Page 1

PN 2/2016

POHJOLA-NORDEN

Riksalla retkelle Finl채ndska fotbollsspelare popul채ra i Danmark 24

Avovesiuintia rajajoella 30

Katja Nyberg: Till v채rldstoppen i Norges f채rger 40


sisällys

innehåll

PN

Greger Toolanen

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080

Swim the Arctic Circle -tapahtumassa uidaan keskiyöllä Suomesta Ruotsiin. Sivu 30

pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Pyöräilyä ikäihmisille / Cykling för äldre...................................................................................... 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Susanna Puisto puh. / tfn 044 7335 772 susanna.puisto@ pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2016 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2016 3/2016 aineisto/material 17.8. ilmestyy/utkommer 15.9. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Cykling uden alder

Pääkirjoitus / Ledare......................................................................................................................3

Täällä / Här är Stockholm............................................................................................................13 Täällä / Här är Köpenhamn..........................................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt..............................................................................................................16 Vasastan vill bli nya Söder / Vasastan haluaa Söderiksi Söderin paikalle.................................18 Täällä / Här är Reykjavik..............................................................................................................23 Suomalaisjalkapalloilijat suosittuja Tanskassa / Finländska fotbollsspelare populära i Danmark........................................................................ 24 Pohjoismaiset artistit hurmasivat Pohjolan päivässä / Nordiska artister fängslade publiken på Nordens dag.............................................................. 28 Avovesiuinti lumoaa eksoottisuudellaan.................................................................................. 30 Minna Canth: Pohjoismaisten arvojen välittäjä.........................................................................32 Aikamatka mestarikirjailija August Strindbergin kotiin........................................................... 34 Ajankohtaista Nuorisoliitossa / Aktuellt på Ungdomsförbundet............................................. 36 Täällä / Här är Oslo......................................................................................................................39 Pallon perässä Pohjolassa / Norden runt på jakt efter bollen................................................... 40

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto.

Vägen till ett slutspel................................................................................................................. 44

Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!.................................................................................. 48

Bingo med danske tal og færøsk kædedans – Den nordiske uge blev fejret i Vasa.................. 46

eSPORT – Hur Nordens ungdomar blir världsstjärnor bakom skärmen.................................... 50 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä / Aktuellt i distrikt och föreningar.............................52 Verkkopuoti / Nätboden..............................................................................................................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Norden rör på sig

Pohjola liikkeessä

Som ni läsare kanske märker handlar detta nummer om idrott och motion i Norden, i olika former och även kanske sådant som du inte hört om förut. Vi vet att gemenskap är en av de viktigaste delarna i nordiskt samarbete och genom idrott förverkligas verkligen denna gemenskap. Sällan är man väl mera finländsk än då Finland möter Sverige i hockey men tänk hur nordiska vi plötsligt blir då Danmark spelar i slutspelen i fotbolls VM. Jag har många gånger i mitt förra jobb som generalsekreterare för Finlands Svenska Idrott lekt med tanken på nordiska lag inom idrotten. Sannolikt skulle Norden sopa bordet i de flesta grenarna. Jag hade den stora äran och nöjet att i nästan 10 år fungera som Finlands representant i det nordiska idrottsrådet. I denna uppgift dryftades många olika tankar och idéer där jag vill lyfta fram två väldigt bra projekt: Man kom överens om att vid OS samla de nordiska idrottarna i en så kallad nordisk by. Detta för att uppnå ekonomiskt bättre lösningar men det fanns även en social aspekt där till exempel samarbetskumpaner ofta ville stråla samman. Det andra projektet var en nordisk utbildning för unga idrottsledare. Målsättningen var att ge dessa unga ivriga idrottsledare en förståelse och kunskap om de nordiska ländernas idrottsorganisation. Dessutom ville man att nordiska idrottsledare skulle stöda varandra i kampen om poster i internationella idrottsorganisationer. Detta visar igen hur viktig den nordiska dimensionen är och vilken styrka vi har då vi samarbetar. Idag visar ungdomen att idrotten tagit nya former via eSporten där Norden är mycket framgångsrik och en föregångare i världen. Inom denna genre kommer vi säkert att se nya former av nordiskt samarbete och här har Pohjola-Norden ett stort segment att ta hand om och samarbeta med. Pohjola-Norden har ett uppdrag i att sprida nordism och sammanföra Finland med Norden. Detta skall vi göra inom alla verksamhetssektorer och i alla åldrar. Därför tror jag att vi bör våga fatta modiga beslut i att låta framtiden tala och verka inom vår organisation. Vad är då framtiden? Jo, ungdomarna! Vi behöver våga ge ansvar och fördomsfritt våga låta ungdomen påverka och bygga verksamhet som lämpar sig för dem. För efter 30 år kommer denna generation att vara i vår situation och fundera på vad deras barn och barnbarn egentligen sysslar med. Låt oss gemensamt sätta Norden i rörelse och våga öppna spelplanen för de unga. 

Tämän numeron teema on pohjoismainen urheilu ja liikunta eri muodoissaan – ehkä jopa sellaisissa, joista ette ennen ole kuulleetkaan. Tiedämme, että yhteisöllisyys on yksi pohjoismaisen yhteistyön kulmakivistä, ja urheilussa tämä yhteisöllisyys todella toteutuu. Harvoin tulee oltua niin suomalainen kuin silloin, kun Suomi ja Ruotsi kohtaavat jääkiekossa. Mutta miten pohjoismaisia yhtäkkiä olemmekaan, kun Tanska pelaa jalkapallon MM-kisoissa. Edellisessä työssäni Finlands Svenska Idrottin pääsihteerinä leikittelin usein ajatuksella pohjoismaisista urheilujoukkueista. Uskon, että Pohjoismaat putsaisivat pöydän useimmissa lajeissa. Minulla oli lähes 10 vuotta ilo ja kunnia olla Suomen edustaja pohjoismaisessa urheiluneuvostossa. Näinä vuosina eteen tuli useita ajatuksia ja ideoita, joista tahdon tässä nostaa esiin kaksi erinomaista projektia: Pohjoismaiset urheilijat päätettiin olympialaisissa koota yhteen niin sanottuun pohjoismaiseen kylään. Tällä haettiin taloudellisesti järkevämpiä ratkaisuja, mutta toki asiaan liittyi myös sosiaalinen aspekti ja esimerkiksi yhteistyökumppanit innostuivat ajatuksesta. Toinen projekti oli nuorten pohjoismaisten urheilujohtajien koulutus. Tavoitteena oli tarjota nuorille tietoa ja ymmärrystä eri Pohjoismaiden urheiluorganisaatioista ja saada heidät tukemaan toisiaan tärkeitä kansainvälisiä urheilun luottamustehtäviä haettaessa. Tämä on jälleen yksi todiste siitä, miten tärkeä pohjoismainen ulottuvuus on ja mikä voima meillä on, kun teemme yhteistyötä. Nuorten johdolla tämän päivän urheilu on saanut uusia muotoja. Esimerkistä käy eSport, jonka edelläkävijöihin Pohjola ja sen menestyksekkäät pelaajat lukeutuvat. eSportissa tulemme varmasti näkemään uusia pohjoismaisia yhteistyömuotoja, ja tässä PohjolaNordenilla on hieno mahdollisuus olla mukana. Pohjola-Nordenin tehtävä on levittää pohjoismaista aatetta ja ajatusta Suomesta osana Pohjolaa. Tätä tulee tehdä kaikilla sektoreilla ja kaikissa ikäryhmissä. Meidän tulee uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja antaa tulevaisuuden tuulien puhaltaa liitossamme. Mutta mitä ne ovat? Kyllä, nuoret! Meidän tulee rohkeasti ja ennakkoluulottomasti antaa nuorille vastuuta ja antaa heidän vaikuttaa ja rakentaa heille itselleen sopivaa toimintaa, koska 30 vuoden jälkeen tämä sukupolvi tulee olemaan meidän tilanteessamme ja miettimään, mitä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa oikein puuhaavatkaan. Laittakaamme yhdessä Pohjola liikkeeseen ja avatkaamme pelikenttä nuorille. 

3


Hiukset hulmuten ikään katsomatta Cykling uden alder mahdollistaa pyöräilystä nauttimisen myös heille, jotka eivät jaksa enää itse polkea.

Cykling uden alder -järjestön vapaaehtoistyöntekijät kyyditsevät vanhainkodeissa asuvia vanhuksia pyöräretkille virkistymään.

4


Tanskalaiset tunnetaan pyöräilevänä kansana, ja Kööpenhaminaa pidetään yhtenä maailman pyöräilijäystävällisimmistä kaupungeista. Tanskan tasainen maaperä luo suotuisat puitteet fillarointiin. Tanskan pyöräilijäliiton Cyklistforbundetin mukaan 5,6 miljoonasta tanskalaisesta jopa 4,5 miljoonaa pyöräilee. Monet fillaroivat päivittäin töihin, ja Kööpenhaminassa käyneille turisteille leveillä pyöräkaistoilla liikkuvat pyöräilijämassat ovat tuttu näky.

Kaikilla oikeus nauttia pyöräilystä Elämän ehtoopuolella omat voimat saattavat ehtyä, eikä pyöräily ole enää mahdollista, vaikka mieli vielä halajaisi satulan selkään. Tanskassa tähän on kuitenkin keksitty nerokas, monia osapuolia palveleva ratkaisu. Vuonna 2013 perustettu järjestö Cykling uden alder mahdollistaa pyöräilystä nauttimisen myös heille, jotka eivät enää itse jaksa polkea. Kolmessa vuodessa toiminta on levinnyt jo 27 maahan, mutta muissa maissa se ei ole vielä yhtä laajaa kuin Tanskassa. Suomessa toimintaa löytyy Tampereelta. Järjestön tavoite kuuluu tanskaksi ”At give de ældre ret til vind i håret”. Suoraan käännettynä tavoitteena on antaa vanhuksille oikeus tuntea tuuli hiuksissaan, eli siis päästä nauttimaan pyöräilystä, jota he ovat aiemmin pystyneet itsenäisesti harrastamaan. Iän myötä monen fyysinen kunto ei enää riitä pyöräilyyn. Siksi järjestön vapaaehtoistyöntekijät auttavat vanhainkodeissa asuvia vanhuksia ja kyyditsevät heidät pyöräretkille virkistymään, hetkeksi pois vanhainkotien arkirutiineista, nauttimaan raikkaasta ilmasta tai vaikkapa kurkistamaan takaisin lapsuuden kotikaduille muistelemaan menneitä. Dorthe Pedersen, toinen järjestön perustajista, kertoo, että idea sai alkunsa Østerbrossa, Kööpenhaminassa Ole Kassowin toimesta. Kassow kertoo TEDx-yhteisön videolla siitä, kuinka hän pyöräili päivittäin erään puistossa penkillä istuvan yhdeksänkymmentävuotiaan miehen ohi ja mietti, että vanhus varmaankin ikävoi pyöräilyä, jota niin monet tanskalaiset harrastavat. Kassow otti yhteyttä hoitokoti Kærbohon ja kysyi, josko hän voisi viedä jonkun vanhuksen pyörä­ajelulle. Hoitokoti antoi Kassowin toteuttaa ideansa vain ihmetelläkseen seuraavana päivänä, mitä ihmettä hän oikein oli tehnyt, sillä nyt kaikki hoitokodin asukkaat halusi-

vat päästä ajelulle. Niin Kassow alkoi järjestää vapaa-ajallaan retkiä vanhuksille. Hän sai käyttöönsä viisi riksaa ja kokosi ryhmän vapaaehtoisia, jotka veivät 10 vanhusta pyöräretkelle. Mukaan liittyi myös tavallisia pyöräilijöitä. Tempaus sai paljon mediahuomiota, ja sen jälkeen mukaan ilmoittautui 30 vapaaehtoista lisää.

Pilotit luotsaavat toimintaa Polkupyörät ovat riksatyylisiä tavarankuljetuspyöriä ja vanhusten käyttöön niitä on hankittu noin 450. Pyöriä polkevat vapaaehtoiset pilotit. Pilotti eli kuljettaja istuu pyörän satulassa ja tangon etupuolelle, kahden etupyörän päälle on rakennettu istumapaikka 1–2 henkilölle. Pilotiksi ryhtyminen on helppoa ja itselle sopivan ajan voi varata verkkosivujen kautta. Yhteydenottopyyntö lähtee oman kunnan hoitokodin yhteyshenkilölle. Hoitokodin työntekijä vahvistaa varauksen, ja pilotin saapuessa paikalle voidaan yhdessä vanhuksen kanssa päättää mikä päivän matkakohde voisi olla. Retki voi kulkea kaupungin halki, metsään tai vaikkapa läheiseen rantaan. Pilotti saa hyötyliikuntaa ja hyvän mielen muiden auttamisesta. Vuosittain järjestetään myös muutama maksullinen, useamman päivän mittainen pyöräretki, johon osallistuu isompi joukko pilotteja ja vanhuksia. Pilotiksi voi ryhtyä kuka tahansa, ja heitä löytyykin joka lähtöön. Mukana on niin yritysjohtajia, eläkeläisiä, vanhusten omaisia kuin opiskelijoitakin. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on lähes 3 000, ja he luovat

Iän myötä monen fyysinen kunto ei enää riitä pyöräilyyn.

5


yhteyksiä sukupolvien välille. Ennen kuin pilotti pääsee hyppäämään pyörän selkään, hän saa niin kutsutulta kapteenilta perehdytyksen ja ohjeita riksan käyttöön. Ohjeita löytyy myös järjestön nettisivuilta videoiden muodossa. Pilottina toimimisen jälkeen halukkaat voivat myös hakeutua kapteeneiksi ja perehdyttää sekä hankkia uusia pilotteja mukaan toimintaan.

Suuri vaikutus ilmapiiriin Tanskassa on yhteensä 98 kuntaa, joista 62:ssa järjestö toimii. Kunnat voivat ostaa järjestöltä oman alueensa vanhainkodeille riksat ja siten mahdollistaa toiminnan aloittamisen. Samalla ne saavat tarvittavat materiaalit sekä varausjärjestelmän käyttöönsä päästäkseen alkuun. Järjestö tarjoaa palveluja myös toimintarajoitteisten hoitokodeissa ja asuntoloissa asuville. Myös yritykset on otettu mukaan yhteistyöhön. Yritykset voivat antaa työntekijöidensä käydä vapaaehtoisina polkemassa pyöriä muutaman tunnin ajan kuukaudessa. Moni yritys on todennut sen olevan hyvää virkistystoimintaa. Toinen osallistumismuoto on tarjota esimerkiksi maksutta kuppi kahvia pilotille ja kyydissä oleville vanhuksille. Yritykset saavat samalla näkyvyyttä, sillä ne lisätään järjestön verkkosivuilla olevaan karttaan, josta löytyvät kaikki palveluja tarjoavat yritykset. Osallistua voi myös tukijäsenenä maksamalla pientä vuosimaksua. Yhteisön videolla Ole Kassow kertoo saaneensa palautetta, että vanhukset, jotka eivät olleet vuosiin puhuneet, alkoivat taas puhua. Dementikoilla esiintyi vähemmän aggressiivisuutta, ja hoitokotien ilmapiiri parani innostuneiden vanhusten palattua pyöräretkiltä. Pyöräilyllä voi siis olla merkittäviä vaikutuksia elämänlaadun parantajana.  Teksti: Anna Leino Kuvat: Cykling uden alder

Vuosittain Cykling uden alder -järjestö järjestää myös muutaman maksullisen, useamman päivän mittaisen pyöräretken.

6


Vind i håret i alla åldrar Cykling uden alder möjliggör cyklingens njutning också för dem som inte längre själva orkar trampa.

Danskarna är kända som ett cyklande folk och Köpenhamn anses vara en av de mest cyklistvänliga städerna i världen. Danmarks platta terräng skapar gynnsamma förhållanden för cykling. Enligt danska Cyklistforbundet finns det så många som 4,5 miljoner cyklister i Danmark, som är en nation med 5,6 miljoner invånare. Man cyklar till jobbet varje dag och för många turister som besökt Köpenhamn är grupperna av cyklister som tar sig fram på de breda cykelvägarna en bekant syn.

Alla har rätt att njuta av cykeln På äldre dagar kan det ändå hända att de egna krafterna inte längre räcker till och cyklandet inte är möjligt trots att lusten kvarstår. I Danmark har man ändå hittat på en genial lösning som gynnar flera parter. År 2013 grundades föreningen Cykling uden alder som möjliggör cyklandets njutning också för dem som inte längre själva orkar trampa. Under tre års tid har verksamheten redan spridits till 27 länder. Dock är verksamheten inte lika vida utspridd i andra länder som den är i Danmark. I Finland hittar vi liknande verksamhet i Tammerfors. Föreningens mål låter på danska ”At give de ældre ret til vind i håret”, det vill säga att ge de äldre rätt till att känna vinden i håret, att få njuta av cyklandet som de förut självständigt kunnat göra. I och med ålderdomen räcker mångas fysiska form inte längre till för cykling. Därför hjälper föreningens frivilligarbetare ålderdomshemmens åldringar genom att skjutsa dem ut på cykelfärd för uppfriskning. Åldringarna får komma bort för en stund från ålderdomshemmets rutiner, njuta av frisk luft och kanske ta en titt på gamla hemkvarter från barndomen och minnas det förflutna. Dorthe Pedersen, en av föreningens grundare, berättar att idén uppstod i Østerbro, Köpenhamn, tack vare Ole Kassow. Kassow berättar i en TEDx video om hur han varje dag i parken cyklade förbi en nittioårig man som satt på bänken och tänkte, att åldringen måste sakna cyklandet som är

en kär sysselsättning för så många danskar. Kassow kontaktade äldreboendet Kærbo och frågade ifall han kunde ta någon åldring ut på cykeltur. Äldreboendet lät honom förverkliga idén och kontaktade honom följande dag och undrade vad han riktigt gjort, då alla äldreboendets residenter nu ville ut på cykeltur. Så började Kassow arrangera cykelturer för åldringar på sin fritid. Han erbjöds fem rikshor och han samlade ihop en grupp frivilliga som tog tio åldringar ut på cykelfärd. Också vanliga cyklister kom med på turen och tilltaget fick mycket medieuppmärksamhet, vilket ledde till att 30 frivilliga kom med i verksamheten.

Piloterna styr verksamheten Cyklarna är transportcyklar i riksha-stil och för åldringarnas bruk har det skaffats ungefär 450 cyklar. Cyklarna trampas av frivilli-

Torkil inspirerade Ole Kassow när han började verksamheten.

7


Cykling uden alder -organisationen arrangerar också avgiftsbelagda, flera dagar långa cyklingutflykter.

ga piloter. Piloten, det vill säga föraren, sitter i cykelsadeln och framför stången, ovanpå två framhjul, har det byggts en sittplats för en till två personer. Det är lätt att bli pilot och via webbsidan kan man boka åt sig en lämplig tid. Kontaktförfrågan går till en kontaktperson i den egna kommunens äldreboende. Äldreboendets personal bekräftar bokningen och då piloten anländer på plats kan dagens resemål bestämmas tillsammans med åldringen. Utflykten kan gå genom staden, ut i skogen eller kanske till närmaste strand. Utav utflykten får piloten nyttomotion och glädjen av att få hjälpa andra. Varje år ordnas även några kostnadsbelagda, flera dagar långa cykelfärder, där ett större gäng piloter och åldringar deltar. Vem som helst kan bli pilot och det finns också piloter av alla de slag. Bland piloterna finns allt från företagsledare och pensionärer till åldringars närstående och studeranden. I denna stund finns det närmare 3 000 frivilliga piloter, och de skapar kontakter mellan generationerna.

8

Före piloterna får hoppa upp i cykelsadeln, får de av den så kallade kaptenen en introduktion och instruktioner inför användningen av rikshan. Instruktionerna finns även på föreningens webbsida i videoform. Efter att ha fungerat som pilot kan de som är villiga också söka sig till att bli kaptener och introducera nya piloter till verksamheten.

En stor påverkan på stämningen Danmark har sammanlagt 98 kommuner, och i 62 av dem har föreningen verksamhet. Kommunerna deltar i verksamheten och de kan köpa rikshor av föreningen till sina egna ålderdomshem och på den vägen möjliggöra en start för verksamheten. Samtidigt får de nödvändiga material och tillgång till bokningssystemet så att de kommer igång. Föreningen erbjuder tjänster även till vårdhem för funktionshindrade och till personer som bor på internat. Även företagen har inkluderats i samarbetet. Företagen kan låta sina anställda cykla som frivilliga några timmar i månaden.

Många företag har konstaterat att det är en bra uppfriskande aktivitet. Ett annat sätt att delta är till exempel att bjuda piloten och åldringen på en kopp kaffe. Samtidigt får företagen synlighet, eftersom de läggs till på kartan som finns på föreningens webbplats, där alla företag som erbjuder tjänster finns upplistade. Det är förstås också möjligt att delta som stödmedlem genom att betala en liten årsavgift. På video berättar Ole Kassow att han fått höra hur åldringar som varit tysta i flera år börjat tala igen. Dementiker har visat mindre aggressivitet och stämningen på vårdhemmen har blivit bättre tack vare den iver åldringarna visar då de kommer tillbaka från cykelturerna. Cyklandet kan således på betydande sätt förbättra livskvaliteten.  Text: Anna Leino Översättning: Daniela Holmberg Bilder: Cykling uden alder


Rinta-Joupin Autoliike palvelee yli 60 vuoden vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla suomalaisia autoilijoita kautta maan. Olipa suunnitelmissasi sitten uusi auto tai vaihtoauto, käänny luottamuksella puoleemme - löydämme juuri sinulle sopivan auton järkevään hintaan.

