonaan työtön (kopio)

Työsuhteen päättämistä koskeva sopimus, jos sellainen on tehty (kopio)

Työtodistus (kopio)

l Työttömyyskassa PL 228, 00181 Helsinki. l Puhelinpalvelu (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 l www.prokassa.fi -> sähköinen asiointijärjestelmä Pidä yhteystietosi järjestelmässä ajantasalla l Kassanjohtaja Mervi Ruokola (09) 1727 3451, 050 327 6911 faksi (09) 1727 3335 Tutustu kassan sivuihin koodin takaa tai www.prokassa.fi.

Koodin voi avata esim. matkaviestimesi QR lukijalla.

46

Työsopimus (kopio), jos hakija on lo-

mautettu määräaikaisesta työsuhteesta tai hänellä on osa-aikaista työtä.

Lomautusilmoitus (kopio), jos ansiopäivärahaa hakee lomautuksen perusteella.

Viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös (kopio), jos hakijalla on tuloa sivutoimesta yritystoiminnasta tai maatalous- ja metsätaloustoiminnasta.

Päätökset sosiaalietuuksista (katso hakemuksen ohjeet)

Jos olet välillä töissä

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työttömyys- tai lomautusjakson välissä tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso olisi kestänyt alle 26 viikkoa edellisen ansiopäivärahajakson jälkeen. Palkkatodistus tarvitaan mahdollista tulevaa ansiopäivärahan määritystä varten.

Tiedot oikein, kassa kiittää!

Tarkista, että kaikki hakemuksen liitteet ovat mukana ja selvästi luettavissa. Kassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuksia vaan joutuu kysymään niiden perään. Käsittely viivästyy.

Ansiopäivärahojen maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko, torstai ja perjantai. Vuorottelukorvauksen maksupäivä on perjantai.

Palvelut käytössäsi kellon ympäri

Nopeimmin lähetät hakemuksesi sähköisessä asiointipalvelussa. Sen kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen, jatkohakemukset ja liitteet. Järjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan verkkosivuilta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten menettelet ensimmäistä kertaa sinne tullessasi ja miten etenet siellä.

Järjestelmä lähettää impulssin sähköpostilla seuraavista tapahtumista: vastaanotetuista hakemuksista, viesteistä, lausunnoista ja lisäpyynnöistä. Varmista siis Sähköisen asioinnin ”Jäsentiedot”kohdasta, että kassalla on oikea sähköpostiosoite tiedossa.

Kassa vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta.

Tulot vaikuttavat työttömyyspäivärahaan Työttömyysaikana voi tehdä osa-aikaista tai satunnaista työtä ja saada samanaikaisesti työttömyyspäivärahaa. Jos tulot ovat enintään suojaosan eli 300 euroa kuukaudessa tai 276 euroa neljältä kalenteriviikolta, maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa.

Jos tulot ylittävät suojaosan, puolet sen ylittävistä tuloista sovitellaan eli vähennetään työttömyyspäivärahasta. Sosiaalietuuksissa ei ole suojaosaa. Siksi esimerkiksi kotihoidon tuki ja osatyökyvyttömyyseläke vähennetään työttömyyspäivärahasta täysimääräisesti.

Maksamisessa on ehtoja Työttömyyskassasta voi hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos työ on osaaikainen, koska työnantajalla ei ole tarjota kokoaikatyötä. Lomautustilanteessa voi saada työttömyyspäivärahaa lyhennetyn työpäivän ajalta.

Myös sivutoiminen yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa. Kokoaikatyön ajalta voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa, jos työsuhde kestää enintään kaksi viikkoa eli 14 vuorokautta. Sitä pidemmältä ajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa, vaan työjakso hypätään yli, ja täyttä työttömyyspäivärahaa maksetaan työsuhdetta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta.

Työaika ja tulot vaikuttavat Työaika voi olla enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta, jotta soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa.

Lomautettujen työaikaa tarkastetaan kalenteriviikon jaksoissa ja muiden neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Työaika täytyy pystyä toteamaan luotettavalla tavalla. Tästä syystä soviteltua työttömyyspäivärahaa ei voi esimerkiksi maksaa, jos työ on kotona tehtävää provisiopalkkatyötä.

Tulot vaikuttavat työttömyyspäivärahaan vähentävästi sen hakujakson ajal-

ta, jolloin työ on tehty. Jos jäsen on satunnaisessa työssä 7.11.–13.11.16, ja hän lähettää hakemuksen ajalta 1.11.–30.11.16, hänelle maksetaan marraskuun ajalta soviteltua työttömyyspäivärahaa viideltä päivältä viikossa, myös työpäiviltä. Joulukuulta maksetaan taas täyttä työttömyyspäivärahaa.

Työttömyyspäivärahan maksamisessa on maksimimäärä: ennakonpidätyksen alainen tulo ja soviteltu työttömyyspäiväraha yhteensä voivat olla enintään 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta eli siitä palkasta, josta työttömyyspäiväraha on määritelty.

Sovitellun työttömyyspäivärahan arvio­ määrän voi laskea työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan kassan sivuilta www.prokassa.fi.

Päivärahalaskuri on suuntaa antava.

Tunnit ilmoitetaan hakemuksessa Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan kuten kokonaan työttömän työttömyyspäivärahaakin eli kuukausittain tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Työtunnit on ilmoitettava hakemuksessa. Liitteenä tulee olla palkkalaskelma ja mahdollinen työsopimus.

Työttömyyskassa seuraa työssäoloehdon täyttymistä, siksi palkkalaskelma täytyy lähettää myös alle suojaosan jääneistä tuloista. Työ ilmoitetaan myös työja elinkeinotoimistoon, ja jäsenmaksu maksetaan tuloista.

Jos palkkalaskelman saaminen kestää kohtuuttoman pitkään, mutta ennakonpidätyksen alaiset tulot jäävät varmasti alle suojaosan, työttömyyspäiväraha voidaan maksaa ilman palkkalaskelmaa.

Se täytyy kuitenkin lähettää työttömyyskassaan jälkikäteen. Hakemukseen ilmoitetaan tehdyt työtunnit todenmukaisesti. Jos jäsenellä on edellä mainittu tilanne, hänen kannattaa olla ensin yhteydessä työttömyyskassaan. 

Minä sain töitä Saitko työpaikan? Kerro tarinasi katja.palhus@proliitto.fi tai Pro-lehti/PL 183, 00181 Hki.

Eka oma duuni Viimeisenä opiskeluvuotenani kesken opinnäytetyöprosessin todellisuus iski. Valmistuminen olisi kohta edessä, työpaikasta ei tietoa ja olin vastikään muuttanut uudelle paikkakunnalle. Mieltäni rauhoitti, että olin saanut edellisestä työharjoittelupaikasta hyvät suositukset. Opintojen aikana olin ollut kesätöissä ja kuulunut työttömyyskassaan. Vaikka työhaussa ei heti tärppäisi, saisin edes rahaa kassasta.

Opinnäytetyön lisäksi tietokoneen näppäimistö savusi työhakemusten näpyttelystä. Tutustuin yrityksiin ja räätälöin hakemukset työpaikkakohtaisesti. Määrän sijaan keskityin laatuun.

