Tutkimuksen tulosten perusteella on selkeä tarve vastuutaholle, joka varmistaisi, että järjestelmien omatarkastukset sekä yhteiskokeet on tehty asianmukaisesti. Hän valvoo, että integraatioihin liittyvät toimijat ymmärtävät, mitä rajapintoja heidän toimittamiltaan järjestelmiltä edellytetään, ja että vaatimukset ja toiminnallisuudet toteutetaan suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa. Hänen tehtävänään on helpottaa toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä varmistaa, ettei järjestelmien välille synny päällekkäisyyksiä. Aikaisemmin kuvatulla järjestelmäkoordinaattorilla voisi olla riittävä asiantuntemus toimia tässä tehtävässä. Tutkimuksen aikana nostettiin kehitysajatuksena esille niin sanottu palotekninen työnjohtaja. Hän valvoisi ja vastaisi työmaalla kokonaisuuden ja ohjausten toimivuudesta rakennuksen käyttöönottoon ja takuuaikaan asti. Hän myös varmistaisi paloturvallisuusjärjestelmien dokumentaation riittävyyden ja pitäisi huolen siitä, että tarvittavat paloturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat kirjatuksi rakennuksen huoltokirjaan. Saksassa asennusvaiheessa on mukana erityisesti paloturvallisuuden toteutukseen keskittyvä asiantuntija. Ruotsissa katsottiin, että tällaiselle neutraalille toimijalle ei ole toteutuksen aikana tarvetta, mutta konsulteilla on paljon roolia eri rakentamisen vaiheissa. Ratkaisevana tekijänä integroidun järjestelmän käyttöönotossa nähdään onnistunut aikataulutus ja aikataulussa pysyminen. Turvallisuusurakka on riippuvainen myös muista urakoista, joten lopputuloksen kannalta on tärkeää, että muut urakat etenevät aikataulun mukaisesti. Lisäksi mahdolliset lisäsuunnittelutarpeet tulee pystyä selvittämään riittävän hyvissä ajoin sekä järjestelmien toimitusajat tulee voida tarkastaa, ettei näistä seuraa aikatauluun ylimääräisiä viivästyksiä.
3.10 Järjestelmän käytön ja ylläpidon kehittäminen Paloturvallisuusjärjestelmien käytössä ja ylläpidossa on todettu puutteita, jotka liittyvät järjestelmien käyttöön, huoltoihin sekä päivittämiseen. Tiedonhallinta sekä vastuunvaihdokset ylläpidossa ovat tuottaneet haasteita. Paloturvallisuusjärjestelmien kohdalla huollon ja ylläpidon ongelmat ovat painottuneet erityisesti paloilmoittimeen liitettyihin hätäkuulutus- ja savunpoistojärjestelmiin. Paloilmoitinjärjestelmien huolto- ja ylläpitotyö on koettu suhteellisen laadukkaaksi. Savunpoistolaitteilla ei ole olemassa vastaavaa tarkastuksia ja ylläpitoa koskevaa säädöstaustaa kuin sammutuslaitteistoilla tai paloilmoittimilla. Savunpoistolaitteistoissa ilmenneet ongelmat ovat johtuneet niiden heikosta tuntemuksesta, mikä taas osaltaan voi olla seurausta heikosta säädös44