U U T TA A M K : S TA
Laatukriteerit opetuksen tueksi
Eri alojen AMK-opetuksen tasalaatuisuuden turvaamiseksi on laadittu kielten ja viestinnän opetukseen laatukriteeristö. TEKSTI TARMO AHVENAINEN JA ARIA KANERVA KUVA KIRSI MACKENZIE
L
aatukriteeristö on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laadun kehittämisen työkaluksi. Kriteerejä suositellaan käytettävän opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä, ja niiden suunnittelussa on ennakoitu tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut voivat kantaa oman kortensa kekoon Suomen kielivarannon kasvattamiseksi hyvin organisoidulla kielten ja viestinnän opetuksella, suunnitelmallisella opiskelijan opintopolulla ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella. Käsitykset kielestä ja kielen oppimisesta näkyvät laatukriteereissä. Viime aikoina suuntauksena on ollut funktionaalisempi näkemys aiempaan formalistiseen suuntaukseen verrattuna. Myös monikielisyysajattelu, arvioinnin monimuotoisuus ja
KIRJOITTAJAT Tarmo Ahvenainen ja Aria Kanerva kuuluvat 2018–2021 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimiin, jonka puheenjohtaja Ahvenainen on. Ahvenainen työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kielten yliopettajana ja Kanerva LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä kielikeskuksessa englannin kielen ja viestinnän lehtorina, projektipäällikkönä ja TKI-koordinaattorina.
24
3/2021
erilaiset funktiot on otettu huomioon kriteereitä laadittaessa. Uusien sukupolvien käsitys oppimisesta ja opiskelusta haastaa opetuksen tarjoajat. Kieltenopetuksen tulisi olla helposti saavutettavaa ja motivoivaa. Oppimisen tavat ovat merkittävästi muuttuneet verkko- ja digiopetuksen myötä. Laadukkaan ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen tulisi asiantuntijan kieli- ja viestintätaitojen lisäksi kehittää opiskelijan geneerisiä taitoja sekä jatkuvan oppimisen ja tulevaisuuden osaamisen avaintaitoja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää rakentavaan vuorovaikutukseen, eettisyyteen sekä kulttuurienvälisyyteen ja kansalaisuuteen liittyviin taitoihin.
Laaja yhteistyö
Laatukriteerit on laadittu valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen opettajien kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijatiimissä. Kauden 2018– 2021 teemaksi asiantuntijatiimi valitsi opetuksen laadun, ja sen konkretisoimiseksi laadittiin laatukriteerit. Tiimi perehtyi tulevaisuuden työelämän osaamista, oppimista, kieli- ja viestintätaitoa ja arviointia käsittelevään kirjallisuuteen, joka on luetteloitu kriteeristön loppuun (https://kivifoorumi.files.wordpress.com/2021/01/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit-26.1.2021.pdf). Työn pohjalta tiimi laati ehdotuksen alustaviksi kriteereiksi. Yhtenä kriteeristön muodon esikuvana käytettiin eAMKin verkkototeutusten laatukriteereitä.
Ensimmäistä kriteeristön versiota muokattiin vuosina 2019 ja 2020 ammattikorkeakoulujen kielten vastuuopettajakokouksessa, joka on kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Kesällä 2020 kriteeristö oli laajalla webropol-lausuntokierroksella yliopistojen kielitaidon ja arvioinnin asiantuntijoilla, ammattikorkeakoulujen kieltenopettajilla, ammattikorkeakoulujen laatuasiantuntijoilla sekä työmarkkina- ja opiskelijajärjestöillä. Yli 70 tahoa antoi palautetta kriteereistä. Saamansa palautteen perusteella asiantuntijatiimi muokkasi lopullisen kriteeristön, joka julkaistiin 29.1.2021 vastuuopettajakokouksessa.
Kriteerit opettajan työkaluna
Laatukriteerit on jaettu kolmeen osaan: 1. Opiskelijan opintopolku kielten ja viestinnän opinnoissa 2. Opetus ja ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä 3. Kielten ja viestinnän opetuksen organisointi ja käytännön järjestelyt ammattikorkeakoulussa. Näistä ensimmäinen osa tukee erityisesti kokonaisten tutkintojen opetussuunnitelmatyötä ja oppimisen ohjaamisen järjestelyjä ja kolmas osa kielten ja viestinnän opetuksen ottamista huomioon organisaatiomuutoksissa. Toinen osa on nimenomaan yksittäisen kieltenopettajan työkalu. Opintojakson toteutustavan kehittämistä pohtiessaan opettaja tai tiimi voi käyttää toisen osan kriteereitä, jotka on jaoteltu neljään osaan: tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit; toteuttaminen; arviointi; opintojakson toteutustavan