Kolmannen viikon ja seitsemännen hakemuksen jälkeen sain kutsun työhaastatteluun osaaikaisesta asiakasneuvojan paikasta. Vaikka takana oli uneton yö, haastattelu meni hyvin. Silmäkulmani kostuivat, kun haastattelija ilmoitti palkkaavansa minut siltä istumalta!

Seuraavana päivänä kesken juoksulenkin sain tulevalta esimieheltäni puhelun. Sydän jätti muutaman lyönnin välistä – olisivatko he silti tulleet toisiin aatoksiin?

Yritin turhaan tasata hengitykseni. Esimies sanoi miettineensä asiaa ja päättikin tarjota kokoaikaista työtä. Viimeiset kilometrit kotiin askeleeni oli kevyt.

Iloinen aspa-työntekijä -89

47

Virtaa työhön

Palstalla esitellään vaativassa työssä olevia prolaisia, joiden harrastus on hyväksi aivojen toimintakyvylle.

Kuoro on seikkailu Harrastukseen sitoutuminen täysillä voi pelottaa, jos työkin on vaativaa. Mutta siitä saa ”järjettömät kicksit” ja sitten jaksaa töissäkin paremmin.

48

L

isää mustaa! Kehotus kuuluu takahuoneessa, jossa showkuoro Aventurin jäsenet viimeistelevät show-meikkiään. Myös mieslaulajat rajaavat silmänsä mustalla kajalilla.

Aventurilaiset siis muistuttavat rocktähtiä. Hetkittäin he myös tuntevat itsensä sellaisiksi, kun yleisö lämpenee ja kuoronjohtaja Miika Granholm sulkee silmänsä ja hymyilee.

Keikka Elmun baarissa Helsingin Hie-

talahdenrannassa on alkamassa. Esittäytymään tulee kolme prolaista laulajaa, joista kahteen keskitytään tässä jutussa.

Kolmas, komeapartainen Aki Laurinaho, työskentelee lastenkodissa.

Siskokset Mia-Mari Lepistö (41) ja Pia-Mari Winqvist (39) ovat töissä sään, ympäristön ja teollisuuden mittalaitteisiin erikoistuneessa Vaisalassa. Kumpikin aloitti elektroniikkakytkijänä ja liittyi ensin Metalliliittoon.

– En mistään hinnasta kuuluisi mihin-

kään yksityiseen kassaan, Lepistö sanoo.

Hän opiskeli työn ohessa merkonomiksi. Nyt hän on projektikoordinaattori ja saattaa loppuun tradenomiopintojaan. Prohon hän liittyi vuonna 2004.

Pikkusisko Winqvist päätyi eri tehtä­ vien jälkeen tuotannon ostajaksi ja vaihtoi Prohon vuonna 2008.

Ei harrastus vaan elämäntapa Aventur tarkoittaa seikkailua. Kuoro esiintyy vasta kun stemmat, koreografiat

ja huolella analysoidut tunnetilat osataan ulkoa. Silloin tukka kammataan pois kasvoilta ja musiikki tarjoillaan yleisölle kimaltavassa paketissa.

Harjoituksissakaan ei paperi kahise, vaan nuotit luetaan tabletilta. Niitä varten on kätevät telineet. Jokaisella on myös Sibelius-nuotinnusohjelman ilmainen demoversio, jota aina uusitaan.

Sen avulla esimerkiksi Mia-Mari Lepistö opettelee stemmoja kotona tunnin– pari viikossa.

49

Prolaiset Aki Laurinaho, Mia-Mari Lepistö ja Pia-Mari Winqvist viilaavat meikit kuntoon vähän ennen keikkaa.

elämäntapaharrastus: vapaapalokunta.

– Tiistai on minun iltani ja keskiviikko hänen.

Jos miehelle tulee hälytys tiistaina, hän järjestää lastenhoidon tai ei lähde.

Nyt lapset pärjäävät jonkin aikaa keskenäänkin.

– Musiikki rentouttaa ja helpottaa oppimista. Kun harjoittelemme joulukonserttiin, myös töissä on kiireisintä. Vaikka se stressaa, saa esityksistä aina järjettömät kicksit, Winqvist sanoo.

Vaisalassa hän ostaa valmistettaviin laitteisiin osia kuten komponentteja, piuhoja, kaapeleita, filttereitä ja tiivisteitä.

– Tavaraa pitää olla hyllyssä riittävästi, mutta ei liikaa. Se vaatii tarkkuutta.

Lepistö työskentelee ulkomaankaupan parissa. Hän tietää tullimääräyksistä, asiakaslaskutuksista, projektikaupoista ja rahaliikenteestä.

– Pitää olla pitkäjänteinen ja järjestelmällinen sekä reagoida nopeasti. Paljon kuluu post it -lappuja, Lepistö lisää.

Siskokset kiistelevät hetken naurusuin siitä, kumman tiimi on talon paras.

Bändäri sai ylennyksen

”Tuli tunne, että musiikki kuuluu kaikille” Saatteko uudet Sibelius-tiedostot ajoissa etukäteen? Siskokset nauraa räkättävät: – Kun tiistaina on treenit, meili tulee maanantaina kello 23, Pia-Mari Winqvist sanoo.

Vakioharjoitukset pidetään tiistaisin Helsingin Pitäjänmäessä. Kuukausittain on viikonloppuharjoitukset, parit treenit joka stemmalle erikseen sekä koreografiatreenejä. Vuosittain järjestetään pari omaa kuoroleiriä.

Tämä lähes ammattimainen satsaus tähtää säännöllisiin uusiin show-esityksiin. Toistaiseksi suurin niistä eli Kohu vuoden 2014 keväällä veti Aleksanterin teatterin neljänä iltana täyteen.

– Kohussa tanssittiin tosissaan, ja jokainen osti sitä varten oikeat tanssikengät, Winqvist sanoo.

– Kuoron vaatetyöryhmä ohjeistaa, mitä keikoille laitetaan päälle ja myös 50

kampauksista sekä huulipunan ja kynsilakan väreistä, Lepistö lisää.

Jokainen kuorolainen on ostanut converset, mustat slim fit -housut ja toppeja. Myös kuoron rahoilla on ostettu keikkavaatteita.

Kuoron jälkeen aina loistotuulella Aventurilla ei ole vakavaraista ylläpitäjää.

Esimerkiksi seurakunnat maksavat kuoroilleen yleensä vuosiavustusta sen lisäksi, että kuoronjohtaja-kanttori saa palkkansa kirkollisverotuloista.

– Meillä on rekisteröity yhdistys ja vain keikka- ja jäsenmaksutuloja, Mia-Mari Lepistö kertoo.

Hän toimii rahastonhoitajana, mikä syö aikaa. Kohua harjoiteltiin ennen ensiiltaa seitsemänä iltana viikossa. Miten työssäkäyvän aika riittää?

– Vaikka olisin ärtynyt ja pää täynnä työasioita, niin harjoituksista lähden aina loistotuulella, Lepistö sanoo.

Hänen miehensä tukee harrastusta ja on Vaisalassa systeemiarkkitehtina.

Pia-Mari Winqvistillä on kaksi lasta, Hugo (13) ja Saga (11). Miehelläkin on

Pia-Mari Winqvist on laulanut ”aina”.

