Issuu

sppl.fi 3/2021

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

YRITYSTURVALLISUUSFOORUMI 24.–26.11.2021

PULSSISAMMUTUSYKSIKKÖ ARITERM PULSSIOHJATTU TAKAPALOSUOJA Oletko huolissasi lämmityslaitteistosi takapalosuojasta? Takapalon riski on erityisen suuri vanhemmissa järjestelmissä, joissa polttoaine kuljetetaan suoraan yhdellä ruuvilla polttimelle. Kyseinen ruuviratkaisu ei välttämättä ole enää uusimpien Finanssialan ohjeiden mukainen. Valitettavan usein laitteiston alkuperäinen sammutusjärjestelmä ei vuosien jälkeen ole enää täysin toimintakuntoinen, mikä entisestään nostaa takapalon riskiä. Olemme kehittäneet edullisen ja helposti asennettavan pulssiohjatun sammutusyksikön, joka ehkäisee tehokkaasti takapalon muodostumista lämmityslaitteiston toimintaa pysäyttämättä.

Laitteistolla on hyödyllisyysmallisuoja FI12943Y1

Ariterm pulssisammutusyksikön ominaisuudet: • • • • •

Asennettavissa lisäturvaksi kaikkiin käytössä oleviin hakelämmitysjärjestelmiin. Edullinen ja helppo asentaa, kytketään pistorasiaan. Ei vaadi päivityksiä nykyisen laitteiston automaatioon. Tekniikka on todettu toimivaksi isommissa laitoksissa, nyt saatavissa myös pienempiin/vanhempiin. Syöttöruuvin lämpötila-anturin hälytysraja säädettävissä alhaiseksi, mikä parantaa huomattavasti paloturvallisuutta. Laite tarkkailee aktiivisesti syöttöruuvin lämpötilaa ja reagoi lämpötilan nousuun päästämällä syöttöruuviin vesipulsseja: lämmityslaitteisto ei siis heti sammu pulssisammutuksen käynnistyessä. • Samanlaista takapalosuojausta on käytetty Aritermin valmistamissa lämpölaitoksissa jo vuosia ja se on todettu toimivaksi järjestelmäksi. Nyt saatavilla myös jälkikäteen asennettuna. • GSM-hälytys lisävarusteena 390,00 € (alv.0%) Toimintaperiaate ja kytkentäkuva löytyvät käyttöohjeesta.

Lisätiedot/myynti: • Ari Ojanen 040 674 0036 • Tero Känsälä 044 725 5809 • Petri Rankaviita 040 538 2139

Hinta:

Hinta asennettuna 1.290,00 € (alv.0%) sisältäen vesiliitännät 1 m etäisyydelle. Laitteen hinta ilman asennusta 1.090 € (alv.0%).

Finassialan paloturvallisuusohje:

https://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Kiintean_polttoaineen_lampokeskuksen_paloturvallisuus.pdf -2-

Puheenjohtajan tervehdys

Budjettivalmistelut jatkossa lehtien palstoilla? V

uosien odotus on päättynyt. Eduskunta hyväksyi kesällä sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen uudistuksen lakipaketin. Pelastustoimen siirtyminen perustettaviin hyvinvointialueisiin on varmaa. Samoin varmaa on se, että vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueet saavat pelastustoimen järjestämiseen tarvittavan rahoituksen valtiolta. Mikä ei ole varmaa, on rahoituksen riittävyys jatkossa. Periaatteessa valtio antaa pelastustoimea varten kaiken sen rahoituksen, mitä valtakunnallisesti yhtenäisen, riskejä vastaavan suorituskyvyn omaavan järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan. Hyvä! Tämän lisäksi keskushallintoon, pelastusalan koulutukseen ja tutkimukseen & kehittämiseen tarvittavat lisäresurssit otetaan muualta kuin hyvinvointialueiden vastuiden hoitamiseen tarkoitetusta potista. Hienoa! Miksi silti olo on levoton? Loppukesän uutisotsikoissa saimme lukea toisen tärkeän turvallisuusviranomaisen, poliisin, epätoivoa ensi vuoden budjettivalmistelusta. Silloiset arviot puhuivat jopa 40 miljoonan alijäämäisyydestä. Eikö pelastustoimen tavoin poliisillekin kuulu riittävät resurssit, ilman mediakampanjointia? Pelkään, että ihan lähivuosina pelastustoimen resurssien riittämättömyys on samanlaisen julkisen debatin ja kampanjoinnin kohteena. Toivottavasti olen jälleen väärässä. Sote- ja pelastustoimen lakihyväksyntöjen lisäksi kesällä oli muitakin kuumia tapahtumia. Helteiset kesä- ja heinäkuu alleviivasivat ilmastonmuutoskeskustelua. Kalajoen metsäpalo työllisti tavalla tai toisella jokaista Suomen pelastuslaitosta ja nostatti muutakin jälkipyykkiä kuin 50 km paloletkua. Mikä on pelastustoimen kansallinen valmius tällaiseen? Vai tarvitaanko ”kansallista valmiutta”?

Onko kansallinen valmius vain sitä, että kukin pelastuslaitos varautuu oman tonttinsa lisäksi myös auttamaan kaveriaan? Koronavuodet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikan päällä pidettäviä tapahtumia siirretään aina vaan pidemmälle. Palopäällystöpäivät naksahtivat jälleen keväälle, alkuperäiseen paikkaansa. Silloin tulee kuluneeksi kolme vuotta edel-

lisistä. Nyt olisi jo aika! Väliin mahtuu ainakin jouluseminaari ja jouluglögit joulukuussa, jos korona suo. Tervetuloa! Aurinkoisia syysilmoja koko jäsenistölle toivottaen, Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2021

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestinnän tuottaja Niki Räsänen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero Korkeakouluharjoittelija Milla Hallikas

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2021, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

3. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 12. 13. 14. 15. 16.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Tulevaisuustaajuus-työpaja toi sisäministeriön koulutusuudistustyöryhmän tulevaisuusvisioihin kaivattua konkretiaa Opi kriisistä -työpaja antoi Messukeskukselle työkaluja koko työyhteisön osallistamiseen kriisistä oppimisessa Milla Hallikas toimii Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen korkeakouluharjoittelijana syksyn 2021 Kuinka johtaa muutos onnistuneesti maaliin? Suomen Palopäällystöliitto ottaa käyttöön turvallisen tilan periaatteet Aallot lyövät rantaan suurempina Ehdota webinaari-ideaa! MentalFireFit ei pysähdy Keikkakeskustelu on nyt myös Keikkadiskussion Neljän Feeniksin Killan jäsentapaaminen

S. 16 17. Palopäällystöliiton kaverikirja 18. Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan! 19. Hyvä hallintotapa -sarja: Kuulemisen jalo taito 20. Liittohallituksen kokoukset, uudet jäsenet, kokouskutsut 21. Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan! 22. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -opas on julkaistu 23. Uusi teknologia apuna väestönsuojien tarkastuksissa 24. Menetyksistä menestykseen 25. Pelastustoiminta-jaosto: Sammuttamisen tulevaisuus

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

S. 25 26. Riskienhallinta-jaosto: Asiakas keskiöön -hankkeessa edistetään onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta 28. Yritysturvallisuus-jaosto: Yhteistyötä vaalimassa: konkretiaa yhdessä tekemiselle 29. Yritysturvallisuus-jaosto: Pelastuslaitoksen ja yritysten yhteistyön hedelmiä Etelä-Karjalassa 30. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Väestönsuoja osana valvontatehtävää – toteutuuko yhdenvertainen palvelu? 31. Pelastuslaitoksen kommenttipuheenvuoro 34. Liittohallituksen kokouksett 35. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

Valoa näkyvissä: olemme palaamassa normaaliin A

ika monessa edellisessä katsauksessani olen joutunut pyörtämään puheita: koronarajoitukset jatkuvat ja tilaisuuksia joudutaan perumaan, siirtämään tai muuttamaan toteutustapaa. Jokohan viimein uskaltaa sanoa, että olemme palaamassa normaaliin? Toivottavasti kyllä. Rokotekattavuus alkaa olla riittävällä tasolla ja yhteiskunnan rajoitteita puretaan pikku hiljaa. Toivottavasti myös jokainen henkilökohtaisella tasolla uskaltaa arvioida tilanteen olevan riittävän turvallinen, että uskaltautuu live-tapaamisiin ja -kohtaamisiin. Palopäällystöliiton koulutus ja tarjonta palaavat syksyn kuluessa normaaliin, ja toivottavasti näemme toisiamme vähitellen livenäkin – korviin kiinni kasvaneita luureja saa varovaisesti jo irrotella. Koronalla on ollut eniten vaikutusta liiton koulutustoimintaan niin myönteisesti kuin kielteisestikin. Myönteistä on ollut se, että olemme tavoittaneet uusia ja laajojakin joukkoja etäyhteyksin, ja koulutuksellinen ja viestinnällinen yhteistoiminta tärkeiden sidoskumppaneiden, muun muassa sisäministeriön ja Pelastusopiston, kesken on vahvistunut. Keskeistä perustehtäväämme eli osaamisen edistämistä on siis voitu poikkeustilanteesta huolimatta tehdä. Puolivuotistilastollisesti olemme tilaisuuksien lukumäärän ja niiden osallistujamäärien suhteen etumatkalla. Kielteinen puoli liittyy siihen, että osa oppimisesta tapahtuu vuorovaikutuksen ja kohtaamisten kautta. Kunnollista ja aitoa vuorovaikutusta sähköiset alustat eivät oikein tarjoa, eikä se näytä olevan edes sukupolvikysymys, kuten aiemmin helposti ajateltiin. Nyt tiedämme jo kokemuksesta, että tilaisuuden tavoitteet ohjaavat toteuttamistapaa ja että hybriditoteutuksin voidaan mahdollistaa yhä useamman osallistuminen. Koska toiminnanjohtajan keskeinen vastuu liiton talouteen, on välttämätöntä tuoda esille, että koronarajoitukset ovat estäneet monien maksullisten tilaisuuksien toteuttamisen, eikä verkkototeutusten maksullisuus ole oikein toteutunut, vaikka ilmaista sen tuottaminen ei ole, kulurakenne on vaan toisenlainen. Näyttää onneksi siltä, että olemme

ilman suurempaa taloudellista vahinkoa ohittaneet koronan.

Huolimatta koronasta asiantuntijatoimintamme on voinut hienosti koko koronan ajan. Keväällä saimme päätökseen kaksi tärkeää hanketta: Keikkakeskustelun ja Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen. Niiden annit ovat nyt kaikkien hyödynnettävissä maksuttomasti nettisivujemme kautta. Maaliskuun loppuun mennessä valmistuu täysin uudistettu koulutusaineisto sosiaalija terveysalalle. Perinteinen turvakorttikoulutus on nyt Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -koulutus. Vahva vetoomus näille aloille, mutta myös pelastusalalle, että tämä valtakunnallinen koulutus saadaan leviämään koko valtakuntaan yhtenäisesti. MentalFireFitin nykyinen hankeosuus saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä, ja mikä tärkeintä, henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistä voidaan jatkaa vielä tulevan vuoden ajan uudella hankkeella. Kiitos tästä Palosuojelurahastolle, joka mahdollistaa rahoituksellaan hankkeen jatkamisen! Myös välttämättömiksi koetut pelastusalan post-traumatyöpajat saavat jatkoa. Muutosjohtaminen pelastustoimessa -hanke käynnistyi uudelleen elokuussa, ja sen tarkoituksena on antaa pelastusalalle paremmat valmiudet siirtyä uuteen rakenteeseen. Loppuvuodesta käynnistämme arktisen pelastustoiminnan hankkeen, ArcRes. Kyseessä on reilut kaksi vuotta kestävä kansainvälinen hanke, ja sen myötä voimme välittää, kehittää ja koota suomalaista ja kansainvälistä arktisen pelastustoiminnan osaamista kansainväliseen ja kansalliseenkin hyödyntämiseen. Hanke lienee ainakin kansainvälisen ulottuvuuden suhteen liiton tähänastisista laajin hanke.

Syksyn mielenkiintoisimpia tapahtumia tulee olemaan Yritysturvallisuusfoorumi, joka järjestetään laivalla marraskuun lopulla. Perinteisesti tämä foorumi on koonnut yritys-

turvallisuusväkeä, mutta nyt tavoittelemme entistä enemmän pelastustoimen edustajia mukaan. Haluamme edistää pelastustoimen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua paremman turvallisuuden rakentamiseksi ja sen ymmärtämiseksi. Lisäksi turvallisuuden eri osa-alueiden keskinäisriippuvuus on esillä sisällöissä. Kaikki ovat tervetulleita, mutta nyt erityinen haasteeni kohdistuu mm. pelastuslaitosten valvontaväkeen, jonka tarpeisiin foorumi vastaa erityisen kohdennetusti.

