1 2021
Eko
PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI ENTÄ NYT, PATRICK WACKSTRÖM?
MIKROTUOTANTO, AURINKO & TUULI
NÄIN SAAT MÖKIN KESÄKUNTOON
Energianeuvos Patrick Wackström jää eläkkeelle Porvoon Energiasta
Sähkön mikrotuotanto kiinnostaa yhä useampaa omakotiasujaa ja mökkeilijää
Vinkit joilla mökin kesäkuntoon laittaminen sujuu ripeästi
1/2021 Eko 1
Valitsemalla
ympäristöystävällistä energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista
KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ www.pbe.fi info@pbe.fi
Eko TÄSSÄ NUMEROSSA
13
8
MIKROTUOTANTO, AURINKO & TUULI
18
25 26
5 UUTISIA Historiallinen toimintavuosi, Lämpöakkuprojekti etenee 8 ENTÄ NYT, PATRICK WACKSTRÖM!? Energianeuvos Patrick Wackström jää syksyllä 63-vuotiaana eläkkeelle. 11 KUULUMISIA BRYSSELISTÄ 12 LÄHES NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ Merja Wilkman jättää taakseen 36 vuoden yhtämittaisen työuran Porvoon Energiassa.
13 SUUNNITTELETKO PIENVOIMALAN HANKINTAA? Sähkön mikrotuotanto kiinnostaa yhä useampaa omakotiasujaa ja mökkeilijää. 16 RAKENTAJAN MUISTILISTA 18 PORVOOLAINEN Uniikkikoruja suunnitteleva taiteilija maailmalta Porvooseen.
22 YHTEISTYÖKUMPPANIT Digitoimisto Bureau Little, Uudenmaan Verkkorakennus Oy 26 VUODEN NIMIKKOURHEILIJA Kilpapyöräilijä opiskelee liikunnanopettajaksi 28 SÄHKÖN TIE 29 PALVELU PARANEE Asiakasjärjestelmä uudistui
20 NÄIN SAAT MÖKIN KESÄKUNTOON Vinkit joilla mökin kesäkuntoon laittaminen sujuu ripeästi.
1/2021 Eko 3
PÄÄKIRJOITUS
TOIMINTAA REAGOINNIN SIJASTA geotermisen lämmön hyödyntämiseksi alueellisessa kaukolämpötuotannossa. Siitä voi tulla seuraava merkittävä askel yhtiömme vihreällä tuotantotiellä. Yksi monista sellaisista aikaisemmista askeleista otettiin reilu kymmenen vuotta sitten sähköpuolella, kun lähdimme hankkimaan uusiutuvalla vesivoimalla tuotettua sähköä Norjasta. Yhtiön hallitukselta oli ennakkoluuloton strateginen päätös investoida omaan sähköntuotantoon maan rajojen ulkopuolelle. Iloksemme voimme todeta sen olleen kannattava. Olen luottavainen, että jatkossakin löytyy sopiva yhdistelmä strategista silmää, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta myös realismia. Kesän kuntavaalilla tulee olemaan oma merkityksensä Porvoon Energian seuraavan toimikauden hallituksen kokoonpanoon.
Patrick Wackström energianeuvos, toimitusjohtaja
Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 Porvoo puh. 019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi
4 Eko 1/2021
KUVA: ANETTE SUNDSTRÖM
Viime vuosi oli - kuten ehdin jo vuosikertomuksessa todeta - erilainen koronaepidemian takia, ja samalla se oli historiallinen monesta syystä. Teimme kaikkien aikojen parhaan tuloksemme ja aloitimme kaukolämpötuotannon kehitysohjelman toteuttamisen, joka on mittasuhteeltaan yksi suurimmista yhtiön historiassa. Eikä pidä unohtaa, että yhtiömme saavutti 120 vuoden iän. Yhtä pitkään toimineita energiayhtiöitä ei Suomesta montaa löydy. Epidemialla ei henkilökuntamme laajaan etätyöskentelyyn siirtymisen lisäksi lopulta ollut merkittävämpää vaikutusta yhtiön toimintaan, joka olikin ennätyksellisen tuloksekas, vaikka poikkeuksellisen lämmin sää vaikutti laskevasti sekä sähkön että kaukolämmön myyntiin. Historiallisia aikoja yhtiössämme eletään edelleen. Uusi toimitusjohtaja ottaa ohjakset käsiinsä syksyllä uuden, taloudesta ja hallinnosta vastaavan johtajan kanssa, kun minä ja Merja Wilkman jäämme eläkkeelle. Uudet johtajat saavat yhdessä sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa hoitaakseen kaikin tavoin hyvässä kunnossa olevan yhtiön. Haasteita ei tule puuttumaan. Energia-ala on jatkuvassa muutoksessa. On oltava valppaana ja pystyttävä mieluummin ennakoivasti toimimaan kuin tapahtuneeseen reagoimaan. Kaltaisemme pieni yhtiö on onneksi tarvittaessa nopea- ja ketteräliikkeinen, toisin kuin esimerkiksi pörssikokoluokan yhtiö. Mitä tulee ympäristöarvoihin ja ympäristön huomioimiseen, joka tulee olemaan yhä tärkeämpää energia-alalla, olemme jo pitkään käyneet esimerkistä monelle alan yritykselle. Vakaa tarkoitus on olla edelläkävijä myös jatkossa. Siihen tähtäämme lämmöntuotannon laajamittaisella kehitys- ja investointiohjelmalla. Pyrkimyksenä on vähentää fossiilisten polttoaineiden nyt jo hyvin pientä osuutta tuotannossa. Mielenkiinnolla odotan geotermisen tutkimushankkeen alkamista. Osallistumme siihen usean muun energiayhtiön kanssa tarkoituksena selvittää edellytyksiä
Päätoimittaja Ella Kaasinen Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Maria Käki Nita Torni Seppo Iisalo
Ulkoasu Sherpa Taitto Creative Peak Paino Painotalo Plus Digital Oy Painos 30 000 kappaletta
UUTISIA
KUVA: BJÖRN BEFRING
SV Vesivoima Oy ostoksilla Norjassa Porvoon Energian 33 prosentin osuudella omistama SV Vesivoima Oy on kasvattanut pienvesivoimalaomistuksiaan Norjassa ostamalla vesivoimayhtiö Befring Kraft AS:n ja sen vuonna 2003 valmistuneen 22,5 GWh pienvesivoimalan. Voimalassa on kaksi turbiinia, jotka saavat vesivoimansa Jostedalsbreen-nimisestä Euroopan suurimmasta mannerjäätiköstä. Vain kolme kilometriä Befringista sijaitseva 50 GWh:n vesivoimalaitos Stardalen Kraft siirtyy sekin vielä kevään aikana SV Vesivoiman omistukseen. Stardalen saa vesivoimansa samasta jäätiköstä. Befring-voimalan ottopato.
Muuttopuhelin palvelee Kun muutat uuteen kotiin, saat sähköt helposti ja sujuvasti heti käyttöön soittamalla Porvoon Energian muuttopuhelimeen puh. 019 661 4230. Muuttopuhelin palvelee suomeksi ja ruotsiksi maanantaista perjantaihin klo 8–18.
Kannattaa hyödyntää!
Omistushankintoja Porvoon Energia Oy:n osaksi omistama Suomen Voima Oy on ostanut sähkönhankintayhtiö Kaakon Energian omistukset kolmessa sähköntuotantoyhtiössä, Puhuri Oy:ssä, Kanteleen Voima Oy:ssä ja SV Vesivoima Oy:ssä.
Kanteleen Voima Oy on yksityis- ja kuntaomisteisten pienten ja keskisuurten energiayhtiöiden muodostama sähköntuottajayhtiö. Sen tytäryhtiö Puhuri Oy kehittää tuulipuistoja ja tuottaa omistajilleen tuulisähköä. Suomen Voiman täysin omistama SV Vesivoima Oy:llä on merkittävä omistus norjalaisesta vesivoimatuottajasta sekä kaksi omaa vesivoimalaitosta rakenteilla.
Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston.
Kaupalla Suomen Voimalle siirtyy 6 MW toiminnassa olevaa ja 17 MW rakenteilla olevaa tuulivoimaa sekä 8 GWh/a vesivoimatuotantoa. Kaupan myötä Suomen Voiman omistus myös NordFuel-hankkeessa kasvaa. Kyseessä on biojalostamohanke, jonka puitteissa hyödynnetään Kanteleen Voiman Haapaveden tällä hetkellä ei käytössä olevan voimalaitoksen rakenteita.
Lisätietoja: pbe.fi/hairiovahti/
TEOLLISUUDEN SÄHKÖVERO LASKI Sähkökustannukset laskivat vuodenvaihteessa monen yritysten osalta, kun sähkövero aleni EU:n minimitasolle 2. veroluokassa. Alempaa veroa maksetaan teollisuudessa, konesaleissa, kaivostoiminnassa sekä ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettävästä sähköstä. Lisäksi sähkövero
Ota käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti
aleni maataloudessa 2. veroluokkaan, ja se oikeuttaa verohyvityksiin takautuvasti. – Asiakkaidemme ei tarvitse tehdä mitään, sillä muutos huomioidaan laskulla automaattisesti, Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.
LUONNOLLINEN VALINTA Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa
1/2021 Eko 5
UUTISIA
PORVOON SÄHKÖVERKKO EI NOSTA SIIRTOHINTAA VUODEN 2021 AIKANA
Tiesitkö, että sähkönsiirtohintojamme on tarkistettu viimeksi syyskuussa 2018. Tuolloin korotuksemme oli noin 5 %. Porvoon Sähköverkko Oy:llä ei ole aikomusta nostaa tai laskea siirtohintaa myöskään vuoden 2021 aikana. Yhtiönä investoimme vuosittain 6-7 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen. Porvoon Energian maakaapelointiaste onkin jo noin
44 %, ja vuoden 2010 jälkeen sähköverkkomme pituus on kasvanut noin 200 kilometriä. Lisäksi kunnostamme olemassa olevaa sähköverkkoamme keskimäärin noin 100 kilometriä vuodessa. Valtakunnallisesti Porvoon Sähköverkon sähkönsiirtohinnat sijoittuvat noin keskitasolle.