Vaisalan vuoden 2010 pikkujouluissa hän lauloi bändissä, jossa soitti Vaisalan toimitusjohtaja ja muita toimitusjohtajia.

Aventur oli tilattuna esiintyjänä. Sen silloinen johtaja Pekka Nebelung rekrytoi bändin naislaulajat kuoroon.

– Se oli aluksi pelottavaa, piti heittäytyä ja ylittää itsensä.

Mia-Mari Lepistö oli pitkään ”wannabeaventurilainen” ja myi joskus keikoilla pääsylippuja kunnon bändärin tapaan.

– Sain sitten ylennyksen! Sitä ennen olin laulanut vain omaksi ilokseni, mutta opin nopeasti stemmalaulajaksi. Ilmeisesti se oli minun juttuni.

Winqvist kertoo keikasta köyhien itsenäisyyspäivän juhlassa toissa vuonna.

Hakaniemen torilla pyrytti ja kävi kylmä viima.

– Se oli tosi koskettavaa, vaikka olimme aivan jäässä. Tuli tunne, että musiikki kuuluu kaikille.  Tiina Pelkonen Kuvat Olli-Pekka Latvala

Hyvä hetki töissä

Kiva päätös työviikolle Meillä on joka perjantai puoli kolme iltapäivällä kahvit eli fredagsfika, johon työnantajan kustannuksella hommataan jotain kivaa syötävää. Viikon keittiövuorolaisella on vastuu syömisistä. Siinä jää hyvä maku työviikosta, ja sitten on kiva palata maanantaina aloittamaan uutta mahdollisuuksien viikkoa.

Pohojanmaalta soitettiin liittoon Jäsen soitti Pron jäsenpalveluihin. Päivystysvuorossa ollut Mervi Saari muistaa keskustelun: – Mä oon heinäkuus ollu yhyren päi-

Tiikerikonttori

vän töis ja nykkö mun pitääs maksaa teille euro yhyreksänkymmentä senttiä jäsenmaksua?

– Jäsenmaksu on 1,4 % bruttopalkasta, ja jos siitä tulee 1,90 euroa, niin kyllä.

– Tämähän on kuulkaa silikkaa v-lua.

Luulettako te siellä liitos ettei meillä rahaa oo täälä Pohojanmaalla?

Tauko hyötykäytössä Innostuin lapsen aloitteesta Pokémon Go -peliin. Nyt syön töissä vain pikaeväät ja käytän 20 minuuttia keskellä päivää kävelytaukona kaupungilla virtuaaliörkkejä kännykälläni metsästäen.

Eilen nousin tasolle kuusitoista!

Tyttö kävi toimistolla Oli tylsä päivä töissä, väsytti ja masensi. Kiireinen opiskelijatyttäreni soitti ja tuli käymään – rahaa pyytääkseen, kuinkas muuten. Lompakko keveni, mutta oli ihanaa halata häntä, ne pari minuuttia pelastivat päivän.

Lähetä oma hyvä juttusi

sähköpostilla pro@unionimedia.fi otsikolla Hyvä juttu, tai Facebookviestinä ammattiliitto Prolle.

Kasper Strömman

51

Jari Vallen yritys Wind Controller tarkastaa tuulivoimaloita. Yksi tuleva asiakas saattaa olla Kemin Ajokseen tuulivoimapuistoa rakentava huonekalujätti IKEA.

Pystymetsästä yrittäjäksi Hallitus patistaa työttömiä yrittäjiksi. Kaikista ei siihen ole, mutta prolainen Jari Valle ei ehtinyt vielä jäädä työt­tö­ mäksikään, kun asiakkaita jo oli kyselemässä.

52

P

rojektipäällikkö Jari Valle ryhtyi yrittäjäksi heti, kun hänen aikaisempi työnantajansa tuulivoimalayhtiö Winwind Oy meni konkurssiin vuonna 2013.

Vallen suvussa ei ollut yrittäjäesikuvia.

– Ihan pystymetsästä lähdin. Ajattelin jotain konsulttihommia. Konkurssista meni pari päivää, kun minulla oli jo ensimmäiset asiakkaat kyselemässä.

Hänen perustamansa tuulivoiman tarkastus- ja konsulttiyritys Wind Controller Oy aloitti yhden miehen firmana, mutta sillä on nyt 18 työntekijää. Viime vuoden liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa.

Jari Valle syntyi Ivalossa. Hän kouluttautui teknikoksi Oulun Teknillisessä korkeakoulussa, joka on nyt Oulun ammattikorkeakoulu. Hän kehuu tekun koulutusta.

– Matematiikan ja fysiikan kaikki tehtävät kytkettiin käytäntöön.

Teknikkotasoinen koulutus loppui AMK-uudistuksen myötä 2000-luvun alussa, ja sitä tarjotaan nykyisin vain rakennusmestareille.

Valmistuttuaan Valle työskenteli Nokian alihankkijalla Scanfililla, kunnes yrityksen Oulun tehdas lakkautettiin 2007.

Teknikko Valle haki intialaisomisteiseen

Winwindiin tuotannonohjaajaksi.

– Minulta kysyttiin haluanko sittenkin projektipäälliköksi. Silloin oli kova pula osaajista tuulivoimabisneksessä.

Suomen kallein tuulivoimakoulu Winwindillä oli Suomessa voimaloita Kemissä, Kokkolassa, Kristiinankaupungissa, Haminassa, Oulussa, Oulunsalossa ja Porissa. Ulkomailla niitä oli Intiassa, Kiinassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Tšekissä ja Virossa. Yhtenäisen yrityskulttuurin syntyminen oli vaikeaa.

Suurin hankaluus oli Jari Vallen mukaan kuitenkin, ettei yksittäisen tuulivoimalan kehitystyötä koskaan lopetettu. Projektia ei jäädytetty. Lopulta Winwind tuotti 64:ää erilaista tuulivoimalaa.

– Niistä jokaisen tarkastus ja huolto vaativat oman proseduurinsa. Pahimmillaan piti tehdä 60 eri tarkastusta, Valle kuvailee.

Vuoden 2009 lopussa Winwindin

markkinaosuus Suomen tuulivoimamarkkinoista oli 42 prosenttia, silti yhtiö meni konkurssiin vuonna 2013.

– Winwind oli Suomen kallein tuulivoimakoulu. Nyt olen voinut palkata entisiä osaavia työkavereita firmaani.

Wind Controller tekee tarkastuksia ja ehdottaa huoltotoimia, muttei tee niitä itse.

– Riippumattomuus tuo asiakkaiden luottamuksen. Me emme hanki itsellemme huoltotöitä, Jari Valle sanoo.

Jos tarkastaminen tehdään fiksusti, vika huomataan ajoissa. Silloin korjaustoimet voidaan tehdä niin, että sähköntuotanto häiriintyy mahdollisimman vähän.

Riskinotto ei pelota Nyt Jari Valle haluaa laajentaa yrityksensä toimialaa tuulivoimaloiden tarkastuksesta esimerkiksi operointiin avaimet käteen -periaatteella. Myös uusia tukitoimintoja on selvitetty tuulivoimala-alan ulko-

puolelta.