Jyväskylä

Merasin 2, 40320 Jyväskylä

Kempele

Kuokkamaantie 155, 90440 Kempele

Tervetuloa hyville autokaupoille Rinta-Joupin Autoliikkeeseen!

puh. 020 777 2552

Merkkiedustus: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Keuruu

Tervantie 4, 42700 Keuruu

puh. 020 777 2652

Merkkiedustus: Honda

Kokkola

Indolantie 7, 67600 Kokkola

puh. 020 777 2590

Merkkiedustus: Ford, Peugeot Merkkihuolto: Ford, Peugeot

Mikkeli

Ketunniementie 10, 50130 Mikkeli

puh. 020 777 2722

Merkkiedustus: BMW, Honda, Kia, Seat Merkkihuolto: BMW, Honda, Kia

Oulu

Kauttamme saat luonnollisestikin autollesi takuun, huollot ja tarkoituksenmukaisen rahoituksen.

puh. 020 777 2202

Merkkiedustus: Honda Merkkihuolto: Honda

Tikkasentie 2, 90410 Oulu

puh. 020 777 2502

Merkkiedustus: Opel, Subaru Merkkihuolto: Opel, Subaru, Renault, Dacia, Chevrolet

Pori

Hyväntuulentie 2, 28100 Pori

puh. 020 777 2303

Merkkiedustus: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Rauma

Nortamonkatu 17, 26100 Rauma

puh. 020 777 2752

Merkkiedustus: Toyota Merkkihuolto: Toyota

yli

2500 ajoneuvoa

joista kaikista voit tehdä kaupat lähimmässä toimipisteessämme!

Rovaniemi

Teollisuustie 22, 96320 Rovaniemi

puh. 020 777 2782

Merkkiedustus: Opel, Skoda Merkkihuolto: Opel, Skoda

Tervajoki

Olkitie 7, 66440 Tervajoki

puh. 020 777 2007

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl, Kia

Turku

Piiskakuja 10, 20380 Turku

puh. 020 777 2430

Merkkiedustus: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Vaasa

Meijerinkatu 15 B, 65100 Vaasa

puh. 020 777 2104

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Dacia Merkkihuolto: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Renault, Dacia

Ylivieska

Ruutihaantie 4, 84100 Ylivieska

puh. 020 777 2609

Merkkiedustus: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda, Dacia Merkkihuolto: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda

www.rinta-jouppi.com

Helsinki Ostotoimisto

Toinen linja 27, 00530 Helsinki

puh. 020 777 2672

9


MUKAVIN MERITIE TALLINNAAN SKÖNASTE SJÖVÄGEN TILL TALLINN

18.6.–14.8.2016

Monipuoliset kesälähdöt

Mångsidiga sommaravgångar

Kesäkaudella Tallinnan-reitti tarjoaa enemmän mukavia matkavaihtoehtoja, sillä Viking XPRS saa päivisin seurakseen Tukholman-reitin upeasti uudistuneet Mariellan ja Gabriellan. Valitse sinulle mieluisin lähtöaika ja vietä merellä koko päivä tai pistäydy Tallinnaan päiväksi tai pariksi. Nähdään kesäisellä merellä! Tervetuloa!

Under sommarsäsongen erbjuder Tallinnrutten fler bekväma resealternativ, för Viking XPRS får sällskap på dagen av gästande stjärnorna Mariella och Gabriella från Stockholmsrutten. Välj lämplig avgångstid och tillbringa hela dagen på havet eller besök Tallinn i en dag eller två. Vi ses på sommarhavet! Välkommen!

KESÄKAUDEN TÄRPIT

TIPS FÖR SOMMARSÄSONGEN

PIKNIK-PÄIVÄRISTEILY HELSINGISTÄ Reilun kuuden tunnin mittainen kesäpäivä merellä takaa kesätunnelman säässä kuin säässä ja porukalla kuin porukalla! Herkuttele, shoppaile ja nauti rennosta kesätunnelmasta Mariellalla tai Gabriellalla.

PICKNICK-DAGSKRYSSNING FRÅN HELSINGFORS En rejäl sex timmar lång sommardag till havs garanterar sommarkänslan med gänget, oavsett väder! Njut av god mat, shopping och den varma sommarstämningen på Mariella eller Gabriella.

PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN – KESÄVERSIO Klassikkoristeilyn kesäversio tarjoaa mukavien merimatkojen lisäksi reilut neljä tuntia Tallinnassa ja mahdollisuuden kokea kaksi eri laivaa!

DAGSKRYSSNING TILL TALLINN – SOMMARVERSIONEN En klassisk sommarkryssning erbjuder utöver en fin sjöresa drygt fyra timmar i Tallinn och möjligheten att uppleva två olika fartyg!

HOTELLIPAKETIT – VIIHDY PIDEMPÄÄN PERILLÄ Kätevän hotellipaketin ansiosta sinulla on hyvin aikaa tutustua kesäiseen Tallinnaan kaikessa rauhassa. Valitse yhden tai kahden yön hotellipaketti – saat laivamatkat ja yöpymisen yhdellä varauksella.

HOTELLPAKET – NJUT LÄNGRE FRAMME Ett bekvämt hotellpaket innebär att du har gott om tid att utforska somriga Tallinn i lugn och ro. Välj ett en eller två nätters hotellpaket – du får båtresor och övernattning med en bokning.

vikingline.fi


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 uusimaa@pohjola-norden.fi nyland@pohjola-norden.fi helsinki@pohjola-norden.fi helsingfors@pohjola-norden.fi

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Sepänkatu 4 (Keski-Suomen talo), 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne-Maj Salin

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi puh./tfn 0400 995 546 toim. joht./verksamhetsledare Urpo Uusitalo

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Pohjola-Norden betalar portot

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Norjalais­sarjakuva herättää ajatuksia Pohjola-Norden

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Vakavat sarjakuvateokset ovat viime aikoina kokeneet uuden nousun. Esimerkiksi kirjailija Katja Kettu julkaisi viime vuonna yhdessä Jan Anderssonin kanssa synkäksi kuvaillun sarjakuvakirjan Peräkammarin poika. Norjalaisen satiirikon Knut Næreumin ja Suomessa asuvan sarjakuvataiteilijan Karstein Vollen sarjakuvateos Vinossa julkaistiin maaliskuussa yhtä aikaa Norjassa ja Suomessa. Vinossa-teosta sanotaan sarjakuvaromaaniksi, mutta yhtä hyvin sitä voisi kutsua novellikokoelmaksi, jota yhdistää löyhä kehyskertomus. Kehyskertomuksessa eletään dystooppisessa maailmassa, jossa sarjakuvat ja mielikuvituksen käyttö on kielletty. Toisistaan erilliset tarinat ovat sarjakuvia, joita kehyskertomuksen henkilöt viranomaisia uhmaten piirtävät ja kirjoittavat. Tarinoissa lukija kohtaa yhtä lailla dystooppisia maailmankuvia, joissa trillerimäistä jännitystä tai melkein kauhua luovat karkuun pääsevät hirviöt, ihmisiä nylkevät epäkuolleet tai ihan vain perinteiset natsit. Kaikkien kertomusten maailmat ovat teoksen nimen mukaisesti jotenkin vinossa. Omaksi suosikikseni nousi lähimmäs arkitodellisuutta pääsevä tarina, jossa maaseudulla asuvat vanhenevat luonnottoman nopeasti verrattuna kaupungissa eläviin: surrealismistaan huolimatta tarinan symboliikka on helposti tunnistettavissa. Kuvan ja sanan yhdistelmä tarjoaa lukijalle vähäeleisyydessään enemmän kuin pelkkä sana samoista aiheista tarjoaisi. Kun kuva ja sana ovat ristiriidassa, lukijan tulee lukea molempia tarkkaan, jotta huomaisi, mikä on vinossa. Karstein Vollen akvarellimäinen piirrosjälki on teoksen tyyliin sopivaa, paikoin luonnosmaista, parhaimmillaan uskomattoman kaunista. Volle on asunut Suomessa vuodesta 1999 ja piirtänyt sarjakuvia muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Ilta-Sanomiin. Käsikirjoittaja Knut Nærum puolestaan tunnetaan Norjassa ennen kaikkea humoristina ja satiirikkona, joka istui muun muassa 16 vuotta norjalaisten olohuoneissa paikallisen Uutisvuodon eli Nytt på nyttin kapteenina. Hersyvän huumorin sijaan Vinossa-teos on kuitenkin pikemminkin viiltävää ja synkkävireistä yhteiskuntasatiiria. Nytt på nytt -ohjelmassa Nærumin tavaramerkiksi muodostui nokkelan satiirin heittely täysin vakavalla naamalla, jolloin yleisöllä kesti aina silmänräpäyksen verran ennen naurua. Hieman samaa on myös sarjakuvateoksessa. Vaikka varsinaisia vitsejä ei olekaan, on pohjavire satiirinen ja vinoudessaan humoristinen, joskaan helppoja naurunpyrskähdyksiä ei ole tarjolla. Yhteiskunnallisella tasolla teoksesta paistaa läpi fasisminvastaisuus, mikä tekee siitä ajankohtaisen ja tärkeän. Kalle Keijonen

12

&

Knut Nærum ja Karstein Volle: Vinossa. Suom. Sirpa Alkunen. Like 2016. 113 s.


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Ygemanian

Ygemania

Mattias Svensson var arg. Det var en fredag i april och den liberale debattören släppte ut sin irritation på Twitter: 1. Slit poliser från hela landet inklusive Norrland, ställ dem på en bro och låt dem försena alla resor i Öresundsregionen. 2. Ta varje tillfälle att utöka statens befogenheter att övervaka folk. 3. Bli folkets hjälte och mottag mediernas jubel. Ibland hatar jag det här landet. Det som hade fått Svensson att tappa fattningen var ett porträtt av en politiker i tidningen Dagens Nyheter. Politikern i fråga var den socialdemokratiske inrikesministern Anders Ygeman. ”Mediernas jubel” räcker knappast för att beskriva Ygemans senaste halvår ur ett PR-perspektiv. Ända sedan han i höstas blev den främsta hanteraren av den stora flyktingvågen har kommentatorerna överträffat varandra i hyllningar. Glädjeexplosionen har till och med fått ett namn: ”Ygemania”. Egentligen är populariteten märklig. 45-årige Ygeman är en långvägare i politikens yttermarker, doldis i riksdagen i 20 år. Hans politiska profil är grå, mer klassiskt samhällsbärande än modernt livsstilspolitisk. ”Betongsossens återkomst”, som vänstermagasinet Arena rubricerade ett porträtt av Ygeman härom månaden. I vilket man också publicerade Ygemanfamiljens fyraveckors rullande middagsschema. Ett dokument som både i sin stelbenthet och sin kostprofil avslöjar en vardag lika grå som politikern bakom den. Tacos på fredag, ugnsgratinerad falukorv på lördag, följt av spaghetti med köttfärssås på söndag. Samtidigt är Ygemanian naturlig. Flera partier i Sverige har nya och unga partiledare, som utstrålar osäkerhet och rädsla. Statsministern själv är gammal fackbas och kan knappt gå nära en mikrofon utan att folk vrider på sig. Så kommer en politiker som, trots kameror upp i ansiktet, är helt kolugn. Det var följaktligen inte konstigt att ministern gav sig in och svarade Mattias Svensson via sitt eget Twitter­ konto. Möjligen övertygade han inte debattören. Men agerandet skedde med samma oräddhet som i tidigare framträdanden och ministern blev knappast mindre populär efteråt. Vissa tror han vill partiledare. Ygemanian visar i alla händelser få tecken på att ha nått sin topp. 

Mattias Svensson oli vihainen. Eräänä huhtikuisena perjantaina tämä liberaali keskustelija vuodatti ärsyyntymyksensä Twitterissä näin: 1. Kerää poliisit koko maasta Norrlantia myöten, aseta heidät sillalle ja anna heidän myöhästyttää koko Juutinrauman alueen liikennettä. 2. Hyödynnä jokainen mahdollisuus lisätä valtion toimivaltaa ihmisten valvontaan. 3. Tule kansakunnan sankariksi ja vastaanota tiedotusvälineiden ylistys. Joskus vihaan tätä maata. Svensson oli menettänyt malttinsa luettuaan erään poliitikon henkilökuvan Dagens Nyheteristä. Kysees­sä oli sosiaalidemokraattinen sisäministeri Anders Ygeman. ”Tiedotusvälineiden ylistys” tuskin riittää kuvaamaan Ygemanin viimeisintä puolta vuotta julkisuuden pyörteissä. Viime syksystä Ygeman on ollut päävastuussa pakolaisvirran hoitamisesta ja kommentaattoreiden kehut ovat olleet toinen toistaan ylistävämpiä. Ylistykselle on jopa annettu nimi – Ygemania. Oikeastaan suosio on käsittämätöntä. 45-vuotias Ygeman on tarponut pitkän matkan politiikan laitamailla ja ollut eduskunnan rivimies 20 vuoden ajan. Hänen poliittinen profiilinsa on harmaa, enemminkin klassisen yhteiskuntakeskeisen poliitikon kuin modernin elämäntapapoliitikon. Vasemmistolainen Arenalehti otsikoi Ygemanista kertovan henkilökuvan nimellä ”Betonisossen paluu”. Samaisessa artikkelissa julkaistiin Ygemanin perheen neljän viikon kiertävä päivällislista. Lista, joka niin jäykkyydessään kuin ravintoprofiililtaan paljastaa yhtä harmaan arkipäivän kuin sen takana oleva poliitikko on – tacoja perjantaina, gratinoitua makkaraa lauantaina, spagettia ja jauhelihakastiketta sunnuntaina. Samalla Ygeman on luonnollinen. Usealla ruotsalaisella puolueella on uudet ja nuoret puoluejohtajat, jotka huokuvat epävarmuutta ja pelkoa. Pääministeri itse on vanha ay-pamppu, joka jo mikrofonia lähestyessään saa ihmiset vaivaantumaan. Sitten tulee poliitikko, joka kameroiden räiskeestä huolimatta on lauhkea kuin lammas. Niinpä ei ollut kummallista, että ministeri vastasi Mattias Svenssonille omalla Twitter-tilillään. Voi toki olla, ettei Svensson vakuuttunut. Ygemanin toiminta oli yhtä pelotonta kuin hänen aiemmissa esiintymisissään, mikä tuskin vähensi ministerin suosiota. Toiset uskovat hänen haluavan puolueen johtajaksi. Ygemaniasta voi joka tapauksessa päätellä, ettei kaikkea ole vielä nähty. 

13


TURUN KAUPUNGINTEATTERI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ:

kasarimusikaali ROOLEISSA

MIKAEL SAARI,  ANNA VICTORIA ERIKSSON,   AKI LOUHELA, VEETI KALLIO,

MIKA KUJALA, SOFIA ARASOLA, MINNA HÄMÄLÄINEN, KIIRA KILPIÖ, REETTA KORHONEN, SAARA-ELINA PARTANEN, OLLI RAHKONEN, PETRI RAJALA, TUUKKA RAITALA, PAULIINA SAARINEN

ENSI-ILTA DOMINO-TEATTERISSA 21.10.2016

HA LIP NKI P NY USI T!

LIPUT 45/40/37 € (PERUS/ELÄK./OPISK.) • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TEATTERI.TURKU.FI • #TKTEATTERI


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Lärarlockout gav anledning till succé

Opettajien lakko menestystekijänä

För tre år sedan, i april 2013, var det en landsomfattande lockout av danska lärare, på grund av felslagna överenskomstförhandlingar mellan Lærernes Centralorganisation och Kommunernes Landsforening. Det betydde att ungefär 557 000 elever i grundskolan inte kunde få undervisning under 25 dagar – ett stort problem för både eleverna och deras familjer. Två 14–15-åriga skolflickor i Hellerup, norr om Köpenhamn, använde en del av den lediga tiden för att fläta varandras långa hår. De började lägga upp bilder på Instagram och fick snabbt många följare. Ett förlag fick syn på bilderna och frågade om flickorna kunde tänka sig att göra en bok. För Marie Wivel och Laura Arnesen blev det början på ett nytt och annorlunda liv. Deras bok Fletninger, step by step-guide utkom 2014 och rök direkt i toppen av bestsellerlistorna. Där höll den sig kvar månad efter månad. Flickorna hade verkligen hittat en nisch. Succén fortsatte. Hösten 2015 kom uppföljaren, Flettepigernes favoritter. Förutom att passa sin skolgång, familj och vänner, reser Laura och Marie nu också omkring och håller workshops i hårflätning. Flickorna säger båda att utan internätet hade allt detta aldrig kunnat hända. På Instagram-sidan @hairandnailsinspiration har de nu snart 150 000 följare, unga tjejer från hela världen som inspireras av deras vackra och finurliga flätvarianter. På Youtube kan man hitta deras Tutorials, som utförligt berättar hur flätentusiaster ska gå till väga för att skapa de olika frisyrerna. Flickorna har själva både fotograferat och skrivit texten till böckerna. Den första har översatts och utkommit i 14 länder. I Finland har Otava gett ut den under titeln Ihanat letit. Men alltså. Utan de sociala medierna hade Laura och Marie inte stått där de står i dag, med succé över hela världen och solida bankkonton för framtida bruk. Flickorna är med andra ord typiska representanter för det nya samhället, som bygger på människors förmåga att interagera tillsammans i olika digitala nätverk. Den gamla fysiska världen håller på att bli sekundär, med färre människomöten än i den virtuella världen. Sam­tidigt påpekar Laura och Maria hur roligt och mysigt det är när väninnor möts och flätar varandras hår. Det kan man ändå inte göra digitalt. 

Kolme vuotta sitten, keväällä 2013, Tanskassa oli opettajien lakko, joka johtui opettajien ammattijärjestön ja kuntatyönantajan välisistä ongelmallisista sopimusneuvotteluista. Lakon seurauksena 557 000 koululaista oli vailla opetusta 25 päivän ajan. Tämä oli iso ongelma niin oppilaille kuin heidän perheilleen. Kaksi 14–15-vuotiasta koulutyttöä Hellerupista Kööpenhaminan pohjoispuolelta käytti osan vapaaajastaan letittämällä toistensa pitkiä hiuksia. He julkaisivat kuvia Instagramissa ja saivat nopeasti useita seuraajia. Myös eräs kustantamo näki kuvat ja tiedusteli, kiinnostiko tyttöjä tehdä kirja. Tästä alkoi Marie Wivelin ja Laura Arnesenin uusi, erilainen elämä. Heidän kirjansa Fletninger, step by stepguide (Letitys vaihe vaiheelta) ilmestyi 2014 ja valloitti heti myyntitilastojen kärkipaikan, jossa se pysyi kuukausikaupalla. Tytöt olivat todellakin löytäneet markkinaraon. Menestys jatkui. Syksyllä 2015 ilmestyi Flettepigernas favoritter (Lettityttöjen suosikit). Sen lisäksi, että tytöt hoitavat koulunsa, viettävät aikaa perheensä ja kavereittensa kanssa, he matkustelevat ympäriinsä pitämässä letitystyöpajoja. Tytöt sanovat, että ilman internetiä tätä ei olisi koskaan tapahtunut. Instagram-sivulla @hairandnails­ inspiration on melkein 150 000 seuraajaa – nuoria tyttöjä kaikkialta maailmasta, jotka ovat innostuneet tyttöjen kauniista ja kekseliäistä letitysmalleista. You­tubessa Tutorials-videoilla neuvotaan perusteellisesti, miten erilaiset kampaukset saadaan aikaiseksi. Tytöt ovat itse sekä kuvanneet että kirjoittaneet tekstit kirjoihinsa. Ensimmäinen kirja on käännetty useille kielille ja julkaistu 14 maassa. Suomessa sen on julkaissut Otava nimellä Ihanat letit. Ilman internetiä Laura ja Marie eivät siis olisi päässeet siihen tilanteeseen, missä he nyt ovat: maailmanlaajuisesti menestyneitä ja lihavien pankkitilien haltijoita. Toisin sanoen tytöt ovat tyypillisiä uuden yhteiskunnan edustajia. Yhteiskunnan, joka perustuu ihmisten kykyyn toimia yhdessä erilaisissa digitaalisissa verkostoissa. Vanha fyysinen maailma on jäämässä toiseksi: ihmiset kohtaavat useammin virtuaalisessa maailmassa. Samalla Laura ja Maria kuitenkin korostavat, kuinka hauskaa ja mukavaa on tavata ystäviä ja letittää toistensa hiuksia. Sitä ei sentään vielä voi tehdä digitaalisesti.

15


ajankohtaista  aktuellt

Yadid Levy/norden.org

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Jäsenmatka Islantiin lokakuussa Harvaan asuttu, karun kaunis Islanti on vastakohtien maa. Tuli ja jää, myyttiset vastavoimien vertauskuvat, ovat alati läsnä, kuten myös geysirit ja kuumat lähteet. Yhtäällä höyryää kuuma lähde ja toisaalla kimmeltää jäätikkö. Lähde mukaan Pohjola-Nordenin jäsenmatkalle ja koe Islannin ihmeet helposti ja mukavasti!

Matkajärjestäjänä toimii Kon-Tiki Tours. Ajankohta: 2.–5.10.2016. Hinta: 1 135 e/hlö (sisältää lennot, majoituksen, ruokailut sekä ohjelman)  Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.kontiki.fi

Pop Up Pohjola-Norden SuomiAreenalla Pop Up Pohjola-Norden rantautuu Porin SuomiAreenalle 14.7. Kiertue jatkuu syksyllä ympäri maata ja paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.pohjola-norden.fi. Samaiselta sivulta voi kesällä tarkistaa myös Porin Pop Upin tarkemman ohjelman. 

Pop Up Pohjola-Norden på SuomiAreena Pop Up Pohjola-Norden är med på SuomiAreena i Björneborg 14.7. Turnén fortsätter på hösten runtom i landet, orter och datumen publiceras senare på www.pohjola-norden.fi. På samma sida kan du på sommaren kolla vad det händer på Pop Up i Björneborg. 