HISTORIALLINEN TOIMINTAVUOSI TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA
Porvoon Energia -konsernin toimintavuosi 2020 oli monella tavalla historiallinen. Konserni täytti syyskuussa 120 vuotta ja teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa sekä käynnisti mittavan kaukolämmön tuotannonkehitysohjelman. Konsernin voitto ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 28,0 miljoonaa euroa, eli 21,9 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2019. Liikevoittoon sisältyy konsernin tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n tulos, 4,4 miljoonaa euroa ja CapMan Infralle myydystä Loviisan kaukolämpötoiminnasta saatu voitto. Myyntivoitolla tullaan rahoittamaan tuo-
6 Eko 1/2021
tannonkehitysohjelmaa 2020+. Ohjelmalla Porvoon Energia pyrkii edelleen vähentämään fossiilisten polttoaineiden jo nyt hyvin pientä osuutta kaukolämpötuotannossa. Ohjelma sisältää lämpövaraston, lämpöpumppulaitoksen, geotermisen tutkimusprojektin, uuden kattilalaitoksen Tolkkisiin ja uudet maakaasukattilat Harabackan tuotantolaitokseen. Ohjelman toteuttaminen aloitettiin kesällä 2020 suuren kaukolämpöakun rakentamisella Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen Kevätkummussa. Konsernin vuoden 2020 liikevaihto oli 68,0 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 72,1), josta sähköverkkoliiketoiminnan osuus 27,0 miljoonaa (27,8). Erityisesti lämmin sää ja Covid-19-pandemian mah-
dollinen vaikutus näkyivät sekä emoyhtiön että tytäryhtiön liikevaihtojen pienentymisinä. Sähkön kokonaismyynti oli noin 10 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Kaukolämpöä kului niin ikään noin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Porvoon Energian hankkimasta sähköstä vajaa 96 prosenttia oli vesivoimaa, neljä prosenttia biovoimaa, 0,3 prosenttia tuuli- sekä aurinkovoimaa. Norjassa Porvoon Energia omistaa noin 60 GWh paikallista sertifioitua vesivoimaa. Viime vuoden investoinnit olivat noin 20,3 miljoonaa euroa, eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuten silloin, suurin osa, eli 8,0 miljoonaa euroa oli Porvoon Sähköverkon maakaapelointi- ja muita jakeluverkkoinvestointeja. Vuoden aikana asennettiin noin 80 kilometriä maakaapelia eri puolilla yhtiön sähkönjakelualuetta. Nykyisestä sähköverkosta noin 44 prosenttia on nyt maakaapeloitu. Vuoteen 2028 mennessä maakaapelointiaste nostetaan 60 prosenttiin. Sähköverkon kokonaispituus on noin 3 600 km ja sen varrella yhtiöllä on 36 200 asiakasta. Porvoon Sähköverkko Oy kuuluu nykyään maan suurten sähkönjakelijoiden joukkoon Kilpilahden alueen yrityskeskittymän siirryttyä vuonna 2019 yhtiön asiakkaaksi. Energiakonserni saavutti omistajan tulostavoitteet, niin taloudelliset kuin ekologiset. Omistajalle Porvoon kaupungille tuloutetaan noin 2,7 miljoonaa euroa. Henkilöstöä konsernilla oli vuonna 2020 yhteensä 71, josta Porvoon Sähköverkon palveluksessa oli 12 henkilöä.
Viime kesänä aloitettu kaukolämpövaraston rakentaminen Kevätkummussa Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Säiliömuotoinen varasto saavutti 40 metrin kattokorkeutensa huhtikuussa ja syksyllä sen on määrä olla käyttöönottovalmis. Halkaisijaltaan noin 20 metrin kokoiseen lämpöakkuun verrattavissa olevaan varastoon mahtuu noin 10 000 kuutiometriä kaukolämpövettä. Kun lämmön kysyntä on pienempää, kuumaa kaukolämpövet-
tä varastoidaan akkuun ja otetaan käyttöön kysynnän ollessa suurempaa. Täynnä akun energiasisältö on runsaat 300 MWh, josta energiaa riittää otettavaksi verkkoon 30 MW:n teholla noin 10 tuntia. Lämpövarasto on osa Porvoon Energian kaukolämpötuotannon lähivuosien yli 40 miljoonan euron kehitys- ja investointiohjelmaa. Varaston osuus siitä on runsaat kaksi miljoonaa.
KUVA: ANSA PRODUCTION
LÄMPÖAKKU PROJEKTI ETENEE
Måns Holmberg aloittaa syksyllä toimitusjohtajana Porvoon Energian hallitus valitsi kokouksessaan 31.3.2021 Måns Holmbergin eläkkeelle siirtyvän energianeuvos Patrick Wackströmin seuraajaksi yhtiön toimitusjohtajana. Hakijoita tehtävään oli yli 40. Måns Holmberg on helsinkiläinen 49-vuotias kauppatieteiden maisteri vankalla kokemuksella energia-alalta. Hänen nykyinen työnantajansa on Fortum Oyj, jossa hänen vastuullaan ovat investointisuhteet ja talousviestintä. Porvoon Energiassa Holmberg aloittaa 1.10.2021. Ensimmäiset kuukaudet hän toimii Patrick Wackströmin kanssa työparina, jotta siirtymä vastuulliseen toimitusjohtajan tehtävään sujuisi joustavasti.
Holmberg sanoo olevansa innostunut tulevasta tehtävästään. – Odotan kehittäväni yhtiötä yhteistyössä johtoryhmän, hallituksen, omistajan ja kaikkien työntekijöiden kanssa. Kokemukseni energia-alalla on auttanut minua ymmärtämään, miten tärkeää energiayhtiön on aktiivisesti tehdä työtä paremman tulevaisuuden puolesta. Holmbergin mukaan Porvoon Energian vihreä profiili on yhtiön selkeä kilpailutekijä.
1/2021 Eko 7
Entä nyt,
Patrick Wackström!? TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM, KRISTOFFER ÅBERG
8 Eko 1/2021
J
ENERGIANEUVOS PATRICK WACKSTRÖM JÄÄ SYKSYLLÄ 63-VUOTIAANA ELÄKKEELLE PORVOON
J
ENERGIASTA, JOTA HÄN ON PALVELLUT YHTÄMITTAISESTI 36 VUOTTA JA VIIMEISET 15 VUOTTA YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJANA. VIESTIKAPULAN HÄN SIIRTÄÄ SILLOIN MÅNS HOLMBERGILLE.
Joten, mitä energia-alan ammattilainen alkaa sen jälkeen tehdä? – Matkustaa, nauttia hyvästä ruoasta, golfata ja pyöräillä sekä seurustella perheen kanssa, Patrick Wackström vastaa spontaanisti, ja lisää mietteliäästi odottavansa saavansa enemmän aikaa myös filosofointiin elämän tarkoituksesta, siitä, mistä tulee ja mihin on matkalla, asia, joka häntä on vuosien myötä alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän. Evästystä sille hän sai äidiltään, pyhäkouluopettaja Leila Wackströmiltä. – Meillä oli pyhäkoulu kotona ja äidiltä sain mukaani ajatuksia siitä, mikä elämässä on tärkeää. Nuoruudessa urheilu vei suurimman osan hänen ajastaan. Vaikka siihen kuuluivat sekä yleisurheilu, hiihto, jääpallo että jääkiekko yksi oli kuitenkin ylitse muiden, eli kilpapyöräily. Patrick Wackström syntyi ja varttui kilpapyöräilyn Renumissa, silloisessa Porvoon maalaiskunnassa, joten hänellekin oli luontaista kanavoida urheilumielenkiintonsa ennen kaikkea kilpapyöräilyyn, varsinkin, kun isä Ole oli niittänyt laakereita siinä urheilulajissa. Oli poika isäänsä tullut. Veli Sixten harrasti hänkin kilpapyöräilyä. Yhdessä he osallistuivat moniin kilpailuihin sekä Suomessa että ulkomailla, myös toisen tunnutetun renumilaisen pyöräili-
jän, Harry Hannuksen kanssa. Menestystäkin tuli. Osallistuttuaan ensimmäiseen pyöräkilpailuunsa kymmenvuotiaana vuonna 1968 Patrick Wackström otti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1973 luokassa M-15 tempo, 20 km. Yhteensä hän saavutti 33 erilaista SM-kultaa kilpailu-uransa aikana. Kansainvälisillä areenoilla Wackström otti pohjoismaisen mestaruuden 100 kilometrin joukkuetempossa, ja oli MM-joukkuetempossa 20 parhaan joukossa vuosina 19771985. Suurin kansainvälinen menestys oli seitsemäs sija 100 kilometrin joukkuetempossa Moskovan olympiakisoissa vuonna 1980. Korkeimmiksi kilpailumenestyksistään hän arvostaa voiton Porvoon Ajoissa vuonna 1979 ja ensimmäisen maantiepyöräilyn Suomen mestaruutensa vuonna 1980 Porvoossa. – Voittaminen Porvoon Ajoissa oli vaikeampaa kuin Suomen mestaruuden voittaminen. Eräs kilpailu Turussa on erityisesti jäänyt hänen mieleensä. Hän voitti, veli Sixten tuli kolmanneksi ja mukaansa palkintopallille he saivat isä Olen kunnianosoituksena hänen monista menestyksistään. Klarälvsloppet nimisen kilpailun Ruotsissa vuonna 1984 Patrick Wackström kuitenkin muistaa kilpailu-uransa parhaana kokemuksena. Ei siksi, että se olisi ollut mikään iso kilpailu, eikä myöskään siksi, että hän olisi ollut
siellä erityisen menestyvä. Selitys on toinen. – Kilpailujohto kutsui minut luokseensa kesken etappikilpailun ilmoittaakseen, että olin terveen tyttölapsen isä. Esikoisemme Agneta oli saapunut maailmaan hieman etuajassa, eikä isä näin ollen ehtinyt mukaan synnytykseen. Siihen aikaanhan ei ollut kännyköitä, joten uutisten saaminen perille kesti aikansa. – Se oli kyllä arvokkainta, mitä minulle on kilpailu-urani aikana tapahtunut. Kilpailumenestykset eivät olleet jääneet huomaamatta. Kansainvälinen ammattilaisura oli ulottuvilla, mutta Wackström tiedosti jo varhaisessa vaiheessa, että kilpailemisen jälkeen pitää olla muuta elämää. Hän oli hankkinut työpaikan ja alkanut opiskella. Kilpailupyöräily sai jäädä. – Tämän olen yrittänyt painottaa myös tämän päivän kilpapyöräilijöille, että pitää olla unelma, sitten business as usual jo lopuksi varasuunnitelma sinä päivänä, kun ei enää kilpaile. Patrick Wackström kilpaili Akilleen vihreävalkoisissa väreissä. Tänä päivänä hän on maineikkaan urheiluseuran kunniajäsen ja Akilles Green Teamin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja. Muitakin kunnianosoituksia on matkan varrella tullut. Lähes 40 vuotta sitten Loval Kymmene-Strömberg Oy:ssä menetelmä-
1/2021 Eko 9
PATRICK WACKSTRÖM Syntynyt ja kasvanut: Renumissa silloisessa Porvoon mlk:ssa Asuu: Jakarissa Porvoossa Perhe: vaimo Birgitta, tytär Agneta ja poika Andreas Charlotta vaimoineen sekä heidän lapsensa Olivia (4) ja Matheo (2) Koulutus: insinööri, Tekninen oppilaitos Helsinki 1993 Työpaikkoja: Loval Kymi-Strömberg Oy, menetelmäsuunnittelija 1982-1985, Porvoon Energia Oy, verkkorakennuspäällikkö 1985-1995, Porvoon Seudun Sähkö Oy, toimitusjohtaja 1995-2006, Etelä-Suomen Voima Oy, toimitusjohtaja 2000-2006, Porvoon Energia, toimitusjohtaja 2006Harrastuksia: golf, pyöräily, matkustaminen ja filosofointi elämän tarkoituksesta
