UUTISIA

Befring-voimalan ottopato.

SV Vesivoima Oy ostoksilla Norjassa

Porvoon Energian 33 prosentin osuudella omistama SV Vesivoima Oy on kasvattanut pienvesivoimalaomistuksiaan Norjassa ostamalla vesivoimayhtiö Befring Kraft AS:n ja sen vuonna 2003 valmistuneen 22,5 GWh pienvesivoimalan.

Voimalassa on kaksi turbiinia, jotka saavat vesivoimansa Jostedalsbreen-nimisestä Euroopan suurimmasta mannerjäätiköstä. Vain kolme kilometriä Befringista sijaitseva 50 GWh:n vesivoimalaitos Stardalen Kraft siirtyy sekin vielä kevään aikana SV Vesivoiman omistukseen. Stardalen saa vesivoimansa samasta jäätiköstä.

Omistushankintoja

Porvoon Energia Oy:n osaksi omistama Suomen Voima Oy on ostanut sähkönhankintayhtiö Kaakon Energian omistukset kolmessa sähköntuotantoyhtiössä, Puhuri Oy:ssä, Kanteleen Voima Oy:ssä ja SV Vesivoima Oy:ssä.

Kaupalla Suomen Voimalle siirtyy 6 MW toiminnassa olevaa ja 17 MW rakenteilla olevaa tuulivoimaa sekä 8 GWh/a vesivoimatuotantoa.

Kaupan myötä Suomen Voiman omistus myös NordFuel-hankkeessa kasvaa. Kyseessä on biojalostamohanke, jonka puitteissa hyödynnetään Kanteleen Voiman Haapaveden tällä hetkellä ei käytössä olevan voimalaitoksen rakenteita.

Kanteleen Voima Oy on yksityis- ja kuntaomisteisten pienten ja keskisuurten energiayhtiöiden muodostama sähköntuottajayhtiö. Sen tytäryhtiö Puhuri Oy kehittää tuulipuistoja ja tuottaa omistajilleen tuulisähköä.

Suomen Voiman täysin omistama SV Vesivoima Oy:llä on merkittävä omistus norjalaisesta vesivoimatuottajasta sekä kaksi omaa vesivoimalaitosta rakenteilla.

TEOLLISUUDEN SÄHKÖVERO LASKI

Sähkökustannukset laskivat vuodenvaihteessa monen yritysten osalta, kun sähkövero aleni EU:n minimitasolle 2. veroluokassa. Alempaa veroa maksetaan teollisuudessa, konesaleissa, kaivostoiminnassa sekä ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettävästä sähköstä. Lisäksi sähkövero aleni maataloudessa 2. veroluokkaan, ja se oikeuttaa verohyvityksiin takautuvasti. – Asiakkaidemme ei tarvitse tehdä mitään, sillä muutos huomioidaan laskulla automaattisesti, Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Muuttopuhelin palvelee

Kun muutat uuteen kotiin, saat sähköt helposti ja sujuvasti heti käyttöön soittamalla Porvoon Energian muuttopuhelimeen puh. 019 661 4230. Muuttopuhelin palvelee suomeksi ja ruotsiksi maanantaista perjantaihin klo 8–18.

Kannattaa hyödyntää!

Ota käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti

Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston. Lisätietoja: pbe.fi/hairiovahti/

LUONNOLLINEN VALINTA

Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa

PORVOON SÄHKÖVERKKO EI NOSTA SIIRTOHINTAA VUODEN 2021 AIKANA

Tiesitkö, että sähkönsiirtohintojamme on tarkistettu viimeksi syyskuussa 2018. Tuolloin korotuksemme oli noin 5 %. Porvoon Sähköverkko Oy:llä ei ole aikomusta nostaa tai laskea siirtohintaa myöskään vuoden 2021 aikana.