16

Nordiska biblioteksveckan 2016 Nordiska biblioteksveckan arrangeras 14–20.11.2016 för 20:e gången och jubileumstema är Framtid i Norden. Årets texter är Emmi Itärantas Teemestarin kirja (för vuxna), novellsamligen Allatta! 2040 (för ungdomar) och Stian Holes Hermans sommar (för barn). Texterna för vuxna och barn översätts till svenska före biblioteksveckan.  www.bibliotek.org


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Karen Bit Vejle – Sakset siveltimenä

Marjaana Malkamäki

Joensuun taidemuseo Onnin kesänäyttelynä nähdään tanskalais-norjalaisen taiteilijan Karen Bit Vejlen Sakset siveltimenä. Vuosikymmeniä paperileikkauksia työstäneen Vejlen töitä on ollut esillä lukuisissa museoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Lasilevyjen väliin asetetut, katosta roikkuvat suurikokoiset teokset luovat yhdessä valaistuksen kanssa hämärässä huoneessa taianomaisen tunnelman. Veistosmaiden töiden taustalta on löydettävissä monia tuttuja teemoja ja tarinoita, muun muassa kiinalaista ja skandinaavista mytologiaa sekä H.C. Andersenin satuja. 12.5.–28.8.2016 Joensuun taidemuseossa  Lisätiedot: www.joensuuntaidemuseo.fi

Jousenkaaren koulun 6M-luokka voitti Ilmastotaiston Suomessa Norden i Skolan -portaalin Ilmastotaistossa kamppailtiin tällä kertaa ruokahävikkiä vastaan. Suomessa hävikkiään onnistui vähentämään eniten Jousenkaaren koulun 6M-luokka. Palkkiorahoista osa on päätetty käyttää luokkaretkeen ja suuri osa lahjoittaa Unicefin Lastenrahastoon ja Jousenkaaren koulun ympäristötoimikunnalle. Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemaan Ilmastotaistoon osallistui satoja pohjoismaisia koululuokkia. Tavoitteena oli saada oppilaat tiedostamaan ruokahävikkiin liittyvät ongelmat. – On tietenkin hauskaa ja opettavaista kisailla siitä, kuka heittää vähiten ruokaa roskiin. Pääasia on kuitenkin, että mahdollisimman monet oppilaat tulevat tietoisiksi ruokahävikistä ja siitä, mitä se tarkoittaa maapallollemme, kertoo Ilmastotaiston projektisihteeri Elva Osk Gylfadottir

Norden-yhdistysten liitosta. Kaikki Ilmastotaiston opetusmateriaali on edelleen saatavilla ilmaiseksi osoitteessa www.nordeniskolen.org.

Muut pohjoismaiset voittajaluokat:

Tanska: Søholmskolen, 3. luokka Islanti: Hofsstaðaskóli, 5. luokka Ruotsi: Sverigefinska skolan i Eskilstuna, 0. luokka Norja: Hamnvåg Montessoriskole 

Nylands distrikts höstresa till Trondheim

Tom Gustavsen

Nylands distrikt arrangerar en medlemsresa till Trondheim 1–4.9.2016. På programmet står bland annat rundtur med buss och guidad promenad i staden. Övernattning på Trondheim Vandrarhjem. Deltagarna bokar sina flyg själv. Mera information under maj månad på www.pohjola-norden.fi 

17


På något av dessa taken i Vasastan bor också Karlsson på taket.

Vasastan vill bli nya Söder Stadsdelen norr om Norrmalm har kanske inte potential att bli Stockholms trendiga hipster-oas, såsom den skulle vilja. För kultursugna besökare har Vasastan dock mycket att erbjuda.

Skyltarna visar vägen genom det litterära Stockholm.

18

Svante satte en svampig hatt på huvudet och så fortsatte de. Snart var de framme vid Odenplan, Vasastans stora, vackra knutpunkt, där spårvagnarna löper samman och vasastadsborna rusar åt alla håll. Med den nordligaste stadsdelen i Stockholms innerstad blir läsaren bekant, när Åke Holmbergs älskade privatdetektiv, Ture Sventon, kör runt Vasastan på julafton och försöker spåra upp Slarviga Svante och sin nysilverliga. I boken Ture Sventon i Stockholm från 1954 kör man dock med spårvagnar som man inte längre ser i dagens Stockholm. Däremot är Odenplan fortfarande Vasastans stora knutpunkt för bussar, tunnelbana och snart också pendeltåg. I flera år har Odenplan varit ett stort bygge, eftersom man har byggt den nya Citybanan, en pendeltågstunnel i stil av den planerade Centrumslingan i Helsingfors. Nu när man äntligen börjar bli klar med Citybanebygget, grävs Odenplan snart upp igen: man planerar en ny gul tunnelbanelinje från Odenplan till Solna och den nya stadsdelen Hagastaden.


Astrid Lindgrens staty i Tegnérlunden i Vasastan.

Vasastan vill ha sin del av turisterna Trots att Odenplan är en livlig knutpunkt för pendlare, har Vasastan ett rykte om att vara en tyst och lite långtråkig stadsdel. Nu vill Vasastan dock locka turister som svärmar på Drottninggatan att promenera lite längre norrut. Man planerar att förlänga gågatan upp till Odenplan. Gatan börjar nu vid Gamla stan, med namnet Drottninggatan, men vid Observatorielunden byter den namn till Norrtullsgatan. Ursprungligen ledde gatan till stadens norra tull, därav namnet. Nya bokhandlar, kläd- och vintagebutiker samt restauranger med uteservering har börjat dyka upp i det tidigare tysta området. I Vasastan talar man till och med om att ta över Södermalms plats som Stockholms hipster-stadsdel nummer ett, med sina loppmarknader, trendiga caféer och arbetsplatser i kreativa branscher. Trots höga ambitioner är utvecklingen dock snarare den motsatta: Södermalm håller på att följa Vasastans image som en trist och medelklassig stadsdel, medan den unga och kreativa befolkningen, med sin levande gatu- och stadskultur, flyr ännu mer söderut utanför innerstaden – till områden där bostadspriserna ännu inte exploderat.

Författarnas stadsdel Astrid Lindgren förbinds ofta med landsbygden i Småland, men det var faktiskt i Stockholm i Vasastan där hon bodde i över 70 år. Största delen av sitt liv levde hon i sin

lägenhet på Dalagatan, ett stenkast från Odenplan, med utsikt mot Vasaparken. På våren öppnades Lindgrens hem som museum, där allt är exakt som då hon gick bort år 2002. Också många av hennes böcker utspelar sig i Vasastan, till exempel bor Karlsson på taket vid en alldeles vanlig gata i Stockholm. Huvudpersonen i Mio, min Mio bor på Upplandsgatan i Vasastan. I de finska översättningarna har båda historier av någon anledning flyttats till Helsingfors. Lindgren är inte den enda författaren som bodde i Vasastan. August Strindberg beskriver sin barndom på Norrtullsgatan i den självbiografiska romanen Tjänstekvinnans son (1886). Vid 1800-talets mitt var området nära stadens norra gräns ren landsbygd. Vid sekelskiftet hade det förvandlats till en urban stadsdel för kontorsarbetare, som Elin Wägner beskriver i romanen Norrtullsligan (1908). Idag är det lätt att gå längs de litterära gatorna i Stockholm. Runt omkring i staden finns det skyltar som berättar om Stockholmslitteraturens höjdpunkter, med anknytning till exakt den punkt av staden där man står. Strindberg, Wägner och Lindgren har alla sin egen skylt i Vasastan.

tekten Sven-Harry Karlsson. I våras presenterade Sven-Harrys till exempel en utställning med den tidiga finlandssvenska modernisten Ellen Thesleff (1869–1954). På sommaren ställer museet ut konst med temat Stockholm och visar staden genom en rad konstnärer från olika tidsåldrar från och med 1600-talet. Nära Odenplan ligger också Stockholms präktiga stadsbibliotek. Byggnaden representerar den stilrena nordiska 1920-talsklassicismen. Biblioteket är speciellt storslaget inomhus: med sitt höga kupoltak är det som en katedral för litteraturen och bildningen, som lämnar besökaren andlös. Från stadsbiblioteket kan man lätt ta sig över Observatorielunden till Drottninggatan. På den livliga gågatan har också Sveriges bästa privatdetektiv Ture Sventon sin byrå. När han äntligen tagit fast Slarviga Svente och hans nysilverliga har Sventon igen tid för nya kunder: Det är många människor, som går på Drottninggatan, och de flesta ska just till Sventon, den mest anlitade privatdetektiven i landet. Naturligtvis finns det också folk som är ute i något annat ärende – Drottninggatan är en mycket livlig affärsgata. Oerhört många ska i alla fall till Sventon. 

Stadsbiblioteket lämnar besökaren andlös När man går förbi Astrid Lindgrens hem är det lätt att även besöka Sven-Harrys konstmuseum på andra sidan Vasaparken. Det nya bildkonstmuseet öppnades år 2011 och fick sitt namn från konstsamlaren och arki-

Text och bilder: Kalle Keijonen, Stockholm

19


Tukholman kaupunginkirjasto ja Odengatanin aamuvilinää.

Vasastan haluaa Söderiksi Söderin paikalle Tukholman kantakaupungin pohjoisimmasta kaupunginosasta ei ehkä ole hipsterikeitaaksi, mutta kulttuurinnälkäiselle kävijälle Vasastanilla on paljon tarjottavaa.

20

Hiski painoi hattureuhkan päähänsä ja he lähtivät taas liikkeelle. He saapuivat Odenplanille liikenteen solmukohtaan, jossa eri tahoilta tulevat raitiovaunureitit yhtyvät, ja matkustajia tulee ja menee. Kun Åke Holmbergin luoma Ruotsin paras yksityisetsivä Totte Svensson jahtaa jouluaattona kultasepänliikkeen ryöstänyttä Hiski Huolimatonta, Tukholman kantakaupungin pohjoislaidalla sijaitseva Vasastan tulee suomalaislapsillekin tutuksi. Vuonna 1954 julkaistussa ja Eila Kivikk’ahon suomentamassa Hauskaa joulua, Totte


tekeviä jo vuosikaudet. Kun remonttimonttu on juuri ja juuri saatu peitettyä ja aukio siistittyä, suunnitellaan jo uutta myllerrystä – uuden, keltaisen metrolinjan vetämistä Odenplanilta pohjoiseen, kohti uutta Hagastadenin kaupunginosaa ja Solnaa.

”Tylsä” Vasastan tahtoo osansa turisteista Vaikka Odenplan onkin vilkas työmatkalaisten joukkoliikennesolmu, muutoin Vasastanilla on maine hiljaisena ja hieman tylsänä kaupunginosana. Nyt ilmettään kohentava Vasastan haluaa kuitenkin houkutella myös turisteja. Monille suomalaisillekin tuttua, turisteja kuhisevaa Drottninggatanin kävelykatua aiotaan nyt jatkaa vielä kilometrin verran pohjoiseen Odenplanille. Vanhankaupungin porteilta alkava kävelykatu kulkee Drottninggatanin nimisenä vanhalle observatoriolle asti. Siitä sama katu jatkuu pohjoiseen Norrtullsgatanina, joka johti aikanaan kaupungin pohjoistullille. Odenplanin ympärille onkin viime aikoina alkanut ilmestyä kirja- ja vaatekauppoja, vintagepuoteja, ravintoloita ja terasseja. Vasastanissa haaveillaan jopa Södermalmin paikan kaappaamisesta Tukholman hipsterikaupunginosana kirpputoreineen, trendikkäine kuppiloineen ja luovan alan työpaikkoineen. Tapahtumassa saattaa kuitenkin olla pikemminkin juuri päinvastoin: turistien kansoittama Södermalm on saamassa Vasastanin tavoin maineen tylsänä ja keskiluokkaisena paikkana, josta nuori ja luova väestö ja heidän mukanaan todellinen elävä katuja kaupunkikulttuuri pakenee vielä etelämmäs kantakaupungin ulkopuolelle – alueille, joissa asuntojen hinnannousu ei ole aivan räjähtänyt käsistä.

Kirjailijoiden kaupunginosa

Kyltit kertovat kirjallisuuden tapahtuma­ paikoista Tukholmassa.

Svensson -teoksessa huristellaan tosin vielä raitiovaunuilla, joita nyky-Tukholmassa ei enää juuri näe. Sen sijaan Vasastanin keskipiste Odenplan on edelleen paikallisbussien solmukohta, metroasema ja pian avattava lähijuna-asema. Hieman Helsingin havittelemaa Pisararataa muistuttavan uuden Citybanan-lähijunatunnelin rakentaminen on piinannut Odenplanin kautta työmatkojaan

Vaikka Astrid Lindgren yleensä yhdistetäänkin idylliseen maaseutuun Smoolannissa, asui kirjailija yli 70 vuotta Tukholmassa ja juuri Vasastanissa. Suurimman osan elämästään hän vietti asunnossaan Vasaparkenin puiston laidalla Dalagatanilla parin korttelin päässä Odenplanista. Nyt asuntoon on avattu harvakseltaan auki oleva kotimuseo, jossa kaikki on niin kuin kirjailijan kuollessa vuonna 2002. Myös monet Lindgrenin tarinoista sijoittuvat Vasastaniin, esimerkiksi Katto-Kassinen asuu aivan tavallisessa talossa aivan tavallisen kadun varrella. Myös Lindgrenin Mio, poikani Mio -teoksen päähenkilö asuu Vasastanin Upplandsgatanilla. 1950-luvun suomennoksissa molemmat tarinat on kuitenkin siirretty Helsinkiin. Kirjallisuus on muutenkin Vasastanissa

läsnä. August Strindberg kirjoittaa omaelämäkerrassaan Palkkapiian poika (1886) lapsuudestaan Tukholman pohjoislaidalla Norrtullsgatanilla, joka 1800-luvun puolenvälin tienoilla oli vielä maaseutua. Samalle kadulle sijoittuu myös Elin Wägnerin feministinen pienoisromaani Norrtullsligan (1908), joka kertoo vuosisadan alun kaupungin sykkeestä ja konttorityöläisnaisten karuistakin oloista. Nykykulkijan on helppo uppoutua kirjallisuuden maailmaan. Ympäri Tukholmaa on sijoitettu kylttejä, jotka kertovat juuri sille paikalle sijoittuvasta kirjallisuuden klassikosta. Vasastanissa oma kylttinsä on niin Strindbergillä, Wägnerillä kuin Lindgrenillä.

Kaupunginkirjasto salpaa hengityksen Astrid Lindgrenin kotimuseolle retken tekevän on helppo samalla pistäytyä myös Vasaparkenin toisella laidalla sijaitsevassa SvenHarrys konstmuseumissa. Vuonna 2011 avattu taidemuseo on saanut nimensä taidekeräilijä ja arkkitehti Sven-Harry Karlssonilta. Pääasiassa melko perinteistä kuvataidetta esittelevässä museossa oli tänä keväänä suuri näyttely suomenruotsalaisen varhaisen modernistin Ellen Thesleffin (1869–1954) elämäntyöstä. Kesällä SvenHarryssä on Tukholma-aiheinen teemanäyttely: miltä kaupunki on aikojen saatossa näyttänyt kuvataiteilijoiden silmin. Odenplanilta pari korttelia itään sijaitsee Tukholman upea kaupunginkirjasto. 1920luvun pohjoismaisen klassismin tyylipuhtaimpana edustajana pidetty kirjastorakennus on erityisen vaikuttava sisältä: korkeine kupolikattoineen se on kuin kirjallisuudelle ja sivistykselle omistettu pyhättö, joka salpaa kävijän hengityksen. Kun kirjastolta kulkee Observatorielundenin, tähtitorninmäen, poikki, on jälleen Drottninggatanilla. Vilkkaan kävelykadun varrella on myös yksityisetsivä Totte Svenssonin toimisto. Kun nokkela etsivä on napannut Hiski Huolimattoman ja muut jouluaaton hopeavarkaat, on hänellä taas aikaa uusille asiakkaille: Kuningattarenkadulla on aina ihmisiä tulossa ja menossa, ja useimmat ovat menossa juuri Svenssonin luo, joka on maan etevin yksityisetsivä. Vaikka saattaahan joku liikkua muillakin asioilla. Kuningattarenkatu on niin vilkas liikekatu. Mutta mahdottoman moni on joka tapauksessa menossa Svenssonin luo.  Teksti ja kuvat: Kalle Keijonen

21


av Robert Louis Stevenson, dramatiserad av Bryony Lavery

Höstens stora familjeäventyr PREMIÄR PÅ STORA SCENEN DEN 7 SEPTEMBER Regissör: Paul Garrington Misa Lommi, Niklas Åkerfelt, Simon Häger m.fl.

Utnyttja familjepaketet

Rekommenderas från 7 år Boka biljetter via Svenska Teatern eller lippu.fi

22

Svenska Teaterns biljettkassa är öppen måndag–fredag kl. 10–18, lördag kl. 12–16 samt 1 h innan föreställningen börjar, tel. (09) 6162 1411 Gruppbokning och info måndag–fredag kl. 10–16 tel. (09) 6162 1433 • Lippupiste måndag–söndag kl. 7–22, tel. 0600 900 900 (1,98 €/min+lsa)

svenskateatern.fi


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Flyttfåglarna hälsar på

Muuttolinnut tervehtivät

Ljungpiparen är en välkommen syn om våren. Om man ska tro visan, kommer flyttfågeln för att sjunga bort snön och tristessen och berätta om solen och blommorna. Då är det dags att minska D-vitamindoseringen och se fram emot att kunna undvika vårdinrättningar. Det lär särskilt gälla för läkare och sjuksköterskor som försöker hålla sig så långt ifrån isländska sjukhus som möjligt och tar sin tillflykt helst till övriga Norden. Hälso- och sjukvårdssystemen vacklar på grund av långvarig underfinasiering. Föråldrad apparatur används då nödvändig förnyelse inte har tillkommit, personalen är överbelastad och arbetar tills de själva förlorar hälsan. Väntelistorna är oändliga och nu har det hänt att Rikshospitalets garage har inretts som rum åt patienter på grund av platsbrist. Situationen är inte signifikant bättre inom äldrevården och enskilda vårdhem har börjat hyra ut rum till turister för att få driften att gå ihop. Nu har en fjärdedel av befolkningen undertecknat en petition av Kári Stefánsson, bäst känd för att samla cellprover i syfte att kartlägga nationens genetiska struktur, där det krävs att islänningar satsar motsvarande andel av BNP till hälso- och sjukvården som de övriga nordiska länderna, det vill säga 11 procent. Som tidigare har det dock visat sig vara omöjligt att hitta en saklig grund för debatten. Stridsäpplet är fortfarande om man skulle expandera det befintliga sjukhuset eller bygga ett nytt sjukhus någon annanstans, men beslutet fattades för sex år sedan och byggandet har redan börjat. Det är inte lätt att lämna skyttegravarna. Isländska våren är kortvarig och snart har den passerat. Från gamla tider har sommaren börjat redan i april. Första sommardagen är en helgdag och varje år samlas folk i centrum för att välkomna solens ankomst i regn och storm. Varje år intervjuas väderbitna förskolebarn på nyheterna och tillfrågas om hur det känns att sommaren har kommit. Och barnen ser förtvivlade upp ur sina regnjackor och frågar tillbaka: ”Är det sommar nu?” Från sina sjukbäddar i garaget frågar patienterna ljungpiparen samma sak. 

Kapustarinta on keväisin tervetullut näky. Mikäli lauluun on uskominen, lintu laulaa pois lumen ja synkkyyden ja kertoo auringosta ja kukista. Silloin on aika pienentää D-vitamiiniannosta ja suunnata katse eteenpäin, jotta välttäisi hoitolaitokset. Tämä tuntuu pätevän erityisesti lääkäreihin ja sairaanhoitajiin, jotka pyrkivät pysymään mahdollisimman kaukana islantilaisista sairaaloista ja pakenemaan mieluummin muihin Pohjoismaihin. Sosiaali- ja terveysala horjuu pitkäaikaisen rahoitusvajeen takia. Koska välttämättömiä uudistuksia ei ole tehty, on laitteisto vanhentunutta ja ylikuormitettu henkilökunta tekee töitä, kunnes oma terveys menee. Jonotuslistat ovat päättymättömiä, ja tilanpuute on johtanut siihen, että keskussairaalan autotalli on muutettu potilashuoneiksi. Tilanne vanhustenhuollossa ei ole merkittävästi parempi. Yksittäiset hoivakodit ovatkin alkaneet vuokrata huoneita matkailijoille saadakseen käyttökustannukset kasaan. Solunäytteiden keräämisestä kansan geneettisen perimän kartoittamiseksi parhaiten tunnettu Kári Stefánsson on pannut alulle aloitteen, jonka neljännesosa kansalaisista on allekirjoittanut. Aloitteessa vaaditaan, että Islanti käyttää BKT:stään saman verran sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin kuin muut Pohjoismaat eli noin 11 prosenttia. Kuten aiemminkin, asial­ lisen keskustelun aikaansaaminen on osoittautunut mahdottomaksi. Kiistakapula on yhä se, pitäisikö olemassa olevaa sairaalaa laajentaa vai rakentaa kokonaan uusi jonnekin muualle. Päätös tehtiin kuitenkin jo kuusi vuotta sitten ja rakennustyöt on jo aloitettu. Juoksuhautoihin on niin helppo jäädä makaamaan. Islannin kevät on lyhyt ja pian se on ohi. Ammoisista ajoista lähtien kesä on alkanut jo huhtikuussa. Ensimmäinen kesäpäivä on pyhäpäivä, ja joka vuosi väki kerääntyy keskustaan vastaanottamaan auringon paluuta tuulessa ja sateessa. Joka vuosi sateen pieksämiä esikoululaisia haastatellaan uutisissa ja kysytään, miltä tuntuu, kun kesä on alkanut. Lapset katsovat epäuskoisina sadehuppujensa alta ja esittävät vasta­ kysymyksen: ”Onko nyt kesä?” Autotalliin sijoitetuilla sairasvuoteillaan makaavat potilaat kyselevät sitä samaa kapustarinnalta. 

23


Teemu Pukki on Tanskassa erityisesti nuorison suosiossa.

