4 minute read

3.1 Uudet teknologiat paloturvallisuuden kehityksessä

3. Tutkimuksen tulokset

Laajan haastattelu- ja kyselyaineiston analysoinnin pohjalta oli mahdollista muodostaa rakennuksen koko elinkaaren kattavaa kokonaiskuvaa paloturvallisuuden järjestelmien hallinnallisista ongelmista sekä suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon liittyvistä kehitystarpeista. Tulosten ja johtopäätökset muodostuivat löydettyjen eri ongelmakohtien kuvaamisesta, selittämisestä ja pohdinnasta. Tulosten yhteydessä syntyi myös kehitysehdotuksia, joilla kuvattuja ongelmia sekä paloturvallisuuden järjestelmien hallintaa olisi mahdollista parantaa. Osa ehdotuksista tuli haastateltavilta. Osa niistä syntyi tulosten analyysin kautta sekä kirjallisuudessa esitettyjä toimintamalleja soveltamalla. Kehitysajatuksia kehitettiin haastatteluiden ja kyselyiden avulla.

Tässä luvussa esitellään Janne Mäkelän diplomityön (2020) keskeiset johtopäätökset tulosten analyysin kautta esiin nousseisiin pääteemoihin jaettuna.Raportoinnin alussa esitellään tutkimuksessa esille tulleita teknologioita, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia rakennusten paloturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkimushankkeessa esille tulleiden rakennushankkeen keskeisten osapuolten rooleja, vastuita sekä tehtäviä, jotka tulosten mukaan vaativat selkeytystä tai, jotka tulisi uusina rooleina lisätä nykyisiin hankeorganisaatioihin. Nämä roolit, joiden katsottiin vaativan erityistä huomiota, olivat rakennushankkeeseen ryhtyvä, järjestelmäkoordinaattori sekä paloturvallisuutta valvovat viranomaiset ja tarkastuslaitokset. Myös loppukäyttäjän rooliin, tarpeisiin ja osallistamiseen on pyritty ottamaan kantaa. Paloturvallisuusjärjestelmien suunnittelun, hankinnan, toteutuksen ja ylläpidon kannalta esille nousseita keskeisiä teemoja sekä niihin liittyviä havaintoja ja kehitysmahdollisuuksia tarkastellaan järjestelmähankeen elinkaaren kronologisissa osissa. Tutkimus toi myös selkeästi esille, ettei paloturvallisuuden arvoa täysimääräisesti ymmärretä, eikä paloturvallisuutta usein vieläkään nähdä osana rakennuksen kokonaisturvallisuutta. Tätä teemaa on käsitelty johtopäätösten viimeisessä osassa.

3.1 Uudet teknologiat paloturvallisuuden kehityksessä

Tutkimustyön haastatteluissa nousi esille monia yksinkertaisia laitteistotekniikoita, jotka olisivat jo käytettävissä, jos niille rakennushankkeen alussa luotaisiin malli ja yhtenäinen suunnitelma siitä, mihin ja miten tieto pystyttäisiin kokoamaan ja, kenellä olisi luvat käyttää tietoa missäkin tilanteessa. Esille on myös

noussut, että varsinkin uudemmissa vaativissa rakennushankkeissa on toteutettuina mittavia keskitettyjä kiinteistövalvomoita, joita voidaan käyttää myös etäyhteydellä. Näillä valmiuksilla voidaan valvoa kiinteistön tilojen olosuhteita ja toimintaa sekä arvioida järjestelmän huoltotarvetta. Tämä mahdollistaa myös huollon laiminlyönnistä johtuvien tekijöiden havaitsemisen ja tunnistamisen muista mittausdatoista.

Nykyisin rakennuksissa on paljon olosuhdeanturointiin liittyvää laitekantaa, joiden avulla reaaliaikainen tilannekuvan luonti vallitsevista olosuhteista olisi välitettävissä. Näihin nykyisin käytössä oleviin olosuhdetietoihin lukeutuvat mm. lämpötila, kosteus, paine sekä esimerkiksi valon määrä, jolla voidaan arvioida, onko tilaan kerääntynyt savua tai, onko tila pimeä. Erityisesti älykkäät valaistusjärjestelmät, turvajärjestelmät sekä ääntä analysoivat kokonaisuudet nousivat tutkimustyössä vahvasti esille. Eri teknologioiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole vielä kaikkien suunnittelijoiden tiedossa. Myös laitetoimittajien ideoita ja loppukäyttäjän tarpeita tulisi entistä enemmän yhdistää lähtökartoituksen yhteydessä.

Valaisinjärjestelmien anturit kykenevät tuottamaan merkittävää tietoa palotilan olosuhteista. Esimerkiksi palotilanteessa toimintaa voidaan keskittää ja valaistusta ohjata sinne, missä sitä tarvitaan tai, missä jotain tapahtuu. Valistuksen avulla voidaan myös vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen sekä ohjata heidän liikkeitään ja toimintaansa turvalliseen suuntaan.

