Omistajat kertovat

TEKSTI KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Sarlin Group: 3B ja 10K – pitkäjänteistä omistamista

erik sarlin perusti Sarlin Group Oy:n 90 vuotta sitten. Siitä lähtien Sarlin on toiminut teollisuuden ratkaisukeskeisenä kumppanina. Erik Sarlinin ainoa tytär kauppaneuvos Margaretha Sarlin-Wikström johti yritystä hallituksen puheenjohtajana vuosina 1984-2002. Tänään Sarlinin omistajaperheeseen kuuluvat Margarethan pojat Patrik, Henrik ja Fredrik (3Bröder) sekä heidän 10 lastaan (10Kusiner) neljännessä polvessa. Jatkajapolven serkukset ovat 18-33-vuotiaita. He ovat saaneet isoäidiltään osakkeita jo syntyessään.

Sarlinit määrittelivät jo vuonna 1998 ensimmäistä kertaa tavoitteensa omistajina: ”Vi strävar mot ansvarsfullt, långsiktigt och hållbart ägande som ger mervärde åt personal och kund. ”A better way.”

“Jo isoisämme ja äitimme painottivat jatkuvuutta, yhteenkuuluvuutta ja eettisiä periaatteita, jotka näkyvät omistajuudessamme myös tänään”, kertoo Sarlin Groupin hallituksen puheenjohtaja Henrik Wikström.

Päivällispöytäkeskusteluista Sarlin counciliin

Yhdessäolo päivällispöydän ympärillä ja keskustelu yhtiöstä, sen ihmisistä ja tuotteista, ilonaiheista ja suruista on hyvä pohja seuraavan sukupolven kiinnostukselle ja halulle tehdä työtä perheyrityksen puolesta.

Omistajaperheellä on ollut 1990-luvulta lähtien organisoituja Sarlin Council-kokouksia.

“Nykyään meillä on erikseen Owners Council, johon osallistuvat vain omistajat ja Family Council, jonka tapaamisiin myös muut perheenjäsenet ikään katsomatta ovat tervetulleita”, kertoo Sarlin Groupin hallituksen jäsen Fredrik Wikström.

Owners Councilin tapaamisissa omistajat keskustelevat perheen käsikirjan eri teemoista. “Olemme tehneet käsikirjaa osissa. Tähän mennessä olemme jo kirjanneet muun muassa omistajaperheen arvot, tarkoituksen ja vision sekä päättäneet

hallintoperiaatteista ja seuraajapolven koulutuksesta”, kuvailee Henrik käsikirjan tekemistä. “Tänä vuonna keskitymme erityisesti sukupolvenvaihdokseen ja siihen liittyviin passiivisen ja aktiivisen omistajan rooleihin. Mietimme, miten oikeasti, eikä vain paperilla, siirrämme vastuuta seuraavalle polvelle”, Fredrik Wikström avaa omistajaperheen pohdintoja. Sarlinin hallituksessa on ollut perheeseen kuulumattomia hallituksen jäseniä jo vuodesta 1974 lähtien. Tavoitteena on, että hallituksen jäseniä on vähintään yhtä paljon ulkopuolisia kuin perheestä. “Emme aktiivisesti nyt etsi, mutta toisaalta etsimme koko ajan hallituksiimme johtajia, joilla ei ole vielä yhtään hallituspaikkaa tai sitten uransa lop”Mietimme, pupuolella olevia henkilöitä. Kokeneet neuvonantajat ovat tuoneet positiivista miten oikeasti, eikä vain paperilla, toimitusjohtajan ja johtoryhmän haastamista ja sparraamista”, toteaa Fredrik Wikström siirrämme vastuuta Seuraajapolven edustajille on luotu rotaatio hallituksen jäsenyyteen. seuraavalle polvelle.” “Jokainen next on vuorollaan vähintään kaksi vuotta kerrallaan hallituksessa. Groupin hallituksessa on tällä hetkellä kaksi nextiä ja tytäryhtiöissä kummassakin yksi next.” Omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyölle on selkeät säännöt. Hallituksessa olevat omistajat edustavat aina kaikkia omistajia. Omistajat eivät ole suoraan operatiiviseen johtoon yhteydessä, vaan viestintä tapahtuu aina hallituksen puheenjohtajan kautta. Tiedon kulku omistajille, jotka eivät ole operatiivisessa toiminnassa mukana, on kuitenkin tärkeää. “Pidän joka kuukausi infotunnin seuraajapolvelle, jolloin he myös saavat kysyä kaikista yritykseen liittyvistä asioita”, Henrik Wikström kertoo. Tulevaisuuden haasteena on esimerkiksi, miten hallitaan roolimuutokset ja vallan siirtäminen oikeasti neljännelle polvelle.

Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen tapasi osaavia omistajia. Voit lukea osaavista omistajista myös nettisivuillamme sekä jäsenille ilmestyvästä, omistajuuteen keskittyvästä uutiskirjeestä.

