Pelastuslaitoksen ja yritysten yhteistyön hedelmiä Etelä-Karjalassa
P
elastuslaitosten ja yritysten yhteistyömuotoja on hyvin erilaisia sekä eri tasoisia. Molemmilla on oma perustehtävänsä, ja yhteistyöllä tietyt tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin. Viranomaisten tehtävänä on ohjata yrityksiä turvallisuudessa ja varautumisessa, jotta yritysten omatoiminen varautuminen olisi riittävää toiminnan riskeihin nähden. Lisäksi pelastuslaitoksilla on velvoite varautua alueen riskeihin sekä resurssein että kalustollisesti. Viime kesän aikana Kalajoen suurpalo nosti esille useita innovatiivisia yhteistyöesimerkkejä, jotka todettiin käytännössä loistaviksi pelastustoiminnassa. Useassa näistä oli mukana yritys yhteistyökumppanina. Lisäksi yhteistyö nosti esille yrityksien yhteiskuntavastuun ja halukkuuden auttaa yhteiskuntaa. Yksi esimerkki pelastuslaitoksen ja alueen yritysten yhteystyöstä tulee Etelä-Karjalasta. Etelä-Karjalassa on ollut todella hyvä keskus-
teluyhteys pelastuslaitoksen ja yritysten välillä. Avoin keskustelu on nostanut esille kehitystarpeita, joita on teollisuuden paloturvallisuuden varautumisessa. Etelä-Karjala on valtakunnallisesti merkittävä puuteollisuuden toimialue, jossa toimii useita merkittäviä metsäteollisuuden yrityksiä. Tähän liittyen on olemassa myös riskejä ja uhkia vakavien tulipalojen suhteen. Yrityksissä ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella asia on huomioitu ja tulipaloihin on pyritty varautumaan mahdollisimman hyvin. Vakavia tulipaloja silmällä pitäen oli todettu, että alueelta puuttuu suureen veden siirtomäärään tarvittava kalusto. Myös yritykset olivat pohtineet omien riskiensä kautta tarvetta kiinteiden palovesi- ja sprinklerijärjestelmien ylläpitoon huoltoseisokkien aikana. Esimerkiksi yritysten palovesiverkostoja ja erityisesti pumppaamoja tulee huoltaa säännöllisesti, jotta saavutetaan riittävä luotettavuustaso. Näitä tilanteita varten teollisuus tarvitsee siirrettäviä varapumppuja,
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen, Stora Enson, Metsä Boardin ja Fibren sekä UPM:n yhteinen suurtehopumppu lähdössä Kalajoen suurpaloon.
joilla varmistetaan paloveden ja sprinklerien toiminnallisuus myös huoltojen aikana. Samoin yritykset ovat pohtineet omien paloturvallisuusriskiensä hallinnassa paloveden kuljettamista, jotta pelastustoiminta pääsisi alkamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi puuterminaalien vesihuoltoa ei aina pystytä järjestämään kiintein palovesijärjestelyn. Tästä johtuen yrityksissä on pohdittu, miten puukenttien paloturvallisuutta parannetaan. Ennaltaehkäiseviä keinoja on käytetty laajasti pelastusteiden ja turvaetäisyksien sekä terminaalien koneiden huollon ja varusteiden huomioimisessa. Lisäksi valmiita vedenottopaikkoja on rakennettu paikkoihin, joihin ei saada suoraan kiinteitä palovesiverkostoja. Teollisuuden paloriskit ja tarvittavat huoltoseisokit huomioiden Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja alueen suurteollisuus päätyivät yhteistyössä hankkimaan suurtehopumpun, jonka vedentuotto on 10 000 litraa minuutissa. Pumppu on välittömässä hälytysvalmiudessa. Se on sijoitettu Stora Enson Imatran tehtaille, jossa huolehditaan pumpun käyttötarkastukset ja koekäytöt. Lisäksi pumppu palvelee paloturvallisuuden ylläpidossa yhteistyökumppanien tarpeita. Pelastuslaitos ja yritykset ovat kouluttaneet pumpun käyttöön oman turvallisuushenkilöstönsä, pelastuslaitoksen vakituisen henkilöstön sekä alueen sopimuspalokunnat. Riittävään vesimäärän tarvittava pumppu ei sovellu pieniin tilanteisiin sen raskauden takia, joten useamman suurtehopumpun hankinta pienelle alueelle ei olisi ollut järkevää varautumisen näkökulmasta. Pelastuslaitoksen johdolla aloitettiin yhteistyökeskustelut alueen suuryrityksien kanssa ja löydettiin hyvä sekä hedelmällinen yhteistyömalli. Nyt suurtehopumpun käytön osaavia henkilöitä on aina saatavilla ja pumppu on muutamaa viikkoa lukuun ottamatta ympäri vuoden täydessä hälytysvalmiudessa koko Etelä-Karjalan alueella – ja tarvittaessa kuljetettavissa muuallekin Suomeen, kuten Kalajoen palossa havaittiin.
Yhteistyössä on varautumista.
Puuterminaalin puupinopalo vuonna 2018. Palon sytytti salama.
Mikko Parikka suojelu- ja palopäällikkö Stora Enso Oyj Imatran tehtaat -29-
