Kohtalokas tauko?

Teksti & Kuva: Valeria Valanne

Tämän vuoden suunnitelmat olivat alun perin suuria, YK:n lanseeraama ’Luonnon Huippuvuosi’, jolloin luonnonsuojelun oli tarkoitus nousta tärkeysjärjestyksessä huomattavasti. Olemme saaneet kuitenkin huomata, että asiat eivät enää mene kuten me haluamme.

Ihmisten tuhotessa habitaatteja ja kaventaessa biodiversiteettiä luomme samalla yhä enemmän olosuhteita, joissa zoonoosit pääsevät tarttumaan ja leviämään. Kuinka ironista se siis onkaan, että kansainvälistä biodiversiteettisopimusta käsittelevä huippukokous Kiinan Kunmingissä on jouduttu perumaan, kun Kiinasta lähtenyt pandemia raivoaa maailmalla. Kokouksen mukana epämääräiseen tulevaisuuteen siirtyy myös kansainvälinen toimintasuunnitelma ja sen toteutus. Kaikki tämä hidastaa meitä hetkellä, jolloin nopeus toimia olisi valttia.

Biodiversiteetin kannalta myös ilmastokokoukset ovat välttämättömiä. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa yhtäkkisiä biodiversiteetin romahduksia aikaisemmin kuin on luultu, tällä menolla riski kasvaa merkittävästi jo 2030-2050-luvuilla. Alamäen sijaan edessä saattaa olla jyrkänteen reuna. Suurimmassa vaarassa näyttävät olevan trooppiseet ekosysteemit niin maalla kuin meressä. Pahimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat näkyä silloin, kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi monelle saman habitaatin lajille yhtä aikaa. Ihmistä ei voi kesyttää, mutta luonnon voi, eikö niin?

Peruttuja tapahtumia

• COP15, eli Kansainvälistä biodiversiteettisopimusta (CBD) käsittelevä huippukokous siirtynyt lokakuulta 2020, samoin lähes kaikki siihen liittyvät tai sitä valmistelevat tapahtumat. Tarkoitus oli päättää kansainvälisistä biodiversiteetin suojelutavoitteista seuraavaksi 10 vuodeksi, vuoteen 2030.

Kaikkea työtä ei voida tehdä etänä: lähes jokainen tärkeä ilmasto- ja ympäristötapahtuma on peruttu. Kansainvälisissä huippukokouksissa tärkeitä keskusteluja käydään usein virallisen ajan ulkopuolella käytävillä.

Pandemiasta saamme syyttää itseämme. Tunkeudumme yhä syvemmälle metsiin ja pienennämme eläinten elintilaa, jolloin ne ajautuvat yhä lähemmäksi ihmisiä, tuoden viruksensa mukanaan. Villieläimet, kuten rotat ja lepakot, jotka ovat sopeutuneet hyvin ihmisten

• COP26, eli YK:n ilmastokokous marraskuulta 2020 on lykätty. Kokous olisi ollut tärkeänä jatkeena edellisvuoden Madridin ilmastokokoukselle (COP25), joka laajasti tuomittiin epäonnistuneeksi. (COP = Conference of Parties) • Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton IUCN:n konferenssi, maailman suurin luonnonsuojelutapahtuma, siirtynyt kesäkuulta 2020.

• EU Green Week Brysselissä kesäkuulta 2020 peruttu. Euroopan komission järjestämässä kokouksessa ja ympäröivissä tapahtumissa oli tarkoitus keskittyä European Grean Dealiin ja biodiversiteettiin.

• YK:n Ocean Conference (merten suojelua koskeva kokous) Lissabonissa siirretty kesäkuulta 2020. Tarkoitus oli keskittyä liikakalastuksen rajoittamiseen ja merisuojelualueisiin.

hallitsemiin habitaatteihin jakavat ihmisten kanssa eniten taudinaiheuttajia kesyjen eläinten jälkeen. Tartuntariskiä suurentaa luonnollisesti toiminta, jossa ihmisten ja villieläinten kanssakäyminen on läheistä, kuten metästys ja villieläimillä tehtävä kauppa.