suunnittelijana alkaneen ammattiuransa kohokohtana hän pitää presidentin hänelle pari vuotta sitten myöntämää, melko harvinaista energianeuvoksen titteliä. Ensimmäisessä työpaikassaan hän otti samalla ensiaskeleet energia-alaan, jossa hän tulisi elämäntyönsä tekemään. Loviisalaisyritys valmisti nimittäin sähkövastuksia. Loviisasta hän sai mukaansa prosessiajattelun. – Sitä olen siitä asti soveltanutkin, ja pitänyt mielessä, että prosessi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Johtajana, jolla on samanaikaisesti monta palloa ilmassa, on myös osattava erottaa tärkeimmät asiat vähemmän tärkeistä. Johtajuudessa on Wackströmin mukaan paljolti kysymys psykologiasta, sen ymmärtämisestä, että aina on syy, miksi ihmiset tekevät niin kuin tekevät. – Useimmiten ihmiset ovat rationaalisia ja, kun eivät sitä ole, on ymmärrettävä, että siihen löytyy syy, joka pitää selvittää. Jo parin Loviisa-vuoden jälkeen Wackström tuli vuonna 1985 Porvoon Energiaan (tai oikeammin Porvoon energialaitokseen, yhtiöittäminen tapahtui myöhemmin) laitospalvelupäälliköksi ja sittemmin verkkorakennuspäälliköksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1995 asti, jolloin hänet nimitettiin Porvoon Energian silloisen tytäryhtiön, Porvoon Seudun Sähkö Oy:n toimitusjohtajaksi. Siinä vaiheessa hän oli myös valmistunut insinööriksi Teknisestä oppilaitoksesta Hel-
10 Eko 1/2021
singissä. Tytäryhtiön toimitusjohtajuuden oheen hän sai vuonna 2000 vastuulleen vastaavat tehtävät myös Etelä-Suomen Voima Oy:ssä. Molemmista hän siirtyi vuonna 2006 Porvoon Energian toimitusjohtajaksi. Siinä hän on viihtynyt, ei hakeutunut muualle, eikä tarttunut rekrytointitarjouksiin. – Olen vuosien mittaan saanut uusia tehtäviä, jossa kasvaa, mikä on ollut motivoivaa ja antoisaa. Tehtävät eivät ole rajoittuneet Porvoon Energiaan. Wackströmillä on ollut ja on edelleen hallitustehtäviä sekä suomalaisissa että norjalaisissa energiayhtiöissä. Porvoon Energia on Suomen Voima Oy:n ja SV Vesivoima Oy:n osakas. Nämä yhtiöt hankkivat osakkaidensa laskuun sähköä muun muassa vesivoimaloista Norjassa. Wackströmillä on hallituspaikka useissa norjalaisissa vesivoimayhtiöissä, muutamassa niistä hän on hallituksen puheenjohtaja. – Kun ei ollut mahdollista rakentaa lisää vesivoimaa kotimaassa suuntasimme 2010-luvun alussa katseemme Norjaan, missä oli, ja yhä on mahdollisuuksia hankkia tuotanto-osuuksia pienemmistä vesivoimaloista. Nämä hankinnat ovat osoittautuneet onnistuneiksi satsauksiksi. Porvoon Energia saa tänä päivänä merkittävän osan sähköstään Norjasta. Eikä ole luottamustehtäviä puuttunut muuallakaan. Patrick Wackström on istunut Suomen Elinkeinoelämä EK:n edustajistossa oltuaan ensin monta vuotta edustajiston varajäsen. Tänä päivänä hän edustaa Suomen Energiateollisuutta EK:n vaalilautakunnassa. Suomen Energiateollisuus ry:n vastaavassa lautakunnassa hän on puheenjohtaja ja on ennen sitä ollut yhden vaalikauden aikana yhdistyksen hallituksen jäsen sekä yhdistyksen muutaman valiokunnan puheenjohtaja. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon, että hän edustaa yhdistystä Eurelectricia ja sen Customers & Retail Service -komiteaa Brysselissä. Hallitus- ja luottamustehtäviä on vuosien mittaan tullut paljon, miten niiden kanssa käy nyt, kun siirryt eläkkeelle? – Suurin osa on työhön liittyviä, joten niistä luovun eläkkeelle jäämisen myötä, mutta on myös muutama paikallinen hallitustehtävä, jossa varmasti jatkan. Mitä neuvoja sinulla on seuraajallesi toimitusjohtajan paikalla Porvoon Energiassa? – Ehkä se, josta minulla on ollut tapana muistuttaa erilaisissa yhteyksissä, nimit-
täin, että pitää muistaa, ketkä ovat yhtiön moraaliset omistajat. He ovat 35 miljoonan euron edestä liittymismaksuja yhtiön taseeseen maksaneet, verrattuna 0,5 miljoonan euron osakepääomaan, jonka Porvoon kaupunki yhtiön ainoana omistajana on merkinnyt. Jos tekee työnsä niin, että moraalisilla omistajilla asiat ovat hyvin, ei tarvitse paljostakaan muusta välittää. Patrick Wackström muistaa, mitä Roy Granroth sanoi heidän toimitusjohtajuusvaihdossaan. – Roy totesi, että hänen kai pitäisi lausua muutama sana evästykseksi, mutta tyytyi ojentamaan avaimet kehotuksella pitämään niistä hyvää huolta. Taustalla oli se tosiasia, että Granroth oli Wackströmin palkannut. He olivat siinä vaiheessa tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta ja tunsivat toisensa ja toisensa ajattelutavan kuin omat taskunsa. Miten toiminta silloisessa Porvoon energialaitoksessa erosi nykyisestä toiminnasta? – Monellakin tavalla, erityisesti tietysti siinä, että se oli kunnallista toimintaa, eikä kuten nykyisin osakeyhtiötoimintaa, olkoonkin, että yhtiön sataprosenttisena omistajana on kunta. Ja olihan toiminta rajoittunut Porvoon kaupungin noin 15 neliökilometrin suuruiseen alueeseen, kun toiminta-alueena tänä päivänä on noin 600 neliökilometriä. Poliittisissa piireissä on aika ajoin ollut puhetta yhtiön myymisestä. Yhtiöhän olisi varmasti ollut houkutteleva ostokohde alan jollekin suuremmalle toimijalle. Wackströmin mukaan hänen toimitusjohtaja-aikanaan asiasta ei kuitenkaan ole vakavasti puhuttu. Mitä emme henkilöstä Patrick Wackström tiedä? Nuorena olin erittäin ujo ja olen saanut tehdä paljon työtä sen kanssa, oppinut, että saa ja pitää olla nöyrä, mutta ei saa antaa nöyryyttää itseään. Kaikki ehkä eivät myöskään tiedä, että Wackström pitää shakin pelaamisesta. – Nuoruusvuosina pelasin shakkia pari, kolme tuntia joka sunnuntai setieni kanssa. Siitä minulla on ollut suoraa hyötyä myös työelämässä, yhtiön johtaminenhan on tavallaan kuin strateginen shakkipeli, jossa on mietittävä monta siirtoa eteenpäin. Itseään Patrick Wackström luonnehtii loogisen järkiperäisenä, sydämellä, joka aina on sykkinyt Porvoolle. – Eniten olen aina vaatinut itseltäni.
KUULUMISIA BRYSSELISTÄ
KOHTI HIILI NEUTRAALISUUTTA Brysselissä tapahtuu jatkuvasti muutakin kuin koronaepidemiaan liittyvää. Päätöksiäkin syntyy. Huhtikuun loppupuolella EU-instituutiot pääsivät esimerkiksi sopuun EU:n ilmastolaista. Sovun mukaan vuoden 2030 päästövähennystavoite asetetaan noin 57 prosenttiin, mikä on kompromissi. Eri tahojen ja maiden tavoitevaatimukset ovat liikkuneet 50 ja 60 prosentin välillä. Tähän asti tavoite on ollut 40 prosenttia vuoden 1990 tasolta. Ottaen huomioon, että EU:n ilmastolain lähtökohtana on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on tärkeää, että päästiin yksimielisyyteen kauan hiertäneestä välitavoitteen tasosta. Suomen oma tavoite on kunnianhimoisempi, hiilineutraalius jo vuonna 2035. Ja meidän oma yhtiömmehän myy jo pelkästään hiilineutraalia ja uusiutuvista energialähteistä tuotettua lämpöä ja sähköä. Omasta Energiateollisuus ry:n puolesta tekemästäni edunvalvontatyöstä Brysselissä sähkökaupan loppukäyttäjäsaralla ei tällä hetkellä ole mitään merkittävämpää kerrottavaa. Vaikka se ei suoranaisesti omaan edunvalvontatyöhöni kuulukaan, noteerasin mielenkiinnolla komission energiaosaston esittäneen energiatehokkuuden EU:n ilmastotavoitteiden ykkösperusteeksi. Osaston kestävän kehityksen johtajan, Paula Pinhon mukaan Euroopan on lisättävä massiivisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä saavuttaakseen vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Ja sähkön osuus kokonaisenergian loppukäytöstä on suunnilleen kaksinkertaistettava. Vähintään yhtä kiinnostava edelliseen kon-
tekstiin liittyen – ja muutenkin - on Euroopan komission tutkimuskeskuksen (Joint Research Center, JRC) tuore raportti. Sen mukaan ydinvoimalla tuotetun sähkön ilmastopäästöt ovat verrattavissa vesi- ja tuulivoiman päästöihin. Energiateollisuus ry on aivan oikein todennut, että näin ollen vastuullisesti tuotettu ydinvoima tulisi sisällyttää kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään. Siteeraan Energiateollisuuden asiantuntijaa, Taina Wilhelmsia: – Raportti osoittaa, että ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista, eikä ole muita luokittelujärjestelmässä mukana olevia energian tuotantomuotoja haitallisempaa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Ei ole vaikeaa ennustaa, että raportin päätelmistä tullaan vielä käymään vilkasta keskustelua, ja niitä myös kyseenalaistamaan. Varsinkin, kun raportissa myös todetaan, että eivät myöskään käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ja loppusijoitus hyvin toteutettuina ja valvottuina aiheuta merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Raportti tulee sopivasti Olkiluoto 3:n alkaessa olla vihdoin valmis otettavaksi tuotantoon. Ydinvoimala tulee tuottamaan noin 14 prosenttia maamme sähkön tarpeesta, ilman hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen päästöttömän sähkön tuotannon osuus nousee 90 prosenttiin. Rohkenisiko puhua jonkinlaisesta ilmastoteosta? Patrick Wackström energianeuvos, toimitusjohtaja
1/2021 Eko 11
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA
MERJA WILKMAN (OS. HONKANEN) Syntynyt, kasvanut ja asuu: Porvoossa Valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1984 Työpaikat: SLO Mäntsälän Metalli 1.1.1985 -30.6.1985, Porvoon Energia Oy (ensin Porvoon energialaitos) 1985Perhe: aviomies Kari, aikuiset lapset Ville ja Elina puolisoineen sekä heidän lapsensa Alvar ja Lukas
Lähes neljä vuosikymmentä sama työnantaja Siirtyessään vuoden loppupuolella eläkkeelle Merja Wilkman jättää taakseen 36 vuoden yhtämittaisen työuran Porvoon Energiassa. Paitsi että näin pitkä työskentely yhden ja saman työnantajan palveluksessa alkaa olla harvinaista, on myös merkillepantavaa, että hän on alusta asti hoitanut samoja tehtäviä - taloutta ja hallintoa, ensin päällikkö- ja sittemmin johtajanimikkeellä ja -vastuulla. Viime vuodet hän on lisäksi virallisesti ollut toimitusjohtajan tuuraaja.
A
– Ansioluetteloni on tosiaan lyhyt, ennen Porvoon Energiaan tuloani olin vähän aikaa töissä SLO Mäntsälän Metallissa ja opiskeluaikana oli minulla useita kesätyöpaikkoja, mutta tämä oli valmistumiseni jälkeen vasta toinen työpaikka, eikä muita ole sitten ollutkaan. – Olen viihtynyt, työ on ollut erittäin monipuolista koska energia-ala on kehittynyt niin voimakkaasti. Haasteitakin on riittänyt, mutta nehän nimenomaan tekevät työstä mielenkiintoisen. Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut porvoolainen Merja Wilkman oli jo hakiessaan töihin Porvoon kaupungin energialaitokseen kiinnostunut siitä, miten energiaa tuotetaan. – Toki halusin myös työpaikan Porvoosta, en halunnut uhrata vapaa-aikaa matkoihin työpaikalle ja takaisin. Tänä päivänähän tilanne on vähän erilainen, kun töitä voi tehdä etänä. Energialaitoksella oli talouspäällikön pesti vapaana vuonna 1985 ja, kun ystävätär
12 Eko 1/2021
vinkkasi siitä ja kertoi siellä olevan kiva työpaikka, Wilkman laittoi hakemuksen vetämään ja tuli valituksi. – Paitsi, että ala kiinnosti ja pääsisin työmatkoista, vaikutti omalta osaltaan kiinnostukseeni myös se, että isoisäni äidin puolelta oli tehnyt elämäntyönsä sähköyhtiö Etelä-Suomen Voiman palveluksessa. Eli kytkentää oli. Ympäristötietoisuuskin oli minulla mielessä jo silloin, ja Porvoon Energiassahan se on ollut vahvasti esillä jo ennen kuin asiasta on alettu laajemmin puhuakaan. Eli sikälikin työpaikka oli ja on ollut minulle mieleinen. Kovin erilainen se alussa oli tähän päivään verrattuna, Wilkman kertoo. – Ensiksihän Porvoon kaupungin energialaitos oli paljon pienempi kuin Porvoon Energia Oy, joksi se sittemmin yhtiöitettiin. Toimitilat konttorirakennuksessa Mannerheiminkadulla jaoimme vesilaitoksen kanssa. Eikä esimerkiksi tietokoneita siihen aikaan vielä ollut kuin kaksi kaupungin tieto-
koneeseen yhteydessä olevaa päätettä. Niihin meillä oli vuorot, kuka sai ja mihin aikaan niitä käyttää. Sen jälkeen kehitys on kuitenkin ollut nopeaa ja tuonut paljon uuttaa ja mielenkiintoista mukanaan. Wilkman mainitsee esimerkkeinä yhtiöittämisen, uudet energian tuotantomuodot kuten tuuli- ja aurinkovoiman sekä vesivoiman merkittävät lisähankinnat. – Oman työurani osalta kohokohtia ovat olleet yhtiöittämisjärjestelyjen lisäksi Etelä-Suomen Voima -kauppa, biolämpövoimalaitoksen rakentaminen Tolkkisiin ja sen investoinnin rahoituksen järjestäminen sekä nyt, viimeksi kaukolämpöliiketoiminnan myyminen Loviisassa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan Porvoon Energialle, jää Wilkmanin mukaan nähtäväksi. – Varmasti muutoksia tulee, mutta yhtiön tuotantokonsepti, sähkönhankinta ja verkkotoiminta ovat sellaisia vahvuuksia, että rohkenen ennustaa menestyksekkäitä vuosia yhtiölle myös jatkossa. Seuraajalleen hänellä on yksi selkeä neuvo – seuraa koko ajan energia-alan kehitystä! Merja Wilkman aikoo itse käyttää eläkkeelle siirtymisensä tuoman ajan liikuntaja lukemisharrastuksiinsa sekä ennen kaikkea lastenlapsiin ja heidän kasvamisensa seuraamiseen. – Meillä on mieheni Karin kanssa kaksi pientä lastenlasta.
TEKSTI: NITA TORNI || KUVAT: NIKO LAURILA, SHUTTERSTOCK
MIKROTUOTANTO, AURINKO & TUULI
Suunnitteletko
PIENVOIMALAN hankintaa?
Sähkön mikrotuotanto kiinnostaa yhä useampaa omakotiasujaa ja mökkeilijää. Mikrotuottaja hillitsee ilmastonmuutosta, lisää sähköomavaraisuutta ja säästää sähkön käyttöön liittyvissä kustannuksissa.
M
Mikrotuotanto viittaa kulutuskohteessa pienjänniteverkkoon kytkettyyn sähköntuotantolaitokseen, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutuskohteen omaan käyttöön. Laitteisto voi myös olla yhdistettynä sähkönjakeluverkkoon. Yleisimmin sähköä mikrotuotetaan auringosta tai tuulesta, mutta myös pienvesi- ja -kaasuvoimalat yleistyvät. Mikrotuotanto uusiutuvilla energialähteillä hillitsee ilmastonmuutosta. Siksi mik rotuotannon kasvua pyritään edistämään myös Kansainvälisen energiajärjestön, Euroopan unionin ja Suomen valtion toimesta. Euroopan parlamentti on mm. vahvis-
tanut päätöslauselmalla, että mikrotuotannon on oltava keskeinen osa tulevaisuuden sähköntuotantoa. Mikrotuotanto on kannattavinta, kun kaikki tuotettu sähkö käytetään itse. Oikein mitoitettu pienvoimala on siten myös asiakkaan etu. Liian suuri tuotantolaitos saattaa aiheuttaa verovelvollisuuden tai jopa estää voimalan verkkoon kytkennän. Pienvoimalaa harkitsevan kannattaa jo ennen tuotantolaitteiston hankintaa olla yhteydessä Porvoon Energiaan – sieltä saa arvokkaita neuvoja ja ohjeita hankkeessa etenemiseen!
MIKROTUOTANTO ON KANNATTAVINTA, KUN KAIKKI TUOTETTU SÄHKÖ KÄYTETÄÄN ITSE.
1/2021 Eko 13
MIKROTUOTANTO, AURINKO & TUULI
AURINKOENERGIA ON ERINOMAINEN VAIHTOEHTO UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN JOUKOSSA.
YMPÄRISTÖ YSTÄVÄLLINEN AURINKOENERGIA Aurinkoenergia on uusiutuva luonnonvara, jota on saatavilla lähes rajattomasti. Auringon energiaa imeytyy maan pintaan ja ilmakehään runsaassa tunnissa suurin piirtein saman verran, kuin mitä kulutamme ihmiskuntana vuodessa. Auringonvalo koostuu valohiukkasista eli fotoneista, jotka osuessaan aurinkopaneeliin imeytyvät paneelin sähköä johtavaan materiaaliin. Fotoneista irtoaa elektroneja, jotka muodostavat virtaa aurinkokennoihin. Aurinkosähkö on auringon säteilyenergian suoraa hyödyntämistä aurinkopaneelin tai aurinkokeräimen avulla.
Aurinkoenergia on erinomainen vaihtoehto uusiutuvien energiamuotojen joukossa, koska sen hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat moneen muuhun sähköntuotantomuotoon verrattuna vähäisiä. Tuotannon ympäristövaikutukset liittyvät pääosin paneeleissa tarvittavien materiaalien kuten metallien tuotantoon ja riittävyyteen sekä käytöstä poistettujen paneelien kierrätykseen. Aurinkosähkön mikrotuotanto on myös sijainnillisesti ympäristöä säästävää, koska tuotantoon voidaan usein käyttää jo olemassa olevia pintoja. Aurinkopaneeleilla tuotetaan sähköä ja aurinkokeräimillä lämpöenergiaa. Suurin hyöty aurinkoenergiasta saadaan oikein mitoitetulla pienvoimalaitoksella, johon kuuluvat oikein asemoidut paneelit/
Kiinnostaako nimikkoaurinkopaneeli? Vuokraamme asiakkaillemme aurinkopaneeleja kiinteällä 3,90 € kuukausimaksulla. Paneelin tuottama energia hyvitetään sähkölaskussasi! Lue lisää: https://pbe.fi/fi/sahko/vihrea-energia/aurinko-ja-tuulisahko/
14 Eko 1/2021
keräimet. Aurinkokeräimillä talteen otettua energiaa voidaan käyttää esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen. Aurinkoenergian käyttäjä lisää omavaraisuuttaan ja pienentää hiilijalanjälkeään sekä elämisen kustannuksia. Vaikka omasta käytöstä ylijäävä sähkö on mahdollista myydä paikallissähköyhtiölle, suurimman taloudellisen hyödyn mikrotuotettu sähkö tuo omassa käytössä. Aurinkoenergian potentiaali on suurimmillaan maalis-lokakuussa, mutta kennoista on hyötyä ympäri vuoden. Parhaat tuotanto-olosuhteet ovat – toisin kuin yleisesti ajatellaan – viileät ja aurinkoiset: viileä ilmastomme parantaa aurinkopaneelien hyötysuhdetta, kun paneelit eivät pääse kuumenemaan liiaksi!
Netotus laskutuksen pohjaksi Porvoon Energia ottaa käyttöön pientuotannon netotuksen niiden asiakkaidensa laskuttamisessa, jotka sekä kuluttavat että myyvät sähköenergiaa. Käytännössä netotus tulee koskemaan sekä aurinko- että tuulisähkön pientuottajia. Muutos perustuu vuodenvaiheessa voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen. Sen mukaan sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus on toteuttava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon niin sanotun Datahub-yksikön palveluna viimeistään 1. päivänä̈ tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltija voi kuitenkin jo ennen sitä järjestää itse netotuksen jakeluverkossaan. Niin aikookin Porvoon Energian verkkoyhtiö tehdä, Porvoon Sähköverkon
Kiinnostaako oma tuulivoimaosuus? Vuokraamme asiakkaillemme tuulivoimaosuuksia kiinteällä 3,90 € kuukausimaksulla. Osuuden tuottama energia hyvitetään sähkölaskussasi! Lue lisää: https://pbe.fi/fi/sahko/vihrea-energia/aurinko-ja-tuulisahko/
Lisätietoja: https://pbe.fi/fi/sahkonsiirto/aurinkoenergia/mikrotuotanto/
toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo. – Aloitamme järjestelmän luomisen tänä vuonna, tähtäimenä, että se olisi meillä käytössä viimeistään vuoden päästä. Kun asiakastietojärjestelmämme päivitystyö on valmis ryhdytään rakentamaan netotusjärjestelmää. Taseselvitysjakso on tunnin pituinen. Kaikesta sen aikana ostetusta ja myydystä sähköstä tehdään nettolaskelma, jolloin lopputuloksena saadaan joko netto-osto tai -myynti riippumatta siitä, miten sähkö on liikkunut hetkittäin tarkasteltuna. Eli jos samalle tunnille on tullut yhteensä vaikka 4 kilowattituntia ostoa ja 2 kilowattituntia myyntiä, lopputulos on nettona 2 kilowattituntia ostoa. Ja sen mukaan asiakasta laskutetaan.
Kulutusta ja tuotantoa rekisteröidään jatkossakin tunnin tarkkuudella, mutta laskutuksessa siirrytään tuntinetotukseen, joka uuden asetuksen tavoitteen mukaan hyödyntää pientuottajia.
PIENTUULIVOIMA ON UUSIUTUVAA LÄHIENERGIAA
pientuulivoimala on energiataloudellisesti hyvä vaihtoehto omaan energiantuotantoon. Tuulivoimaa voidaan käyttää aurinkoenergian tavoin esimerkiksi akkujen varaamiseen, käyttöveden lämmitykseen tai suoraan kotitalouden energiantarpeisiin. Tuulivoimala on näkyvä ja tilaa vaativa elementti, myös pientuotannossa, koska laitteiston on oltava riittävän suuri ja oikein sijoitettu, jotta se tuottaisi riittävän hyöty suhteen. Tuulivoiman ympäristövaikutukset liittyvätkin esimerkiksi ääneen, maiseman muutoksiin, lavoista syntyvään välkkeeseen ja mahdollisiin eläimistölle, kuten linnustolle, aiheutuviin haittoihin. Tuulivoimaa harkittaessa tulee ensin olla yhteydessä paikalliseen sähköverkkoyhtiöön sekä oman kunnan rakennusviranomaiseen lupa-asioiden selvittämiseksi, koska esimerkiksi kaava-alueella voi olla vaikeaa saada voimalalle rakennuslupaa. Ympäristöön vaikuttavasta hankkeesta on hyvä keskustella ennakkoon myös naapureiden kanssa, vaikka lupamenettely ei sitä edellyttäisikään.
