Varjoista vaikuttamista

Teksti & Kuvitus: Roope Nykänen

Yhä useammat korkeakouluihin hakevat turvautuvat valmennuskursseihin varmistaakseen pääsynsä unelmien opiskelupaikkaan. Tämä on tuonut hakuprosessin ympärille oman rahaa tahkoavan bisneksen. Varjovalmennuksen pyrkimys on toimia vaihtoehtona tässä epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä.

Tasa-arvo on asia, josta suomalaiset kokevat kansana ylpeyttä. Tämä on oikeutettua, sillä monet yhteiskuntamme rakenteet tukevat tasa-arvon mahdollistumista. Tuttuina esimerkkeinä tästä on ilmainen peruskoulu sekä edullinen terveydenhuolto. Maamme loistaa myös maailman valtioita vertaavissa mittauksissa: Suomi arvioitiin vuonna 2018 maailman neljänneksi tasa-arvoisimmaksi valtioksi, OECD-maista Suomella on toiseksi pienin köyhyysaste ja Suomi on arvioitu maailman kolmanneksi parhaaksi maaksi olla nainen.

Kovin tasa-arvoista ei kuitenkaan ole, kuinka ovet korkeakoululopiskeluihin aukeavat. Viime vuosina valmennuskurssien merkitys hakuprosessissa on korostunut entisestään, mikä näkyy sisäänpääsyprosenteissa. Vuonna 2017 yliopisto-opiskelijoista nimittäin joka neljäs oli käynyt valmennuskurssin hakiessaan opiskelupaikkaa. Suosituilla aloilla osuudet olivat vielä räikeämmät: jopa 77 prosentilla oikeustieteellisen opiskelijoista oli käytynä valmennuskurssi. Lääketieteen opiskelijoissa osuudet olivat 55 % ja kauppatieteellisessä 41 %.

Ongelmallisen valmennuskursseista tekee niiden hinta. Jos henkilö haluaisi hyödyntää biologian pääsykokeisiin valmennuskurssien antia, maksaisi esimerkiksi paras paketti Valmennuskeskuksella 840 euroa. Hinnat kuitenkin räjähtävät entistä valtavammiksi, kun puhutaan suosittujen alojen valmennuskursseista. Esimerkiksi oikeustieteellisen valmennuskurssista Valmennuskeskuksessa voit pulittaa parhaimmillaan 5890 €! Toisena havainnollistavana tapauksena voi pitää Mafy-netin lääketieteelliseen valmentavista kursseista, joiden hintalapuksi voi parhaimmillaan tulla 4980€. Sanomattakin selvää, että kyseiset hinnat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan riippuen perheen varallisuudesta.

Hinnan lisäksi valmennuskurssit ovat myös maantieteellisten tekijöiden takia ongelmallisina. Valmennuskurssit keskittyvät isoihin kaupunkeihin, mikä antaa etulyöntiaseman siellä asuville. Valmennuskurssien tarjoajat usein kyllä myös tarjoavat mahdollisuuksia itse- ja etäopiskeluun, mutta yleensä opiskelijat kokevat lähiopetuksen itselleen mielekkäämpänä.

Päätöksenteossa ollaan pyritty puuttumaan valmennuskurssien aiheuttamaan tasa-arvo-ongelmaan. Opiskelijavalintoja uudistettiin esimerkiksi niin, että suurempi osa valitaan toisen asteen opintoihin todistuksen perusteella. Tämä ei kuitenkaan poista vaan pikemminkin siirtää ongelmaa. Tulevaisuudessa isommassa osassa ovatkin luultavasti ylioppilaskirjoitukseen valmentavat valmennuskurssit.

Varjovalmennuksen vastarinta

Valmennuskurssien aiheuttamaa epätasa-arvoa ja koulutuksen periytyvyyttä vastaan taistelee Varjovalmennus, Helsingin yliopiston opiskelijoiden ylläpitämä ilmainen valmennuskursseja tarjoava taho. Vuonna 2013 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö oli alunperin vasemmistojärjestöjen alulle panema, mutta enää järjestö ei sitoudu mihinkään poliittiseen ideologiaan.

Varjovalmennus tarjoaa ilmaisia valmennuskursseja koulutusaloihin, joihin sisään pääsy on erityisen hankalaa ilman valmennuskurssia. Keväällä 2020 Varjovalmennus järjestää kursseja biologian, lääketieteen, oikeustieteen, psykologian ja valtiotieteellisen pääsykokeita varten. Järjestö ei suostu organisoimaan kursseja aloille, joissa valmennnuskurssitoimintaa ei entuudestaan esiinny, vaikka innokkaita vapaaehtoisia olisikin löytynyt. Tämä perustuu järjestön ideologiseen taustaan vastustaa valmennuskurssibisnestä: organisoimalla valmennuskursseja aloille, joissa kursseja ei yleisesti järjestetä, Varjovalmennus itse loisi epätasa-arvoisuutta. Varjovalmennuksen puheenjohtajan Erik Räsäsen kiteyttämänä: ”Olemme pohjimmiltamme valmennuskurssivastainen valmennuskurssijärjestö.”

Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön, eikä Varjovalmennuksessa opettavat henkilöt saa työstään palkkaa. Vaikka järjestössä tehty työ on luonteeltaan kutsumuksellista, saavat opettajina toimivat kuitenkin hyvää kokemusta opetustilanteista. Tämä voi

olla hyödyllistä etenkin aineenopettajaksi erikoistuville opiskelijoille.

Mikä saa lähtemään mukaan Varjovalmennuksen toimintaan? –Kiinnostuin siitä, koska minulla oli vielä hyvässä muistissa oman pääsykokeeni asiat ja halusin auttaa muitakin saavuttamaan unelmansa opiskelupaikasta. Halusin myös parantua esiintyjänä, sillä minulle oli muodostunut pienimuotoinen kammo siitä. Lisäksi varjovalmennuksen ideologia kaikille ilmaisesta valmennuksesta sopi omaani paremmin kuin hyvin, kertoo biologian kurssin päävastuuhenkilö Veikko Yrjölä.

Korona koskettaa

Myös valmennuskurssitoiminta on joutunut kohtaamaan muutoksia poikkeusolojen myötä. –Valitettavasti koronatilanne on pakottanut kurssijärjestäjiä vetämään suunnitelmiaan uusiksi, erityiseksi siksi, että lähiopetus jouduttiin perumaan. Perinteisten valintakokeiden peruminen on vaikeuttanut kurssien suunnittelua, sillä nykytilanteessa monilla kursseilla ei tiedetä, mihin tarkalleen ottaen hakijoitamme pitäisi valmentaa. Tilanne on onneksi kaikille hakijoille sama, Räsänen sanoo.

Räsänen kuitenkin toteaa, että poikkeusolot ovat antaneet mahdollisuuden kehittää järjestön toimintaa entistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Järjestön toiminta on siirtynyt enemmän verkkoon, mikä antaa eri puolilta kotoisin oleville henkilöille yhdenvertaisemmat asemat. Järjestö on kuitenkin jo ennen korona-epidemiaa pyrkinyt vähentämään toimintansa maantieteellistä epätasa-arvoa. Viime vuosina tätä pyrkimystä ollaankin edistetty tuottamalla entistä enemmän oppimismateriaalia verkkoon kaikkien katsottavaksi.

Elämä jatkuu koronan jälkeen ja niin jatkuu myös Varjovalmennuksen toiminta. –Yritämme pitää järjestön pyörät pyörimässä edelleen. Vaikka valintakokeita on viime vuosina uudistettu, valmennuskurssien tarve ei näyttäisi olevan katoamassa – joillain aloilla epävarmuus vaikuttaa jopa lisänneen valmennuskurssien kysyntää, Räsänen kertoo.

Varjovalmennuksen toiminta ei siis tulevina vuosina ole hyytymässä. Kuitenkin järjestö elää vapaaehtoisuudella ja eri alojen kurssien järjestäminen riippuu pitkälti siitä, saadaanko kyseisille kursseille opettajia. Yrjölä kannustaakin kaikkia innokkaita mukaan järjestön toimintaan: –Jos matalan kynnyksen opettaminen kiinnostaa, niin suosittelen osallistumaan. Mukaan voi tulla vaikka pitäisi vain yhden luennon itseään kiinnostavasta aiheesta, sillä siitäkin on jo apua. Palkkaa varjovalmennuksesta ei makseta, mutta virkistysraha on. Eniten minua on motivoinut kuitenkin uusien asioiden oppiminen ja opiskelijoilta saamat kiitokset.

Lähteet

Tilastokeskus (2019): Itsenäisyyspäivä 2019. http:// www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/itsenaisyyspaiva-2019. html

Anna-Kaarina Potila et al. (2017): Opiskelijatutkimus 2017, Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://julkaisut. valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/ okm37.pdf

Mafy-valmennuksen verkkosivut. https://kauppa. mafyvalmennus.fi/

Valmennuskeskuksen verkkosivut. https:// www.valmen - nuskeskus.

fi/?gclid=Cj0KCQjwMr0BRDyARIsA - KEFbeddoAjrJR4smwQWvEFK35rhuaf44fW6eskkrj8fAyA2- 3TtzbZPmk E - aAsZ -

fEALw_wcB