Ja tähän loppuun vielä ensi vuoden kevään ehdottomat kärkitapahtumat: Turvallisuus-messut tärkeine oheismessuineen (FinnSec ja Kiinteistö) ja oheistapahtumineen ovat tammikuun 12.–13. Palopäällystöliitto on vahvasti mukana toteutuksessa, ja tämä on tapahtuma, josta on vaikea kieltäytyä, olitpa sitten näytteilleasettaja tai osallistuja. Kevään timantti on sitten Palopäällystöpäivät, joka palaa alkuperäiseen toteuttamisajankohtaansa keväälle: 30.3.–1.4., paikkana Helsinki. Näissä kahdessa kevään tilaisuudessa kohtaamme varmasti – näitä olemme odottaneet! Hyvää alkanutta syksyä kaikille! Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Ajankohtaista Tulevaisuustaajuus-työpaja toi sisäministeriön koulutusuudistustyöryhmän tulevaisuusvisioihin kaivattua konkretiaa Tulevaisuustaajuuden työkalujen avulla riskien ja vaarojen havainnointiin orientoitunut työryhmä onnistui visioimaan toivottavaa koulutustulevaisuutta, jossa hahmottuu uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia. Tulevaisuustaajuus-työpaja valikoitui yhdeksi työryhmän tulevaisuustyön menetelmistä, sillä työryhmän suunnitteleman koulutusuudistuksen pitkän tähtäimen tavoitteet ovat vuosien 2030–2050 välisessä ajassa.

i säministeriön koulutusuudistustyöryhmä tekee valmistelutyötä, jossa terävä ja realistinen tulevaisuusajattelu on avainasemassa – ja juuri siihen he kokevat saaneensa Tulevaisuustaajuus-työpajasta työkaluja. Työpaja toi työryhmän tulevaisuusajatteluun esimerkiksi entistä enemmän konkretiaa, sillä Tulevaisuustaajuudessa he pääsivät työstämään juuri niitä asioita, jotka koulutuksen tulevaisuudessa hahmottuvat keskeisimmiksi. Työryhmälle laadukas tulevaisuustyö on välttämättömyys, sillä se suunnittelee parhaillaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistusta, jonka tavoitteita on jopa 30 vuoden päässä. – Tämä helpotti yhteistä suunnanluomista, mutta myös tulevaisuusvisiomme laa-

dintaa. Saimme lisäksi välineitä teeman jatkotyöstöön työryhmän kanssa, ja aiommekin palata näihin teemoihin myöhemmin, sisäministeriön koulutusuudistustyöryhmän projektipäällikkö Susanna Sankala kuvailee. Erityisen hyödylliseksi työryhmä koki sen, että koko työryhmä saatiin yhdessä keskustellen vahvistamaan yhteistä visiotaan tulevasta. Toisaalta työpaja muistutti työryhmää siitä, että tarkastakin visiotyöstä huolimatta tulevaisuus on todennäköisesti hyvin erilainen, mitä pystymme tällä hetkellä kuvittelemaan tai uskomaan. – Emme voi tietää kaikkia villejä kortteja, mutta tulevaisuustyössämme voimme keskittyä siihen, mitkä meidän mielestämme ovat kaikkein tärkeimpiä asioita tulevassa koulu-

tusjärjestelmässä. Lisäksi työpajan avulla haluttiin auttaa uhkiin orientoitunutta työryhmää näkemään tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia ja positiivisia käänteitä. – Saatamme nimittäin varautumisen ammattilaisina olla välillä jumissa siinä, että näemme edessämme vain riskejä tai vaaroja. Mutta kun tulevaisuuden pystyy konkreettisemmin sanoittamaan ja/tai visualisoimaan, ne positiiviset ja toivottavat polut on myös mahdollista saavuttaa, Sankala visioi. Tulevaisuutta pähkäillään enemmän tai vähemmän aktiivisesti myös monessa muussa organisaatiossa. Tulevaisuusajatteluun on kuitenkin usein vaikeaa saada riittävästi konkretiaa, jotta visiot tuntuisivat tarpeeksi realistisilta. Juuri tässä Tulevaisuustaajuus-työpaja voi tukea organisaatioita: se toimii ennen kaikkea lähtölaukauksena terävämmälle, tarkemmalle ja konkreettisemmalle tulevaisuustyölle. – Meille esimerkiksi työpajan ”entä jos?” -pohdinta oli erityisen hyvä ajatustyökalu – on hyvä muistaa, että ihmiskunnan suuret ja pienet ideat ovat syntyneet tavasta ihmetellä.

ille suunnatuista Lisätietoa yrityksille ja yhteisö koulutuspäällikkö tilauskoulutuksistamme antaa @sppl.fi, p. 044 7225 112). Mikko Poutala (mikko.poutala -6-

Opi kriisistä -työpaja antoi Messukeskukselle työkaluja koko työyhteisön osallistamiseen kriisistä oppimisessa Suomen suurimmalle tapahtumapaikalle korona on ollut sen satavuotisen historian suurin kriisi. Suomen Palopäällystöliiton tarjoama Opi kriisistä -työpaja teroitti Messukeskuksen työyhteisön käsitystä kohdatusta kriisistä ja muistutti siitä oppimisen kuuluvan moninaisen organisaation jokaiseen osaan.

pi kriisistä -työpajan avulla Messukeskus sai koko työyhteisönsä mukaan kriisistä oppimiseen. Työpaja tarjosi työyhteisölle mahdollisuuden tarkastella kriisinaikaista toimintaa ohjatusti: organisaatio sai päivän aikana varmuuden siitä, että poikkeustilanteisiin varautuminen, kriisiviestintä ja esimerkiksi skenaariotyöskentely on ollut hallussa läpi kriisin. Toisaalta työpaja herätti huomaamaan osallistamiseen liittyvät haasteet: miten suuri ja monimuotoinen organisaatio saa hyviksi todetut toimintamallit laajennettua koko henkilöstölle?

– Päivän aikana tuli näkyväksi se, että ihmisten ymmärrys kriisinhoidosta vaihtelee suuresti, vaikka isossa kuvassa meillä on ollut asiat hyvin hallussa ja esimerkiksi skenaariotyötä on tehty kriisin alusta lähtien kuukausittain. Lisäksi työpaja antoi meille lisänäkökulmia siihen, miten kaikki saadaan mukaan kriisistä toipumiseen ja uuden oppimiseen, Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue kuvailee. Erityisesti koronakriisin kohdalla oppiminen on koko työyhteisön asia, sillä laaja kriisi on koskettanut jokaista. Lisäksi tapahtuma-alan toimijana Messukeskus on joutunut sopeuttamaan toimintaansa erityisen paljon. Tästä johtuen oppimisen kannalta suurimmaksi haasteeksi on muodostunut se, että vain osa henkilöstöstä on päässyt olemaan töissä kriisin aikana ja toteuttamaan uudistettua strategiaa.

Opi kriisistä -työpaja on toimiva lisä organisaation exit-suunnitelmaan.

– Työpajassa tuli hyvin esiin se, miten eri vaiheissa kriisiä olemme organisaation eri osissa. Se oli myös hyvä muistutus siitä, että oppimisen aika on nyt akuutti – sen suhteen emme voi jäädä odottelemaan. Puolitoista vuotta ilman normaalia liiketoimintaansa toiminut Messukeskus osallistuikin työpajaan osuvassa murroskohdassa, muutamaa kuukautta ennen kuin se palaa tavanomaiseen liiketoimintaansa epätavanomaisen pienin resurssein. Juuri nyt, kriisitilanteen päättymisen lähestyessä, oman oppimisen terävöittäminen on ajankohtaista myös monelle muulle organisaatiolle. – Mitä isompi kriisi, sitä isompi paine organisaatioilla on myös uudistua. Ja vaikka näissä tilanteissa myös organisaation johdon motivaatio oppimiseen on korkeimmillaan, ei kriisin keskellä olevilla organisaatioilla aina ole oikeita työkaluja oppimiseen, Mroue kiteyttää. Juuri näitä työkaluja tarjoamalla Opi kriisistä -työpaja tukee organisaatioita: kun välineet ovat kunnossa, organisaatiot voivat keskittyä tärkeimpään – eli itse oppimiseen.

-7-

Ajankohtaista Milla Hallikas toimii Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen korkeakouluharjoittelijana syksyn 2021 Hankekoordinaattorin roolissa Millan tehtäviin kuuluu hankeen toteutuksessa avustaminen. Syksyn aikana luvassa on esimerkiksi kaikille muutoksista kiinnostuneille avoin webinaarisarja.

illa Hallikas on aloittanut Palopäällystöliitossa korkeakouluharjoittelijana elokuussa 2021. Harjoittelunsa ajan Hallikas toimii Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen koordinaattorina ja edistää näin hankkeen teemoja syksyn 2021 ajan. Työlistalla on esimerkiksi hankkeen tiimoilta järjestettävien webinaarien koordinointi. Korkeakouluharjoittelu kestää 31.12.2021 saakka. Millaisesta henkilöstä on kyse ja minkälaista osaamista uusi korkeakouluharjoittelija tuo Palopäällystöliittoon? Lue alta! Oma henkilökohtainen tausta lyhyesti, mistä tulet ja millainen ihminen olet? Olen Hollolassa kasvanut ja opintojen myötä pääkaupunkiseutulaistunut leppoisa hämäläinen. Olen myös ihmisistä ja vuorovaikutuksesta kiinnostunut yliopisto-opiskelija, positiivinen tulevaisuuteen tähyilijä ja etenkin juoksulenkeillä innokas äänikirjojen kuluttaja. Mikä on roolisi Palopäällystöliitossa? Avustan Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen toteutuksessa korkeakouluharjoittelijana. Käytännössä työskentelen esimerkiksi erilaisten koulutusten järjestelyiden ja niihin liittyvien materiaalien tuottamisen parissa. Minkälaisissa tunnelmissa olet aloittanut työskentelyn Palopäällystöliitossa? Olen aloittanut hyvin innostuneissa tunnelmissa! Olen hyvin iloinen siitä, että pääsen työskentelemään näin mielenkiintoisen ja tärkeän hankkeen parissa. Minua motivoi Palopäällystöliitossa työskentelemisessä erityisesti se, että pelastusalan ja jäsenistön ammattiosaamista kehittämällä tuetaan myös yhteiskunnan turvallisuutta.

-8-

Oma ammatillinen tausta lyhyesti, minkälainen työkokemus ja koulutus? Teen tällä hetkellä sosiaalipsykologian maisteriopintoja Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opinnoissani olen perehtynyt mm. työhyvinvoinnin ja luottamuksen rakentumiseen sekä johtamisen kehittämiseen organisaatioissa. Takataskustani löytyy myös liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta ja paljon monipuolista asiakaspalvelukokemusta niin myynnin, puhelinvaihdepalvelun kuin vastaanottotyötehtävienkin muodossa. Mitä tuot Palopäällystöliittoon (ammatillisesti ja henkilökohtaisesti)? Tuon Palopäällystöliittoon inhimillistä ja työntekijälähtöistä näkökulmaa toiminnan suunnitteluun ja kehitykseen. Minulle on tärkeää, että kehitystyössä huomioidaan niiden henkilöiden näkökulma, joita muutokset koskevat. Lisäksi tuon mukanani positiivista tekemisen meininkiä ja tiimipelihenkeä! Mitä odotat Palopäällystöliitolta a) työnantajalta ja b) työyhteisöltä? Odotan oppivani Palopäällystöliitossa paljon uutta pelastusalasta ja pääseväni tekemään monipuolisia työtehtäviä osaamisen kehittämisen parissa. Jo tähän mennessä on ollut mukavaa tutustua työyhteisöön ja toivon, että työarkeen mahtuu jatkossakin paljon tsemppihenkeä ja hyvää tiimipeliä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille? Mukava päästä tekemään yhteistyötä, moikataan kun tavataan! Milla Hallikas aloitti Suomen Palopäällystöliitossa korkeakouluharjoittelijana 1.8.2021. Millan tehtäviin kuuluu Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen toteutuksessa avustaminen. Harjoittelu kestää 31.12.2021 saakka.

Kuinka johtaa muutos onnistuneesti maaliin?

uutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen verkkoluentosarjassa pureudutaan muutostilanteisiin ja niiden johtamiseen syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Pelastustoimessa toteutetaan sekä kansallisia että paikallisia muutoshankkeita ja uudistuksia, joiden johtaminen on välttämätön osa prosessia. Esihenkilöt ja muut erilaisten muutosten tuloksellisesta toteuttamisesta vastaavat toimijat ovat muutosjohtamisen avainhenkilöitä ohjaten, organisoiden, arvioiden ja kannustaen organisaation jäseniä. Muutosjohtamisen taitoja kehittämällä tuetaan myös muutosten käytännön toteutuksen onnistumista. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen syksyllä 2021 alkaneessa verkkoluentosarjassa tarkastellaan muutosjohtamista eri näkökulmista. Luennoilla käsitellään muun muassa esihenkilön roolia muutostilanteissa, organisaatiokulttuurin vaikutusta muutoksiin ja muutoksien johtamiseen liittyvää viestintää. Li-

säksi luennoilla käsitellään jo toteutettujen muutoshankkeiden onnistumisia ja sudenkuoppia case-esimerkkien avulla. Maksuttomat verkkoluennot järjestetään Microsoft Teams -alustalla. Kaikki erilaisten muutosten toteuttamisesta vastuussa olevat pelastusalan henkilöt sekä muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Verkkoluennot pyritään myös tallentamaan myöhem-

pää katselua varten. Tarkemmat tiedot verkkoluentojen aiheista, puhujista ja ajankohdista löytyvät Palopäällystöliiton koulutuskalenterista osoitteessa sppl.fi/koulutukset. Lisätietoja Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeesta: sppl.fi/muutosjohtaminen

Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä!

alopäällystöliitto myöntää vuosittain Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti palokuntien toimintaa. Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö valitaan nyt jo seitsemännen kerran. Tunnustuksen saaja julkistetaan Palopäällystöliiton jouluseminaarin yhteydessä joulukuussa 2021. Tunnuksen säännöissä edellytetään toimimista sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä ja vä-

hintään 25 vuoden aktiivista toimintaa sopimuspalokunnassa. Myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Edellä esitetyistä muodollisista kriteereistä voidaan sääntöjen mukaan kuitenkin poiketa, mikäli tunnustusta esitetään myönnettäväksi henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä. Esitykset Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi tulee tehdä 31.10.2021 mennessä Palopäällystöliiton toimistoon. Tunnustuksen säännöt ja esityslomake löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta.