Suomalaisjalkapalloilijat suosittuja Tanskassa 24


Oravaisilta lähtöisin oleva Tim Sparv on Tanskan hallitsevan mestarin FC Midtjyllandin kapteeni ja joukkueen luottopelaajia. Teemu Pukki, alkujaan Kotkan poikii, on vuorostaan suurseura Brøndby IF:n vaarallisin maalintekijä. Molemmat ovat kannattajien suosiossa ja esiintyvät usein mediassa. Sparv ja Pukki ovatkin Tanskan tunnetuimmat suomalaiset. Pukki (s. 1990) pelasi jo 16-vuotiaana kotikaupunkinsa Kotkan KooTeePee:n liigajoukkueessa. Lupaavan alun myötä hän siirtyi Espanjan Sevillaan (2008–2010), ja sieltä vuodeksi HJK:n riveihin. Pukki pelasi vakuuttavasti ”Klubin” kohdatessa saksalaisen Schalken Europeleissä, joten Bundesliigajoukkue tarjosi hänelle hyvän sopimuksen. Schalkessa Pukki sai hyvän alun, mutta ei pystynyt vakiinnuttamaan paikkansa aloituskokoonpanossa. Siirto Skotlantiin ja Glasgow Celticiin oli pettymys. Celtic voitti toki cupin, mutta Pukilla ei juuri ollut osuutta menestykseen.

”Puki” etenkin nuorten suosiossa

Suomen jalkapallomaajoukkue on esiintynyt saamattomasti uuden ruotsalaisvalmentajan Hasse Backen alaisuudessa, mutta kaksi maajoukkueen kantavaa voimaa nauttii pelaamisesta Tanskassa.

Teemu Pukki löysi kadonneen peli-ilonsa Tanskan mahtiseurassa Brøndbyssä. Hän siirtyi Tanskaan lainasopimuksella 2014, mutta solmi viime vuonna kolmen kauden sopimuksen joukkueen kanssa. Brøndbyn kannattajat ovat maan äänekkäimpiä ja värikkäimpiä, ja Pukki on maalivainunsa ansiosta yksi joukkueen suosituimmista pelaajista. ”Puki”, joksi häntä kutsutaan, on erityisesti nuorison suosiossa. Siirtymistä Tanskaan Pukille ehdotti Suomen maajoukkueen maalivahti Lucas Hradecky, joka valittiin viime vuonna Tanskan liigan parhaaksi maalivahdiksi. Syksyllä Hradecky siirtyi Saksan Bundesliigaan. Viime syksynä Pukin pelit sujuivat mallikkaasti ja hän teki seitsemän maalia, mutta marraskuussa maalihana tyrehtyi ja seuraavaksi maalinteko onnistui vasta huhtikuun alussa cupin välieräottelussa paikallisvastustaja FCK:ta vastaan. Pukki vakuuttaa viihtyvänsä Brøndbyn joukkueessa hyvin ja todennäköisesti jatkaa seurassa vuoteen 2018 asti. Kentällä yhteistyö sujuu hyvin ruotsalaisen Johan Elmanderin kanssa. Brøndby sijaitsee pääkaupunkialueen länsiosassa Vestegnen alueella. Seuran kannattajat luovat todella hyvän ottelutunnelman, ja Brøndbyn pelatessa laulu raikuu katsomossa. Tanskassa pelataan eurooppalaisen pelikalenterin mukaan, eli kausi alkaa syksyllä ja päättyy kesän korvalla. Keskellä talvea pidetään tauko. Ilmeisesti Pukki on myös tällä kaudella joukkueensa paras maalintekijä.

Kapteeni Sparvilla homma hanskassa Tim Sparv (s. 1987) oli suuressa roolissa, kun Herningistä kotoisin oleva FC Midtjylland (FCM) voitti Tanskan liigamestaruuden vuonna 2015. Sparv on joukkueen kapteeni ja tärkeä keskikenttäpelaaja. Kapteenin ominaisuudessa hän on johtaja kentällä ja hyvän pelisilmänsä ansiosta hän jakelee hienoja syöttöjä joukkuetovereilleen. Sparv on, aivan kuten Pukki, urheilutoimittajien ja kannattajien suosiossa. Syksy oli Sparville ja hänen seuralleen todella kiinnostavaa aikaa. Ensin FCM kaatoi Sparvin entisen seuran Southamptonin Europa League-karsinnoissa Sparvin ampuessa tärkeän vieraskenttämaalin ensimmäisessä ottelussa (1–1) ja joukkue selviytyi varsinaiseen euroturnaukseen. Vastaan tuli maailman huippuseuroihin lukeutuva Manchester United, jonka FCM yllätti kotikentällään voittamalla 2–1. ManUn perinteikkäällä kotikentällä Old Traffordilla FCM kuitenkin hävisi selkeästi 1–5. Tim Sparv siirtyi jo nuorena kasvattiseurastaan Norrvallasta Southamptonin nuorisoakatemiaan. Aikuisena hän pelasi muutaman kauden Ruotsissa Halmstadissa ennen kuin siirtyi Hollantiin ja Groningeniin, jonka riveissä pelasi 2009–2012. Kausi 2014 kului Saksan kakkosliigassa Greuther Fürthissä, ja kaksi vuotta sitten Sparv muutti Tanskaan. Nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2018 asti, aivan kuten Teemu Pukilla. Sparv on johtaja-ainesta. Hän oli Suomen alle 21-vuotiaitten kapteeni Ruotsissa pelatussa EM-lopputurnauksessa 2009 ja FC Midtjyllandin riveissä hän esiintyy vakuuttavasti. Ottelu Manchester Unitedia vastaan pelattiin kaatosateessa, ja tv-toimittaja kysyi Sparvilta tauolla, eikö keli haittaa peliä. – Ei haittaa, tämä on loistava jalkapallokeli, virnisti Sparv ja juoksi kentälle.

Mitali todennäköinen – mutta kenelle? Tällä kaudella suomalaiskaksikko on kohdannut kentällä kahdesti. Ensimmäinen ottelu syyskuussa oli maaliton, toisen pelin lokakuussa voitti Teemu Pukin Brøndby 2–1 ja kolmannen ottelun huhtikuun alussa FCM kotikentällään 2–1. Molemmat joukkueet kuuluvat sarjan kärkikastiin, ja todennäköisesti ainakin jompikumpi suomalaispelaajista saa mitalin kaulaansa kauden päätyttyä. Tanskalaiset eivät tiedä juuri mitään Suomesta, mutta jalkapalloa seuraavat saavat ainakin myönteisen kuvan suomalaiskaksikko Teemu Pukista ja Tim Sparvista.  Teksti: Henrik Wilén Kuva: Lars Möller /Scanpix Denmark / Lehtikuva

25


Finländska fotbollsspelare populära i Danmark Det finska fotbollslandslaget har fått en miserabel start med sin nya svenska tränare Hasse Backe, men två av landslagets bästa spelare njuter av fotbollstillvaron i Danmark.

Tim Sparv, bördig från Oravais, är lagkapten och en av regerande mästarna FC Midtjyllands pålitligaste spelare. Teemu Pukki, ursprungligen från Kotka, är i sin tur gamla storklubben Brøndby IF:s vassaste målskytt. Båda är mycket populära bland anhängarna och eftersom de förekommer ofta i media är Sparv och Pukki två av de kändaste finländarna i Danmark. Pukki (född 1990) inledde sin spelarkarriär i Kotka och debuterade som 16-åringen för KooTeePee i ligan. Efter den lovande starten bar det av till spanska Sevilla (2008– 2010) och sedan följde en säsong i hemlandet för HJK. Pukki imponerade stort i Europakvalmatchen mot Schalke och erbjöds ett kontrakt av den tyska klubben som han inte kunde tacka nej till. Tiden i Tyskland var på gott och ont, men flytten till skotska Celtic i Glasgow (2013) blev en besvikelse. Celtic vann visserligen skotska cupen, men Pukki hade inte stor andel i den framgången.

”Puki” pop bland ungdomar Räddningen för Teemu Pukki blev utlåningen till danska Brøndby och här hittade den flyfotade finländaren spelglädjen igen. Efter att lånekontraktet gick ut 2015 gjorde Pukki ett treårskontrakt med Danmarks populäraste klubb. Brøndbys hejaklack är den ljudligaste och mest färgstarka i hela Danmark och Pukki är tack var sin målfarlighet en lagets populäraste spelare. ”Puki”, som han kallas bland Brøndbyanhängarna, är särskilt populär bland yngre fans. Den som lockade Pukki till Brøndby

26

var landsmannen Lucas Hradecky som hörde till danska ligans bästa målvakter. I höstas gick dock Hradecky vidare i karriären och flyttade till tyska Bundesliga. Under hösten hade Pukki bra flyt i spelet och sköt sju mål i seriematcherna, men i november blev det stopp och han sköt sitt följande mål först i cupens semifinal i april mot lokalkonkurrenten FC Köpenhamn. Pukki säger sig trivas bra i Brøndby och av allt att döma stannar han i klubben fram till 2018. På plan flyter samspelet bra ihop med svensken Johan Elmander. Brøndby hör hemma väster om Köpenhamns centrum på Vestegnen och klubbens anhängare är kända för att skapa synnerligen god stämning på läktaren. Det är fullt ös på bland de gulblåa anhängarna när Brøndby spelar. I Danmark följer man den europeiska spelkalendern med seriestart på hösten och avslutning till sommaren och med uppehåll under årets kallaste tid. Allt pekar på att Pukki blir Brøndbys bästa målskytt också i år.

Lagkapten Sparv har full koll Tim Sparv (född 1987) hade stor andel i att FC Midtjylland från Herning vann danska ligan ifjol. Sparv är lagets kapten och en av de viktiga aktörerna på FCM:s mittfält. I egenskap av lagkapten styr och ställer han med säker blick för spelet. Sparv är, i likhet med Pukki, en av favoriterna bland kommentatorer och anhängare. Hösten var särskilt intressant för Sparv och hans klubb. Först slog FCM ut Sparvs

Tim Sparv är en ledartyp.

ungdomsklubb Southampton i Europa League-kvalet och Sparv sköt det viktiga bortamålet i den första matchen (1-1) på engelska sydkusten. I själva Europa League fick FCM möta Manchester United, en drömlottning enligt Sparv, och jyllänningarna överraskade den världsberömda klubben med att vinna på hemmaplan med 2-1. På anrika Old Trafford blev det sedan förlust med 1-5 och respass ur turneringen. Sparv lämnade Norvalla FF som yngling och sökte sig till Southamptons ungdoms-


akademi. Som vuxen spelade han några år för allsvenska Halmstads BK innan det bar av till Holland och Groningen (2009–2012). Säsongen 2014 spelade Sparv för 2 Bundesliga för Greuther Fürth och sedan kom han till Herning. Precis som Pukki har han ett kontrakt som sträcker sig till 2018. Sparv är en ledartyp. Han var lagkapten för Finlands U-21 landslag som spelade i EM-turneringen i Sverige 2009 och i FCM:s tröja uppträder han med stor pondus. I pausen i samband med hemmamatchen

mot Manchester United, som spelades i ösregn, fick Sparv frågan i tv om inte vädret störde spelet. – Nä det är fantastiskt fotbollsväder, svarade kämpen Sparv med ett flin.

Medalj sannolik – men till vem? Den här säsongen har de två finländarna i danska ligan mötts tre gånger på plan. Första matchen i september på Vestegnen var mållös, den andra i oktober vann Pukkis Brøndby med 2–1 och det tredje och sista

mötet i början april av vann FCM med 2-1 hemma i Herning. FCM och Brøndby kämpar båda i toppen av danska ligan och sannolikt blir åtminstone en av finländarna medaljör. Danskarna vet inte särskilt mycket om Finland, men den fotbollsintresserade publiken har i alla fall en positiv bild av den finländska duon Teemu Pukki och Tim Sparv.  Text: Henrik Wilén Bild: Henning Bagger / AFP / Lehtikuva

27


Pohjoismaiset artistit hurmasivat Pohjolan päivässä Pohjolan päivää juhlittiin Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä maaliskuussa. Muusikko Fredrik Furu ja näyttelijä Christoffer Strandberg luotsasivat ohjelmaa, johon kuului kaikkea ministeri­ vierailusta ja musiikista aina taukojumppaan ja kielisuihkuun. Christoffer Strandbergin osuvat imitaatiot valtiovarainministeri Alexander Stubbista, presidentti Tarja Halosesta, kirjailija Jörn Donnerista ja laulaja Arja Saijonmaasta saivat Kampin yleisön nauramaan katketakseen. Välillä puolestaan nautittiin Cajsa Siikin, Simon Zionin ja Fredrik Furun musiikista pohjoismaisen House Bandin säestyksellä. Syntyjään tammisaarelainen Simon Zion sijoittui viime vuonna kolmanneksi Ruotsin Idolsissa. Sekä tuomaristo että katsojat ylistivät hänen esiintymisiään. Pohjolan päivänä Kampissa Zion pisti parastaan. Erikoinen lauluääni ja loistava kitaransoitto yhdistettynä huimaan annokseen lavakarismaa tulee valloittamaan vielä monia sydämiä ympäri Pohjolan. Uumajalainen Cajsa Siik soitti nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, mutta on jo tunnettu nimi muualla. Hänen musiikkiaan on kuultu kansainvälisissä tv-sarjoissa kuten Criminal Mindsissa. Siikin viileä ja vangitseva ääni sekä melankoliset kappaleet saivat yleisön pysähtymään ja unohtamaan arjen hetkeksi. Yhdessä Fredrik Furun kanssa Siik esitti myös tulkinnan Lisa Nilssonin ja Aki Sirkesalon kauniista kappaleesta Mysteriet (Mysteeri).

”Stubbin” kolme asiaa huvitti Musiikin ja imitaatioiden lisäksi päivän aikana kuultiin ministeri Anne Bernerin mietteitä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ministeriä haastatteli toimittaja Mary Gestrin. Valokuvaaja Kirsi Mackenzie vuorostaan näytti palkittuja maisemakuviaan Pohjois-

28

Susanna puisto

Simon Zion valloitti sydämet

Simon Zion pysäytti ohikulkijat Kampissa.

maista, ja yleisö sai kuulla myös projekteista Låna en nordbo ja Unga berättar. Pohjoismainen elokuvakin oli pohjoismaisen elokuvatoimisto Walhallan ansiosta mukana ohjelmassa, ja halutessaan yleisö pääsi Hanasaaren ja Svenska nu -projektin kielisuihkuun. Erittäin suosittu ohjelmanumero oli Christoffer Strandbergin imitaatio Alexander Stubbista tietovisan Tre saker – kolme asiaa juontajana. Visassa yleisö pääsi vastaamaan hauskoihin pohjoismaisiin kysymyksiin.

Pop Up -kiertue uusille paikkakunnille Pohjolan päivä Helsingissä oli lähtölaukaus Pohjola-Nordenin Pop Up -kiertueelle, joka kiertää vuoden 2016 aikana useissa Suomen kauppakeskuksissa. Joten seuratkaahan sivua pohjola-norden.fi, jos haluatte päästä näkemään muusikot ja muut esiintyjät livenä!  P-N


Nordiska artister fängslade publiken på Nordens dag Nordens dag firades i Kampens köpcentrum i Helsingfors i mars. Artisten Fredrik Furu och skåde­ spelaren Christoffer Strandberg höll i trådarna för en sällan skådad programkavalkad med allt från ministerbesök och artistframträdanden till pausgymnastik och språkdusch. Christoffer Strandbergs träffsäkra imitationer av såväl finansminister Alexander Stubb, president Tarja Halonen, författaren Jörn Donner och artistdivan Arja Saijonmaa fick publiken att vika sig av skratt. Däremellan bjöd artisterna Cajsa Siik, Simon Zion och Fredrik Furu på musikalisk stjärnglans tillsammans med det nordiska husbandet. Simon Zion som är född i Ekenäs blev förra året trea i svenska Idol där han hyllades av både svenska folket och av juryn för sina prestationer. På Nordens dag i Kampen visade han upp hela sitt register. En säregen sångröst och ett bländande gitarrspel tillsammans med en rejäl dos scenkarisma kommer att ge honom många hjärtan över hela Norden framöver. Cajsa Siik från Umeå spelade för första gången i Finland, men hon är redan ett etablerat namn internationellt med låtar i tv-serier som till exempel Criminal minds. Hennes svala, fängslande röst och melankoliska låtar fick publiken att stanna upp och glömma vardagsstressen för en stund. Tillsammans med Fredrik Furu gjorde hon dessutom en vacker tolkning av Lisa Nilssons och Aki Sirkesalos låt Mysteriet (Mysteeri).

”Stubbs” tre saker roade Under dagen fick publiken också höra minister Anne Berner diskutera nordiskt samarbete tillsammans med journalisten Mary Gestrin. Fotografen Kirsi Mackenzie visade upp sina prisbelönta nordiska landskaps-

Susanna puisto

Simon Zion fångade hjärtan

Cajsa Siik fick publiken att glömma vardagen för en stund.

foton och publiken fick höra mer om projekten Låna en nordbo och Unga berättar. Nordisk film var också med på ett viktigt hörn och publiken fick ta del av den nordiska filmbyrån Walhallas verksamhet samt pröva på Hanaholmens och nätverket Svenska nus språkdusch. Ett mycket uppskattat programinslag var Christoffer Strandbergs imitation av Alexander Stubb i frågesporten Tre saker – kolme asiaa där publiken fick gissa svaren på frågor om nordiska fenomen.

Pop Up-turné fortsätter till andra orter Nordens dag i Helsingfors blev startskottet för Pohjola-Nordens Pop Up-turné som under 2016 kommer att besöka ett antal köpcentrum i Finland. Så passa på och följ med sidan pohjola-norden.fi då ifall ni vill uppleva nordiska artister och högklassig underhållning!  P-N

29


Swim the Arctic Circle -tapahtumasta tekee erikoisen se, että siinä ylitetään valtakunnan raja.

Avovesiuinti lumoaa eksoottisuudellaan

Kalle Windbom

Swim the Arctic Circle -tapah­ tumassa uidaan keskiyöllä Suomesta Ruotsiin. Perillä ollaan edellisen vuorokauden puolella.

Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikentasoiset uimarit.

30

Vaikka kilpailu toki on olennainen osa urheilua, on Tornionjoella järjestettävässä Swim the Arctic Circle -tapahtumassa kuitenkin tärkeintä hyvä tunnelma. Lähtölaukaus ammutaan palavan oranssin keskiyön auringon siintäessä vaarojen yläpuolella. Matkaan lähdetään keskiyöllä Suomen puolelta jokea, ja uitavana on 3 000 metrin matka Ruotsin puolelle, sinne saavutaan aikaeron vuoksi edellisen vuorokauden puolella. Matkalla ylitetään myös napapiiri. Tornionjokeen pulahtaa uimareita sekä rajan molemmilta puolilta että kauempaa. Vuonna 2015 kisaan osallistuneen Kalle Windbomin mukaan tapahtumasta tekee


Viivi Lakkapää

erikoisen juuri se, että mukana on osallistujia useista eri maista Keski-Eurooppaa ja jopa Uutta-Seelantia myöten. Triathlonia harrastava Windbom saapui Juoksengin kylässä järjestettävään avovesiuintitapahtumaan vaimonsa Jaanan ja 15-vuotiaan ex-kilpauimarityttärensä Cecilian kanssa. Windbom sai huomata, että kahden kosken välissä sijaitseva kilpailurata on nopea ja virta kova. – Tornionjoessa rikottiin varmasti monta sadan metrin ennätysaikaa. Huomasin virran voiman jo 1 500 metrin päiväkisassa, jossa kaikki veden pohjakasvit olivat vaakatasossa. Virta yllätti ja tietysti se voi jännittää, mutta kisa on todella turvallinen. Kyllä sieltä rantaan aina pääsee, ja mukana on paljon veneitä turvaamassa matkaa, Windbom kertoo.

Ainutlaatuinen kokemus uimareille Vaikka mukana on myös kilpauimareita, on tapahtuma tarkoitettu kaiken tasoisille osallistujille, joten kuntouimareiden ei kannata pelätä osallistumista. Kilpailu onkin suunnattu kaikille, jotka osaavat uida – niin vanhoille kuin nuorille – kunhan osallistujan terveys on hyvä. Ennen kisaan lähtöä on kuitenkin hyvä harjoitella virtaavassa vedessä uintia, jotta veden käyttäytymisen oppii tuntemaan. Veden lämpötilan puolesta ei tarvitse olla huolissaan, sillä yleensä uintivesi on ollut

noin plus 16–20-asteista. – Tornionjoessa on kirkas ja puhdas vesi, kertoo lisäksi tapahtuman idean isä Roland Niska. Viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana oli myös Outi Mäkinen. – Olin nähnyt upeita kuvia uinnista joessa yöttömässä yössä tanskalaisen talviuintiystäväni Sinne Lundgaardin Facebook-sivuilla. Ajattelin, että vau! Mäkinen toteaa. Mäkinen saapui Juoksengiin matkailuautolla, ja majoituspaikka löytyi kilpailukeskuksesta. – Saimme heti ystävällisen vastaanoton. Kesä 2015 oli kylmä ja joen vesi 14-asteista, joten kilpailujohtaja määräsi kaikki kilpailijat käyttämään märkäpukua. Ajattelin, että kääk, en omista märkäpukua, enkä koskaan ole sellaisessa uinut, kertoo Mäkinen. Lainamärkäpuku löytyi kilpailujärjestäjältä, ja Mäkinen pääsi osallistumaan kilpailuun. Hänen mielestään Tornionjoessa oli helppo uida. – Sekä 1 500 että 3 000 metriä taittuivat tällaiselta iäkkäältä kuntouimarilta helposti, ja onnistumisen kokemus oli sitäkin mahtavampi. Kisa oli mahtava. Kilpailussa saatuja

Kilpailu uidaan keskiyön auringon loisteessa.