Yhtiönä investoimme vuosittain 6-7 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen. Porvoon Energian maakaapelointiaste onkin jo noin 44 %, ja vuoden 2010 jälkeen sähköverkkomme pituus on kasvanut noin 200 kilometriä. Lisäksi kunnostamme olemassa olevaa sähköverkkoamme keskimäärin noin 100 kilometriä vuodessa. Valtakunnallisesti Porvoon Sähköverkon sähkönsiirtohinnat sijoittuvat noin keskitasolle.

HISTORIALLINEN TOIMINTAVUOSI

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA

Porvoon Energia -konsernin toimintavuosi 2020 oli monella tavalla historiallinen. Konserni täytti syyskuussa 120 vuotta ja teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa sekä käynnisti mittavan kaukolämmön tuotannonkehitysohjelman.

Konsernin voitto ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 28,0 miljoonaa euroa, eli 21,9 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2019. Liikevoittoon sisältyy konsernin tytäryhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n tulos, 4,4 miljoonaa euroa ja CapMan Infralle myydystä Loviisan kaukolämpötoiminnasta saatu voitto.

Myyntivoitolla tullaan rahoittamaan tuotannonkehitysohjelmaa 2020+. Ohjelmalla Porvoon Energia pyrkii edelleen vähentämään fossiilisten polttoaineiden jo nyt hyvin pientä osuutta kaukolämpötuotannossa.

Ohjelma sisältää lämpövaraston, lämpöpumppulaitoksen, geotermisen tutkimusprojektin, uuden kattilalaitoksen Tolkkisiin ja uudet maakaasukattilat Harabackan tuotantolaitokseen. Ohjelman toteuttaminen aloitettiin kesällä 2020 suuren kaukolämpöakun rakentamisella Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen Kevätkummussa.

Konsernin vuoden 2020 liikevaihto oli 68,0 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 72,1), josta sähköverkkoliiketoiminnan osuus 27,0 miljoonaa (27,8). Erityisesti lämmin sää ja Covid-19-pandemian mahdollinen vaikutus näkyivät sekä emoyhtiön että tytäryhtiön liikevaihtojen pienentymisinä. Sähkön kokonaismyynti oli noin 10 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Kaukolämpöä kului niin ikään noin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Porvoon Energian hankkimasta sähköstä vajaa 96 prosenttia oli vesivoimaa, neljä prosenttia biovoimaa, 0,3 prosenttia tuuli- sekä aurinkovoimaa. Norjassa Porvoon Energia omistaa noin 60 GWh paikallista sertifioitua vesivoimaa.

Viime vuoden investoinnit olivat noin 20,3 miljoonaa euroa, eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuten silloin, suurin osa, eli 8,0 miljoonaa euroa oli Porvoon Sähköverkon maakaapelointi- ja muita jakeluverkkoinvestointeja. Vuoden aikana asennettiin noin 80 kilometriä maakaapelia eri puolilla yhtiön sähkönjakelualuetta.

Nykyisestä sähköverkosta noin 44 prosenttia on nyt maakaapeloitu. Vuoteen 2028 mennessä maakaapelointiaste nostetaan 60 prosenttiin. Sähköverkon kokonaispituus on noin 3 600 km ja sen varrella yhtiöllä on 36 200 asiakasta.

Porvoon Sähköverkko Oy kuuluu nykyään maan suurten sähkönjakelijoiden joukkoon Kilpilahden alueen yrityskeskittymän siirryttyä vuonna 2019 yhtiön asiakkaaksi.

Energiakonserni saavutti omistajan tulostavoitteet, niin taloudelliset kuin ekologiset. Omistajalle Porvoon kaupungille tuloutetaan noin 2,7 miljoonaa euroa. Henkilöstöä konsernilla oli vuonna 2020 yhteensä 71, josta Porvoon Sähköverkon palveluksessa oli 12 henkilöä.

LÄMPÖAKKUPROJEKTI ETENEE

Viime kesänä aloitettu kaukolämpövaraston rakentaminen Kevätkummussa Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Säiliömuotoinen varasto saavutti 40 metrin kattokorkeutensa huhtikuussa ja syksyllä sen on määrä olla käyttöönottovalmis.