Suomessa tuulee erityisesti talvikuukausina, ja meillä on paljon tuulivoiman tuotantoon soveltuvia rannikko- ja merialueita. Tuulivoimaa voidaan rakentaa myös sisämaahan, mikäli olosuhteet ovat otolliset. Tuulivoima on noussut vaihtoehdoksi myös pientalojen ja kesämökkien energialähteenä. Tuulivoimalan toiminta perustuu tuulen liike-energiaan ja sen muuntamiseen sähköksi esimerkiksi tuulen voimalla liikkuvien lapojen ja generaattorin avulla. Koska tuuliolosuhteet ovat voimakkaasti muuttuvia, ei tuulivoimasta välttämättä ole ainoaksi energialähteeksi. Sillä voidaan kuitenkin tehokkaasti täydentää muita käytössä olevia energiamuotoja ja sitä kautta laskea omaan sähkönkäyttöön liittyviä kustannuksia. Pientuulivoiman tuotannossa käytettävien pientuulivoimaloiden nimellisteho on alle 50 kW. Tuuliselle paikalle sijoitettu
1/2021 Eko 15
Hyvä tietää rakennus projektista TEKSTI: NITA TORNI || KUVITUS: JUKKA PYLVÄS
Porvoon Energia avustaa rakentajia monenlaisissa sähköön ja lämpöön liittyvissä kysymyksissä. – Suosittelemme, että olet meihin yhteydessä jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa, Porvoon Energian tekninen myyjä Berndt Hjelt neuvoo. – Henkilökuntamme tietää tietysti sähköverkkoon kytkemiset tai sen, miten tilataan kaukolämpö, mutta meillä on sen lisäksi myös viimeisin tieto energiatehokkuuden parantamisesta. LIITTYMÄN KOKO JA KUSTANNUKSET Liittymän koon arvioimiseksi kannattaa kääntyä ammattitaitoisen sähkönsuunnittelijan puoleen. Hän mitoittaa liittymän sekä huolehtii piirustuksista ja muista tarpeellisista asiakirjoista. Perussääntö on, että liittymän hintaan sisältyy kaapelinveto tontin rajalle. Asiakas vastaa kaapelin ja kaivaustyön kustannuksista tontin rajalta sähkökeskuksen tulevalle paikalle sekä sähkökeskuksen hankinnasta. Kun sähköliittymä on tilattu, auttaa Porvoon Energian asiakaspalvelu sähkösopimustuotteen valinnassa. Porvoon Energian EKOenergia on erinomainen valinta ekologista vaihtoehtoa etsivälle.
16 Eko 1/2021
RAKENTAJAN MUISTILISTA ENNEN RAKENNUSLUVAN HANKINTAA Ota yhteyttä Porvoon Energiaan jo suunnittelun alkaessa. Näin varmistat sähkön ja mahdollisen kaukolämmön oikea-aikaisen saannin. Porvoon Energialta saat neuvoja, tietoa toimitusajoista ja kustannusarvioita sekä sähköstä että lämmöstä. Mieti sähköistystarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi. Valintasi vaikuttavat asumismukavuuteen ja -kustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Teetä sähkö- ja LVI-suunnitelma. Nykyaikaisin järjestelmin saadaan aikaan energiatehokkaita, kauko-ohjattavia, sähkön- ja lämmönkäyttöä optimoivia kokonaisratkaisuja.
KUN RAKENNUSLUVAT ON HANKITTU Tee liittymis- ja toimitussopimukset ja huolehdi rakennusaikaisesta sähköstä. Pyydä urakkatarjoukset ja valitse sähkö- ja lämpöurakoitsija. Varmista, että urakoitsijoilla on vaadittu pätevyys ja oikeus tehdä heiltä tilatut työt. Varmista, ettei kaivualueella ole maanalaisia johtoja. Voit tarkistaa alueesi tilanteen osoitteessa Kaivulupa.fi. Yksityisten kiinteistöjen alueilla johtotiedot saa yleensä kiinteistön haltijalta. Muista maadoituselektrodi ja kaukolämmön nousukulma. Ennen sisään muuttoa vaadi sekä sähkön että kaukolämmön käyttöönottotarkastus ja käytön opastus. Arkistoi käyttöohjeet, pöytäkirjat ja piirustukset. Käyttöohjeet on hyvä pitää helposti saatavilla, niin laitteistojen ohjeenmukainen käyttö, ylläpito ja huolto on vaivattomampaa.
Kokonniemessä lumitykit ovat vaihtuneet maastopyöriin. Oy Kokon-Sport Ab:n yrittäjä Niklas Blomander esittelee vuokrattavaa sähkömaastopyörää.
Talvella laskettelusuksilla ja lumilaudoilla,
KESÄLLÄ PYÖRILLÄ
Kokonniemen laskettelurinteillä riitti menneenä talvena vilskettä, kun runsasluminen talvi toi paikalle runsaasti laskettelijoita. Koronarajoitteet toivat vielä oman lisänsä, sillä perheet halusivat ulos liikunnan pariin. Talvikauden ollessa ohi jatkuu toiminta Kokonniemessä Bike Park -pyöräilypuiston puitteissa.
O
Oy Kokon Sport Ab:sta Niklas Blomander kertoo, että Kokonniemen Bike Park on nyt toiminnassa jo seitsemännen kerran. – Joka vuosi kehitämme ja uudistamme rataa, jotta kiinnostus pysyy yllä. Ankkurihissi vie pyöräilijän ylös. Ankkuri kiinnitetään pyörän satulatolpan taakse ja pyöräilijä istuu pyöränsä päällä. Hissilipun voi ostaa kahdeksi tunniksi, koko päiväksi tai viikonlopuksi. Pyöräilypuisto on avoinna viitenä päivänä viikossa:
TEKSTI JA KUVA: MAARIT GABRIELSSON
ti-ke-to kello 17-21 ja la-su kello 12-16. Blomander tähdentää, että pyöräilyn suosio on lähtenyt nousukiitoon. Urheilukaupoista viedään pyörät miltei käsistä. – Mikä tarkoittaa, että meillekin tulee uusia asiakkaita. – Annamme tarvittaessa ohjausta ja kesällä tulemme järjestämään kursseja, mutta toki yksityisohjaustakin saa halutessa. Pyörän voi myös vuokrata paikan päältä. Valittavana on erilaisia maastopyöriä.
Oy Kokon Sport Ab on Porvoon Energian asiakas. Lumitykit tarvitsevat paljon sähköä. Niklas Blomander toteaa heidän olevan tyytyväisiä energiayhtiöltä saamaansa palveluun. – Ollaan pysytty asiakkaina, kun palvelu saadaan aina sitä tarvittaessa. Jos tulee ongelmia, ne hoituvat heti.
1/2021 Eko 17
PORVOOLAINEN TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ANNELE
UNIIKKIKORUJA suunnitteleva taiteilija maailmalta Porvooseen Porvoo houkuttelee vetovoimaisuudellaan mielenkiintoisia ihmisiä valitsemaan uudeksi kotikaupungikseen idyllisen pikkukaupungin.
N
Näin kävi myös Iina Annele Rantalalle ja hänen poikaystävälleen Ethan Welchille, kun he alkuvuodesta pakkasivat tavaransa Lontoossa ja muuttivat Suomeen – ja Porvooseen. Iina Annele (28) on korusuunnittelija. Hänen suunnittelemansa uniikkituotteet Annele-korut ovat päässeet Ranskan ja Yhdysvaltojen Voguen lehtien sivuille. Koruja ovat tilanneet muun muassa maailmankuulu laulaja Katy Perry ja ruotsalainen laulaja Zara Larsson. Iina Annele suunnittelee ja tekee korut itse. Inspiraationsa hän saa Suomen luonnosta, sen metsämarjoista, kukista. Korujen materiaalit ovat kullattua hopeaa, Swarovskin kristallia ja lasihelmiä.
VOGUET KIINNOSTUIVAT
Opiskellessaan kosmetiikkakemiaa London College of Fashion -koulussa hän tutustui Ethaniin, joka on Lontoosta kotoisin. – Meillä klikkasi tosi hyvin. Hän on luova ”hullu” kuten minäkin. Luova hulluus johti siihen, että kuukauden päästä, vuosi sitten he päätyivät korubisnekseen, tekemään koruja. – Innostuin ihan valtavasti. Halusin ostaa kaikki helmet ja kristallit, Iina Annele naurahtaa. Korut herättävät heti kiinnostusta eikä mennyt kuin kuukausi, niin Pariisin Vogue otti yhden korun sivustolleen.
18 Eko 1/2021
– Se oli upeaa. Vieläkin siitä tulee kylmät väreet. Hän kiittelee Instagramin mahdollisuuksia markkinoinnissa. – Sivut jo itsessään myyvät. Muun muassa stylistit etsivät sieltä uusia trendejä ja brändejä. Iina Annale sanoo, että Lontoossa he keskittyivät kansainväliseen markkinointiin ja nyt haluavat suomalaisena brändinä ottaa myös Suomen mahdollisuudet haltuun. – Trendi-lehti on jo ottanut koruja kuvauksiinsa.
noinnin, nettimyynnin, postituksen, soittelee miljoonaan paikkaan. Tekee laskelmia, miten rahat riittävät. Hän hallitsee tuon kaiken loistavasti, Iina Annele kiittelee. – Tosin kirjanpitäjävanhempani Espoossa hoitavat yrityksemme kirjanpidon ja heistä on ollut suuri apu. Yritys työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän, joka tekee koruja kotona. Lon-
toon toimistossa on kaksi työntekijää. Ympäristöarvoista Iina Annele toteaa, että yrityksessä noudatetaan kestävää kehitystä. – Kaikki on käsintehtyä, on kestävää muotia. Olemme pyrkineet tilamaan materiaalit sellaisilta yrityksiltä, jotka itse tekevät oman tuotantonsa. Esimerkiksi lasihelmet tulevat meille Tšekistä, jossa lasinvalmistuksella on pitkät perinteet.
PORVOO TULI ELÄMÄÄN
Kysymykseen miten pieni Porvoo sopii tähän kuvioon, vastaa Iina Annele yhdellä sanalla, brexit. – Brexitin takia toimitukset asiakkaille Britanniasta käsin hidastuivat. Lisäksi tuli vielä tullimaksu, joka nostaa korujen hinnat kohtuuttomasti. – Päädyimme ratkaisuun, että meillä pitää olla Lontoon toimiston lisäksi myös toimisto EU:n sisällä. Iina Annele naurahtaa, että päätös muuttamisesta oli nopea. – Halusimme Suomeen, kotiin. Olen Espoosta kotoisin, ja asunut myös Helsingissä Kalliossa. – Ajattelin, että kun brändimme on värikäs niin värikäs Porvoo sopisi siihen hyvin. Iina Annelen mukaan Porvoo on sopiva myös heidän elämäntilanteeseensa. Kaupunki on turvallinen, inspiroiva ja idyllinen. Yhdistetyt asunto- ja työtilat löytyivät Vanhan Porvoon kupeesta, Papinkadulta. – Kävelemme iltaisin töiden jälkeen Ethanin kanssa Vanhassa Porvoossa. Täällä on tosi paljon nähtävää ja ihmeteltävää, pieniä liikkeitä, ravintoloita ja koko miljöö on aivan ihana. KORUT KAIKKI KAIKESSA
Iina Annele kertoo tehneensä koruja jo pienestä pitäen. – Korut ovat minulle kaikki kaikessa. Äitini huokaisisi, jos kysyisit häneltä korujeni tekemisestä. Iina Annele työskenteli ennen opiskeluaan Paparazzin mallitoimistossa 10 vuotta mallina ja korujen tekeminen jäi. Mallin työt saivat kuitenkin puolestaan jäädä, kun opiskelu veti Lontooseen, jossa hän tapasi Ethanin ja korut tulivat heidän yhteiseen elämäänsä. – Ethan hoitaa yrityksessämme markki-
FAKTA Annele Limited perustettu kesäkuussa 2020, Lontoossa Perustajat: Iina Annele Rantala ja Ethan Welch Tuotemerkki: Annele Yrityksen nettisivu: annele.world Instagram: instagram@anneleworld Annele-korujen hinta: 100-350 euroa
1/2021 Eko 19
TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: SHUTTERSTOCK
Kohti mökkeilyn huippusesonkia
NÄIN SAAT MÖKIN KESÄKUNTOON Lue artikkelistamme tärkeimmät muistettavat asiat, niin mökin kesäkuntoon laittaminen sujuu ripeästi, ja pääset nauttimaan olostasi nopeammin kuin arvaatkaan!