– Laajentumisen riski ei pelota, koska Winwindissä jouduin asiakkuuspäällikkönä eturintamaan.

Vähemmistöosakkaina on entisiä työkavereita, jotka eivät ole vielä kyselleet osingonmaksun perään. Heille on riittänyt arvonnousu ja se, että palkat on maksettu ajallaan.

Yrityksensä perustamisen jälkeen Valle ei ole kolmeen ja puoleen vuoteen juuri lomaillut. Tämän vuoden alusta toimitusjohtajaksi palkattiin Kari Koivikko.

Valle keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen.

– Haluan koko ajan tehdä jotakin. Aina pitää olla joku projekti päällä.  Jaakko Takalainen Kuva Jaani Föhr

AKTIIVI-INSTITUUTTI

Koulutamme luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja -päälliköitä sekä muita järjestöaktiiveja vaikuttajiksi

Työmarkkinakonsultin tutkinto Työsuojelukonsultin tutkinto Työyhteisösovittelijan tutkinto Luottamusmiesten koulutus Työsuojelun peruskoulutus Sosiaalisen median käyttökoulutus Henkilöstön edustajien täydennyskoulutus mm. Työhyvinvointikoulutus Työhyvinvointi- ja työturvallisuuskorttikoulutus Voimavarakoulutus

TALVISIRKUS MUISTI

kaapelitehtaan pannuhallissa

Mikonkatu 8 A, Helsinki www.aktiivi-instituutti.fi Vuokraamme myös tilojamme koulutus- ja kokoustilaisuuksiin - KYSY LISÄÄ: 09-809 3110

3.11.2016–8.1.2017

s opi i hy v i n y r i ty sti la i s uuks iin !

TANSSITEATTERI HURJARUUTH Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.hurjaruuth.fi 09 565 7250 lippupalvelu

53

Suora kysymys

Katoaako k채teinen kokonaan?

Vastaajana OP-finanssiryhm채n p채채johtaja Reijo Karhinen

54

OP-finanssiryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen vastasi Pro-lehden suoraan kysymykseen.

P

Konsertti, kongressi tai kokous

ankkitoimintaa tarvitaan vaan ei pankkeja?

Kuinka siinä niin kävi?

Tulevaisuudessa entistä suurempi osa pankin tuottamista palveluista on osa laajempaa kokonaisuutta.

Eihän ihminen tarvitse asuntolainaa, hän tarvitsee asunnon.

Katoaako käteinen kokonaan?

Hassu kysymys. Oleellista on, että on maksuvälineitä. Ja niin kauan kuin käteiselle on käyttäjiä, sitä tulee olemaan.

Joen rannalla, keskellä kaupunkia

Maksavatko pankkien asiakkaat ja henkilökunta OP:n laajenemisen terveyssektorille?

Emme aio tehdä sitä tappiolla, mutta emme haista siinä isompia voittojakaan. Se tulee olemaan itsensä kannattavaa toimintaa.

Kuka käyttää valtaa osuuskunnassa?

Omistaja-asiakkaat ja heidän valitsemansa hallitukset ja hallintoneuvostot. Johdon täytyy tietää, mitä omistajat ajattelevat. En minä voi esimerkiksi mennä sanomaan, että muutamme automaatit maksullisiksi, koska tiedän mitä mieltä omistajaasiakkaat ovat.

Mihin OP tarvitsee, jos tarvitsee, Finanssialan Keskusliittoa?

Olemme olleet joskus pankki. Nyt olemme siirtymässä finanssiryhmästä monipalveluyritykseksi ja tarvitsemme monen toimialan edunvalvontaa.

Miten osuuspankkien yhteiskuntavastuu näkyy käytännössä?

Voisin puhua tästä päivän, siitä on esimerkkejä 115-vuotisesta historiastamme. Esimerkiksi lyhennysvapaa tunnustetaan nyt tärkeimmäksi elvyttäväksi teoksi moneen vuoteen. Tarjoamme vauvan terveysvakuutuksen vuodeksi veloituksetta, koska haluamme herättää keskustelua siitä, että Suomeen syntyy liian vähän vauvoja. Ensi vuonna annamme satavuotiaalle isänmaalle lahjaksi sata vuotta vapaaehtoistyötä eli toimihenkilömme saavat käyttää siihen päivän työajastaan.

Monellako maantieteellisellä alueella OP on monopoli­ asemassa?

Kysymys olisi ollut relevantti kymmenen vuotta sitten. Milloin olet itse käynyt viimeksi pankin konttorissa? Ihmiset kohtaavat kaikkialla kansainvälisen kilpailun verkon kautta. Digitaalinen maailma ei tunnista toimialueita eikä kansallisiakaan rajoja. Meille helppoja kilpailijoita ovat nordeat ja danske bankit, kuten me heille. Vaikeimpia ovat startupit, fintechit ja ne jotka tulevat rajojen ulkopuolelta. Puutteemme on, että emme vielä ole auki 24/7.

Pärjäävätkö tulevaisuudessa vain isot pankit?

Pankkipalvelujen tarjoajien määrä kasvaa eksponentiaalisesti.

Ei tule olemaan vain jotain isoja pankkeja, vaan on isoja monialatoimijoita. Tulemme tarjoamaan asumis-, liikkumis-, turvallisuus- sekä terveys- ja hyvinvointipalveluja. Käsitteet pankkitoiminta ja vahinkovakuutus tulevat häviämään.

Tiina Pelkonen Kuva Tuomas Marttila

Tilat 30 – 500 hengen tilaisuuksiin, langaton verkko, täydellinen kokousvarustus sekä ammattitaitoinen henkilökunta.

Lue lisää: www.kajaani.fi

PIKKUJOULUT, YRITYSTAPAHTUMAT....

PARASTA TAMPEREELLA!

p.s Muista myös 14.-17.12. & Pamela Kilpeläinen Viihdepalatsi palvelee - tulet yksin tai ryhmässä.

Ilta voidaan suunnitella juuri Teille.

Illan kruununa upea illallinen - tai juhli kevyemmin, ota yhteyttä ja suunnitellaan. puh. 029 170 0008 (ark. klo 9-17) asiakaspalvelu@viihdepalatsi.fi

HÄMEENKATU 30, TAMPERE

Liput myös

www.viihdepalatsi.fi Muista myös valmiit bussipaketit! www.matkapojat.fi

Tunnista jäsenetu

Vastaa ja voita

Tunnista jäsenetukohde!

Mikä laskettelukeskus piileskelee kuva-arvoituksen takana?

Tässä Euroopan lumivarmimmassa hiihtokeskuksessa lasketaan lokakuusta toukokuuhun.

Jäsenetuhintaisia viikkohissilippuja haetaan sähköisesti.

Hissilippujen kauden 2016–2017 haku alkaa 26.9. ja päättyy 23.10.2016. Arvonta suoritetaan hakuun osallistuneiden kesken 26.– 27.10.2016.

Lue lisää Proplussasta!

Arvaa jäsenetukohde ja lähetä vastauksesi sähkö-

postilla 9.11. mennessä osoitteeseen pro@unionimedia.fi. vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Edellisen lukijakilpailun oikea vastaus oli Katinkulta. Kirjapalkinnon voitti Terttu Kiminki Siurosta.