Katsotaan välillä positiivisempaa kolikon puolta. Vähentyneet ilmansaasteet ovat aiheutttaneet ihmetystä ja kiitosta eri puolilla maailmaa. Intian pysähdyttyä Himalajan vuoristo näkyy 160 kilometrin päässä Punjabissa ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen, kun tukehduttavat ilmansaasteet ovat hälvenneet. Kiinassa energian käytössä oli kahden viikon ajalla 25 %:n lasku, joka on luultavasti pelastanut tuhansien ihmisten henkiä, ilmansaasteet nimittäin tappavat. Myös Suomessa tappavan typpioksidin pitoisuus ilmassa laski jo ennen Uudenmaan eristämistä 40 %. Englannissa jätetään suurella mittakaavalla ajelematta tienvarsia reunustavia niittyjä, kun resursseja säästetään muualle, ja uhanalaiset kasvit sekä pölyttäjät voivat kukoistaa.

Korona-ajasta voisi ottaa mallia tulevaisuuden muutoksiin: kulutuskeskeisyys ja halpa matkustelu saattavat jäädä historiaan, etätyöt ja arvostus oikeasti välttämättömille töille jatkua. Öljyn hinnan romahdus voi tehdä tietä vihreämmille energianlähteille. Korona-ajan hyödyt jäävät kuitenkin lyhyeen, jos muutosta suurissa järjestelmissä ja politiikassa ei tule. Korona saattaa jopa vaikeuttaa puhtaaseen energiaan siirtymistä: taloutta elvyyttääkseen investoiminen uusiutuviin energianlähteisiin ei ole välttämättä houkuttelevin (lue: halvin) vaihtoehto. Öljyn halpa hinta voi myös kannustaa suurempaan energiankulutukseen, ja fossiiliyhtiöille, kuten lentoliikenteelle, jaellaan tukia entistä enemmän, samalla kun sähköautojen ja aurinkoenergian kysynnän ennustetaan laskevan.

Teollisuus ja lentoliikenne eivät ole ainoita, jotka ovat pysähtyneet yhteisen kriisimme edessä, vaan myös tutkimus ja luonnonsuojelu ovat vaarassa seisahtua ja kokea mahdollisesti tulevaisuuden tuomia säästötoimenpiteitä. Ympäristöasiat jäävät helposti alakynteen lyhyen aikavälin taloudellisen pelastuksen ollessa vastassa, ja pitkän tähtäimen ajattelu ei useinkaan toimi hyvin talousjärjestelmäsmme kanssa. Olemassa olevaan fossiiliseen infrastruktuuriin on helppo tarttua hädän hetkellä. Tsekin pääministeri on jo ehdottanut, että Euroopan Grean Deal tulisi pandemiaan keskittyessä siirtää sivuun, Yhdysvalloissa öljy- ja maakaasualat ovat pyytäneet ympäristöä suojelevan sääntelyn raivaamista taloudellisen kasvun takaamiseksi ja lentoliikenteen päästöjen vähennysaikomukset on jo päätetty rikkoa elvytyksen tieltä. Kiinassa ympäristövalvontaa on jo hieman höllennetty. Suomessa turpeesta luopuminen saattaa saada lisäaikaa huoltovarmuuden varjolla. Finnairia pelastetaan myös paraikaa kovilla rahoilla, mutta sentään jo päätetyistä päästöjenvähennys- ja hiilineutraaliutavoitteista sen ei kuitenkaan tahdota antaa lipsua.

Vuosi 2019 saattaa jäädä historiaan päästöjen huippuna, mutta vain jos pelaamme korttimme oikein. Eikä siitä tule helppoa.

Lähteet

Trisos, C. H., Merow, C. & Pigot, A. L. The projected timing of abrupt ecological disruption from climate change. Nature 580, 496-501 (2020).

Johnson, C. K. et al. Global shifts in mammalian population trends reveal key predictors of virus spillover risk. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences 287, 20192736 (2020).

Lehtijuttu: Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa” Viitattu: 16.5.2020 <https://www.hs.fi/politiikka/art2000006509617.html>

Lehtijuttu: Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads. Viitattu: 30.4.2020 < https:// www.bbc.com/news/science-environment-51944780>

Luonnonsuojelua koronan keskellä