Perheyritys-lehti 2/2022

Page 1

PerheyritysPULSSI:

Usko tulevaan koetuksella

2| 2022

omistajat äänessä ympäri suomea PERHEYRITYSTARINAT: FAMIFARM, FREDMAN GROUP JA MARTELA


OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

2

1

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

3

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

8

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

7

9

10

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.


pääkirjoitus

Now Gen – Sukupolvi Nyt ”Aktiivit, ruuhkavuotiset, operatiiviset omistajat, vastuunkantajat, ex-nextit & next levelit”. Monta merkitystä ja nimeä, mutta yhteistä meille yrityksiemme tämän sukupolven edustajille on varmasti kaiken keskellä oleminen: perheissä, ystäväpiireissä, harrastuksissa, yrityksissä ja yhteiskunnassa. Juuri tällä hetkellä, tässä epävakaassa maailman taloudessa ja tilassa on välillä todella raskasta olla kaiken keskellä. Monia meistä painaa huoli oman yrityksen tulevaisuudesta, perheen turvasta ja terveydestä, lasten ja nuorten jaksamisesta. Kuten myös omasta turnauskestävyydestä. Tiedän monia, jotka ovat vähentäneet radikaalisti median seuraamista juuri huonojen uutisten antaman pessimistisen fiiliksen vuoksi. Vaikka päätä pensaaseen työntämällä eivät asiat ainakaan muutu, voi se hetkellisesti helpottaa. Now Gen tarjoaa Perheyritysten liiton jäsenille luotettavan ja intiimin ympäristön, jossa voimme keskittyä henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen vertaisryhmissä, tapahtumissa sekä koulutuksissa. Ryhmälle on asetettu viitteellinen 35-55 -vuoden ikähaarukka, mutta tärkeintä on, että olemme osa perheyrityksemme operatiivista toimintaa joko hallitusvirkojen tai työsuhteiden kautta. Tukea löytyy jokaiseen yrittäjyyden vaiheeseen. Keskusteluita

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

käydään laajalla skaalalla niin yrityksen jatkamisesta, rahoituksesta, yrityskaupoista kuin perhesuhteista ja sukupolvenvaihdoksista. Now Gen toiminnan parasta antia ovat palautteiden mukaan juuri syvälliset, luottamuksella jaetut tarinat, välitön tunnelma ja mahdollisuus oppia muilta keskusteluiden ja workshopien avulla – unohtamatta onnellisen omistajan tarvetta myös hauskan pitoon, rentoutumiseen ja hetkelliseen ”pään pensaaseen työntämiseen”. Ja hei, onneksi tämä Now Gen porukka unohtaa kännykkäkameran käytön, kun meno alkaa olla sopivan railakasta ja muuvit tanssilattialla kiihtyy eli P.S. vain omaan käyttöön #chathamhouserules.

Kaisa Isotalo Now Gen -työryhmän puheenjohtaja

3


tässä numerossa 2 | 2022

12

16 21

25-vuotias Fredman Group osaa nauttia matkasta, vaikka kasvuvauhti kiihtyy

10 Omistajan ääni tuo yhteen perheyrittäjät ja päättäjät 12 Famifarm panostaa vihreään vastuullisuuteen 16 No Bullsh*t 2022 haastoi sanoista tekoihin! 18 Vastuullisuutta johdetaan tehokkaimmin yhdessä muiden kanssa - yhdessä toistemme kanssa 21 Perheyritysten liiton 25-vuotisjuhla 24 25-vuotias Fredman Group 30 Sukupolvenvaihdokset kautta aikojen

24 36

Onnittelulaulu Perheyritysten liitolle ja muita 25-vuotisjuhlan kohokohtia

Martelan perheyritys perusti perheneuvoston ensimmäisten joukossa Suomessa.

36 Martelan perheneuvosto 40 Omistajat kertovat 44 Vastuullisuus ja kestävä kehitys sijoitussalkussa 46 Same same but different!

kolumni 20 Vastuullisuus ja arvojen mukainen toiminta muuttuvat euroiksi 28 Kokemus karttuu nykypäivän työelämässä eri tavoin kuin ennen 34 Exit-vero: lainsäädäntötyön ja poliittisen keskustelun kukkanen

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

42 Aivan tavallinen päivä töissä - salkunhoitajan maanantai

vakiot 6 PerheyritysPULSSI: Usko tulevaan koetuksella 48 Uudet jäsenet 49 Lyhyesti 50 Tapahtumakalenteri


päätoimittajalta

Tuvat täyteen maaliskuun 30. päivänä pöydällä ollut puhelin värähti ja välähti. ”Voin varata Kauttuan Klubin vierailua varten. Siellä on tilaa kokoustaa ja nauttia lounasta. Hyvä idea kutsua alueen perheyrittäjiä paikalle. Tuomas.” Siitä se lähti liikkeelle, Perheyritysten liiton Omistajan ääni -kiertue. Pintosin Tuomas Pere isännöi ensimmäistä tapahtumaa Eurassa huhtikuussa. Kesän jälkeen on kierretty Grotenfeltien luona Joroisilla, Tomi Lanton vieraana Oulussa ja tämän lehden ilmestymisen aikoihin ohjelmassa on Janne Ylisen isännöimänä Kokkola. Seuraavat pysäkit ovat Teresa Kemppi-Vasama ja Lahti, Ville Mäkinen ja Tampere ja niin edelleen. Olemme kammenneet mukaan kiertueelle päättäjiä valtakunnan huipulta. Ministerikaartia ovat edustaneet elinkeinoministeri Mika Lintilä, ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja sisäministeri Krista Mikkonen. Matiakset Marttinen ja Mäkynen, Juha Sipilä, Mari-Leena Talvitie ja Peter Östman, siinä muutamia niistä kansanedustajista, jotka olemme saaneet kuuntelemaan, mitä meillä on asiaa. Minna Vanhala-Harmanen tuo keskusteluun liiton näkökulmaa, minulla on kunnia entisenä toimittajana johdattaa keskustelua ja kysyä mahdollisimman hyviä kysymyksiä. Toimii.

R PÄ

ISTÖME

R

KK I

YM

Tavoitteita kiertueella on neljä. Ensinnäkin, näin saamme eturivin kansanedustajat keskustelemaan juuri perheyrityksille tärkeistä asioista. Samalla kuulemme heiltä ensi käden käsityksiä puo-

M

ILJ

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0992

T

lueiden poliittisista linjauksista ja tulevista vaaleista. Toiseksi haluamme, että alueelliset mediat kertovat meistä. Ilman näkyvyyttä emme ole ulospäin olemassa. Kolmanneksi, tahdomme tarjota teille jäsenille kiinnostavan tapahtuman, tavata teitä kasvotusten ja kuulla, mitä teille kuuluu. Neljänneksi, haluamme houkutella uusia jäseniä tulemaan paikan päälle ja liittymään jäseneksi. Yritämme saada ”tuvan täyteen” perheyrittäjiä ja omistajia, joiden asiaa ajamme. Kussakin pysähdyspaikassa pyrimme lyömään monta kärpästä yhdellä isommalla iskulla, jotta perheyritykset saisivat vähintään ansaitsemansa arvon poliitikkojen asialistoilla, medioiden uutisvirrassa, perheyrittäjien mielissä ja suuren yleisön tietoisuudessa. Mutta okoot tavoitteet mitkä tahansa, tärkeintä on taas tavata ihmisiä kasvotusten. On se vaan niin, että kohtaamiset synnyttävät uusia ideoita, antavat virtaa arkeen ja ennen kaikkea lämmittävät sydäntä, kun pidemmälle syksyyn mennään. P.S. Loppuun vielä haaste. Mitä enemmän jäseniä liitolla on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Haastankin teidät jäsenet vinkkaamaan vaikka muutaman perheyrityksen, jotka voisivat teidän alueella sopia yhteisöömme mukaan. Vinkit jasenpalvelu@perheyritys.fi. Kiitos!

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

JULKAISIJA: Perheyritysten liitto ry., Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi LEHDEN TEKIJÄT: Raine Tiessalo, päätoimittaja, raine.tiessalo@perheyritys.fi, : @tiessalo, Puh. 050 435 5898 • Sini-Marja Ant-Wuorinen, toimituspäällikkö, Puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen, Krista Elo-Pärssinen, Riitta Saarinen, Martti Saikku, Raine Tiessalo KUVAT: Petri Krook, Kimmo Penttinen, Roni Rekomaa, Riitta Saarinen OSOITTEENMUUTOKSET: jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA: Laine Direct, Rauma ISSN-TUNNUS: 2669-9966

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

5


PerheyritysPULSSI:

Usko tulevaan koetuksella Perheyritysten luottamus Suomen talouteen on kääntynyt jyrkkään laskuun. Näkymät taantumasta ja huoli hallituksen talouspoliittisesta toimintakyvystä huolestuttavat. Tämä käy ilmi Perheyritysten liiton elokuun PerheyritysPULSSI -kyselystä. TEKSTI RAINE TIESSALO GRAAFIT JENNI AHONEN

pl:n pulssi -kyselyn tulokset saivat myös hyvin näkyvyyttä talouslehdissä, kuten Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa.

PULSSIN tuloksista

Kun vielä toukokuussa – kolme kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen – usko Suomen talouteen pysytteli sotaa edeltävällä tasolla, kesän aikana luottamus on murentunut. Viiden pisteen paremmalta puolelta (asteikolla 1-10) vastausten keskiarvo on luisunut 3,8 pisteeseen. “Perheyritysten huoli talouden heikkenevistä näkymistä ja talouspolitiikan kompuroinnista pitää nyt ottaa hallituksessa vakavasti, koska kaikista Suomen työllistävistä yrityksistä peräti 70 prosenttia on perheyrityksiä”, VanhalaHarmanen sanoo.

Luottamus Suomen talouteen romahti 10 9 8

7.0

7

5.5

6

5.6

5

3.8

4 3 2 1 0

SYYSKUU

JOULUKUU

HELMIKUU

TOUKOKUU

ELOKUU

Kuinka luottavainen olet Suomen talouden kasvuun seuraavan kolmen kuukauden aikana? (1 = en lainkaan luottavainen, 10 = erittäin luottavainen) Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt

6

5.6

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


”Perheyritysten huoli talouden heikkenevistä näkymistä ja talouspolitiikan kompuroinnista pitää nyt ottaa hallituksessa vakavasti, koska kaikista Suomen työllistävistä yrityksistä peräti 70 prosenttia on perheyrityksiä.”

Sanna Marin: ulkopolitiikka talouspolitiikka

,

10 9 8 7 6

6,9/10

5 4 3

3,8/10

2

Avoimissa vastauksissa nousee Vanhala-Harmasen mukaan neljä ongelmaa. “Työvoiman saatavuus ei ole parantunut eli työn vastaanottamisen kannustavuuteen ei ole tullut parannuksia. Verotus koetaan edelleen mutkikkaana ja lannistavana. Toimia inflaation hillitsemiseksi odotetaan ja veronkorotuksia pelätään”, Vanhala-Harmanen sanoo. Tulos piirtää kuvan erityisesti keskisuurten teollisuuden ja kaupan alan yritysten omistajien ja omistajayrittäjien käsityksistä. Perheyritysten liiton tyypillisen jäsenyrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 50 työntekijää.

1 0

ULKOPOLITIIKKA

TALOUSPOLITIIKKA

Kuinka hyvin Sanna Marinin hallitus on onnistunut Suomen ulkopolitiikassa ja toisaalta talouspolitiikassa sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Asteikko: 1-10 (1=erittäin huonosti, 10=erittäin hyvin) Lähde: PerheyritysPULSSI 3/2022

Osaajien pula-aika jatkuu

Nato-jäsenyys omiaan vahvistamaan sitoutumista Suomeen

Sen sijaan turvallisuuspolitiikasta Sanna Marinin hallitus saa vahvaa suitsutusta. Tyytyväisyys nopeaan päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä heijastuu tyytyväisyytenä Marinin ulkopoliittista johtajuutta kohtaan. Kysyttäessä, kuinka hyvin hallitus on onnistunut ulkopolitiikassa sen jälkeen kun Venäjä

100%

Emme tällä hetkellä rekrytoi

90%

Helppoa

80%

Jonkin verran hankalaa

70%

Erittäin hankalaa

60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

JOULUKUU 2021

HELMIKUU

TOUKOKUU

ELOKUU

Kuinka helppoa on löytää päteviä uusia työntekijöitä yritykseenne tällä hetkellä? Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt 2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

7


Myynnin näkymät laskussa 100%

Liikevaihto pienenee

90%

Liikevaihto pysyy suurin piirtein ennallaan

80%

Liikevaihto kasvaa

70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

JOULUKUU 2021

HELMIKUU

TOUKOKUU

ELOKUU

Arvioi yrityksenne liikevaihdon kehitystä tänä vuonna verraten edelliseen vuoteen. Lähde: PerheyritysPULSSI -kyselyt

hyökkäsi Ukrainaan, hallitus saa arvosanan 6,9 skaalalla 1-10 (1=erittäin huonosti … 10= erittäin hyvin). Enemmistö eli noin 58 prosenttia perheyritysten omistajista kokee tulevan Nato-jäsenyyden vahvistavan yrityksensä sitoutumista Suomeen. Loput, noin 42 prosenttia näkee, ettei jäsenyydellä ole tässä suhteessa merkitystä. ”Omistajien näkökulmasta Nato tuo turvaa, jonka varaan on mahdollista rakentaa investointiohjelmia ja kasvutavoitteita jopa kymmenien vuosien päähän. Perheyritykset ovat valmiita sitoutumaan Suomen hyvinvoinnin säilyttämiseen ja vahvistamiseen, työllistämiseen ja uudistumiseen, kunhan hallitus tekee oman osansa paremmin”, Vanhala-Harmanen sanoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energian hinnan nousu tai nopeutunut hintojen nousu eivät juuri ole heijastuneet perheyritysten työvoiman tarpeeseen. Työvoimapula riivaa perheyrityksiä yhä. Niiden perheyritysten osuus, jotka eivät juuri nyt rekyrytoi, on kasvanut hivenen helmikuusta, mutta pysyttelee yhä noin 12 prosentissa. Sen sijaan suuria hankaluuksia (noin 39 %) tai jonkin verran hankaluuksia (noin 48 %) raportoivien osuus on pysynyt lähellä 90 prosenttia. Rekrytointia pitää helppona vain yksi prosentti vastaajista. Rohkeus investointeihin on jatkanut laskuaan. Enää 29 prosent-

8

tia perheyrityksistä kertoo investoivansa tänä vuonna viime vuotta enemmän. Ennen sotaa 44 prosenttia aikoi lisätä investointeja. Investointeja vähentävien tai kokonaan investoinnit tänä vuonna väliin jättävien määrä vastaavasti on kasvanut 23 prosentista 38 prosenttiin. Kolme suurinta investointien estettä vastaajien mukaan ovat Energian hinnan nousu, kohonnut inflaatio ja sodan aiheuttama geopoliittinen epävarmuus. Energian hinnan nousu ja inflaatio ovat siis nousseet geopolitiikan rinnalle haittaamaan liiketoimintaa.

Myyntinäkymät vastavirtaan

Vaikka monet talouden mittarit osoittavat alaspäin, perheyritysten omistajien usko oman yrityksen liikevaihdon kasvuun ovat säilyneet toukokuun kyselyn jälkeen lähes ennallaan. Liikevaihtonsa arvelee pysyvän viime vuoden tasolla 36 prosenttia vastajista ja myynnin kasvua puolestaan ennakoi yli puolet eli 54 prosenttia. Liikevaihdon kutistumista ennakoi noin joka kymmenes. “Optimismi saattaa kertoa perheyritysten luonteesta. Monien tutkimusten mukaan perheyritykset ovat kestäviä kriiseissä, koska niiden liiketoiminnan horisontti on kauempana kuin muilla tavoin omistetuissa yrityksissä”, Vanhala-Harmanen arvioi.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Perheyritysten liiton noin 460 jäsenyritystä työllistävät yhteensä noin 176 000 ihmistä ja yritystenyhteenlaskettu liikevaihto on noin 38 miljardia euroa. PerheyritysPULSSI 3/2022 -kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenhenkilöä ajalla 9.-17.8.2022. Valtaosa vastanneista yrityksistä osuu 10-100 miljoonan euron liikevaihtohaarukkaan ja työllistää 10-250 ihmistä teollisuuden ja kaupan aloilla.

PerheyritysPULSSI:sta uutisoitiin laajasti suomalaisessa mediassa.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

9


Omistajan ääni tuo yhteen perheyrittäjät ja päättäjät Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2023 ja osana Perheyritysten liiton vaikuttamistyötä Perheyritysten liitto aloitti Omistajan ääni -kiertueen keväällä 2022. TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT KIERTUEELTA PERHEYRITYSTEN LIITTO

kiertueella vieraillaan perheyrityksen kutsuvieraina Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna VanhalaHarmasen johdolla eri puolilla Suomea. Tavoitteena on kiertää Suomea mahdollisimman kattavasti ja tavata alueen perheyrittäjiä ja koota heidät keskustelemaan päättäjien, kuten oman alueen ministereiden ja kansanedustajien kanssa perheyrityksille tärkeistä teemoista. Kiertue starttasi Eurasta, jossa vierailimme Pintoksen kutsumina

Joroinen

Elokuussa vierailimme tunnelmissa upeissa Järvikylän kartanon maisemissa Joroisissa. Päivän ohjelma oli monipuolinen yritysvierailuineen sekä aamupäivän päättäjäpaneelin virittämän aktiivisen keskustelun merkeissä. Kiitos yhteistyöstä Järvikylän kartano, Grotenfeltin perhe, Joroisten Yrittäjät ry, Joroisten kunta, Paristeel Oy, Juhanalan Kartano, OC-System Arvo-Tec Oy sekä kaikki tilaisuuteen ja päättäjäpaneeliin osallistuneet.

10

Oulu

Kiertue matkasi Joroisten jälkeen Pohjois-Pohjanmaan keskukseen Ouluun. Tapaamiseen osallistui alueen perheyrittäjiä sekä kansanedustajat Juha Sipilä, Mari-Leena Talvitie sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Kiitos yhteistyöstä: Antellin Oy Tomi Lantto erinomaisesta isännöinnistä. Tilaisuudessa järjestetetyssä päättäjäpaneelissa puhuttivat paitsi Pohjois-Pohjanmaan alueen perheyritysten jatkuvuus, sukupolvenvaihdokset ja niihin liittyvät haasteet, yritysten kasvunäkymät ja työvoiman saanti sekä lisäksi koko Suomen mittakaavassa mm. työelämän ja talouden epävarmat näkymät.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

KATSO vuoden 2022 kiertuekalenterista oman paikkakuntasi lähellä oleva kiertuepaikka ja tule mukaan! Vuoden 2023 kiertueen kohteet selviävät myöhemmin. Yhteys: raine.tiessalo@perheyritys.fi


Omistajan ääni

kiertue 2022

Oulu 22.8.

Kokkola 26.9.

Joroinen 15.8. Tampere Eura 25.4.

Lahti 19.10.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

11


Famifarm panostaa vihreään vastuullisuuteen Erilaiset yrtit ja salaatit ovat löytäneet tänä päivänä tiensä suomalaisten ruokapöytään. Joka kolmas ruukkuyrtti Suomessa tulee Famifarmilta Joroisista. Kuluttajat tunnistavat tuotteet Järvikylä-tuotemerkistä, joka viittaa Grotenfelt-suvun kartanoon. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVAT FAMIFARM & RIITTA SAARINEN

M

onet yritysideat ovat saaneet ideansa ja alkunsa ulkomailta: niin myös Famifarm, jota voi kutsua monin tavoin edelläkävijäksi omalla alallaan. Yrityksen perusti vuonna 1987 Karl Grotenfelt, 78, joka teki ennen yrittäjäksi ryhtymistään uraa metsäteollisuudessa A. Ahlströmin palveluksessa Varkaudessa. Samalla hän viljeli perimäänsä Järvikylän kartanoa Joroisissa Pohjois-Savossa. ”Isä oli ollut työmatkalla Tukholmassa ja nähnyt lehdessä artikkelin ruotsalaisesta kasvihuoneyrityksestä, joka kehitti salaatin ympärivuotista kasvatusta muoviruukuissa, joissa ravinteet kiersivät suljetussa vesijärjestelmässä. Isä kehitti tämän yrityksen kanssa järjestelmääeteenpäin ja perusti oman kasvihuoneyrityksen kartanon maille”, kertoo Karl Grotenfeltin poika Albert Grotenfelt, 48, joka luotsaa Famifarmia yhdessä isosis-

12

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


konsa Caroline Grotenfelt-Fyhrin, 52, kanssa. Järvikylä-tuotemerkin ruukkusalaatit tulivat markkinoille 1987 ja muutama vuosi sen jälkeen ruukkuyrteistä tilli, persilja ja ruohosipuli. Nykyään Famifarm on tuoreyrttien ja -salaattien alalla markkinajohtaja, jolla on viljelyssä Suomen laajin valikoima yrttejä ja salaatteja. Yritys tuottaa vuodessa yli 25 miljoonaa yrtti- ja salaattiruukkua 5,5 hehtaarin alalla, joka vastaa kooltaan kahdeksaa jalkapallokenttää. Kasvihuoneiden linjastoille istutetaan jokaisena työpäivänä satatuhatta uutta kasvia.

Oppi muualta kullanarvoista Sisarukset Caroline ja Albert omistavat enemmistöosuuden Famifarmista, minkä lisäksi yrityksessä ovat mukana pienemmillä osuuksilla heidän vanhempansa, jotka nauttivat nyt eläkepäivistä. Sekä toimitusjohtajana työskentelevä Caroline että yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Albert ehtivät olla Hankenin opintojensa jälkeen työssä pitkään muualla ennen kuin tekivät päätöksen siirtymisestä perheyritykseen. Caroline tuli työhön perheyritykseen perusteellisen harkinnan jälkeen vuonna 2010 sukupolvenvaihdoksen myötä. Sitä ennen hän oli ehtinyt työskennellä media-alalla sekä teknokemian ja kosmetiikka-alan yrityksissä. ”Se ei ollut mitenkään itsestään selvää, että olisin tullut työhön perheyritykseen. Olin jo lähes aikuinen, kun Famifarm perustettiin, joten en voi oikeastaan sanoa, että olisin kasvanut yritysperheessä. Sain kuitenkin paljon työkokemusta siitä, kun työskentelin useissa isoissa yritysorganisaatiossa. Niistä saatu oppi on ollut kullanarvoista ja antanut paljon eväitä matkaan”, Caroline toteaa. Famifarmin toimitusjohtajaksi Caroline siirtyi vuonna 2019 vastattuaan sitä ennen yrityksen markkinoinnista. Vuotta aiemmin perheyrityksen liiketoiminta oli laajentunut kasvihuo-

“Isälle kuten meillekin on ollut tärkeää se, että yritys on tehokas ja kilpailukyinen, mutta myös se, että sukutilan maaperällä toimiva yritys työllistää paikallisia.”

Caroline Grotenfelt-Fyhr ja Albert Grotenfelt

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

13


FAMIFARM OY ▶ Yrityksen pääomistajia ovat toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr sekä hänen veljensä Albert Grotenfelt, joka toimii Famifarmin hallituksen puheenjohtajana. ▶ Famifarmin liikevaihto oli 22,5 miljoonaa euroa ja tytäryhtiö Kruunu Herkun 11 miljoonaa euroa vuonna 2021. ▶ Famifarm työllistää Joroisissa yhteensä 130 työntekijää ja Kruunu Herkku Juvalla 70 työntekijää.

JÄRVIKYLÄN KARTANO ▶ Maa- ja metsätila, jota pitää nykyään suvun 11. sukupolvea edustava Albert Grotenfelt yhdessä vaimonsa Catharinan ja heidän kolmen lapsensa kanssa. ▶ Aktiivinen maatila, jossa viljellään viljaa 130 hehtaarilla ja siirtonurmea 55 hehtaarilla. Loput pelloista on riistapeltoja tai vuokralla. ▶ Tila käsittää 1950 hehtaaria metsää, josta 100 hehtaaria kuuluu Natura 2000 -alueisiin. ▶ Järvikylä työllistää kaksi työntekijää ympärivuotisesti ja kuusi kesäkaudella.

netuotannosta valmisruokabisnekseen, kun Famifarm hankki omistukseensa Juvalla valmisruokaa tekevän Kruunu Herkun. Sitä ennen perheyritys oli ollut kuusi vuotta Kruunu Herkun vähemmistöosakkaana. ”Tytäryhtiö Kruunu Herkun suurin myyntikanava on ruokakauppojen palvelutiskit, mutta valmistamme myös aterioita sopimusvalmistuksena. Valmisruokatuotannolla on yhtymäkohta salaatti- ja yrttialaan, vaikka edustaakin eri toimialaa”, Caroline sanoo.

”Meidän juttu löytyi” Albert tiesi kaupallisten opintojensa jälkeen, että halusi tehdä työtä rahoituksen, sijoittamisen ja yritysjärjestelyjen saralla. Hän pääsikin pian kiinnostaviin tehtäviin ja ehti olla työssä sekä kansainvälisessä että kotimaisessa neuvonantoyrityksessä ennen siirtymistään perheyrityksen leipiin.

14

”Isä oli rakentanut yritysryppään 2000-luvun alkupuolella, ja perheyrityksessä tapahtui muutenkin paljon”, Albert kuvailee tilannetta. Hän oli kiinnostunut myös mahdollisuudesta viettää enemmän aikaa kasvavan perheensä kanssa lähempänä Järvikylän kartanoa, jonka hän oli perinyt isältään jo aiemmin. ”Päädyimme siihen, että meidän perheyrityksen juttu olisi kasvihuoneviljely. Emme olleet tarpeeksi isoja tekemään kaikkea. Luovuimme aika pian muista yrityksistä ja keskityimme 2000-luvulla kasvihuoneen tekniikan modernisoimiseen ja yrityksen laajentamiseen. Niissä riitti tekemistä.” Yhteistyö sisarusten välillä on toiminut perheyrityksessä hyvin. Matkan varrella on opittu koko ajan uutta. ”Olemme kehittäneet yritystä paljon viimeisen kahden vuoden aikana, vaikka kasvukipuja ja monenlaisia haasteita on kyllä koko ajan.” ”Yksi suurimmista haasteista on tuotantokulujen, kuten sähkönhinnan nousu, mikä aiheuttaa kustannuspaineita tuotteiden hintoihin. Oma lämpölaitos meillä on ollut jo viisitoista vuotta. Käytämme siinä suomalaista turvetta ja haketta, joka saadaan osittain omasta metsästä.”

Sukupolvien jatkumo Famifarm, joka on toisen polven per-

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

heyritys, on osa Järvikylän kartanon pitkää kehityskaarta. Kartano on ollut Grotenfeltin suvun omistuksessa aina vuodesta 1674 lähtien. Perheyrityksen tuotemerkki Järvikylä syntyi sukutilan nimestä, ja logoa koristaa kuva Järvikylän kartanosta. Järvikylä-tuotemerkki valittiin tänä vuonna Taloustutkimuksen teettämässä selvityksessä Suomen arvostetuimmaksi vihannesbrändiksi. Joroinen on ollut tunnettu aikoinaan kartanoistaan, mistä se on saanut lempinimen ”Pikku-Pariisi ja ”Savon Pariisi”. Paikkakunnalla on ollut lähes parikymmentä kartanoa, joista suurin osa on toiminnassa myös nykyään. Järvikylän kartano nousi maatalouden edelläkävijäksi 1800-luvulla, jolloin siellä kehitettiin peltoviljelyä ja kokeiltiin uusia kasveja. Eläinpuolella huomio keskittyi nautakarjan jalostukseen. Tilalla oli aikoinaan myös oma meijerikoulu sekä meijeri, jonka voi voitti palkintoja niin Hampurissa kuin Pietarissa. Voita myytiin Pietariin ja sitä syötiin jopa Venäjän keisarin pöydässä. Kun Karl Grotenfelt peri kartanon vuonna 1975, otti hän elämäntyökseen uusien liiketoimintojen kehittämisen kartanon elinvoimaisuuden ja rakennuskannan säilyttämiseksi. Kekseliäisyys poiki useita uusia ideoita, joista osa, kuten endiivin viljely ja vuohenjuuston valmistus toteutui. 2000-luvulla Famifarm keskittyi kokonaan salaattien ja yrttien kasvihuoneviljelyyn.


Karl siirsi kartanon isännyyden vuonna 2011 Albertille, joka on jatkanut isänsä aloittamaa siirtonurmen viljelyä, joka toimii Finnurmi-yritysnimellä. Albert on myös monipuolistanut tilan viljelykiertoa parantaakseen maan rakennetta ja tuonut viljelyyn talvipeitteisyyttä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta. ”Isälle kuten meillekin on ollut tärkeää se, että yritys on tehokas ja kilpailukyinen, mutta myös se, että sukutilan maaperällä toimiva yritys työllistää paikallisia. Famifarm on viidentuhannen asukkaan Joroisissa kunnan suurin työllistäjä. Työntekijöitä asuu paljon myös Varkaudessa, jonne on matkaa täältä parikymmentä kilometriä”, Albert toteaa. Maanviljely ja metsätalous ovat Albertille sydämenasia, mutta myös tärkeä tulonlähde. Hän on määrätietoisesti siirtänyt tilan painoarvoa enemmän metsätalouteen, koska uskoo metsätalouden olevan viljanviljelyä vakaampi tulonlähde. Tilan metsäpinta-ala on kolminkertaistunut 2000-luvulla.

Visiona vihreämpi lautanen Famifarmin visiona on vihreämpi lautanen. Yritys haluaa tarjota suomalaisille makua ja väriä päivän jokaiselle aterialle. Osana tätä vihreämmän lautasen ajatusta Famifarm on laajentanut toimintaansa vihreisiin jalosteisiin. ”Tuorepestot ja marjayrttiherkut tulivat markkinoille korona-aikana ja nyt tuotekehitysputkessa ovat menossa seuraavat yrttijalosteet”, kertoo Caroline. Viime vuosina Famifarm on panostanut paljon yrityksen vastuullisuuteen, joka on oleellinen osa sen liiketoimintaa ja strategiaa. Päätöksiä halutaan tehdä kestävältä pohjalta ja kehittää toimintaa jatkuvasti Järvikylän hengessä. Yrityksellä on työn alla kolmas vastuullisuusraportti, joka valmistuu keväällä 2023. ”Haluamme edetä yrityksessä koko ajan kohti vastuullisempaa toimintaa. Sinne mennään järkevällä tavalla, pala

palalta. On tärkeää pitää yritys koko ajan vakavaraisena”, Albert Grotenfelt toteaa. Tämän vuoden alusta Famifarm on siirtynyt käyttämään kasvituotannossaan kotimaista tuulisähköä. Jätekuormaa yritys on vähentänyt, kun se alkoi käyttää viime vuoden aikana biohajoavia paperiruukkuja muoviruukkujen sijaan. Muutoksen takana oli useiden vuosien kehitystyö. Uudistus

“Nykyään olemme Suomessa aika lailla samassa ajassa maailman ruokatrendien suhteen. Tilanne on muuttunut hyvin paljon viidessätoista vuodessa, kun ihmiset matkustavat ja seuraavat enemmän erilaisia kokkija ruokaohjelmia.” vähensi muovijätteen määrää 80 000 kilolla vuodessa. Se helpotti myös lajittelua ja kierrätystä.

Osaava henkilökunta tärkeä Ympäristöasioiden lisäksi yritys kantaa yrityksestä ja sen työntekijöistä sosiaalista vastuuta. ”Meillä on paljon pitkäaikaisia työntekijöitä. Kaikkein pisimpään, viisikymmentä vuotta talossa työskenteli Lauri Koponen, joka jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.” Famifarmin työyhteisö on monimuotoinen, sillä henkilöstö edustaa yli kymmentä eri kansallisuutta. Yrityksessä kuunnellaan myös tarkalla korvalla työntekijöiden ajatuksia.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Esimerkiksi idea pinaattikiinankaalin, pak choin kasvattamisesta tuli alun perin eräältä Farmifamin työntekijältä. Pak choilla on pitkät perinteet aasialaisessa ruokakulttuurissa. Ideoita löytääkseen Famifarm seuraa jatkuvasti markkinan kehitystä, kuluttajien käyttäytymistä ja ruokatrendejä. ”Nykyään olemme Suomessa aika lailla samassa ajassa maailman ruokatrendien suhteen. Tilanne on muuttunut hyvin paljon viidessätoista vuodessa, kun ihmiset matkustavat ja seuraavat enemmän erilaisia kokki- ja ruokaohjelmia”, kertovat Albert ja Caroline. ”Paljon on tultu siitä, kun kauppojen osastovastaavia koulutettiin VHS-videokasettien kautta tuntemaan ja käyttämään uusia salaatti- ja yrttituotteita.” Sekä Albertin että Carolinen suosikkiyrtteihin kuuluvat monipuoliset timjami ja korianteri. Caroline luettelee vielä lisäksi salvian ja Albert sitruunamelissan ja ranskalaisen rakuunan. ”Punnitsen yrttiä tarkastellessani sen väriä, rakennetta, tuntumaa ja makua. Siinä on niin monta aistia mukana, että kokemusta voi kutsua terapeuttiseksi. Kaikki yrtit tuoksuvat, maistuvat ja tuntuvat erilaisilta, kun niitä katsoo, maistaa, haistaa ja koskettaa”, Caroline sanoo. ”Pyrimme tuomaan markkinoille joka vuosi ainakin yhden uuden yrtin. Uusi tuoteryhmä on syötävät kukat. Yksi nousevista kasveista on thaibasilika, ja korianteri jatkaa edelleen suosiotaan. Korealaiset yrtit ovat vasta tulollaan.” Albertilla ja Carolinella on molemmilla kolme lasta, jotka ovat kasvaneet yrittäjäperheessä. Grotenfeltien suvun perinteet siirtyvät eteenpäin heidän kauttaan. ”Yrityksen menestyminen vaatii hyvää tukiverkostoa ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Myös osaava henkilökunta on entistä tärkeämmässä roolissa.”

15


No Bullsh*t 2022 haastoi sanoista tekoihin! vastuullisuustyössä ei tarvitse olla täydellinen, mutta rehellinen on oltava. vanhat vastuullisuusvirret on jo kuultu Ensimmäinen No Bullsh*t! Vastuullisuuden tositapahtuma järjestettiin 6.9.2022 PikkuFinlandiassa Helsingissä. TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT KIMMO PENTTINEN

16

tapahtuma kokosi yhteen yritysten omistajia sekä ylimpää johtoa. Tämä oli tapahtuman kohderyhmä, sillä vastuullisuus ja kestävä kehitys on nimenomaan ylimmän johdon asia ja keskeinen osa yrityksen liiketoimintaa. Päivä oli täynnä inspiroivia kohtaamisia, puheenvuoroja, keskusteluja ja konkreettisia tekoja. Tilaisuuden avasi tapahtuman Primus Motor Ia Adlercreutz, joka ei säästellyt itseään tätä tapahtumaa suunniteltaessa. Kun visio on kirkas ja tahtotila oikea, saadaan hienoja juttuja aikaan. Päivän aikana äänessä olivat mm. Andy Rubin, Emmanuel Faber, Annu Nieminen, Camilla Hagen-Sørli, useampi mielenkiintoinen yrityscase, paneelikeskustelu, jossa olivat mukana Siamäk Naghian (Genelec), Ville Voipio (Vaisala) sekä Outi Luukko (Rester) Unohtamatta yleisön kesken käytyjä pyöreänpöydänkeskusteluja. Tärkeässä roolissa olivat myöt mukaan-

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Outi Luukko, Ville Voipio ja Siamäk Naghian paneelissa

Muutamia nostoja ja pomintoja päivästä:

▶ Toimi! Ilmastonmuutos on ollut nähtävissä jo vuosikymmenien ajan, nyt on viimeinen hetki todella ryhtyä toimeen ilmaston suojelemiseksi. ▶ Ei ne puheet vaan teot! Yrityksillä on iso vaikutusmahdollisuus kestävyysteemoihin. Myös monimuotoisuus ja tasa-arvo olivat päivän puheenvuoroissa keskeisiä aiheita. ▶ Ole rohkea ja innovatiivinen! ▶ Tee ennakkoluulottomasti yhteistyötä eri tahojen ja toimialojen kanssa. ▶ Kuten Siamäk Naghian totesi: Vastuullinen ajattelu kuuluu olla yritysjohdon sydämessä, ei ainoastaan strategian agendalla.

Andy Rubin

sa tempaavat ja ammattitaitoisest juontajat Nina Rahkola ja Peter Nyman. Tapahtuman järjestivät kuusi keskeistä elinkeinoelämän järjestöä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Business Finland, FIBS, Design Forum Finland sekä Perheyritysten liitto. Tapahtuman kumppanit: Ahlström Capital, KONE, Osuuspankki ja ST1. Annu Nieminen

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

17


näkökulma

Vastuullisuutta johdetaan tehokkaimmin yhdessä muiden kanssa – yhdessä toistemme kanssa perheyritysten liiton yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa järjestämä No Bullsh*t -vastuullisuustapahtuma oli menestys. Meitä kaikkia No Bullsh*t -tapahtuman järjestäjiä yhdistää halu rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Sellaista tulevaisuutta, jossa ihminen on osa toimivaa ekosysteemiä. Halusimme luoda foorumin, jossa vastuullisuudesta puhutaan operatiivisen liiketoiminnan haasteista käsin ja rohkeasti olemassa olevia käytäntöjä kyseenalaistaen. Tapahtuman, jossa äänessä ovat yritysten omistajat ja johto. Toinen meitä järjestäjiä yhdistävä tekijä on vahva usko yhteistyöhön ja sen avulla saavutettavaan vaikuttavuuteen: Vastuullisuuden johtaminen edellyttää systeemistä ajattelua ja koska systeemi, jossa elämme, on äärimmäisen kompleksinen, olisi suorastaan naiivia kuvitella, että itsellä tai omalla organisaatiolla voisi olla täydellinen ymmärrys siitä. Meidän toiveenamme on, että me kaikki ymmärtäisimme, että vastuullisuutta johdetaan tehokkaimmin yhdessä muiden kanssa – yhdessä toistemme kanssa. Nostan seuraavassa esille muutamia vastuullisuuden johtamiseen linkittyviä teemoja, jotka inspiroivat minun omaa ajatteluani ja työtäni. Ensimmäinen näistä teemoista on ihmismieli ja sen laatu. Luin keväällä kirjan, jonka sanoma on kannatellut itseäni nämä viimeiset, varsin epävarmat ja epätoivoisetkin puoli vuotta. Tämä kirja on Rutger Bregmanin teos Human Kind – A Hopeful History. Kirjassaan Bregman esittää useita elävästä elämästä peräisin olevia esimerkkejä, jotka osoittavat, että suurin osa ihmisistä pyrkii elämässään hyvään ja toimii eettisesti oikein henkeä uhkaavien kriisienkin keskellä. Väitteensä tueksi Bregman lainaa muun muassa Titanicin haverissa ja hurrikaani Katarinan tulvissa mukana olleiden ihmisten omakohtaisia havaintoja ja kokemuksia. Niiden perusteella on syytä uskoa, että ihminen on pohjimmiltaan aika kunnollinen ja toisin kuin näistä tapahtumista tehdyistä dramatisoinneista, kuten vaikkapa Titanicin uppoamisesta tehdystä elokuvasta, voisi päätellä, ihmiset toimivat kriisitilanteissa kaikkea muuta kuin itsekkäästi tai eläimellisesti: he etsivät yhdessä järkevää toimintatapaa ja suojelevat heikompiaan. Jopa ruumiiden tuominen pois sotatantereelta koetaan niin tärkeäksi yleisinhimilliseksi teoksi, että se saa sotilaat vaarantamaan kerta toisensa jälkeen oman henkensä. Ensimmäinen teesi, jonka nostan on, että ihminen on aikomuksiltaan lähtökohtaisesti hyvä, ei paha.

18

Toinen itseäni puhuttelevista teema on leikkivä ihminen meissä jokaisessa. Tutustuin hollantilaisen historioitsijan Johan Huizingan 1930luvulla kirjoittamaan teokseen Leikkivä ihminen, homo ludens, jo 20 vuotta sitten. Tuo kirja ei ole jättänyt minua rauhaan ja olen siitä lähtien pohtinut leikillisyyden ja leikin merkitystä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Johan Huizingan mukaan kulttuuri syntyy leikeistä, jotka ovat läsnä kaiken aikaa ja kaikkialla – eivät siis ainoastaan lapsuuden leikkitilanteissa. Tyypillistä leikille on myös, että siinä pätevät leikkijän itsensä määrittelemät säännöt. Leikkiessään ihminen on siis vapaa normatiivisista kahleista eli siitä, miten on ”tapana” toimia. Huizingan kirjassaan esittämä väite on, että koko kulttuurimme perustuu ihmisen kykyyn kuvitella ihan kokonaan uusia asiantiloja. Ihmiselle on siis annettu lahjaksi lähes rajaton mielikuvitus, jonka avulla hän pystyy kuvittelemaan kokonaan uudenlaisia maailmoja. Myös tämä on kestävämmän tulevaisuuden muotoilun kannalta olennainen teesi. Kolmas ja viimeinen teema, jonka haluan nostaa on elämäkeskeisyys. Yksi hienoimmista ja laaja-alaisimmista suomalaisista filosofeista ja oma ehdoton lempifilosofini, Georg Henrik von Wright, on pohtinut syvällisesti ihmisen ja muun luonnon välistä suhdetta teoksissaan. Rohkenen väittää, että von Wright oli ”No Bullshit-henkinen” ihminen, joka ei vältellyt poleemisiakaan aiheita. Yksi hänen käsittelemistään vaikeista aiheista oli suurten maailmanuskontojen edustama käsitys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. En halua sukeltaa tässä yhteydessä aiheeseen syvällisemmin, mutta totean, että meidän on länsimaisina ihmisinä hyvä olla tietoisia siitä kulttuurisesta kontekstista, jossa toimimme: olemme tehneet bisnestä vuosisatojen ajan hyvin ihmiskeskeisesti ja kokeneet, että meillä on oikeus hallita luontoa ja sen rikkauksia. Vaihtoehto ihmiskeskeisyydelle on elämäkeskeisyys, jossa ihminen ymmärretään osaksi luontoa ja vahvasti ympäröivästi ekosysteemistä riippuvaiseksi olennoksi. Voidaksemme johtaa bisneksiä vastuullisesti, meidän on siirryttävä ihmiskeskeisestä ajattelusta elämäkeskeiseen ajatteluun.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Ia Adlercreutz Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Perheyritysten liitto



kolumni

Vastuullisuus ja arvojen mukainen toiminta muuttuvat euroiksi Tutkimusten mukaan valintoja tehdessään kuluttaja arvostaa vastuullisuutta. Tiedetään myös, että nuorisolle vastuullisuus on vielä tärkeämpää kuin ikääntyneemmille, joten vastuullisuuden painoarvo kuluttajien silmissä tulee vain kasvamaan. työntekijät ovat entistä valmiimpia toimimaan ja tekemään päätöksiä ja muutoksia arvojensa mukaisesti. Tämä selviää Suomalaisen työelämän tila -raportista. Jos työpaikka ei vastaa arvomaailmaa, vaihtoehtoja työvoimapula-ajassa riittää. Arvot, ja niiden kärjessä vastuullisuus, ovat nousseet merkittäviksi draivereiksi niin taloudellisia päätöksiä tehtäessä kuin työpaikkaa valittaessa. Arvojen mukaan pitää myös elää. Läpinäkyvässä sosiaalisen median kyllästämässä maailmassa vain raivorehellisyys kannat”Vahvasti yrityksen arvotaa. Jos johto julistaa yhtä ja maailmasta viestivä johto käytäntö on toista, on pahimon paras tapa edistää sitä, millaan korjaamaton mainehaitta valmis – ja tarkoittaa että yrityksessä myös sekä laskevaa myyntiä että eletään kirjattujen arvojen nousevia rekrytointikuluja. Yrityksessä tapahtuu koko mukaisesti.” ajan ja joka puolella tuhansittain asioita. Vain pienestä osasta on johto tietoinen. On reilua todeta, että kaikkia tapahtumaketjuja on täysin mahdotonta hallita. Ratkaisevaksi nouseekin se, välittyykö tieto ongelmista heti niiden ilmettyä johdon korviin vai ei. Tunnistiko

20

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

työntekijä itse tai tunaroineen työntekijän kollega, että nyt ei toimittu oikein ja tähän tulee puuttua vai painettiinko asia villaisella? Vahvasti yrityksen arvomaailmasta viestivä johto on paras tapa edistää sitä, että yrityksessä myös eletään kirjattujen arvojen mukaisesti. Jos arvot on kirkkaasti ja selkeästi viestitty, on helpompaa puuttua myös kollegan tai yhteistyökumppanin arvojen vastaisiin puuhiin. Parhaimmillaan johto luo yritykseen omalla esimerkillään niin vahvan yrityskulttuurin, että jokainen yrityksessä työskentelevä tietää millaista tekemistä, valintoja ja käyttäytymistä häneltä odotetaan. Arvoista ja erityisesti vastuullisuudesta kannattaa tänäkin syksynä jokaisessa yrityksen tilaisuudessa puhua. Sen lisäksi, että arvojensa mukaisesti toimivassa yrityksessä työntekijät viihtyvät paremmin ja pidempään, myös me kaikki muutkin hyödymme yrityksen vastuullisesta toiminnasta – eikä edes vähiten yritys itse.

Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja Perheyritysten liitto


perheyritysten liiton 25-vuotisjuhla

Nostalgisia muistoja sekä monta mieleenpainuvaa hetkeä Perheyritysten liiton 25-juhlavuoden huippuhetkiä koettiin toukokuun 25. päivä, kun suuri joukko Perheyritysten liiton jäseniä kokoontui ensin Hanasaaren vuosikokoukseen sekä myöhemmin gaala-illalliselle Kalastajatorpan pyöreään saliin. TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT RONI REKOMAA

aamupäivän sääntömääräinen kevätkokous pidettiin miltei päivälleen samaan aikaan ja samassa paikassa kuin Perheyritysten liiton perustamiskokous 25 vuotta sitten, Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Tänä vuonna myös upea alkukesän aurinko lämmitti jo aamulla, kun Perheyritysten liiton jäseniä saapui paikalle vuosikokoukseen. Juhlaseminaari sai arvoisensa aloituksen eduskunnan puhemies Matti Vanhasen puheenvuorolla, jossa selkeänä viestinä

tuli esiin perheyritysten ja kotimaisen omistajuuden merkitys turbelentissa maailmassa. Pitkä ponnistus, historiakirjaprojekti saatiin päätökseen, kun 380-sivuinen Suomalainen perheyritys -historiakirja julkaistiin. Seminaarissa lavalla kirjasta ja sen syntyprosessista keskustelivat Krista Elo-Pärssisen johdolla kirjatoimikunnan puheenjohtaja Magnus Bargum sekä yksi kirjan kirjoittajista Mika Kallioinen.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

21


Iltapäivän seminaarin ohjelmaan saatiin mielenkiintoista ja monipuolista keskustelua kun vastuullisuusasiantuntijat ST1 konsernin Mika Anttonen, Vaisalan Lauri Voipio sekä omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopistosta kookontuivat paneeliin Ia Adlercreutzin johdolla. Seminaarin päätyttyä juhlavieraat poistuvat Hanasaaresta tyylikkäästi kirja sekä PL:n juhlalogolla painatettu ämpäri kainalossan kohti illan hyväntekeväisyysgaalaa ja illallista, joka järjestettiin Kalastajatorpalla. Upean gaala-illan ohjelmasta vastasivat improvisaatioteatteri Stella Polaris, Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan laulajat sekä tanssimusiikista vastannut livebändi InstaGlamour tanssitti yli 300-päistä juhlavierasjoukkoa pitkälle yöhön. Kevätkokousväkeä Hanasaaressa

PL:n toimitusjohtajia eri ajoilta: Matti Vanhanen, Anders Blom ja nykyinen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Ia Adlercreutzin moderoimassa paneelissa mukana Mika Anttonen, Lauri Voipio ja Samuli Knüpfer

PL:n puheenjohtajia. Alexander Bargum, Pekka Laitinen, Klaus Sohlberg, Marjo Miettinen, Philip Aminoff

22

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


PL:n juhlavuoden hyväntekeväisyysgaala keräsi 50 000 euroa Hope – yhdessä & yhteisesti ry:lle lahjoitus käytetään vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tukemiseen ympäri Suomen. Hope ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Nummenmaa kommentoi seuraavasti: ”Suuri kiitos! Tämä todella hieno lahjoitus käytetään vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tukemiseen ympäri Suomen. Tuen tarve ja asiakasmäärät ovat kasvussa - ja yhdessä tekemisen ja auttamisen merkitys korostuu entisestään. Avun ketjussa ihan jokaisella onkin erittäin tärkeä paikka - vapaaehtoisista aina yritysten apuun saakka.” Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry on perustettu 2008 ja meillä on tänä päi-

vänä toimintaa jo 20 paikallistoimijan välityksellä ympäri Suomen. Autamme vapaaehtoisvoimin ja luottamuksella vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä Suomessa. Jaamme perheille konkreettisia vaateja tavaralahjoituksia sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä. Vuonna 2021 vapaaehtoisten ja lahjoittajien keräämä apu kosketti lähes 22 500 lapsen ja nuoren elämää.” Kuvassa juhlatyöryhmän puheenjohtaja Johanna Jouhki sekä PL:n hallituksen puheenjohtaja Alexander Bargum. Varsinainen lahjoi-

tus toimitettiin Hope ry:lle myöhemmin. Suuri kiitos jokaiselle hyväntekeväisyysgaalaan osallistuneelle!

Perheyritysten liiton juhladokumentti, perustamiskokouksen tunnelmia sekä muita Perheyritysten liiton tärkeitä teemoja nyt videolla! lauri danskan ohjaama lyhyt dokumenttielokuva ”Omistajalla on väliä” antaa äänen ja kasvot eri ikäisille ja erilaisia perheyrityksiä edustaville omistajille. Kiitos upeasta panoksestanne dokumenttiin erityisesti Tomi Lantto, Marjo Miettinen sekä Hyökyvaaran perhe. Juhladokumentti esitettiin ensimmäisen

kerran toukokuussa Perheyritysten liiton seminaarissa. Palasimme myös 25 vuoden takaisiin perustamiskokouksen tunnelmiin Danskan tekemän videon kautta, joka pohjautui uutisfilmiin sekä Krista EloPärssisen ja Mikko Pellisen haastattelemiin Perheyritysten liiton perustajiin ja

luottamushenkilöihin. Haastatteluista on koostettu lisäksi klippejä liittyen PL:n jäsenyyteen, jatkajatoimintaan, omistajuuteen, perheyrittäjyyteen ja sukupolvenvaihdokseen. Löydät nämä muun muassa PL:n youtube-kanavalta.

Muistutus PL:n juhlavuoden verenluovutushaasteesta! PL:n juhlaseminaarissa toukokuussa julkistettiin Perheyritysten liiton verenluovutushaaste, jolle äänestettiin nimeksi ”Perintöveri”. Osallistu mukaan itse ja haasta mukaan muutkin:

• Varaa aika verenluovutukseen (veripalvelu.fi) • Mainitse, että kuulut haasteryhmään: perintöveri • Autat yhdellä luovutuskerralla jopa kolmea verivalmisteen tarvitsijaa • Tuet Perheyritysten liiton tavoitetta platinaisen kunniakirjan saavuttamisessa • Haasteen tulokset julkistetaan Perheyritysten liiton syysseminaarissa 24.11.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

23


25-vuotias fredman group

Uskoo kunnianhimoiseen ja kestävään kasvuun Fredman Group perustettiin vuonna 1997 kun Christian Fredman päätti ostaa johtamansa Ahlström Kuluttajatuotteet Oy:n kahden pääomasijoittajan kanssa. Liiketoiminta kehittyi ja kasvoi vuosien saatossa tunnetun Eskimo-brändin tuotteiden, kuten Elmukelmun, leivinpaperin ja monien muiden tuotteiden avulla. TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN KUVAT FREDMAN GROUP

FREDMAN GROUP

The Fredmans. Peter, Christian ja Clas Fredman

24

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Y

Yrityksestä tuli 2000-luvulla täy- päivä soitti ja kysyi, että tulenko hänen ole ollut isompaa haastetta koskaan siisin perheomisteinen, kun Clas ja luokseen sunnuntaina juttelemaan, että hen liittyen. Isä sanoi myös fiksusti, että Peter Fredman tulivat mukaan firmassa tarvitsisi vähän apua. Sovimme hän ei tule kysymättä neuvomaan, mutta operatiiviseen toimintaan sekä keskustelumme päätteeksi, että tulen yri- sanoi jättävänsä oven auki mahdollisille omistajiksi. Vuonna 2016 yri- tykseen töihin. Jätin Nokian ja syksyllä kysymyksille. tyksen nimi Eskimo Finland Oy vaihtui 2001 aloitin työt isän yrityksessä. Clas: Sukupolvenvaih-doksen osalFredman Group Oy:ksi, osana kehitystä Peter: Omistajiksi yritykseen tulimme ta meillä oli varmasti aika mallisuoriperinteisestä tuotantoyrityksestä palvelu- vuonna 2002 ja itse aloitin operatiivisis- tus, miten se kokonaisuudessaan sujui. ja brändivetoiseksi yritykseksi. sa töissä yrityksessämme vuonna 2003. Meilläkin kun on suvussa paljon yrittäTänä päivänä Fredman jyyttä eri aloilta, niin sieltä Group on perheyritys, joka on nähty monenlaista esivalmistaa vastuullisia ja merkkiä siitäkin, kuinka FREDMAN GROUP elintarviketurvallisia keitvaikeaa luopuminen voi olla. ▶ Tekee: Valmistaa mm. ▶ Perustettu: 1997 tiötuotteita niin kuluttajilPeter: Seuraavakin polEskimo-leivinpaperia, ▶ Kotipaikka: Espoo le kuin ammattikeittiöiden vi on jo ollut kesätöissä -kahvinsuodattimia ja ▶ Toimitusjohtaja: ruoanvalmistukseen. Lisäksi ja tutustunut yritykseen. Elmukelmua sekä digitaliPer-Henrik Hagberg merkittävässä roolissa ovat Vanhin lapseni luo juristin soi ammattikeittiöitä. ▶ Henkilöstö: 88 myös palvelut tämän päivän uraa ja nuoremmat vielä ▶ Perustettu: Historia al▶ Liikevaihto: 32 MEUR älykeittiöiden ruokaturvalmiettivät omaa polkuaan. kaa 1940-luvulta, siirtyi ▶ Omistajat: Clas Fredman lisuuteen sekä ruokahävikin Omistajaksi valmistautumiFredmanin perheelle 1997. ja Peter Fredman minimointiin. nen on toki aloitettu, mutta Vaikka Fredmanin omistaoperatiivisiin töihin ei ole jayrittäjillä on kovat kasvutamitään pakkoa. Aika näyttää. voitteet, niitä kohti mennään Clas: Emme todellakaan selkeän strategian ja työnjaon pidä itsestäänselvyytenä tai mukaisesti. Fredmanien filotavoiteltavana ajatusta, että sofiaan kuuluu myös itse matperheyritykseen vaan tullaan. kasta nauttiminen, sillä se on On hyvä, katsoa ajan kanssa, usein lopulta tärkeämpi kuin miten kunkin omistajan tai varsinainen määränpää. mahdollisen jatkajan rooli muodostuu.

Millä tavalla yrittäjyys on ollut mukana tai tullut mukaan elämäänne?

Miten keskinäinen työnjako on teillä sujunut?

Clas: Peterin kanssa meillä Clas: Kyllä yrittäjyys on tavalon aina ollut hyvin yhtenela tai toisella ollut läsnä ihan väinen näkemys siitä, miten Perheyritysten liiton Minna Vanhala-Harmanen ja Peter Fredman lapsuudesta asti. Yhdessä yritystä halutaan viedä eteenFredman Groupin 25-vuotisjuhlassa. vaiheessa äitimmekin oli yripäin. Meille myös keskinäityksessä mukana. Lapsena nen ajatusten sparrailu on ja nuorena yritys oli isän juttu ja omat Lähdimme ensin mukaan molemmat ollut myös ehdoton etu. Välillähän tämä päätöksemme sen suhteen teimme vasta pienillä osuuksilla molemmat ja kyllä on sellaista rubikin kuution ratkomista, aikuisiällä. se omistajuus sitoutti meitä entisestään mutta sitä on hienoa tehdä yhdessä eikä Peter: Isoäitimme oli K-kauppias ja kun yritykseen. yksin. Ja on ollut hyvä saada alusta asti hän lopetti 70-luvulla, niin samaisen kauhallitustyöhön ulkopuolista osaamista ja pan tiloissa isämme aloitti vuonna 1981. Mikä on onnistuneen sukupolvennäkemystä. Olimme tuolloin mukana, kuten nuoret vaihdoksen salaisuus? Peter: Vaikka on monta hattua päässä, monesti ovat, kesätöissä ja autoimme Peter: Meillä sukupolvenvaihdos kesti niin omistajan rooli on kuitenkin omistavarastolla. kaikkiaan kymmenisen vuotta. Isä oli toi- jan rooli. Yrityksessä meillä on muutenkin Clas: 2000-luvun alussa loin uraa mitusjohtajana vuoteen 2008 asti ja suku- mielestäni kaikilla selvät ja selkeät roolit. Nokia Networksilla. Isä sitten yhtenä polvenvaihdoksen saimme maaliin 2011. Ei Pyrimme aika tiukasti pysymään näissä

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

25


FREDMAN GROUP

rooleissa, vaikka ne helposti tuppaavatkin sekoittumaan. Roolit määrittelevät paljolti myös ajankäytön.

Mitä tärkeitä oppeja tai käännekohtia tulee mieleen omistajayrittäjyytenne varrelta?

Clas: Silloin alkutaipaleella vuodet 2005– 2006 olivat omalla yrittäjän uralla haastavat, koska olimme juuri tehneet suuria investointeja uuteen varastoon sekä tuotantoteknologiaan ja niiden käynnistämiseen meni luultua paljon enemmän aikaa. Tämä oli sekä suurin haaste, mutta samalla myös paras oppi tulevaa varten. Peter: Tämä aika muistuu hyvin mieleen ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Myös sukupolvenvaihdoksen loppuun saaminen vuonna 2011 on tärkeä paikka omalla uralla, koska silloin vastuu siirtyi konkreettisesti meille kahdelle. Myös vuonna 2016 kun lanseerattiin ihan uusi strategia ja brändi, johon liitimme todella vahvasti oma sukunimen mukaan on ollut merkittävä asia. Näiden lisäksi myös perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen ensimmäistä kertaa vuonna 2018 oli meille iso virstanpylväs. Clas: Nämä kaikki ovat olleet tosi tärkeitä askelmia opin portailla. Yrityksen kehittäminen on myös kehittänyt omaa ajattelutapaa koko ajan, eteenpäin ja ylöspäin. Omistajastrategia on tärkeä ja tärkeässä roolissa ovat myös muilta saadut opit. Alussa mietimme aina kolmen vuoden strategiakaudet. Jos strategisessa keskiössä oleva asia ja päämäärä on ollut asiakaskokemus, olemme pyrkineet luomaan ja rakentamaan tämän tavoitteen ympärille parhaan mahdollisen osaamisen hallitukseen. Kaiken kaikkeaan matka on ollut mielenkiintoinen ja haasteiden lisäksi tietysti kaikki positiiviset asiat ovat antaneet lisää bensaa tankkiin.

Miltä tulevaisuus näyttää tällä hetkellä?

Peter: Meillä molemmilla on vahva tahtotila kehittää ja mennä eteenpäin. Paikallaanolo ei ole meille vaihtoehto. Kasvutavoitteemme on kova. Pandemia on toki haastanut Food Service -toimialaa ja se on osaltaan vaatinut miettimään

26

CLAS FREDMAN ▶ Työ:Fredman Group Oyn hallituksen jäsen ▶ Perheeseen kuuluu: Vaimo Inka sekä täysi-ikäiset lapsemme Essi, Eric, Tytti ja Miika sekä koiramme Nelson ▶ Vapaa-ajalla (harrastaa): Intohimona meri ja metsä. Kesällä veneilemme paljon, syksyisin kalastusta merellä ja metsästystä Lapin tuntureilla. Talvella Lapissa hiihtäen ja luonnosta nauttien. ▶ Motto: Päätyyn saakka ▶ Unelma: Elän unelmaani

toimintamalleja ja painotuksia, mutta se on selvää, että kasvua haetaan palveluliiketoiminnassa. Myös vihreä siirtymä on tällä toimialalla mielenkiintoinen haaste ja ennen kaikkea huikea mahdollisuus vaikuttaa oman toimialan kestävään kehitykseen. Myös digitalisaatio ja uudet kulutuskäyttäymiset kuten vaikkapa foodorat ja woltit ovat vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymiseen. Clas: Kansainväliset megatrendit maailmalla vaikuttavat ilman muuta meihinkin. Halutaan olla siellä kehittymässä. Oli kyseessä sitten työ tai vapaa-aika niin kumpikaan meistä ei varmasti paina jarrua vaan aina intohimoisesti etsitään uutta ja mielenkiinnolla suhtaudutaan asioihin

Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta – sitoutunutta tekemistä, jossa suunta on eteenpäin

Clas: Ajattelen niin, että puhutaanpa sitten kvartaalivuodesta tai 25 vuodesta, tärkeää on se, ettei asemoidu sellaiseen tilaan, jossa asiat rullaa itsestään tutulla kaavalla ja aletaan säätää tuolin selkänojaa vähän taaksepäin. Koko ajan on tärkeää seurata markkinoita ja suunnata

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

katse tulevaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Peter: Tämä sanonta on mielenkiintoinen ajatus. Perheyrityksen kvartaali nähdään pitkäjänteisenä tekemisenä. Me olemme menneet eteenpäin tietyllä tavalla kymmenen vuoden sykleillä. Ensimmäinen kymmen vuotta meni operatiivisessa roolissa ja sen kehittämisessä. Seuraavat kymmenen meni hallitustyön kehittämisessä ja seuraavat kymmenen varmasti omistajuuden kehittämisessä ja uusien liiketoimintojen luomisessa.

Miten omistajuuteen mielestänne suhtaudutaan nykyisin?

Peter: Onhan se asenneilmapiiri omistajuutta kohtaan onneksi muuttunut parempaan suuntaan. Vielä parikymmentä vuotta sitten yrittäjyyskin oli vähän sellainen “puolisallittu juttu”. On hienoa, miten mielikuva yrittäjyydestä on


FREDMAN GROUP

kaan tuputtanut mitään, vaan ennemmin kuunnellut ja antanut tilaa kysymyksille. Peter: Kyllä se näin on. Tärkein ja paras oppi on tullut ilman muuta isältä. Hän on esimerkki siitä, miten monien mutkien ja vaikeuksienkin kautta, lähtemällä ihan nollasta voidaan nyt olla tässä, jossa työllistämme noin 90 ihmistä ja vaikutamme sitä kautta heidän perheiden elämään ja arkeen. Hyviä esimerkkejä on tietysti lukuisia. Perheyritysten liiton ja kasvollisen omistajuuden näkökulmasta nostaisin ehdottomasti Philip Aminoffin. Hänen kanssaan on ollut ilo tehdä yhteistyötä mm. Perheyritysten liiton hallituksessa ja arvostan suuresti hänen panostaan kotimaisen omistajuuden kehittäjänä.

PETER FREDMAN ▶ Työ:Fredman Group Oy:n hpj, Kasvuryhmä ry:n hpj, Helsingin seudun kauppakamarin ry:n varapj, Marketing Finland ry:n hallituksen jäsen sekä sijoittajana kolmessa start-up/scale-up yrityksessä. ▶ Perheeseen kuuluu: Kati vaimo sekä täysi-ikäiset lapset Daniela, Kim ja Sandra + kaksi nelijalkaista jack russelin terrieriä. ▶ Vapaa-ajalla (harrastaa): Kesällä/syksyllä kalastusta ja metsästystä, talvella laskettelua ja liikkumista tunturissa. Gastronomia on lähellä sydäntä myös vapaa-ajalla. ▶ Motto: Liike on lääke ▶ Unelma: Nähdä entistä parempi maailma vielä 100-vuotiaana ▶ Kuuntele: Peterin Omistajat nuotion äärellä -podcast

25-vuotiaan terveiset päättäjille ja yrittäjille

kehittynyt. Toivon, että sama suunta jatkuisi myös omistajuutta kohtaan. Ymmärretään omistajuuden vaikutus koko yhteiskuntaan. Ei puhuta vain rikkaista suvuista niin kuin siinä laulussa 60-luvulla. Olen tätä tuonut paljon myös esiin omassa podcastissani. Omistajuuden yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtäminen on tärkeää. Kasvollinen omistajuus on se asia, jota voi ja pitää tuoda esiin. Meidän ikäluokkamme ja sitä nuoremmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Aiempi polvi vielä meni paljolti yrityksen taakse, sen sijaan, että olisi omilla kasvoillaan ja nimellään tullut esiin. Omistaja ja menestyvä yrittäjä olivat ennen tabu tai asia, jota ei missään nimessä ainakaan kannattanut tarkoituksella tuoda esiin.

Millaisia omistajaesikuvia teillä on?

Clas: Ensimmäisenä tulee mieleen oma isä. Hän on aina johtanut esimerkillään. Ei ole kos-

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Peter: Omistajat toivovat ennen kaikkea uskoa tulevaan. Nyt sitä tarvitaan, kun on paljon suuria globaaleja haasteita. Rohkeutta ja selkeitä tulevaisuuden näkymiä tarvitaan. Omistajat ovat tässä isossa roolissa. Kiitoksiakin pitää antaa silloin, kun on niiden aika. Tänä vuonna merkittävä asia suomalaisessa politiikassa ja päätöksenteossa, keskeisesti myös omistajuuden ja turvallisen toimintaympäristön kannalta on nopeasti edistetty NATO-jäsenyys. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut iso herätys meille suomalisille. Ja tietyt itsestään selvinä pitämämme asiat saivat uuden merkityksen ja arvon. Clas: Tämä on tärkeä asia myös ulkomaisten investointien näkökulmasta, jotta Suomea ei nähdä vain riskien kautta, Venäjän naapurina. Politiikka pitkälti määrittelee sen toimintaympäristön, jossa me töitämme teemme yrittäjinä ja omistajina. Se on tärkeää, että olosuhteet ovat kunnossa. Yrittäjille ja omistajille toivon intohimoa työhön, uskoa huomiseen, eikä tukiverkostoja voi liiaksi korostaa. Tekemisen intoa ja paloa tarvitaan vaikeissakin paikoissa.

27


kolumni

Kokemus karttuu nykypäivän työelämässä eri tavoin kuin ennen “jos pidät neuvottelussa pöytäkirjaa, viimeistele pöytäkirja aina mahdollisimman pian neuvottelun jälkeen.” Näin minua ohjeisti 2000-luvun alkupuolella silloinen esihenkilöni – jota toki vielä silloin kutsuttiin esimieheksi. Vuosien varrella olen ymmärtänyt tämän ohjeen arvon ja noudatankin sitä nykyään järjestelmällisesti. Toki ohjeen arvon ymmärtäminen vaati sen, että eräänkin kerran viimeistelin pöytäkirjaa iltamyöhään hajanaisten muistiinpanojeni pohjalta muistellen kiivaasti, mitä neuvotteluihin osallistuneet missäkin kohdassa sanoivat. Kokeneet työntekijät ovat useiden työpaikkojen selkäranka. Tiedätte varmasti, keitä tarkoitan: Pitkän työuran tehneitä luottopelaajia, jotka tietävät, mikä toimii ja etenkin sen, mikä ei toimi. He osaavat ennakoida ja hyödyntää kokemuksen tuomaa tietotaitoa. Työuransa alkupuolella oleville vanhempien kollegoiden opit ovat oikeita kultahippuja, joiden todellinen arvo kirkastuu opin saaneelle usein vasta työuran myöhemmässä vaiheessa. Työelämä on muuttunut: Koko työuran kestävät kokoaikaiset työsuhteet ovat entistä harvemmassa, ja työnteon muodot monipuolistuvat. Suuri irtisanoutumisaalto leviää ympäri maailmaa ja sen sanotaan näkyvän jo Suomessakin. Kiire ja etenkin sen tuntu kasvavat, ja etätyön lisääntyminen vähentää kohtaamisia työpaikalla. Nämä seikat yksittäin ja yhdessä johtavat herkästi siihen,

28

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

että vastaavanlaista yhteen työpaikkaan ja sen käytäntöihin sidottua kokemusta ei enää synny, eikä työpaikan arjessa ole sijaa sellaisille kohtaamisille, joissa kokemus siirtyy luontevasti henkilöltä toiselle. On löydettävä uusia keinoja kokemuksen kartuttamiseen ja sen jakamiseen eteenpäin työyhteisöissä. Kokemuksia tulisi jakaa entistä joustavammin eri työyhteisöjen välillä ja myös rohkeammin eri toimialojen kesken. Tarvittaessa meidän asianajajien tehtävänä on löytää toimivat ratkaisut siihen, että tämä voidaan toteuttaa aiheuttamatta riskejä kenenkään liiketoiminnalle. Kokemuksien karttumisen varmistaminen ei ole pelkästään työnantajan vastuulla. Uudessa ajassa myös työntekijällä on entistä suurempi vastuu siitä, että hän hyödyntää oppimisen paikat ja jakaa kokemuksiaan eteenpäin.

Outi Tähtinen Osakas, asianajaja Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy


DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla. Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

L U E L I S Ä Ä TO I M I N N A S TA M M E S E K Ä T I I M I S TÄ M M E

Perheyrityksesi tukena rakentamassa parempaa Suomea – sukupolvelta seuraavalle. • • • •

Suorahaku Talentous-haku Psykologinen henkilöarviointi Johdon arviointi ja kehittäminen

MOMENTOUS.FI

O S O I T T E E S S A W W W. D E V CO. F I


Sukupolvenvaihdokset kautta aikojen – samanlaisia vai erilaisia?

Perheyrittämisen yksi keskeinen tavoite on liiketoiminnan siirtäminen sukupolvelta toiselle. Perheyrityksissä on tehty sukupolvenvaihdoksia 1800-luvulta lähtien. Ovatko sukupolvenvaihdoksen haasteet ja ratkaisut vaihtuneet vuosisatojen vaihtuessa? Suomalainen perheyritys -kirja antaa vastauksia tähän kysymykseen. TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN

O

ikeus harjoittaa kaupan ja käsityön ammatteja perustui 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka henkilökohtaiseen privilegioon, jonka siirtäminen henkilöltä toiselle ei sellaisenaan ollut mahdollista. Elinkeinoelämän vapauttaminen toi tähän muutoksen, jonka jälkeen perheyritysten oli ensimmäistä kertaa mahdollista siirtää liiketoiminta vapaasti sukupolvelta toiselle. Perheyritysten sukupolvenvaihdokset toteutettiin 1800 – 1900-lukujen vaihteessa pitkälti kolmella tavalla: suoraan alenevassa polvessa, välillisesti vävyille

30

tai verkostokontaktien kautta valitulle seuraajalle. Suorat ja välilliset sukupolvenvaihdokset eivät olleet toisiaan poissulkevia, vaan täydensivät toisiaan. Esimerkiksi kuopiolaisen tukkukauppa Raninin sukupolvenvaihdos tehtiin kahdessa vaiheessa. Gustav Raninin vanhin poika Petter Emmanuel otti ohjat isänsä kuoltua. Isä oli koulinut häntä jatkajakseen pienestä pitäen. Petterin äkillinen kuolema pakotti kuitenkin etsimään pian uuden jatkajan. Perhe siirsi yrityksen johtotehtävät Petterin langon Ernst Biesen käsiin onnistuen säilyttämään yrityksen omistajuuden perheen piirissä.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

Avioliitto lisäresurssina Avioliitot ovatkin pitkään tarjonneet perheille merkittävän lisäresurssin, joka on helpottanut yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista. 1800-luvulla kauppias- ja yrittäjäsukujen välisten avioliittojen syy oli yleensä taloudellinen. Vähitellen yrittäjäperheet alkoivat solmia avioliitoja myös oman sosiaalisen piirin ulkopuolelta uuden nousevan ja entistä paremman koulutuksen saaneen sivistyneistön ja virkamiehistön jäsenten kanssa. Perheyrityksen johto siirrettiin usein vävyille, jos seuraajapolvessa oli vain tyttäriä. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla televisiovalmistaja Salora Oy:n perillisiä Anneli ja Leila Nordellia edustivat yhtiön johtokunnassa heidän puolisonsa, yhtiön pitkäaikaiset työntekijät Hemmo Tuomela ja Martti Juva.

Kouluttaminen valmentaa jatkajia

Perheyritykset ovat aina valmistautuneet sukupolvenvaihdoksiin kouluttamalla seuraajapolvea. Koulutus on ollut sekä muodollista että epämuodollista. Suurissa perheyrityksissä seuraajapolven koulutus ja perehdytys oli I maailmansodan jälkeen aikaisempaa suunnitelmallisempaa, ja prosessi saattoi kestää hyvinkin pitkään. Seuraajapolven järjestelmällinen kouluttaminen, myös ulkomailla, ymmärrettiin yhä laajemmin sijoitukseksi perheyrityksen jatkuvuuteen. Sukupolvenvaihdokseen ja liike-


KERAVAN MUSEO

”Useita sukupolvenvaihdoksia läpikäyneissä perheyrityksissä menneisyydestä saadut kokemukset voivat ohjata liiketoimintaa tavalla, joka auttaa tunnistamaan riskit eri tavoin kuin muissa yrityksissä, joissa johdolta ehkä puuttuu sukupolvelta toiselle siirtynyt hiljainen tieto suhdannevaihteluista.”

Tivoli Sariola on tyypillinen perheyritys, jossa lapset ovat jo nuoressa iässä kasvaneet osaksi yritystä. Tivolin johtajapariskunta lapsineen piknikillä vuonna 1953. Oikealla ruisleipä kädessään Ailakki Sariola, vieressä Unto Sariola.

toiminnan modernisointiin liittyviä opintopolkuja löytyy sotien välisen ajan Suomesta runsaasti, vaikka toimialat poikkesivatkin hieman toisistaan. Esimerkiksi diplomi-insinööriksi valmistunut Heikki Herlin piti isänsä kanssa selviönä ulkomaisen työ- ja harjoittelupaikan hankkimista. Muodollisen

koulutuksen ja ulkomaan opintojaksojen jälkeen seuraajapolven valmiudet ottaa perheyritys johtoonsa olivat aikaisempaa paremmat. Perheyritysten naispuoliset perilliset alkoivat 1980-luvulta alkaen olla yhä varteenotettavampia jatkajakandidaatteja, kun myös tyttäriä ryhdyttiin koulutta-

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

maan perheyritysten johtotehtäviin. Koulutus on mahdollistanut myös seuraajapolven sijoittumisen perheyrityksen ulkopuolisiin johtotehtäviin, ja tämän kokemuksen hyödyntämisen perheyrityksen hyväksi osallistumalla perheyrityksen kehittämiseen hallituksen jäsenenä ja omistajana.

31


Erilaisia toteutuksia Vielä toiseen maailmansotaan asti tyypillisessä sukupolvenvaihdoksessa perheyritys siirtyi yhdelle jatkajalle, joka työskenteli perheyrityksessä ja tuli omistajaksi perinnön kautta. Ensimmäisistä pojista ryhdyttiin yleensä kouluttamaan yritystradition jatkajaa ja muille lapsille pyrittiin takaamaan paikka uudesta sivistyneistöstä tai virkamiehistöstä. Yksi keino taata perheen lasten tulevaisuus oli nimetä mahdollinen jatkaja jo varhaisessa vaiheessa, jotta perheen muut lapset pystyisivät suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. Yrityksen pitkä ikä ja useat sukupolvenvaihdokset eivät siten aina ole johtaneet omistuksen hajautumiseen. Esimerkiksi Rettig, Algol ja Thominvest ovat kaikki yli 100-vuotiaita perheyrityksiä, joissa sukupolvenvaihdoksia on tehty kolme tai useampia, Rettigissä peräti kahdeksan. Silti näissä kaikissa omistus on keskittynyt alle 10 suvun jäsenelle. Seuraajapolven – poikien ja tyttärien – tasapuolinen kohtelu ja omistajuuden jakaminen useammalle henkilölle on modernimpi ilmiö. Tällöinkin sitoutumisen merkkinä on usein ollut työskentely perheyrityksessä. Esimerkiksi Suomen Koneliikkeen 60 osakkeesta Heikki J. Helkama piti 46 ja loput hän jakoi pojilleen, Matille kahdeksan ja muille kaksi kullekin. Kun pojat tulivat kiinteämmin mukaan yritykseen ja perehtyivät sen toimintaan, isä kasvatti asteittain poikiensa omistusosuutta yhtiöstä, ja valmisteli sillä tavalla sukupolvenvaihdosta ja poikiensa sitoutumista perheyritykseen. On myös perheyrityksiä, joissa seuraajien tasapuolinen kohtelu ja heidän keskinäisen sopunsa varjeleminen ovat johtaneet yrityksen pilkkomiseen. Esimerkiksi Tivoli Sariola jaettiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 1950-luvun lopulla kolmen veljeksen kesken. Tämän jälkeen jokaisella veljeksellä oli oma sirkuksensa, jotka kilpailivat keskenään. Kilpailuasetelmasta huolimatta veljien välit säilyivät hyvinä – he jopa tarvittaessa auttoivat toisiaan.

32

Sukupolvenvaihdokset kriisien aikana Sota-aikana monet sukupolvenvaihdokset viivästyivät ja mutkistuivat, ja useissa yrityksissä rakennettiin väliaikaisia järjestelyitä siihen saakka, kunnes prosessi voitiin viedä päätökseen suotuisammissa olosuhteissa. Sota-aikana toteutettiin runsaasti osakepääomien korotuksia, jossa yhteydessä tehtiin myös perheensisäisiä omistusjärjestelyjä. Sotavuosina kiristynyt verotus lisäsi monien omistajien velkaantuneisuutta ja tuotti paineita osakkeiden myyntiin ulkopuolisille. Sodan jälkeen tapahtunut poliittinen murros ylläpiti epävarmuutta yritystoiminnan tulevaisuudesta.

” Vaikka yritys siirtyisi perintönä vanhemmilta lapsille, se ei tarkoita, että samalla periytyisi myös yrittäjyys.” Useita sukupolvenvaihdoksia läpikäyneissä perheyrityksissä menneisyydestä saadut kokemukset voivat ohjata liiketoimintaa tavalla, joka auttaa tunnistamaan riskit eri tavoin kuin muissa yrityksissä, joissa johdolta ehkä puuttuu sukupolvelta toiselle siirtynyt hiljainen tieto suhdannevaihteluista. Esimerkiksi huonekaluvalmistaja Iskua toisessa sukupolvessa johtaneelle Timo Vikströmille 1990-luvun laman aikana keskeisin tavoite oli yrityksen säilyttäminen omistajasuvussa. Vuonna 1928 perustetussa Iskussa oli Timon isän Einon kautta siirtynyttä kokemusta vaikeuksien voittamisesta aina 1930-luvun lamasta lähtien, mikä näkyi vuosikymmeniä myöhemmin varovaisuutena etenkin yrityskaupoissa.

Miksi sukupolvenvaihdokset ovat epäonnistuneet?

Osalle perheyrityksistä ensimmäinenkään sukupolvenvaihdos ei ole onnis-

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

tunut tai se on jäänyt myös viimeiseksi. Liiketoiminnan jatkaminen ei aina olekaan seuraajapolven kannalta paras mahdollinen ratkaisu, vaan maaomaisuus, kiinteistöjen hallinta tai koulutuksen kautta hankittu asema saattaa tuottaa huomattavasti paremmat tulevaisuudennäkymät. Sopivan jatkajan puuttuminen, avainhenkilön äkillinen kuolema tai huonot sijoitukset ja ylellinen elämäntapa ovat aiheuttaneet ongelmia perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Joissakin perheyrityksissä sukulaisten tai perheiden sisäinen valtataistelu on vaikeuttanut perheyritysten sukupolvenvaihdoksia. Esimerkiksi Wilhelm Rosenlew kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1892. Tämän jälkeen yhtiössä alkoi kivulias sukupolvenvaihdosprosessi, joka kesti viidentoista vuoden ajan. Prosessin pitkittymisen syynä olivat sukuhaarojen väliset näkemyserot osakkeiden- ja vallanjaosta, yrityksen tulevasta suunnasta ja sen kehittämisestä. Osa perillisistä tyytyi varjelemaan perimäänsä pääomaa ja välttämään turhaa riskinottoa. Ristiriidat kärjistyivät lopulta täydelliseen luottamuspulaan sukuhaarojen välillä. Ainoa tie ulos umpikujasta oli se, että Wilhelm Rosenlewin perilliset lunastivat serkkunsa ulos yrityksestä. Lopputulos oli täysin edellisen sukupolven toiveiden vastainen. Kirjallisuudessa mainitaan, että erityisesti perheyrityksen siirtäminen kolmanteen sukupolveen on erityisen hankalaa. Selitykseksi tälle ilmiölle on tarjottu seuraajapolven kyvyttömyyttä tai suurten perintöjen aiheuttamaa motivaation puutetta perheyritystradition jatkamiseen. Historian valossa valtaosa epäonnistuneista sukupolvenvaihdoksista on liittynyt perheen patri- tai matriarkkojen haluttomuuteen luopua vallasta riittävän ajoissa. Samalla he ovat laiminlyöneet riittävän henkisen ja aineellisen pääoman siirtämisen seuraajille. Kun sukupolvenvaihdos lopulta oli edessä, seuraava sukupolvi joutui ottamaan tehtävän vastaan ilman siihen tarvittavia valmiuksia. Yksi sukupolvenvaihdoksen karikko on ollut myös se, ettei suvun piirissä ole


halukkaita tai riittävän kyvykkäitä jatkajia yrityksen operatiiviseen johtoon. Vaikka yritys siirtyisi perintönä vanhemmilta lapsille, se ei tarkoita, että samalla periytyisi myös yrittäjyys. Yrittäjyys ei ole ura tai ammatti, vaan se on pikemminkin omanlaisensa ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa työn tekemiseen. Myös ”pelkkänä” omistajana voi toteuttaa yrittäjyyttä.

Toteutus testaa suunnittelun Vuosisatojen vaihtuessa sukupolvenvaihdoksia on opittu suunnittelemaan, mutta niiden onnistuminen on kuitenkin kiinni toteutuksesta: miten yritysvarallisuus siirretään oikeudenmukaisesti seuraajapolvelle samalla turvaten liiketoiminnan jatkuminen ja sovun säilyminen perheessä. Sukupolvenvaihdos on usein ristiriitojen ja kriisien sävyttämä vaihe, jossa per-

heen jäsenten väliset suhteet väistämättä vaikuttavat myös liiketoimintaan ja sen uudistamiseen. Sukupolvenvaihdos sisältää aina riskejä, mutta myös suuren mahdollisuuden uudistaa liiketoimintaa.

Lähde: Kallioinen, Keskinen, Teräs & Vainio-Korhonen. Suomalainen perheyritys – kasvollisen omistajuuden historia. SKS 2022

Tilaa Suomalainen perheyritys -kirja Perheyritysten liiton 25-vuotisjuhlan johdosta SKS on kustantanut Suomalainen perheyritys -teoksen, joka on tunnustus perheiden ja yrittäjien merkitykselle maamme elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

Tilaa omasi! Kirjaa voit jakaa esimerkiksi: • omistajaperheen jäsenille keskustelujen pohjaksi perheyritysten menestystekijöistä • paikallisille vaikuttajille perheyritysten merkityksen ymmärtämiseksi • henkilöstölle

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

33


kolumni

Exit-vero: lainsäädäntötyön ja poliittisen keskustelun kukkanen nyt juristia sapettaa. Budjettiriihessä keskustellaan jälleen siitä, miten valtion kroonisesti alijäämäisiä kirstuja voitaisiin täyttää. Vaikuttaa siltä, että helppona ratkaisuna esitetään populistisesti verouudistuksia, joiden kohteena ovat ns. veroa kiertävät suurituloiset. Ensin Rinteen ja sittemmin Marinin hallitusohjelmaan mukaan otettu exit-veron selvitys- ja valmistelutyön taustalla tuntuu olevan ylevä tavoite estää varakkaita yksityishenkilöitä välttämään verojen maksu Suomeen muuttamalla ulkomaille. Tällaisten avausten johdosta moni on mielenosoituksellisesti jo muuttanut pois Suomesta exit-veron toteutumisen varalta tai suunnittelee sitä, jolloin uudistuksen nettovaikutus tulevien vuosien verokertymään voi tälläkin mittarilla arvioiden olla negatiivinen. Tämä tuskin oli toivottu lopputulos. Nyt luonnosteltu exit-vero ei koske vain “veropakolaisia” vaan se koskee myös sitä osaa työikäisestä väestöstä ja yrittäjäperheiden vesoista, joilla olisi kriittinen peruste hakea kansainvälisiltä foorumeilta kokemusta ja tietotaitoa suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin tai startup-yrityksiä, joilla olisi tarve sijoittaa tilapäisesti avainhenkilöitään myös EU:n ulkopuolelle kehittämään liiketoimintaa. Koska exit-vero koskee myös tietyin edellytyksin Suomessa verotuksellisesti asuvia ulkomaan kansalaisia, uskallan väittää, että ulkomaisten erityisasiantuntijoiden houkuttelu Suomeen tulee olemaan jatkossa entistä haastavampaa. Erityisen ongelmallista listaamattomien perheyritysten sekä kasvuvaiheessa olevien startup-yritysten osakkaille on verohallinnolle esitetty oikeus asettaa vakuus exit-

34

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

verolle luonnollisen henkilön muuttaessa Suomesta EU:n ulkopuolelle riippumatta siitä, onko yrityksen osakkeiden myyntiä edes suunniteltu. Vakuuden osalta ongelmallista on myös, miten turvata näissä tilanteissa tällaisten yritysten osakkeiden oikeudenmukainen arvonmääritys, johon mahdollisesti asetettava vakuus perustuu. Pahimmillaan exit-veromallin luoma hallinnollinen riesa ja taloudelliset riskit lamaannuttavat kiinnostuksen luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisiin uramahdollisuuksiin ja yrityksiin kohdistuviin investointimahdollisuuksiin. Exit-veromalliin liittyy paljon byrokratiaa sekä verohallinnolle, että verovelvolliselle. Herää kysymys, kattaako lakimuutosten kautta saatava verokertymä valvontatyöstä verohallinnolle syntyvät kustannukset. Kun asiaa ensimmäisen kerran selvitettiin, edes VM ei kannattanut ajatusta exit-verosta. Valtionvarainministeri Saarikko ilmoitti jo kertaalleen, että asia on haudattu. Poliittisessa keskustelussa Kokoomus on luvannut poistaa tämän lain, mikäli puolue on vallassa seuraavalla vaalikaudella. Onko tämä lupaus vai uhoa, se jää nähtäväksi. Nykyisessä taloustilanteessa olisi suotavaa, että veropoliittinen keskustelu suuntautuisi uudistuksiin, joilla voidaan oikeasti osoittaa olevan tehokkaasti verotuloja generoivia vaikutuksia. Tällä hetkellä tehdyt keskustelunavaukset näyttäytyvät lähinnä poliittisten irtopisteiden tavoitteluna. Kari Stenqvist Partner PwC Suomi


PYHÄ SKIRESORT

The Winter Academy is an epic NxG event located in the Finnish Lapland.    It is a long weekend filled with learning and challenging ourselves, but also a great opportunity to meet old and new friends over some winter activities.

Jan 26 - Jan 29 @ Pyhä Ski Resort 2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

35


martelan perheneuvosto

Kolme vuosikymmentä ja kolme sukupolvea

36

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Martelan toinen polvi perusti perheneuvoston ensimmäisten joukossa Suomessa. Miten perheneuvoston toiminta on kehittynyt eri vuosikymmeninä? TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT PETRI KROOK

I

dea Martelan perheneuvoston perustamiselle tuli vuonna 1990, kun Leena Palsanen osallistui Lausannessa yhdessä Matti- ja Pekkaveljensä kanssa FBN:n (Family Business Network) perheyritysseminaariin. ”Isä oli muutama vuosi ennen kuollut, ja me seitsemän sisarusta mietimme, miten jatkamme perheyritystä yhdessä”, kuvailee Leena Martelan perheneuvoston syntyä. Keskimmäisenä sisaruksena Leena lähti vetämään perheneuvostoa. Kaikki seitsemän sisarusta olivat perheneuvoston jäseniä alusta lähtien vuodesta 1991–2000. ”Lausannen oppien mukaisesti teimme ensimmäiseksi perheelle säännöt, joissa muun muassa kerrottiin, miten yritykseen pääsee töihin tai mitä hallituksen jäseneltä vaaditaan. Kokosimme myös perheyrityksen historian kansiin.”

Tavoitteena yhtenäinen perhe

Perheneuvoston perustamisen tavoitteena oli perheen yhtenäisyyden edistäminen. Tärkeä toimintamuoto alkuvuosista lähtien on ollut vuosittain järjestettävä ”perhekiva”. ”Joka toinen vuosi meillä on yhteinen isänpäivälounas, koska isäni on syntynyt 9.11. ja joka toinen vuosi teemme retken jonnekin. Ensimmäinen retki tehtiin Bodomille, jossa meillä oli suvun huvila. Retki on tehty myös Somerolle, jonne isä

on haudattu, ja yrityksen eri toimipaikkoihin”, kertoo Leena. Perheneuvoston toimintaa suunnitellaan toimikunnissa, joita ovat vaali-, hallituksen valinta - ja perhekivatoimikunta. Tarpeen mukaan voidaan perustaa myös muita valmistelevia ryhmiä. Toimikunnan jäsenen ei tarvitse olla perheneuvoston jäsen. ”Asioiden valmistelu on kätevämpää toimikunnassa, joiden kokoonpano on pienempi”, toteaa Leena.

Avoimuutta lisää

Vuosituhannen vaihtuessa perheneuvoston säännöt muuttuivat niin, että perheneuvoston jäsenyys kestää kolme vuotta, puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja uudelleenvalinnat ovat mahdollisia. Tällöin 3. polvi tuli mukaan. ”Ennen tätä muutosta vähän mietimme, miksei meille kerrota, mistä perheneuvostossa keskustellaan”, paljastaa Pinja Metsäranta, joka toimi puheenjohtajana vuosina 2004–2011 ja 2018–2021. Perheneuvoston jäsenenä voi olla vain suoraan alenevassa polvessa oleva täysiikäinen henkilö. Neuvoston koko on 7–9 jäsentä ja se kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. ”Otamme kuitenkin kaikki halukkaat varajäseniksi, jotka saavat myös osallistua kaikkiin perheneuvoston kokouksiin. Olemme avanneet toimintaa, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan.”

Emma on perheneuvoston nykyinen puheenjohtaja ja Leena ensimmäinen.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

37


LEENA PALSASEN KOTIALBUMI

MARTELA OYJ ▶ Suunnittelee ja toteuttaa käyttäjäkeskeisiä työ- ja oppimisympäristöjä, joiden erilaiset tilat tukevat yksilöllisiä tapoja tehdä työtä ja oppia. ▶ Perustettu vuonna 1945, listautui vuonna 1986 ▶ Liikevaihto 92 milj. € ▶ Henkilöstö 420

PERHE ▶ Perustaja Matti S. Martela ▶ 31 täysi-ikäistä omistajaperheenjäsentä ▶ 50 suoraa jälkeläistä ▶ 60 perheenjäsentä puolisoineen

Martelan suku koossa perustaja Matti S. Martelan 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi vuonna 2013.

Pinjan aloittaessa jotkut jäsenet kokivat, että perheneuvostolla ei ole mitään merkitystä: se on vain keskustelukerho. Nyt perheneuvostolla on myös säännöllinen yhteys yrityksen toimintaan, mutta se ei millään tavoin puutu hallituksen tai yrityksen johdon toimintaan. Listattuna perheyrityksenä omistajuuteen liittyvät asiat, joista voidaan keskustella ovat kuitenkin rajallisia. ”Jokaisessa perheneuvoston kokouksessa saamme toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan tai talousjohtajan tilannekatsauksen yrityksen toiminnasta, mutta

”Koulutus on ollut tärkeä osa toimintaamme. Saimme siten jatkajapolvea kiinnostumaan perheyrityksestä ja pääsimme tutustumaan paremmin enoihin, täteihin, serkkuihin ja serkkujen lapsiin.”

38

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

meille ei kerrota mitään liikesalaisuuksia. Kokoukset on myös ajoitettu tulosjulkistusten jälkeen”, avaa Pinja neuvoston toimintaa.

Koulutuksella yritys tutummaksi

Yritystoimintaa on tuotu tutuksi omistajille myös koulutuksella. Perheneuvosto on vuosien aikana järjestänyt säännöllisen epäsäännöllisesi noin puolen vuoden koulutuksen, jossa on esitelty Martelan toimintaa. Koulutus on suunnattu jatkajapolvelle, mutta myös kaikille suvunjäsenille on järjestetty avoimia koulutustilaisuuksia. ”Koulutus on ollut tärkeä osa toimintaamme. Saimme siten jatkajapolvea kiinnostumaan perheyrityksestä ja pääsimme tutustumaan paremmin enoihin, täteihin, serkkuihin ja serkkujen lapsiin”, toteaa Pinja. Koulutukset ovat olleet avoimia myös puolisoille, jotka ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnasta. Toisesta polvesta viisi on ollut töissä Martelasta, kolmas ja neljäs polvi on tehnyt perheyrityksessä määräaikaisia kesä- ja harjoittelujaksoja. Kolmannesta


polvesta vain yksi on työskennellyt Martelassa pidempään. Hallituksessa on toiminut sekä toista että kolmatta polvea. ”Perheenjäsenen työhönottosääntöjä onkin nyt väljennetty, jotta saisimme perheenjäseniä kannustettua myös operatiiviseen toimintaan”, toteaa Pinja.

4. polvi aktiivisesti mukaan

30 vuoden perheneuvostotoiminta on saanut aikaan sen, että suvun jäsenet tuntevat toisensa hyvin. Haastattelun aikana Leena, Pinja ja Emma Martela mainitsevatkin useita suvun jäseniä nimeltä, pohtivat sukulaisuussuhteita ja syntymävuosia. ”Perheen yhtenäisyyden kannalta perheneuvosto on ollut tosi tärkeä. Ilman neuvostoa suku olisi varmaankin jäänyt hajanaiseksi, eikä yhteinen omistajuus olisi ollut mahdollista”, korostaa Pinja neuvostotoiminnan hyötyjä. ”Ilman perheneuvostoa minulla ei olisi hajuakaan omistajuuteen liittyvistä asioista”, jatkaa Emma. Pinjan serkuntytär Emma aloitti perheneuvoston puheenjohtajana keväällä 2021. Hän on neljännessä polvessa neljänneksi vanhin. ”Yritys on ollut aina läsnä elämässäni ja lapsena oli kiva osallistua perhekivoihin. Täysi-ikäisenä tulin sitten heti mukaan perheneuvostotoimintaan. On ollut arvokasta saada tutustua yritystoimintaan ja suvunjäseniin sekä keskustella omistajuudesta.” Emma haluaa omalla esimerkillään kannustaa oman sukupolvensa edustajia olemaan aktiivisia ja tuoda toimintaa lähestyttävämmäksi nuoremmille. Viidettäkin sukupolvea on jo olemassa. ”Toivon, että voimme tulevaisuudessakin pitää yhtä ja jatkaa yhdessä perheyrityksen omistajina.”

LEENA PALSANEN

”On ollut arvokasta saada tutustua yritystoimintaan ja suvunjäseniin sekä keskustella omistajuudesta.”

EMMA MARTELA

LEENA PALSANEN ▶ 2. polvi ▶ sisustusarkkitehti ▶ ”Yhteisymmärryksessä eteenpäin.”

PINJA METSÄRANTA ▶ 3. polvi ▶ FM, taidehistorioitsija ▶ ”Perheyritys tuo vastuuta, mutta avaa myös kiinnostavia mahdollisuuksia.” 2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

EMMA MARTELA ▶ 4. polvi ▶ aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa ▶ ”Ainoa tapa kehittyä on uskaltaa yrittää.”

39


TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Omistajat kertovat Sarlin Group: 3B ja 10K – pitkäjänteistä omistamista erik sarlin perusti Sarlin Group Oy:n 90 vuotta sitten. Siitä lähtien Sarlin on toiminut teollisuuden ratkaisukeskeisenä kumppanina. Erik Sarlinin ainoa tytär kauppaneuvos Margaretha Sarlin-Wikström johti yritystä hallituksen puheenjohtajana vuosina 1984-2002. Tänään Sarlinin omistajaperheeseen kuuluvat Margarethan pojat Patrik, Henrik ja Fredrik (3Bröder) sekä heidän 10 lastaan (10Kusiner) neljännessä polvessa. Jatkajapolven serkukset ovat 18-33-vuotiaita. He ovat saaneet isoäidiltään osakkeita jo syntyessään. Sarlinit määrittelivät jo vuonna 1998 ensimmäistä kertaa tavoitteensa omistajina: ”Vi strävar mot ansvarsfullt, långsiktigt och hållbart ägande som ger mervärde åt personal och kund. ”A better way.” “Jo isoisämme ja äitimme painottivat jatkuvuutta, yhteenkuuluvuutta ja eettisiä periaatteita, jotka näkyvät omistajuudessamme myös tänään”, kertoo Sarlin Groupin hallituksen puheenjohtaja Henrik Wikström.

Päivällispöytäkeskusteluista Sarlin counciliin

Sarlinin hallituksessa on ollut perheeseen kuulumattomia hallituksen jäseniä jo vuodesta 1974 lähtien. Tavoitteena on, että hallituksen jäseniä on vähintään yhtä paljon ulkopuolisia kuin perheestä. “Emme aktiivisesti nyt etsi, mutta toisaalta etsimme koko ajan hallituksiimme johtajia, joilla ei ole vielä yhtään hallituspaikkaa tai sitten uransa loppupuolella olevia henkilöitä. Kokeneet neuvonantajat ovat tuoneet positiivista toimitusjohtajan ja johtoryhmän haastamista ja sparraamista”, toteaa Fredrik Wikström Seuraajapolven edustajille on luotu rotaatio hallituksen jäsenyyteen. “Jokainen next on vuorollaan vähintään kaksi vuotta kerrallaan hallituksessa. Groupin hallituksessa on tällä hetkellä kaksi nextiä ja tytäryhtiöissä kummassakin yksi next.” Omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyölle on selkeät säännöt. Hallituksessa olevat omistajat edustavat aina kaikkia omistajia. Omistajat eivät ole suoraan operatiiviseen johtoon yhteydessä, vaan viestintä tapahtuu aina hallituksen puheenjohtajan kautta. Tiedon kulku omistajille, jotka eivät ole operatiivisessa toiminnassa mukana, on kuitenkin tärkeää. “Pidän joka kuukausi infotunnin seuraajapolvelle, jolloin he myös saavat kysyä kaikista yritykseen liittyvistä asioita”, Henrik Wikström kertoo. Tulevaisuuden haasteena on esimerkiksi, miten hallitaan roolimuutokset ja vallan siirtäminen oikeasti neljännelle polvelle.

”Mietimme, miten oikeasti, eikä vain paperilla, siirrämme vastuuta seuraavalle polvelle.”

Yhdessäolo päivällispöydän ympärillä ja keskustelu yhtiöstä, sen ihmisistä ja tuotteista, ilonaiheista ja suruista on hyvä pohja seuraavan sukupolven kiinnostukselle ja halulle tehdä työtä perheyrityksen puolesta. Omistajaperheellä on ollut 1990-luvulta lähtien organisoituja Sarlin Council-kokouksia. “Nykyään meillä on erikseen Owners Council, johon osallistuvat vain omistajat ja Family Council, jonka tapaamisiin myös muut perheenjäsenet ikään katsomatta ovat tervetulleita”, kertoo Sarlin Groupin hallituksen jäsen Fredrik Wikström. Owners Councilin tapaamisissa omistajat keskustelevat perheen käsikirjan eri teemoista. “Olemme tehneet käsikirjaa osissa. Tähän mennessä olemme jo kirjanneet muun muassa omistajaperheen arvot, tarkoituksen ja vision sekä päättäneet

40

hallintoperiaatteista ja seuraajapolven koulutuksesta”, kuvailee Henrik käsikirjan tekemistä. “Tänä vuonna keskitymme erityisesti sukupolvenvaihdokseen ja siihen liittyviin passiivisen ja aktiivisen omistajan rooleihin. Mietimme, miten oikeasti, eikä vain paperilla, siirrämme vastuuta seuraavalle polvelle”, Fredrik Wikström avaa omistajaperheen pohdintoja.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen tapasi osaavia omistajia. Voit lukea osaavista omistajista myös nettisivuillamme sekä jäsenille ilmestyvästä, omistajuuteen keskittyvästä uutiskirjeestä.

Snellman: Esimerkillistä omistajuutta “Linjasimme muun muassa, että haluamme kehittää perheveljekset Kurt ja Lars perustivat Snellmanin Lihan ja Makkaran Pietarsaareen vuonna 1951. Myöhemmin toimin- yritystä pitkäjänteisesti. Meille kannattavuus on tärkeämpää kuin kasvu. Kasvun rahoitamme tulorahoituksella”, avaa linjataan tulivat mukaan myös heidän kolme veljeään. Tänään Snellman-konsernissa on kaksi liiketoiminta-aluetta: lihanja- uksia Snellmanin hallituksen jäsen Rickard Snellman. Linjauksissa määriteltiin erikseen myös omistajakysymyklostus ja valmisruoka. Konsernin liikevaihto on yli 370 MEUR set eli asiat, jotka ovat omistajaperheelle tärkeitä. Omistajille ja se työllistää noin 1 800 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. tärkeitä alueita arvonäkökulmasta ovat esimerkiksi henkilösSnellmanilla on 380 omistajaa neljässä polvessa. Omistajat organisoituivat ensimmäisen kerran vuonna 1999 perusta- töpolitiikka, johtaminen, perusperiaatteet ja profilointi markkinoinnissa sekä bonus- ja voitonjakoperiaatteet. malla osakasneuvoston. “Setäni Kalle osallistui vaimonsa Anna-Lisan kanssa Omistajat esimerkkeinä Perheyritysten liiton tilaisuuteen ja sai idean osakasneuvoston Perustajaveljesten henki elää yhä yrityksessä ja omistajaperustamisesta. Kallen lisäksi osakasneuvostoon kuului viisi perheessä. Perustajaveljeksillä oli toisen polven edustajaa – yksi jokaihyvät välit keskenään. He tekivät töitä sesta sukuhaarasta”, kertoo ensimmäiyhdessä ja arvostivat toisiaan. Töistä ei sen osakasneuvoston jäsen, HR-johtaja ▶ Missio: Annamme ihmisille lähdetty kotiin ennen kuin mahdolliset Lena Holmberg. mahdollisuuden parempaan. riidat oli selvitetty. Osakasneuvosto on vuosien saa▶ Liiketoimintamalli: Menestys Työn tekeminen ja esimerkillä tossa muuttunut perheneuvostokansaitaan tekemällä työtä. johtaminen ovat omistajille tärkeitä si, johon kuuluu 3 jäsentä jokaisesta ▶ Arvot: Kohtele toisia kuten arvoja. sukuhaarasta. Neuvoston kokousten toivoisit itseäsi kohdeltavan. “Snellmanilla töissä olevat omistajat pöytäkirjat jaetaan kaikille omistajille. Perheneuvosto vastaa muun muasvoivat omalla esimerkillään ja teoillaan sa omistajien valmentamisesta sekä kommunikoida ja vahvistaa yrityksen järjestää teemailtoja ja työpajoja edistääkseen omistajien arvoja”, toteaa toista polvea edustava Staffan Snellman. yhteenkuuluvuutta. Hän on ollut Snellmanilla töissä eri tehtävissä yli 40 vuotta “Perheneuvosto muun muassa jakaa kaikille 18 vuotta täyt- ja toimii tällä hetkellä vientijohtajana. täville omistajatahto-dokumentin. Kaikki omistajat kutsutaan Strategisissa linjauksissa todetaankin, että vaikka osaajoulupuurolle ja kesätapahtumaan, joissa saamme myös päivi- minen ja soveltuvuus ovat tärkeimmät kriteerit valittaestettyä tietoa yrityksen toiminnasta”, kertoo Lena. sa henkilöitä yrityksen johtotehtäviin, niin operatiivisessa Perheneuvoston rinnalla toimii omistajaneuvosto, joka toiminnassa olevat omistajat varmistavat omistajaperheen muodostuu viidestä jokaista sukuhaaraa edustavasta ja jokai- arvojen mukaisen toiminnan toteutumisen yrityksessä. sen haaran valitsemasta jäsenestä sekä kahdesta neuvosTavoitteena on lisäksi, että joko konsernijohtaja tai hallitoon kaikkien omistajien keskuudesta valitusta omistajasta. tuksen puheenjohtaja kuuluu omistajasukuun. Konsernin johOmistajaneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa omista- tajana toimii tällä hetkellä aikaisemmin hallituksen jäsenenä jatahdon määrittäminen ja omistajakäsikirjan päivittäminen. toiminut Erkki Järvinen ja hallituksen puheenjohtajana Peter Lisäksi omistajaneuvosto toimii viestintäkanavana omistajien Fagerholm, joka avioliiton kautta kuuluu omistajasukuun. ja hallituksen välillä. Vaikka omistajajoukko on suuri, Staffanin mukaan riitoja ei ole ollut. Kannattavuus kasvua tärkeämpää “Sopu on meillä säilynyt, koska emme ole lähteneet tavoitVuonna 2015 omistajaperhe, hallitus ja operatiivinen johto telemaan omaa etuamme. Omistajaorganisaatiomme kautta miettivät yhdessä Snellmanin tulevaisuutta. Työn tuloksena kaikilla on mahdollisuus tuoda omia ajatuksia esille ja arvossyntyi omistajien strategiset linjaukset. tamme toisten mielipiteitä.”

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

41


kolumni

Aivan tavallinen päivä töissä - salkunhoitajan maanantai Millainen on salkunhoitajan maanantai? Salkunhoitajan tittelillä tehdään monenlaista työtä. Joku saattaa hoitaa osakesalkkua, joku korkosalkkua ja joku taas jotain näiden yhdistelmää. Osa hoitaa rahastomuotoisia salkkuja, osa vaikkapa vakuutusyhtiön sijoitussalkkua. Kiinteistösijoituksien ja jopa päästöoikeuksien nähdään muodostavan omia salkkujaan, joilla on näihin markkinoihin erikoistuneet salkunhoitajansa. Päivä alkaa padin avaamisella ja Aasian markkinoiden tapahtuminen tsekkaamisella ennen aamiaista. Markkinat ympäri maailman liikkuvat synkronoidusti, eli tapahtumat vaikkapa Tokiossa heijastuvat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin näitten markkinoiden avauduttua ja tänä päivänä vielä selvemmin kuin 20-vuotta sitten globalisaation ja tietotekniikan kehittymisen myötä. Maanantai pitää sisällään useita viikkopalavereja, joissa muodostetaan näkemystä edellisviikon tapahtumista ja markkinaliikkeistä sekä kerrataan tulevat. Näiden tarkoituksena on tislata tietotulvasta olennainen ja ennen kaikkea sen vaikutus markkinahinnoitteluun. Salkunhoitokin on yhä enemmän tiimityötä, jossa vastuuta on jaettu eri osa-alueille, mutta päätöksenteko perustuu asioiden yhteiseen järkeilyyn monelta eri kantilta. Apuna käytetään tietotekniikkaa informaation pureskeluun, jotta saadaan helpommin seulottua olennainen tieto ja säästetään aikaa. Salkunhoitajan tehtävänä on luoda parasta mahdollista tuottoa salkkuunsa annettuun vertailuindeksiin nähden (tai absoluuttista tuottoa) rajatulla riskitasolla. Tämän aikaansaamiseksi varmuudella ei riitä se, että tietäisi etukäteen vaikkapa seuraavan Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätöksen tai Saksan BKT-luvut, vaan olennaista on arvioida markkinoiden suuntaa ja reaktiivisuutta uuteen informaatioon. Markkinoiden liikkeet eivät aina ole sitä, mitä uuden informaation perusteella ajattelisi. Informaatiota on loputtomasti ja kaikki on kytköksissä tavalla tai toisella toisiinsa. Menneisyyden markkinareaktiot ovat hyvä arvaus tulevaisuudesta, mutta vain arvaus. Kokemus helpottaa jäsentelyä. Markkinoista puhutaankin usein eläimenä, joka

42

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

on arvaamaton, eikä historia useinkaan toista itseään. Jokainen salkunhoitaja on kokenut fyysistäkin huonoa oloa positionsa (salkkunsa rakenteen) ollessa ”väärin päin”. Tämä psykologinen puoli salkunhoidossa on varmasti monelle yksityissijoittajallekin tuttu hankaluutensa vuoksi. Vielä yli 25 vuodenkin jälkeen on tällä saralla vielä paljon opittavaa. Kuinka katkaista tappiot ajoissa, kuinka roikkua voittajissa pitkään ja tehdä rationaalisia päätöksiä tunneperäisten sijaan? Kirjallisuutta tästä löytyy pilvin pimein, mikä kuvastaa asian tärkeyttä sijoitustoiminnassa. Myöhemmin iltapäivällä tai palaverien lomassa luetaan ”risöörtsiä” (analyyseja, raportteja jne.) ja toteutetaan haluttuja muutoksia salkkuihin. Moderni riskienhallintavälineistö helpottaa muutosten vaikutusten simulointia ja skaalausta halutun position muodostamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi korrelaatioriskien paljastamiseksi, nämä kun eivät välttämättä suuremmasta portfoliosta näy paljaalla silmällä. Illalla markkinat "kulkevat taskussa", eli markkinaliikkeitä tulee seuratuksi vähän väliä. Joku saattaisi kokea tämän rasittavana, mutta kaikkeen tottuu, eikä aika ole hukkaan heitettyä. Päivä päättyy samaan mistä alkoi, mutta tällä kertaa Yhdysvaltain markkinoiden sulkeutumisen tarkasteluun pädiltä. Ehkäpä Mikko Leppilammen offline-someton uniaika-kampanja olisi kokeilun arvoinen? Salkunhoito on jatkuvaa mahdollisuuksien etsintää, riskien ja tuottojen punnitsemista, uutteraa informaation siivilöintiä, sekä näkemyksen muodostamista, eikä siinä menestymiseen valitettavasti ole kaiken kattavaa ohjekirjaa. Kuten kaikissa ammateissa, oma kiinnostus ja harrastuneisuus ovat oleellisia työn onnistuneessa hoitamisessa. Markkinat muuttuvat joka hetki ja vaativat sopeutumista muutokseen. Tämän tiesi jo 1500-luvulla elänyt kirjailijafilosofi Michel de Montaigne: ”Miten moni asia olikaan eilen totuus ja tänään satu”. Harri Kojonen Strategi/Salkunhoitaja OP


ASIANTUNTIJApalveluja 50 vuoden kokemuksella Tarjoamme tilintarkastuksen, taloushallinnon ja veroneuvonnan asiantuntijapalveluja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme liikepalveluja toimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa. Lue lisää toiminnastamme: www.tuokko.fi


TEKSTI MARTTI SAIKKU

Vastuullisuus ja kestävä kehitys sijoitussalkussa perheyritysten liitto ja viisi muuta keskeistä elinkeinoelämän toimijaa järjestivät syyskuussa kiinnostavan vastuullisuuteen ja kestävään kehityksen keskittyvän No Bullsh*t -tapahtuman. Tapahtuma osuu vaikeaan aikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut epävarmuuden lisääntymiseen taloudessa, energiamarkkinoilla ja myös osakemarkkinoilla. Sijoittajalle on nyt erityisen tärkeää pitää jäitä hatussa ja tehdä valintoja kriisin yli. Tässä muutamia omia ajatuksiani siitä, kuinka sijoitussalkkua voi kasvattaa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja voi toteuttaa omassa sijoitustoiminnassaan monella tavalla. Kannattaa ensin pysähtyä kysymään, mihin itse uskoo? Myös muut omaisuusluokat kuin osakkeet tarjoavat kiinnostavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi asunto-, metsä-, infrastruktuuri- ja uusiutuvan energian rahastot tarjoavat kohtuullisen matalan riskin vaihtoehtoja, joissa vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat keskeisessä roolissa sijoituskohteita valittaessa. Myös perinteisistä korkorahastoista löytyy ns. Green Bond ja Social Bond -vaihtoehtoja, joissa vastuullisuus toteutuu rahaston

rahoittamien projektien kautta. Oman sijoitussalkun riskiprofiilista ja tavoitteenasettelusta riippuen, vastuullisia ja kestävää kehitystä edistäviä sijoituksia voi siis löytää myös muista omaisuusluokista kuin osakkeista. Tässä blogissa keskityn kuitenkin ensisijaisesti osakkeisiin. Kirjoitin eräässä aiemmassa kolumnissa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen terminologiasta ja esim. ESG-kriteereistä, eli ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioimisesta sijoituskohteita valittaessa. On hyvä, että sijoituspalveluja tarjoavat pankkiirit ja varainhoitajat ovat ottaneet vastuullisuuden tosissaan. Tämä on johtanut myös raportoinnin ja läpinäkyvyyden parantumiseen.

”Muistakaa myös, että varainhoitajat myyvät ensisijaisesti omia tuotteitaan. Tästä minulla on yli 30 vuoden kokemus ja edelleen uskon, että senkin voi tehdä vastuullisesti.”

44

Kuinka paljon voit käyttää omaa aikaa?

Osakesijoitusten osalta on olemassa useita tapoja toteuttaa vastuullisuutta ja olla mukana edistämässä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Paljolti omasta ajankäytöstä riippuen voi valita ns. helpon tai vaikeamman tien. Jos oma ajankäyttö sallii ja kiinnostusta löytyy, näkisin yhtenä vaihtoehtona käyttää vähän enemmän aikaa ja tutustua eri tietolähteistä saatavaan

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


Lue lisää vastuullisista perheyrityksistä: perheyritys.fi/vastuullisuus

aineistoon kiinnostavista tulevaisuuden toimialoista ja niillä toimivista yhtiöistä. On hyvä myös muistaa, että pienissä yhtiöissä on enemmän riskiä kuin isoissa ja etabloituneissa – tässäkin valintaa kannattaa miettiä oman riskiprofiilin ja sijoitushorisontin mukaan. Korostan monesti oman vision toteuttamista. Mieti mihin uskot, ja toteuta sitä niin pitkälle kuin mahdollista sijoitustoiminnassasi. Jos oma ajankäyttö on tiukalla, niin varainhoitajilta löytyy lukuisia rahastovaihtoehtoja. Löytyy varsin kiinnostavia teema- tai toimialarahastoja, jotka ovat kiinni tulevaisuuden tarjoamissa mahdollisuuksissa. On alueellisia ESG-rahastoja ja globaalisti sijoittavia rahastoja. Kaikista näistä on myös tarjolla sekä passiivisia indeksirahastoja että aktiivisesti hoidettuja, salkunhoitajan osakevalintaan panostavia rahastoja. Lisäksi indekseihin voi sijoittaa niin perinteisten rahaston kuin ETF- eli pörssinoteerattujen rahastojenkin kautta. Näistä ja niiden eroista kannattaa kysellä varainhoitajien private bankereilta. Tutustu myös aina rahastojen palkkiorakenteeseen. Hyvä myös muistaa, että rahastojen tuotot raportoidaan aina kulujen jälkeen, mikä helpottaa tuottohistorioiden vertailua. Toteutustavoista pitää vielä mainita salkunhoitosopimukset varainhoitajien kanssa. Monet varainhoitajat tarjoavat asiakkaalle räätälöityjä vaihtoehtoja, joissa vastuullisuus on huomioitu asiakkaan haluamalla tavalla. Sopimuksessa määritellään salkunhoidon tavoitteet, riskitasot ja esimerkiksi käytettävät instrumentit – tehdäänkö suoria sijoituksia vai pelkästään rahastosijoituksia. Ns. täyden valtakirjan salkunhoitosopimus vapauttaa sijoittajan salkunhoitoon liittyvistä päivittäisistä pohdinnoista, kuten salkkumuutoksista ja rahastovalinnoista. Toisin sanoen, asiakas seuraa sijoitussalkkunsa kehitystä kuukausiraportoinnin pohjalta, kun varainhoitaja hoitaa sijoitussalkkua sopimuksen määrittelemissä rajoissa. Luonnollisesti oman salkkunsa kehitystä voi seurata vaikka päivittäin sähköisen salkkupalvelun kautta. Helppoa, mutta luonnollisesti kalliimpi ratkaisu kuin salkun hoitaminen itse.

Matalan ESG-pisteytyksen yrityksen potentiaali

ESG-ratingit eli vastuullisuuskonsulttien antamat pisteytykset yrityksistä ovat viimevuosina puhuttaneet. Kysymys on monijakoinen, mutta yksinkertaisimmin kysymys on siitä, ovatko pisteytykset ’oikein’ ja miksi eri rating-konsultit antavat samalle yhtiölle eri arvion. Ala ei ole tältä osin vielä standardoitu, eikä tähän kannata mielestäni käyttää liikaa aikaa. Onhan myös niin, että korkean ESG-ratingin omaavan yhtiön hinnassa on jo ns. ’ESG-lisä’. Toisin sanoen, eikö olisi vieläkin kiinnostavampaa löytää yhtiöitä, joilla on vahva sitoutuminen vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen, mutta joiden ESG-rating ei vielä ole huipputasoa. Näitä yhtiöitä voi kutsua transitioyhtiöiksi ja niihin sijoittava uskoo, että yrityksen omistajat ja johto saavat toteutettua hankkeita, jotka pitkässä juoksussa parantavat sekä ESG-ratingia että yhtiön tulevaisuuden näkymiä. Tähänkin tarpeeseen löytyy jo rahastovaihtoehtoja, jos oma ajankäyttö tai osaaminen eri riitä yksittäisten yritysten poimimiseen laajasta yritysavaruudesta. Tässä kohtaa voi myös miettiä, että kohdistaa oman ajankäytön esimerkiksi vain kotimaisiin tai pohjoismaisiin yhtiöihin ja sijoittaa laajemmin rahastojen kautta. Mahdollisuuksia on monia. Oleellisinta vastuullisessa sijoittamisessa on omaan näkemykseen uskominen ja sen mukaan toimiminen. Lisäksi asiantuntijakeskustelut ja vertaisryhmät tuovat aina jotain arvokasta lisää omaan ajatteluun. Aihepiiriin liittyviä podcasteja on myös hyödyllistä kuunnella. Muistakaa myös, että varainhoitajat myyvät ensisijaisesti omia tuotteitaan. Tästä minulla on yli 30 vuoden kokemus ja edelleen uskon, että senkin voi tehdä vastuullisesti.

Martti Saikku on Perheyritysten liiton hallituksen ja kestävän kehityksen työryhmän jäsen ja Ahlström Invest Oy:n hallituksen jäsen.

Ilmianna perheyritys, joka onkestävän kehityksen kärkijoukossa tai joka toteuttaa tosissaan vastuullisuutta liiketoiminnassaan. raine.tiessalo@perheyritys.fi

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

45


Same same but different! Next Level on nyt Now Gen – vastuutehtävissä toimivien jatkajien yhteisö TEKSTI SINI-MARJA ANT-WUORINEN

now gen (entiseltä nimeltään Next Level) koostuu Perheyritysten liiton jäsenistä, joita yhdistää aktiivinen rooli ja vastuutehtävät perheyrityksessä. Now Gen -nimitystä käyttää maailmanjärjestömme FBN niistä jäsenistään, jotka eivät ole enää nextejä, mutta eivät myöskään ole vielä tekemässä sukupolvenvaihdosta. Jos siis olet tavalla tai toisella "nyt puikoissa", tämä on sinulle.

Nimi muuttui, sama aktiivinen toiminta säilyy

sijaisesti operatiivisista tai strategista vastuuta kantaville jäsenille, joiden agendalla on aktiivinen omistajuus ja yrityksen kehittäminen. Järjestämme tapahtumia ja pienryhmätoimintaa, joiden teemat käsittelevät muun muassa omaa johtajuutta ja yrityksen johtamista, kasvua ja uudistumista sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Now Gen työryhmä:

Keskustelu Next Level -toiminnan nimestä ja sen muutoksesta sai alkunsa Next Level -työryhmän kokouksessa viime vuonna. Työryhmässä tehdyn strategiatyön myötä nimenvaihdokselle avautui luonteva tilaisuus. Taustalla oli myös seikka, että Next ja Next Level menevät jonkin verran sekaisin erityisesti uusien jäsenten keskuudessa. Now Gen -toiminta Perheyritysten liitossa on monipuolista ja tarkoitettu ensi-

Kaisa Isotalo, Antti-Teollisuus Oy, puheenjohtaja Elina Aine-Simonen, Harjavalta Oy Noora Aro-Tuominen, Aro Yhtiöt Oy Urho Blom, Eurofacts Oy Hanna Honkasalo, Kovanen Capital Oy Anna Miettinen, Ensto Invest Oy Nina Orvola, Kotivara Yhtiöt Oy Samu Pere, Pintos Oy

Tulevia Now Gen tapahtumia: Now Gen –kulttuuri-ilta: 25.10. Suomen Kansallisteatteri täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja pääsemme seuraamaan teatterin 150-vuotisjuhlanäytelmää Ensimmäinen tasavalta. Näytelmä on kertomus suomalaisen demokratian syntyhistoriasta ja siitä, miten Euroopan takapajuisimmasta sääty-yhteiskunnasta vähitellen muotoutui demokraattinen, moniäänisyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittava Suomi. Ennen esitystä saamme keskusteluvieraaksi Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon. Esitykseen on varattu PL:n jäsenille yksi kokonainen rivi, 21 paikkaa. Toimi nopeasti ja ilmoittaudu mukaan!

now gen toiminta tarjoaa avoimen, luottamuksellisen ja aktiivisen vertaisyhteisön perheyritysten vastuunkantajille. edistää vertaisyhteisön kasvua ja elinvoimaa järjestämällä monimuotoisia tapahtumia vahvistaa vastuunkantajien toimintakykyä ja kehittymistä tukee perheyrittäjyyden ja omistajuuden yhteiskunnallisia näkökulmia.

Kysyttävää, ota yhteyttä! Mikko Pellinen, Perheyritysten liiton jäsenpalvelupäällikkö mikko.pellinen@perheyritys.fi Kaisa Isotalo, Now Gen -työryhmän puheenjohtaja kaisa.isotalo@antti.fi

46

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


UUSI TAPAHTUMA YRITYKSILLE JA HALLITUSOSAAJILLE Keskiviikkona 30.11.2022 TähtiAreena, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

#Hallituspaikka #tulevaisuudenhallitustyöskentely www.hallituspaikka.fi

Tutustu ohjelmaan hallituspaikka.fi » TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ

JÄRJESTÄJÄKUMPPANIT

Liput:

TAPAHTUMAKUMPPANIT

Nyt on oikea aika sijoittaa hallitusosaamiseen.

Ei ole vain yhdenlaista yrittäjää. Tärkeintä on uskaltaa, kokeilla ja yrittää. Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja työeläkevakuuttamisen asiantuntijamme. fennia.fi | elo.fi Tulevaisuutesi. Fennia.


UUDET JÄSENET uudet jäsenet Jäseneksi Perheyritysten liittoon?

LM-Suomiset Oy

Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana. Lue lisää: perheyritys.fi/liityjäseniksi

E. Lehto Oy Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa, liikevaihto 5 MEUR, 40 työntekijää, kotipaikka Karhula, perustettu 1917. 4. sukupolvi, pääomistaja Olssonin perhe.

Gerako Oy Toimiala sijoitus, liikevaihto 16 MEUR, neljä työntekijää, kotipaikka Espoo, perustettu 1974. 2. sukupolvi, pääomistaja Kohosen ja Siirilän perheet.

Hanskis Maskin Service Oy Yrityksen toimiala muu palvelutoiminta, liikevaihto 0,1 MEUR. kotipaikka Espoo, perustettu 2019. 1. sukupolvi, pääomistaja Hanskin perhe.

Järvenpään Kukkatalo Oy Toimiala tukku -ja vähittäiskauppa, liikevaihto 2 MEUR, 18 työntekijää, kotipaikka Järvenpää, perustettu 1991. 1. sukupolvi, pääomistajat Saija Sitolahti ja Joonas Nieminen.

48

Yrityksen toimiala maa- ja vesirakentaminen, liikevaihto 13,2 MEUR. Yrityksessä on 25 työntekijää, kotipaikka Eurajoki. Yritys on perustettu vuonna 2001. 1. sukupolvi, pääomistajia ovat Markku ja Ilkka Suominen.

LSJ Group Oy Kuusamolainen yritys, jonka toimiala majoitus -ja ravitsemistoiminta. Liikevaihto 1,2 MEUR, työllistää 12 henkilöä. Perustettu 2011. 3. sukupolvi, pääomistajia Laura, Sonja ja Julia Määttä.

Meslewi Oy Toimiala taiteet, viihde ja virkistys. Yrityksen liikevaihto 0,2 MEUR, kaksi työntekijää. Yritys on perustettu vuonna 1991. Pääomistaja Leena Meskanen. Meslewi on morsius- ja iltapukuliike, joka sijaitsee Helsingin keskustassa.

Oy Noortrade Ab Yrityksen oimiala tukku-ja vähittäiskauppa, liikevaihto 2 MEUR, 10 työntekijää, kotipaikka Kaarina, perustettu 1985. 2. sukupolvi, pääomistajina Nan Mäki-Vaaranmaa ja Rasmus Mäki. Yrityksen toiminta-ajatuksena on sisustusvalaisimien, ulkovalaisimien, jouluja sesonkivalojen sekä valonlähteiden maahantuonti ja näiden markkinointi.

Pharazon Ab Toimiala informaatio ja viestintä, liikevaihto 6,5 MEUR, 70 työntekijää, kotipaikka Helsinki, perustettu 2008. 1. sukupolvi, pääomistaja Antti Hätinen.

KakolaYhtiöt Oy

Pohjolan Rakennustaito Oy

Toimiala kiinteistöala & majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikevaihto 20 MEUR, 100 työntekijää, kotipaikka Turku. Yritys on perustettu vuonna 1989. 1. sukupolvi, pääomistaja Ojalan perhe.

Yrityksen ttoimiala kiinteistöalan toiminta, liikevaihto 1,0 MEUR, kaksi työntekijää, kotipaikka Oulu, perustettu 2004. 2. sukupolvi, pääomistaja Erika Moilanen.

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I


KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

lyhyesti

Perheyritysvaltuuskunta kokoontui 30.8. Vuoden toinen kokous järjestettiin Fennian isännöimänä. Kokouksen tervetuliassanat lausui valtuuskunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama. Ajankohtaisia talouden näkymiä avasi puheenvuorossaan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Sami Yläoutinen. Iltapäivän ohjelmassa oli myös mielenkiintoista keskustelua aiheena

Startupit vs perheyritykset, kummasta kovempaa kasvua? Keskustelussa mukana Marjo Miettinen (Ensto) ja Jarkko Virtanen (IPR.VC). Sekä mielenkiintoinen keskustelu perheyrittäjän identiteetistä, jota pohtivat Raine Tiessalon johdolla Esa Niemi (Niemi Oy) ja Nina Orvola (Kotivara Oy).

Sami Yläoutinen

PL Golf-mestaruus Teemu Vaistilalle ”Leikkimielinen” Perheyritysten liiton golfmestaruus ratkesi elokuun lopulla Turun AuraGolfissa ja sijoitus oli kärkikolmikon osalta seuraava: 1. Teemu Vaistila 2. Eeva Kovanen 3. Tina Tillander Kiitokset pelaajille ja onnittelut - (kuulemma viimeisen kerran?) vuoden 2008 mestaruuden voittaneelle.

Ehdota Vuoden 2022 Perheyrityslähettilästä! Perheyrityslähettiläs -kiertopalkinto siirtyy uuteen kotiin jälleen syyskokouksessa 24.11. Kuka mielestäsi ansaitsee tulla palkituksi PL-Lähettiläänä? Lähetä oma ehdotuksesi jasenpalvelu@perheyritys.fi Aiemmin palkitut lähettiläät: 2021: Johanna Ikäheimo 2020: Peter Fredman 2019: Lauri "Late" Kovanen

2/2022 • P E R H E Y R I T YS.F I

49


2022

Tapahtumakalenteri LOKAKUU

5.

Perheyritys HHJ Helsinki – Hallituksen ja hallitustyön organisointi Paikka: Helsinki

11. 13.

9.

Paikka: Helsinki

9. 24.

Perheyritys HHJ Helsinki – Strategiatyö

Perheyritysten liiton syyskokous ja -seminaari järjestetään 24.11. Turussa, Scandic Hamburger Börsissä. ▶Syyskokous on tarkoitettu ainoastaan Perheyritysten liiton jäsenille, ja se on osallistujille ilmainen. ▶Syysseminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja sen hinta on 140€ + alv 24 % jäsenille ja 240 € + alv 24 % ei-jäsenille. Kokouksen ja seminaarin jälkeen siirrymme nauttimaan illallista Kupittaan Paviljonkiin. Illallisen hinta on 120 € + alv 24 %.

Now Gen -kulttuuritapahtuma

Paikka: Suomen Kansallisteatteri Aika: 16:30–22:00 Now Genin teatteri-ilta: Ensimmäinen tasavalta

Toista kertaa järjestettävän kulttuuritapahtumassa tämän vuoden teemana on teatteri. Suomen Kansallisteatteri täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja pääsemme seuraamaan teatterin 150-vuotisjuhlanäytelmää Ensimmäinen tasavalta

26. Perheyritys HHJ Helsinki – Ryhmätyöiltapäivä Paikka: TBC

Syyskokous- ja seminaari: Muutos on mahdollisuus Paikka: Turku

Paikka: Helsinki

25.

Next pikkujoulut Savet he Date lisää infoa tulossa pian!

SPV-seminaari I Paikka: TBC

Perheyritys HHJ Helsinki – Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

30.

Hallituspaikka 2022

Paikka: Tampere

JOULUKUU

8.

SPV-seminaari II Paikka: TBC

MARRASKUU

4.10. -8.12.

Sukupolvenvaihdoksen ABC Sukupolvenvaihdoksen ABC on kaksiosainen seminaarisarja, ja voit halutessasi osallistua molempiin tai vain toiseen. Aamupäivän mittaisissa tapahtumissa kuulemme niin asiantuntijapuheenvuoroja kuin oikean elämän case-esimerkkejäkin. Tilaisuudet ovat osa omistajanvaihdosviikkoa, ja ne ovat avoimia myös muille kuin Perheyritysten liiton jäsenille. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tilaisuudet järjestetään hybridinä, liveosuudet Helsingissä. Huomaathan kuitenkin, että tapahtumien keskustelevaan osioon on mahdollista osallistua ainoastaan paikan päällä.

katso lisää tapahtumia: perheyritys.fi Lisätietoa saat: jasenpalvelu@perheyritys.fi Puh. 050 566 1592


Jokaisen perheen tarina on uniikki Yhdessä varmistamme yrityksesi menestyksen kasvusta sukupolvenvaihdokseen. Lue lisää pwc.fi/perheyritys

Kestäviä MENESTYSTARINOITA Castrén & Snellman on vaativien asianajopalveluiden edelläkävijä. Tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan kestäviä menestystarinoita.

castren.fi


”Perheyritys, joka on pärjännyt tosi hyvin, voi jäädä sokeaksi niille haasteille, jotka saattavat tulla eteen, kun sukupolvenvaihdos on edessä tai kun omistajuus hajautuu. Sen yli pääsemiseksi Perheyritysten liiton jäsenyys on erityisen tärkeää.” Philip Aminoff veho oy

”Perheyrittäjän kolmikantaan kuuluvat omistajat, työntekijät ja yhteiskunta. Omistaja ottaa riskin, työntekijät antavat osaamisensa ja yhteiskunnan tehtävä on luoda ympäristö sellaiseksi, että yrityksen on helppo pitkällä tähtäimellä toimia ja toimintaympäristö on varma.” Marjo Miettinen ensto oy

JUHLAVUODEN VIIMEINEN PERHEYRITYS-LEHTI 3/ 2022 ILMESTYY JOULUKUUSSA!