Anna palautetta lehdestä www.ammatissapro.fi

-> sähköinen palautelomake.

Mistä pidit? Merkitse juttulistaan rastilla ne jutut, joista pidit eniten.

www.proplus.fi

-> Jäsenpalvelukanava -> Jäsenedut -> Ammatissa Pro. Sieltä löydät myös lehden vuosi­ kerrat.

Sähköpostitse pro@unionimedia.fi

lukijapalaute.

-> Otsikoksi Pron

Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Pro 4

56

Aineisto Ilmestyy 9.11.

Edellisen numeron luetuin juttu oli Vuosien piina päättyi iloon, jossa jäsen sai liiton avulla vuoden palkkaa vastaavan korvauksen laittomasta irtisanomisesta.

Toiseksi kiinnostavin oli juttu Maija Vilkkumaasta Olen yhtä bändin kanssa.

Tuleviin numeroihin toivottiin juttuja muun muassa vuorotteluvapaasta.

Voittoisa palaute tuli Riitta Siiralta Oulusta.

Ilmestymisaikataulu 2016

Korvauksia liiton avulla kiinnosti

30. marraskuuta

Lähetä ilmoituksesi tapahtumakalenteriin viimeistään aineistopäivänä toimisto@unionimedia.fi.

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 9.11.2016.

Jäsenedut

Calahondan helle piristi turkulaista

C

osta del Solin maisemat ja helle maistuivat Tapani Vuoristolle, mutta kalliit lennot nipistivät matkakassaa.

Turkulainen Vuoristo sai kesäkuun lopussa kaivattua piristystä suveensa pienestä espanjalaisesta Mirador de Cala­ hondan kaupungista Etelä-Espanjan Aurinkorannikolta. Calahonda on Holiday Clubin lomakohde, jota Pro tarjoaa jäsenilleen.

Lomaviikon saaminen arvonnassa oli Vuoristolle mukava yllätys, eikä vähiten siksi, että hän on ollut reilun vuoden työttömänä.

– Näin ilmoituksen Pro-lehdessä ja päätin hakea. Olen aiemmin ollut Pron lomakohteista Kopparössä Tammisaaressa.

Vuoristo lensi Espanjaan kaverinsa kanssa. Alun perin suunnitelmissa oli mennä sinne kolmen lapsenlapsen kanssa, mutta suunnitelma tuli liian kalliiksi.

Ja työtönkin tosiaan voi matkustaa, kunhan on TE-toimiston tavoitettavissa.

– Malagaan ei saanutkaan kesäkuussa halpoja parin sadan euron lippuja vaan yksi lentolippu maksoi saman verran kuin koko loma-asunnon viikon vuokra eli noin 500 euroa. Se on työttömälle iso raha, Vuoristo kertoo.

Lähikaupungit tutuksi autolla Calahondaan on noin 40 kilometrin ajomatka Malagan lentokentältä. Tapani Vuoristo viihtyi Calahondassa 35–40 asteen helteistä huolimatta. Loma-asunnosta Vuoristo piti paljon.

– Kaikki oli viimeisen päälle. Oli kaksi huonetta, olohuone, keittiö ja kaksi vessaa. Kohde sopii esimerkiksi lapsiper-

Calahondan vieraat pääsevät portaita myöten nopeasti uima-altaalle. Lomakohteessa on myös lasten allas.

heelle tai kahdelle pienelle perheelle, hän sanoo.

Calahondassa on oma pieni uimaallas. Meren rantaan on reilu kilometri.

Vuoristo ei kuitenkaan viettänyt juuri aikaa vedessä vaan kierteli kaverinsa kanssa autolla naapurikaupunkeja.

– Marbellaan, Fuengirolaan ja Torremolinokseen on lyhyt matka, ja Gibraltar olisi myös ollut lähellä. Calahondasta voisi tehdä retken vaikka Marokkoon saakka.

Vuoristo törmäsi useita kertoja kielimuuriin. Läheskään kaikki edes asiakaspalveluammateissa työskentelevät eivät puhuneet kovin hyvää englantia.  Tuomo Tarvas Kuva Tapani Vuoristo

Hae jäsenhintaista lomahuoneistoa Tee hakemus osoitteessa: www.holidayclubresorts.com/fi/yrityspalvelu/. Käyttäjä­ nimi: PRO, salasana: proviikot. Voit hakea myös liiton jäsensivuilta proplus.fi kohdasta Pro Jäsenpalvelukanava> Jäsenedut>Holiday Clubin lomaviikot.

Jos et voi hakea netissä, soita HC Yrityspalveluun 030 687 0400 arkisin klo 9–16.

Ota esille jäsenkortti, josta löydät jäsennumerosi. Ruuhkien välttämiseksi suosit­ telemme nettihakua.

Haku viikoille 2–22/2017 alkaa 26.9. ja päättyy 23.10.2016. Arvonta suoritetaan hakuun osallistuneiden kesken 26–27.10. Haku tapahtuu painikkeesta Arvonta.

Mahdollisia vapaaksi jääneitä aikoja voi varata Vapaat viikot alta 2.11. klo 10 alkaen.

Holiday Club Calahonda Espanjan Costa del Solilla, Marbellan ja Fuengirolan välissä sijaitsee Calahondan pikkukaupunki. Holiday Club -kohde, Mirador de Calahonda, on kukkulan rinteellä. Ylhäältä on upea näkymä merelle.

Calahondassa pääsee uimaan. Rantaan on kilometri, aikuisille ja lapsille on uima-altaat. Lähellä on erikoisliikkeitä ja valintamyymälöitä. Kahviloissa ja ravintoloissa on valinnanvaraa eikä ruuanlaittoon tarvitse käyttää aikaa. Calahondassa toimii lääkärikeskus.

Varaa hissilippuja Hissilippujen kauden 2016–2017 haku alkaa 26.9. ja päättyy 23.10.2016. Arvonta suoritetaan hakuun osallistuneiden kesken 26–27.10. Haku tapahtuu hakuaikana painikkeesta Arvonta hissiliput.

Arvonnassa mahdollisesti vapaaksi jääneitä aikoja voi varata painikkeen Vapaat hissiliput alta 9.11. klo 10 alkaen.

Yksi jäsen voi varata enintään 3 lippua/ viikko.

Tietokannasta Vapaat hissiliput ei samalle viikolle ja samaan kohteeseen voi valita ostoskoriin kuin yhden lipun kerrallaan. Jos haluat varata useampaa (max. 3), kirjaudu uudelleen ja varaa yksitellen.

57

Tiukka syksy vaatii tiukat opit Miten kilpailukykysopimusta sovelletaan työpaikallamme? Miten pitäisi sopia työajan pidennyksestä? Luottamusmiehen pitää huoltaa itseään ja osaamistaan.

T

yöpaikkojen syksystä on tulossa luottamusmiehille poikkeuksellisen tiukka. Heidän pitää tuntea perin pohjin neuvoteltavat asiat.

Tätä mieltä on Swecon palkanlaskija ja luottamusmies Mervi Hevonkorpi.

– Työnantaja on nyt päässyt asemaan, jossa se voi koko ajan kiristää ruuvia. Jokaisen luottamusmiehen on selvitettävä, mistä voidaan neuvotella ja mikä on pelivara, hän sanoo.

