
3 minute read
3.4 Viranomaisen rooli paloturvallisuusjärjestelmähankkeessa
Jakaa integroidun järjestelmäkokonaisuuden hallitusti osiin hankintavaiheen kilpailutusta varten Varmistaa toteutusvaiheessa, ettei järjestelmien välille synny päällekkäisyyksiä Valvoo järjestelmäkokonaisuuden integraatiotestauksen toteutusta, johon kuuluu yksittäisten järjestelmien rajapinnat, lopulliset toiminnallisuudet, vikatilanteet sekä vikatilanteista palautuminen Osallistuu vastaanottoprosessiin ja varmistaa tarkastuslistalla, että yhteiskokeet ja laitteistokohtaiset omatarkastukset on tehty asianmukaisesti Valvoo, että järjestelmäkokonaisuuden muutokset, päivitykset, huollot ja laajennukset tulevat tehdyksi ja dokumentoiduksi huoltokirjaan ja käyttöohjeistukseen Tarkastaa laitteistojen oikeellisuuden ja suunnitelmanmukaisuuden niiden vaihdon yhteydessä Laatii teknisen toteutuksen perehdytyssuunnitelman kohteen ylläpidosta vastaavalle taholle.
Keskusteluissa esitettiin, että järjestelmäkoordinaattorin roolin pystyisi hankkeessa hoitamaan suunnittelija-, järjestelmätoimittaja- tai muu taho, jolta löytyy riittävä asiantuntemus edellä mainittujen tehtävien hoitoon. Järjestelmäkoordinaattori tulisi kiinnittää osaksi hanketta jo hankesuunnittelu- tai esisuunnitteluvaiheessa.
3.4 Viranomaisen rooli paloturvallisuusjärjestelmä- hankkeessa
Tutkimuksen aikana tuli esille, että rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten rooleista ja vastuista vallitsee ristiriitaisia ja virheellisiäkin tulkintoja. Tämän vuoksi tutkimuksessa haluttiin selvittää hankkeen eri tahojen lainsäädännössä ja viranomaisten ohjeistuksessa kuvattuja tehtäviä ja vastuita.
Tutkimuksen aikana kävi selvästi ilmi, ettei pelastusviranomaisen roolia paloturvallisuuden järjestelmähankkeissa aina kaikkien sidosryhmien keskuudessa täysin ymmärretä. Pelastusviranomaisen esisuunnitteluvaiheessa tekemät esitykset eivät myöskään ole aina päätyneet rakennuslupavaiheen suunnitelmiin ja koettiin, että suunnittelija on saattanut kustannussyistä karsia esitettyjä ratkaisuja ja korvata ne lain minimivaatimukset täyttävillä ratkaisuilla. Taustalla voi olla myös suunnittelijan huono ymmärrys paloturvallisuuden kokonaisuudesta.
Haastatteluiden perusteella toimiala kokee, että viranomaiskeskusteluun ja –valvontaan tarvittaisiin selkeää yhtenäistä linjaa sekä oikea-aikaisuutta. Kehitysajatuksena nostettiin esille jonkinlainen julkinen foorumi, joka mahdollistaisi ongelmista käydyn keskustelun sekä yhteisten ratkaisujen kehittämisen.
Digitaalinen teknologia avaa pelastusviranomaiselle uusia mahdollisuuksia kehittää paloturvallisuuden valvontaa ja ylläpitotyötä. Kiinteistöstä kerättävä digitaalinen tieto avaa uusia mahdollisuuksia ennakoivan paloturvallisuuden kehittämiseksi. Dataa olisi mahdollista hyödyntää laajemmin esimerkiksi palontutkinnassa. Tuloksista nousi esille kehitysajatuksena kohteen digitaalinen ylläpitokirja, jossa olisi nähtävillä ylläpidon kannalta olennaisia asioita kuten kiinteistön palontorjuntatekniikan tila ja huolto, suunnitelmallisuuden täyttyminen, omatoiminen varautuminen sekä kohdekohtainen toiminnan suunnittelu. Myös alustaratkaisut voivat tuoda helpotusta näihin tarpeisiin ja alustaratkaisuissa tulisikin ottaa viranomaisnäkökulma huomioon nykyistä paremmin.
Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) mukaan vastuu rakennushankkeesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja hänen on huolehdittava, että rakennus rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Vaatimusten täyttyminen todetaan suunnitelma-asiakirjoista rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Suunnitelma-asiakirjojen laajuus arvioidaan kohdekohtaisesti. Erityissuunnitelmien ja selvitysten laajuus riippuu siitä, kuinka paljon käytetyt kuormitukset, suunnitteluratkaisut ja käytetyt suunnitteluperusteet poikkeavat voimassa olevista määräyksistä. Suunnitelmat tulee laatia Ympäristöministeriön asetusten ja ohjeiden mukaisesti.