31


Greger Toolanen

Avovedessä pitää osata myös suunnistaa.

uusia uintituttavuuksia on ollut mahtava tavata vuoden mittaan erilaisissa uintitapahtumissa. Juoksengin yöttömän yön uintitapahtuma on kokemus, joka kaikkien uimareitten pitäisi saada kokea.

Kalle Windbom

Myötävirran ansiosta huippuaikoja

Kalle ja Cecilia Windbom kehuvat tapahtuman järjestäjiä.

32

Tornionjoki, joka on Euroopan suurin ja pisin vapaana virtaava joki, on 510 kilometriä pitkä ja uintipaikalla keskimäärin noin 500–600 metrin levyinen. Triathlonia harrastavan ja neljä kertaa kisaan osallistuneen Samuli Keisun mukaan uimahallissa ja avovedessä uinnilla on selkeä ero. – Avovedessä pitää suunnistaa. Uidessa sivulta otetaan tietenkin happea, mutta samalla pitää katsoa aina myös eteenpäin, jotta suunta pysyy, hän kertoo. Napapiirillä uitavista matkoista tekee erikoisen myös se, että joessa uidaan myötävirtaan. – Itse mittasin kerran, että uin reilusti alle minuutin satasia, mikä olisi maailmanennätysvauhtia, jos oltaisiin altaassa. Myötävirta auttaa paljon, ja uinti on semmoista liu’uttelua, jatkaa Keisu. Viime vuonna kilpailun huippuaika 3 000 metrillä oli 25 minuuttia ja 6 sekuntia. – Ja kaikki kilpailijat olivat maalissa alle tunnissa, kertoo Anne Syväniemi-Kuitunen, joka on yksi tapahtuman talkoolaisista. Tänä vuonna 2 000 metrin päiväuinti lähtee Ruotsin Juoksengin uimarannalta ja 3 000 metrin yöuinnille lähdetään Suomen puolelta entisen kyläkoulun rannasta. Maali sijaitsee kummallakin matkalla Ruotsin puolella, josta löytyvät myös pesutilat ja palkintojenjakoalue.

Yhteispohjoismainen tapahtuma Kalle Windbomin mielestä viime vuoden tapahtuma oli hyvin järjestetty. Molemmin puolin jokea oli ohjelmaa ja maalissa oli orkesteri vastaanottamassa uimareita. Ilta päättyi palkintojenjakoon. – Kisa oli hieno kokemus, eikä tämä varmasti jäänyt ainoaksi kerraksi, kun osallistun. Tapahtumasta jäi mieleen aito ystävällisyys, ja siinä oli kiva olla mukana. Kisan jälkeen kaikille halukkaille oli myös järjestetty kyyti takaisin Suomen puolelle. Itse majoitumme Ruotsin puolella leirintäalueella, Windbom kertoo. Swim the Arctic Circle on Suomen ja Ruotsin yhteistyönä toteuttama tapahtuma, jossa talkootyöläisiä on 55–60. Tapahtuma järjestetään kahden maan kyläyhdistyksen voimin. – Paikkana Tornionlaakso on ainutlaatuinen ja tapahtuma on hieno kokemus, jossa kannattaa huippu-uimareidenkin ehdottomasti tulla käymään, jos vain aikataulut sallivat, Samuli Keisu toteaa. Kilpailu käydään Ruotsin uimaliiton turvallisuussäädösten mukaisesti ja kilpailupaikalla on vesipelastuskoulutuksen saanut lääkäri, sairaanhoitaja ja sukeltaja. Ukonilman sattuessa kilpailu keskeytetään. Eli ei muuta kuin ilmoittautumaan vaan.  www.swimac.eu Teksti: Viivi Lakkapää


Pohjoismaisten arvojen välittäjä Minna Canthille suomen kieli oli itsestäänselvyys kirjailijana. Ruotsin kieli oli kuitenkin side, joka yhdisti Suomen Länsi-Euroopan sivistykseen ja uusiin aatteisiin. Näitä uusia aatteita kirjailija välitti artikkeleissaan, näytelmissään ja romaaneissaan.

Ulrika Wilhelmina Johnson eli tutummin Minna Canth (1844–1897) syntyi Tampereella suomenkieliseen työläisperheeseen, jossa kunnioitettiin koulunkäyntiä ja pyrittiin elämässä eteenpäin. Isä Gustaf Johnson toimi Finlaysonilla työnjohtajana. Ulrikaäiti taas oli piikana ollessaan saanut nähdä ylemmän porvariston elämää. Koulutus olisi lapsille väylä parempaan elämään. Minna Canth aloittikin opintiensä ruotsinkielisessä tehtaan työläisten lapsille tarkoitetussa yksityisessä koulussa. Canthin ollessa 8-vuotias perhe muutti Savon pääkaupunkiin Kuopioon, jossa oli tuolloin 4 000 asukasta. Gustaf Johnsonista tuli Finlaysonin kangaskaupan hoitaja, ja Kuopion seurapiireissä perhe sijoittui suomenkieliseen keskiluokkaan. Ylempänä yhteiskuntaluokkana ruotsinkielinen porvaristo suhtautui suomenkielisiin epäilevästi. Itsenäiseksi kauppiaaksi ylennyt Johnson kuitenkin hyväksyttiin vähitellen ns. piireihin vaurautensa ansiosta.

Opintoja molemmilla kielillä Kuopiossa mahdollisuudet opiskeluun olivat paremmat kuin Tampereella. Minna Canth jatkoi ensin koulunkäyntiään kaksi vuotta työläisten tyttärille perustetussa neiti Elise Heintzin pikkulasten suomenkielisessä koulussa ja siirtyi sitten Soldanin sisarusten ruotsinkieliseen porvariston tytöille tarkoitettuun kouluun. Kun perustiedot oli hankittu, oli aika siirtyä vaativampaan opetukseen. Kolmivuotiseen ensimmäiseen valtion tyttökouluun Canth pääsi isän sitkeiden neuvottelujen tuloksena. Oppilaitos oli nimittäin tarkoitettu sivistyneitten vanhem-

pien lapsille ja oli täysin ruotsinkielinen. Puolet oppitunneista oli käsitöitä, minkä lisäksi opiskeltiin saksaa, ranskaa ja venäjää. Ehkäpä koulunäytelmät olivat syynä siihen, että kirjallisuutemme sai loistavan näytelmäkirjailijan, sillä Canth esiintyi niissä innokkaasti. Tuolloin 17-vuotias Canth sai koulussa älykön maineen.

Suurperheen äiti ehti myös kirjoittaa Tyttökoulun jälkeen Minna Canth työskenteli muun muassa ruotsinkielisen rouvas­ väenkoulun apuopettajana alaluokan kielenopetuksessa. Isän päämääränä oli ollut kouluttaa lahjakkaasta tyttärestään opettaja. Hänen toiveensa toteutuikin ja Canth pääsi Uno Cygnaeuksen johtamaan Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin. Vaikka seminaarin opetuskieli oli suomi ja oppikirjat suomeksi käännettyjä, opettajakunta oli kuitenkin äidinkieleltään ruotsinkielistä. Vapaa-ajalla keskusteltiin ruotsiksi. Myös sisarilleen lähettämissään kirjeissä tuleva kirjailija käytti ruotsia. Canthista ei kuitenkaan tullut opettajaa vaan lehtori Ferdinand Canthin puoliso vuonna 1865. Lapsia syntyi seitsemän. Lehtori Canth jatkoi työtään seminaarissa, ja hänen vaimostaan tuli suurperheen talou­desta tarkkaa kirjanpitoa pitävä kotiäiti. Ferdinand Canthista tuli päätyönsä lisäksi Keski-Suomen päätoimittaja, ja myös Minna Canth kirjoitti lehteen muun muassa artikkeleita viinan kiroja vastaan sekä käännöskertomuksia pohjoismaisista lehdistä.

Pohjoismaisia aatteita Kuopioon

läänin ja hiippakunnan keskukseen. Kauppa takasi perheelle taloudellisen turvan ja leskeys itsenäisyyden. Kuopion seurapiirit jakautuivat tuolloin suomenmielisten ja ruotsinmielisten kesken. Koska Canthin vanhat ystävät ja tuttavat kuuluivat ruotsalaisuuspuolueeseen, oli hän ystävällisissä väleissä molempien kieliryhmien kanssa. Kieli ei koskaan muodostunut Canthille kohtalon kysymykseksi, eikä hän innostunut kieliriidasta. Näytelmänsä Sylvi Canth tosin kirjoitti ruotsiksi vastalauseena suomalaiselle teatterille, joka lopetti hänen Kovan onnen lapsia -näytelmänsä esittämisen ensi-illan jälkeen. Vuonna 1889 Canth perusti Wapaita aatteita -lehden, koska halusi julkaista uutta maailmankuvaa käsitteleviä artikkeleita. Lehdessä oli myös käännöksiä ja realistisia novelleja. Canth luki kirjallisuutta saksaksi, ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi, joten Ibsen, Björnson, Brandes ja naturalismin teoreetikko Taine tulivat tutuiksi. Canthin kotiin tuli myös pohjoismaisia vapaamielisiä lehtiä: Ny Jord, Nylænde, Nyt tidskrift, Tilskueren. Pohjoismaiset arvot, naiskysymys, köyhien ihmisten elämä ja luokkaerot puhuttelivat häntä. Canthin ruotsin kielen taidon ansiosta pohjoismaiset aatteet ja virtaukset tulivat suoraan Kuopioon. Siellä asui ihminen, joka kirjoituksillaan paransi suomalaisen naisen asemaa ja vahvisti pohjoismaisia arvoja maassamme.  Teksti: Raili Ilola Kuva: Museovirasto

Aviomiehen kuoltua vuonna 1879 Minna Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon,

33


Strindbergsmuseet

Strindbergin työhuone on juuri sellainen kuin se oli kirjailijan eläessä.

Aikamatka mestarikirjailijan kotiin August Strindberg asui viimeiset vuotensa niin kutsutussa Sinisessä tornissa Tukholmassa, Drottninggatan 85:ssä. Nykyään asunnossa toimii Strindbergin kotimuseo. August Strindbergiä (1849–1912) pidetään Ruotsin merkittävimpänä kirjailijana, ja kansainvälisesti hänet tunnetaan erityisesti näytelmistään. Monipuolisena kulttuuripersoonana Strindbergillä oli myös muita intohimoja: Hän oli taitava taidemaalari, valokuvaaja ja jopa alkemisti. Ennen kaikkea Strindberg oli vuosikymmenten ajan suuri vaikuttaja Ruotsin kulttuuripiireissä. Hänen läpimurtoteoksensa Punainen huone (Röda rummet 1879) kuvasi rohkeasti aikansa tukholmalaista yhteiskuntaa, sen teatteri- ja bisneselämää sekä poliittista ilmapiiriä. Museolle kannattaa saapua joko Rådmansgatanin tai Drottninggatanin suunnasta. Rådmansgatanin metroasema toivottaa museovierailijat tervetulleeksi Strindberg-aiheisilla seinämaalauksillaan. Aseman seiniä koristavat Strindbergin tekstit ja maalaukset kirjailijasta sekä kuva Drottninggatanin talosta. Asemalta on vain pieni matka museolle. Myös Drottninggatanilla, jota pitkin Strindberg usein kuljeskeli, näkyy jälkiä kirjailijasta. Taiteilijat Ingrid Falk ja

34

Gustavo Aquerre ovat toteuttaneet kadulle erikoisen taideteoksen. He ovat valaneet katuun metallikirjaimin Strindbergin aforismeja: Älska mig alltid eller jag biter Dig i strupen så att du dör, Skriv något på väggen så att andra får veta hur du har det!, Bokstäverna de egenmäktiga bokstövlarna – hur dom får oss att stappla vidare. Tekstejä seuraamalla päätyy museolle.

Autenttinen kokemus Drottninggatan 85 valmistui vuonna 1907, ja August Strindberg muutti viidennen kerroksen asuntoonsa vuotta myöhemmin. Hän tarvitsi uuden asunnon erottuaan kolmannesta vaimostaan Harriet Bossesta. Asunnossa vieraat saavat nähdä, miten sata vuotta sitten elettiin ja millaiset olivat uusimmat kodin mukavuudet. Aikanaan talo edusti varsin modernia rakentamista kaikkine aikakauden mukavuuksineen. Sähkövalon lisäksi talossa oli keskuslämmitys, hissi, asuntokohtaiset kylpyhuoneet ja vesivessa. Menevän ja menestyvän taiteilijan varus-

teluun kuului myös puhelin. Silmiinpistävää on, että asunnossa ei ole keittiötä. Strindbergin ravinnontarpeesta huolehtikin ulkopuolinen taho: asunto oli osa täysihoitolaa, jonka kautta huusholliasiat hoituivat. Museossa on vetovoimaa ja tunnelmaa. Pienehkössä mutta varsin kodikkaassa asunnossa vallitsee odottava tunnelma. Eikä vähiten sen takia, että museolle on luotu äänimaailma, joka tekee vierailusta entistä kiinnostavamman ja autenttisemman ja huoneistosta asutun oloisen. Tuntuu, että isäntäväki saattaa pyrähtää paikalle hetkenä minä hyvänsä. Äänet herkistävät ja antavat museolle luonteen. ”Ring ring” kuuluu samalla hetkellä, kun olen ovella. Kuka muu mahtaa olla oven takana? Ehkä kirjailijan aikalainen ja hyvä ystävä, fysiikan professori Vilhelm Carlheim-Gyllensköld, jonka kanssa Strindbergillä oli tapana tutkiskella kaukoputkella taivaankappaleita vintin kirjastossa? Astun kuitenkin yksin peremmälle. Olohuoneen lipaston päällä on pienoispatsaat Strindbergin ihailemista kirjaili-


Strindbergsmuseet

Strindbergsmuseet

August Strindberg nukkui ikuiseen uneen kapeassa sängyssään. Marita Nyrhinen

Strindbergsmuseet

Ruokasalin värimaailma on arvokas ja hillitty, kuin Strindbergin näytelmien tapahtumapaikka.

Läheinen metrotunneli kertoo Strindberg-museon läheisyydestä.

Yläkerran kirjasto on todellinen aarreaitta.

joista Goethesta ja Schilleristä. Beethovenin rintakuva ja nuottivihko pianon päällä kertovat, että kotona harrastettiin musiikkia. Myös monet muut yksityiskohdat kuvastavat 100 vuotta sitten muodissa ollutta sisustamistyyliä, jonka kulttuuripersoona ja herrasmies hallitsi oikein hyvin.

Työpöytä kuin eilisen jäljiltä August Strindberg työskenteli viimeisinä vuosinaan paljon Drottninggatanin asunnossaan. Työhuone kaikkine kirjoitustarpeineen onkin asunnon sydän. Työpöytä on tip top. Kuin eilisen jäljiltä pöydällä ovat silmälasit ja maailman parhaat kirjoitusvälineet: ranskalaismuste ja englantilaiset kynänterät. Ne takasivat, että jälki oli siistiä ja teksti luettavaa. Kirjoituskone ei ollut Strindbergin juttu. Hetkittäin museossa voi aistia kirjailijan istumaan pöytänsä ääreen. Vesivessa kohisee, hiljaisuuden jälkeen tupakka syttyy palamaan, ja kurkkuakin täytyy selvittää. Pian kynä jo raapii paperia, ja taas on uusi kirjoitelma valmis. Työn keskeyttää puheli-

men pirinä. Vaistomaisesti olen vastata. Strindbergillä oli aiemmin laaja kirjasto, mutta tilanpuutteen vuoksi hän joutui karsimaan aarteitaan muuttaessaan Drottningatanille. Pian asunnon yläpuolelta tarjoutui kuitenkin vinttikamari vuokrattavaksi. Sieltä kirjat löysivät jälleen kodin, ja kirjailija itse studion, josta tuli samalla hänen työ- ja tutkimushuoneensa. Monet pikkuesineetkin löysivät paikkansa seiniltä ja hyllyiltä. Kirjaston valikoimasta näkee, että Strindberg luki klassikkokirjailijoiden teoksia sekä tietokirjallisuutta. Hän omasikin valtavan tietomäärän ja hänen kiinnostuksensa moniin tieteen aloihin, kuten tähtitieteeseen, oli suunnaton.

kuukauden kuluttua mestari oli poissa: hän kuoli toukokuun 14. päivänä omassa vuoteessaan – josta juuri äsken olin kuulevinani kuorsausta. Kesäkuun loppuun asti museossa esitellään Strindbergin valokuvateoksia. Olihan kuvaus yksi kirjailijan intohimoista ja lempiharrastuksista. Strindberg osoitti huimaa luovuutta ja teknistä osaamista tällä melko tuoreella ja työläällä taiteenalalla, ja kuvat hän kehitti tietenkin itse. Lähellä hänen sydäntään olivat muotokuvat, ja omakuvia on paljon. Niissä kirjailija esiintyy usein erilaisissa rooleissa.  www.strindbergsmuseet.se Teksti: Marita Nyrhinen

Esillä myös Strindbergin valokuvataidetta Vaikka August Strindberg sairasteli viimeisinä vuosinaan, halusi hän tervehtiä makuuhuoneensa parvekkeella ihailijoita ja ottaa vastaan suuren soihtukulkueen, joka järjestettiin talon edustalla hänen 63. syntymäpäivänään tammikuussa 1912. Muutaman

35


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet

Paikkarifoorumi / Lokalavdelningsforum 2016 PNN:n ensimmäinen paikkarifoorumi järjestettiin kauniina keväisenä viikonloppuna Lapualla. Huhtikuisen foorumin järjestäjänä toimi vastaperustettu Vaasanseudun Pohjola-Nordenin Nuoret (VSPNN), joka on tuorein lisä PNN:n paikkareiden joukkoon. Ilahduttavasti paikalle oli päässyt aktiiveja melkein kaikista paikkareista, ainoastaan Oulun paikallisyhdistys ei harmillisesti ollut edustettuna. Viikonlopun ohjelmaan kuului koulutuksia sekä muihin paikkariaktiiveihin tutustumista. Koulutuksista vastasivat PNN:n jäsenjärjestöt ja ainakin tällä kertaa nimenomaan poliittiset nuorisojärjestöt: Sosialidemokraattiset Nuoret, Keskustanuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto sekä Kokoomuksen Nuorten Liitto. Kouluttajien kokoonpanoa katsoessa hymyilin epäuskoisesti, sillä virallisesti PNN on poliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö ja poliittiset nuorisojärjestöt kyllä

36

käyttävät jokaisen mahdollisuuden nostaakseen omaa häntäänsä. Mielessäni heräsi kysymys, oliko kaikilla poliittisilla jäsenjärjestöillä ollut yhtäläiset mahdollisuudet lähettää kouluttajansa paikalle. Pakollisen kritiikin jälkeen on kuitenkin sanottava, miten hyvä on, että PNN toimii aktiivisesti muiden vaikuttamisesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa ja käy dialogia kaikkiin suuntiin sen sijaan, että se pyrkisi näyttäytymään ulkoisesti täysin neutraalina toimijana. Lisäksi koulutukset olivat varsin laadukkaita, kuten niitä pitäneiltä kokeneilta nuorisovaikuttajilta voi odottaa. Suomi saattaa olla yhdistystoiminnan luvattu maa, mutta se ei tarkoita, että mikään yhdistys toimisi pelkästään hyvillä aikomuksilla ja pyhällä hengellä vaan perustan (taloudenhoito, hallinto, jäsenhankinta) tulee olla kunnossa. Näitä on kokeneemmankin järjestötoimijan hyvä kerrata aika ajoin.

Markkinointivideoita PNN:lle Paikkarifoorumiin kuului koulutusten lisäk-

si muutakin ohjelmaa, kuten liiton tulevaisuuden visiointia uuden pääsihteerin johdolla, viestintäkoulutusta, infoa PohjolaNordenin Pohjanmaan piiristä ja Pohjoismaisesta tiedotustoimistosta sekä tietysti vapaamuotoisempaa hengailua saunomisen ja makkaranpaiston merkeissä. Etenkin vapaamuotoisemman toiminnan merkitystä on vaikea yliarvioida, sillä ainakin itselleni paikkarifoorumin tärkein anti muodostui muiden paikkariaktiivien kanssa käydyistä keskusteluista, hyvien ideoiden ja käytäntöjen jakamisesta sekä ylipäänsä hienoihin ihmisiin tutustumisesta. Hyödyllinen, välittömästi aktiiviseen sanavarastooni siirtynyt ruotsinkielinen fraasi ”jåo nåo e ja jåo YOLO jåo nå” olisi myös saattanut jäädä oppimatta ilman VSPNN:n iltaohjelmaa. Erityismainintana täytyy vielä kertoa siitä, kun saimme tehtäväksemme tehdä pienryhmissä liitolle markkinointivideoita. Kulturelli ihminen voi huomata oman ryhmäni videolla suoria lainauksia Eevil


Uuden pääsihteerin tervehdys luan tarjota muillekin samankaltaisia mahdollisuuksia. Toivon, että tämän vuoden teema Paikallinen johtajuus inspiroi teitä kaikkia ajattelemaan uudella tapaa ja järjestämään omia paikallisia tapahtumia. Toivon, että nostatte esille sen, mitä pohjoismaista teidän seudullanne on ja kutsutte mukaan toimintaan kaikki paikalliset nuoret, järjestöt ja yritykset, joita kiinnostaa Pohjoismaat ja niiden tulevaisuus. Paikallinen johtajuus -teema tarkoittaa, että paikallisesti tiedotatte yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä kaikille, olivat he yhdistyksen jäseniä tai eivät. Kenen kanssa paikalliset yritykset tekevät yhteistyötä ja kauppaa? Kenen kanssa koulut tekevät yhteistyötä? Onko teidän kaupungillanne pohjoismainen ystäväkaupunki, ja voisiko se olla teemapäivän aihe? Kiinnostaisiko skandinaavisen kokkauskurssin järjestäminen paikallisen kansanopiston tai työväenopiston kanssa? Siellä missä on intoa, ovat myös ihmiset!

