POHJOISMAINEN VAIKUTTAJAOHJELMA 2021
NORDISKA PÅVERKANSPROGRAMMET 2021
SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING SUOMEKSI Johdanto...............................2 Nuoret päätöksentekijät Robin Hjerpe............................................4 Matilda Palmborg....................................5 Jaakko Koskela.........................................6
Puheenjohtajan sanat..........7
PÅ SVENSKA Inledning.............................9 Unga beslutsfattare Robin Hjerpe.......................................11 Matilda Palmborg...............................12 Jaakko Koskela....................................13
Ord från vår ordförande....14
MIKÄ POHJOISMAINEN VAIKUTTAJAOHJELMA ON? Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto aloitti Pohjoismaisen vaikuttajaohjelman syksyllä 2021. Syksyn aikana järjestettiin kaksi tapahtumaa, yksi Vaasassa ja yksi Turussa. Tapahtumien tarkoituksena oli kutsua koolle nuoria eri Pohjoismaista keskustelemaan siitä, miten he voisivat päästä vahvemmin mukaan vaikuttamaan alueelliseen yhteistyöhön Pohjoismaissa. Tapahtumissa haluttiin innostaa nuoria osallistujia näiden kysymysten avulla:
Miten nuoret valtuutetut pääsevät vaikuttamaan alueellisiin projekteihin? Miten heidän omat alueensa voisivat tehdä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa? Tapahtumien tarkoitus oli myös toimia foorumina, jossa eri sukupolvien edustajat voisivat tavata, keskustella ja vaihtaa ideoita. Tästä syystä kutsuimme mukaan myös paikallisia valtuuston jäseniä ja kansanedustajia jakamaan kokemuksiaan aiheesta. Nuorten työpajassa koostamien ideoiden esittelyä kuuntelemassa oli myös aktiivipoliitikkoja, jotka antoivat sitten palautetta. Tapahtumat päättyivät paneelikeskusteluun, johon osallistui eri puolueita edustavia paikallispoliitikkoja. He keskustelivat muun muassa siitä, miten he pyrkivät vahvistamaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti ja alueellisesti.
2
Molemmissa tapahtumissa oli teemoina digitalisaatio, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kiertotalouteen siirtyminen sekä työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden vahvistaminen. Osallistujien projekti-ideoiden piti perustua näihin teemoihin.
"Det var kul att lära känna andra unga som är intresserade av att påverka"
Vaasan tapahtuma järjestettiin Wasa Innovation Centerissä yhteistyössä Merenkurkun neuvoston kanssa. Siihen osallistui muun muassa Vaasan nuorisovaltuuston ja Isonkyrön nuorisovaltuuston edustajia. Turussa tapahtuma järjestettiin Varsinais-Suomen liiton ohjauksessa ja siihen osallistui nuoria poliitikkoja muun muassa Norjasta ja Pietarsaaren valtuustosta. Koronapandemian vuoksi syksyn ohjelmaa ei saatu vietyä aivan kokonaan läpi. Ouluun oli suunniteltu kolmas tapahtuma, mutta se oli pakko perua epävarman tilanteen vuoksi. Liitossa ollaan silti hyvin tyytyväisiä Pohjoismaisen vaikuttajaohjelman alkuvaiheeseen, jossa saatiin tavoitteen mukaisesti luotua foorumi, jossa nuoret saivat mahdollisuuden pohtia ja keskustella yhdessä aktiivisten poliitikkojen kanssa omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa ja osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön. Nuorten mahdollisuus saada äänensä kuuluviin on asia, jonka kehittämistä meidän on jatkettava tulevaisuudessa, jotta pystymme luomaan Pohjoismaihin kaikkia kunnioittavan poliittisen ilmapiirin, jossa nuoretkin pääsevät mukaan päättämään omasta tulevaisuudestaan. Jatkamme Pohjoismaista vaikuttajaohjelmaa siksi vuonna 2022, mutta tällä kertaa koulutusohjelman muodossa.
"Tapahtuma oli mielestämme mukava ja saimme paljon uutta ja mielenkiintoista informaatiota pohjoismaisesta vaikuttajaohjelmasta" Seuraavissa tämän pamfletin teksteissä nuoret päätöksentekijät jakavat kokemuksiaan ohjelmasta. Kysymykset, joita heiltä on kysytty, liittyvät siihen, millaista pohjoismaista yhteistyötä he itse haluaisivat nähdä enemmän tulevaisuudessa sekä siihen, millainen rooli nuorilla päätöksentekijöillä on ja tulisi olla paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä.
3
VAASAN NUORISOVALTUUSTO
ROBIN HJERPE Minusta olisi hyvä, että Pohjoismaista puhuttaisiin enemmän koulussa, tai vielä parempi olisi jonkinlainen yhteistyö toisessa Pohjoismaassa sijaitsevan koulun kanssa. Ala-asteella voisi olla kirjekavereita koulussa, joka sijaitsee toisessa Pohjoismaassa. Siinä olisi hyvät mahdollisuudet lisätä kiinnostusta Pohjoismaita kohtaan ja saada lisäksi uusia ystäviä. Asun Pohjanmaalla Vaasassa, ja minusta olisi hienoa tehdä yhteistyötä ruotsalaisen koulun kanssa. Vaasan ja Uumajan välillä kulkee uusi lautta, joka tekee saman matkan lyhyemmässä ajassa kuin entinen. Siinä olisi täydellinen lähtökohta yhteistyösuunnitelmalle sekä kielen että helpon saavutettavuuden kannalta. Olen varma, että siitä tulisi opettavainen ja inspiroiva kokemus sekä suomalaisille että ruotsalaisille opiskelijoille. Kukapa ei pitäisi matkustamisesta? Siinä olisi myös täydellinen tilaisuus päästä ylittämään kielten välinen raja, tai jos on suomenruotsalainen niin kuin minä, puhumaan yhteistä äidinkieltä. Juuri Pohjoismaissa kielet muistuttavat hyvin paljon toisiaan, paitsi tietenkin suomen kieli. En usko, että viestinnässä tulisi mitään suurempia ongelmia, koska on vielä yksi kieli, jota useimmat Pohjoismaissa osaavat hyvin, ja se on englanti.
Hyvän mahdollisuuden kanssakäymiseen eri Pohjoismaiden välillä antaisi myös vaihto-oppilasohjelma, se voisi olla Euroopan Erasmus-hankkeen tapainen. Toinen ehdotus opiskeluun liittyväksi yhteistyöksi olisi verkkokurssien järjestäminen. Verkkokurssit ovat hyviä sikäli, ettei tarvitse olla fyysisesti paikalla, vaan voi osallistua luentoihin helposti ja tehdä tehtävät etänä. Opintojen lisäksi olisi myös hauskaa, jos kesätyöpaikkoja toisessa Pohjoismaassa olisi tarjolla esimerkiksi lukioiden kautta. Eri asia on, mistä kesätöistä olisi kysymys ja miten se toteutettaisiin. Kuten on tapana sanoa, meissä nuorissa on tulevaisuus, ja meidän tulisi olla mukana nuoresta saakka suunnittelemassa sitä. Kaikkia päätöksiä ei voi tietenkään jättää nuorille, mutta nuoria pitäisi aina kuunnella päätöksissä, jotka koskettavat heitä. Onneksi onkin olemassa nuorisovaltuustoja, jotka antavat nuorille äänen paikallisissa päätöksissä. Ne antavat myös mahdollisuuden tuoda esiin ehdotuksia ja ideoita, jotka ovat kullanarvoisia. Olen saanut sen käsityksen, että ihmisiä ei ole helppo saada kiinnostumaan päätöksenteosta, jos ei ole siitä palavan innostunut, varsinkaan nuoria. Onneksi on olemassa nuoria, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja päätöksentekoon osallistumisesta. Kuka tietää, miltä tilanne näyttää vaikkapa 10 vuoden kuluttua, mutta toivon itse, että nuorilla olisi enemmän kiinnostusta päätöksentekoon ja aktiivisemman roolin ottamiseen, kun on kyse innovaatioista ja niiden toteuttamisesta.
4
PIETARSAAREN NUORISOVALTUUSTO
MATILDA PALMBORG Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, koska siinä saa uusia kontakteja ja oppii, miten muiden Pohjoismaiden politiikassa toimitaan ja miten nuoret osallistuvat siihen. On myös tärkeää saada tavata muita nuoria ja keskustella heitä koskevista asioista, kuten ympäristöstä, psyykkisistä ongelmista ja tasa-arvosta sekä oikeudenmukaisuudesta. Kun osallistuin viime kokoukseen Vaasassa, kuulin ensimmäistä kertaa, että on olemassa pohjoismaisten nuorten välistä yhteistyötä. Minusta on outoa, ettei tästä ole kerrottu meille nuorille nuorisovaltuuston aiemmissa kokouksissa. Pohjoismainen yhteistyö on asia, jota pitäisi edistää, jotta nuorten välinen yhteistyö Pohjoismaissa vahvistuisi. Nuoria pitäisi saada koolle jakamaan asioita ja mielipiteitä, kuulemaan muiden nuorten näkemyksiä ja pitämään yllä kokemusten vaihtamista. Haluaisin kotikuntaani lisää Pohjoismaista yhteistyötä, voisimme tehdä yhteistyötä esimerkiksi Norjan, Ruotsin ja Tanskan nuorten neuvostojen kanssa. Jos nuorilla on hyvä näiden maiden välinen verkosto, heillä on pienempi kynnys lähteä opiskelemaan toiseen Pohjoismaahan. Tämän avulla voi päästä osaksi yhteisöä ja saada paremman verkoston. Voisi olla vaikka ystäväkunta toisessa Pohjoismaassa ja tapaamisia heidän kanssaan. Jotta nuoret voisivat olla mukana päättämässä, on kuunneltava,
mitä heillä on sanottavaa. Poliitikot voisivat ottaa nuorten näkökulman paremmin huomioon nuoria koskevissa asioissa. Pohjoismainen yhteistyö on asia, jota pitäisi edistää enemmän, olisi hauskaa lähteä kokoukseen johonkin toiseen Pohjoismaahan. Itseäni kiinnostaisi osallistua kokoukseen jossakin muussa Pohjoismaassa ja kuulla heidän nuorisotyöstään ja poliittisesta vaikuttamisesta yhteiskunnassa. Nuorten ääni on tärkeä politiikassa erityisesti, jos aihe koskettaa heitä ja heidän hyvinvointiaan, kuten psyykkinen ja fyysinen terveys tai se, että kaupungilla olisi turvallista kulkea pelkäämättä väkivaltaa ja kimppuun käymistä. Jos poliitikkojen kanssa järjestyisi tapaaminen, nuoret uskaltaisivat varmasti kertoa näkemyksistään ja ajatuksistaan, joita he haluavat kuuluviin. Samalla saisimme kuvan siitä, miten aikuiset tuovat esiin asioita politiikassa. Jotta nuoret tuntisivat tulevansa kuulluksi, nuoria pitäisi innostaa asettumaan ehdolle oman kuntansa nuorisovaltuustoon. Olen itse oppinut politiikasta aika paljon ja ollut mukana nuorisovaltuustossa kohta kuusi vuotta. Olen saanut oppia aika paljon ja paljon uusia kontakteja.
5
KAUPPATIETEIDEN MAISTERI TALOUSTIETEESTÄ
JAAKKO KOSKELA
Alueellisissa yhteistyöorganisaatioissa eri valtioiden intresseistä ja tavoitteista keskustellaan ja niitä sovitellaan yhteen, jotta saadaan onnistuneita politiikkamuutoksia aikaiseksi niin ulko-, ympäristö- kuin talouspolitiikassa. Mielestäni alueellinen yhteistyö ja osallistuminen päätöksentekoon on siten tärkeää myös nuorten osalta.
Kansainväliset yhteistyöorganisaatiot tuovat nuorille uusia näkemyksiä naapurimaista ja samalla nuoret pystyvät luomaan kontakteja muiden maiden kansalaisiin. Laajat kontaktit ovat erittäin tärkeitä globaalissa maailmassa ja erityisesti suomalaisten nuorten kontaktit muihin Pohjoismaihin ovat tärkeitä, kun Pohjoismaat näyttävät esimerkkiä muille maille yhteiskuntien kehittämisestä.
Nuorille on kuitenkin ollut usein hankala hahmottaa eri yhteistyöorganisaatioiden toimintaa ja sitä, että miten niihin liitytään tai miten kyseisten organisaatioiden päätöksiin voi muuten vaikuttaa. Tämän takia nuoret aloittavat vaikuttamistyönsä yleensä matalammalta tasolta kuntien valtuustoissa tai korkeakoulujen opiskelijaryhmittymissä, jonka jälkeen myös kansainväliset asiat saattavat alkaa kiinnostamaan osaa nuorista.
6
MARIA KARJALAINEN
MUUTAMA SANA PUHEENJOHTAJALTA Nuoret vahvemmin mukaan alueelliseen yhteistyöhön Pohjolassa! Alueellinen yhteistyö Pohjoismaiden välillä on ollut iso osa pohjoismaista yhteistyötä. Toisen maailmansodan jälkeen aktivoitunut kummi- ja ystäväkuntatoiminta toivat yhteen samankaltaisia kaupunkeja ja kuntia eri Pohjoismaista. Tämän tyyppinen alueellinen yhteistyö on ollut yksi läheisimmistä yhteistyön muodoista yksittäisille kansalaisille. Tämän myötä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto halusi nostaa aiheen esille nuorille kunnallispäättäjille vuonna 2021 ensimmäisen kerran pidetyssä Pohjoismaisessa vaikuttajaohjelmassa. Maailma on muuttunut paljon viimeisen 70 vuoden aikana ja alueellinen yhteistyö on osaltaan ehkä hieman jäänyt muun toiminnan jalkoihin. Alueellisella yhteistyöllä on kuitenkin omat vahvuutensa myös tulevaisuudessa. Pohjoismaat ovat samanlaisia yhteiskuntia, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Maiden sisällä eri alueet ja kaupungit ovat myös erilaisia, mutta eri maiden kaupunkien välillä voi löytää yhtäläisyyksiä (esimerkiksi samanlainen elinkeinorakenne tai välimatkojen tuomat haasteet) eri
alueiden välillä. Samanlaiset ideat ja ratkaisut voivat tukea alueiden kehittymistä ja kokemusten vaihto tuo vahvuutta alueille. Alueellinen yhteistyö tuo myös yhteen Pohjoismaiden kansalaisia ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alueellisen yhteistyön mahdollisuudet tulisi tuoda vahvemmin nuorten tietoisuuteen. Pohjoismaista yhteistyötä pidetään ehkä jopa itsestään selvyytenä, mutta tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että nuoret ovat mukana kaikilla sen eri tasoilla. Mikäli nuoria ei sisällytetä mukaan alueelliseen yhteistyöhön, voi se jäädä heille
7
merkityksettömäksi ja yhteistyö voi loppua tulevaisuudessa. Jos he pääsevät oppimaan aiheesta ja kehittämään sitä, on tulevaisuus paljon myönteisempi. Nuoret voisivat oppia paljon alueellisen yhteisyön asioissa ja tuoda uusia näkökulmia ja ideoita, joiden myötä yhteistyö voisi saada uuden aktiivisemman muodon. Näin voitaisiin löytää yhteisiä ratkaisuja ja tehdä esimerkiksi vaikuttavampaa muutosta ilmastotekojen saralla.
Alueellinen yhteistyö ja sitä kautta pohjoismainen yhteistyö on helppo ensi askel myös laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön. Pohjoismaiden samankaltaisuudet luovat luonnollisen pohjan kohtaamisille ja yhteistyölle, mutta erot tietyissä asioissa herättävät tarkastelemaan asiakysymyksiä ja luovat parhaimmillaan hedelmällisiä keskusteluita ja yhteisiä ratkaisuja.
Yleiselläkin tasolla tulee nuorille antaa enemmän vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa ja erityisesti heitä koskettavissa asioissa. Alueellinen ja pohjoismainen taso ei tästä eroa ja olisi hyödyllistä, että nuoret pääsisivät oppimaan ja saamaan kokemuksia eri vaikuttamismahdollisuuksia. Asioista on opittava ensin ennen kuin voi tuoda omat näkemykset esille. Jos oppimismahdollisuuksia on vähän ja yhteistyö toimii vain yksittäisten toimijoiden kautta, on yhteistyöhön vaikea päästä nuorena mukaan. Vuonna 2021 PNN halusikin nostaa erityisesti nuorten vaikuttamisen toimintavuoden kärjeksi ja tarjota nuorille mahdollisuuden oppia alueellisesta yhteistyöstä ja saada ensimmäiset kokemukset siitä.
Pohjoismainen vaikuttajaohjelma toi yhteen nuoria eri alueilta Suomessa ja myös muualta Pohjolasta. Koronan haastaessa pohjoismaista yhteistyötä, oli hienoa nähdä intoa ja uusia ideoita alueellisesta yhteistyöstä. Toivottavasti ohjelmaan osallistuneet saivat oppia uutta alueellisesta yhteistyöstä ja tulevat tulevaisuudessa työskentelemään sen eteen. Muuttava maailma haastaa perinteistä alueellista yhteistyötä, mutta uskon, että nuorten vahvempi mukaan ottaminen siihen loisi mahdollisuuden uudistaa sitä ja nostaa se uuteen loistoon, kunhan vain annamme sille mahdollisuuden tapahtua.
Nuorena saadut kokemukset yhteistyöstä ja kohdatut ihmiset toisista Pohjoismaista voivat luoda merkittäviä yhteyksiä, jotka jatkuvat läpi elämän. Muiden pohjoismaalaisten tapaaminen ja heidän ymmärtämisensä laajentaa maailmankatsomusta ja tuo perspektiiviä omaan elämään. Laajempi tiedostaminen lisää ymmärrystä maarajojen yli ja vahvistaa rauhanomaisia yhteyksiä.
@pnnpnu www.pnn.fi
SEURAA JA OTA MEIHIN YHTEYTTÄ
8
VAD ÄR DET NORDISKA PÅVERKANSPROGRAMMET? Hösten 2021 inledde Pohjola-Nordens Ungdomsförbund det Nordiska påverkansprogrammet. Under hösten anordnades två evenemang, ett i Vasa och ett i Åbo. Syftet med evenemangen var att unga runtom i Norden skulle mötas och diskutera hur de i större utsträckning kan vara med och påverka det regionala samarbetet i Norden. Frågorna som evenemangen önskade engagera de unga deltagarna i var:
Hur kan man som ung fullmäktigeledamot påverka regionala projekt? Hur kan deras egna regioner samarbeta med andra nordiska länder? Evenemangen syftade även till att fungera som ett forum där människor från olika generationer kunde träffas, diskutera och utbyta idéer. Med anledning av detta bjöd vi även in lokala fullmäktigeledamöter och riksdagspolitiker för att dela med sig av sina erfarenheter kring ämnet. De yrkesverksamma politikerna var även där för att lyssna på presentationer av idéer som de unga hade jobbat fram under en workshop som de sedan gavs feedback på. Som avslut på evenemangen anordnades en paneldiskussion med lokalpolitiker från olika partier där de bland annat diskuterade hur de arbetar för att stärka ungas inflytande lokalt och regionalt.
9
De teman som diskuterades under de båda evenemangen utgjorde digitaliseringen, anpassningen till klimatförändringen och övergången till cirkulär ekonomi samt stärkt sysselsättning, kompetens och delaktighet. Det var utifrån dessa teman som deltagarna skulle basera sina projektidéer.
"Det var kul att lära känna andra unga som är intresserade av att påverka"
Evenemanget i Vasa arrangerades i Wasa Innovation Center. Där deltog bland annat representanter från Vasa ungdomsfullmäktige och Storkyro ungdomsfullmäktige. I Åbo hölls evenemanget i Egentliga Finlands förbund och där deltog unga politiker från bland annat Norge och Jakobstads fullmäktige. På grund av covid-19 situationen så försvårades möjligheterna att optimera höstens program till fullo. Ett tredje program i Uleåborg var planerat men var tvunget att ställas in på grund av det osäkra läget. Vi som förbund är dock väldigt nöjda med inledningen av det Nordiska påverkansprogrammet då vi uppfyllde målet av att skapa ett forum där unga gavs möjlighet att, tillsammans med yrkesverksamma politiker, fundera över och diskutera den egna förmågan att influera och sätta sin prägel på det nordiska samarbetet. Ungas möjligheter att göra sina röster hörda är något som måste fortsätta utvecklas i framtiden för att skapa representativa och inkluderande politiska klimat i Norden där unga får vara med och bestämma om deras egna framtid. Under 2022 så fortsätter därför det Nordiska påverkansprogrammet, men nu som ett utbildningsprogram.
"Tapahtuma oli mielestämme mukava ja saimme paljon uutta ja mielenkiintoista infromaatiota pohjoismaisesta vaikuttajaohjelmasta" I följande texter i den här pamfletten delar unga beslutsfattare med sig av sina erfarenheter från programmet. Frågorna dem har ställts är vilken typ av nordiskt samarbete de skulle vilja se mer av i framtiden samt vad unga beslutsfattares roll är och bör vara i lokalt och regionalt samarbete.
10
VASA UNGDOMSFULLMÄKTIGE
ROBIN HJERPE Jag skulle gärna se att man tar upp mer om Norden i skolan, eller ännu bättre, någon form av samarbete med en skola i ett annat nordiskt land. I lågstadiet skulle man kunna ha brevvänner med en skola i just ett annat nordiskt land. Det skulle vara en bra möjlighet att inte bara öka intresset för Norden, utan även att få skaffa nya vänner. Jag som bor i Österbotten, i Vasa, skulle gärna se något samarbete med en svensk skola. Det finns en ny färja som går mellan Vasa och Umeå, som gör samma resa på kortare tid än den förra. Det är ett perfekt upplägg för samarbete, både med språket och med lättillgängligheten. Jag är säker på att det skulle vara en lärorik och inspirerande upplevelse för både finska och svenska studerande. Att resa tycker väl alla om? Det skulle även vara ett perfekt tillfälle att få arbeta över språkgränsen, eller om man är finlandssvensk som mig, prata på ett gemensamt modersmål. När det gäller just länderna i Norden, så är språken väldigt lika, dock med undantaget finskan. Jag tror inte det skulle vara några större problem med kommunikationen, för det finns ett till språk som de flesta i Norden har en god kunskap i, och det är engelskan. Något annat som också skulle vara en bra möjlighet till interaktion mellan de olika
nordiska länderna skulle vara ett utbytesstudentsprogram, något i stil med Europas Erasmus projekt. Ett annat förslag på studierelaterade samarbeten skulle vara onlinekurser. Onlinekurser är bra på sättet att man inte behöver närvara fysiskt, utan man kan lätt ta del av föreläsningar och göra uppgifter på distans. Förutom studier, så skulle det även vara roligt att se sommarjobbsarbetsplatser i ett annat nordiskt land erbjudas genom t.ex. gymnasier. Vilka sommarjobb det skulle handla om och hur det skulle förverkligas är dock en annan sak. Vi unga är, som man brukar säga, framtiden och borde från en tidig ålder vara med och forma den. Naturligtvis så kan man inte lämna alla beslut åt unga, men unga borde alltid ha en röst i beslut som rör dem. Det är därför tur att det finns ungdomsfullmäktigen, som ger unga en röst i lokala beslut. De ger även en möjlighet att komma med förslag och idéer, som är värda sin vikt i guld. Jag har fått uppfattningen att det inte är lätt att få folk involverade i beslutsfattande, såvida man inte verkligen brinner för det, speciellt när det gäller unga personer. Lyckligtvis finns det unga som är intresserade av att påverka och ta del av beslutsfattandet. Vem vet hur situationen ser ut om säg 10 år, men jag hoppas personligen att unga skulle ha ett större intresse för beslutsfattande och ha en mer aktiv roll när det kommer till nya innovationer och förverkligandet av dem.
11
JAKOBSTADS UNGDOMSFULLMÄKTIGE
MATILDA PALMBORG Nordiskt samarbete är viktigt eftersom man kan knyta nya kontakter och lära sig av de andra nordiska länderna vad de jobbar med inom politik där ungdomar är delaktiga. Det är också viktigt för unga att träffa andra unga och diskutera viktiga frågor som är berör dem som till exempel miljön, psykisk ohälsa och jämlikhet samt rättvisa. När jag deltog i mötet i Vasa så var det första gången jag hörde att det finns ett samarbete bland ungdomar i Norden. Detta tycker jag är konstigt att man inte upplyst oss unga vid tidigare möten inom ungdomsfullmäktige. Nordiskt samarbete är något man borde satsa på för att få bättre samarbete bland ungdomar i Norden och man borde samla unga på ett möte där man kan dela sina frågor och åsikter och sedan få höra på vad andra unga har för åsikter och upprätthålla utbyte av kunskap. I min kommun vill jag se mer nordiskt arbete genom att kunna samarbeta med andra ungdomsråd som till exempel i Norge, Sverige och Danmark. Om det finns ett bra nätverk för ungdomar mellan länderna så är det större möjlighet att man tar ett steg att studera i ett annat nordiskt land och genom detta kan man få större gemenskap och ett bättre nätverk. Här kunde man ha en vänkommun i ett annat nordiskt land och ha möten med dem. För att unga ska kunna få vara med och bestämma så måste man lyssna på vad ungdomarna har att säga och det är
något som politikerna borde bli bättre på, att ta in ungdomars perspektiv på saker som berör dem. Nordiskt samarbete är något som man borde satsa mer på och det skulle vara roligt att åka på ett möte i något annat nordiskt land. Själv skulle jag vara intresserad av att delta på ett möte i något annat nordiskt land för att ta del i deras ungdomsarbete och politiska påverkan i samhället. Ungdomarnas röst är viktig inom politik speciellt om ämnen som berör dem och deras välmående såsom psykiska och fysiska hälsan samt att ungdomar ska våga gå trygga i sin stad utan att vara rädda för våld och påhopp. Att ordna en träff med politiker skulle säkert få ungdomar att våga säga vad dom tycker och tänker och vilka tankar som dom vill uttrycka. Samtidigt får vi en bild av hur vuxna tar upp frågor inom politiken. För att ungdomar ska känna att deras röst hörs borde man engagera ungdomar genom att ställa upp som kandidat i ungdomsfullmäktige i ens egen kommun. Själv har jag lärt mig ganska mycket om politik och jag har suttit med i ungdomsfullmäktige i snart sex år och jag har fått lära mig ganska mycket och jag har fått många nya kontakter.
12
CIVILEKONOM
JAAKKO KOSKELA
I de regionala samarbetsorganisationerna debatterar man de olika staternas intressen och mål och försöker jämka ihop dem i syfte att åstadkomma lyckade politiska förändringar såväl inom utrikespolitiken, miljöpolitiken som den ekonomiska politiken. I mitt tycke är det regionala samarbetet och delaktigheten i beslutsfattandet därför viktigt också när det gäller unga.
Internationella samarbetsorganisationer ger unga nya perspektiv på grannländerna och samtidigt kan de bygga upp kontakter med medborgare i andra länder. I en global värld är det mycket viktigt med breda kontakter och särskilt finländska ungas kontakter med de andra nordiska länderna är viktiga när de nordiska länderna fungerar som förebild för andra länder i utvecklingen av samhället.
För unga är det dock ofta svårt att få grepp om olika samarbetsorganisationers verksamhet, hur man ansluter sig till dem eller hur man annars kan påverka organisationernas beslut. Därför börjar unga i allmänhet sitt påverkansarbete på lägre nivå, i kommunfullmäktige eller studentgrupperingar i högskolorna, varefter en del unga kanhända också börjar intressera sig för internationella frågor.
13
MARIA KARJALAINEN
NÅGRA ORD FRÅN VÅR ORDFÖRANDE Större medverkan av unga i det regionala samarbetet i Norden! Det regionala samarbetet mellan de nordiska länderna har utgjort en stor del av det nordiska samarbetet. Den fadderoch vänkommunsverksamhet som aktiverades efter andra världskriget förde samman likartade städer och kommuner från olika nordiska länder. Av samarbetsformerna har regionalt samarbete av det här slaget stått den enskilda medborgaren närmast. Därför ville Pohjola-Nordens Ungdomsförbund lyfta fram det här temat för unga beslutsfattare i kommunerna vid Nordiska Påverkansprogrammet som år 2021 hölls för första gången. Världen har förändrats mycket de senaste 70 åren och det regionala samarbetet har för sin del kanske blivit litet i skymundan för annan verksamhet. Det regionala samarbetet har dock sina styrkor också framöver. Som samhällen är de nordiska länderna lika och möter likadana utmaningar och möjligheter. Regionerna och städerna inom länderna är också mycket olika, men mellan städerna i de olika länderna kan man finna likheter (såsom likadan näringsstruktur eller de utmaningar
långa avstånd medför) mellan olika områden. Liknande idéer och lösningar kan stödja regionutvecklingen och utbyte av erfarenheter ger regionerna styrka. Det regionala samarbetet för också medborgarna i Norden samman och stärker känslan av samhörighet. De unga bör fås mera medvetna om de möjligheter som det regionala samarbetet erbjuder. Det nordiska samarbetet ses kanske som en självklarhet, men med tanke på framtiden är det viktigt att de unga är med på alla nivåer. Om de unga inte
14
inkluderas i det regionala samarbetet, kan det förlora i betydelse för dem och samarbetet i framtiden upphöra. Om de däremot får lära sig om ämnet och utveckla det ser framtiden ljusare ut. Unga har mycket att lära sig av regionala samarbetsfrågor och kan komma med nya perspektiv och idéer som kan ge samarbetet nya aktivare former. På det sättet kan man finna gemensamma lösningar och få till stånd till exempel ändringar som ger större effekt inom klimatgärningarnas område. Också på allmän nivå bör unga ges större möjligheter att påverka i samhället och särskilt i frågor som rör dem. Detsamma gäller för den regionala och den nordiska nivån och det vore bra för unga att få tillfälle att lära sig och få erfarenheter av olika sätt att påverka. Man behöver först få lära sig om olika saker innan man kan föra fram sin egen uppfattning. Om möjligheterna att lära sig är få och samarbetet endast fungerar via enstaka aktörer, är det svårt att som ung komma med. Därför ville PNU 2021 lyfta fram särskilt de ungas påverkan som en prioritet under verksamhetsåret och tillhandahålla dem en möjlighet att lära sig om regionalt samarbete och få sina första erfarenheter av det. Erfarenheter av samarbete man får som ung och människor från andra nordiska länder man möter kan generera betydande förbindelser som fortgår livet igenom. Att träffa andra nordbor och lära sig förstå dem breddar ens världsåskådning och ger perspektiv på det egna livet. En större medvetenhet ökar förståelsen över landgränserna och stärker de fredliga förbindelserna. Det regionala samarbetet och den vägen det
nordiska samarbetet fungerar som ett lätt första steg också till ett bredare internationellt samarbete. Likheterna mellan de nordiska länderna skapar en naturlig bas för möten och samarbete, medan skillnaderna i vissa frågor sporrar till att skärskåda sakfrågor och ger i bästafall upphov till fruktbara diskussioner och gemensamma lösningar. Nordiska Påverkansprogrammet förde samman ungdomar från olika håll i Finland och också från annat håll i Norden. Medan coronan gjorde sitt för att utmana det nordiska samarbetet var det fint att se entusiasm och nya idéer kring det regionala samarbetet. Förhoppningsvis fick de som deltog i programmet lära sig något nytt om regionalt samarbete och kommer att arbeta för det i framtiden. Världen som är i förändring utmanar det traditionella regionala samarbetet, men jag tror att större medverkan av unga i samarbetet ger en möjlighet att förnya det och lyfta det till nya höjder, bara vi ger det tillfälle att ske.
FÖLJ OCH KONTAKTA OSS @pnnpnu www.pnn.fi
15