
2 minute read
3.10 Järjestelmän käytön ja ylläpidon kehittäminen
Tutkimuksen tulosten perusteella on selkeä tarve vastuutaholle, joka varmistaisi, että järjestelmien omatarkastukset sekä yhteiskokeet on tehty asianmukaisesti. Hän valvoo, että integraatioihin liittyvät toimijat ymmärtävät, mitä rajapintoja heidän toimittamiltaan järjestelmiltä edellytetään, ja että vaatimukset ja toiminnallisuudet toteutetaan suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa. Hänen tehtävänään on helpottaa toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä varmistaa, ettei järjestelmien välille synny päällekkäisyyksiä. Aikaisemmin kuvatulla järjestelmäkoordinaattorilla voisi olla riittävä asiantuntemus toimia tässä tehtävässä.
Tutkimuksen aikana nostettiin kehitysajatuksena esille niin sanottu palotekninen työnjohtaja. Hän valvoisi ja vastaisi työmaalla kokonaisuuden ja ohjausten toimivuudesta rakennuksen käyttöönottoon ja takuuaikaan asti. Hän myös varmistaisi paloturvallisuusjärjestelmien dokumentaation riittävyyden ja pitäisi huolen siitä, että tarvittavat paloturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat kirjatuksi rakennuksen huoltokirjaan. Saksassa asennusvaiheessa on mukana erityisesti paloturvallisuuden toteutukseen keskittyvä asiantuntija. Ruotsissa katsottiin, että tällaiselle neutraalille toimijalle ei ole toteutuksen aikana tarvetta, mutta konsulteilla on paljon roolia eri rakentamisen vaiheissa.
Ratkaisevana tekijänä integroidun järjestelmän käyttöönotossa nähdään onnistunut aikataulutus ja aikataulussa pysyminen. Turvallisuusurakka on riippuvainen myös muista urakoista, joten lopputuloksen kannalta on tärkeää, että muut urakat etenevät aikataulun mukaisesti. Lisäksi mahdolliset lisäsuunnittelutarpeet tulee pystyä selvittämään riittävän hyvissä ajoin sekä järjestelmien toimitusajat tulee voida tarkastaa, ettei näistä seuraa aikatauluun ylimääräisiä viivästyksiä.
Paloturvallisuusjärjestelmien käytössä ja ylläpidossa on todettu puutteita, jotka liittyvät järjestelmien käyttöön, huoltoihin sekä päivittämiseen. Tiedonhallinta sekä vastuunvaihdokset ylläpidossa ovat tuottaneet haasteita.
Paloturvallisuusjärjestelmien kohdalla huollon ja ylläpidon ongelmat ovat painottuneet erityisesti paloilmoittimeen liitettyihin hätäkuulutus- ja savunpoistojärjestelmiin. Paloilmoitinjärjestelmien huolto- ja ylläpitotyö on koettu suhteellisen laadukkaaksi. Savunpoistolaitteilla ei ole olemassa vastaavaa tarkastuksia ja ylläpitoa koskevaa säädöstaustaa kuin sammutuslaitteistoilla tai paloilmoittimilla. Savunpoistolaitteistoissa ilmenneet ongelmat ovat johtuneet niiden heikosta tuntemuksesta, mikä taas osaltaan voi olla seurausta heikosta säädös
pohjasta. Jatkossa voitaisiin pohtia, tulisiko kuulutus- ja savunpoistojärjestelmätkin tuoda saman tarkemman ylläpidon sääntelyn piiriin kuin paloilmoitinja sammutusjärjestelmät.
Tulokset toivat esille haasteita paloturvallisuusjärjestelmien hallitussa haltuunotossa elinkaaren aikana tapahtuvien kiinteistön omistaja- ja toimijavaihdosten yhteydessä. Tutkimuksen yhteydessä esitettiin toimintamallia, jossa vaihdoksen yhteydessä omistajaorganisaatioiden turvallisuuskoordinaattorit kävisivät yhdessä läpi järjestelmän rakenteen ja elinkaaren sekä varmistaisivat, että järjestelmän ajantasainen dokumentaatio on olemassa.
Teknisten järjestelmien dokumentaation hallinnassa on todettu puutteita. Toisinaan ei tiedetä missä dokumentaatio sijaitsee tai onko sitä edes olemassa. Myöskään järjestelmiin tehtävät muutokset eivät välttämättä tule päivitetyksi dokumentaatioon. Järjestelmäkokonaisuuden dokumentaatio ja sen ajantasaisuus tulee varmistaa. Ajantasainen dokumentaatio helpottaa turvallisuusjärjestelmien käyttöä ja huoltoa sekä ylläpitopalveluiden kilpailutusta ja hankintaa. Haastatteluissa nähtiin myös tärkeäksi, että kaikki tehdyt ylläpidolliset toimenpiteet kirjataan yhteen yhteiseen huoltokirjaan, josta kaikki ylläpitoon osallistuvat osapuolet pystyvät nämä tiedot löytämään. Näin vältytään myös siltä, että järjestelmien ylläpito-osaaminen olisi vain muutaman henkilön tietämyksen varassa. Huoltokirjan ja käyttöohjeiden ajantasaisuus, niiden noudattaminen ja päivittäminen tulee olla hallittua. Ylläpitohenkilöstön kouluttamisesta tulee pitää huolta koko rakennuksen elinkaaren ajan. Järjestelmäkoordinaattori nähtiin mahdollisena resurssina valvomaan järjestelmän ylläpidon ja siihen liittyvän dokumentaation hallintaa. Myös vertailumaissa nostettiin esille, että rakennuksen käytönaikaisen paloturvallisuuden laadunvarmistuksesta vastaa paloturvallisuuden asiantuntija. Tällaisen käytönaikaisen vastuutahon olisi varmasti perusteltua olla mukana jo rakennuksen käyttöönottovaiheessa, jolloin hän pystyy varmistamaan loppukäyttäjän puolesta, että asetetut tavoitteet otetaan huomioon ja niiden toteutuminen tulee varmistettua.
Olemassa on jo sähköisiä huoltokirjajärjestelmiä ja muita tietoa yhteen käyttöliittymään kokoavia ratkaisuja, joiden avulla ylläpidosta vastaavat tahot sekä kiinteistön omistajat ja käyttäjät pystyvät tehostamaan toimintansa ennustettavuutta, läpinäkyvyyttä ja tuottavuutta. Järjestelmät pitävät sisällään työkaluja, joilla voidaan varmistaa tarpeenmukainen kunnossapito, seurata järjestelmien toimintaa ja tuottaa tilannetta kuvaavia raportteja. Näiden järjestelmien tehokkuus ja merkitys tulisi pystyä osoittamaan paremmin ylläpidosta vastaaville tahoille kuten isännöitsijöille. Järjestelmien käytöstä ja yleistymisestä seuraisi käyttäjille ja asukkaille lisäarvoa toiminnan nopeutumisen ja reaaliaikaisen tiedon laajemman hyödyntämisen kautta.