Hevonkorpi suosittelee olemaan ajoissa yhteydessä alueelliseen sopimusalavastaavaan.

– Liitto jakaa auliisti tietoa muun muas­ sa työajan pidennyksen soveltamisesta.

Asioiden hallitseminen yksityiskohtaisesti takaa luottamusmiehelle vahvan neuvotteluaseman, jossa voi pitää oman porukan puolta.

Monipuolista oppia Moni uusi luottamusmies joutuu erikseen opettelemaan työehtosopimuksen ja työlainsäädännön. Koska Mervi Hevonkorpi on palkanlaskija, hän tuntee ne muutenkin hyvin. Se ei kuitenkaan riitä.

– Olen ollut Pirkanmaan aluejohtokunnan varapuheenjohtajana ja paikallisyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2010. Olen käynyt säännöllisesti alueyhdistyksen ja liiton koulutuksissa, hän kertoo.

Hevonkorpi elää ruuhkavuosia kolmen lapsen, vaativan työn ja lukuisten luottamustoimien pyörityksessä. Silti hän pyrkii jatkuvasti oppimaan lisää. Viimeksi 58

Ruuhkavuodet eivät vähennä Mervi Hevonkorven oppimisintoa

hän kävi Pron järjestämän Yhteistoiminta yrityksissä -kurssin.

– Osallistun jatkuvasti aluejohtokunnan Illan isäntä/emäntä -tilaisuuksiin, joissa aiheina ovat olleet muun muassa jäsenhankinta ja paikallinen sopiminen.

Hän myös veti yhdessä tilaisuudessa koulutuksen, jossa läpikäytiin yt-lain rikkomista koskevaa käräjäoikeuden päätöstä.

– Ensi perjantaina menen luottamusmiesten esiintymiskoulutukseen.

Kursseille lisää aikaa verkostoitua Yt-neuvotteluihin ja paikalliseen sopimiseen liittyville koulutuksille on Mervi Hevonkorven mukaan eniten kysyntää.

Iso asia on myös jaksaminen, sillä luottamusmiehet ovat nyt todella kovilla ja monilla työpaikoilla aika yksin. Kyräily on lisääntynyt sekä luottamus ja mehenki ovat voineet rapistua yt-kierrosten myötä.

Hevonkorpi kaipaa liiton ja paikallisyhdistysten koulutuksiin enemmän aikaa

verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegojen kanssa.

– Vertaistuki ja vinkit ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin kova asia. Kun on laajat verkostot, ei aina tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Hevonkorpi koki yhdistyksen, aluejohtokunnan ja asiamiehen avun ratkaisevana esimerkiksi silloin, kun hänellä oli ajettavanaan pitkä ja raskas oikeusprosessi.

Hevonkorpi ehdottaa myös ammattimaista koulutusta siitä, miten yhteishenki voidaan palauttaa vaikeina aikoina lamaantuneelle työpaikalle.

Laajat kontaktiverkostot helpottavat myös, jos on tarve hakea uutta työtä. Sekä oman työpaikan että kunnan edun vuoksi on hyödyllistä osallistua myös kunnallispolitiikkaan, jos kokee sen omakseen.

– Luottamusmiehen tehtävä on näköalapaikka, Hevonkorpi sanoo.  Jukka Nortio Kuvat Olli-Pekka Latvala

Alkuperehdytys työpaikalla Luottamusmiehen kouluttautuminen alkaa välittömästi, kun hänet on valittu, sopimusala-asiamies Sami Hänninen Pron Tampereen aluekeskuksesta sanoo.

– Uusi luottamusmies saa perusperehdytyksen tehtäväänsä liiton asiamieheltä. Katsomme yhdessä muun muassa mistä löytyvät työpaikan jäsenistön perustiedot ja avaamme työpaikan ajankohtaista tilannetta.

Alkuperehdytys tehdään mielellään työpaikalla, jos se on mahdollista. Samalla asiamies voi tutustua työpaikkaan.

Seuraavaksi selvitetään liiton koulutustarjonta, josta uudelle luottamusmiehelle tarjotaan ensimmäiseksi 3+3 päivän peruskoulutusta.

Kouluttaminen jatkuu liiton järjestämillä kolmen päivän asiantuntija- ja erityiskoulutuksilla, joita on lakiosaamisesta viestintään. Myös paikallisyhdistyksen koulutuksiin on suotavaa osallistua.

Hänninen suosittelee valitsemaan kursseja sen mukaan, mitä osaamista työpaikan tilanne edellyttää. Jos näköpiirissä on yt-neuvotteluja, kannattaa hakeutua neuvottelutaito- ja yt-koulutukseen.

– Jokaisen luottamusmiehen tulisi laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma. Jatkuva kouluttautuminen on tärkeää myös siksi, että kuulee kollegoiltaan kokemuksia muilta työpaikoilta. 

KOKOUSKUTSU Työttömyyskassa Pron jäsenet kutsutaan kassan varsinaiseen kokoukseen, joka pidetään lauantaina 19.11.2016 klo 9.00 Kokous- ja kongressihotelli Majvikissa (Majvikintie 1, Masala, 02401 Kirkkonummi).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:n mukaiset asiat.

(Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä varajäsenten vaali).

Kokousasiakirjat ovat nähtävänä Työttömyyskassa Prossa, Selkämerenkuja 1 A, 00180 Helsinki 3.11.2016 alkaen, työpäivinä klo 9 – 14.30.

Kokoukseen tulee ilmoittautua kokouspaikalla ennen kokouksen alkua.

Helsingissä 8.9.2016 TYÖTTÖMYYSKASSA PRO Hallitus

MÖTESKALLELSE Medlemmarna i Arbetslöshetskassan Pro kallas till ordinarie kassamöte lördagen den 19.11.2016 kl 9.00 på Mötes- och kongresshotellet Majvik (Majviksvägen 1, Masaby, 02401 Kyrkslätt).

På mötet behandlas de i stadgarna 12 § nämnda ärendena. (Val av ordförande, medlemmar och suppleanter).

Möteshandlingarna finns till påseende från den 3.11.2016 under arbetsdagar kl 9 -14.30 i receptionen hos Arbetslöshetskassan Pro, Bottenhavsgränden 1 A, 00180 Helsingfors.

Anmälning om deltagande i mötet bör göras före mötets början på mötesplatsen.

Helsingfors den 8.9.2016 ARBETSLÖSHETSKASSAN PRO Styrelsen

59

Tiivistä itsesi kahteen minuuttiin Hissipuhe eli pitsaus on osaamisen myyntiä ja markkinointia.

Työpaikkaa metsästävän pitää tiivistää kilpailuetunsa kahteen minuuttiin.

T

Työtä etsivän on oltava aina valmis kertomaan itsestään. Koskaan ei voi tietää, missä törmää tulevaan työnantajaansa.

yönhaku on myyntiä. Oma osaaminen, kokemus, persoona ja hyödyllisyys paketoidaan ja tarjotaan hopealautasella parasta osaajaa etsivälle työnantajalle.

Miten suomalainen työnhakija oppii myyntitykin niksit, jos esiintyminen pelottaa?