20 Eko 1/2021
öä Ennen mökille läht
Jos mökilläsi on etäohjattava lämmitysjärjestelmä, nosta lämmitystä hyvissä ajoin ennen mökille siirtymistä. Mökki lämpiää energiatehokkaasti, kun se lämmitetään pienemmällä teholla pidemmän ajan kuluessa.
Kun saavut mökille
KYTKE SÄHKÖ JA VESI, TARKISTA LÄMMITYS Mikäli sinulla on etäluettava sähkömittari, ja sähköt ovat olleet pois päältä talvikauden, voit kytkeä sähkön takaisin päälle mittarista. Säädä ylläpito- tai kuivanapitolämmityksessä olleen mökin lämpötila sopivaksi. Laita jääkaappi kylmenemään heti mökille päästyäsi, jotta saat ostokset kylmään mahdollisimman pian. Säilytä kylmäsäilytystä kaipaavat ruokatarvikkeet suljetussa kylmälaukussa, kunnes jääkaappi on saavuttanut oikean lämpötilan. Jos mökille tulee vesi tarkasta, että vesi virtaa normaalisti ja että putket ovat kunnossa. Jos mökillä on pumpattava kesävesi, varmista sekä pumpun että imuletkun kunto ja toimivuus. Tarkista kaivo ja juomaveden laatu. Vesi on hyvä tarkistuttaa muutaman vuoden välein ja etenkin, jos sen maussa, hajussa tai värissä huomaa muutoksia.
MÖKIN KEVÄTSIIVOUS Puistele matot ulkona, harjaa irtoroskat, pyyhi pinnat kostealla ja tuuleta vuodevaatteet. Imurointia ei suositella, koska imurista leviävä pöly saattaa levittää ihmiselle vaarallista myyräkuumetta. Pintojen siivouksessa kannattaa käyttää kumihanskoja ja desinfioivaa pesuainetta. Tarkasta ja puhdista saunan vesiastiat ja pese saunan lauteet.
TARKASTA JA KOEKÄYTÄ SÄHKÖLAITTEET Jos mökillä käytetään aiempaa enemmän sähkölaitteita, saattaa vanhan sähköverkon kantokyky ylittyä, mikä voi ilmetä esimerkiksi sulakkeiden palamisena. Kutsu tällöin sähkömies paikalle ja päivitä mökin kapasiteetti, niin voit huoletta käyttää niin älylaitteita kuin kodinkoneitakin.
Teitkö edellisen mökkikauden päätteeksi listaa asioista, joita mökillä pitäisi tänä kesänä korjata taikka täydentää? Nyt on aika kaivaa lista esille! Osta esimerkiksi puuttuvat kuiva-aineet, täydennä mökin lääkekaappi ja tee tarkempi korjaussuunnitelma asioista, joiden olit ajatellut korjausta tarvitsevan.
MÖKIN TUULETUS JA LÄMMITTÄMINEN Tuuleta mökki hyvin. Tarkista tulisijojen, hormien ja piippujen kunto ja aloita mökin lämmittäminen tulisijoilla varovasti. Kosteus häviää nopeammin, jos tuuletat lämmityksen aikana. Muista tarkistaa palovaroittimen toiminta ja varmista, että mökiltä löytyy varaparistoja, sammutuspeitto ja käsisammutin.
MUISTA NUOHOUS: JOS TULISIJAT OVAT JATKUVASSA KÄYTÖSSÄ, NUOHOUS KANNATTAA TEHDÄ JOPA KERRAN VUODESSA!
KIINNOSTAAKO MIKROTUOTANTO? AURINKO- TAI TUULIVOIMA VOI OLLA ENERGIAVAIHTOEHTO MYÖS SINUN MÖKILLESI!
TARKISTA MÖKKI MYÖS ULKOPUOLELTA Kierrä mökki ja piha ja katso, onko talven aikana tapahtunut vahinkoja esimerkiksi mökin katolle tai muille ulkorakenteille. Lumi tai tuuli ovat voineet kaataa puita tai saada ne horjumaan juurillaan. Mikäli kaatuneita tai kallellaan olevia puita löytyy, kutsu metsuri apuun – etenkin, jos puu on osunut tai nojaa tontilla oleviin rakennuksiin tai sähkölinjoihin. Tarkista myös, että laituri ja muut kiinteät piharakenteet ovat kunnossa.
PIHALLA TEHTÄVÄT HUOLTOTOIMET Puhdista mökin sadevesirännit niihin talven aikana kertyneistä lehdistä. Siivoa pihalta pudonneet oksat ja loput lehdet. Levitä nurmikolle kalkki ja mahdolliseen puutarhaan oikeat lannoitteet. Puhdista ja öljyä kesäkalusteet, laske vene vesille ja nauti: kesä saa tulla!
1/2021 Eko 21
YHTEISTYÖKUMPPANIT
DIGITOIMISTOLLE koko ei ole itseisarvo Vuonna 2015 perustettu Bureau Little on pieni ja ketterä digitoimisto, joka avustaa asiakkaitaan heidän liiketoimintansa kehittämisessä verkossa. Monipuolisen osaamisarsenaalin omaava kahdeksanhenkinen tiimi on tehnyt yhteistyötä Porvoon Energian kanssa jo vuodesta 2016.
B
TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: BUREAU LITTLE
Bureau Littlen perustajat, Jan Lydman ja Richard Hagert tietävät, minkälaisia kasvutarinoita yritystoiminnassa voidaan rakentaa. Heidän taustansa on yrityksessä, joka kasvoi muutaman osaajan putiikista yli sadan hengen organisaatioksi. Bureau Littlen osalta tavoitteet ovat alusta asti olleet toisaalla: kasvaminen ei ole itseisarvo, vaan toiminta halutaan pitää pienen, osaavan tiimin käsissä ja sitä kautta ketteränä, joustavana ja lähellä asiakkaita. ”Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja todellisia tarpeita projektien taustalla. Tähtäämme pidempiaikaisiin asiakassuhteisiin ja siihen, että osaa-
22 Eko 1/2021
misemme tuottaa asiakkaillemme todellista liiketoiminnallista lisäarvoa”, Jan toteaa. MONIPUOLISTA OSAAMISTA
Bureau Littlen vahvuus on kokenut, osaava tiimi. ”Tekninen osaamisemme on se kärki, jolla erotumme esimerkiksi mainostoimistoista”, Jan jatkaa. ”Sen lisäksi meillä on erittäin vahva projektiosaaminen, sisällöntuotannollinen ja visuaalisen suunnittelun osaaminen sekä strategiaosaaminen – näitä yhdistelemällä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme tukea oikeastaan tarpeeseen kuin tarpeeseen”. Porvoon Energian kanssa Bureau Little
on työskennellyt vuodesta 2016. Tiimi avustaa Porvoon energialaisia mm. verkkosivuston teknisessä kehityksessä sekä sisällöntuotannossa. Vanhempi konsultti, osakas Nita Torni on hyvä esimerkki tiimin osaamisen ulottuvuuksista. ”Saan strategisen konsultoinnin ohella tehdä hyvin käytännönläheisiä juttuja hyvin lähellä asiakkaitamme. Esimerkiksi sisällön tuottaminen on luovaa työtä ja hyvää vastapainoa teoreettisemmalle suunnittelulle”. MAALIIN MUTKATTOMASTI
Koronatilanteen takia liiketoiminnan kehittäminen ja erityisesti myynnin vieminen
YHTEISTYÖKUMPPANIT
verkkoon on ollut monen yrityksen agendalla. Kynnys ottaa se ratkaiseva askel on laskenut. ”Monen asiakkaan kanssa on tehty suuriakin verkkoliiketoiminnan kehityshankkeita tai viety esimerkiksi sähköistä viestintää ja markkinointia seuraavalle tasolle, joten poikkeustila on näkynyt meidän työtilanteessamme positiivisesti”, Richard kommentoi. ”Meillä on useita porvoolaisia asiakkaita, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään. Lähes koko porukkamme on kaksikielistä, joten hommat sujuvat hyvin molemmilla kotimaisilla englannin lisäksi. Yleisesti asiakkaamme sanovat, että meidän kanssa on kivaa ja mutkatonta tehdä töitä, ja se on meille parasta palautetta!”
Tulevaisuuden SÄHKÖVERKKOJA rakentamassa Uudenmaan Verkonrakennus Oy – Nylands Nätbyggnad Ab palvelee energiayhtiöitä, kaupunkeja ja kuntia sekä pienasiakkaita monenlaisissa sähköasiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Porvoon Energian ja Keravan Energian tasaosuuksin omistama yhtiö perustettiin vuonna 2017. TEKSTI: NITA TORNI || KUVAT: UUDENMAAN VERKONRAKENNUS
Myös Littlellä valittiin EKOenergia Kun Bureau Little perustettiin vuonna 2015, toimistolla mietittiin myös ympäristöasioita. Tahdottiin tehdä muutakin hyvää kuin kierrättää roskia, ja sähkösopimus tunnistettiin nopeasti asiaksi, jolla toimiston väki pystyi helposti vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeensä. Koska sähkön toimittajan voi vapaasti valita, voi jokainen sähkönkäyttäjä arvottaa ympäristöystävällisyysaspektia valintaa tehdessään. Näin tehtiin myös Littlellä. Tarjolla olleista vaihtoehdoista kiinnostavimmaksi nousi Porvoon Energian EKOenergia. Vielä nykyisinkin edistyksellinen sähkötuote vetosi Littlen perustajiin muun muassa siksi, että markkinoilla kukaan muu ei aktiivisesti tarjonnut vastaavaa, erittäin korkeat ympäristökriteerit täyttävää ekosähkötuotetta. Littlellä nähtiin alusta asti arvoa siinä, että oltiin paitsi ekologisia myös uuden äärellä, edelläkävijöitä. Toimitusjohtaja Richard Hagert summaa koko tiimin ajatukset: ”Meille EKOenergia oli innostava vaihtoehto ja siihen tarkemmin tutustuttuamme itsestäänselvä valinta”.