Mikäli rakennukseen tai sen palo-osastoon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto, voidaan sallia lievennyksiä koskien rakennuksen enimmäiskerrosaloja, henkilömääriä, kantavia rakenteita, osastokokoja, osastoivia rakennusosia, sisäpuolisia pintoja, ulkoseinän ja tuuletusraon ulkopintoja, kulkureitin pituuksia ja uloskäytävien lukumäärää (Jantunen 2017). Näin ollen paloturvallisuusjärjestelmät eivät perustu viranomaisvaatimuksiin, vaan niiden tarve syntyy kohdekohtaisista, esimerkiksi arkkitehtonisista tai tilojen toiminnallisista, tavoitteista ja ratkaisuista. Toisinaan tämä asia ei näyttäydy kaikille toimijoille aivan selkeänä, vaan saatetaan uskoa, että paloturvallisuuslaitteistot toteutetaan määrättynä vaatimuksena.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävä on huolehtia rakentamisen ohjauksesta ja neuvonnasta sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan säännöksiä ja määräyksiä. Rakennusvalvonta päättää ja määrittää rakennuslupi
en ehdot ja riippuen rakennushankkeen vaativuudesta rakennuslupa-asiakirjoissa voidaan edellyttää paloturvallisuussuunnitelmaa (palotekninen selvitys), paloturvallisuusselvitystä sekä paloteknisiä erityissuunnitelmia. Paloturvallisuussuunnitelmassa esitetään, miten voimassa olevissa määräyksissä esitetyt vaatimukset on toteutettu. Rakennusluvan käsittelyvaiheessa rakennuslupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää pelastusviranomaiselta lausuntoja, joissa otetaan kantaa muun muassa palo- ja henkilöturvallisuuteen sekä pelastushenkilöstön mahdollisuuksiin toimia onnettomuuden sattuessa.
Lainsäädäntö ei suoraan velvoita pelastusviranomaista olemaan rakentamishankkeissa mukana, vaikka käytännössä se onkin koettu hyödylliseksi. Pelastusviranomainen toimii rakennuksen suunnitteluvaiheessa ohjaavana tahona, asiantuntijana ja lausunnonantajana, ottaen kantaa operatiivisen toiminnan tarpeiden määrittelyyn. Pelastusviranomaisen tehtäviin ei kuulu puuttua paloturvallisuuslaitteistojen sijoitteluun ja toteutukseen. Rakennusvalvontaviranomainen konsultoi tarvittaessa pelastusviranomaista, joka tällöin tarvittaessa konsultoi myös tarkastuslaitoksia teknisiin yksityiskohtiin liittyen. Paloturvallisuussuunnittelun perusteet hyväksytetään pelastusviranomaisella. Toteutuspöytäkirja ja suunnitelmat on pyydettäessä esitettävä alueen pelastusviranomaiselle valvontaa varten. Esimerkiksi paloilmoitinhankkeissa haltijan edustaja laatii, toimittaa ja esittää suunnittelun alkuvaiheessa paloilmoittimen elinkaarikirjassa mainitut perusmäärittelyt, operatiiviset vaatimukset ja muut vaatimukset paikalliselle pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen voi myös ottaa kantaa sammutuslaitteistosuunnitelman perusteisiin. Hän voi myös antaa lausunnon savunpoistosuunnitelmaan, merkki- ja turvavalaistussuunnitelmaan sekä rakennusautomaatiosuunnitelmaan (Topten-ohjausryhmä 2020). Rakennusvalvonta- tai pelastusviranomainen ei tarkasta suunnitelmaa vaan ainoastaan varmistuu sen pätevyydestä ja lainmukaisuudesta. Vastuu suunnitelman kelvollisuudesta on sen laatijalla (Turunen 2012, 15).
Kansainvälisessä kyselyssä tuli esille, että muissa vertailumaissa toimitaan hyvin vastaavasti kuten Suomessa, joten suoria käyttöönotettavia toimintamalleja ei ole tuotavissa kotimaan toimintatapoihin. Samoin kuin Suomessa, vastaajat esittivät, että teknisten ratkaisujen osalta pelastusvirnaomainen on voinut vaatia laadittuja suunnitelmia esitettäväksi ennen urakoinnin aloittamista, mutta silloin kohdennetulla näkökulmalla, joka aikaisempien vastausten perusteella liittyy operatiiviseen toimintaan. Näitä pelastustoimen näkökulmaa vaatineiksi kohdiksi esitettiin seikkoihin kuten hyökkäys-, sammutus- ja pelastustiet, sammutusveden saantiin sekä pelastuslaitoksen ajoneuvoille ja kalustolle tarvittavista tiloista. Pelastusviranomaisen rooliin katsottiin myös kuuluvaksi säännöllinen kohteen paloturvallisuuden toteutumisen tarkastaminen. Tekniset tarkastukset kuuluvat kolmannen osapuolen, tarkastuslaitosten, vastuualueelle.