Halkaisijaltaan noin 20 metrin kokoiseen lämpöakkuun verrattavissa olevaan varastoon mahtuu noin 10 000 kuutiometriä kaukolämpövettä. Kun lämmön kysyntä on pienempää, kuumaa kaukolämpövettä varastoidaan akkuun ja otetaan käyttöön kysynnän ollessa suurempaa.

Täynnä akun energiasisältö on runsaat 300 MWh, josta energiaa riittää otettavaksi verkkoon 30 MW:n teholla noin 10 tuntia.

Lämpövarasto on osa Porvoon Energian kaukolämpötuotannon lähivuosien yli 40 miljoonan euron kehitys- ja investointiohjelmaa. Varaston osuus siitä on runsaat kaksi miljoonaa.

Måns Holmberg aloittaa syksyllä toimitusjohtajana

Porvoon Energian hallitus valitsi kokouksessaan 31.3.2021 Måns Holmbergin eläkkeelle siirtyvän energianeuvos Patrick Wackströmin seuraajaksi yhtiön toimitusjohtajana. Hakijoita tehtävään oli yli 40.

Måns Holmberg on helsinkiläinen 49-vuotias kauppatieteiden maisteri vankalla kokemuksella energia-alalta. Hänen nykyinen työnantajansa on Fortum Oyj, jossa hänen vastuullaan ovat investointisuhteet ja talousviestintä.

Porvoon Energiassa Holmberg aloittaa 1.10.2021. Ensimmäiset kuukaudet hän toimii Patrick Wackströmin kanssa työparina, jotta siirtymä vastuulliseen toimitusjohtajan tehtävään sujuisi joustavasti.

Holmberg sanoo olevansa innostunut tulevasta tehtävästään. – Odotan kehittäväni yhtiötä yhteistyössä johtoryhmän, hallituksen, omistajan ja kaikkien työntekijöiden kanssa. Kokemukseni energia-alalla on auttanut minua ymmärtämään, miten tärkeää energiayhtiön on aktiivisesti tehdä työtä paremman tulevaisuuden puolesta.

Holmbergin mukaan Porvoon Energian vihreä profiili on yhtiön selkeä kilpailutekijä.

Entä nyt,

Patrick Wackström!?

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM, KRISTOFFER ÅBERG

ENERGIANEUVOS PATRICK WACKSTRÖM JÄÄ SYKSYLLÄ 63-VUOTIAANA ELÄKKEELLE PORVOON ENERGIASTA, JOTA HÄN ON PALVELLUT YHTÄMITTAISESTI 36 VUOTTA JA VIIMEISET 15 VUOTTA YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJANA. VIESTIKAPULAN HÄN SIIRTÄÄ SILLOIN MÅNS HOLMBERGILLE.

JJoten, mitä energia-alan ammattilainen alkaa sen jälkeen tehdä?

– Matkustaa, nauttia hyvästä ruoasta, golfata ja pyöräillä sekä seurustella perheen kanssa, Patrick Wackström vastaa spontaanisti, ja lisää mietteliäästi odottavansa saavansa enemmän aikaa myös filosofointiin elämän tarkoituksesta, siitä, mistä tulee ja mihin on matkalla, asia, joka häntä on vuosien myötä alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän.

Evästystä sille hän sai äidiltään, pyhäkouluopettaja Leila Wackströmiltä. – Meillä oli pyhäkoulu kotona ja äidiltä sain mukaani ajatuksia siitä, mikä elämässä on tärkeää. Nuoruudessa urheilu vei suurimman osan hänen ajastaan. Vaikka siihen kuuluivat sekä yleisurheilu, hiihto, jääpallo että jääkiekko yksi oli kuitenkin ylitse muiden, eli kilpapyöräily. Patrick Wackström syntyi ja varttui kilpapyöräilyn Renumissa, silloisessa Porvoon maalaiskunnassa, joten hänellekin oli luontaista kanavoida urheilumielenkiintonsa ennen kaikkea kilpapyöräilyyn, varsinkin, kun isä Ole oli niittänyt laakereita siinä urheilulajissa. Oli poika isäänsä tullut. Veli Sixten harrasti hänkin kilpapyöräilyä. Yhdessä he osallistuivat moniin kilpailuihin sekä Suomessa että ulkomailla, myös toisen tunnutetun renumilaisen pyöräilijän, Harry Hannuksen kanssa.

