SÄHKÖN TIE Oletko joskus miettinyt, miten sähkönsiirto maassamme oikein toimii?
S
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, FINGRID
Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Suurimmat voimalaitokset kuten ydinvoimalat ja isot tuulivoimapuistot on kytketty sähkön kantaverkkoon, jonka omistaa Fingrid Oyj, joka puolestaan on Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistuksessa. Kantaverkko, joka on sähkönsiirron runko ei syötä sähköä suoraan kuluttajille, vaan sen hoitaa kantaverkkoon liitetyt jakeluverkot ja paikalliset jakeluverkkoyhtiöt, joita Suomessa on noin 80, niistä Porvoon Sähköverkko Oy yhtenä. Noin 75 prosenttia sähköstä kulkee Fingridin kantaverkon kautta. Pienemmiltä voimalaitoksilta sähkö voi siirtyä suoraan jakeluverkkoon ilman, että se käy kantaverkossa. Sähkönsiirron kantaverkko sai alkunsa vuonna 1929. Sen kehittäminen on ollut jatkuvaa ja sitä pidetään tänä päivänä maailman yhtenä sähkösiirron parhaimpana järjestelmänä. Kun tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen on järjestelmästä pidettävä jatkuvasti huolta ja kehitettävä se vastaamaan esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen mukaan tuomiin haasteisiin. Valtaosa sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen, kun taas sähkön kulutuksesta suurin osa on Etelä-Suomessa. Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä sähkönsiirtokapasiteettia
28 Eko 1/2021
pohjoisesta etelään. Fingrid kertoo investoivansa Suomen kantaverkon sähköverkkoihin ja sähköasemiin tällä vuosikymmenellä kaksi miljardia euroa, joista pohjoinen–eteläyhteyksien vahvistamiseen 550 miljoonaa euroa. Kantaverkon investointitarpeet ovat kasvaneet nopeasti. Vielä viime keväänä kokonaissummaksi arvioitiin noin 1,4 miljardia euroa. Investointeja tarvitaan etenkin tuulivoiman ennakoitua voimakkaamman kasvun myötä. Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite edellyttää Fingridin mukaan kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron investointeja kantaverkkoon seuraavan 15 vuoden aikana. Vuositasolla Fingridin investoinnit ovat noin 200 miljoonan euron suuruusluokkaa, mikä summa muodostuu kymmenistä projekteista ympäri Suomen. Selkeästi suurin osa kantaverkkoinvestoinneista, 70 prosenttia, on uudisrakentamista, loput vanhan verkon perusparantamista. Sähkönjakeluyhtiöt, kuten Porvoon Sähköverkko Oy maksavat Fingridille kantaverkon siirtomaksun. Yhtiöiden tehtävänä on laskuttaa nämä maksut asiakkaaltaan ja tulouttaa
ne kuukausittain kantaverkkoyhtiölle. – Asiakkaamme osallistuvat tällä tavoin sähkönhuollon rungon rakentamisen ja ylläpitämisen kustannuksiin vuosittain noin 10 miljoonan euron summalla, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo ja lisää, että siirtomaksu on viime vuosina noussut merkittävästi. Suomen kantaverkko on suoraan yhteydessä Ruotsin ja Norjan kantaverkkojen kanssa. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä on normaali vaihtosähköyhteys ja Pohjoismaiden verkot toimivat koko ajan samalla taajuudella. Suomen kantaverkosta on tasasähköyhteydet Venäjän ja Viron verkkoihin. Tasasähköyhteys tarkoittaa sitä, että vaihtojänniteverkot ovat erillään tosistaan. Suomen ja Ruotsin välillä on myös meren ali kulkeva tasasähköyhteys, joka toimii tasasähköllä hyvän siirtokyvyn takia.