Stööltä, Ylen Sinun tarinasi -mainoksesta ja australialaisen muusikon Nick ”Pogo” Bertken trip hop -äänimaisemista. Akateemisessa ympäristössä tällaista lainailua kutsuttaisiin plagioinniksi, mutta me katsomme, että lainaukset ovat kunnianosoitusten kaunein muoto. Videomme on nähtävissä PNN:n verkkolehdessä Nordhumlassa. Kannattaa myös tsekata lainatut videot, jos kiinnostaa! Yleensä suomalaiset tapaavat kehua hyvin onnistunutta tapahtumaa sanoen ”ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi”. Wanha Karhunmäki ei pettänyt tässäkään suhteessa ja latteuteen on mukavaa lopettaa tämäkin juttu, sillä lattea oli myös Pohjanmaa. Ensi vuoteen!  Teksti: Pyry Kantanen, Turun opiskelijoiden Pohjola-Norden Kuva: S.Sigbjørnsen/norden.org www.pnn.fi/nordhumla

”Kuka tuo uusi blondi on? Onko hän se uusi pääsihteeri? Pitäisikö pyytää hänet ystäväksi Facebookissa?” Hyvät ystävät ja PNN:n jäsenet: kyllä! Olen uusi pääsihteeri, ja meidän pitää ehdottomasti ystävystyä! Olen kotoisin Pohjanmaalta Pedersörestä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Innostuin nähdessäni, että Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto etsi uutta pääsihteeriä ja ajattelin, että kokemukseni sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä että nuorisotyöstä sopisi tehtävään erinomaisesti. Joten hain paikkaa ja tässä ollaan! Olen ollut mukana Svensk Ungdom/RKP -nuorten toiminnassa melkein kahdeksan vuoden ajan, työskennellyt kahdeksan kuukautta eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja puolitoista vuotta poliittisena sihteerinä Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmässä. Miten te sitten hyödytte tästä? Siten, että minulla on laaja ymmärrys poliittisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvostossa (PN) ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa (PMN). Tämä on tänä vuonna sangen tärkeää, sillä Suomi on PMN:n puheenjohtajamaa. Lisäksi minulla on hyvä kuva siitä, mitä kaikkea on meneillään politiikassa.

Puolustetaan pohjoismaisia saavutuksia

Paikallinen pohjoismaisuus esille

Lena Höglund pääsihteeri, PNN

Itselleni yhdistyselämä ja pohjoismaiset kokemukset ovat olleet erityisen tärkeitä ja ha-

Huhtikuisessa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa Pohjoismaiden kansanedustajat keskustelivat rajoista. Alkuvuodesta Ruotsi aloitti rajatarkastukset ensimmäistä kertaa 62 vuoteen keskustelematta asiasta muiden Pohjoismaiden kanssa. Myös osa muista Pohjoismaista harkitsee tarkastuksia. Valitettavasti näillä tilapäisiksi tarkoitetuilla päätöksillä on tapana jäädä pysyviksi. Mitä mieltä sinä olet tästä? Onko tämä oikein, ja millä perusteella voi tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat laajalti kaikkien liikkuvuuteen? Voisiko asian ratkaista paremmin yhteistyöllä? Syyskuun Silta-nuorisokonferenssissa Helsingissä nuorille tarjotaan tilaisuus kertoa mielipiteensä tästä ja muista nuorten elämään vaikuttavista pohjoismaisista kysymyksistä. Haastan teidät kaikki osallistumaan konferenssiin ja puolustamaan pohjoismaisia oikeuksia ja vapauksia. Pohjoismaisista saavutuksista ei saisi tinkiä, vaan niitä tulisi puolustaa kaikin tavoin, sillä me pohjoismaalaiset olemme globaalille yhteisölle yhteistyön esimerkki. Toivotan teille kaikille oikein hyvää kevättä. Toivottavasti tapaamme pian! 

37


ÅR 1939. MANNEN SOM INTE KUNDE TALA AVGJORDE VÄRLDENS FRAMTID.

SUOMENKIELINEN TEKSTITYS

PREMIÄR 24.9.2016 ENSI-ILTA

EN MEDRYCKANDE FANTASIFYLLD VIRVELVIND FÖR HELA FAMILJEN!

av

PREMIÄR 10.11.2016 ENSI-ILTA

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI


här är  täällä

OSLO Katrine Aakrann Ziesler Redaktør og informasjonsrådgiver, Foreningen Norden Norge Päätoimittaja ja tiedottaja, Foreningen Norden Norge

Leselyst i betaling for Munch

Lukuiloa korvaukseksi Munchista

Oslo har fått et nytt hipstersted. Det har puter på gulvet, gondoler hengende fra taket, speiltunneller, tuktuker, et lastebilkjøkken og en ubåt-inspirert sofakrok. Det er kanskje det kuleste treffstedet i hele byen, men de fleste av oss har bare sett det på bilder. Stedet heter Biblo og praktiserer streng adgangskontroll. Folk med rynker eller huslån kan bare glemme å komme inn. Biblo er Norges første bibliotek for de mellom 10 og 15 år, og ligger under et slitent kjøpesenter på Tøyen i Gamle Oslo. Da politikerne for noen år siden vedtok å flytte Munchmuseet fra Tøyen til Bjørvika, Oslos nye kulturbydel som vokser frem i vannkanten rundt Operaen, gjorde lokalbefolkningen på Tøyen motstand. I en bydel med høy andel sosialboliger, med skoler der over 90 procent av elevene er flerspråklige, der leilighetene er små og kulturtilbudene bedrøvelig få, skulle ikke et kunstmuseum få forsvinne i stillhet. Her var det tid for hestehandel. Engasjerte beboere og lokalpolitikere med Marianne Borgen (SV) i spissen fikk forhandlet frem en kompensasjonspakke fra byrådet. I bytte mot Munch skulle Tøyen løftes. Og rett etter påske kom det første fysiske beviset på at løftene holdes. Ikke bare har bydelens unge fått sitt eget bibliotek, de har fått en juvel. Den som ikke blir fristet til å hive seg ut i Biblos putehav og dykke ned i verdenslitteraturen her, er en kald fisk. Hos ungene på Tøyen vil Nordisk bibliotekuke 2016, som til høsten skal ha Fremtiden i Norden som tema, få en fantastisk ramme for stemningsfulle nordiske leseropplevelser. For resten av Oslo er bibliotekfremtiden mer usikker. For rundt det store hullet i bakken som en dag skal bli hele Oslos litterære storstue er uenighetene store. I den tidligere nevnte Bjørvika skulle det nye hovedbiblioteket i Oslo åpne høsten 2016, men ny dato er 2019 og kostnadsoverslag peker i retning av store overskridelser. Så mens byrådet forsøker å løse floka, må byens leseglade befolkning smøre seg med tålmodighet. Og håpe at Marianne Borgen, som nå har blitt ordfører, tar grep også her. 

Oslossa on avattu uusi paikka hipstereille. Paikka, jossa lattialla on tyynyjä ja katosta roikkuu gondoleja. On peilikäytäviä, tuk-tukeja, kuorma-autokeittiö ja sukellusveneestä inspiraationsa saanut sohvanurkkaus. Todennäköisesti se on kaupungin makein tapaamispaikka, mutta useimmat ovat nähneet sen vain kuvissa. Paikan nimi on Biblo, ja sinne on tiukat sisäänpääsyvaatimukset. Ryppynaamaiset tai asuntovelkaiset voivat saman tien unohtaa sisäänpääsyn. Biblo, joka sijaitsee parhaat päivänsä nähneessä ostoskeskuksessa Tøyenissä Oslon vanhassa kaupungissa, on Norjan ensimmäinen 10–15-vuotiaille tarkoitettu kirjasto. Muutama vuosi sitten poliitikkojen päätettyä siirtää Munch-museo Tøyenistä oopperan kupeeseen kasvavaan uuteen kulttuurikaupunginosaan, Bjørvikaan, Tøyenin asukkaat ryhtyivät vastarintaan. Kaupunginosasta, jossa suuri osa asuntotuotannosta on sosiaalista, koulujen oppilaista yli 90 prosenttia on vieraskielisiä, asunnot pieniä ja kulttuuritarjonta surkeaa. Taidemuseo ei pääsisi häviämään hiljaisuudessa. Oli lehmänkauppojen aika. Asialle omistautuneet asukkaat ja paikallispoliitikot Marianne Borgen (SV) äänitorvenaan saivat neuvoteltua valtuuston kanssa kompensaatiopaketin. Munchin menetyksen vastineeksi Tøyenin tilannetta kohennettaisiin. Heti pääsiäisen jälkeen saatiin ensimmäinen fyysinen todiste lupausten pitämisestä. Kaupunginosan nuoret eivät saaneet ainoastaan omaa kirjastoa, he saivat jalokiven. Se joka ei saa itseään houkuteltua ylös Biblon tyynymerestä ja sukeltamaan maailmankirjallisuuden pariin, on käytännössä kuollut. Pohjoismaisella kirjastoviikolla, jonka teemana on Tulevaisuus Pohjolassa, on Tøyenin nuorten parissa mahtavat puitteet tunnelmallisille pohjoismaisille lukukokemuksille. Muualla Oslossa kirjaston tulevaisuus on epävarmempi. Oslon kirjallisuuden tulevaksi päärakennukseksi suunnitellun hankkeen ympärillä on suuri epätietoisuus. Aiemmin mainittuun Bjørvikaan oli tarkoitus avata Oslon uusi pääkirjasto syksyllä 2016, mutta nyt ajankohdaksi on muuttunut vuosi 2019. Kirjaston kustannusten arvioidaan ylittävän merkittävästi aiemmat suunnitelmat. Lukuhaluisten kaupunkilaisten ei auta kuin odottaa kärsivällisesti valtuuston yrittäessä selvittää sotkua. Ja toivoa, että valtuuston puheenjohtajaksi valittu Marianne Borgen tarttuu toimeen myös tässä asiassa. 

39


Pallon perässä Pohjolassa

Østlands-Posten - Peder Torp Mathisen

Katja Nyberg ehti käsipallouransa aikana voittaa useita arvokisamitaleja ja asua kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Nykyään koti on Norjan Larvikissa.

Katja Nyberg ehti urallaan pelata useammassa Pohjoismaassa.

Suomalaissyntyisen Katja Nybergin (s. 1979) käsipalloura alkoi noin 9-vuotiaana Sparta IF:n joukkueessa. Nyberg oli alusta asti poikkeuksellisen lahjakas pelaaja, ja ammattilaisura oli mielessä jo varhain. – Ehkä noin 14–15-vuotiaana aloin haaveilla ulkomailla pelaamisesta. Samoihin aikoihin ymmärsin, että minulla on siihen hyvät mahdollisuudet, jos vain harjoittelen paljon, enemmän kuin muut. 16–17vuo­tiaana tiesin jo, että haaveesta tulee totta. Käsipallo olikin Nybergillä verissä, sillä hänen isänsä on Suomen ensimmäinen ulkomailla ammattilaisena pelannut käsipalloilija Robert Nyberg. Isä myös valmensi tytärtään, kunnes pallo vei nuoremman Nybergin Suomesta ulkomaille. Katja Nyberg oli nuorena myös lupaava keihäänheittäjä. Vuonna 1997 Nyberg muutti Ruotsiin pelaamaan käsipalloa

40

Stockholms Polisen IF:n joukkueessa. Aluksi ajatuksena oli jatkaa myös keihäänheittoa. – Unelmani oli tietysti voittaa olympiakultaa sekä käsipallossa että keihäänheitossa. Mahdollisuudet siihen olisivat ehkä olleetkin keihäänheitossa yhtä hyvät kuin käsipallossa. Melko pian kävi kuitenkin selväksi, ettei aika riittänyt molemmille lajeille. – Sain käsipallosta elantoni, joten se meni etusijalle. Lopulta oli aika luonnollista ripustaa keihäskengät naulaan. Uskon kuitenkin, että käsipallossa saavuttamani menestys on 40 prosenttia keihäänheiton ansiota.

Kieli avainasemassa viihtymisessä Uransa aikana Katja Nyberg on asunut kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun otta-

Katja Nyberg voitti Olympiakultaa Norjan joukkueessa Pekingissä 2008.

matta. Ammattilaisena hän on Pohjolassa pelannut Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Nybergin äidinkieli on ruotsi, joten kieliongelmia ei juuri ole vastaan tullut. – Pärjäsin Norjassa aluksi hyvin ruotsin kielellä ja norjaa oli helppo oppia. Tanskassa oli vähän hankalampaa, sillä he eivät aina ymmärtäneet ruotsia tai norjaa. Minun piti siis oppia käyttämään tiettyjä tanskalaisia sanoja tullakseni ymmärretyksi. En kuitenkaan turvautunut kuuluisaan kuumaan perunaan lausumisessani. Mitään oikeita ongelmia minulla ei kielen kanssa koskaan ole Pohjoismaissa ollut. Riippumatta siitä, missä Pohjoismaassa asuu, on elämä Nybergin mielestä aika samanlaista. Ihmiset, ruoka ja sää ovat jokseenkin samanlaisia kaikkialla Pohjolassa. Tärkeintä onkin olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saa jotain


Østlands-Posten - Vidar Ruud

positiivista. – Kaikkialta löytyy erilaisia ihmisiä, mutta erot eivät mielestäni ole niin suuria. Elämäni on ollut aika samanlaista riippumatta siitä, missä olen asunut. Kielellä on tietysti suuri merkitys, se onkin ehkä tärkein edellytys viihtymiselle. Kulttuurierot olivat vähän suuremmat pelatessani yhden kauden Sloveniassa. Useimmat sielläkin toki puhuivat englantia, mutta eivät kaikki.

Norjan väreissä maailman huipulle Katja Nybergin vuonna 1997 Ruotsista alkanut ammattilaisura jatkui vuoteen 2012. Vuonna 2001 Nyberg sai Norjan kansalaisuuden ja voitti uransa aikana Norjan paidassa useita EM- ja MM-mitaleita. Myös haave olympiakullasta toteutui Pekingissä 2008. MM-kilpailuissa 2007 Nyberg valittiin turnauksen arvokkaim-

maksi pelaajaksi. Maaotteluita kertyi 99. Myös eri seurajoukkueiden riveissä tuli menestystä, muun muassa viisi Norjan mestaruutta Larvikissa. Huippuhetkiä menestyksekkääseen uraan mahtuu monia. – Yksi huippuhetki oli tietysti olympiakulta Pekingissä 2008, mutta on myös monia muita: ensimmäinen kerta, kun minut valittiin Norjan maajoukkueeseen, ensimmäinen arvokisavoitto Unkarin EM-kilpailuissa 2004 sekä ensimmäinen Europa Cupin voitto seurajoukkueeni Larvikin kanssa, sekin vuonna 2004. Suomea lukuun ottamatta kaikki Pohjoismaat ovat käsipallossa maailman huippuja. Nyberg uskoo, että menetyksen takana ovat perinteet. – Kun maajoukkue menestyy, syntyy buumi. Kiinnostus lajia kohtaan lisääntyy ja yhä useampi alkaa harrastaa sitä. Nuoret

saavat esikuvia, joiden jalanjälkiä he haluavat seurata. Ja kun maajoukkue menestyy pari kolme vuotta peräkkäin, herää myös media. Se nostaa kiinnostusta entisestään. Vuonna 2010 Nyberg palasi Larvikin riveihin ja pelasi siellä vielä kaksi kautta, ennen kuin lopetti uransa pitkään vaivanneiden polvi- ja olkapäävammojen vuoksi. Paluu Norjaan oli helppo valinta. – Kun muutin Larvikiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, tuntui kaikki heti kotoisalta: ihmiset joukkue ja itse kaupunki. Uran ollessa lopuillaan Larvik olikin oikeas­ taan ainoa luonnollinen vaihtoehto, täällä oli sekä joukkue että ystävät.

Urheilu edelleen tärkeä osa elämää Vaikka Katja Nybergiä ei itseään enää käsipallokentillä nähdäkään, on lajilla edelleen suuri rooli hänen elämässään. Nyberg val-

41


Østlands-Posten - Dag G Nordsveen

mentaa neljättä vuotta Larvikin junioreita ja on opettanut myös kaupungin lukiossa, muun muassa käsipallolinjalla. Nyberg elää Larvikissa avopuolisonsa Camilla Eidin ja kolmen koiransa kanssa. Elämää rytmittää myös treenaaminen. Nyberg kokeili kauden verran jalkapalloa 2. divisioonassa, mutta polvivamma pakotti ripustamaan nappiksetkin naulaan. Sittemmin lajeja ovat olleet voimaharjoittelu ja juoksu, jossa tavoitteena on maraton. – Puoliso, koirat ja treenaaminen tekevät elämästäni onnellista. Vapaa-ajallaan Nyberg lähtee mielellään tuntureille, esimerkiksi Hardangerille tai Rodanelle, joissa voi kävellä päivä toisensa jälkeen upeissa maisemissa. Pohjois-Norja on vielä pitkälti koluamatta ja etenkin huippuvuoret houkuttelisi. Niillä kun voi nähdä jääkarhujakin. Suosikkipaikkoja Pohjolassa ovat kuitenkin perheen mökki Suomessa ja oma koti Norjassa. Nyberg on asunut Norjassa jo vuosia. Siteet Suomeen eivät kuitenkaan ole katkenneet, sillä lapsuuden perhe asuu edelleen Suomessa. – Suomesta kaipaan joskus juniorivuosia ja jokavuotisia turnausmatkoja Ruotsiin. Ja toki äitiä, isää ja siskoa voisi myös nähdä vähän useammin.  Teksti: Susanna Puisto

Katja Nybergin merkittävimmät saavutukset käsipallossa: •• Olympiakulta 2008 •• MM-hopea 2007 •• EM-kulta 2004 ja 2006 •• EM-hopea 2002 •• Seurajoukkueiden EHF Cup Winner’s Cup -voitto 2005 (Larvik HK) •• Vuoden pelaaja Norjan liigassa 2001 ja 2005 •• MM-kisojen arvokkain pelaaja 2007

Katja Nyberg vann fem norska mästerskap med Larvik.

Norden runt på jakt efter bollen Katja Nyberg hann under sin handbollskarriär vinna flera medaljer i värdetävlingar och bo i alla Nordens länder förutom Island. Idag ligger hemmet i Larvik, Norge.

42


Den finskfödda Katja Nyberg (f. 1979) påbörjade sin handbollskarriär som cirka nio år gammal i Sparta IF. Nyberg var direkt från början en exceptionellt talangfull spelare och proffskarriären fanns i tankarna redan tidigt. – Kanske som 14–15-åring började jag drömma om att spela utomlands. Samtidigt förstod jag att jag måste träna hårt och målmedvetet för att förverkliga drömmen om att spela utomlands och träna mer än de andra. Som 16–17-åring visste jag att drömmen skulle förvekligas. Hos Nyberg fanns handbollen i blodet, för hennes pappa Robert Nyberg är första finländaren som spelade som proffs utomlands. Han tränade dottern tills bollen förde den yngre Nyberg utomlands. Katja Nyberg var i ung ålder också en lovande spjutkastare. År 1997 flyttade Nyberg till Sverige för att spela handboll i Stockholms Polisen IF. Från början var tanken att hon även skulle fortsätta med spjutkastning. – Min dröm var förstås att vinna olympiskt guld både i handboll och i spjutkastning. Jag skulle kanske ha haft lika stora chanser för båda grenarnas del, med det blev snabbt klart att tiden inte räckte för båda grenarna. – Med handbollen tjänade jag till mitt levebröd, så det blev prioriterat. Till slut blev det ganska naturligt att lägga undan spjutet. Jag tror ändå att min framgång inom handbollen till 40 procent är spjutkastningens förtjänst.

Østlands-Posten - Skjalg Ekeland

Språket nyckeln till trivsel Under sin karriär har Katja Nyberg bott i alla nordiska länder förutom Island. Som proffsspelare har hon i Norden spelat i Sverige, Norge och Danmark. Nybergs modersmål är svenska, så språkproblem har hon just inte stött på. – I början klarade jag mig bra i Norge på svenska och norska var lätt att lära sig. I Danmark var det lite svårare för de förstod inte alltid svenska eller norska. Jag var alltså tvungen att lära mig vissa danska ord för att bli förstådd. I mitt uttal förlitade jag mig ändå inte på den kända heta potatisen! Några verkliga problem med språket har jag nog ändå aldrig haft i Norden. Oberoende av vilket nordiskt land du bor i så är livet enligt Nyberg ganska likadant. Människorna, maten och vädret är till viss mån det samma överallt i Norden. Det viktigaste är att ha att göra med sådana människor

som ger en något positivt. – Överallt är människor förstås olika, men skillnaderna har enligt mig inte varit särskilt stora. Mitt liv har sett ganska likadant ut oberoende av var jag bott. Språket har haft en stor betydelse förstås, det är kanske också den viktigaste förutsättningen för att trivas. Kulturskillnaderna var lite större då jag spelade en säsong i Slovenien. Också där talar de flesta nog engelska, men inte alla.

Till världstoppen i Norges färger Den proffskarriär Katja Nyberg påbörjade år 1997 i Sverige fortsatte fram till år 2012. År 2001 fick Nyberg norskt medborgarskap och vann under sin karriär i Norges färger flera EM- och VM-medaljer. Även drömmen om olympiskt guld gick i uppfyllelse i Peking 2008. I VM 2007 valdes Nyberg till turneringens mest värdefulla spelare. Sammanlagt spelade Nyberg 99 landskamper. Hon nådde framgång även i olika klubblag, bland annat fem norska mästerskap i Larvik. I den framgångsrika karriären fanns många höjdpunkter. – En höjdpunkt var förstås olympiska guldet i Peking 2008, men det fanns många andra: den första gången jag blev invald i Norges landslag, den första vinsten i en värdetävling i EM-tävlingarna i Ungern 2004 samt den första Europa Cup-vinsten med mitt klubblag i Larvik, även det år 2004. Förutom Finland ligger alla nordiska länder i världstoppen i handboll. Nyberg tror att framgången långt ligger i traditionerna. – När landslaget når framgång, skapas en boom. Intresset för grenen ökar och allt fler börjar syssla med den. Unga får fler förebilder, vars fotspår de vill följa i. När landslaget når framgång flera år i streck vaknar också medierna, vilket i sin tur ytterligare höjer intresset för grenen. År 2010 återvände Nyberg till Larviks lag och spelade för dem ännu i två säsonger före hon avslutade sin karriär på grund av långvariga knä- och axelskador. Att återvända till Norge var ett lätt beslut. – När jag flyttade till Larvik första gången år 1998 kändes allt från första början hemtrevligt; människorna, laget och själva staden. Då karriären höll på att ta slut var Larvik egentligen det enda naturliga alternativet, här fanns både laget och vännerna.