Menestystäkin tuli. Osallistuttuaan ensimmäiseen pyöräkilpailuunsa kymmenvuotiaana vuonna 1968 Patrick Wackström otti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1973 luokassa M-15 tempo, 20 km. Yhteensä hän saavutti 33 erilaista SM-kultaa kilpailu-uransa aikana.

Kansainvälisillä areenoilla Wackström otti pohjoismaisen mestaruuden 100 kilometrin joukkuetempossa, ja oli MM-joukkuetempossa 20 parhaan joukossa vuosina 19771985. Suurin kansainvälinen menestys oli seitsemäs sija 100 kilometrin joukkuetempossa Moskovan olympiakisoissa vuonna 1980.

Korkeimmiksi kilpailumenestyksistään hän arvostaa voiton Porvoon Ajoissa vuonna 1979 ja ensimmäisen maantiepyöräilyn Suomen mestaruutensa vuonna 1980 Porvoossa. – Voittaminen Porvoon Ajoissa oli vaikeampaa kuin Suomen mestaruuden voittaminen.

Eräs kilpailu Turussa on erityisesti jäänyt hänen mieleensä. Hän voitti, veli Sixten tuli kolmanneksi ja mukaansa palkintopallille he saivat isä Olen kunnianosoituksena hänen monista menestyksistään.

Klarälvsloppet nimisen kilpailun Ruotsissa vuonna 1984 Patrick Wackström kuitenkin muistaa kilpailu-uransa parhaana kokemuksena. Ei siksi, että se olisi ollut mikään iso kilpailu, eikä myöskään siksi, että hän olisi ollut siellä erityisen menestyvä. Selitys on toinen. – Kilpailujohto kutsui minut luokseensa kesken etappikilpailun ilmoittaakseen, että olin terveen tyttölapsen isä. Esikoisemme Agneta oli saapunut maailmaan hieman etuajassa, eikä isä näin ollen ehtinyt mukaan synnytykseen. Siihen aikaanhan ei ollut kännyköitä, joten uutisten saaminen perille kesti aikansa. – Se oli kyllä arvokkainta, mitä minulle on kilpailu-urani aikana tapahtunut.

Kilpailumenestykset eivät olleet jääneet huomaamatta. Kansainvälinen ammattilaisura oli ulottuvilla, mutta Wackström tiedosti jo varhaisessa vaiheessa, että kilpailemisen jälkeen pitää olla muuta elämää. Hän oli hankkinut työpaikan ja alkanut opiskella. Kilpailupyöräily sai jäädä. – Tämän olen yrittänyt painottaa myös tämän päivän kilpapyöräilijöille, että pitää olla unelma, sitten business as usual jo lopuksi varasuunnitelma sinä päivänä, kun ei enää kilpaile.

Patrick Wackström kilpaili Akilleen vihreävalkoisissa väreissä. Tänä päivänä hän on maineikkaan urheiluseuran kunniajäsen ja Akilles Green Teamin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja.

Muitakin kunnianosoituksia on matkan varrella tullut. Lähes 40 vuotta sitten Loval Kymmene-Strömberg Oy:ssä menetelmä-

PATRICK WACKSTRÖM

Syntynyt ja kasvanut: Renumissa silloisessa Porvoon mlk:ssa Asuu: Jakarissa Porvoossa Perhe: vaimo Birgitta, tytär Agneta ja poika Andreas Charlotta vaimoineen sekä heidän lapsensa Olivia (4) ja Matheo (2) Koulutus: insinööri, Tekninen oppilaitos Helsinki 1993 Työpaikkoja: Loval Kymi-Strömberg Oy, menetelmäsuunnittelija 1982-1985, Porvoon Energia Oy, verkkorakennuspäällikkö 1985-1995, Porvoon Seudun Sähkö Oy, toimitusjohtaja 1995-2006, Etelä-Suomen Voima Oy, toimitusjohtaja 2000-2006, Porvoon Energia, toimitusjohtaja 2006Harrastuksia: golf, pyöräily, matkustaminen ja filosofointi elämän tarkoituksesta

suunnittelijana alkaneen ammattiuransa kohokohtana hän pitää presidentin hänelle pari vuotta sitten myöntämää, melko harvinaista energianeuvoksen titteliä.

Ensimmäisessä työpaikassaan hän otti samalla ensiaskeleet energia-alaan, jossa hän tulisi elämäntyönsä tekemään. Loviisalaisyritys valmisti nimittäin sähkövastuksia.

Loviisasta hän sai mukaansa prosessiajattelun. – Sitä olen siitä asti soveltanutkin, ja pitänyt mielessä, että prosessi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Johtajana, jolla on samanaikaisesti monta palloa ilmassa, on myös osattava erottaa tärkeimmät asiat vähemmän tärkeistä.

Johtajuudessa on Wackströmin mukaan paljolti kysymys psykologiasta, sen ymmärtämisestä, että aina on syy, miksi ihmiset tekevät niin kuin tekevät. – Useimmiten ihmiset ovat rationaalisia ja, kun eivät sitä ole, on ymmärrettävä, että siihen löytyy syy, joka pitää selvittää.

Jo parin Loviisa-vuoden jälkeen Wackström tuli vuonna 1985 Porvoon Energiaan (tai oikeammin Porvoon energialaitokseen, yhtiöittäminen tapahtui myöhemmin) laitospalvelupäälliköksi ja sittemmin verkkorakennuspäälliköksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1995 asti, jolloin hänet nimitettiin Porvoon Energian silloisen tytäryhtiön, Porvoon Seudun Sähkö Oy:n toimitusjohtajaksi.

Siinä vaiheessa hän oli myös valmistunut insinööriksi Teknisestä oppilaitoksesta Helsingissä. Tytäryhtiön toimitusjohtajuuden oheen hän sai vuonna 2000 vastuulleen vastaavat tehtävät myös Etelä-Suomen Voima Oy:ssä. Molemmista hän siirtyi vuonna 2006 Porvoon Energian toimitusjohtajaksi.

Siinä hän on viihtynyt, ei hakeutunut muualle, eikä tarttunut rekrytointitarjouksiin. – Olen vuosien mittaan saanut uusia tehtäviä, jossa kasvaa, mikä on ollut motivoivaa ja antoisaa.

Tehtävät eivät ole rajoittuneet Porvoon Energiaan. Wackströmillä on ollut ja on edelleen hallitustehtäviä sekä suomalaisissa että norjalaisissa energiayhtiöissä. Porvoon Energia on Suomen Voima Oy:n ja SV Vesivoima Oy:n osakas. Nämä yhtiöt hankkivat osakkaidensa laskuun sähköä muun muassa vesivoimaloista Norjassa. Wackströmillä on hallituspaikka useissa norjalaisissa vesivoimayhtiöissä, muutamassa niistä hän on hallituksen puheenjohtaja. – Kun ei ollut mahdollista rakentaa lisää vesivoimaa kotimaassa suuntasimme 2010-luvun alussa katseemme Norjaan, missä oli, ja yhä on mahdollisuuksia hankkia tuotanto-osuuksia pienemmistä vesivoimaloista. Nämä hankinnat ovat osoittautuneet onnistuneiksi satsauksiksi. Porvoon Energia saa tänä päivänä merkittävän osan sähköstään Norjasta.

Eikä ole luottamustehtäviä puuttunut muuallakaan. Patrick Wackström on istunut Suomen Elinkeinoelämä EK:n edustajistossa oltuaan ensin monta vuotta edustajiston varajäsen. Tänä päivänä hän edustaa Suomen Energiateollisuutta EK:n vaalilautakunnassa. Suomen Energiateollisuus ry:n vastaavassa lautakunnassa hän on puheenjohtaja ja on ennen sitä ollut yhden vaalikauden aikana yhdistyksen hallituksen jäsen sekä yhdistyksen muutaman valiokunnan puheenjohtaja. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon, että hän edustaa yhdistystä Eurelectricia ja sen Customers & Retail Service -komiteaa Brysselissä.

Hallitus- ja luottamustehtäviä on vuosien mittaan tullut paljon, miten niiden kanssa käy nyt, kun siirryt eläkkeelle?

– Suurin osa on työhön liittyviä, joten niistä luovun eläkkeelle jäämisen myötä, mutta on myös muutama paikallinen hallitustehtävä, jossa varmasti jatkan.

Mitä neuvoja sinulla on seuraajallesi toimitusjohtajan paikalla Porvoon Energiassa?

– Ehkä se, josta minulla on ollut tapana muistuttaa erilaisissa yhteyksissä, nimittäin, että pitää muistaa, ketkä ovat yhtiön moraaliset omistajat. He ovat 35 miljoonan euron edestä liittymismaksuja yhtiön taseeseen maksaneet, verrattuna 0,5 miljoonan euron osakepääomaan, jonka Porvoon kaupunki yhtiön ainoana omistajana on merkinnyt. Jos tekee työnsä niin, että moraalisilla omistajilla asiat ovat hyvin, ei tarvitse paljostakaan muusta välittää.

Patrick Wackström muistaa, mitä Roy Granroth sanoi heidän toimitusjohtajuusvaihdossaan. – Roy totesi, että hänen kai pitäisi lausua muutama sana evästykseksi, mutta tyytyi ojentamaan avaimet kehotuksella pitämään niistä hyvää huolta.

Taustalla oli se tosiasia, että Granroth oli Wackströmin palkannut. He olivat siinä vaiheessa tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta ja tunsivat toisensa ja toisensa ajattelutavan kuin omat taskunsa.

Miten toiminta silloisessa Porvoon energialaitoksessa erosi nykyisestä toiminnasta?

– Monellakin tavalla, erityisesti tietysti siinä, että se oli kunnallista toimintaa, eikä kuten nykyisin osakeyhtiötoimintaa, olkoonkin, että yhtiön sataprosenttisena omistajana on kunta. Ja olihan toiminta rajoittunut Porvoon kaupungin noin 15 neliökilometrin suuruiseen alueeseen, kun toiminta-alueena tänä päivänä on noin 600 neliökilometriä.

Poliittisissa piireissä on aika ajoin ollut puhetta yhtiön myymisestä. Yhtiöhän olisi varmasti ollut houkutteleva ostokohde alan jollekin suuremmalle toimijalle. Wackströmin mukaan hänen toimitusjohtaja-aikanaan asiasta ei kuitenkaan ole vakavasti puhuttu.

Mitä emme henkilöstä Patrick Wackström tiedä?

Nuorena olin erittäin ujo ja olen saanut tehdä paljon työtä sen kanssa, oppinut, että saa ja pitää olla nöyrä, mutta ei saa antaa nöyryyttää itseään.

Kaikki ehkä eivät myöskään tiedä, että Wackström pitää shakin pelaamisesta. – Nuoruusvuosina pelasin shakkia pari, kolme tuntia joka sunnuntai setieni kanssa. Siitä minulla on ollut suoraa hyötyä myös työelämässä, yhtiön johtaminenhan on tavallaan kuin strateginen shakkipeli, jossa on mietittävä monta siirtoa eteenpäin.

Itseään Patrick Wackström luonnehtii loogisen järkiperäisenä, sydämellä, joka aina on sykkinyt Porvoolle. – Eniten olen aina vaatinut itseltäni.