– Kannattaa käydä epämukavuusalueella. Moni sanoo, ettei pidä esiintymisestä ja että itsensä kehuminen on vaikeaa. Kun tämän yli pääsee, on jo pitkällä, UP Partnersin uravalmentaja Susan Calonius sanoo.

Hän on vuodesta 2009 valmentanut työnhakijoita löytämään sopivia työpaikkoja.

Sisältö edellä Hissipuhe on työnhakijan markkinointipuhe työnantajalle. Se on lyhyt eli siinä mennään suoraan asiaan.

– Ammatillinen osaaminen ja miten se hyödyntää työnantajaa tuodaan esille jo ensimmäisessä lauseessa. Ikä, asuinpaikka tai koulutustausta jätetään pois, Susan Calonius sanoo.

Jos työkokemusta on vähän, osaamista voi todistaa opiskeluilla, harrastuksilla tai luottamustehtävillä. Seitsemän vuotta juniorilentopalloilijoiden valmennusta on osoitus esimies- ja organisointitaidoista.

Persoonallinen tarina on työ- ja koulutushistoriaa tärkeämpi. Se erottaa hakijan massasta ja jättää työnantajalle muistijäljen. Calonius voi käyttää alla olevaa esimerkkiä omana 10 sekunnin hissipuheenaan: – Koulutukseeni tuli 55-vuotias mies, joka sanoi, ettei työllisty millään. Minun avullani hän sai viikossa vakituisen työpaikan.

Faktat esiin Hissipuheessa asiat kerrotaan tiiviisti faktoina ilman taustoja. Puhe päätetään 60

kuulijalle osoitettuun kysymykseen, johon ei voi vastata kyllä tai ei.

– Kysymyksellä tavoitellaan vuorovaikutusta. Hyvä esimerkki on kysyä, mitä kuulija haluaa kuulla lisää.

Kun hissipuheen sisältö on selvillä, voi tehdä videon nähdäkseen, miltä esiintyminen näyttää. Itselleen ei saa olla liian ankara!

Video kannattaa näyttää kavereille tai perheenjäsenille, jotka voivat antaa parannusehdotuksia.

Susan Calonius neuvoo, että perussiisti ja asiallinen pukeutuminen ja muu olemus riittävät.

– Konservatiiviseen yritykseen tai toi-

mialaan sopii neutraali esiintyminen, kun mainosalalle pyrkiessä voi päästää luovuutensa esille.

Innostuessaan ja jännittäessään ihminen usein puhuu liian nopeasti. Videointi ja muiden arviot ovat tässäkin kullanarvoisia.

– Murre korostaa persoonallisuutta ja on siksi hyvä asia, Calonius huomauttaa.

Mitkä ovat hissipuheen sudenkuopat?

– Vaikka kuinka innostut, älä puhu yli kahta minuuttia. Älä luettele CV-tietoja vaan nosta sieltä vain kuulijaa kiinnostavat asiat. Jätä pois perushenkilötiedot ja latteudet kuten ”olen iloinen, innovatiivinen ja sosiaalinen”. Keskity vahvuuksiin, äläkä kerro, mikä kokemus tai ominaisuus sinulta puuttuu.

– Työtä etsivän on oltava liikkeellä, verkostoiduttava ja olla aina valmis kertomaan itsestään. Koskaan ei voi tietää, missä törmää tulevaan työnantajaansa, Calonius tiivistää.  Jukka Nortio

5 vinkkiä hissipuheeseen 1. Mieti, kuka on kuulija ja räätälöi puheesi hänelle.

2. Tunnista, kuka olet ammatillisesti, mitkä ovat vahvuutesi ja mitä tarjoat juuri tälle kuulijalle.

3. Erotu massasta koukuttamalla kuulija tarinalla.

4. Tiivistä sanottavasi alle kahteen minuuttiin, mielellään 30 sekuntiin.

5. Päätä puheesi kysymykseen kuulijalle ja avaa ovi keskustelulle.

Tapahtumakalenteri • Syksy

Toimi näin!

Lähetä tiedot yhdistysten tapahtumista ajoissa.

Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 9. marraskuuta 2016.

Lähetä tiedot tänne: toimisto@unionimedia.fi Saat vastausviestinä kuittauksen.

Muista katsoa myös www.proplus.fi Oma yhdistys löytyy sieltä!

Autoalan Toimihenkilöt ry Sääntömääräinen vaalikokous 12.11.2016 klo 13 Cafe Pirittassa, Eläintarhankatu 12, Helsinki.

Yhdistys tarjoaa osallistujille lounaan.

Etelä-Kymen Toimihenkilöt ry ja Kotkan Satamatyönjohtajat ry Iltamat Kotkan Höyrypanimolla la 15.10. klo 17. Tanssimusiikkia Osmo´s Cosmos Band ja Kiki´s. Omavastuuosuus jäseniltä 15 e, avec 30 e.

Edestak. kulj. Haminasta Karhulan kautta ja Mussalosta Kotkan kautta Höyrypanimolle.

Sit. ilm. 30.9. mennessä: nimesi, yhdistyksesi, ruokarajoitteesi ja pysäkki, jolta tulet kyytiin osoitteeseen tiedotus. ekth@gmail.com. Maksuohjeet saat vastausviestissä.

Etelä-Kymen Toimihenkilöt ry Sääntömäär. vaalikokous pe 18.11.2016 klo 18 yhdistyksen toimitilassa Vesivallinaukio 5 C 29. Kokouksen jälkeen ruokailu, jota varten ilm. 4.11. menn. tiedotus.ekth@gmail.com, tai tekstiviestillä 0505341446. Jäsenten ehdotukset käsiteltäviksi asioiksi 4.11. menn. tiedotus.ekth@gmail.com.

Fazerilan Toimihenkilöt Pro ry Vaalikokous 28.10. 2016 klo

Vuosikirja_mainos_Prolehti.indd 1

Hyvässä seurassa

18.30 Ravintola Vinkkelissä, Pieni Roobertinkatu 8, Helsinki.

Sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen nautimme illallisen. Ilm. viim.

14.10. pirjo.anttonen@fazer.com, tai 040 767 4728.

Kaakkois-Suomen rakennustoimihenkilöt Olemme varanneet 30 paikkaa (avec) Lappeenrannan kaupunginteatteriin 25.11 klo 19 näytökseen Kuin ensimmäistä päivää, 15 e/hlö. Klo 17:30 on tutustumiskierros rakennukseen.

Sit. ilm. 10.10. menn. vihavainenkirsti@ gmail.com tai puh. 050 5960150.

Yhdistys tukee kimppakyytejä.

Hämeen prolaiset Nuuksiossa Bussilasteittain Prolaisia perheineen muun muassa Lahdesta, Riihimäeltä, Hämeenlinnasta ja Forssasta matkusti Haltian luontokeskukseen Espoon Nuuksioon syyskuisena lauantaina.

Nuuksion eräoppaat ohjasivat osallistujia melomaan, mobiiliseikkailemaan sekä patikoimaan kansallismaisemissa.  Kuva Tiina Pelkonen Katso video protv.fi/vapaalla

Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry Veteraanijaos Teatterimatka Hämeenlinnaan pe 4.11. klo 14, musikaalinen iskelmäkomedia Finnhits. Lähtö klo 12 linja-autoaseman turistipysäkiltä, historiallisen museon puolelta. Paluu esityksen päätyttyä.