Sporten – en viktig del av livet Trots att Katja Nyberg själv inte längre syns på handbollsplanen, spelar grenen fortfarande en stor roll i hennes liv. Nyberg tränar för fjärde året Larviks juniorer och har undervisat också i stadens gymnasium,

43


bland annat på handbollslinjen. Nyberg bor i Larvik med sambon Camilla Eid och sina tre hundar. Också det egna tränandet styr livet. Nyberg provade att spela en säsong fotboll i division 2, men knäskadan tvingade henne att lägga undan även fotbollsskorna. Senare grenar har varit styrketräning och löpning, med maraton som målsättning. – Min partner, hundarna och tränandet är viktigt för mig och det som gör mig riktigt lycklig. På fritiden reser Nyberg gärna iväg till fjällen, till exempel Hardanger eller Rondane, där man kan vandra dag efter dag i fantastiska landskap. Stora delar av NordNorge har hon ännu kvar att upptäcka och speciellt Svalbard lockar. Där kan man se till och med isbjörnar. Favoritplatser i Norden är ändå familjens stuga i Finland och det egna hemmet i Norge. Nybergs hem och liv har redan många år funnits i Norge. Banden till Finland har ändå inte gått av, för barndomsfamiljen bor fortfarande i Finland. Också junioråren har lämnat goda minnen.

– I Finland saknar jag ibland junioråren och de årliga turneringsresorna till Sverige. Mamma, pappa och min syster skulle jag också kunna se lite oftare.  Text: Susanna Puisto Översättning: Daniela Holmberg

Katja Nybergs mest betydande framgångar i handbollen: •• Olympiskt guld 2008 •• VM-silver 2007 •• EM-guld 2004 och 2006 •• EM-silver 2002 •• Klubblagens EHF Cup Winner’s Cup -vinst 2005 (Larvik HK) •• Årets spelare i Norges liga 2001 och 2005 •• VM-tävlingarnas mest värdefulla spelare 2007

Vägen till

Østlands-Posten - Torgrim Skogheim

Island har de senaste åren nått framgång i flera bollsportsgrenar och nästa etapp är EM-slutspel för herrlaget i fotboll.

Nuförtiden är Katja Nyberg tränare för Larviks juniorer.

Gylfi Sigurðsson lämnade planen på Amsterdam Arena framför ögonen på en chockerad hemmapublik. Han hade sparkat in segermålet på straff mot Holland, bronsmedaljörerna från det senaste VMslutspelet i fotboll. Det var andra gången som det isländska landslaget hade besegrat holländarna i samma EM-kval. I nästa match säkrade laget för första gången en plats i slutspelen när det spelade oavgjort mot Kazakstan med två matcher kvar att spela. Herrlandslaget i fotboll skulle nu befinna sig bland eliten, likt herrlaget i handboll som under de två senaste decennierna oftast har spelat i storturneringar. Men denna framgång är inte unik. Speciellt det senaste decenniet har isländska landslag i olika sporter befunnit sig bland toppnationerna i respektive idrott. Herrlandslaget i basket deltog i EM 2015, damlandslagen i fotboll och handboll har deltagit i EM och VM och speciellt damlandslaget i gruppgymnastik har uppnått goda resultat.

Överväldigande stöd och hård kritik Det är anmärkningsvärt att det är främst i lagsport som isländska idrottare har lyckats utmärka sig internationellt och orsaken till det är inte alltid lätt att finna. Forskaren

44


en plan i verket om framtida utveckling i fotbollen och fokus på barn och ungdomar. En del pengar satsades på investeringar i form av att bygga fotbollshallar runt om i landet och utbilda ungdomstränare. Plötsligt var det möjligt att spela fotboll året runt och tränarna i ungdomslagen är nu till en stor del utbildade istället för föräldrar som på volontärbasis sköter ungdomarnas utveckling. De spelare som utgör kärnan i A-landslaget är den första generationen som växt upp under dessa förhållanden.

KSÍ

Fotbollen utvecklas, handbollen dalar

ett slutspel Viðar Halldórsson konstaterar att det är svårt att mäta stämning och laganda, som är osynliga element. Om de tre herrlandslag som nu har kvalat in i EM säger han att de liknar varandra i många avseenden. Spelarna offrar sig för varandra och för nationen. Det isländska folket intresserar sig för idrottare som utmärker sig internationellt och speciellt landslagen har lätt att få folkets stöd, eftersom de representerar själva nationen. Närheten till lagen känns stark eftersom de flesta känner någon av spelarna och vill att de ska lyckas. Handbollslandslaget kallas ”våra killar” och i synnerhet när det går bra känns det som om hela nationen har deltagit aktivt i matcherna. Då säger man gärna att ”vi vann”, men å andra sidan när det går sämre påstår man att ”de förlorade”. Hoppet från överväldigande stöd till hård kritik är kort. Det gäller speciellt för handbollslandslaget som folk förväntar sig ska vara bland de bästa. De lag som har etablerat sig under de senaste åren har hittills undvikit de kritiska rösterna.

Mentalitet hemifrån, professionalism utifrån En undersökning i U21 herrlandslaget i fotboll för några år sedan visade att nästan alla hade börjat träna fotboll vid 4–6 årsåldern och redan från tidig ålder hade satsat på en fotbollskarriär, trots en varierande grad av medfödd talang. De menade att den mentala attityden hade störst påverkan på deras egen utveckling, dvs. ambition, disciplin, självförtroende och att de var beredda att träna extra. Lagets framgångar kunde bäst

förklaras med spelarnas sammanhållning. Enligt Viðar Halldórsson är det som kännetecknar isländsk sporttradition en positiv amatörism där alla deltar fullhjärtat. Disciplin och organisation ingår inte som viktiga element i den attityd, och försvarsspel orkar ingen med. Det är genom utländska tränare som professionalism tillförs och en annan syn på spelet. I det sammanhäng är det rätt att påpeka den betydelse som Lars Lagerbäck har haft på herrlandslaget efter att svensken tillträdde som förbundskapten i fotboll hösten 2011. Laget befann sig på 131 plats på FIFA:s världsranking i april 2012, men därefter har laget krossat alla förväntningar och nådde som högst 23:e plats på samma lista sommaren 2015, vilket var den bästa rankingen bland samtliga nordiska länder.

Storsatsning i fotboll Onekligen har infrastrukturen spelat en stor roll. Klimatförhållanden på Island har betytt att man idrottar inomhus på vintern och utomhus på sommaren. Av någon anledning har vintersporter, som skidåkning och skridskor aldrig blivit riktigt populära. Man brukar utöva olika sportgrenar från tidig ålder och det har varit vanligt att spela fotboll på sommaren och handboll eller basket på vintern. I tonåren väljer isländska unga den gren som de vill satsa på i framtiden. Det har genom tiderna producerats många allsidiga idrottare som sällan har varit överlägsna. Vid sekelskiftet satte fotbollsförbundet

Intresset för sport är stort och relativt allmänt, vilket märks markant i ett ökat antal spelare då landslagen når internationell framgång. Nu är antalet registrerade fotbollsspelare i landet kring 21 000 personer, eller cirka sex procent av befolkningen. I jämförelse har handboll och basket ungefär 7 000 registrerade utövare. Det är oroväckande att samtidigt som fotbollen och flera andra sportgrenar den senaste tiden har varit på uppgång har handbollslandslagets resultat och prestationer varit dåliga och allmänhetens intresse för laget har dalat. Det verkar som om att det inte har lyckats tillräckligt bra att förnya sporten och färre duktiga spelare har dykt upp än i vanliga fall. Andra nationer har numera större, snabbare och starkare spelare än vad det isländska landslaget har. En förklaring är att satsningen på utveckling inom fotbollen har varit på bekostnad av handbollen. Barn kan nu spela fotboll hela året runt under bästa tänkbara förutsättningar och under handledning av professionella tränare. Handbollen har inte samma resurser och kan inte konkurrera om de unga. Det finns en risk att det kommer bli omöjligt för den gamla nationalsporten att erhålla sin status.

Slutspelet närmar sig Nu är det snart dags för den första storturneringen som herrlandslaget i fotboll ska delta i. Vad som orsakar en viss oro inför turneringen är lagets form efter att det säkrade biljetten till EM-slutspelet, med sju matcher av nio förlorade. Förvisso är det matcher utan betydelse och förhoppningsvis är det inte tecken på annat än att laget istället presterar när det gäller. Oavsett har fotbollslandslaget hela folkets stöd. Även om samtliga matcher i turneringen skulle förloras skulle det inte ändra något. Äventyret har bara börjat.  Stefán Vilbergsson, projektledare och frilansjournalist

45


Bingo med danske tal og færøsk kædedans – Den nordiske uge blev fejret i Vasa

Sportsgrenen hedder issparkning og stammer fra Danmark, hvor den normalt dyrkes i sommerens sol og varme, så reaktionerne var blandede, da den blev præsenteret på en kold eftermiddag på Vasa universitets kampus i marts. Den nordiske uge arrangeres hvert år som et samarbejde mellem Pohjola-Nordens lokalforening i Vasa og enheden for nordiske sprog ved Vasa universitet for at markere Nordens dag den 23. marts. I år deltog også netop grundlagte Pohjola-Nordens unga i Vasanejden. Enheden for nordiske sprog er en af de største nordiske enheder i Finland, hvor der undervises i de skandinaviske sprog, islandsk og færøsk samt i flere andre nordiske fag inden for historie, kultur og samfund, så samarbejdet mellem enheden og lokalforeningen er både oplagt og praktisk.

Sprog og kultur allerede i børnehaven? Studerende ved enheden for nordiske sprog spiller en stor rolle i planlægningen og gennemførelsen af den nordiske uge. En studerende, som har været på udveksling i Danmark, arrangerede bingo med de danske tal, og nogle af de studerende fra Grundskeið í føroyskum (Grundkursus i færøsk) bød op til færøsk kædedans. Studerende på kurset Nordiska möten holdt en konference under titlen Bilden av Norden, hvor de præsenterede interessante emner som ny nordisk mad, nabosprogsundervisning i Norden og nordiske sportsrivaliteter. I løbet af konferencen blev der budt på finsk korsang af Vaasan ylioppilaskuoro og kaffe og småkager, og hele konferencen blev tolket til finsk af tolkningsstuderende fra enheden. Ugens åbningstale blev holdt af den danske ambassadør Jette Nordam. Hun holdt en inspirerende og tankevækkende tale om Finland og Danmarks forhold til hinanden og plads i Norden og fremhævede, at samarbejdet mellem de nordiske lande er noget, vi skal være stolte over. Dog findes der endnu nogle forhindringer, der gør, at ikke alt fungerer helt flydende. Det er for

46

Ilona Kivimäki

Hvor langt kan du sparke en liter vaniljeis med bare tæer? Dette var en af de nordiske sportsgrene, som studerende fra enheden for nordiske sprog ved Vasa universitet udfordrede de besøgende i, da de arrangerede nordlympiske lege som del af den nordiske uge ved Vasa universitet.

Studerende ved enheden for nordiske sprog var med til at planlægge den nordiske uge.

eksempel stadig svært at få et id-kort i et andet nordisk land, selv om vi let kan bosætte os og arbejde, hvor vi vil. Til gengæld er det nordiske sprogfællesskab en styrke, og ambassadøren roste Finland for dets tosprogethed. Et andet inspirerende besøg fik vi af Pohjola-Nordens generalsekretær Michael Oksanen. Han tog en stor gruppe diskussionsvillige studerende med på en rejse tilbage i tiden og bad dem opfinde Pohjola-Norden på ny. De studerende kastede sig ind i opgaven med entusiasme og præsenterede mange nye idéer og påfund, som måske kan være med til at styrke foreningen i fremtiden. De foreslog blandt andet, at de nordiske sprog og nordisk kultur skulle blive en del af dagligdagen allerede i børnehaven, og at der skulle findes virtuelle mødepladser, hvor man på tværs af landegrænserne kan tale med andre nordboer med samme interesser.

Endnu større program i 2017 Den nordiske uge bød også på en del musik. Enheden for nordiske sprog arrangerede en nordisk viseaften, hvor musikensemblet Arpeggio spillede op til blandt andet de nordiske nationalsange. Lokale eksperter og herboende nordboer hjalp til med udtalen af is-

landsk, færøsk, norsk og dansk og fortalte lidt om historien bag nationalsangene og de andre viser, der blev sunget. Derefter arrangerede Pohjola-Nordens unga i Vasanejden en sprogcafé med masser af nordisk musik og hjemmelavede vafler til alle deltagere. Den nordiske uge var ikke kun synlig på Vasa universitet; i stort set alle de österbottniske kommuner blev der på opfordring fra lokalforeningen flaget med de nordiske flag den 23. marts. Ligeledes flagede både Åbo Akademi og Vasa universitet, og selv i Umeå lykkedes det lokalforeningen at få hejst de nordiske flag. I alt tiltrak årets program over dobbelt så mange besøgende som sidste år, men allerede nu er der lagt i støbeskeen for et endnu større program i 2017. Vi forhandler i øjeblikket med flere eksterne aktører i Vasa og omegn om at arrangere nordisk program og synliggøre Norden i løbet af uge 12. Så hvis du er i Vasa i løbet af ugen, er du velkommen til at deltage! Du kan holde dig opdateret på hjemmesiden www.uva.fi/ veckan.  Tekst: Kim Sandvad West, universitetslærer i nordiske sprog / formand, Pohjola-Norden i Vasa


MATKAELÄMYKSIÄ

Pohjola-Norden ry:n jäsenille erikoishintaan!

Skotlannin

Kiinan suuret ihmeet

Xian ja Peking

Kiehtova Malta

Linnoja, nummimaisemia, Loch Ness –järvi, kuninkaallinen Britannia-laiva… 1 yö Edinburghissa, 2 yötä Pitlochryssä. 3 illallista.

Xianin terrakotta-armeija, Villihanhen Pagodi, vanha kaupunki, Pekingin Kielletty kaupunki, Kiinan muuri, Ming-haudat, Kesäpalatsi… 1 yö Xianissa, 1 yö junassa, 5 yötä Pekingissä. 6 lounasta, 2 illallista – sis. Pekingin Ankka!

Marsaxlokkin kalastajakylä, risteily Maltan historiallisessa satamassa, kävelykierros Vallettassa, Gozon saari… Puolihoito.

• 8. – 11.9.

• 14. – 22.10.

• 16. – 22.10.

ylämaan maisemat

...................................................

1.195,-

LUKIJAETU 100,nyt vain

............................................

1.095,-

................................

1.795,-

LUKIJAETU 100,nyt vain

.............................................

1.695,-

..............................

1.150,-

LUKIJAETU 100,nyt vain

............................................

1.050,-

Paikkoja rajoitetusti – varaa heti! Etuhinta koskee vain uusia varauksia.

Yhteystiedot: Lotta Yttring, puh. 010 321 2805 – suomeksi/på svenska

Tutustu monipuoliseen

OHJELMISTOOMME www.matka-agentit.fi

– HELSINKI – JOENSUU – PORVOO – TURKU – Vapaa-ajan matkat 010 321 2800 – Varaa matkasi 24 H – www.matka-agentit.fi – Puh. hinnat 8,28 snt/min (+alv 24%)

47


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Portit auki Pohjolaan – mutta vain etuoikeutetuille? Kesän kynnyksellä monella aikuisella mielessä siintää jo loma, mutta nuorilla useammin kesätyö. Jos nuori on valmistunut toisen asteen opinnoista, saattaa mielessä pyöriä, tuliko valituksi siihen korkeakouluun, johon kevään yhteishaussa pyrki. Haloo Pohjola kannustaa aina suuntaamaan katseen Pohjolaan: Opiskelu tai työnteko ulkomailla tuo tienestien lisäksi arvokasta kielitaitoa ja kokemusta, jota kotimaassa ei saa. Pohjoismaiset mahdollisuudet tuovat myös lisää valinnanvaraa. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä samanlaisia pääsykokeita kuin Suomessa, vaan korkeakouluun haetaan todistusten perusteella. Koska hakeminen on helppoa, tuplaa hakija käytännössä mahdollisuutensa päästä korkeakouluun. Myös valinnanvaraa kesätöiden suhteen on huomattavasti enemmän, kun laajentaa hakukriteereitä koko Pohjolaan. Ulkomaille lähtee vuosittain satoja ja satoja suomalaisia kesätyöntekijöitä. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallinnoiman Nordjobb-ohjelman kautta yli 1 600 suomalaista nuorta hakee vuosittain kesätöitä Pohjolasta. Myös Haloo Pohjolan sivujen ehdottomasti suosituin suomenkielinen osio käsittelee työskentelyä ulkomailla – Norjassa, tietenkin. Olemassa olevat palvelut eivät kuitenkaan vastaa kaikkien tarpeisiin. Muutto ulkomaille pienipalkkaiseen kesätyöhön ei ole aina taloudellisesti mahdollista, vaikka kuinka toisessa vaakakupissa painaisivat uudet kokemukset ja kielitaidon karttuminen. Vuokrat suurissa kaupungeissa ovat niin korkeat, ettei käteen jää juuri mitään. Matkatkin maksavat. Haasteisiin vastatakseen Euroopan unioni kehitti Eka EURES -ohjelman, jonka kautta 18–35-vuotiaat

Haloo Pohjolan vuoden 2015 toimintakertomus löytyy osoitteesta www.norden.org/hn-rapport

Rajaesteneuvoston vuoden 2015 toimintakertomus löytyy osoitteesta norden.diva-portal.org

48

nuoret voivat hakea taloudellista tukea haastattelumatkoihin ja muuttoon toiseen EU-maahan sekä ammattipätevyyksien tunnustamiseen toisessa EU-maassa. Vaikka ohjelmaa ei ole juuri markkinoitu, ovat siihen varatut rahat loppuneet vuosittain jo paljon ennen vuoden loppua. Markkinoinnin puutteen vuoksi tieto ohjelman olemassa olosta ei ole tavoittanut suomalaisnuoria. Ylen uutisen mukaan vuonna 2013 tukea haki seitsemän suomalaista. Myös muissa Pohjoismaissa on herätty siihen, etteivät olemassa olevat ohjelmat palvele niitä, jotka apua kipeimmin tarvit-

sisivat. Jo aikaisemmin kritisoitiin sitä, että kansainvälistyminen on vain jo valmiiksi menestyvien nuorten etuoikeus. Nyt Ruotsissa ja Islannissa on herätty siihen, että EU:n liikkuvuusohjelmat suorastaan vaikeuttavat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mahdollisuuksia päästä työharjoitteluun tai opiskelemaan toiseen EU- tai Eta-maahan. Pohjoismainen Rajaesteneuvosto tutkii parhaillaan voidaanko asetusten tulkintaa muuttaa sellaiseksi, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon etenkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Ehkäpä Pohjoismaat tarvitsisivat oman Eka Pohjola -ohjelman, joka tarjoaisi talou-


Dörrarna till Norden är öppna – men bara för privilegierade?

dellista tukea haastattelumatkoihin ja muuttoon Pohjoismaiden välillä. Tällä hetkellä Suomessa haastattelumatkat korvataan maan rajojen sisäpuolella, mutta jos työpaikka on rajan toisella puolella, ei hakija saa senttiäkään.  Heli Mäkipää, Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja (äitiysvapaalla 25.4. alkaen) Kuva: Yadid Levy/Norden.org

När vi står på tröskeln till sommaren är det många vuxna vars tankar redan börjar vandra iväg till den kommande sommarsemestern, medan unga oftare tänker på sommarjobb. Om man som ung har förberett sig för högskolestudier kan man dessutom gå och fundera över ifall man kommer in på just den högskola som man sökte in till på våren. Hallå Norden uppmuntrar alltid till att vända blickarna mot Norden: Studier eller arbete utomlands ger förutom en inkomst även värdefulla språkkunskaper och erfarenheter som man inte får i hemlandet. Norden ger också större valmöjligheter: I de övriga nordiska länderna tillämpas inte samma sorts inträdesprov som i Finland, utan man söker in på högskolan på betyg. Eftersom det är lätt att söka har dubbelt så många sökande i praktiken möjlighet att komma in. Även valfriheten när det gäller sommarjobb är betydligt större om man vidgar sökkriterierna till att omfatta hela Norden. Det är också hundratals finländare som beger sig utomlands för att sommarjobba varje år. Via programmet Nordjobb, som administreras av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund, söker över 1 600 finländare sommarjobb i Norden varje år. Även den absolut mest populära delen av Hallå Nordens finskspråkiga sidor handlar om att jobba utomlands. I Norge, naturligtvis. De befintliga tjänsterna svarar emellertid inte på alla behov. Det är inte alltid ekonomiskt möjligt att flytta utomlands och sommarjobba för en låg lön, trots att man har nya erfarenheter och språkkunskaper som väger tungt i den andra vågskålen. Hyrorna i de större städerna är så höga att det inte blir något kvar. Även resorna kostar pengar. För att svara på de utmaningarna har Europeiska unionen utvecklat Ditt första Euresjobb-programmet, som gör det möjligt för 18–35-åringar att ansöka om ekonomiskt stöd för jobbintervjuresor, flytt och erkännande av yrkesbehörighet i ett annat EU-land. Även om man inte direkt har marknadsfört programmet har pengarna som anslagits till det varje år tagit slut långt innan årets slut. På grund av bristen

Hallå Nordens årsrapport 2015 finns på adressen www.norden.org/hn-rapport

Gränshindersrådets årsrapport 2015 finns på adressen norden.diva-portal.org

på marknadsföring har informationen om att programmet inte nått ut särskilt bra till finska ungdomar – enligt Yles nyheter var det sju finländare som ansökte om stödet år 2013. Även i de övriga nordiska länderna har man blivit medveten om att de befintliga programmen inte når dem som behöver hjälpen bäst. Redan tidigare har man kommit med kritik mot att det bara är redan framgångsrika ungdomars privilegium att åka utomlands. Nu har man i Sverige och på Island insett att EU:s mobilitetsprogram direkt försvårar för ungdomar i riskzonen för marginalisering att få arbetspraktik eller studera i ett annat EU- eller EFTA-land. Det nordiska Gränshindersrådet undersöker som bäst möjligheterna att ändra tolkningen av förordningarna i en riktning som i högre grad än idag skulle ta hänsyn till i synnerhet ungdomar som riskerar att bli marginaliserade. Kanske skulle de nordiska länderna behöva ett eget Ditt första jobb-program, som erbjöd ekonomiskt stöd till jobbintervjuresor och flytt mellan de nordiska länderna. För närvarande ersätts jobbintervjuresor inom landets gränser, men om jobbet är på andra sidan gränsen får den sökande inte en cent.  Heli Mäkipää Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden (föräldraledig från och med 25 april) Översättning: Elin Nauri Skymbäck Bild: Yadid Levy / Norden.org

49


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä  aktuellt i distrikt och föreningar Förstå Norden på Arbis I januari arrangerade Pohjola-Nordens Nylands distrikt och Helsingforsförening en kväll med Norden som tema tillsammans med Arbis. Ur lite annorlunda men perspektivvigdande infallsvinklar möttes Norden idag och igår. På programmet stod folkbildning, fördjupning, författarsamtal, mat och musik. Under kvällen hade man möjlighet att också delta i en workshop i talad danska, lära sig om Skagenmålarna – Den skandinaviska konstnärskolonin som under 1870- och 1880-talen var verksam i Skagen eller höra om Norden ur estnisk synvinkel. I kvällen deltog över 70 personer.  Bild: Alexandra Ramsay

Pohjolan Pidot afrikkalaisella kattauksella

Lasten omissa arpajaisissa jokainen voitti palkinnon.