S
Suomessa on käynnissä sähköverkkojen kaapelointibuumi, joka on seurausta viranomaisten verkkoyhtiöille asettamista säävarman sähkönjakeluverkon vaatimuksista. Verkkoihin tehtävien investointien eliniän lasketaan lähtökohtaisesti kantavan jopa yli viidenkymmenen vuoden päähän, joten nyt kehitettävät verkot ovat tosiasiassa tulevaisuuden sähköverkkoja. Tarvetta osaaville tekijöille on, koska esimerkiksi ilmassa kulkevia sähköjohtoja on vielä runsaasti. Uudenmaan Verkonrakennus Oy – Nylands Nätbyggnad Ab (UVR) keskittyy sähköverkkojen rakentamiseen, mutta toimittaa käytännössä kaikenlaisia ulkotiloissa toteutettavia sähkötöitä ilmajohdoista, kojeistoista,
1/2021 Eko 23
tai myrskytuulien vaurioittamien verkkojen korjauksia aina Pohjois-Suomea tai Ahvenanmaata myöden”. VAHVA OSAAMISTAUSTA
muuntamoista ja kaapeliverkoista pientalojen tonttikeskuksiin ja pistorasioihin saakka. Yhtiö hoitaa myös valaistusverkkoja ja akuutteja vikakorjauksia. ”Tavoitteemme on tuottaa kustannustehokkaita ja laadukkaita asennuspalveluita paikallisena ja luotettavana toimijana. Verkkoyhtiöasiakkaamme voivat luottaa siihen, että hoidamme työmme laadukkaasti myös heidän loppuasiakkaidensa eli sähkönkäyttäjien silmissä”, kertoo UVR:n toimitusjohtaja Kaj Ljungberg. JOUSTAVUUTTA VAATIVA ALA
Sähköverkkojen kanssa työskenneltäessä tarvitaan ammattitaitoa, nopeaa reagointikykyä
ja joustavuutta. Nopeasti muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen on osa sähköverkkojen rakennus-, korjaus- ja kehitysyhtiöiden arkea. Tähän on harjaannuttu myös URV:llä. ”Tuotamme paikallisille verkkoyhtiöille häiriöttömän sähkönjakelun ylläpitoon liittyviä 24/7-päivystys- ja viankorjauspalveluita. Päiväsuunnitelmiin tulee siten usein muutostarpeita, joihin on kyettävä reagoimaan nopeasti”, Ljungberg toteaa. Oman lisänsä arkeen tuovat lähialueita pidemmälle suuntautuvat korjaustoimeksiannot. ”Osallistumme sähkönjakelun varmistamiseen myös valtakunnan tasolla ja teemme tarvittaessa mm. tykkylumikuormien
Rakentaja! Olethan muistanut tarkistaa kaivulupa.fi -palvelusta kaivualueella sijaitsevien johtojen sijainnit? Tarkistamalla voit suunnitella työt tehokkaasti ja välttää vahingot ja viivästykset!
24 Eko 1/2021
Vaikka yhtiö ei ole vielä ehtinyt pitkään ikään, sen osaamistausta on vahva, perustuuhan se omistajiensa yli sadan vuoden kokemukseen, tietoon ja taitoon. Yhtiötä perustettaessa sekä Porvoon että Keravan Energian asentajaosaajat siirtyivät UVR:n palvelukseen. Ljungberg luottaa 45 alan ammattilaista käsittävään tiimiinsä. ”Luotettavuus, nopeus ja ammattitaito ovat valttejamme. Tekemisessämme korostuu arvojemme mukainen toiminta: työturvallisuus, ympäristön huomiointi, asiakaslähtöisyys ja joustavuus. Aktiivinen osallistuminen, välittäminen, asioiden loppuun saattaminen sekä jatkuva uudistuminen ovat puolestaan osa yrityksemme markkina-aseman ja kilpailukyvyn ylläpitoa”. TIIVIS JA HEDELMÄLLINEN YHTEISTYÖ
UVR toimittaa Porvoon Energialle alihankkijana mm. sähköverkon korjauksia, maakaapelointeja sekä katuvalohuoltoa. Yhteistyö on ollut tiivistä UVR:n perustamisesta lähtien. Ljungberg uskoo, että sujuvan yhteistyön takana on avoin, luottamukselle rakentuva ilmapiiri sekä molempien tahojen ymmärrys toistensa liiketoiminnasta. ”Näillä eväillä on mielestämme päästy siihen tavoiteltavaan win/win-tilanteeseen, joka takaa hedelmällisen yhteistyön”.
Kevät aktivoi rakentamaan
– niin myös meillä! Löydät tietoa lähialueesi ja koko Porvoon Sähköverkon toiminta-alueen hankkeista hankekartaltamme www.pbe.fi/hankekartta/. Kartan projekti-infosta näet mm. hankkeen tyypin, töiden aikataulun sekä yhteyshenkilöt.
Kotojärven kaunis kartanorakennus torneineen näkyy kauas järvelle. Kartano sijaitsee idyllisessä maalaismaisemassa samannimisen järven rannalla, Laukkosken kylässä Pornaisissa.
K
Kartanorakennus valmistui vuonna 1892. Rakennuttajana oli kollegionasessori Emil A. Kjöllerfeldt sekä hänen vaimonsa Anna (os. Sinebrychoff). Vuonna 1904 leskeksi jäätyään Anna hoiti kartanoa kuolemaansa vuoteen 1918 asti. Sittemmin kartano on ollut vuosikymmenten aikana saman suvun omistuksessa. Vuonna 1993 kartano siirtyi Pirjo ja Björn Fredrikssonin omistukseen. Siitä alkoi vaihe, jolloin kartanoaluetta kehitettiin ja Pornainen alettiin tuntea muuna kuin hiljaisena maaseutukuntana. – Björnillä oli haave maatilasta, mutta tilalle tuli huonokuntoinen kartano, Pirjo Fredriksson toteaa. – Jos olisi tiennyt mitä edessä oli, ei tämmöiseen olisi uskaltanut ryhtyä.
Haave maatilasta VAIHTUI VANHAAN KARTANOON TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVA: ANETTE SUNDSTRÖM
PETTÄMÄTÖN TYYLISILMÄ
Fredrikssonit asuvat itse kartanorakennuksessa, jota he ovat vuosien saatossa pieteetillä kunnostaneet. Myös kartanon muut rakennukset ja pihapiiri on korjauksilla ja hyvällä huolenpidolla saatu arvoiseensa kuntoon ja on näin haluttu vaalia alueen arvokasta historiaa. Björn Fredriksson jäi puoli vuotta oston jälkeen pankkialalta eläkkeelle ja kunnostamiseen tuli aikaa. Ensi alkuun pariskunta keskittyi päärakennukseen. Pirjo Fredriksson työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään muotisuunnittelijana oman tuotemerkkinsä Positiven puitteissa. Hänellä oli Helsingissä Kaivopuistossa ja Yrjönkadulla liiketilat. Hänen pettämätön tyylisilmänsä onkin näkyvissä kauniiden huoneiden sisustuksessa. – Ei sitä voinut tarkemmin miettiä, miten edetään. Olen sanonut ettei tämmöistä voi ostaa, ellei ole joko rikas tai käsityössä ole kymppiä. Meillä molemmilla oli kymppi. TALLIRAKENNUKSESSA HÄÄTILAISUUS
Kartanoon kuuluvaan hevostallirakennukseen on kunnostettu 160 neliön tilat juhlien pitopaikaksi. – Siitä on jo 20 vuotta. Rakennus oli aika
kauheassa kunnossa. Mutta kuinka ollakaan tiloja kysyttiin erästä hääjuhlan pitoa varten. – Häät pidettiin ja siitä oli tulossa juttu Mennään naimisiin –lehteen. Silloinen lehden päätoimittaja soitti ja kysyi, että haluatteko vuokrata tiloja jatkossakin? Mietimme jonkin aikaa ja päätimme, että mikä ettei ja, kun lehti ilmestyi, puhelin alkoi soida, Pirjo Fredriksson kertoo. LIIKUNTAA, LUONTOA JA ASUMISTA
Kartanon maista lohkottu Kotojärvi Golf perustettiin vuonna 1997. Vaihtelevassa maastossa on 18- ja 9-reikäiset golfkentät. Alueella on myös ravintola- ja kahvilapalveluita. Tänä päivänä Kotojärvi Golf on pääsääntöisesti Fredrikssonien omistuksessa. Pelaamaan voi tulla ilman osakkuutta tai jäsenmaksua. Kartanon pihapiirissä Fredrikssonien omistuksessa olevat vanhat rakennukset on kunnostettu ympärivuotiseen asumiseen. Reilu kymmenen vuotta sitten he myivät kartanoon kuuluvasta alueesta lähemmäs
parikymmentä omakotitalotonttia. Viehättävällä paikalla oleville tonteille on rakennettu alueen tyyliin sopivia omakotitaloja. Golfkentän sisääntulon läheisyydessä on myös pieniä vapaa-ajanmökkejä. – Olemme myyneet maan rakennuttajalle, eikä meillä ole niihin osuutta, Pirjo Fredriksson toteaa. Luonnonkauniin Kotojärven lähialueella on monia ulkoilumahdollisuuksia muun muassa pyöräilyreittejä, luonto- ja kuntopolkuja sekä uimarantoja. Lisää liikuntapalveluja on tullut, kun Pornaisten kunta rakensi alueelle kuntoportaat. TYYTYVÄISET ASIAKKAAT
Fredrikssonit ovat Kotojärven kartanon alueen, golfkenttätoiminnan ja kahden Lapin huoneiston osalta Porvoon Energian asiakkaita. – Kyllähän näitä tarjouksia muilta yhtiöiltä tulee, mutta emme ole katsoneet aiheelliseksi vaihtaa toiseen yhtiöön.
1/2021 Eko 25
VUODEN NIMIKKOURHEILIJA
Kilpapyöräilijä opiskelee liikunnanopettajaksi Akilleen pyöräilyjaoston Green Team -pyöräilyjoukkueeseen kuuluva Jesper Lindahl on valittu Porvoon Energian Vuoden nimikkourheilijaksi. Hän sanoo olevansa kiitollinen valinnasta ja saamastaan tuesta. TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA
S
– Se on merkittävä tuki opiskelijalle. Treenileirit, kisamatkat ja pyöräilyvarusteet maksavat. Pyörä on kallis hankintana ja varaosat, joita siihen tarvitaan, ovat kalliita. Yläasteiässä Jesper lähti mukaan maastopyöräilyyn kavereittensa kanssa. Innostuksen kasvaessa vuorossa oli pyöräsuunnistus, jossa hän oli mukana nuorten maajoukkueessa. Samalla kuin oheistuotteena löytyi treenimuotona myös maantiepyöräily, ja hän osti ensimmäisen maantiepyöränsä ylioppilaslahjaksi saamillaan rahoilla. – Muutama vuosi myöhemmin panostin kunnon maantiepyörään ja parikymppisenä aloitin kilpailemisen.
26 Eko 1/2021
Jesper Lindahl opiskelee liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja asuu myös tätä nykyä Jyväskylässä. Yleensä hän on pääsääntöisesti osallistunut omatoimisille harjoitusleireille. – Opiskelun johdosta en ole voinut osallistua yhteisille leireille muiden tiimiläisten kanssa, mutta olen käynyt joululomilla harjoitusleireillä muun muassa Espanjassa Mallorcalla ja Gran Canarialla. Poikkeuksen tekee tämä korona-aika. Nyt on vain harjoiteltava Suomessa. Jesper on kotoisin Porvoosta ja hän painottaa oman seuransa Akilleen pyöräilyjaoston merkitystä. – Huoltomiehet auttavat kisoissa. Seura
hoitaa myös tarvittaessa kisa- ja treenimatkat, ja seuran kautta on myös hyvä tukiverkosto sekä muiden tiimikavereittenkin tuki. Nuori pyöräilijälahjakkuus tykkää treenata kilpailuihin. – Tulee muistoja ja kokemuksia. Näkee eri paikkakuntia ja maisemia. Hän viihtyy pitkillä lenkeillä. – On kivaa vaihtelua pyöräillä maastossa hiekkateillä, poluilla ja maanteillä. Jesper kuntopyöräilee sisätiloissa talvisin 4-5 kertaa viikossa ja kesällä ulkona 6-7 kertaa viikossa. Matkat ovat noin 50-100 kilometriä perustreenissä ja pidemmissä noin 150 kilometriä. Myös hiihtäminen on hänelle mieluinen
Tuemme paikallista kulttuuria
JESPER LINDAHLIN SIJOITTUMISET 2018 Maantiepyöräily: U23 SM 6.
