KUULUMISIA BRYSSELISTÄ

KUULUMISIA BRYSSELISTÄ

KOHTI HIILINEUTRAALISUUTTA

Brysselissä tapahtuu jatkuvasti muutakin kuin koronaepidemiaan liittyvää. Päätöksiäkin syntyy. Huhtikuun loppupuolella EU-instituutiot pääsivät esimerkiksi sopuun EU:n ilmastolaista. Sovun mukaan vuoden 2030 päästövähennystavoite asetetaan noin 57 prosenttiin, mikä on kompromissi. Eri tahojen ja maiden tavoitevaatimukset ovat liikkuneet 50 ja 60 prosentin välillä. Tähän asti tavoite on ollut 40 prosenttia vuoden 1990 tasolta.

Ottaen huomioon, että EU:n ilmastolain lähtökohtana on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on tärkeää, että päästiin yksimielisyyteen kauan hiertäneestä välitavoitteen tasosta. Suomen oma tavoite on kunnianhimoisempi, hiilineutraalius jo vuonna 2035. Ja meidän oma yhtiömmehän myy jo pelkästään hiilineutraalia ja uusiutuvista energialähteistä tuotettua lämpöä ja sähköä.

Omasta Energiateollisuus ry:n puolesta tekemästäni edunvalvontatyöstä Brysselissä sähkökaupan loppukäyttäjäsaralla ei tällä hetkellä ole mitään merkittävämpää kerrottavaa.

Vaikka se ei suoranaisesti omaan edunvalvontatyöhöni kuulukaan, noteerasin mielenkiinnolla komission energiaosaston esittäneen energiatehokkuuden EU:n ilmastotavoitteiden ykkösperusteeksi. Osaston kestävän kehityksen johtajan, Paula Pinhon mukaan Euroopan on lisättävä massiivisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä saavuttaakseen vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Ja sähkön osuus kokonaisenergian loppukäytöstä on suunnilleen kaksinkertaistettava.

Vähintään yhtä kiinnostava edelliseen kontekstiin liittyen – ja muutenkin - on Euroopan komission tutkimuskeskuksen (Joint Research Center, JRC) tuore raportti. Sen mukaan ydinvoimalla tuotetun sähkön ilmastopäästöt ovat verrattavissa vesi- ja tuulivoiman päästöihin.

Energiateollisuus ry on aivan oikein todennut, että näin ollen vastuullisesti tuotettu ydinvoima tulisi sisällyttää kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään. Siteeraan Energiateollisuuden asiantuntijaa, Taina Wilhelmsia: – Raportti osoittaa, että ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista, eikä ole muita luokittelujärjestelmässä mukana olevia energian tuotantomuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle.

Ei ole vaikeaa ennustaa, että raportin päätelmistä tullaan vielä käymään vilkasta keskustelua, ja niitä myös kyseenalaistamaan. Varsinkin, kun raportissa myös todetaan, että eivät myöskään käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ja loppusijoitus hyvin toteutettuina ja valvottuina aiheuta merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Raportti tulee sopivasti Olkiluoto 3:n alkaessa olla vihdoin valmis otettavaksi tuotantoon. Ydinvoimala tulee tuottamaan noin 14 prosenttia maamme sähkön tarpeesta, ilman hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen päästöttömän sähkön tuotannon osuus nousee 90 prosenttiin.

Rohkenisiko puhua jonkinlaisesta ilmastoteosta?

Patrick Wackström energianeuvos, toimitusjohtaja