Koko & M-Double tarjoilivat afrikkalaisia rytmejä ja säveliä.

Pöytäkunnat ratkoivat Kongo-aiheisia tietokilpailukysymyksiä.

50

Pohjolan Pitoja vietettiin Kuusamossa jo kahdeksatta kertaa, mutta aivan uudella tapaa. Koska kaikkiin Pohjoismaihin oli Kuusamossa jo ehditty tutustua edellisten pitojen myötä, teema haettiin tällä kertaa kauempaa, Afrikasta asti. Kuusamo kansain­välistyi kertaheitolla viime syksynä, kun kaupunkiin muutti 25 uutta asukasta Kongon demokraattisesta tasavallasta. Niinpä pitojen teemaksi valittiin Kansainvälinen Kuusamo – Afrikan aromit. Pitopöytä notkui afrikkalaisista herkuista: alkupaloina oli muun muassa couscous-salaattia, samosoita ja paistettuja banaaneita, pääruokina kookoskanaa, kalacurrya ja ugalia sekä jälkiruokapöydästä mannakakkua ja egyptiläisiä pikkuleipiä kardemummakahvin kera. Ruoat oli koekokattu jäsentapahtumassa afrikkalaisten asiantuntijoiden opastuksella jo helmikuun alussa – ja todettu herkullisiksi. Samaa mieltä olivat kaikki 86 pitovierasta. Salin koristelusta, musiikillisesta ohjelmasta ja loppuhuipennuksesta huolehtivat Kuusamon afrikkalaiset asukkaat. Pöytäkunnittain kisailtiin Kongon tuntemuksesta ratkomalla visaisia tietokilpailukysymyksiä. Voittajajoukkue palkittiin afrikkalaisella herkkukorilla. Kilpailukysymysten laadintaan olivat osallistuneet Nilon koulun valmistavat luokat. Tiedätkö oikean vastauksen? Mikä seuraavista eläimistä ei elä Afrikassa: a) aavikkokettu eli fennekki b) pingviini c) alligaattori  Teksti: Anne Sjöberg, Kuusamon Pohjola-Norden Kuvat: Kari Kantola


Pohjoismainen ruokaviikko Tampereella Tampereen Pohjola-Norden toteutti viikolla 12 Tampereen kaupungin yläkouluissa ja lukioissa Pohjoismaisen ruokaviikon yhdessä koulujen ruokahuollosta vastaavan Tampereen Voimian kanssa. Ruotsalaista ruokaperinnettä edusti pyttipannu, norjalaista lohikeitto, tanskalaista possukastike ja islantilaista mangorahka, jota nautittiin kiirastorstain jälkiruokana suomalaisen broilerin jälkeen. Idea saatiin ruotsalaisen ystävyyskaupunki Norrköpingin Norden-yhdistykseltä, joka on toteuttanut viikon jo muutaman vuoden ajan. Haastatellut opiskelijat pitivät ajatusta pohjoismaisesta ruokaviikosta hyvänä, joskin totesivat, että ateriat eivät kovinkaan paljoa poikenneet ”tavallisista”. Pohjola-Nordenin toiminta tunnettiin huonosti, ja nuorten toimintaa toivottiin näkyvämmäksi. Tampereen Pohjola-Norden oli toimittanut kouluille lippuja, ja Ruotsin, Islannin ja Tanskan lähetystöt kirjoja ja esitteitä, mistä kiitos niille. 

Anni Heinänen ja Jasmiina Linkosuo, Sammon Keskuslukio.

Kuvat: Janne Järvinen

51


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä  aktuellt i distrikt och föreningar Mahdollisuuksien Norja avautui Joensuulaisille Kun Joensuun Pohjola-Norden järjesti toiset Pohjolan pitonsa, kasvoi tapahtuma kokonaiseksi teemapäiväksi seminaareineen ja arvovaltaisine vieraineen. Vuosi sitten Joensuussa vietettiin viihtyisä kulinaarinen ilta kaksikielisen runouden merkeissä, ja illan päävieraana oli Claes Andersson. Tänä vuonna Pohjolan pidot kasvoi kahdella Norja-aiheisella seminaarilla Joensuun paikallisyhdistyksen ja usean alueellisen elinkeinotoimijan aloitteesta. Norjan Suomen suurlähettiläs Åge B. Grutle vastasi myöntävästi kutsuumme ja halusi tulla tutustumaan alueemme Norjayhteyksiin sekä innostamaan yrityksiämme ja opiskelijoita suuntaamaan toimintaansa tähän pohjoisimpaan naapurimaahamme. Yrityksille suunnatussa seminaarissa tietoa ja apua yritysten vientiponnisteluihin olivat jakamassa Team Finland PohjoisKarjala ja ELY-keskus, Norjalais-Suomalainen Kauppayhdistys NOFI, Joensuun Seudun Kehittämisyhdistys JOSEK Oy, Finnvera, Pohjois-Karjalan kauppakamari sekä Joensuun Tiedepuisto.

Tietoiskuja opiskelijoille Kahdeksankymmentä opiskelijaa sai omassa seminaarissaan tietoa Karelia-ammattikorkeakoulun Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeesta, EURES- palveluista, Joensuun seudun Pohjola-Nordenin nuorten toiminnasta ja liiton tukimahdollisuuksista. Opiskelijat kuulivat lisäksi Norjassa asuneen ja työskennelleen perheen kokemuksista. Aktiivisesti kyselleet ja keskustelleet kuuli-

Norjan suurlähettiläs Åge B. Grutle kävi puhumassa opiskelijoiden seminaarissa.

jat toivoivatkin enemmän tällaisia pohjoismaisia teematapahtumia. Suurlähettiläs Grutle esiintyi molemmissa seminaareissa. Hän tutustui vierailullaan myös uuteen catering-alan suurlinjastoja tuottavaan starttiyritykseen Coctio Oy:hyn, joka on jo vahvasti kiinnittymässä Norjan yritysmarkkinoille. Abloy Oy ja pylvästuotannollaan vahvasti Norjassakin toimiva Iivari Mononen Oy kertoivat suurlähettiläälle toiminnastaan. Lähettiläs tapasi lisäksi Joensuun kaupungin johtoa ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton edustajia.

Norja näkyi myös pidoissa Pohjolan pidot vietettiin illalla viihtyisässä Surakan Baarissa Joensuun vanhassa kau-

pungissa. Ruoka- ja juomamenyyssä maistui Norjan vuonojen reipas tuulahdus. Norjatietämystä testattiin ja avarrettiin pöytäkunnittain tietovisalla. Pitojen vieraiden kirjo toi iltaan iloa ja vauhditti keskustelua. Pitoväkeä viihdytti yliopistotaustainen mieskvartetti Unelmavävyt, joista pari laulajaa otti Norja-teemapäivän päätöstilaisuudesta vaarin ja haki vauhtia tulevalle kalottivaellukselleen. Kuusikymmenpäinen yleisö taputti tyytyväisenä stemmalaulajille.  Teksti: Sinikka Marila ja Peter Sjölund, Joensuun Pohjola-Norden Kuva: Anne Tuomainen

Pohjola-Norden i Korsholm bjöd in till Nordiskt gästabud Lördagen den 19 mars samlades lokalföreningarnas medlemmar från Österbottens distrikt till ett gemensamt gästabud för att fira Nordens dag. Målsättningen inom distriktet är att få igång ett fungerande samarbete mellan Distriktets föreningar, sudda ut gränser och få tröskeln lägre att förverkliga ideér tillsammans. Under gästabudet uppträdde folkmusikgruppen Smedarna under ledning av Dan Lillas och framförde Österbottnisk bröllopssvit, berättaren var Alice Lillas. Generalsekreterare Michael Oksanen framförde förbundet Pohjola-Nordens hälsning och festtalet hölls av Kommunfullmäktiges ordförande Carola Lithén. I sitt tal belyste Lithén Korsholms koppling till Norden – med utgångspunkt i historien.

52

Lithén påminde om att de nordiska länderna bildar tillsammans ett historiskt område som från dåtid och alltfort påverkar hela områdets kulturella, ekonomiska och politiska samhörighet. Samarbetet som äger rum inom området har utvecklats under århundradena, och detta har i sin tur påverkat utformningen av den nordiska identiteten. Lithén avslutade med att önska alla aktivister fortsatt ork och glädje i deltagandet i Pohjola-Nordens olika verksamheter, och hon ser fram emot att Korsholms kommun får förlita sig på föreningens hjälp och medverkan när nordiskt samarbete diskuteras även i fortsättningen. 


Hyvinkäällä palkittiin kirjoituskilpailun voittajia

Hyvinkään Pohjola-Nordenin (HyPN) hallituksen jäsen Marja-Leena Kurikko, puheenjohtaja Riitta Malmberg, voittaja Anne Määttä ja hallituksen jäsen Kai Helminen.

Hyvinkään Pohjola-Nordenin jäsentilaisuudessa tammikuussa palkittiin viime syksynä Hyvinkään yhteiskoulun abeille järjestetyn ruotsinkielisen Ystävyys Pohjolassa -kirjoituskilpailun voittaja. Voittaja Anne Määttä sai palkinnoksi stipendin. Kaikki osallistujat saivat kunniamaininnat ja Pohjola-Nordenin materiaalia. Kiitämme kaikkia kirjoituskilpailuun osallistuneita ja erityismaininnan annamme heidän aktiiviselle opettajalleen Tarja Saarimaalle. Tilaisuus järjestettiin Svenska Gårdenilla, ja osallistujat pääsivät tutustumaan sekä alakoulun että päiväkodin tiloihin. Tarjolla oli myös ruotsalaisia perinneherkkuja. Kiitos siis myös Svenska Gårdenille ja Anna Moberg-Jokiselle. Hyvinkään Pohjola-Norden täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlat järjestetään lokakuussa ja juhlavuoden teemana on Itämeri sekä yhdistyksen tunnettuuden lisääminen. Yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki Pohjoismaista kiinnostuneet. 

Anne Määttä, Iida Kulo, Ella Turpiainen

Teksti ja kuvat: Anni Willman, Hyvinkään Pohjola-Norden

eSPORT – Hur Nordens ungdomar blir världsstjärnor bakom skärmen

Johannes Jansson/norden.org

Nordiska ungdomar hör till världstoppen i eSport men det är få som vet vad de egentligen sysslar med eller hur stort fenomenet verkligen är. Ur radion hör jag: Finska backhoppningen är döende! Vi har inga duktiga juniorer som kommer upp från gräsrotsnivå. Det är sant, färre och färre unga vill hålla på med obskyra idrottsformer. Men en gren håller på att träda fram ur det obskyra, och den utövas av ungdomar, organiseras av ungdomar och styrs av ungdomar. Och ute i världen är det redan en etablerad gren, men allmänheten här hemma har inte ens lagt märke till

53


Norden – plats för utveckling

Vi kunde visa vägen

Överallt börjar eSportsproffsen tas mer och mer på allvar. Det mest otroliga med allt detta är att bland de bästa eSportspelarna i världen står nordiska ungdomar och vinkar från prispallen. I Norden pratas det ofta om vår utmärkta välfärd, progressiva socialdemokrati och våra duktiga skidare, men det är viktigt att inte glömma den enorma tekniska utveckling inom elektronik som skett här under det senaste två decennierna. Detta har lett till en generation ungdomar som växt upp med datorer i hemmen, och internet som ett andra hemland. Det är då inte underligt att när de första datorspelen med möjlighet att tävla mot varandra kom, så var nordbor några av de första som riktigt tog sin plats i tävlingsdataspelens topp. I Norden har vi alltid haft några av de duktigaste eSportarna, och ute i världen ser man på de nordiska länderna, med Sverige och Finland i spetsen, som en av de viktigare platserna för eSportens utveckling. Världens största dataspelsfestival Dreamhack hålls i Sverige, och många av datorspelarnas favoritspel har utvecklats i norden. Så nordens länder är bra på att odla fram duktiga eSportare, men kanske vi kan göra

Esporten har också länge haft problem med könsfördelning, och klassas i många fall som en sport bara för män. Nordiska länder är för böveln i topp när det gäller könsneutralitet, och kunde verkligen visa hur det ska gå till. Stipendier för unga flickor som är duktiga på ett spel, till exempel. Eller kanske bara utbildning om eSport i skolorna? Norden har aldrig varit störst eller bäst i världen, men vår styrka har alltid varit gott, kvalitativt understöd för de som gör oss stolta. Och vare sig vi vill det eller ej, vare sig vi vet det eller ej, så kommer eSporten vara en viktig del av framtiden, och vi nordbor har redan en plats där. Och de som redan är där och gör det de älskar, och representerar de länder vi älskar, dem borde göra oss stolta. 

Magnus Fröderberg/norden.org

åskådare, och tittarsiffrorna hemma i soffan överstiger trehundra miljoner. Anhängarna skriker åt sina idoler som om de vore filmstjärnor. I Sydkorea, landet som klassas som eSportens hemmaland, har man flera TV-kanaler enkom för eSport, och eSportstjärnorna där gifter sig med fotomodeller och popartister.

ännu mer. Redan nu kan man i Norge, Sverige och Finland gå i speciella gymnasieutbildningar för eSport. De fungerar som vilken annan idrottsutbildning som helst; man får en gymnasieexamen på sidan om sitt spelande, men man får också en utbildning i spelandet, för att stärka ens förmåga. I vissa fall kräver dessa utbildningar dock att du redan är ruskigt bra på det spelet du ämnar spela, och man ska kunna förse skolan med bevis och statistik på hur bra man är, för att bevisa att man faktiskt har vilja att bli bäst. Utöver detta finns det ju alltid föreningar som understöder eSporten, men färre och i mindre skala än vad man kan tro. Det lättaste sättet att börja eSporta är fortfarande att hoppas på att ens kompisar vill spela exakt det spelet du själv vill spela, och hoppas på att din dator ens kan öppna spelet. Det finns ingen bra organisation eller infrastruktur för eSportare. Och det är där jag personligen tycker norden borde föregå med gott exempel. Ge understöd åt kommuner för arbete med eSportföreningar. Bygg internetcaféer för att de som inte har råd med datorer ska kunna spela. Eller se ens till att alla har tillgång till välfungerande internet – ja, även på landsbyggden. Det är ändå det som skulle ganga våra ungdomar mer än att, till exempel, kasta många miljoner på backhoppningen. Kanske det är dags att låta nya vindar blåsa in i idrottsförbundens budgeter?

den, även fast deras barn och barnbarn är bland världstoppen. Den nordiska eSporten har länge nog stått i fotbollens, skidningens, och till och med backhoppningens skugga, och det är dags att dra fram den i ljuset. För den har kommit för att stanna.

Spelare som filmstjärnor Så vad är eSport? Det är att spela datorspel på professionell nivå. Eftersom det finns många datorspel i vilka man kan tävla mot varandra, är det naturligt att det ordnas tävlingar och turneringar i detta. Men till skillnad från andra spel som poker och schack, har eSporten blivit en megasuccé bland unga. Åskådare i drivor samlas framför sina skärmar för att titta på när världseliten spelar. Och när jag säger eliten skojar jag inte. De bästa spelarna och lagen i världen kan träna fjorton timmar varje dag, och har strikta dieter och motionsscheman för att hållas i toppform och för att prestera sitt yttersta i turneringarna. Och man vill prestera i turneringar, för prispotterna i vissa turneringar kan gå upp till femton miljoner euro. Det är inte bara priserna som är viktiga, för sponsorer börjar också dra sig mot eSporten. Företag som Google och Coca Cola sponsrar redan många turneringar, och Samsung äger två stora, framgångsrika eSport-lag. Varför tycker företag om att ha sin reklam så stort som möjligt på proffsens spelartröjor? Jo, för att de största eSporttävlingarna fyller stora arenor med tiotusentals

54

Text: Jesper Oksanen


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi

Pohjola-Nordens necessär Pohjola-Nordens necessär med stort fack, mindre framfack och en användbar upphängningskrok i metall. På framsidan tryck www.pohjola-norden.fi.  Medlemspris 5 e Annars 10 e

Suuri lippunauha

Nordiska flaggor

Pieni lippunauha

Pohjoismainen lippunauha, jossa kaikkien maiden ja itsehallintoalueiden liput kolmeen kertaan. Loistavaa rekvisiittaa pohjoismaisiin juhliin. Lippujen koko 27,5 cm x 20 cm. 

I nätboden finns alla de nordiska ländernas och själstyreområdens flaggor med träskaft. Flaggorna är circa 12cm x 17 cm stora och kan snyggt placeras fram till exempel i en vas. 

Luo pohjoismainen juhlatunnelma lippunauhalla, jossa on kaikkien maiden ja itsehallintoalueiden liput kolmeen kertaan. Pituus noin 230 cm, lippujen koko 3 cm x 4,5 cm. 

Jäsenhinta: 7 e Muut: 10 e

Medlemspris: 1,50 e Annars: 2,50 e

Jäsenhinta: 5 e Muut: 7 e

Saamelandia Mangne Hovden Tule Saamelandian elämyspuistoon ja löydä sisäinen porosi. Turisteille joikua, saamelaiskolttuja, poronpaijausta ja henkijuomaa. Pohjoisnorjalaisten veijarien menestyskonsepti kuulostaa helpolta kuin hengittäminen. Todellisuudessa Roy ja Leif eivät tiedä saamelaisista mitään – mutta eihän sitä japanilaisille tarvitse kertoa. Mikään ei kumma kyllä suju suunnitelmien mukaan. Royn ja Leifin kaveri sössii ryöstämällä rahankuljetusauton vaaleanpunaisessa kanipuvussa, eräs Audun jatkaa yhden miehen saamelaissotaansa ja porot protestoivat. Eivätkä naisetkaan osoita suurta ymmärtämystä.  Jäsenhinta: 10 e Muut: 15 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer

Julisteita /Affischer Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

55


DUBBELT SÅ LÄTT DUBBELT SÅ LÄTT ATT ÅKA NORDEN RUNT. ATT ÅKA NORDEN RUNT. Vi är stolta och glada att kunna säga att vi numera är Nordens största hotellkedja. Vi ärför stolta och glada att kunna säga att vi det numera är Kul er, tänker du, men vad det betyder för mig? Nordens största hotellkedja. Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela Kul för er, tänker du, men vad Rica det betyder det förfinns mig? 230 hotell i sju länder! Sedan blivit Scandic Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till 230 hotell i sju länder! Rica blivit Scandic finns metropolen Berlin. FrånSedan späckhuggarsafari till shopping. vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till Hoppas vi ses snart! metropolen Berlin. Från späckhuggarsafari till shopping. Hoppas vi ses snart!

scandichotels.fi scandichotels.fi

230 mahdollisuutta nukkua paremmin Pohjoismaissa. Ylpeinä ja iloisina voimme todeta olevamme Pohjoismaiden 230 mahdollisuutta paremmin Pohjoismaissa. suurin hotelliketju! Voitnukkua herätä meillä levänneenä lähes 230 Ylpeinä ja seitsemässä iloisina voimme olevamme Pohjoismaiden hotellissa eri todeta maassa. suurin hotelliketju! Voitvoit herätä meillä levänneenä lähes 230 Sehän tarkoittaa, että ladata hotelliaamiaisella samaa hotellissa seitsemässä eri maassa. energiaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ Sehän tarkoittaa, ettäToisin voit ladata hotelliaamiaisella samaa kierrosta Berliinissä. sanoen, nyt Pohjoismaissa on energiaahelpompaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ entistä nukkua hyvin. Nähdään pian! kierrosta Berliinissä. Toisin sanoen, nyt Pohjoismaissa on entistä helpompaa nukkua hyvin. Nähdään pian!

Profile for Unionimedia

Pohjola-Norden 2 2016  

Pohjola-Norden 2 2016  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded