Visioita tulevaisuuden Pohjolasta
Sisältö Alkusanat 3 Nuoret rakentavat parempaa huomista
4
Ruotsin kielen hallitseminen on Pohjoismaiden hallitsemista
6
Pohjolan tulevaisuus 8 Yhteistyöllä ja yrittäjyydellä kohti vaurasta tulevaisuutta: Pohjolan yhteinen yrittäjyyskasvatusmalli 10 Tulevaisuuden liikkuvuus Pohjoismaissa 12 Pohjoismainen luontosuhde - salainen aseemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonsuojelussa
14
Nuorten Pohjoismaat 16 Pohjoismaisen vaihto-ohjelman luominen lapsille ja nuorille
18
Millainen on unelmien Pohjola? 20 Tuleva Pohjola 22
Alkusanat Millaiseksi nuoret visioivat unelmiensa Pohjolan ja mitä he tekisivät, jotta heidän unelmiinsa päästäisiin? Kysyimme nuorilta kirjoituskilpailun muodossa heidän visioistaan tulevaisuuden Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Jätimme teeman avoimeksi toiveenamme saada erilaisia visioita ja unelmia tulevaisuuden Pohjolasta ja näitä myös iloksemme saimme. Näistä äärimmäisen inspiroivista ja mielikuvituksellisista teksteistä keräsimme yhdeksän toisistaan erilaista tekstiä yhdeksi kokoelmaksi, jota nyt pidät kädessäsi tai luet ruudultasi. Nämä nuoret ovat kirjoittaneet tulevaisuudesta samalla muovaten yhteistä huomistamme. Kokoelman sivuilta löydämme paitsi tarinoita ja unelmia myös pohdintoja siitä, millainen Pohjola voisi olla, mikäli nuoret saisivat päättää. Nuorten luovuus ja optimismi heijastavat sitä voimaa, joka piilee haaveissa ja toiveissa. Kun jaamme näitä tarinoita ja visioita, rakennamme yhteistä kuvaa siitä, millainen yhteiskunta voisi olla, jos antaisimme tilaa nuorten näkemyksille ja mahdollistaisimme heidän unelmiensa toteutumisen. Tämä kokoelma tarjoaa meille mahdollisuuden kuunnella ja oppia nuorilta, ja siten luoda yhdessä parempaa huomista. Alkusanat tähän kokoelmaan on kirjoittanut liittomme upea alumni Silja Borgarsdóttir Sandelin, joka työskentelee tasa arvoisemman ja paremman Pohjolan puolesta. Hänen sanansa toimivat inspiraationa ja opastuksena tälle matkalle, jossa nuorten ääni kohoaa tärkeänä voimavarana kohti valoisampaa huomista. Astu siis mukaan tähän kiehtovaan maailmaan, jossa nuoret näyttävät meille tien kohti parempaa Pohjolaa!
Emilia Winqvist
Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtaja 3
Nuoret rakentavat parempaa huomista Ei ole olemassa keitään parempia visioimaan tulevaisuutta kuin he, ketkä tulevat itse sen kokemaan.Sillä on valtava lisäarvo, että nuorille annetaan mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan, ideoitaan ja pohdintojaan. Jotkut vanhemmat ihmiset saattavat ihmetellä, miksi juuri nuoret, mutta minulle on itsestään selvää, että nuorille on avattava tietä suurempaan osallisuuteen, koska yhteiskuntamme on juuri nyt sellainen, että nuoret eivät yhtä lailla kuin vanhemmat pääse ääneen ja istumaan pöytiin, joissa päätökset tehdään. Siksi tarvitsemme rakenteita, jotka antavat myös nuorille mahdollisuuden osallistua. Nuorten osallistumisen mahdollistaminen ja tilaisuus kirjoittaa omia visioitaan voi olla myös opettavaista yksilöille ja avata uusia kokemuksia. Muistan lämpimästi nuoruudestani useita kokemuksia, joissa sain työskennellä ja visioida pohjoismaisen yhteistyön parissa. Muistan erityisesti kovat poliittiset keskustelut Nuorten Pohjoismaiden Neuvostossa muun muassa pohjoismaisesta liittovaltiosta, paremmasta tutkintojen tunnustamisesta toisessa Pohjoismaassa, yhteisestä pullojen panttijärjestelmästä ja siitä, miten saamelaisten asemaa pitäisi vahvistaa. Jotkin asiat ovat edenneet ja parantuneet. Harmillista kuitenkin on se, että on olemassa yhä kysymyksiä, jotka junnaavat paikallaan ilman edistystä ja joita edelleen on vietävä eteenpäin. Muistan lämmöllä myös muita kokemuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä, kuten Nordjobbin, PNN:n toiminnan ja silloisen yhteistyöministerin Stubbin asettaman nuorisoryhmän, jonka tehtävänä oli nimenomaan tarkastella pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta. Parhaiten muistan kuitenkin toiset ihmiset ja tunteet eri tilanteissa. Perimmiltään pohjoismainen yhteistyö, kaikilla tasoilla, koskee ihmisten vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Yhtä tärkeää on, 4
että tämä vuorovaikutus voi toimia sujuvasti ja hyvässä hengessä. Se voi liittyä kaikkeen Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista jonkin urheilulajin ja kulttuurivaihdon kautta opiskeluun toisessa pohjoismaassa ja parempiin mahdollisuuksiin yrityksille laajentua tai rekrytoida. Pohjoismaiden vahvuus onkin siinä, että ihmisten välillä vallitsee luottamus, ja juuri siksi voimme tehdä niin paljon yhdessä ja olla edistyksellisiä. Avoimuus, tasa-arvoisuus ja luottamus ovat myös edellytyksiä sille, että voimme vapaasti visioida ja unelmoida suuria.
”Pohjoismaiden vahvuus on siinä, että ihmisten välillä vallitsee luottamus, ja juuri siksi voimme tehdä niin paljon yhdessä ja olla edistyksellisiä.” Odotan innolla pääseväni lukemaan tämän paletin tekstejä. Olisi tärkeää, että päättäjät sekä kansalaisyhteiskunnan vahvasti pohjoismaista yhteistyötä harjoittavissa organisaatioissa että politiikassa, osallistuisivat nuorten visioihin ja ajatuksiin. Tärkeintä yhteiselle Pohjolallemme on nimittäin sitoutuneet ihmiset, yhteistyö ja halu jatkuvasti arvioida ja toteuttaa visioita ja unelmia, jotka vahvistavat Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyötä.
Silja Borgarsdóttir Sandelin Nordisti, PNN:n alumni ja Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston presidentti 2013
5
Ruotsin kielen hallitseminen on Pohjoismaiden hallitsemista Olisivatko suomenkieliset halukkaampia opiskelemaan tai työskentelemään muissa Pohjoismaissa, mikäli he hallitsisivat yhden skandinaavisen kielen? Oletan vastauksen olevan kyllä. Ruotsin kielen asema Suomessa on jatkuvasti keskustelunaiheena maassa. Mitä tulee suomenkielisten kielitaitoon, osa pitää ruotsia rikkautena, jota tulee vaalia ja joka on hyödyllinen, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että englanti riittää hyvin. Kouluruotsi jakaa mielipiteitä sekä hyvässä että pahassa, ja ruotsin hyödyllisyys nostetaan usein esille keskusteltaessa ruotsin kielen tulevaisuudesta Suomessa. Palataan takaisin tämän tekstin alussa esitettyyn kysymykseen. Jos suomalaisten halukkuus opiskella tai työskennellä Pohjoismaissa kasvaisi ruotsin kielen taitojen myötä. Mielestäni kielitaidot ehdottomasti vähentäisivät kynnystä liikkua eri Pohjoismaiden välillä. Erityisesti uskon, että Suomi olisi houkuttelevampi maa muille pohjoismaalaisille, jos he voisivat kommunikoida skandinaavisella kielellä myös Itämeren itäpuolella. Suomalaisten ruotsin kielen taito lisäisi siis molemminpuolista liikkuvuutta Pohjolassa ja olisi win-win-tilanne sekä suomalaisille että koko Pohjolalle. Ruotsin kielen aseman turvaaminen tai vahvistaminen Suomessa ei tee pahaa suomen kielellekään. Molemmat kielet voivat olla olemassa ja ovatkin olleet rinnakkain vuosisatojen ajan. Toisen kielen osaaminen ei tarkoita, että toinen heikkenisi. Oman kielitaitonsa rikastuttaminen voidaan nähdä pelkkänä etuna.
6
”Olisivatko suomenkieliset halukkaampia opiskella tai työskennellä muissa Pohjoismaissa, mikäli he hallitsisivat yhden skandinaavisen kielen?”
Uskallan väittää, että ymmärrys Pohjoismaista ja sen mahdollisuuksista avautuu suomenkielisille silloin kun he oppivat ruotsia ja kun kieliympäristö voi hyvin ja kannustaa kielten oppimiseen. Ruotsin hallitseminen on koko Pohjolan hallitsemista. Suomalaiset kuuluvat jo pohjoismaiseen yhteisöön – laajennetaan se pohjoismaiseen kieliryhmään myös!
Vilma Hurttia
Olen 21-vuotias pohjoismaisten kielten opiskelija Turun yliopistossa ja aktiivinen ruotsin kielen puolestapuhuja. 7
Pohjolan tulevaisuus Tumman puhuvat pilviröykkiöt peittivät taivaan suurimmaksi osaksi. Maa oli jo kostea ja kolea aamuisin, syksyn saattoi haistaa ilmasta. Sen tuoksu oli täynnä lepoa, rauhoittumista ja turvaa. Turvaa sodilta, ja muilta ihmisen aiheuttamilta turhuuksilta. Oli Luojan vuosi 2053. Elämä Pohjolassa ei ollut helppoa vieläkään. Vaikka maat tekivät ahkerasti yhteistyötä keskenään ja kaukomaiden kera, oli vielä paljon tehtävää. Oli tehty lukuisia sopimuksia. Päätöksenteko venyi välillä suunnitelmia pohtiessa kauankin aikaa, mutta se oli sen arvoista. Yhdessä Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan päättäjien kesken pyrittiin kohti puhtaampaa maapalloa, luontoa ja ilmastoa. Laadittiin säännöksiä. Voi himpuran kimpura, että noita lakikiemuroita riitti! Ensimmäiset säännökset koskivat kansalaisten matkustelua ja vierailua muissa maissa. Sovittiin, että ihmisiä ohjattaisiin käyttämään junia ja lauttoja lentämisen ja laivalla liikkumisen sijaan. Laskettiin ensin mainittujen hintoja ja jälkimmäisten verotusta korotettiin kansainvälisesti. Toisena keinona kokeiltiin ravinnontuotannon ongelmia. Todettiin, että olisi tärkeää panostaa kotimaisuuten (tahi edes siihen että naapurimaasta ostettaisiin). Tämän jo aikoja sitten huomatun valinnan tekeminen ei ollut helppoa. Ulkomailla tuotetut kulutustavarat olivat halvempia. Mutta jotain oli tehtävä, yritettiinhän pelastaa edes se murto-osa mitä oli jäljellä maatiloista. Lakeja, virallisia kiemuroita, ja vakavia päätöksiä vaadittiin. Mutta niistä selvittiin. Ainakin jossain määrin. Jos emme usko tulevaisuuteen, jääkö meille mitään?
8
”Jos emme usko tulevaisuuteen, jääkö meille mitään? Ihmisillä oli, on ja tulee aina olemaan varmasti vaikeaa jossain määrin, niin kauan kun me täällä elämme. Meidän on löydettävä sopu, rauha ja kuunneltava mitä luontoäiti meiltä toivoo. Vain siten turvaamme tulevaisuuden jälkipolville. Haaleahkot pilviverhot lipuivat taivaan rantaan, kohti auringonlaskua. Rauha ja seesteisyys oli jälleen keskuudessamme.
Veera Laine
Olen 18-vuotias lukiolaisnuori maaseudulta. Kirjoittaminen on intohimoni ja pyrin vaikuttamaan parhaani mukaan minulle tärkeisiin asioihin.
9
Yhteistyöllä ja yrittäjyydellä kohti vaurasta tulevaisuutta: Pohjolan yhteinen yrittäjyyskasvatusmalli Maantieteellisesti katsottuna Pohjolamme sijaitsee takapajulassa maailman mahteihin verrattuna. Vaikka olemme alueena maailman mittakaavassa pieni neula pellossa, voimme silti olla vaikuttavuudeltamme paljon kokoamme suurempia. Mutta miten? Vaikuttavuus luodaan yhteistyön hedelmänä kukkivien innovaatioiden avulla, jotka syntyvät Pohjolan osaamisen kehdossa toimivien yritysten myötä. Yrittäjyys ja innovaatiot toimivat talouskasvun moottoreina. Jotta Pohjoismaat nähdään tulevaisuudessa merkittävänä alueena, tulee alueen talouden pyörien olla vahvasti liikkeellä ja talouskasvun olla mahdollista. Ilman yrityksiä voi vahvalle ja kestävälle taloudelle talouskasvun kera vilkuttaa hyvästit. Jotta Pohjolaan syntyy yritysten menestystarinoita ja maailmanluokan innovaatioita, tarvitsemme laadukasta koulutusta. Laadukkaaseen tulevaisuuden koulutukseen kuuluu olennaisesti toimiva yrittäjyyskasvatus kaikissa Pohjoismaissa.
”Jotta Pohjoismaat nähdään tulevaisuudessa merkittävänä alueena, tulee alueen talouden pyörien olla vahvasti liikkeellä ja talouskasvun olla mahdollista. Ilman yrityksiä voi vahvalle ja kestävälle taloudelle talouskasvun kera vilkuttaa hyvästit. Jotta Pohjolaan syntyy yritysten menestystarinoita ja maailmanluokan innovaatioita, tarvitsemme laadukasta koulutusta.” Pohjolaan tulisi näin ollen luoda yhteinen yrittäjyyskasvatusmalli, 10
jonka avulla nuoria valmistetaan yrittäjyyden saloihin ja taitoihin. Yhteinen yrittäjyyskasvatusmalli takaisin yhdenmukaisen osaamisperustan nuorten yrittäjyydelle kaikissa Pohjoismaissa. Yrittäjyyskasvatuksen avulla nuoria voidaan samalla auttaa ymmärtämään työelämän monipuolisuutta. Nuoret saavat yrittäjyyskasvatuksella myös paremman käsityksen omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan toteuttaa itseään tulevaisuuden työelämässä. Ruotsin elinkeinoelämässä on jo nähtävissä monipuolisen ja laajan yrittäjyyyskasvatuksen tuotosta. On kuitenkin täysin turhaa, että kaikki Pohjoismaat rakentavat omia mallejaan ja keksivät pyörää uudelleen omissa poteroissaan yrittäjyyskasvatuksen saralla. Osana Pohjolan yrittäjyyskasvatusmallia tulisi luoda yrittäjyyden pohjoismaisia mentorointiohjelmia, joiden avulla kokeneet yrittäjät voisivat tarjota tukeaan ja tietotaitoaan nuorille tulevaisuuden yrittäjille. Samalla on syytä pohtia yrittäjyyskoulujen perustamista kaikkialle Pohjolaan, jotta yrittäjyyteen voisi todella syventyä jo esimerkiksi perusopetuksen aikana. Yritykset luovat työtä, tuovat valtion kassaan verotuloja ja mahdollistavat hyvinvointia, mutta ilman laadukasta ja toimivaa yrittäjyyskasvatusta jätämme loven nuorten yrittäjyysosaamiseen, minkä seurauksena saamme vain unelmoida menestyvistä yrityksistä Pohjolassa.
Siiri Turunen
Olen 24-vuotias toiminimiyrittäjä, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ja Pohjola-Nordenin hallitusten jäsen. 11
Tulevaisuuden liikkuvuus Pohjoismaissa Tulevaisuudessa Pohjoismaat tunnetaan maailmalla saumatonta yhteistyötä tekevänä ja toisiaan tukevana alueena Pohjolassa. Alueena, joka konkreettisesti tekee toimia pitääkseen huolta ilmastosta, suojellakseen luontoa ja luonnon ainutlaatuista monimuotoisuutta sekä kannustaakseen ja tukeakseen heikoimpiakin kansalaisia. Se tunnetaan alueena, jossa asuu itsensä onnekkaiksi tuntevia ihmisiä, ja jonka toiminnasta muutkin valtiot ottavat inspiraatiota ja esimerkkiä. Tulevaisuudessa myös jokaisen Pohjoismaan julkisen liikenteen reittiopas, aikataulut ja mahdollisuus ostaa matkalippuja löytyy yhden virallisen sivuston alta.
”Tulevaisuudessa Pohjoismaat tunnetaan maailmalla saumatonta yhteistyötä tekevänä ja toisiaan tukevana alueena Pohjolassa. Alueena, joka konkreettisesti tekee toimia pitääkseen huolta ilmastosta, suojellakseen luontoa ja luonnon ainutlaatuista monimuotoisuutta sekä kannustaakseen ja tukeakseen heikoimpiakin kansalaisia.” Sivustolle koottaisiin kaikkien Pohjoismaissa toimivien liikennöitsijöiden, niin bussien, junien, laivojen kuin lentokoneidenkin, aikataulut. Jatkossa julkisen liikenteen matkaliput voisi ostaa samalta sivustolta kätevästi, esimerkiksi Jyväkylästä Rovaniemen Joulupukin Pajakylän kautta Tromssan lumivuorille ja Uppsalan yliopistosta Kööpenhaminan leivosten kautta Reykjavikin kuumiin lähteisiin. Virallinen, pohjoismaisten valtioiden ylläpitämä, varaussivusto palvelisi niin pohjoismaalaisia asukkaita kuin myös lisäisi Pohjoismaiden vetovoimaa turismin kannalta. Sivusto lisäisi mukavuutta 12
arki- ja lomamatkalippujen hankinnassa ja säästäisi ihmisten aikaa, kun eri varaussivustojen välillä ei tarvitsisi liikkua. Se tekisi eri palvelujentarjoajien lippujen hintavertailusta helpompaa ja edistäisi entistä tiiviimpää rajat ylittävää pohjoismaista yhteistyötä. Sivusto olisi käyttäjäystävällinen, selkeä ja sivustolla pystyisi asioimaan Pohjoismaiden virallisten kielien lisäksi ainakin englanniksi. Sivustolle voitaisiin luoda erilaisia Interrail-passin tyylisiä lippuja, kuten esimerkiksi yhden kuukauden, viikonlopun tai tietyn alueen matkustusoikeuteen oikeuttavia lippuja. Myös perheja nuorisolipuille sekä valmiiksi suunnitelluille kulttuuri- tai luontomatkailukierroksille sopiville lippupaketeille voisi olla kysyntää. Sivusto toivottavasti asettaisi oman kotimaan ja naapurimaat uuteen, puoleensavetävään valoon pohjoismaalaisten silmissä ja avaisi silmiä sille, miten paljon nähtävää voi löytyä ihan läheltä. Se saattaisi tehdä lomamatkailusta ympäristöystävällisempää, kun loma vietettäisiin yhä useammin koti- tai naapurimaassa ja se toteutettaisiin julkisella, lähinnä maata pitkin etenevällä, liikenteellä. Etenkin Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevan turismin lisäys toisi Pohjoismaihin tuloja ja tänne saapuvat turistit pääsisivät hyvillä mielin matkailemaan kestävään matkailuun panostavissa maissa, joissa muun muassa luonnonkauneudesta, turvallisuudesta, puhtaudesta sekä monipuolisesta kulttuuri- ja taidetarjonnasta nauttiminen onnistuisi varmasti.
Marianna Louna
Olen Keski-Suomesta Helsinkiin seikkailulle lähtenyt 21-vuotias kemiantekniikan ja elintarviketieteiden opiskelija.
13
Pohjoismainen luontosuhde - salainen aseemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonsuojelussa Kirkkaan punaiset metalliputket kolisevat, kun lapset kirmaavat läpi uuden kiipeilytelineen. Muoviset liukumäet ja ruutuihin liimautuneet vanhemmat värittävät maisemaa. Asfalttinen jalkakäytävä tuntee jalkaparien töminän, ja pakoputkien puhaltamat pilvet sekoittuvat tupakansavuun, joka kohoaa nuorten parvesta. Putoavat lehdet lakaistaan nopeasti ja piilotetaan näkyvistä. Kuin surullisessa dokumentissa reviiriltään eksyneestä populaatiosta ihmiskunta asustaa keinotekoisessa kodissaan, kaupunkiympäristössä. Pohjoista luontoa ajatellessa mieleen piirtyvät tummanpuhuvat havupuut ja karut tunturit. Etelässä saamme tuntea vehreän lehtitai sekametsän halauksen ja pohjoisessa nähdä taivaalla loistavat revontulet. Valitettavaa on, että jokapäiväisessä elämässämme nämä luonnon ihmeet eivät usein tavoita meitä, jotka elämme kaupungeissa ja lähiöissä. Täällä modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa meistä tuntuu siltä, ettemme ole enää luonnon armoilla. Tämä luonnosta etääntyminen saattaakin olla suurin haasteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ongelmat, jotka eivät kosketa meitä tai läheisiämme, eivät myöskään ole ensisijaisia huolenaiheitamme. Tiedämme teoriassa ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, mutta kaupungissa eläminen antaa mahdollisuuden sivuuttaa nämä ongelmat. Voisiko siis ratkaisu ihmisten välinpitämättömyyteen luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen suhteen olla se, että luonnosta tehtäisiin henkilökohtaisempaa? Miltä näyttäisi tulevaisuutemme, jossa luonto olisi vielä vahvemmin osa elämäämme? Päiväkotien pihat olisivat täynnä puita sekä 14
”Voisiko siis ratkaisu ihmisten välinpitämättömyyteen luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen suhteen olla se, että luonnosta tehtäisiin henkilökohtaisempaa?” mättäitä, ja kouluissa yhä useammalla oppitunnilla lähdettäisiin metsiin oppimaan. Myös läksyt voisivat useammin liittyä luonnossa liikkumiseen. Myöhemmin elämässä luontoon pääsisi kuntoilemaan, rentoutumaan ja retkeilemään, ja näin monet jo tekevätkin. Pohjoismaissa olemmekin ylpeitä luontosuhteestamme, mutta arvostus metsiä ja tuntureitamme kohtaan ei synny tämänhetkisille tai tuleville sukupolville asfaltilla päällystettyjä katuja tallustaen. Yhteiskunnan tasolla tehtävillä toimilla olisi syytä johtaa kaikkia kansalaisia yhä vahvemmin luontoon ja tietysti kaiken tämän tekee mahdolliseksi vain se, että erityisesti kaupunkien sisäisille ja läheisille luontoalueille annetaan tilaa. Nyt ilmastonmuutoksen uhan alaisina meidän on todella aika ryhtyä läheiseen luontosuhteeseen kannustaviin toimiin. Pohjoismaissa meillä on resursseja toimia ja näin mahdollisuus vaikuttaa osaltamme koko maapallon tulevaisuuteen. Yhdessä meillä on paljon tehtävää, mutta tärkeintä on pitää kiinni luontoalueistamme, jotka, olivat ne sitten pieniä tai suuria, mahdollistavat juuri tämän tärkeän suhteen luontoon, sillä rakkautemme niin uniikkeihin metsiimme ja järviin kuin vuonoihimme ja vuoriin on ratkaisevin voimavara ilmastonmuutoksen torjunnassa - meillä on jotain minkä puolesta taistella.
Julia Ilmo
Olen 19-vuotias lukiolainen Espoosta. Perinteisen suomalaisen tavoin olen aina viihtynyt metsissä, mutta erityisesti yläasteella aloin pohtia ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia. 15
Nuorten Pohjoismaat Pohjoismaita on pitkään ihailtu niiden korkeasta elintasosta, vahvoista sosiaaliturvajärjestelmistä ja sitoutumisesta ympäristön kestävyyteen. Kun katsomme tulevaisuuteen, on selvää, että nämä maat ovat jatkossakin maailmanlaajuisen edistyksen eturintamassa, erityisesti nuorten kannalta. Kuitenkin Pohjoismaiden nuoret todella edustavat innovaation ja muutoksen henkeä. Edistyksellisellä ajattelutavallaan ja sitoutumisellaan kestävään kehitykseen he muokkaavat tulevaisuutta paitsi omissa maissaan myös mahdollisesti maailmanlaajuisesti. Yksi avaintekijä, joka erottaa Pohjoismaat muista, on niiden koulutuksen painottaminen. Esimerkiksi Suomi on jatkuvasti kansainvälisten koulutusarviointien kärjessä. Nuoria rohkaistaan hakeutumaan korkea-asteen koulutukseen ja heille tarjotaan siihen runsaasti mahdollisuuksia. Tämän laadukkaan koulutuksen voi varmistaa sillä, että nuorilla on käytettävissään taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat menestyäkseen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Lisäksi Pohjoismaat pyrkivät asettamaan nuorten osallisuuden etusijalle. Nuoria kannustetaan osallistumaan päätöksentekoprosesseihin yhteiskunnan eri tasoilla. Tämä ei vain lisää vastuuntuntoa, vaan antaa heille myös mahdollisuuden tarjota ainutlaatuisia näkökulmiaan ja ideoitaan. Lisäksi Pohjoismaat tunnetaan edistyksellisestä sosiaalipolitiikastaan. Ne tarjoavat kattavat terveydenhuoltojärjestelmät, edulliset asumisvaihtoehdot ja anteliaat vanhempainvapaaehdot. Nämä toimenpiteet luovat nuorille kannustavan ympäristön heidän siirtyessään eri elämänvaiheisiin. Pohjoismaisilla nuorilla on myös vahva sosiaalinen vastuuntunto. He osallistuvat aktiivisesti vapaa16
ehtoistyöhön ja projekteihin, joiden tavoitteena on käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten köyhyyttä, eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta. Lopuksi, kestävä kehitys on juurtunut syvälle pohjoismaiseen kulttuuriin. Pohjoismaissa on otettu merkittäviä harppauksia kohti uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Nuoret ovat aktiivisesti mukana ilmastoaktivismissa ja ajavat kestävämpiä käytäntöjä eri toimialoilla.
”Kuitenkin Pohjoismaiden nuoret todella edustavat innovaation ja muutoksen henkeä. Edistyksellisellä ajattelutavallaan ja sitoutumisellaan kestävään kehitykseen he muokkaavat tulevaisuutta paitsi omissa maissaan myös mahdollisesti maailmanlaajuisesti.”
Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjoismaat tarjoavat nuorille lupaavan tulevaisuuden, koska ne keskittyvät koulutukseen, nuorten osallisuuteen, edistykselliseen sosiaalipolitiikkaan ja sitoutumiseen kestävään kehitykseen
Okko Lausmaa
Olen 19-vuotias nuorisovaikuttaja Riihimäeltä ja opiskelen media-alaa.
17
Pohjoismaisen vaihto-ohjelman luominen lapsille ja nuorille Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on korostunut jälleen viime vuosina ja muistuttanut meitä pohjoismaalaisia siitä miten tärkeää yhteistyö täällä Pohjolassa on, jotta voimme tulevaisuudessakin olla turvassa sekä edustaa meille tärkeitä arvoja. Jotta yhteistyö voi jatkossakin toteutua ja olla vielä mahdollisesti sujuvampaakin, on meidän nyt panostettava koulutukseen ja erityisesti siihen, että pohjoismaiset lapset ja nuoret pääsevät kohtaamaan toisiaan ja näin oppimaan yhdessä sekä luomaan yhteisiä tavoitteita tulevaisuuteen. Toisten samanikäisten kohtaaminen ja yhdessä toimiminen opettaa valtavasti sekä maidemme välisistä yhtäläisyyksistä, mutta myös eroavista ajattelutavoista ja periaatteista sekä opettaa lapsia ja nuoria keskustelemaan näistä asioista ja yhdessä löytämään ratkaisuja. Erilaisten vaihto-ohjelmien on todettu kasvattavan nuorten ymmärrystä maailmasta ja muista maista, mutta ennen kaikkea luovan yhteisöllisyyttä ja ystävyyksiä ympäri maailman, jonka vuoksi uskon, että pohjoismaisten vaihtojen lisääminen eri ikäluokissa olisi tehokas ja pitkälle kantava ratkaisu lisätä maiden välistä yhteistyötä sekä luoda kiinteämpää Pohjoismaista verkostoa monellakin ulottuvuudella. Vaihtoja voisi olla erilaisia huomioiden eri ikäluokkien kehitysvaiheet sekä muut erityispiirteet. Esimerkiksi nuorempien lasten kohdalla oma “kirjekaveri” toisesta Pohjoismaasta voisi toimia mukavana tapana tutustua ikäiseen toisesta maasta. Vanhemmilla opiskelijoilla erilaiset konkreettiset vaihdot ja vierailut Pohjoismaiden välillä toisivat kokemuksia ja ystävyyksiä muista Pohjoismaista sekä siellä asuvista samanikäisistä. 18
Parhainta tällaisessa tavassa luoda yhteistyötä on, että nuoret ja lapset huomaavat tekemisen ja yhdessä olemisen kautta kuinka paljon yhteistä heillä loppujen lopuksi on ja miten samanlaiset esimerkiksi toiveet tulevaisuuden suhteen voivat olla, vaikka kotimaa on eri. Lisäksi nuorena löydetyt yhteydet tulevat yleensä vanhempana käyttöön, jos esimerkiksi opiskelupaikka tai työtarjous tulisi toisesta pohjoismaasta. Kokemukset ja valmiit tuttavuudet madaltavat kynnystä lähteä ja näin liikkuvuus maiden välillä helpottuu mahdollisten sosiaalisten esteiden osalta. Yhteistyötä ja vaihto-ohjelmaa voisi myös kehittää pidempikestoisiksi esimerkiksi erilaisten yhteisten projektien kautta niin, ettei yhteys luotuihin kontakteihin heti vierailun/vierailujen jälkeen katkeaisi. Jatkuvasti kehittyvä teknologia kun tarjoaa yhä monipuolisempia tapoja pitää yhteyttä ja työskennellä yhdessä. Esimerkiksi koko yläasteen kestävä yhteinen projekti samanikäisten kanssa toisesta pohjoismaasta sekä muutamia vierailuja maiden välillä tukisi varmasti ajatusta yhtenäisemmästä Pohjolasta sekä muutenkin nuorten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi näissä projekteissa voisi teemoina olla aina ajankohtaisia ja nuoria kiinnostavia aiheita, jolloin myös päättäjät saisivat arvokasta tietoa siitä, miten nuoret pohjoismaalaiset näkevät Pohjolan tilanteen.
Johanna Pyhtilä
Olen 24-vuotias opiskelija Turusta. Vapaa-ajallani valmennan lapsia ja olen mukana yhdistystoiminnassa.
19
Millainen on unelmien Pohjola? Sanotaan, että vuosikymmenen kuluessa maailma on täynnä lentäviä autoja, robottiteknologiaa ja muita älykkäitä olentoja, jotka hoitavat ihmisten työt heidän puolestaan, vievät maailmaa eteenpäin ja muovaavat katukuvaa modernimmaksi. Voisiko niin olla myös tulevaisuuden Pohjolassa? Mitäpä jos ajatellaan realistisemmin; emmekö me pohjoismaalaiset haluaisi kuitenkin vaalia rakkaita mökkimaisemiamme ja kaunista luontoamme? Ehkä voisimme ulkokuoren muuttamisen sijaan keskittyä johonkin, joka on pintaa syvemmällä? Minkälainen olisi yhtenäinen, kaunis ja moderni Pohjola, jossa kaikki pitäisivät yhtä? Ei tarvita lentäviä autoja tai robotteja, jotta voidaan luoda unelmien Pohjola. Tarvitaan ennen kaikkea meitä ihmisiä, intohimoa ja mielikuvitusta. Vain me voimme ohjata Pohjoismaita haluamaamme suuntaan. Kuinka voisimme alentaa kynnystä ideoiden esille tuomiseen ja kannustaa nuoria pitämään yhteyttä naapurimaiden nuoriin? On tärkeää, että nuorten ääni saadaan kuuluviin. Olemme Pohjoismaiden tulevaisuus ja meidän täytyy olla valmiita siihen, että maailma muuttuu meidän mukanamme. Yhteinen kieli on ilman muuta kaiken alku ja ydin. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kielten opiskeluun, ja nuorten tulisi vaalia niitä parhaansa mukaan. Niin kommunikoinnista tulisi helpompaa, ja kehittyisimme käyttämään myös muita kieliä, kuin vain äidinkieltämme. Ystävät eri kulttuureista ja maista ovat suuri rikkaus, ja se on lisäksi askel kohti yhtenäisempää Pohjolaa. Näin ajatukset myös kulkisivat maasta toiseen, ja pääsisimme ideoista tekoihin. Olisi tärkeää, että halu vaikuttaa lähtisi nuorista itsestään, muuten ideoita ei synny. Unelmien Pohjola pitäisi nähdä etuoikeutena, ei velvollisuutena. Jos yritämme väkisin keksiä 20
ratkaisuja, voimme jopa päästä eteenpäin, mutta unohdamme olla luovia. Luovuus on avain siihen, että voimme tehdä Pohjolasta vielä entistä paremman paikan. Unelmointi ja hullut ideat ovat siis täysin sallittuja!
”Luovuus on avain siihen, että voimme tehdä Pohjolasta vielä entistä paremman paikan. Unelmointi ja hullut ideat ovat siis täysin sallittuja!” Pohjoismaalaisten nuorten kansallisidentiteetti voi toisinaan olla vahva, ja Pohjoismaiden välillä saattaa esiintyä kilpailua. Mitä jos koko Pohjola olisikin oma kotimme? Eikö olisikin hienoa, jos osaisimme kaikki iloita toistemme puolesta, kokea yhteenkuuluvuutta ja ennen kaikkea kokea olevamme kotona ollessamme missä tahansa Pohjoismaassa? Jokaisella kansallisidentiteetti on ilman muuta oma, sellainen, joksi sen itse kokee, mutta miksei koko Pohjola voisi silti olla yhteinen kotimme? Ennakkoluulot jylläävät ja tärisyttävät maata allamme. Jos esimerkiksi kouluissa lisättäisiin tietoisuutta nuorten mahdollisuuksista Pohjolan alueella, se voisi innostaa nuoria lähtemään mukaan yhtenäisen Pohjolan luomiseen. Siinä missä muualla kaupungeissa jylisivät luotijunien kiskot ja suurten metropolien loputon meteli, meidän sisällämme kytisi rauhan sydän. Hengittäisimme puhdasta, pohjoismaalaista ilmaa ja toteaisimme, että meistä on ihanaa olla kotona.
Anni Vesala
Olen 18-vuotias nuori Kouvolasta. Olen palannut takaisin Suomeen vasta pari kuukautta sitten vaihtovuoteni jälkeen. Vaihtovuosi on omalla tavallaan luonut minulle toisen kodin etelään, mutta myös vahvistanut suhdettani Pohjolaan.
21
Tuleva Pohjola Ajatus siitä… Kirkon kellot soivat mielessäni tai oikeastaan edessäni. Tunnen tyhjyyden täyttävän mieleni ja ajatukseni valuvat silmien kyynelien mukana ulos minusta. Ajatus siitä, kun soittaisin. Ei puhelin enää hälyttäisi, numero ei käytössä eikä henkeä sen takana. Ajatus siitä, kun jotakin saavutan. Viestini jäisi saamatta ja hymysi näkemättä. Ajatus siitä, kun kotiin saapuisin. Sängyssäsi tuttu tuoksu ja äänesi pian unohdettu. Vuosien takaa tavaroitasi edessäni ja vuosia sitten kadonnut avaimenperäsi. Eikä omistajaa missään. Kun jätit perheesi jäi taaksesi tytär ja vaimo. Ympärillä ihmiset surevat ja heidän katseensa pelottavat. Aivan kuin katsoisin kuolemaa suoraan silmiin ellen lävitseen. Kuulen vain lauseita katseiden takaa. Kuinka nainen pärjää yksin. Riittävätkö naisen rahat tyttären elättämiseen. Kuka korvaa isähahmon perheessä. Tulevassa Pohjolassa tulee olemaan herkkyyttä, naisellista sisua sekä ikuisia kyyneliä joista syntyy täydellisen puhdas järvi. Tunteita ei tulisi pelätä eikä naisellisuus ole heikkous. Mies hameella ei olisi murhe vaan vahvuus. Nainen puvulla ei olisi epäsopivaa vaan normaalia. Tuleva Pohjola ei katsoisi alas kehoasi tai solisluiden alle. Se katsoo suoraan silmiin ja kertoo sinulle, että olet unelmiesi arvoinen.
22
Emilia Aaltonen
Olen 21-vuotias musiikkikasvatuksen opiskelija. Olen aina ollut todella ulospäinsuuntautunut ja iloinen persoona. Mutta pidän ajattelusta usein liikaakin.
23