Syntynyt: 9.6.1997 Porvoossa Viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa: Porvoossa Perhe: äiti, isä ja 20-vuotias sisko, koira Nocco, sheltti Asuu nyt: Jyväskylässä Opiskelee: Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa Kuuluu: Akilles Green Team -pyöräilyjoukkueeseen
harrastus. – Tänä talvena hiihdin kaikki Porvoon latureitit. Pyöräilyn ammattilaiseksi pääseminen olisi hänelle unelmana, mutta hän ei pidä sitä itsetarkoituksena. – Minulla on kuitenkin realistiset tavoitteet. Pitää ensin nousta Suomen kärkeen. Tulevan kauden kilpailuista Jesper toteaa, että kisoihin vaikuttaa paljon koronatilanne. Kisoja olisi Suomessa, jos korona sen sallii, esimerkiksi kesäkuussa pidettävät Porvoon Ajot ja SM-kisat ovat hänen omasta mielestään ne tärkeimmät kisat. Akilles Green Team -pyöräilyjoukkueen päävalmentaja on Kari Myyryläinen.
Pyöräsuunnistus: Nuorten MM-kulta (viesti 2017) Nuorten EM-kultaa ja -hopeaa (viesti 2015 ja 2017). Paras henkilökohtainen sijoitus 4. EM (2017). 6 kpl SM-kultaa, 5kpl muita SM-mitalia. 2019 XCO U23 SM-kulta Maantie U23 SM 5. Rosendahl GP 2. Syysetapit 3 etappi, kolmas. 2020 Rosendahl GP 2, Kymiring GP 4.
Porvoon Energian Vuoden nimikkourheilija Jesper Lindahl ja Porvoon Energian toimitusjohtaja, energianeuvos Patrick Wackstöm sekä Akilleen pyöräilyjaoston puheenjohtaja ja Green Teamin joukkueenjohtaja Ari Långsjö.
Jesper Lindahl sopii Porvoon Energian toimitusjohtajan, energianeuvos Patrick Wackstömin mukaan siihen profiiliin, jota hän haki yhtiön nimikkopyöräilijää varten. – Myös oman juhlarahastoni kautta yritän motivoida lahjakkaita nuoria urheilijoita, jotta heillä olisi suunnitelma B, kun urheilijan ura jonain päivänä päättyy joko kokonaan tai se elämän tilanteiden muuttuessa jää harrastuspohjaiseksi. – Tuemme Akilleen pyöräilyjaoston kautta Jesperiä, jotta hänellä on käyttöön varattu tietty summa harjoittelua varten. Wackström tähdentää, että Porvoon Energia arvojensa mukaisesti tukee paikallista henkistä ja ruumiillista kulttuuria. Vihreän energian tuottajana Porvoon Energia Oy on lähtenyt viime vuonna mukaan yhteistyöhön Porvoon Akilleen pyöräilyjaoston kanssa. Seuran pyöräilyjaosto on perustanut Akilles Green Team -nimisen joukkueen. Ideana on ottaa vahvasti kantaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta. Pyöräily on yksi ekologisimmista tavoista liikkua paikasta toiseen. Itse aikoinaan menestyksekkäänä kilpapyöräilijänä Wackström antaa Jesperille ja muillekin nuorille lajin harrastajille elämänohjeeksi, että ensin pitää olla unelma. Toiseksi suunnitelma mihin rahkeet ja taidot pitäisi riittää ja kolmanneksi varasuunnitelma, jos kaikki ei mene niin kuin on suunniteltu. Toimitusjohtaja Wackström on Akilleen kunniajäsen ja Akilles Green Teamin tukiryhmän puheenjohtaja. Hän toteaa, että tämä on hänen tapansa osoittaa kiitollisuutta Akilleen pyöräilyjaostolle, siitä mitä seura on häneen itseensä kilpapyöräilijänä aikoinaan satsannut. Akilleen pyöräilyjaoston puheenjohtaja ja Green Teamin joukkueenjohtaja Ari Långsjö arvioi, että Porvoon Energian henkisellä ja taloudellisella tuella on valtava merkitys eri lajeissa huipulle pyrkiville nuorille porvoolaisurheilijoille. – Idea pyöräilyn Green Teamistä on itse asiassa toimitusjohtaja Wackströmin oma Porvoon Energian liiketoimintastrategiasta ponnistava idea, Långsjö kiittelee. 1/2021 Eko 27
SÄHKÖN TIE Oletko joskus miettinyt, miten sähkönsiirto maassamme oikein toimii?
S
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, FINGRID
Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Suurimmat voimalaitokset kuten ydinvoimalat ja isot tuulivoimapuistot on kytketty sähkön kantaverkkoon, jonka omistaa Fingrid Oyj, joka puolestaan on Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistuksessa. Kantaverkko, joka on sähkönsiirron runko ei syötä sähköä suoraan kuluttajille, vaan sen hoitaa kantaverkkoon liitetyt jakeluverkot ja paikalliset jakeluverkkoyhtiöt, joita Suomessa on noin 80, niistä Porvoon Sähköverkko Oy yhtenä. Noin 75 prosenttia sähköstä kulkee Fingridin kantaverkon kautta. Pienemmiltä voimalaitoksilta sähkö voi siirtyä suoraan jakeluverkkoon ilman, että se käy kantaverkossa. Sähkönsiirron kantaverkko sai alkunsa vuonna 1929. Sen kehittäminen on ollut jatkuvaa ja sitä pidetään tänä päivänä maailman yhtenä sähkösiirron parhaimpana järjestelmänä. Kun tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen on järjestelmästä pidettävä jatkuvasti huolta ja kehitettävä se vastaamaan esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen mukaan tuomiin haasteisiin. Valtaosa sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen, kun taas sähkön kulutuksesta suurin osa on Etelä-Suomessa. Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä sähkönsiirtokapasiteettia
28 Eko 1/2021
pohjoisesta etelään. Fingrid kertoo investoivansa Suomen kantaverkon sähköverkkoihin ja sähköasemiin tällä vuosikymmenellä kaksi miljardia euroa, joista pohjoinen–eteläyhteyksien vahvistamiseen 550 miljoonaa euroa. Kantaverkon investointitarpeet ovat kasvaneet nopeasti. Vielä viime keväänä kokonaissummaksi arvioitiin noin 1,4 miljardia euroa. Investointeja tarvitaan etenkin tuulivoiman ennakoitua voimakkaamman kasvun myötä. Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite edellyttää Fingridin mukaan kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron investointeja kantaverkkoon seuraavan 15 vuoden aikana. Vuositasolla Fingridin investoinnit ovat noin 200 miljoonan euron suuruusluokkaa, mikä summa muodostuu kymmenistä projekteista ympäri Suomen. Selkeästi suurin osa kantaverkkoinvestoinneista, 70 prosenttia, on uudisrakentamista, loput vanhan verkon perusparantamista. Sähkönjakeluyhtiöt, kuten Porvoon Sähköverkko Oy maksavat Fingridille kantaverkon siirtomaksun. Yhtiöiden tehtävänä on laskuttaa nämä maksut asiakkaaltaan ja tulouttaa
ne kuukausittain kantaverkkoyhtiölle. – Asiakkaamme osallistuvat tällä tavoin sähkönhuollon rungon rakentamisen ja ylläpitämisen kustannuksiin vuosittain noin 10 miljoonan euron summalla, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo ja lisää, että siirtomaksu on viime vuosina noussut merkittävästi. Suomen kantaverkko on suoraan yhteydessä Ruotsin ja Norjan kantaverkkojen kanssa. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä on normaali vaihtosähköyhteys ja Pohjoismaiden verkot toimivat koko ajan samalla taajuudella. Suomen kantaverkosta on tasasähköyhteydet Venäjän ja Viron verkkoihin. Tasasähköyhteys tarkoittaa sitä, että vaihtojänniteverkot ovat erillään tosistaan. Suomen ja Ruotsin välillä on myös meren ali kulkeva tasasähköyhteys, joka toimii tasasähköllä hyvän siirtokyvyn takia.
Asiakasjärjestelmä uudistui TEKSTI: SEPPO IISALO || KUVAT: SHUTTERSTOCK, KIVRA
Porvoon Energia on uudistanut asiakasjärjestelmänsä ja online-palvelun. Kysyimme, miten uusi järjestelmä poikkeaa vanhasta ja mitä hyötyä siitä on asiakkaille. Vastaajina Porvoon Energian ympäristöja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen ja asiakkuuspäällikkö Maria Käki. Miksi uudistus on toteutettu? – Suomessa otetaan ensi vuonna käyttöön sähkönmyyjien ja sähköverkkoyhtiöiden väliseen tiedonvaihtoon uusi tiedonvaihtojärjestelmä. Järjestelmäuudistuksella valmistaudumme kansallisen tiedonvaihtoratkaisun Datahubin käyttöönottoon. Samalla uusimme Online-palvelumme.
Mitä jos asiakkaalla on useampi käyttöpaikka Porvoon Energialla? – Silloin hän näkee kaikkien tiedot samassa palvelussa, myös kaukolämmön osalta. Onko palvelun käyttäminen vaikeaa? – Ei. Palvelu on selkeä ja helppokäyttöinen. Asiakas voi tarkistaa yhdestä paikasta suurimman osan asiakkuuteensa liittyvistä tiedoista ja tarvittaessa muuttaa niitä.
Pitääkö ennen käytön aloittamista rekisteröityä? – Kyllä. Ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa pitää rekisteröityä Online-palveluun vahvan tunnistautumisen kautta esimerkiksi pankkitunnuksilla ja luoda uudet käyttäjätunnukset itselleen. Sähköinen vahva tunnistautuminen takaa luotettavan ja tietoturvallisen palvelun käyttö. Lisätietoa keskiaukeamalla.
Minkälaisia parannuksia uusi järjestelmä tuo asiakkaille ja Porvoon Energialle? – Uuden Online-palvelun myötä asiakkaillamme on nyt käytössään yksi paikka, josta voi tarkastella sekä sähkö- että lämpöasiakkuuteen liittyviä tietoja. Samalla henkilöstömme pystyy palvelemaan asiakkaitamme aikaisempaa monipuolisemmin ja paremmin. Missä kaikissa asioissa uutta online-palvelua voi hyödyntää? – Online-palvelussa voi seurata omaa sähkönkulutusta, katsoa laskujaan, tarkastella ja uusia sopimuksiaan sekä tehdä muuttoilmoituksen. Uudessa Online-palvelussa näkee sekä sähkön- että kaukolämmön käyttöraportit. Uutta ovat myös laskutietojen ja laskujen havainnolliset kuvat.
Maksa laskusi mobiilisti Vihreys, yhteiskuntavastuu, digiasiointi = helppo ilmastoteko!
Porvoon Energian asiakkaat voivat vastaanottaa ja maksaa laskunsa mobiilisti digipostipalvelu Kivralla. Paperilaskun vaihtaminen sähköiseen vähentää samalla omaa hiilijalanjälkeä ja sujuvoittaa arjen asiointia.
– Paperilaskun vaihtaminen ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin, kuten e-laskuun tai sähköiseen digipostipalveluun, tukevat palveluina arvojemme mukaista toimintaa, Porvoon Energian talouden ja hallinnon johtaja Merja Wilkman toteaa.
1/2021 Eko 29
Omat tiedot
Sopimustiedot Sopimuksen tarkastelu
Laskujen tarkastelu Sähkö sopimuksen teko ja uusiminen Muutto ilmoituksen teko
Online-palvelu uudistunut Porvoon Energian asiakasjärjestelmä on uudistunut. Uuden Online-palvelun käyttö on helppoa, mutta se edellyttää kaikilta käyttäjiltä uudelleen rekisteröitymistä. Uudessa Online-palvelussa on käytössä vahva tunnistautuminen. Se tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ensim-
30 Eko 1/2021
mäistä kertaa rekisteröityessä. Rekisteröityessä luodaan uusi käyttäjätunnus ja salasana. Online-palvelussa voit seurata sekä omaa sähkön- että lämmönkulutusta, katsoa laskuja sekä tarkastella ja uusia sopimuksia. Online-palvelussa voit myös tehdä muuttoilmoituksen.
rvallista! Helppoa, hyödyllistä ja tu