Automatkan aikana arpajaiset ja joululauluja. Hinta 45 e sis. teatterilipun, kahvin, suolapalaa ja matkan. Sit. ilm. ja maksu 7.10. menn. Riitta Erviä p. 0400 661304 tai sp. riitta.ervia@lh.lahti.fi.

Maksu tilille veteraanit FI67 1519 3006 1033 66, VIITE 1591.

Taltek – toimihenkilöt TU ry Pikkujouluillallinen ja koulutustilaisuus pe 25.11. klo 17 Pron kokoustilassa Selkämerenkatu 1A, Ruoholahti.

Jäsenkoulutus- ja informaatiotilaisuus kestää 2 tuntia. Ajankohtaista Pron talotekniikka-sopimusalalla, KiKy-sopimuksen soveltaminen ja vaikutukset. Pron kouluttajana toimii Heidi Suntinen. Sen jälkeen pikkujouluillallinen Ravintola Rivolissa.

Sitovat ilmoittautumiset pe 21.10. menn. Anne Haaja puh. 0447804303 tai anne.haaja@suomensahkohuolto.fi Ammattiliitto Pro Seniorit ry Nettisivu on uusittu. Uusi osoite on: www.prosenioritry.vuodatus.net Pro Seniorit Pirkanmaan kerho Komediateatterissa 11.11. klo 19 näytelmä Vekkuliveljet.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja 30.09. mennessä: aarre.riekki@ saunalahti.fi

Palkanlaskija Mervi Latva, Katri Aalto, Minttu Latva ja Osmo Aalto tulivat Nuuksioon Riihimäeltä.

Kesäpäivä Korkeasaaressa Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan prolaisia perheineen nautti elokuisesta lauantaipäivästä Korkeasaaressa.  Kuva Tomi Westerholm Katso video protv.fi/vapaalla

Miten tietoyhteiskunta muokkaa työelämää ja koulutusta?

Kristiina Brunila, Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen (toim.)

KOKO ELÄMÄ TÖIHIN

Koulutus tietokykykapitalismissa

30 €

Tilaa: www.kvskauppa.fi

Järvenpääläiset Lauri ja Arja Kauppala ja lapset vasemmalta Lotta, Aava, Elli ja Elsa aloittivat korkeasaaren kierroksen kissalaaksosta ja aikoivat kiertää niin pitkään kuin lapset jaksavat.

61

5.9.2016 8:43:53

Hyvässä seurassa

Pro julisti lomarauhan Porin SuomiAreenalla Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ja vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi Pron paneelikeskustelussa SuomiAreenalla.

– Mielenkiintoinen ja motivoiva työ on työuupumuksen kannalta haastavin, sanoi Jyrki Kasvi.

Ammattiliitto Pro kampanjoi paremman vapaa-ajan suojelemisen puolesta Porin SuomiAreenalla Kansalaistorin teltallaan 11.–15. heinäkuuta. Satoja Pron jäseniä kävi teltalla keskustelemassa lomarauhasta, pyöräyttämässä onnenpyörää ja hakemassa oman jäsenlahjansa, minä olen pro -paitansa. Paitoja voi jälkikäteen tilata myös Pro-kaupasta: https://

go.innoflame.fi/goshop/pro/ Heinäkuussa Poriin kokoontuivat myös politiikan ykkösnimet ja päättäjät.

Prolla oli oma Älyteollisuuden esiinmarssi: Siirrytään kuuden tunnin työpäiviin?

-paneelikeskustelu työajan tulevaisuudesta keskiviikkona BEPOP-kauppakeskuksen lavalla.

Panelisteina olivat Pron puheenjohta-

ja Jorma Malinen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala sekä kansanedustajat Sanna Marin (SDP) ja Jyrki Kasvi (Vihreät). 

– Nykyään ohjelma on vapaamuotoista ja rentoa yhdessäoloa. Haluamme, että uusien jäsenten on helppo liittyä seuraamme. Näin myös avecit voivat olla koko ajan mukana. 

Insinöörien ammattiliitto IAL järjestää kesäretken joka vuosi elokuussa.

Mukaan he toivovat uusia ja etenkin nuoria jäseniä.

Teksti ja kuva Nina Tuomainen

Rentoa yhdessäoloa Porvoossa Insinöörien ammattiliitto IAL:n elokuinen kesäretki järjestetään joka vuosi uudessa kohteessa. Tämä vuonna porukka vieraili Porvoossa. Retki alkoi Haikon kartanon mailta, Albert Edelfeltin kotiateljeessa. Sen jälkeen majoituttiin Soltorpin kesämajataloon.

IAL on Pron yhdistys numero 401. Se on valtakunnallinen, ja tänäkin vuonna porukkaa saapui pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Tampereelta, yhteensä 14 jäsentä aveceineen.

– Parasta on tavata tutut ihmiset ainakin kerran vuodessa, IAL:n varapuheenjohtaja Leila Koivikko sanoo.

IAL:n puheenjohtaja Pekka Elomaa kertoo, että retkipäivä järjestettiin tänä vuonna 33. kerran.

62

Teksti ja kuva Marjo Mikola Katso video protv.fi/vapaalla

KOMEDIATEATTERIN PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ

Pikkuit joulupaket ! sä is nn myy

Kaikkien aikojen komedia!

EI KETÄÄN

KOTONA OHJAUS

MIKKO VIHERJUURI

SARIOLA HURME SEPPO MÄKI PAULIINA PUURILA JERE RIIHINEN MARJUT SUVI

David Yazbek - Terrence McNally

HOUSUT POIS

Railakas musikaalikomedia aidoista miehistä, joilla ei ole muuta menetettävää kuin housunsa

ESITYKSET AJALLA

Ohjaus Jukka Keinonen / Rooleissa mm. Tuukka Leppänen, Mikko Jurkka, Nina Tapio, Henry Hanikka, Mikko Pörhölä ja Timo Välisaari

LIPUT 49 € - 27 € / www.lippu.fi alk. 23,50 € Kysy ryhmämyynnistä tarjousta yli 30 hengen ryhmille, myynnissä myös pikkujoulupaketit!

RO MYÖ MYYN NYT CK S MA NIS -M HTA SÄ EN VA U!

Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi

LINDHOLM SAJAKORPI PANU RAIPIA / SAMI HINTSANEN LINDA SILVONEN TOM

AKU

8.9.-17.12.2016

Herkullinae!n komedi TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI | www.komediateatteri.fi Lapintie 3 a, 33100 Tampere | puh. 0207 288 388 puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min, Liput alk. 30/34/36 €

TURUN KAUPUNGINTEATTERI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ:

ROOLEIS SA m

kasarimusikaali

m.

MIK ANNA V AEL SAARI ICTORIA E AKI LOU RIKSSON HELA VEETI K ALLIO

ESITYKSET DOMINO-TEATTERISSA 21.10.–31.12.2016 LIPUT 45/40/37 € • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TURUNKAUPUNGINTEATTERI.FI • #TKTEATTERI

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi

Katso

KUINKA VUOAIT VARAUT

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

ANNA PALAUTETTA JA VASTAA KILPAILUUN