Snellman: Esimerkillistä omistajuutta

veljekset Kurt ja Lars perustivat Snellmanin Lihan ja Makkaran Pietarsaareen vuonna 1951. Myöhemmin toimintaan tulivat mukaan myös heidän kolme veljeään. Tänään Snellman-konsernissa on kaksi liiketoiminta-aluetta: lihanjalostus ja valmisruoka. Konsernin liikevaihto on yli 370 MEUR ja se työllistää noin 1 800 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. Snellmanilla on 380 omistajaa neljässä polvessa. Omistajat organisoituivat ensimmäisen kerran vuonna 1999 perustamalla osakasneuvoston.

“Setäni Kalle osallistui vaimonsa Anna-Lisan kanssa Perheyritysten liiton tilaisuuteen ja sai idean osakasneuvoston perustamisesta. Kallen lisäksi osakasneuvostoon kuului viisi toisen polven edustajaa – yksi jokaisesta sukuhaarasta”, kertoo ensimmäisen osakasneuvoston jäsen, HR-johtaja Lena Holmberg.

Osakasneuvosto on vuosien saatossa muuttunut perheneuvostoksi, johon kuuluu 3 jäsentä jokaisesta sukuhaarasta. Neuvoston kokousten pöytäkirjat jaetaan kaikille omistajille. Perheneuvosto vastaa muun muassa omistajien valmentamisesta sekä järjestää teemailtoja ja työpajoja edistääkseen omistajien yhteenkuuluvuutta.

“Perheneuvosto muun muassa jakaa kaikille 18 vuotta täyttäville omistajatahto-dokumentin. Kaikki omistajat kutsutaan joulupuurolle ja kesätapahtumaan, joissa saamme myös päivitettyä tietoa yrityksen toiminnasta”, kertoo Lena. Perheneuvoston rinnalla toimii omistajaneuvosto, joka muodostuu viidestä jokaista sukuhaaraa edustavasta ja jokaisen haaran valitsemasta jäsenestä sekä kahdesta neuvostoon kaikkien omistajien keskuudesta valitusta omistajasta. Omistajaneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa omistajatahdon määrittäminen ja omistajakäsikirjan päivittäminen. Lisäksi omistajaneuvosto toimii viestintäkanavana omistajien ja hallituksen välillä.

Kannattavuus kasvua tärkeämpää

Vuonna 2015 omistajaperhe, hallitus ja operatiivinen johto miettivät yhdessä Snellmanin tulevaisuutta. Työn tuloksena syntyi omistajien strategiset linjaukset.

“Linjasimme muun muassa, että haluamme kehittää perheyritystä pitkäjänteisesti. Meille kannattavuus on tärkeämpää kuin kasvu. Kasvun rahoitamme tulorahoituksella”, avaa linjauksia Snellmanin hallituksen jäsen Rickard Snellman. Linjauksissa määriteltiin erikseen myös omistajakysymykset eli asiat, jotka ovat omistajaperheelle tärkeitä. Omistajille tärkeitä alueita arvonäkökulmasta ovat esimerkiksi henkilöstöpolitiikka, johtaminen, perusperiaatteet ja profilointi markkinoinnissa sekä bonus- ja voitonjakoperiaatteet.

Omistajat esimerkkeinä

Perustajaveljesten henki elää yhä yrityksessä ja omistajaperheessä. Perustajaveljeksillä oli hyvät välit keskenään. He tekivät töitä ▶ Missio: Annamme ihmisille yhdessä ja arvostivat toisiaan. Töistä ei mahdollisuuden parempaan. lähdetty kotiin ennen kuin mahdolliset ▶ Liiketoimintamalli: Menestys riidat oli selvitetty. ansaitaan tekemällä työtä. Työn tekeminen ja esimerkillä ▶ Arvot: Kohtele toisia kuten johtaminen ovat omistajille tärkeitä toivoisit itseäsi kohdeltavan. arvoja. “Snellmanilla töissä olevat omistajat voivat omalla esimerkillään ja teoillaan kommunikoida ja vahvistaa yrityksen arvoja”, toteaa toista polvea edustava Staffan Snellman. Hän on ollut Snellmanilla töissä eri tehtävissä yli 40 vuotta ja toimii tällä hetkellä vientijohtajana. Strategisissa linjauksissa todetaankin, että vaikka osaaminen ja soveltuvuus ovat tärkeimmät kriteerit valittaessa henkilöitä yrityksen johtotehtäviin, niin operatiivisessa toiminnassa olevat omistajat varmistavat omistajaperheen arvojen mukaisen toiminnan toteutumisen yrityksessä. Tavoitteena on lisäksi, että joko konsernijohtaja tai hallituksen puheenjohtaja kuuluu omistajasukuun. Konsernin johtajana toimii tällä hetkellä aikaisemmin hallituksen jäsenenä toiminut Erkki Järvinen ja hallituksen puheenjohtajana Peter Fagerholm, joka avioliiton kautta kuuluu omistajasukuun. Vaikka omistajajoukko on suuri, Staffanin mukaan riitoja ei ole ollut. “Sopu on meillä säilynyt, koska emme ole lähteneet tavoittelemaan omaa etuamme. Omistajaorganisaatiomme kautta kaikilla on mahdollisuus tuoda omia ajatuksia esille ja arvostamme toisten mielipiteitä.”