-9-

Ajankohtaista

Suomen Palopäällystöliitto ottaa käyttöön turvallisen tilan periaatteet Jokaisen henkisen ja fyysisen turvallisuuden turvaaminen on ensisijaisen tärkeää Suomen Palopäällystöliiton tilaisuuksissa. Turvallisen tilan periaatteiden käyttöönotolla haluamme varmistaa, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi tilaisuuksissamme.

uomen Palopäällystöliitto on julkaissut turvallisen tilan periaatteet, joita noudatetaan jatkossa kaikissa Palopäällystöliiton tapahtumissa ja koulutuksissa. Palo- ja poistumisturvallisuuden lisäksi haluamme tilaisuuksissamme varmistaa osallistujien, vieraiden ja järjestäjien henkisen ja fyysisen ja turvallisuuden. Tähän ohjaavat vahvasti myös pelastusalan arvot, joita noudatamme kaikessa toiminnassamme. Turvallinen tila tarkoittaa, että jokaisella on vapaus olla oma itsensä, ilmaista itseään vapaasti ja olla osallinen kaikessa toiminnassa. Turvallisessa tilassa kaikki häirintä on ehdottomasti kiellettyä. Työturvallisuuslain mukaan häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa yksilön

-10-

turvallisuudelle tai terveydelle. Esimerkiksi toisen henkilön loukkaaminen sanallisesti, fyysiset kontaktit ilman lupaa ja uhkailu ovat häirintää. Turvallisen tilan periaatteemme sisältävät itse periaatteiden lisäksi toimintaohjeet häirintätilanteiden varalle. Häirintään syyllistyvät henkilöt poistetaan tilaisuuksistamme. Turvallisen tilan periaatteella varmistamme, että jokainen kokee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi tilaisuuksissamme. Käytännössä edellytämme osallistujiltamme kunnioittavaa käytöstä muita henkilöitä kohtaan, emmekä hyväksy tapahtumissamme minkäänlaista häirintää tai syrjintää. Jokainen tilaisuuksiimme osallistuva hyväksyy jatkossa turvallisen tilan periaatteet osana ilmoittautumista, ja turvalli-

sen tilan periaatteista muistutetaan myös itse tilaisuuksissa.

Turvallisen tilan periaatteet – miten toimimme? • Kunnioitamme toisia osallistujia ja henkilökuntaa. • Emme häiritse tai syrji ketään sanallisesti tai fyysisesti. • Tiedostamme, ettemme voi tietää ihmisten henkilökohtaisia rajoja – eli sitä, mikä tuntuu kenestäkin hyvältä ja mikä ei – jollemme kysy, mitkä ne ovat. Mikä on sinulle mukavaa, voi olla epämukavaa toisille. • Emme tee oletuksia toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilön ominaisuudesta. Emme kommentoi muita ihmisiä heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa liittyen. • ”Ei” tarkoittaa aina ei. Suomen Palopäällystöliiton Turvallisen tilan periaatteet löydät viereiseltä sivulta.

Turvallisen tilan periaatteiden käyttöönotto Suomen Palopäällystöliiton toiminnassa pohjaa pelastusalan arvoihin: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – yhteistyössä. -11-

Ajankohtaista

Aallot lyövät rantaan suurempina Pelastusalan reagointi Instagramissa toimivan @emergencyservicestoo-tilin esiin nostamiin häirintä- ja väkivaltakokemuksiin on ollut hyvin vaihtelevaa. Osa pelastuslaitoksista ja palokunnista on aktiivisesti viestinyt toimintamalleistaan, osa pysyy hiljaa myös omalle henkilöstölleen. Osa myöntää ongelmien olemassaolon ja alkaa töihin, osa odottaa, että kuohunta laantuisi. Asian maton alle lakaiseminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto.

otta voidaan korjata tilanne, kehittyä ja varmistaa kaikille sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen tila, tulisi häirintä ja syrjintä tunnistaa paremmin ilmiönä koko laajuudessaan. Keskustelu vaikuttaa keskittyvän ilmoituksiin ja niiden kautta puuttumiseen. Ilmoituskeskeinen ajattelu aiheuttaa sen, että ongelman olemassaolo tunnustetaan vasta tapahtuneen jälkeen. Tällainen toimintatapa vaatii prosessin käynnistymiseksi aktiivista toimintaa uhrilta. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että suurin osa häirinnästä ja jopa väkivallasta jää ilmoittamatta – riippumatta siitä, onko ilmoituskanavaa olemassa. Tämän vuoksi ilmoitusprosessin perään kuuluttaminen ei tosiasiallisesti ratkaise ongelmaa. Toimivat ja luotettavat ilmoituskanavat tietenkin tarvitaan, sitä tarvetta alleviivaavat myös nyt kuullut kokemukset. Kokemuksista kuitenkin kuuluu, että ilmoitusmenettelytkään eivät toimi, kuten niiden kuuluisi. Nojaaminen ilmoituksiin ja muodollisiin prosesseihin ainoana ratkaisuna kertoo siitä, ettei häirintää ilmiönä tunneta riittävästi tai ettei sitä haluta käsitellä koko laajuudessaan. Ilmiöitä ei voi hallita pelkästään yksittäistapausten kautta, varsinkaan silloin, jos pyritään kohti kulttuurinmuutosta. Nollatoleranssin julistaminen ilman konkreettisia toimenpiteitä, pitkäjänteistä työskentelyä sekä sisäistä ja ulkoista viestintää käytännössä vain hiljentää uhrit. Jos nollatoleranssi on ollut voimassa, ja siltikin tilanteita on päässyt syntymään, miksi siitä muistuttaminen muuttaisi kenenkään käyttäytymistä? Kaikki on kuten ennenkin.

-12-

Samassa veneessä Kyseessä ei myöskään ole yksittäisten pelastuslaitosten tai palokuntayhdistysten asia, joten kehittyminen vaatii yhteistyötä, avoimuutta ja hyvien käytänteiden jakamista. Ja ennen kaikkea ihmisten kuuntelua ja osallistamista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä leimaa usein se, että sitä tehdään koska laki sanoo, eikä tunnisteta sitä, että yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työyhteisö on sinällään jo itseisarvo. Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö työelämä kehittyisi jatkuvasti ja etteivätkö sen tarpeet muuttuisi, erityisesti johtamiseen liittyen. Yleisesti ottaen halua oppia enemmän ja uteliaisuutta uusia tunnistettuja ilmiöitä kohtaan pidetään hyvänä ja tavoiteltavana asiana. Jostain syystä sosiologisten ilmiöiden kohdalla halu oppia uutta ei aina näy. Jos esimerkiksi termit inkluusio, misogynia, seksismi ja intersektionaalisuus aiheuttavat lähinnä huvittuneisuutta ja naureskelua ”hömpötyksistä”, ovat kehittymisen edellytykset heti paljon huonommat. Puutteiden tunnistaminen ja tunnustaminen ei tarkoita, että kaikki olisi pilalla. Objektiivinen ja tarvittaessa kriittinenkin oman toiminnan tarkastelu on kasvun ja oppimisen elinehto. Yhdenvertaisuuden eteen tehtävä työ kannattaa aina, sillä arvojen mukainen työskentely nostaa motivaatiota ja parantaa ihmisten työssä viihtyvyyttä, myös silloin kuin ongelmia ei ole. Aiheen vähättely, kokemusten kyseenalaistaminen ja käsittelemättä jättäminen taas karkottaa yhdenvertaista ja hyvää työkulttuuria arvostavia tekijöitä, joko suoraan tai hitaammin uuvuttamalla. Pelas-

tusalalla ei ole varaa menettää työntekijöitä, vapaaehtoisia tai tulevia sellaisia sen takia, että ympäristö on osalle ahdistava tai vaarallinen. Viestinnällisesti tämä on koko alaa yhteisesti koskettava asia, sillä kansalaisten silmissä niin pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, oppilaitokset, ensihoito, pelastusalan järjestöt kuin valtionhallinnon instanssitkin ovat yhtä. Silloin ei myöskään voi tuudittautua siihen, että aihe ei koskettaisi millään tavalla, vaikka omassa työyhteisössä ei ongelmia ilmenisi. Esille tulleet kokemukset vaikuttavat ihmisten käsityksiin koko alasta, eikä sitä mielikuvaa korjata hiljaisuudella. Hiljaisuus kertoo omaa tarinaansa myös sisäisesti; ulkona paha kello kuuluu kauas ja pitkään.

Yhdenvertaisuus ja tasaarvo ovat työturvallisuuskysymyksiä Häirintä ja syrjintä pitäisi tunnistaa riskinä siinä missä muutkin työhön vaikuttavat vaaratekijät. Riskienhallinnassa olennainen osa on tunnistamisen jälkeen pyrkiä ennaltaehkäisemään riskin toteutuminen. Häirinnän ja syrjinnän ennaltaehkäisy alkaa häiritsevään ja syrjivään puheeseen puuttumisella. Esimerkiksi misogynian eli naisvihan ja rasismin eri asteet esitetään usein pyramidina, jonka pohjalla on vahingoittavan puheen normalisoituminen, huipulla taas äärimmäisemmät teot. Vaikkei tietenkään jokainen sana johda tekoon, on sanojen ja tekojen välisen yhteyden ymmärtäminen ilmiötasolla erittäin tärkeää. Jos esimerkiksi seksistiseen tai syrjivään puheeseen suhtaudutaan vähät-

televästi, annetaan sille samalla hyväksyntä jatkua, nollatoleransseista huolimatta.

Hiljaisuus on hyväksyntää Työkulttuurin muutos vaatii status quosta, eli vallitsevasta tilasta luopumista ja sitä, että kestetään hetki epämukavuutta. Puuttuminen etenkin sellaiseen käyttäytymiseen, joka on pitkään ollut yhteisössä sallittua, on todella hankalaa. Hankalan, huumorintajuttoman nipottajan leimaa harvempi haluaa työyhteisössä, varsinkaan silloin, jos omat esihenkilöt tai johto eivät selkeästi kannusta puuttumiseen ja vahvista toivottuja toimintamalleja. Paljon helpompaa on kohauttaa hartioita – todeta vain, että pitää kestää ja että ”se nyt vaan on sellainen, älä välitä”. Ilmiön hallinta pelkästään ilmoitusten kautta kuvaa myös sitä, miten on helpompaa tavoitella nopeita voittoja kuin pidemmän aikavälin hyötyjä. Tällöin päädytään tilanteeseen, jota tilillä esille tuodut kokemukset kuvaavat. Positiivinen muutos vaatii muutosta myös johtamisessa. Vaikka pysyvään muutokseen tarvittava vipuvoima löytyy varmasti myös henkilöstöstä, ei vastuuta voi jättää pelkästään yksittäisten työntekijöiden puuttumisen varaan. Johdon

ja esihenkilöiden on omalla toiminnallaan johdonmukaisesti näytettävä esimerkkiä siitä, millaiselle käyttäytymiselle työpaikalla annetaan tilaa. Häirinnästä ja syrjinnästä puhuminen ja tietoisuuden lisääminen myös rohkaisee ja tietyllä tapaa oikeuttaa puuttumaan.

Merkitykselliset asiat kantavat ja säilyvät Tämänkin myrskyn keskellä on tärkeää muistaa myös se, että pelastusalalla on valtavasti hyvää. Työ on merkityksellistä ja pääsääntöisesti ihmiset jakavat samanlaisen arvopohjan ja haluavat auttaa muita. Asiantuntijuuden kirjo on valtava ja työyhteistöissä syntyy elinikäisiä ystävyyksiä upeiden ihmisten kanssa. Ehdottomasti suurin osa alalla työskentelevistä toimii arvojen mukaisesti: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Ongelmat eivät vie hyviltä asioilta niiden ansaitsemaa arvoa, mutta hyvien asioiden suojelu ei myöskään saa estää ongelmien tunnustamista – eikä etenkään niiden ratkaisemista. Ne asiat ja arvot, jotka tekevät pelastusalasta hyvän ja ainutlaatuisen työpaikan, jäävät jäljelle, vaikka häirintä, syrjintä, misogynia, seksismi

ja muut vahingolliset ilmiöt karsittaisiinkin pois. Ei niitä kukaan jää kaipaamaan. Kirjoittaja on entinen palopäällikkö ja nykyinen turvallisuusalan lehtori, joka haluaa luoda yhdenvertaista ja kaikille turvallista työelämää.

Anja Aatsinki Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsen Palopäällystöliiton edustaja valtakunnallisessa pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä

Ehdota webinaari-ideaa! P

alopäällystöliitto järjestää ketterästi webinaareja pelastusalan ajankohtaisista aiheista. Jos sinulla on mielessä aihe tai tiedät hyvän esittäjän, tee ihmeessä ehdotus! Me hoidamme tekniikan, järjestelyt ja opastamme esitystekniikan käytössä.

Muista myös Palopäällystöliiton YouTube-kanava Suurin osa Palopäällystöliiton järjestämistä webinaareista julkaistaan tapahtuman jälkeen Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. Kanavamme viimeisimpiä sisältöjä ovat esimerkiksi Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjetta käsittelevä webinaari sekä Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen julkistustilaisuus. Ota kanava seurantaan: youtube.com/palopaallystoliitto Webinaari-ideoihin, toimikuntiin ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä toimiston henkilökuntaan esimerkiksi sähköpostitse – sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sppl.fi -13-

Ajankohtaista

MentalFireFit ei pysähdy MentalFireFit on käyttänyt korona-aikaa hyödykseen keskittymällä esihenkilöille suunnattuun psyykkisen suorituskyvyn koulutuspakettiin. Koulutus hyödyttää esihenkilöiden lisäksi myös kaikkia muitakin ensilinjan auttajaorganisaatioissa työskenteleviä.

erkkokoulutuksena toteutettavassa koulutuspaketissa käydään monipuolisesti läpi psyykkisen suorituskyvyn huomioimiseen liittyviä asioita. Mukana on luentoja, harjoitteita ja videoita, joita on tehty yhteisyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Luvassa on siis edellisen koulutuspaketin tietoja syventävää materiaalia. Paketti valmistuu lokakuussa Howspace-alustalle, ja osallistumaan pääsee ilmoittautumalla Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta. Howspaceen löytävät tiensä myös podcastit, joissa käsitellään psyykkistä suorituskykyä keskustelemalla muun muassa siitä, miten psyykkisen suorituskyvyn asiat ovat hallinnassa poliisin puolella. Koulutusmateriaalit ovat maksuttomia ja vapaasti hyödynnettävissä henkilökohtaisen kouluttautumisen lisäksi esimerkiksi vuorokoulutuksissa. Koulutuksen osana oleviin kysymysosioihin annetaan palautetta loka-marraskuun 2021 ajan, mutta muuten paketti on käytettävissä Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta myös vuonna 2022.

-14-

Lokakuun aikana MentalFireFit järjestää lisäksi maksuttomat kaksipäiväiset jälkipurkuohjaajien täydennyskoulutuspäivät. Koulutus järjestetään Tampereella ja verkossa. Tapahtumassa kuullaan valtakunnallisten kuulumisten ja hankkeen aikaansaannosten lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita: Markku Andelin on tehnyt huikean uran kriisi- ja traumapsykoterapeuttina. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä poliisin jälkipurun parissa ja ollut mukana kahdessakymmenessä posttraumatyöpajassa. Riikka Vikström, psykoterapeutti ja työnohjaaja, sosiaalija kriisipäivystys, puolestaan oli mukana pelastusalan posttraumatyöpajassa, jossa hänen luentoaan ensilinjan auttajien työn vaikutuksista perheeseen ja läheisiin toivottiin kuultavaksi laajemminkin. Aiemmin mainitun koulutuspaketin videoiden ja podcastien tekeminen toi mukanaan jälleen uusia näkökulmia ja pohdittavaa ensilinjan auttajien psyykkisen suorituskyvyn tukemiseksi. On mukava todeta, miten esimerkiksi Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset lähtevät mukaan joka kerta, kun henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen aiheista puhutaan. Uskon sen heijastuvan myös yksittäiseen työntekijään.

Pitkään jatkuneiden etätöiden jälkeen todella ymmärtää, kuinka tärkeää on olla kontaktissa kollegoihin.

Pitkään jatkuneiden etätöiden jälkeen todella ymmärtää, kuinka tärkeää on olla kontaktissa kollegoihin. Pelastusalalla on voimavara, että saadaan kaikista rajoituksista huolimatta mennä töihin. Voidaan jakaa elämän iloja ja huolia luotettavassa ympäristössä. Pandemian tai vastaavien ulkopuolisten uhkien olomassaolo voi olla positiivinen tekijä työyhteisölle, jossa on turvallista puhua ja tehdä töitä. Vastaavaa mahdollisuutta ei useinkaan ole johtoportaalla. He saattavat joutua siirtymään fyysisesti työyhteisön ulkopuolelle, jolloin päivittäiset kontaktit jäävät verkon välitteisiksi kohtaamisiksi, useimmiten vastaavaa työtä tekevien kanssa. Päällystön viranhaltijat saattavat jäädä yksin. Verkkovälitteinen kohtaaminen ei kuitenkaan aina tuo vastaavaa turvaa ja kuulluksi tulemisen tunnetta kuin päivittäiset kohtaamiset. Siitä huolimatta verkon kautta tapahtuvat kohtaamiset ovat merkittävässä asemassa työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta onhan sitä itsekin joskus vilahtanut pyyhe päällä verkkopalaverin taustalla, joten lienee niissä verkkokohtaamisissakin omat keventävät puolensa. Syksy tuo mukanaan paljon koulutuksia ja luentoja, joissa saan jo nauttia live-kohtaamisista. Odotan niitä innolla. Värikästä syksyä kaikille! Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Teemu Heikkilä

Keikkakeskustelu on nyt myös Keikkadiskussion Keikkakeskustelu on keikan tai harjoituksen jälkeen pidettävä lyhyt keskustelu, jossa pohditaan yhdessä, miten tehtävässä onnistuttiin.

uoden alussa postitimme jäsenillemme suomenkielisen Keikkakeskustelu-tarran ja julkaisimme Palopäällystö-lehden keskiaukeamana Keikkakeskustelu-julisteen, joka toimitettiin myös kaikille pelastuslaitoksille. Nyt Keikkakeskustelu-materiaaleista on saatavilla myös ruotsinkieliset versiot. Ruotsinkielisistä Keikkadiskussion-materiaaleista kiinnostuneet jäsenemme voivat tilata julisteita ja tarroja Palopäällystöliiton toimistolta maksutta. Lisäksi toimitamme niitä kaikkiin kaksikielisiin pelastuslaitoksiimme. Toive on, että materiaaleja jaetaan pelastuslaitoksilta eteenpäin alueiden paloasemille.

Keikkakeskustelussa tärkeintä on, että havainnoista ja kokemuksista keskustellaan ja se, että niistä pyritään oppimaan. Siksi merkittävät havainnot on hyvä kirjata yhteenvetolomakkeeseen. Tämän avulla tietoa voi jakaa eteenpäin omalla asemalla tai laajemmin. Tavoitteena on, että myös muiden ajamista keikoista voitaisiin oppia nykyistä paremmin. Keikkakeskustelu-teema tulee jatkumaan webinaareina, joissa käydään läpi mielenkiintoisia pelastustehtäviä. Sisällöt ja materiaalit: sppl.fi/keikkakeskustelu

Keikkadiskussion Enkel och snabb metod för att utveckla gruppens verksamhet.

1. 2.

Vad förväntade vi och hur planerade vi agera? Hur agerade vi och på vilka grunder?

Vad lyckades vi med?

Hur kunde vi prestera bättre?

Med hjälp av keikkadiskussionen förbättrar man inlärningen genom erfarenheter och på så sätt prestationen på framtida uppdrag. Keikkadiskussionen ordnas vid ett lugnt tillfälle efter en utryckning eller en övning. Genom att diskutera skapar man en gemensam uppfattning om utryckningen. I samband bedöms också framgången på uppdraget för att få en klar insyn om det skulle vara bättre att agera på ett annat sätt i framtiden. Diskussionen genomförs i en konstruktiv, öppen och konfidentiell anda. Andras tankar respekteras. Grundtanken är att utveckla verksamheten: “Hur kan vi arbeta säkrare, effektivare och mer framgångsrikt i framtiden?”. Metoden kan användas för att skapa en helhetsbild, i utvecklandet av något nytt och dessutom för att lära sig av framgångar och misslyckanden. Utgångspunkten i diskussionen är att var och en har gjort sitt bästa på utryckningen. Utgångspunkten för diskussionen är Räddningsbranschens gemensamma värden: Ett säkert och kriståligt Finland: mänskligt, yrkesmässigt, pålitligt – i samarbete

Spelregler för diskussionen Alla med – varje iakttagelse är viktig Varje berättelse är värd att lyssna på

sppl.fi/keikkakeskustelu

Vi är öppna för olika synpunkter Ingen beskyller, kritiserar eller nedvärderar någon – alla har gjort sitt bästa på utryckningen.

1. 2. 3. 4.

Vad förväntade vi och hur planerade vi agera? Hur agerade vi och på vilka grunder? Vad lyckades vi med? Hur kunde vi prestera bättre?

Material och mer information: sppl.fi/keikkakeskustelu

-15-

Neljän Feeniksin Killan jäsentapaaminen N

eljän Feeniksin Kilta piti jäsentapaamisen 7.8.2021 Hyvinkään kauppatorilla Veteraanipaloautojen kokoontumisajojen merkeissä. Autokuntia oli koolla kymmenen ja vanhimmat veteraaniautot olivat peräisin 1920-luvulta. Helsingin Palomuseon intendentti Jari Auvinen piti kokoontumisessa esitelmän veteraaniautojen kunnosta-

-16-

misen haasteista. Tapahtuma tavoitti myös runsaasti toriyleisöä. Kiitos kaikille osallistujille, tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin. Pekka Sippola Neljän Feeniksin Kilta

a j ir k i Palopäällystöliiton kaver

Tällä kertaa Palopäällystöliiton kaverikirjan kautta pääsemme tutustumaan paremmin vuoden 2021 aikana Palopäällystöliitossa aloittaneisiin Outiin ja Millaan. Ensin mainittu on ollut työstämässä sosiaalija terveysalan koulutusuudistusta tammikuusta lähtien, jälkimmäinen aloitti korkeakouluharjoittelunsa Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen parissa elokuun alussa. Tutustu Outin ja Milla kaverikirjoihin ja täytä lopuksi oma kaverikirjasi! Lehden tulevissa numeroissa julkaisemme myös jäsenten kaverikirjoja, joten mukaan halutessasi voit lähettää kuvat täytetystä kaverikirjasta ja itsestäsi osoitteeseen ajankohtaista@sppl.fi

Kaverikirja NIMENI ON Milla Hallikas MINUA KUTSUTAAN MYÖS Milpuksi, Mileroksi tai Milla Mallikkaaksi. Myös ”se Anssi Kelan biisi” toimii.

PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA MINÄ teen korkeakouluharjoitteluani Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen koordinaattorina. Vastuullani on myös parantaa toimiston keittiön teevalikoiman kiertoa juomalla sitä ahkerasti.

TYÖSKENTELEN TÄÄLLÄ, KOSKA sosiaalipsykologian

maisteriopiskelijana muutosjohtamishankkeen teemat ja osaamisen kehittäminen ovat lähellä sydäntä. Pidän kovasti myös tapahtumien

Kaverikirja NIMENI ON Klemetti-Talvisen Outi MINUA KUTSUTAAN MYÖS Odeksi. PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA MINÄ toimin tämän vuoden

loppupuolelle SosTer-turvallisuuskoulutuksen projektipäällikkönä.

TYÖSKENTELEN TÄÄLLÄ, KOSKA kuulin, että täällä on hyvä porukka. Korona ja etätyö vaan yrittää estää lähemmän tutustumisen. No asiaan. Sosiaali- ja terveysalan toimintakentällä tapahtuu. Edellisestä uudistuksesta on kulunut viisi vuotta ja päivitystä kaivat-

Sinun tietosi tähä n! NIMENI ON TYÖKSENI MINÄ TEEN JUURI SITÄ TYÖKSENI, KOSKA

suunnittelusta ja järjestämisestä sekä siihen liittyvästä viestinnästä.

VAPAA-AJALLA MINÄ en pääse järjestöhommista

eroon, vaan teen viestintä- ja yrityssuhdevastaavan hommia opiskelijajärjestössä. Pidän myös ruoanlaitosta ja lenkkeilystä. Syksyllä lempipuuhaani on pesiytyä sohvalle viltin ja teemukin kanssa.

INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN lemmikkikaneihin, kookosjäätelöön ja Masterchef Australia tv-sarjaan. VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA väriestejuoksua, koskimelontaa ja retkiluistelua.

LOMALLA MINÄ ainakin yritän kirjoittaa maisterintut-

kielmaani.

tiin. Kaipasivat toimistolla myös sotealan näkemystä ja sitä toin mukanani. VAPAA-AJALLA MINÄ tykkään tehdä asioita käsillä, kun työ on tällaista, ettei lopputulos ole aina heti nähtävissä. Tällä hetkellä remppaamme siippani kanssa kahdelle aikuiselle taloa. Isäni verenperintönä olen innokas tuunailemaan ja puuhailemaan muutenkin vanhasta uutta. Liikumme paljon luonnossa miehen ja koiran kanssa. Olen myös intohimoinen kirjaston ja teatterin kuluttaja.

INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN moneenkin juttuun, mutta erityisesti siihen, etten urautuisi. Hyvästä ruoasta, viinistä ja matkalle lähdöstä harvoin osaan kieltäytyä.

VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA asua Lapissa. LOMALLA MINÄ mielelläni matkustelen tai vaan oleilen.

VAPAA-AJALLA MINÄ INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA

-17-

Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta

– näin pääset työtilaan!

Elokuussa jäsenillemme lähtenyt Howspace-kutsu näytti tältä. Punaista palkkia klikkaamalla pääsee siirtymään Howspace-työtilaamme, tuolloin lukemaan työtilaan juuri päivitetyt ajankohtaiset kuulumisemme.

uistathan, että Palopäällystöliiton ajankohtaiset kuulumiset, koulutustiedotteet sekä muu jäsenille suunnattu viestintämme löytyy nykyisin Palopäällystöliiton Howspace-työtilasta. Aina kun työtilaan päivitetään uutta sisältöä, muistutamme jäseniä sähköpostikutsulla, jonka

Tältä näyttää Howspace-työtilamme Ajankohtaista-sivu.

kautta Howspace-työtilaamme pääsee. Päivitämme työtilaa aina kuun vaihteessa ja puolivälissä. Sähköpostikutsu on ensimmäisen kuvan mukainen tummansinisellä taustalla oleva tekstilaatikko. Punaista palkkia klikkaamalla pääset työtilaan, johon ei tarvitse erikseen kirjautua.

Mikäli et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muut-kansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä. Howspacen tsekkaaminen aina sähköpostikutsun saatuasi pitää sinut varmasti ajan tasalla!

