3.2 Rakennushankkeeseen ryhtyvän rooli

lisuuksiin. Tämän lisäksi uskottiin, että IoT tulee lisääntymään paloturvallisuuden käytössä ja rakennuksissa vuoteen 2025 mennessä. Uusien teknologioiden osalta nähtiin, että nykyisin käytössä olevat paloturvallisuutta ja paloturvallisuusjärjestelmiä koskevat standardit saattavat rajoittaa toteutuksia ja tehdä uuden teknologian käytöstä haasteellista. IoT-laitteilta kerättävällä tiedolla katsottiin saatavan suurin hyöty pelastuslaitosten toiminnan kehittämiseen, tarkastustoiminnan tehostamiseen sekä palontorjuntatekniikan etäkäyttöön. Rakennuksen käytön osalta nähtiin, että suurimmat hyödyt nousevat esille turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamisessa sekä vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Toisaalta myös ylläpito ja sen helpottaminen on myös tulevaisuuden kehityskohtia.

Suurimmaksi syyksi sille, että IoT-teknologia ei ole vielä ollut laajemmin käytössä nähtiin uuden teknologian kustannukset. Muita esille nousseita syitä olivat esimerkkikohteiden puuttuminen, riskien välttäminen sekä tiedon puute uusista teknologioista. Osa haastatelluista katsoi, että paloturvallisuutta ja paloturvallisuusjärjestelmiä koskevat standardit rajoittavat toteutuksia ja tekevät uuden teknologian käytöstä haasteellista. Suurimmiksi uhkakuviksi vastauksissa nähtiin tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä kyberuhat. Luotettavien yhteyksien katsottiin olevan myös yksi haaste. Lisäksi ihminen laitteiden käyttäjän ja tällöin inhimilliset virheet muodostuivat yhdeksi uhkakuvaksi.

Tutkimus toi esille, että paloturvallisuutta tukevan teknologisen järjestelmäkokonaisuuden hankinnasta vastuussa olevalla taholla eli rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei ole aina riittävästi ymmärrystä ja osaamista järjestelmän hankinnan onnistumiseksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tarve lisätuelle ja –tiedolle nähdään tarpeelliseksi, jotta rakennukseen saataisiin aikaiseksi toimiva ja paloturvallisuutta edistävä järjestelmä ja, että järjestelmä saadaan pidettyä toimintakunnossa koko elinkaarensa ajan. Tutkimuksen pohjalta on luotu rakennushankkeeseen ryhtyvälle tehtävälista, jolla rakennushankkeeseen ryhtyvän roolia pyritään selkeyttämään. Tehtävälista koostuu seuraavista osa-alueista: • Hankkii tarvittaessa hankkeen alussa tuekseen ja tulkikseen järjestelmäkoordinaattorin • Perehtyy ja ymmärtää paloturvallisuuden mahdollisuudet ja lisäarvon • Tekee riskiarvion • Määrittelee turvallisuuteen liittyvien osajärjestelmien kriittisyysluokat • Määrittelee järjestelmäkokonaisuudelta haluamansa toiminnallisuudet • Käy keskustelua ja neuvottelee järjestelmätoimittajien kanssa.