Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Puheenjohtajalta P
elastusalalla käynnissä olevat erilaiset kehittämishankkeet luovat odotuksia loppuvuodelle. Syksyn kuluessa rakentuvat muun muassa väestönsuojelun toimintamalli sekä pelastustoimen kriittisen materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden tietokokonaisuudet. Samalla pohditaan, millaiset riskianalyysit, pelastustoimen suorituskyvyt ja erityisresurssit vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Edellä mainitut haastavat myös johtamista. Johtamisen teemaan ja laajemminkin viranomaisyhteistyöhön pureudumme seuraavassa Varautumisen pre-seminaarissa keväällä 2022. Suuren suosion saavuttanut seminaarimme järjestetään koronatilanteen vuoksi ensi keväälle siirrettyjen Palopäällystöpäivien yhteydessä. Eipä huolta. Uskon, että seminaarissa esiin nostettavat teemat ovat entistä herkullisempia, kun ne kunnolla marinoituvat vallitsevassa koronatilanteessa.
vit ovat toivoneet. Tulevaisuuden tavoitteena on järjestää webinaarien ohella myös koulutusta. Webinaarien tarkemmat ajankohdat ja aiheet löydät kätevästi Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi/koulutukset. Pidetyt webinaarit voit katsoa jälkikäteen Palopäällystöliiton YouTube-kanavalta.
Tervetuloa jaostokokoukseen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston vuoden 2021 jaostokokous pidetään tästä lehdestä löytyvän kokouskutsun mukaisesti tiistaina 5.10.2021. Tilaisuus järjestetään etäyhteyksin. Kokouslinkin löydät sähköpostistasi ja jaostomme Howspace-sivulta.
Mitä syksy tuo tullessaan?
Tule mukaan vaikuttamaan jaostomme toimintaan!
Kaikille avoimet Tunti turvaa -konseptin mukaiset webinaarit jatkuvat myös syksyllä. Tartumme kuukausittain kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, jotka puhuttavat ja joita jaostomme aktii-
Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto
Väestönsuoja osana valvontatehtävää – toteutuuko yhdenvertainen palvelu? T
oivottavasti tätä lukiessanne koronavirustilanne alkaa helpottamaan ja alamme pikkuhiljaa totuttelemaan uuteen normaaliin, mitä kaikkea se tarkoittaakaan. Pandemia on vaikeuttanut meidän kaikkien elämää monella tavalla, mutta se on samalla pakottanut löytämään uusia menettelyitä ja työtapoja myös pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyyn. Jotkin näistä uusista menettelyistä ovat sellaisia, että niiden käyttöä toivottavasti jatketaan ja kehitetään edelleen myös pandemiatilanteen jälkeen. Koronapandemia pakotti pelastuslaitokset miettimään uudelleen, kuinka onnettomuuksien ehkäisytyötä käytännössä tehdään. Joitakin onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä tehtäviä ei pystytty tekemään lainkaan, erityisesti kohtaamista edellyttävää turvallisuuskoulutusta oli hyvin vaikea järjestää ilman tartuntataudin leviämisen vaaraa. Turvallisuusviestinnässä ei suinkaan jääty lepäämään laakereilleen, sillä samalla lisättiin läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Myös valvonnan menettelytapoja muutettiin, muun muassa käyttämällä aiempaa laajemmin asiakirjavalvontaa. Asiakirjavalvonnan laajempi käyttäminen -30-
tarkoittaa tässä yhteydessä asiakkaan lähettämien esimerkiksi pelastussuunnitelmien, poistumisturvallisuusselvityksien ja paloturvallisuuden itsearviointilomakkeiden tarkastamista etäällä sen sijaan, että asiakirjoja olisi käsitelty valvontakäynnin yhteydessä. Aina kun työmenetelmiä muutetaan, on samalla pidettävä huoli siitä, että uudet menetelmät ovat vähintään yhtä laadukkaita ja kattavia kuin vanhat menetelmät. Sisäministeriössä ei ole aivan tarkkaa tietoa asiakirjakirjoihin perustuvan valvonnan nykysisällöstä ja se varmasti vaihtelee pelastuslaitoksittain, joten asiaa pitänee selvittää tarkemmin lähivuosina.
Väestönsuojiin liittyvä valvonta Pelastuslain (379/2011) 78 §:n mukaan pelastuslaitoksen on valvottava alueellaan pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Edelleen samassa lainkohdassa edellytetään, että pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttäviä toimenpiteitä. Valvontaan tulee sisältyä myös pelastuslain 12 §:ssä kerrottujen laitteiden
kunnossapito. Väestönsuojan varusteet sekä laitteet ovat yksi laiteryhmä, jonka kunnossapidon valvonnan tulee olla osa pelastustoimen valvonnan sisältöä. Sisäministeriön asetuksen väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011) 20 §:ssä on edellytetty, että väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja tulee pyydettäessä esittää pelastusviranomaiselle. Tarkastuspöytäkirjan tarkempaa sisältöä ei ole asetuksessa tarkemmin lueteltu, mutta asetuksen sanamuoto ”laitekohtaisesti” tarkoittaa, että tarkastuspöytäkirjan tulee kattaa kaikki väestönsuojan laitteet ja varusteet. Samalla varmistetaan, että väestönsuojan laitteita ja varusteita ei ole muutettu siten, että väestönsuojan käyttöönotto vaikeutuu laissa edellytetystä 72 tunnista. Valvontakäynnin yhteydessä tulisi tarkastaa väestönsuojan tilat sekä käydä läpi väestönsuojaan liittyvät asiakirjat, mukaan lukien väestönsuojan tarkastuspöytäkirja.
