pääkirjoitus ledare
Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare
Fri rörlighet och samarbete i Norden?
Vapaata liikkuvuutta ja yhteistyötä Pohjolassa?
Norden, nordist, nordisk, nordiskt samarbete, nordiska modellen, nordbo. Ja det finns säkert många flera ord som beskriver den vardag vi lever i tillsammans med våra nordiska grannländer. En lång gemensam historia har gjort att vi har starka gemensamma värderingar och grundvärderingar i Norden. Det intressanta är att man alltid säger detta i festtal men min fråga är stämmer detta? Vi pratar alltid om fri rörlighet inom Norden och hur enkelt och bra samarbete, inom alla sektorer, fungerar inom norden. I teorin stämmer detta men praktiken är något helt annat. Den fria rörligheten har man naggat i kanterna redan länge och då man införde passkontroller mellan Danmark och Sverige anser jag att man inte mera ens kan prata om invånarnas fria rörlighet i Norden. Vad som sedan kommer till samarbete inom Norden så har vi idag tyvärr en situaton där man inom olika sektorer vill upprätta samarbete men saknar plattformer och möjligheter till att upprätthålla ett levande nätverk. I början av februari presenterades rapporten om nordiskt medborgarskap, skriven av Gunnar Wetterberg och Sten Palmgren. Författarna lyfter fram problematiken med att man under en längre tid misskött samarbetet inom Norden vilket lett till många nya gränshinder. Därtill konstateras att det gemensamma nordiska beslutsfattandet helt klart lider av att man inte idag diskuterar med varandra. Igen kommer vi till att man inom nordiskt samarbete bör bygga nya eller upprätthålla befintliga plattformer där olika grupper kan träffas och utbyta ideer. Kanske man via detta faktiskt kunde ta ett steg närmare till att man igen har fri rörlighet och ett levande utbyte inom Norden. Det minsta vi behöver för att komma vidare är åtminstone ett gemensamt elektroniskt ID-system. Förutom att detta skulle förenkla rörligheten skulle detta enligt mig även föra oss nordbor närmare varandra då vi liksom lever i samma system. Pohjola-Norden eller Föreningarna Norden har snart funnits i 100 år och grundades just för att befrämja och utveckla nordiskt samarbete samt att föra medborgarsamhällets talan. Nu är det dags för Pohjola-Norden att ta steget ut och göra detta jobb igen. Vi måste våga erkänna att samhället har förändrats radiklat under denna 100-åriga period och att vi nu bör våga erkänna att gamla föreningsmodeller måste förnyas så att även kommande generationer blir nordister och tillsammans bygger den framtida nordiska modellen. PohjolaNorden har möjlighet att vara med och utveckla Finland som en del av Norden.
Pohjola, pohjoismainen, pohjoismainen yhteistyö, pohjoismaiset mallit, pohjoismaalaiset. Moni sana kuvaa arkipäiväämme pohjoismaisten naapuriemme kanssa. Pitkän yhteisen historian ansiosta meillä on vahvat yhteiset arvot. Näin ainakin sanotaan juhlapuheissa, mutta onko se oikeasti totta? Puhumme vapaasta liikkuvuudesta Pohjoismaissa ja siitä, miten hyvin yhteistyö toimii eri alueilla. Teoriassa totta, mutta käytäntö on toista. Vapaa liikkuvuus on murentunut jo pitkään: kun Ruotsin ja Tanskan välillä aloitettiin passintarkastukset, ei mielestäni enää voida puhua ihmisten vapaasta liikkuvuudesta. Pohjoismaisessa yhteistyössä olemme ikävä kyllä tilanteessa, joissa moni haluaisi tehdä yhteistyötä, mutta foorumit ja mahdollisuudet verkostojen luomiseen puuttuvat. Helmikuun alussa julkaistiin Gunnar Wetterbergin ja Sten Palmgrenin raportti pohjoismaisesta kansalaisuudesta. He kirjoittavat, miten pohjoismaista yhteistyötä on hoidettu huonosti jo pitkään. Tämä on johtanut monien uusien rajaesteiden syntyyn. Lisäksi kirjoittajat toteavat, että yhteinen pohjoismainen päätöksenteko kärsii siitä, ettemme enää puhu toistemme kanssa. Yhteistyön edistämiseksi Pohjoismaiden on luotava ja ylläpidettävä olemassa olevia foorumeita, joilla eri ryhmät voivat tavata ja vaihtaa ajatuksia. Ehkä sitä kautta voisimme taas ottaa askeleen lähemmäksi vapaata liikkuvuutta ja todellista yhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä edellyttää ainakin yhteisen sähköisen henkilöl lisyysjärjestelmän luomista. Se helpottaisi liikkuvuutta ja samaan järjestelmään kuuluminen toisi pohjoismaalaiset lähemmäksi toisiaan. Pohjola-Norden sisaryhdistyksineen on ollut olemassa pian 100 vuotta. Yhdistykset perustettiin juuri pohjoismaisen yhteistyön edistämistä ja kehittämistä varten, ja tuomaan kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluviin. Nyt Pohjola-Nordenin on jälleen aika tarttua työhön. Meidän on uskallettava tunnustaa, että yhteiskunta on muuttunut radikaalisti menneiden sadan vuoden aikana, ja että vanhoja rakenteita on uudistettava, jotta seuraavistakin sukupolvista tulee nordisteja, jotka rakentavat kanssamme tulevaisuuden pohjoismaista mallia. Pohjola-Nordenilla on nyt mahdollisuus olla mukana kehittämässä Suomea osana Pohjolaa.
3