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi -18-

Hyvä hallintotapa -sarja

Kuulemisen jalo taito ”Asiakasta on kuultu ennen korjausmääräyksen antamista.” ”Tämän päätöksen kuulemisaika on kaksi viikkoa.”

aloo, kuuluuko? Lähes jokaiseen pelastusviranomaisen pöytäkirjaan monistuu tieto siitä, että jotakin on kuultu jollakin tavalla. Mikä on tämä kuuleminen – ja mikä on sen funktio? Käsittelen tässä artikkelissa lähemmin kuulemisen tarkoitusta, sen sisältöä sekä sitä, kuinka kuuleminen tulisi hallinnollisesti suorittaa. Kuuleminen on jokaiselle hallinnossa asioivalle perustuslain 21 §:n nojalla annettu oikeus, jonka keskeisenä tehtävänä on toimia ennakoivana oikeussuojakeinona. Sen ensisijaisena tarkoituksena on antaa asianosaiselle mahdollisuus kyseenalaistaa viranomaisen tulevan päätöksen perusteet ja laillisuus sekä mahdollisesti täydentää viranomaisen perusteita ennen kuin viranomainen ratkaisee asian lopullisesti. Toissijaisesti se toimii myös viranomaisen keinona hankkia lisätietoa asian ratkaisemiseksi. Kuuleminen turvaa muun ohella sen, ettei viranomainen voi puuttua yllättäen ja yksipuolisesti yksityisen oikeusasemaan. Kuulemisen aineellisena perustana toimii hallintolain (434/2003) 34.1 §, jonka mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asianosaisella tarkoitetaan hallintolain 11 §:n mukaan sitä, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisia ovat käytännössä ne, joihin tuleva päätös kohdistetaan. Pelastuslain näkökulmasta asianosaisia voivat olla esimerkiksi rakennuksen omistajat, haltijat ja toiminnanharjoittajat sekä kaikki muut sellaiset tahot, joihin pelastusviranomaisen lopullinen päätös kohdistuu. Asianosaisten piiriin voi palotarkastukselle osallistuneiden henkilöiden lisäksi kuulua myös muita. Jos päätös kohdistetaan esimerkiksi asunto-osakeyhtiön yleiseen tilaan, tulee yhtiön hallitusta kuulla, eikä kaikkia asukkaita tarvitse erikseen kuulla. Sen sijaan, jos tuleva päätös koskee yksittäistä osakasta, kuuleminen kohdistetaan ainoastaan häneen. Viedään asianosaisten piiri esimerkin kautta

käytäntöön. Olet palotarkastuksella kauppakeskuksessa ja tarkastat siellä olevan ravintolan, jossa havaitaan pelastuslain (379/2011) vastaisia menettelyjä. Tarkastuksella sinulla on mukanasi kiinteistön huoltomies. Voitko olettaa, että huoltomiehellä on käytössään kaikki kiinteistöä koskeva tieto ja että hänen antamansa selvitys on yhteneväinen kaikkien asianosaisten, kuten ravintoloitsijan tai kiinteistön omistajan, kanssa? Kuuleminen tarkoittaa hallintolain 34.1 §:n nojalla käytännössä sitä, että asianosaisille on annettava mahdollisuus antaa päätöstä koskevia tosiasia-aineistoja ja todisteita, jotka puoltavat tai vastustavat tulevaa päätöstä. Tämän lisäksi varsinaisten tosiasiaseikkojen lisäksi asianosaiset saavat lausua mielipiteensä ja käsityksensä koko päätöksestä ja sen lainmukaisuudesta. Palataan aiempaan esimerkkiimme: kauppakeskuksen ravintolassa havaittiin pelastuslain 13 §:n vastaisesti ilmanvaihtokanavan nuohouksen dokumenteissa puutteita sekä 9 §:n vastaisesti huoltokäytävän poistumistiellä viallinen palo-ovi. Kuulematta ravintolan omistajaa tai haltijaa sekä kiinteistön omistajaa tai sen laillista edustajaa et voi antaa asiassa lopullista päätöstä. Voi hyvin olla, että ravintoloitsija on aiemmin suorittanut nuohouksen, eikä kauppakeskuksen huoltomies ole välttämättä asiasta tietoinen. Kuulemalla ravintolan omistajaa viranomaien voi saada haltuunsa nuohousta koskevia asiakirjoja päätöksen tueksi. Sen sijaan viallisen palo-oven osalta ravintoloitsija ei ole asianosainen, joten pelkästään häntä kuulemalla asiasta ei tavoiteta koko asianosaispiiriä. Rakennuksen omistaja voi esimerkiksi vastustaa päätöstä sellaisilla argumenteilla, joita ei välttämättä ole ollut tarkastuksella läsnä, kuten oleellisilla rakenteellisilla muutoksilla kohteen rakennusluvissa. Hallintolain 36 §:n mukaan asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle on annettava määräaika. Kuuleminen suoritetaan yleensä kirjallisesti, ja asianosaiselle on toimitettava tieto kuulemisen tarkoituksesta, sen määräajasta sekä kuulemisen kohteena olevat asiakirjat. Yleensä kuulemiseen on syytä varata aikaa vähintään viikko, mutta monimutkaisissa ja vaikeissa tapauksissa jopa kaksi kuukautta.

Mittapuuna pidetään sitä, että asianosaisella on ollut riittävästi aikaa perehtyä asiaan ja asiakirjoihin. Myös suullinen kuuleminen on mahdollista hallintolain 37 §:n nojalla esimerkiksi asianosaisen pyynnöstä. Käytännössä suullisen kuulemisen saa suorittaa silloin, kun on kyse yksinkertaisesta asiasta ja silloin, kun asianosaisten oikeusturva ei siitä vaarannu. Suullista kuulemista varten on kuitenkin järjestettävä erillinen tilaisuus, johon asianosaiset kutsutaan. Kuuleminen ei kuitenkaan sellaisena estä hallintopäätöksen toteutumista kaikissa tapauksissa, sillä esimerkiksi hallintolain 34.2 §:n 4 kohdan nojalla kuulematta saa jättää, mikäli kuuleminen itsessään aiheuttaisi asian käsittelyn viivästymisen, joka aiheuttaisi huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle. Asiassa on kuitenkin huomioitava, että ilman riittävän painavaa perustetta kuulemista ei saa jättää tekemättä. Ainoastaan esimerkiksi pelastuslain 81 §:n mukaisen keskeyttämispäätöksen yhteydessä voidaan jättää kuulematta ennen varsinaisen päätöksen voimaantuloa. Jos et siten ole välittömästi keskeyttämässä toimintaa esimerkiksi 81 §:n nojalla, et voi jättää asianosaisten kuulemista tekemättä. Kuuleminen on yksi keskeisistä hyvän hallinnon takeista ja siihen on suhtauduttava riittävällä vakavuudella. Mikäli kuulemista laiminlyödään ja asianosainen tekee siitä valituksen valitusviranomaiselle, kumotaan viranomaisen päätös kuulemisvirheellisenä. Ainoastaan silloin, jos kuulematta jättäminen ei ole vaikuttanut asian lopputulokseen, päätöstä ei kumota. Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

-1919

Kokouskutsut JAOSTOKOKOUKSET 2021 Riskienhallinta -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 26.10.2021 klo 16.15 Palopäällystöliiton toimistolla, Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki. Kokoukseen voi osallistua myös Teamsin välityksellä. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 5.10.2021 klo 16.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 16.10.2021 klo 15.30 Radisson Blu Marina Palacessa, Linnankatu 32, Turku. Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 27.10.2021 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 10.11.2021 klo 13.00 Palopäällystöliiton toimistolla, Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki. Kokoukseen voi osallistua myös Teamsin välityksellä. Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 1.12.2021 klo 12.00 Siemens Osakeyhtiön tiloissa, Tarvonsalmenkatu 19, Espoo. Kokouksen jälkeen yritysesittely. Kokoukseen voi osallistua myös Teamsin välityksellä. Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat. Ilmoittautuminen: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta.

Punainen Kukko Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko ojensi kätensä vuonna 2020 yhteensä 26 kertaa. Kiitos kaikille luovuttaneille! Tänä vuonna tavoitteemme on yli 30 luovutusta, mainitse siis verta luovuttaessasi Punainen Kukko ja liity veriryhmäämme. Muistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä, myös koronapandemian aikana.

-20-

SY YSLIITTOKOKOUS 2021

uomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 14.12.2021 klo 11.30 Helsingin Pelastuskoululla, Tyynenmerenkatu 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat.

Kokouksiin ilmoittautuminen Pyydämme ilmoittautumaan kaikkiin kokouksiin etukäteen Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/ koulutukset/jarjestotoiminta. Teams-etäyhteydellä osallistuville lähetämme kokouslinkin ja osallistumisohjeet sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Tervetuloa kokouksiin!

Liittohallituksen kokous ja uudet jäsenet LIITTOHALLITUS 3/21 Vuoden kolmas kokous pidettiin 1.6. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 13 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1922 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 112, yksi Ansioristi sekä kaksi Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen valmistelujaostojen arviointimuistioista ja Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaluonnos, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen pelastustoimi. Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkostoon liiton edustajaksi nimettiin koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkostoon liiton edustajaksi nimettiin pelastuspäällikkö Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Paloturvallisuusviikon ohjausryhmään nimettiin liiton edustajan varajäseneksi viestinnän tuottaja Niki Räsänen, koulutuspäällikkö Mikko Poutalan jättäytyessä ohjausryhmän varajäsenyydestä.

FSA: Vuoden turvallinen organisaatio ja Turvallisuusalan elämäntyö -raateihin nimettiin Turvallisuusalan elämäntyö -raatiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja Vuoden Turvallinen organisaatio -raatiin koulutuspäällikkö Mikko Poutala. Sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kehittämishanke -ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin varsinaiseksi jäseneksi johtaja Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirastosta ja varajäseneksi Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi. Vaara- ja uhkatilanteisiin varautuminen pelastuslaitoksissa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen. Vesisukellustoimikunta on valmistellut ehdotuksen uudeksi ohjesäännöksi. Ohjesääntöä on mm. yhdenmukaistettu liiton muiden toimikuntien ohjesääntöjen mukaiseksi. Vahvistettiin päivitetty ohjesääntö. Merkittiin tiedoksi, että Metropolia on nimennyt projektipäällikkö Aleksi Malisen toimimaan Metropolian edustajana Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnassa. Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan jäseniksi nimettiin Antti Kosonen

Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Markus Nuuttila Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Emma Virtanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Sanna Kauppinen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Liiton toimiston yhteyshenkilönä toimii toistaiseksi Saku Sutelainen. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin pelastusjohtaja Markus Aarto. Jaettiin jäsenkyselyn 2021 tulokset liittohallituksen jäsenille sekä jaostokohtaiset tulokset jaostojen puheenjohtajille jaostojen johtokuntien analysoitavaksi. Kyselyn tulokset käsitellään tarkemmin liittohallituksen työseminaarissa 15.9.2021. Tieliikennepelastamisen toimikunta on ilmaissut valmiutensa osallistua aktiivisesti Pelastustoimen työskentely tiealueella -ohjeen valmistelutyöhön ja ohjeeseen mahdollisesti liittyvän koulutusmateriaalin luomiseen. Liitto on myös valmis osaltaan edistämään ohjeen jalkauttamista viestinnän ja koulutuksen keinoin. Hyväksyttiin Tieliikennepelastamisen toimikunnan esitys esitettäväksi sisäministeriön pelastusosastolle. Todettiin myös, että liiton Tieliikennepelastamisen toimikunnan lisäksi valmistelutyöhön on syytä kytkeä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto.

UUDET JÄSENET 3/21 Riskienhallinta

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Hevonkoski Jari, yrittäjä, Rauman Kohdeturva

Ara Niko, kehittämispäällikkö, SPEK; ryhmänjohtaja, Padasjoen VPK Martiskainen Niko, sopimuspalokunnan päällikkö, Kuohun VPK Pettersson Mika, palokunnanpäällikkö, Kosken Tl VPK Yläpelto Timo, palokunnanpäällikkö, Laitilan PVPK

Yritysturvallisuus Piela-Tallberg Nina, johtava palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tiukka Mikko, turvallisuuspäällikkö/ teollisuuspalopäällikkö, Tervakoski Oy

Pelastustoiminta Jämsä Eino, opiskelija, Pelastusopisto; sammutusmies, Siilinjärven palokunta Maijala Annica, yksikönjohtaja, Kosken Tl VPK Nuuttila Markus, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Pietilä Aku, opiskelija, Pelastusopisto

Hallinto ja tukipalvelut Kataja Mauri, asiakkuuspäällikkö, Suomen Erillisverkot Tolonen Lassi, opiskelija, Pelastusopisto Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

-21-

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -opas on julkaistu Opas liittyy Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -koulutukseen, mutta se soveltuu myös aiheesta kiinnostuneelle itsenäiseen aiheen opiskeluun.

tä, jota projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen on tehnyt Palopäällystöliitossa vuoden alusta lähtien. Kirjan julkaisun lisäksi syyskuussa pidetiin myös ensimmäinen koulutusuudistuksen mukainen täydennyskoulutus. Seuraava Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajien täydennyskoulutus on luvassa 26.10. Tampereella. Ensimmäinen kurssinjohtajakoulutus puolestaan pidetään 15.11. Vantaalla. Ilmoittautuminen myös Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajakoulutuksiin löytyy tuttuun tapaan koulutuskalenteristamme: sppl.fi/koulutukset

Alla pääset tutustumaan Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -oppaan esittelyyn:

uomen Palopäällystöliitto on julkaissut syyskuussa Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -oppaan, joka toimii alan tur-22-

vallisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen tukena. Opas valmistui osana sosiaalija terveysalan turvakorttikoulutuksen uudistustyö-

Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämää Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutusta on järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Koulutuksen alkuvuosina turvallisuuden kehittäminen painottui laitos- ja kotihoidon toimintaympäristöjen turvallisuuden kehittämiseen. Toimintaympäristöjen paloturvallisuudessa on tapahtunut kehitystä, mutta kehittämisen kohteita löytyy yhä. Viime vuosina alan ammattilaisiin ja asiakkaisiin on yhä enenevässä määrin kohdistunut väkivaltaa ja sen uhkaa, mikä vaarantaa henkilöturvallisuutta. Digitaaliset ratkaisut ovat yhä enemmän käytössä sosiaalija terveysalan toimintaympäristöissä, mikä lisää tietoturvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistamisessa ja arvioinnissa on keskeistä sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden että työntekijän turvallisuuden huomioiminen. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on sosiaalija terveysalan ammattilaisten ammattitaitoa. Oppaaseen on koottu laajasti tietoa työpaikan turvallisuuden kehittämisestä. Oppaan sisältö on pyritty kokoamaan niin, että se olisi sovellettavissa sosiaalija terveysalan erilaisiin toimintaympäristöihin. Aineisto tukeutuu sosiaalija terveysministeriön turvallisuussuunnittelun ohjeistukseen. Turvallisuusosaajan osaamisen kannalta erityisen tärkeää ovat turvallisuuskulttuurin ymmärtäminen, turvallisuutta kehittämistä ohjaavan lainsäädännön tuntemus sekä vaarojen tunnistaminen ja arviointi sekä vaara- ja uhkatilanteessa toimiminen. Opas liittyy Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja -koulutukseen, mutta se soveltuu myös aiheesta kiinnostuneelle itsenäiseen aiheen opiskeluun. Oppaaseen on koottu aiheeseen liittyvää perustietoa ja erilaisia tehtäviä, joiden avulla lukija voi tutkia ja arvioida oman toimintayksikkönsä ja -ympäristönsä turvallisuustilannetta.

Nyt on mahdollista hankkia Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusoppaan aiempaa painosta huimalla 60 prosentin alennuksella! Oppaan hinta nyt vain 6,50 € / kpl (normaalihinta 16,25 € / kpl) Opasta käytetään oppilaskohtaisena koulutusta tukevana materiaalina sekä jokaisen sosiaalija terveysalan työntekijän turvallisuusasioiden käsikirjana. Opas korostaa työntekijän roolia riskien tunnistajana ja se sisältää useita toimintaohjeita sekä tarkastuslistoja työpaikan turvallisuuden parantamiseksi. Opas soveltuu esimerkiksi oppilaitoksiin opiskelijoiden koulutuskäyttöön.

Tilaukset Palopäällystöliiton verkkokaupasta. Alennukset lasketaan tilauksen käsittelyn yhteydessä ja hintaan lisätään painon mukaiset toimituskulut.

Käytä tilaisuus hyväksesi nyt!

Uusi teknologia apuna väestönsuojien tarkastuksissa Väestönsuojien toimintakunnon kokeiluun sisältyvä tiiveyskoe aiheuttaa usein ennakoimattomia lisätöitä vikojen etsinnän muodossa, kun yritetään paikallistaa väestönsuojan rakenteissa ja laitteissa esiintyviä vuotokohtia. Suojatilalle ei saa suoritettua hyväksyttyä tiiveyskoetta, mikäli paine pakenee suojatilasta.

sa on täysin uusi ja tervetullut apu tarkastustyöhön. Äänikameran käyttöönotto näkyy asiakkaalle paitsi tarkastustöiden palvelun laadun parantumisena mutta myös helpommin arvioitavina kustannuksia. Äänikameran käytön myötä jopa useamman päivän kestäneet vuotokohtien etsinnät ovat usein supistuneet muutamaan minuuttiin. Äänikamera kuuluu väestönsuojantarkas-

tajan työkaluihin siinä missä ruuvimeisselit, pulttipyssyt, gsm-analysaattorit ja pistorasiatesteritkin. Uuden teknologian käyttöönotto oli jännittävä prosessi, sillä käyttämäämme laitetta ei ollut suunniteltu tämän kaltaiseen käyttöön ja tieto kameran soveltuvuudesta VSS-käyttöympäristössä yllätti valmistajankin. Teksti: Martin Mitikka Uudenmaan palo- ja turvapalvelut Oy

avun avulla vuotokohtien paikallistaminen on aikaa vievää puuhaa, eikä pienempiä vuotokohtia esimerkiksi lattian ja seinän liitoskohdissa aina kyetä havaitsemaan. Tämä johtaa tarkoituksettomiin ylimääräisiin paikkaustöihin, joissa tiivistetään varmuuden vuoksi saumakohdat, parhaimmillaan kymmenien metrien matkalta koko suojan osalta, vaikka varsinainen vuotokohta saattaa olla vain 5 cm pituinen ja tukittavissa muutaman minuutin työllä. Äänikamera vuotokohtien paikantamises-

Kuvakaappaus äänikameraan näytöltä, jossa vuotokohta näkyy selkeästi.

-23-

Blogi

Menetyksistä menestykseen Millaisin suunnitelmin suuntaamme koronaviruspandemiasta kohti tulevaisuuden kriisejä – minkä on muututtava, jotta varautuminen veisi meidät menetyksistä menestykseen?

oronaviruspandemian aikana olemme saaneet lukea yhä useammin, että eri organisaatioissa on havahduttu kriisien ja häiriötilanteiden varautumisen heikkoon tasoon. On suunniteltu ja varauduttu, mutta todellisissa tilanteissa suunnitelmat ovat osoittautuneet paperitiikereiksi. Suunnitelma tai varautumismalli ei ole toiminut käytännön tilanteessa tai vastannut käsillä olevaan kriisiin. Olemmeko siis liian suunnitelmakeskeisiä sekä uhka-arvio- ja skenaario-orientoituneita? Mitä tällä kysymykselläni tarkoitan: Meillä on useita hyviä malleja ja standardeja turvallisuusjohtamiseen sekä jatkuvuudenhallintaan, mutta tarkastellaanko niitä johtamisen ja toimeenpanon kannalta riittävän yksityiskohtaisesti? Kovin usein kriisin sattuessa todetaan, että suunnitelmia oli, mutta ne olivat liian laveasti ja yleisellä tasolla kirjoitettuja, eivätkä ne välttämättä vastanneet tilanteen vaatimuksiin. Toinen yleinen ilmiö on tunnistettujen riskien ja uhkien torjunta skenaarioharjoittelulla. Tämä on toki tärkeää, mutta luo samalla olettamuksen siitä, että me voimme ennakoida, mistä kriisi syntyy. Todellisuudessa kriisi tulee usein yllättävästä suunnasta, ja mikäli olemme varautuneet torjumaan vain tunnistettuja uhkia, kuinka me sitten toimimme, kun kriisi tulee niiden välistä? Mitä organisaatiossasi tapahtuu äkillisen kriisi- ja häiriötilanteen käynnistyessä? Vastaavatko suunnitelmat tilanteeseen? Alkaako johtoryhmä toimimaan ennalta harjoitellun roolitetun johtamismallin mukaisesti vai jääkö osa roolia vaille, kun toimitusjohtaja yrittää tiedotuspäällikön kanssa johtaa kaikkia yksityiskohtia? Epäilen, että kovin usein tapahtuu jälkimmäinen. Jokainen kriisi ja häiriö maksaa rahaa, vaikuttaa maineeseen ja henkiseen kestävyyteen. Jos haluamme suorituskykyä, on aika pohtia kriittisesti, olemmeko luoneet paperitiikereitä jatkuvuuden turvaamiseksi vai olemmeko tarkastelleet valmiuksiamme riittävästi myös johtamisen ja toimeenpanon näkökulmasta. Tilannejohtamisen on oltava suunniteltua, roolitettua ja harjoiteltua. Suunnitelmien toimivuutta ja riittävää yksityiskohtaisuutta on tarkasteltava kriittisesti johtamisen näkökulmasta ja testattava harjoitusten kautta. Tilannekuvan ja tilanneymmärryksen muodostamista pitää harjoitella, samoin ratkaisuvaihtoehtojen suunnittelua ja johtamista. Jotta edellä kuvaamiltani ongelmilta voidaan välttyä, on luotava geneerinen johtamismalli, joka sopii kaikentyyppisiin kriiseihin ja häiriöihin. Sidotaan suunnitelmat palvelemaan tilannejohtamista, ei kassakaappia. Kirjoittaja on toimitusjohtaja, joka on sitä mieltä, että valmius on muutakin kuin pelkkä suunnitelma kassakaapissa. Marko Kilpinen toimitusjohtaja Incident Management Solutions Finland Oy -24-

Pelastustoiminta-jaosto

Sammuttamisen tulevaisuus Tarvitaanko säiliöpaloautoja enää muutaman vuoden päästä? Tällä kysymyksellä aloitin esitelmäni Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiswebinaarissa 26.8.2021. Vaikka kysymys on kärjistävä, niin CAFS-laitteistojen kehitys viime vuosina mahdollistaa tällaisen kehityskulun.

AFS (Compressed Air Foam System) tarkoittaa järjestelmää, jossa sammuteseokseen yhdistetään yksi osa vettä ja kuusi osaa paineilmaa sekä vaahtokomponentti (0,3 %). Tästä saadaan aikaan sammute, jonka ominaisuudet ovat ylivertaiset veteen nähden. Mainittakoon näistä ominaisuuksista vettä puolitoista kertaa tehokkaampi sammutuskyky ja huomattavasti vähäisemmät vahingot rakenteille. CAFS on kehitetty jo 1940-luvulla, mutta vasta nyt tietokoneohjauksen myötä luotettavuus ja käytettävyys ovat sillä tasolla, että sen laajamittainen käyttö on järkevää. Pirkanmaan pelastuslaitokselle hankittiin ensimmäinen CAFS vuonna 2009. Tämä ja sitä seuraavat laitteistot, joita tällä hetkellä on neljässä kevytyksikössä, ovat pienitehoisia lähinnä ensimmäiseen iskuun suunniteltuja laitteita. Näin CAFS on myös pitkään nähty esimerkiksi Pelastusopiston opetuksessa ja se

on luettu osaksi täydentäviä sammutusmenetelmiä. Itse olen toiminut päivystävänä palomestarina 15 vuotta ja olen viime vuodet pohdiskellut paljon sitä, miten rakennusten katto- ja yläpohjapaloja pystyttäisiin sammuttamaan siten, ettei koko rakennus kärsisi merkittäviä vesivahinkoja. Kun Lempäälän VPK:lle tuli ajankohtaiseksi uuden säiliösammutusauton hankinta, heitin sinne ajatuksen, josko autoon hankittaisiinkin raskas CAFS-laitteisto. Tämä sai hyvän vastaanoton, ja pääsin osaksi ajoneuvon suunnittelutyöryhmää. Muutaman vuoden suunnittelu ja prototyyppilaitteiston kehitys yhdessä Veikko Nummela Oy:n ja One Sevenin kanssa saatiin päätökseen ja uusi RPI 172 voitiin luovuttaa operatiiviseen käyttöön. Autossa on 8500 litran vesisäiliö ja 100 litran vaahtonestesäiliö, jolloin siitä saadaan noin 50 000 litraa

sammutetta. Kun sammute on 1,5 kertaa vettä tehokkaampaa, voidaan sanoa, että tämä yksi säiliösammutusauto vastaa noin seitsemää tavallista säiliöautoa. Olemme keränneet auton käytöstä kokemuksia tämän vuoden, ja tulokset ovat toistaiseksi erittäin rohkaisevia. Useilta päivystäviltä palomestareilta saatu palaute on myös ollut erittäin positiivista. Näkisinkin, että tulevaisuudessa tämän kaltaiset yksiköt tulevat olemaan osa jokaisen pelastuslaitoksen valmiutta. Sammutetta riittää ja vesivahingot jäävät murto-osaan aiemmasta. Kerron mielelläni lisää yksikön käytöstä ja taktisista suunnitelmista esimerkiksi sähköpostilla: heikki.havukainen@tampere.fi PS. Järjestämme Pelastustoiminta-jaoston puolesta tänä vuonna vielä yhden ajankohtaiswebinaarin, tulkaahan kaikki kuulolle! Jäsenistöltä toivotaan myös toiveita ja palautteita liiton Howspace-alustan kautta, josta löytyy Pelastustoiminta-jaoston oma sivu. Heikki Havukainen 2. varajäsen Pelastustoiminta-jaosto

-25-

Riskienhallinta-jaosto Puheenjohtajalta

urinkoisen kesän jälkeen syksy on lähtenyt reippaasti käyntiin. Työkalenteri täyttyy vauhdilla erilaisista tapaamisista, kokouksista ja työpajoista. Onneksi osa näistä on taas muitakin kuin pelkästään etänä tapahtuvia. Kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualueen 25.8. pidetyssä kokouksessa ideoitiin työpajassa Palopäällystöliiton ja turvallisuuspalvelualueen välisiä yhteistyötapoja. Ideoita kirjattiin useita, muun muassa valvontatoiminnan perehdytyspaketista koulutusyhteistyöhön ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen. Ideoinnin keskiössä oli pelastuslaitosten riskienhallintatyötä tekevän henkilöstön osaamisen kehittäminen. Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennot saa jatkoa syksyllä. Jaostomme johtokunnan jäsen Mikko Puolitaival kertoi Asiakas keskiöön -hankkeen ajankohtaiset kuulumiset Tunti turvaa -verkkoluennollamme 16.9. Hanke on yksi pelastuslaitosten alueellisista yhteistutkimus- ja kehittämishankkeista. Mikon erinomainen kirjoitus hankkeesta on luettavissa tässä lehdessä. Jaoston johtokunnan elokuun kokouksessa ideoimme ajankohtaisia aiheita myös tuleville verkkoluennoille.

Palopäällystöliitto järjesti keväällä perinteisen jäsenkyselyn. Jäsenkyselyyn vastaaminen on yksi hyvä keino vaikuttaa toimintaamme. Tuloksia hyödynnetään Palopäällystöliiton koulutus-, asiantuntija- ja jäsenpalvelutyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä viestintään. Pureuduimme jaoston johtokunnan kokouksessa jäsenkyselyn tuloksiin, etenkin Riskienhallinta-jaoston jäsenten vastauksiin. Hyödynnämme kyselyn tuloksia ensi vuoden toimintasuunnitelman teossa ja tuloksista saimme myös ajatuksia onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien ohjelmaan. Opintopäivät järjestetään 26.–27.10. Kiitos kaikille jäsenkyselyyn vastanneille. Kyselyn vastauksista saamme arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. Tästä on hyvä jatkaa! Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Asiakas keskiöön -hankkeessa edistetään onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta Hankkeen toiminta tukee palveluiden laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä sekä avaa ovet entistä vaikuttavampaan onnettomuuksien ehkäisyyn.

siakas keskiöön -hanke on yksi sisäministeriön rahoittamista pelastuslaitosten alueellisista yhteistutkimus- ja kehittämishankkeista. Tammikuussa käynnistyneen hankkeen toimintakausi jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Satakunnan pelastuslaitoksen hallinnoiman hankkeen projektipäällikkönä toimii riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival ja rahoituksen avulla hankkeeseen on kyetty palkkaaman kaksi päätoimista projektityöntekijää pelastuslaitoksen ulkopuolelta. Sonja Kippo ja Katriina Koivisto ovatkin -26-

hankkeen myötä päässeet tekemään todellisen syväsukelluksen onnettomuuksien ehkäisyn, vaikuttavuuden sekä asiakkuuden käsitteisiin. Ohjausryhmän edustajat on kutsuttu pelastuslaitoksista, alan järjestöistä sekä yliopistoista. Heiltä on saatu arvokkaita vinkkejä tutkimuksen toteutukseen ja rajaukseen. Asiakas keskiöön -hankkeen keskeisenä tavoitteena on vertailla eri menetelmillä tuotettua tietoa onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuudesta sekä kehittää malli vaikuttavuuden mittaamiseen. Malli tulee auttamaan pelastustoimea ja sen sidosryhmiä mittaamaan paremmin onnettomuuksien ehkäisyn laatua ja vaikuttavuutta asettaen asiakkaat palvelun tuottamisessa aidosti keskiöön. Hanketta on alusta lähtien edistetty tutkimus- ja kehittämishankkeena. Kesän aikana vietiin läpi kolme erillistä aineistonkeruuprojektia, jotka tuottivat tietoa Satakunnan pelastuslaitoksen asiakaskokemuksista, onnettomuuksien ehkäisytyön laadusta sekä sa-

takuntalaisten turvallisuusosaamisesta ja -asenteista. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin asiantuntijoiden haastatteluita, valvonnan asiakaskyselyistä sekä koko maakunnan alueella toteutettua nettipaneelikyselyä. Itse aineistonkeruusta opittiin myös paljon ja nyt pilottivaiheen jälkeen mittareiden kehitys jatkuu edelleen.

Pienistä puroista kasvaa suuri joki Vuoden mittainen hanke ei varmasti tuo kaikenkattavaa mallia vaikuttavuuden mittaamiseen, mutta hyvät ensiaskeleet kohti vaikuttavampaa onnettomuuksien ehkäisyä saadaan kyllä otettua. – Meidän pohjatyöllä pääsee hyvin alkuun toiminnan nykytilan ja asiakastarpeiden kartoituksessa, vakuuttavat Katriina ja Sonja. Maaliin ei voi päästä, jos ei ota ensimmäisiä askeleita ja ne ovat helppoja. Sosiaali- ja

ASIAKAS KESKIÖÖN -HANKE

TAUSTA

Asiakas keskiöön -hanke on yksi pelastustoimen alueellisista yhteistutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankkeiden rahoitus tulee sisäministeriön pelastusosastolta.

TOIMIKAUSI

Hankkeen toimikausi on 1.1.-31.12.2021.

TAVOITTEET

Vertailla eri menetelmiä onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuuden mittaamisessa. Kehittää malli onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuuden mittaamiseen. Edistää onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista.

TOTEUTUS

Toteuttajana on Satakunnan pelastuslaitos. Kaksi päätoimista työntekijää ja osa-aikainen projektipäällikkö. Hankkeen johtamista tukee asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä.

terveysministeriön osastopäällikön Kari Hakarin sanoin: ”Vaikuttavuuden edistämisen yksinkertaisin taso on se, että sanotaan tavoitteet ääneen.” Jatkuva mittaaminen, tiedonkeruu ja tiedon hyödyntäminen ovat jo osa pelastustoimen arkea. Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole juuri sen monimutkaisempaa. Suoritteiden sijasta fokuksessa on tavoitteena olleen muutoksen toteutuminen. Kun työn vaikuttavat osa-alueet ja menetelmät tunnistetaan, voidaan toimintaa painottaa niihin, jotka tutkitusti kasvattavat asiakkaiden turvallista käyttäytymistä ja kohteiden turvallisuutta. Vaikuttavuus on tiimipelaamista, josta hyötyvät sekä työntekijät että asiakkaat. Mikko Puolitaival Riskienhallinta-jaoston jäsen Lisätietoa hankkeesta: Mikko Puolitaival, p. 044 7011521 Sonja Kippo, p. 044 701 1512 Katriina Koivisto, p. 044 701 1523 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi

TIEDOTTAMINEN

Pelastuslaitoksen sisäinen tiedottaminen: Yammer, Avack-info ja sähköpostit Pelastustoimialan sisäinen viestintä: Tuovi, hankesalkku, verkostot ja webinaarit Ulkoinen viestintä: (Satapelastus) Facebook, Twitter, Instagram, Youtube ja verkkosivut

#SATAPELASTUS #ASIAKASKESKIOON

WWW.PORI.FI/ASIAKAS-KESKIOON ASIAKASKESKIOON@SATAPELASTUS.FI

Kuva Asiakas keskiöön -hankkeen perehdytyspäivästä, paikalla olivat Mikko Puolitaival, Katriina Koivisto ja Sonja Kippo. Kuva: Mikko Puolitaival

-27-

Yritysturvallisuus-jaosto

Yhteistyötä vaalimassa: konkretiaa yhdessä tekemiselle Pelastuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö

seilla tehdaspalokunnilla on alueensa pelastuslaitoksen kanssa pelastuslain 25 §:n mukainen palokuntasopimus, joka tuo mukanaan sopimuksen mukaiset roolit

Palopäällystöliiton jäsenkysely – liiton ja jaoston kehittämisen yhteistyötä

äsenkyselyssä pääsi antamaan palautetta sekä liiton että oman jaoston osalta.

Tunti turvaa Suosittuihin Tunti turvaa -webinaareihimme on loppuvuoden asiantuntijat jo saatu sovittua, ja ensi vuottakin jo suunnitellaan – erinomaista työtä jaoston työparilta Pasi Repola ja Raine Dahlqvist. Seuraava tilaisuus on lokakuun alussa: Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -verkkoluento maanantaina 4.10.2021 klo 14.30: Inhimillinen turvallisuus kestävässä taloudessa Mitkä ovat kestävän talouden vaatimukset yritysturvallisuuden näkökulmasta? Entä mitkä ovat inhimillisen ja psykologisen turvallisuuden rakentamisen perusteet? Aiheesta luennoi Ilkka Kervinen.

ja vastuut. Lisäksi on tehdaspalokuntia, joilla ei ole sopimuksia, mutta sitä ei ole koettu yhteistyön esteeksi. Yhteinen tavoite avaa ovia muun muassa koulutuksiin ja erikoiskaluston yhteisiin hankintoihin. Esimerkkinä case Etelä-Karjala, jossa pelastuslaitos ja alueen metsäteollisuus (Stora Enso, Metsä Group ja UPM)

toteuttivat suurtehopumpun hankinnan ja loivat siihen liittyvän hallintamallin. Viereisellä sivulla on Stora Enson suojeluja palopäällikkönä toimivan Mikko Parikan kirjoitus aiheesta.

Johtokuntamme on käsitellyt vastauksianne – kiitos niistä, ja poiminut aiheita ylös jatkokehittämiseen. Lisäksi liitto käsittelee palautteita kokonaisuutena. Kyselyssä oli runsaasti hyviä aiheita myös tuleviin seminaareihin/webinaareihin

– hyödynnämme niitä. Mukavaa oli myös havaita, että myös Teidän mielestänne yritysten ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeätä – olemme siis oikealla tiellä.

Microsoft Teams -osallistumismahdollisuus. Kokouksen jälkeen on yritysesittely. Tästä lisää sähköisillä viestimillä, mutta laita jo aika ylös – osallistu ja vaikuta.

kostoitumisissa aihe nytkähtää jälleen piirun verran eteenpäin. Otamme mielellämme vastaan ja edelleen jaettavaksi kokemuksia onnistuneista yhteistyöaiheista – pienistä ja isoista.

Päätteeksi

Väkevää syksyä kaikille – ollaan yhteyksissä.

Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa määrätietoisesti työtä yhteistyön edistämiseksi, ja uskon, että tulevissa kasvokkain tapahtuvissa ver-

Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Tulityöt Jaoston johtokunta pysyy ajan tasalla tulityötilanteesta yhdyshenkilön raportoinnin kautta. Tulityötoimikunnan puheenjohtaja Mikko Parikka kävi elokuun johtokunnan kokouksessa Suomen tilannetta läpi ja keskustelimme myös niin sanotun kuivan timanttileikkauksen palovaaroista. Menetelmästä riippumatta on tunnistettava palovaara ja toteutettava suojaustoimet sen mukaisesti.

Suurtehopumppu koulutettiin sen käyttäjille yhteiskoulutuksina, joissa perehdytettiin suurtehopumpun omistajien käyttäjät ja harjoiteltiin pumpun käyttöä yhdessä.

Jaostokokous Yritysturvallisuus-jaoston vuoden 2021 jaostokokous pidetään keskiviikkona 1.12.2021 klo 12.00 Siemens Oy:n tiloissa Espoossa (Tarvonsalmenkatu 19). Tilaisuuteen on lisäksi -28-

Suurtehopumpun käyttöharjoituksia jatkettiin pienissä ryhmissä koronarajoitukset huomioiden, jotta pumppu saatiin mahdollisimman nopeasti hälytys- ja huoltotyökäyttöön. Harjoituspaikkana oli Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Stora Enson Imatran tehtaiden yhteinen Kalliosaaren harjoitusalue Imatralla.

Pelastuslaitoksen ja yritysten yhteistyön hedelmiä Etelä-Karjalassa

elastuslaitosten ja yritysten yhteistyömuotoja on hyvin erilaisia sekä eri tasoisia. Molemmilla on oma perustehtävänsä, ja yhteistyöllä tietyt tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin. Viranomaisten tehtävänä on ohjata yrityksiä turvallisuudessa ja varautumisessa, jotta yritysten omatoiminen varautuminen olisi riittävää toiminnan riskeihin nähden. Lisäksi pelastuslaitoksilla on velvoite varautua alueen riskeihin sekä resurssein että kalustollisesti. Viime kesän aikana Kalajoen suurpalo nosti esille useita innovatiivisia yhteistyöesimerkkejä, jotka todettiin käytännössä loistaviksi pelastustoiminnassa. Useassa näistä oli mukana yritys yhteistyökumppanina. Lisäksi yhteistyö nosti esille yrityksien yhteiskuntavastuun ja halukkuuden auttaa yhteiskuntaa. Yksi esimerkki pelastuslaitoksen ja alueen yritysten yhteystyöstä tulee Etelä-Karjalasta. Etelä-Karjalassa on ollut todella hyvä keskus-

teluyhteys pelastuslaitoksen ja yritysten välillä. Avoin keskustelu on nostanut esille kehitystarpeita, joita on teollisuuden paloturvallisuuden varautumisessa. Etelä-Karjala on valtakunnallisesti merkittävä puuteollisuuden toimialue, jossa toimii useita merkittäviä metsäteollisuuden yrityksiä. Tähän liittyen on olemassa myös riskejä ja uhkia vakavien tulipalojen suhteen. Yrityksissä ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella asia on huomioitu ja tulipaloihin on pyritty varautumaan mahdollisimman hyvin. Vakavia tulipaloja silmällä pitäen oli todettu, että alueelta puuttuu suureen veden siirtomäärään tarvittava kalusto. Myös yritykset olivat pohtineet omien riskiensä kautta tarvetta kiinteiden palovesi- ja sprinklerijärjestelmien ylläpitoon huoltoseisokkien aikana. Esimerkiksi yritysten palovesiverkostoja ja erityisesti pumppaamoja tulee huoltaa säännöllisesti, jotta saavutetaan riittävä luotettavuustaso. Näitä tilanteita varten teollisuus tarvitsee siirrettäviä varapumppuja,

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen, Stora Enson, Metsä Boardin ja Fibren sekä UPM:n yhteinen suurtehopumppu lähdössä Kalajoen suurpaloon.

joilla varmistetaan paloveden ja sprinklerien toiminnallisuus myös huoltojen aikana. Samoin yritykset ovat pohtineet omien paloturvallisuusriskiensä hallinnassa paloveden kuljettamista, jotta pelastustoiminta pääsisi alkamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi puuterminaalien vesihuoltoa ei aina pystytä järjestämään kiintein palovesijärjestelyn. Tästä johtuen yrityksissä on pohdittu, miten puukenttien paloturvallisuutta parannetaan. Ennaltaehkäiseviä keinoja on käytetty laajasti pelastusteiden ja turvaetäisyksien sekä terminaalien koneiden huollon ja varusteiden huomioimisessa. Lisäksi valmiita vedenottopaikkoja on rakennettu paikkoihin, joihin ei saada suoraan kiinteitä palovesiverkostoja. Teollisuuden paloriskit ja tarvittavat huoltoseisokit huomioiden Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja alueen suurteollisuus päätyivät yhteistyössä hankkimaan suurtehopumpun, jonka vedentuotto on 10 000 litraa minuutissa. Pumppu on välittömässä hälytysvalmiudessa. Se on sijoitettu Stora Enson Imatran tehtaille, jossa huolehditaan pumpun käyttötarkastukset ja koekäytöt. Lisäksi pumppu palvelee paloturvallisuuden ylläpidossa yhteistyökumppanien tarpeita. Pelastuslaitos ja yritykset ovat kouluttaneet pumpun käyttöön oman turvallisuushenkilöstönsä, pelastuslaitoksen vakituisen henkilöstön sekä alueen sopimuspalokunnat. Riittävään vesimäärän tarvittava pumppu ei sovellu pieniin tilanteisiin sen raskauden takia, joten useamman suurtehopumpun hankinta pienelle alueelle ei olisi ollut järkevää varautumisen näkökulmasta. Pelastuslaitoksen johdolla aloitettiin yhteistyökeskustelut alueen suuryrityksien kanssa ja löydettiin hyvä sekä hedelmällinen yhteistyömalli. Nyt suurtehopumpun käytön osaavia henkilöitä on aina saatavilla ja pumppu on muutamaa viikkoa lukuun ottamatta ympäri vuoden täydessä hälytysvalmiudessa koko Etelä-Karjalan alueella – ja tarvittaessa kuljetettavissa muuallekin Suomeen, kuten Kalajoen palossa havaittiin.