Äänen tunnistamisen avulla on mahdollista arvioida palon kehitystä ja leviämistä tai arvioida ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa. Äänen taso voi kertoa paljon palotilanteen olosuhteista sekä siitä, ovatko ihminen tai ihmiset hätääntyneitä tai kuuluuko ääntä sieltä, mistä muun kiinteistöstä kerätyn datan avulla voidaan epäillä ihmisen olevan. Tämän tiedon täydentämän kokonaiskuvan avulla voidaan paremmin arvioida pelastustoimien tarpeita.

Tilannekuvaa voitaisiin täydentää olemassa olevilla muillakin ratkaisuilla kuten liikkeen tunnistamisella sekä lukitusten ja ovien valvonnalla. Näiden tietojen avulla voidaan esimerkiksi poistumistilanteessa tai muussa uhkaavassa tai poikkeustilanteessa arvioida ihmismääriä ja ihmisten käyttäytymistä. Tieto siitä, mihin suuntaan ihmiset ovat rakennuksessa liikkumassa voi kertoa tapahtuuko ihmisten liikkuminen niin sanotusti turvalliseen suuntaan, eli pois vaarasta, vai onko ihmisiä altistuneena välittömälle vaaralle.

Myös kameravalvonnan tuottaman datan avulla pystytään kehittämään tilannetietoa ihmisten käyttäytymisestä tai olosuhteiden kehittymisestä. Kameravalvonnan avulla voidaan arvioida ja tunnistaa lämpötiloja, savupatsaita, olosuhteita sekä liikettä. Kameravalvonta toimii ennaltaehkäisevänä tekijänä ja tunnistaminen voi olla kuten perinteisissä turvallisuusratkaisuissa normaalitoiminnasta poikkeavan tai toistuvan liikkeen tunnistamista. Nykyteknologialla voidaan ero

tella liikkeen ja toistuvuuden lisäksi liikkuvan kohteen kokoa tai tilassa olevia olosuhteita. Kameroiden merkitys ennakoinnissa ja muun kiinteistötekniikan tukena nähtiin korostuvan tulevaisuudessa.

Usein palon taustalla on jokin tekijä, joka voidaan tunnistaa ja, johon voidaan reagoida ennakoivasti ennen kuin paloriski konkretisoituu. Keskeistä on tunnistaa normaalista poikkeavat olosuhteet tai toiminta. Merkitsevää voi olla myös havainnon ajankohta, jonka perusteella voidaan arvioida, kuuluuko havainto kyseisen kohteen normaaliin toimintaan vai tuleeko siihen reagoida.

Tutkimustyössä nousi vahvasti esille tilojen käytön ja olosuhteiden monitorointiin ja valvontaan käytetyn IoT:n tarjoamat mahdollisuudet, joilla kiinteistön elinkaaren ja erityisesti ylläpidon aikaisten riskien toteutumista voidaan estää ennakoivilla toiminteilla. Näitä mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan vielä huomioitu hankkeissa käytännössä lainkaan, vaan teknologian hyötykäyttö on hyvin yksittäiseen tarpeeseen perustuvaa. Teknologia toteutetaan vain yhtä valvontatehtävää varten eikä muita lisäarvollisia sovellus- ja käyttökohteita pystytä hankkeissa vielä tunnistamaan. Markkinoilla on kuitenkin paljon toimijoita, jotka pystyisivät ratkaisemaan ja toteuttamaan kiinteistön tarvitsemaa valvontaa monipuolisemmin kuin miten sitä nykyisillä menetelmillä tehdään. Mikäli eri toimijoiden tietotaitoa käytettäisiin riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, olisi uusissa innovaatioissa suuri potentiaali vaaratilanteiden aktiiviseen tunnistamiseen ja estämiseen. Esimerkkinä Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevista erilaisista paloturvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista tuotiin esille palosta ilmoittavien laitteiden yhteydessä toteutetut ratkaisut, joissa hissit pysähtyvät vain niissä kerroksissa, jotka ovat saadun olosuhdetiedon avulla tunnistettu savuttomiksi. Käytössä on myös ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää tarkastustoiminnassa. Nämä menetelmät vaativat myös ihmisen käyttöä, joten varsinaisesti ne eivät ulotu täysin IoT:n ajatusmalliin.

Erityisesti IoT-ratkaisujen osalta esisuunnittelun ja tarvekartoituksen merkitys korostuu. Useampaa tarvetta palvelevaa anturointia suunniteltaessa, tulee jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa tietää, mitä tietoa rakennuksesta halutaan kerätä. Nykyisin käyttäjä tunnistaa nämä tarpeet vasta kiinteistön ja rakennuksen käytön aikana, kun rakennusvaihe on jo päättynyt. Tällöin joudutaan usein toteamaan, että järjestelmien liittäminen jälkikäteen on mahdotonta tai, että tiedonhallintaan liittyvät eri osapuolien väliset sopimukset rajoittavat mahdollisuuksia merkittävästi.

Kansainvälisen kyselyn tuloksissa vastaajien mielestä IoT-teknologiat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tunnistetaan ja tiedetään suunnittelutasolla. Suunnittelijoilla ei kuitenkaan ole vastaavaa tietoa paloturvallisuuteen liittyvästä teknologiasta. Kaikki vastaajat näkivät, että paloturvallisuus tulisi paremmin huomioiduksi, jos turvallisuus integroitaisiin muihin IoT-teknologian mahdol

This article is from: