Elämää kaaosteoriassa Teksti: Kasper Mickos – Kuvitus: Roope Nykänen
Pimeä uhka 19. helmikuuta 2020. Pohjois-Italialaisen Bergamon kaupungin kaduilla käy kuhina. Äänekkäästi laulava sinimustaan pukeutunut massa etenee määrätietoisesti kohti rautatieasemaa, aikeinaan matkustaa Milanoon. He ovat Bergamon ylpeyden, jalkapalloseura Atalantan kannattajia. Atalanta on Italian mittapuulla melko pieni seura, eikä se voi resurssiensa puolesta kilpailla lähiseudun suurseurojen, kuten Milanon joukkueiden tai torinolaisen Juventuksen kanssa. Siitä huolimatta Atalanta pelaa kaudesta toiseen tasaisen hyvin, mutta viime aikoina vielä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisellä kaudella Atalanta sijoittui Italian pääsarjassa Serie A:ssa kolmanneksi, minkä ansioista se ansaitsi paikan Mestarien liigassa. Vastoin odotuksia he pääsivät lohkovaiheesta jatkoon, ja nyt kannattajat ovat matkalla seurahistorian ensimmäiseen Mestarien liigan pudotuspeliotteluun. Bergamolaisille tämä on historiallinen päivä, ja kaupungin 120 000 asukkaasta jopa 45 000 on matkalla Milanoon. Ottelu pelataan Milanossa, sillä Atalantan oma stadion on liian pieni Mestarien liigan vaatimuksille. Atalanta kohtaa täten illan vastustajansa, espanjalaisen Valencian milanolaisten suurseurojen kotikentällä, San Sirolla. Kyseessä on seurahistorian suurin ottelu, joten jokainen kynnelle kykenevä bergamolainen on matkalla katsomoon. Ne, jotka eivät mahdu stadionille, kokoontuvat kisakatsomoihin esimerkiksi ravintoloihin. Ilta tuottaa bergamolaisille kannattajille hetkiä, joista he ovat unelmoineet koko elämänsä. Atalanta voittaa ottelun lukemin 4-1. Riemuissaan vieri viereen pakkautuneet kannattajat halailevat ja suukottelevat toisiansa, eikä kellään ole kiire kotiin nukkumaan. Viimeiset Milanosta Bergamoon vievät junat muistuttavatkin tunnelmaltaan kuin täyteen pakattua sinimustaa impressionistista maalausta. Mutta kuten yhdessä Vincent van Gochin viimeisistä maalauksista, jossa mustat varikset nousevat päämäärättömään lentoon tummansiniselle taivaalle, myös tätäkin sinimustaa värimaailmaa myöhemmin tulkitessa esiin nousevat teemat ovatkin eristäytyneisyyden tunne, epävarmuus ja ahdistus. Kaksi päivää pelin jälkeen Lombardian maakunnassa, johon Bergamo ja Milano kuuluvat, todettiin ensimmäiset uuden koronaviruksen aiheuttamat COVID-19-tautitapa-
12
ukset. Seuraavana päivänä tartuntoja yli seitsemänkymmenen tartunnan lisäksi todettiin Italian ensimmäinen kuolemantapaus. Myöhemmin katsottuna jalkapalloottelulla, jota katsomaan joko stadionille tai muuhun kannattajakokoontumiseen matkusti käytännössä jokainen bergamolainen, lievästi kipeä tai ei, oli merkittävä rooli koronaviruksen leviämisellä Italiassa. Atalantan ja Valencian pudotuspelin toinen osaottelu pelattiin Valenciassa kolme viikkoa myöhemmin ilman yleisöä. Atalanta voitti senkin ja eteni seuraavalle pudotuspelikierrokselle. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, milloin se pelataan vai pelataanko ylipäätään. Bergamossa ei tällöin enää mietitty jalkapalloa. Kaupungin krematoriot pyörivät täydellä teholla kellon ympäri, mutta silti armeija joutuu kuljettamaan koronavirusepidemian aiheuttamia ruumiita ulos kaupungista, sillä ruumiita kertyy nopeammin kuin niitä voidaan polttaa.
Kloonien hyökkäys Tarttuvan taudin kehittyminen pandemiaksi vaatii siltä muutamia tekijöitä, jotka erottavat sen jo olemassa olevista taudeista. Patogeenin tulee levitä helpohkosti ihmisestä toiseen, ja ihmisillä ei voi olla immuniteettia sitä vastaan. Immuniteetin puutos toteutuu kätevästi taudinaiheuttajan ollessa uudenlainen. Virukset ovat ykköskandidaatteja uudenlaisen taudinaiheuttajan kehittymiseen, sillä ne ovat valinneet erilaisen pelistrategian muihin potentiaalisiin patogeeneihin, esimerkiksi bakteereihin verrattuna. Bakteerit ovat nimittäin eläviä organismeja, joiden tärkeä päätehtävä pelissä on elossa pysyminen. Viruksia ei elävien organismien kömpelö ’’elossa pysymisen’’ -strategia paljoa kiinnosta, sillä elävillä organismeilla on monia perintöaineksen mutaatioita korjaavia mekanismeja. Viruksilla tapahtuu mutaatioita useammin, mikä tarkoittaa, että platinatason Pandemia-trophyn saavuttaminen on virusten pelistrategialla todennäköisempää. Viruksen strategia on yksinkertainen: tunkeudu elävän organismin soluun, käytä solun koneistoja tuottamaan klooneja eli lisää viruksia ja vapauta virukset tartuttamaan lisää isäntäsoluja. Pandemian saavuttaakseen viruksen kannattaa käyttää suurin osa evoluutiopisteistään tartuttavuuden paranta-
Symbiontti 2/ 2020