Yhteistyössä on varautumista.

Puuterminaalin puupinopalo vuonna 2018. Palon sytytti salama.

Mikko Parikka suojeluja palopäällikkö Stora Enso Oyj Imatran tehtaat -29-

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Puheenjohtajalta P

elastusalalla käynnissä olevat erilaiset kehittämishankkeet luovat odotuksia loppuvuodelle. Syksyn kuluessa rakentuvat muun muassa väestönsuojelun toimintamalli sekä pelastustoimen kriittisen materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden tietokokonaisuudet. Samalla pohditaan, millaiset riskianalyysit, pelastustoimen suorituskyvyt ja erityisresurssit vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Edellä mainitut haastavat myös johtamista. Johtamisen teemaan ja laajemminkin viranomaisyhteistyöhön pureudumme seuraavassa Varautumisen pre-seminaarissa keväällä 2022. Suuren suosion saavuttanut seminaarimme järjestetään koronatilanteen vuoksi ensi keväälle siirrettyjen Palopäällystöpäivien yhteydessä. Eipä huolta. Uskon, että seminaarissa esiin nostettavat teemat ovat entistä herkullisempia, kun ne kunnolla marinoituvat vallitsevassa koronatilanteessa.

vit ovat toivoneet. Tulevaisuuden tavoitteena on järjestää webinaarien ohella myös koulutusta. Webinaarien tarkemmat ajankohdat ja aiheet löydät kätevästi Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi/koulutukset. Pidetyt webinaarit voit katsoa jälkikäteen Palopäällystöliiton YouTube-kanavalta.

Tervetuloa jaostokokoukseen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston vuoden 2021 jaostokokous pidetään tästä lehdestä löytyvän kokouskutsun mukaisesti tiistaina 5.10.2021. Tilaisuus järjestetään etäyhteyksin. Kokouslinkin löydät sähköpostistasi ja jaostomme Howspace-sivulta.

Mitä syksy tuo tullessaan?

Tule mukaan vaikuttamaan jaostomme toimintaan!

Kaikille avoimet Tunti turvaa -konseptin mukaiset webinaarit jatkuvat myös syksyllä. Tartumme kuukausittain kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, jotka puhuttavat ja joita jaostomme aktii-

Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Väestönsuoja osana valvontatehtävää – toteutuuko yhdenvertainen palvelu? T

oivottavasti tätä lukiessanne koronavirustilanne alkaa helpottamaan ja alamme pikkuhiljaa totuttelemaan uuteen normaaliin, mitä kaikkea se tarkoittaakaan. Pandemia on vaikeuttanut meidän kaikkien elämää monella tavalla, mutta se on samalla pakottanut löytämään uusia menettelyitä ja työtapoja myös pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyyn. Jotkin näistä uusista menettelyistä ovat sellaisia, että niiden käyttöä toivottavasti jatketaan ja kehitetään edelleen myös pandemiatilanteen jälkeen. Koronapandemia pakotti pelastuslaitokset miettimään uudelleen, kuinka onnettomuuksien ehkäisytyötä käytännössä tehdään. Joitakin onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä tehtäviä ei pystytty tekemään lainkaan, erityisesti kohtaamista edellyttävää turvallisuuskoulutusta oli hyvin vaikea järjestää ilman tartuntataudin leviämisen vaaraa. Turvallisuusviestinnässä ei suinkaan jääty lepäämään laakereilleen, sillä samalla lisättiin läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Myös valvonnan menettelytapoja muutettiin, muun muassa käyttämällä aiempaa laajemmin asiakirjavalvontaa. Asiakirjavalvonnan laajempi käyttäminen -30-

tarkoittaa tässä yhteydessä asiakkaan lähettämien esimerkiksi pelastussuunnitelmien, poistumisturvallisuusselvityksien ja paloturvallisuuden itsearviointilomakkeiden tarkastamista etäällä sen sijaan, että asiakirjoja olisi käsitelty valvontakäynnin yhteydessä. Aina kun työmenetelmiä muutetaan, on samalla pidettävä huoli siitä, että uudet menetelmät ovat vähintään yhtä laadukkaita ja kattavia kuin vanhat menetelmät. Sisäministeriössä ei ole aivan tarkkaa tietoa asiakirjakirjoihin perustuvan valvonnan nykysisällöstä ja se varmasti vaihtelee pelastuslaitoksittain, joten asiaa pitänee selvittää tarkemmin lähivuosina.

Väestönsuojiin liittyvä valvonta Pelastuslain (379/2011) 78 §:n mukaan pelastuslaitoksen on valvottava alueellaan pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Edelleen samassa lainkohdassa edellytetään, että pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttäviä toimenpiteitä. Valvontaan tulee sisältyä myös pelastuslain 12 §:ssä kerrottujen laitteiden

kunnossapito. Väestönsuojan varusteet sekä laitteet ovat yksi laiteryhmä, jonka kunnossapidon valvonnan tulee olla osa pelastustoimen valvonnan sisältöä. Sisäministeriön asetuksen väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011) 20 §:ssä on edellytetty, että väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja tulee pyydettäessä esittää pelastusviranomaiselle. Tarkastuspöytäkirjan tarkempaa sisältöä ei ole asetuksessa tarkemmin lueteltu, mutta asetuksen sanamuoto ”laitekohtaisesti” tarkoittaa, että tarkastuspöytäkirjan tulee kattaa kaikki väestönsuojan laitteet ja varusteet. Samalla varmistetaan, että väestönsuojan laitteita ja varusteita ei ole muutettu siten, että väestönsuojan käyttöönotto vaikeutuu laissa edellytetystä 72 tunnista. Valvontakäynnin yhteydessä tulisi tarkastaa väestönsuojan tilat sekä käydä läpi väestönsuojaan liittyvät asiakirjat, mukaan lukien väestönsuojan tarkastuspöytäkirja.

Muutoksiakin väestönsuojien valvonnan sisältöön on mahdollisesti tulossa, sillä kiinteistöjen ylläpito on muuttunut ajan saatossa aiheuttaen erityisiä haasteita väestönsuojien käyttöönottoon. Nykymaailmassa kiinteistönhuoltoyhtiöillä on vastuullaan niin suuria kiinteistömassoja, että tiedon ylläpito kiinteistöjen yksityiskohdista on käytännössä mahdotonta ilman suunnitelmallisuutta. Mikäli väestönsuojia alettaisiin ottamaan käyttöön poikkeusoloissa, se tapahtuisi käytännössä hyvin useassa tapauksessa kiinteistössä olevien maallikoiden voimin. Näiden maallikoiden tulisi pystyä valmistelemaan väestönsuoja käyttökuntoon pelastuslain edellyttämässä 72 tunnissa. Tehtävä on erityisen haastava, mikäli maallikoilla ei ole käytettävissään ohjeita siitä, kuinka toimia. Pelastuslain muutostarpeiden esiselvityshankkeessa varautuminen poikkeusoloihin ja väestönsuojelu -jaostossa tunnistettiin tämä ongelma ja esitettiin pelastuslakiin säädettäväksi väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma. Jaosto priorisoi ehdotuksen luokkaan, jossa se olisi toteutettavissa pelastuslain muutoksen yhteydessä. Tämä on luonnollisesti vain yksi jaoston ehdotuksista,

eikä missään tapauksessa vielä päätös pelastuslain muuttamisesta. Toteutuessaan muutos tarkoittaisi sitä, että pelastuslaitosten normaalin valvonnan yhteydessä valvottaisiin myös näitä väestönsuojien käyttöönottosuunnitelmia.

Kuinka väestönsuojien valvontaa toteutetaan tällä hetkellä? Jotain osviittaa väestönsuojien valvonnasta voidaan saada pelastuslaitosten valvontasuunnitelmista. Pelastuslain 79 §:n mukaan valvontasuunnitelman on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla säännöllistä ja tehokasta. Edelleen pelastuslaissa edellytetään, että valvontasuunnitelmassa määritellään suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Väestönsuoja näyttäytyy joissain valvontasuunnitelmissa esimerkiksi valvontavälin kautta, kun väestönsuoja on yksi kriteeri määritettäessä kiinteistön valvontaväliä. Valvontasuunnitelmassa voi olla myös mainittu väestönsuoja yhdeksi kriteeriksi, kun arvioidaan, tarvitaanko rakennuk-

sen käyttöönottoon liittyvää valvontakäyntiä (erityistä palotarkastusta) rakennusvalvontaviranomaiselle annettavaa lausuntoa varten. Joissain valvontasuunnitelmissa on kerrottu pelastuslaitoksen tekevän väestönsuojalle tiiveyskokeen käyttöönoton yhteydessä, vaikka tiiveyskokeen tekeminen ei ole lähtökohtaisesti pelastuslaitoksen tehtävä. Väestönsuojien roolin tarkempi selvittäminen pelastuslaitosten valvonnassa edellyttäisi syvempää sukeltamista muun muassa palotarkastuspöytäkirjoihin. Kun valvontasuunnitelmia tarkastelee pelkästään väestönsuojien näkökulmasta, valvonnan sisältö vaihtelee tältä osin hyvin paljon eri puolilla Suomea. Vaikka tämä ei luonnollisesti ole koko totuus, voidaan kysyä, onko toiminta yhdenmukaista, kun jo suunnitelmat eroavat näin paljon keskenään. Asiaan kannattaisi perehtyä yhdessä tarkemmin, sillä onhan meillä kaikilla tavoitteena yhdenmukaiset ja laadukkaat pelastustoimen palvelut kaikkialla Suomessa. Jarkko Häyrinen erityisasiantuntija sisäministeriö, pelastusosasto

Pelastuslaitoksen kommenttipuheenvuoro T asalaatuisen palvelun tuottaminen on pelastusviranomaisten valvontatyön ikiaikainen ongelma. Tapoja laatia valvontasuunnitelma on yhtä monta kuin Suomessa on pelastuslaitoksia, ja edelleen tapoja suorittaa palotarkastus on yhtä monta kuin pelastuslaitoksissa on valvontatyötä tekeviä pelastusviranomaisia. Itse valvontaa työkseni tekevänä ja palotarkastajatiimin esihenkilönä tulen toistuvasti siihen lopputulemaan, että pelastusviranomaisten valvomien säännösten muoto on yksi perimmäisistä ongelmista, kun pohditaan valvonnan tasalaatuisuutta. Asiayhteydestä johtuen pysyn tiukasti väestönsuojissa ja erityisesti pelastuslain 12 §:ssä. Itse näen, että käytännön valvontatyötä tarkasteltaessa väestönsuojien laitteet ja niiden kunnossapidon valvonta on säännösmuodoltaan yksi vähiten tulkinnanvaraa jättävistä osa-alueista. Mitä vähemmän tulkinnanvaraa säännös jättää sekä viranomaiselle että asiakkaalle, sitä tasalaatuisempaa valvonnan pitäisi olla. Moni valvontatyötä tekevä pelastusviranomainen on luultavasti törmännyt valitetta-

van yleiseen väärään käsitykseen asiakkaiden keskuudessa: ”Eivätkös nämä väestönsuojat ole jo menneiden aikojen juttu? Eihän niitä nykyään enää tarvitse pitää ajan tasalla.” Oman elämäni paloasemapsykologina olen päätellyt, että ihmismieli on taipuvainen uskottelemaan itsellensä suotuisan maailmankuvan, vaikka tosiasioita vääristelemällä. Kun kiinteistön omistajan harteilla lepää vastuu väestönsuojan kunnossapidosta, jossa toimenpiteiden hintalappu voi nopeasti kasvaa pelottavan suureksi,

alkaa häntä varmasti houkuttelemaan auvoisa tietämättömyys. Kalliit väestönsuojaremontit ovat vaikea paikka sekä kiinteistön omistajalle että asiaa valvovalle viranomaiselle. Uskon, että kovinkaan moni tämän tekstin lukija ei koe erityistä halua päästä määräämään vaikkapa sadan tuhannen euron hintaista remonttia taloyhtiön väestönsuojaan. Lieneekö kenties mahdollista, että tiukan paikan tullen myös viranomaista houkuttelee tietämättömyys aiheesta? Kysyvä katse ei käänny pelkästään pelastusviranomaisten, vaan myös rakennusvalvontaviranomaisten suuntaan. Pelastuslain 12 §:n menestyksekäs valvominen väestönsuojassa edellyttää, että myös samaisen lain 72 §:ää on sovellettu oikein mahdollisten rakennuslupaprosessien aikana. Viranomaisen onkin tärkeää muistaa, että myös ikävältä tuntuvien päätösten tekeminen voi joskus kuulua työnkuvaan. Anssi Laaksonen johtava palotarkastaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos -31-

TURVALLISUUS 2022 on vuoden tärkein palo- ja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Messukeskus Helsinkiin. Mukana myös Suomen Palopäällystöliiton järjestämä tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Road Rescue. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Avoinna: ke 12.1. klo 9–16, to 13.1. klo 9–16. Afterwork keskiviikkona 12.1. klo 16–19.

R E K I S T E R Ö I DY M A K S U T TA KÄV I J Ä K S I

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaa

KIINTEISTÖ

Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa Avita Audiovisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka

YHTEISTYÖSSÄ

-52-