Veikko 1/2023
152. vuosikerta
ISSN 1455-8629
Yhteystiedot
Sähköposti: toimitus@veikkonorssi.fi
Instagram: @veikkonorssi
Päätoimittaja
Julia Berg
Verkossa: veikkonorssi.fi
Toimittajat
Aurora Pulla
Eelis Ojala
Eliisa Lehtonen
Eva Turkia
Iida Salonen
Joona Innanen
Lumi Kari
Matias Mäkinen
Milla Toppila
Nestori Puolakka
Oili Dolk
Onni Ojajärvi
Julkaisija
Helsingin
normaalilyseo
PL 38 (Ratakatu 6)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO Kustantaja
Vanhat Norssit ry
Verkossa: norssit.fi
Mielipide:digitalisaation
Painopaikka
Niini & Co Oy, 2023
Taitto
Onni Ojajärvi
Leevi Sutac
Avustava
opettaja
Ilkka Ahola-Luttila
Kannen kuvitus
Eliisa Lehtonen Veronika
2
Tuhkanen
Pääkirjoitus Toimitusesittäytyy HeidiHeralanhaastattelu Silja-Elisalaitosenhaastattelu mietteitävanhojennorssien puheenjohtajuudesta Opiskelunsuorituskeskeisyys
Sisällys
Nato-kolumni milipide:transsukupuolisuus
haittavaikutukset Norssiskooppi Epitomelatina Kirja-arvostelu Ristikko Opettajansuusta Kukaopettajaolet? Ristikonvastaukset Kuinkaksimarjaa 3 5 6 7 9 12 14 16 16 20 26 30 37 38 44 50 53
Pääkirjoitus - Julia Berg
Antakaameilleavain!
veitsenterällä
normaaliluokkien ja oman yhteisön välillä? Eikö nuori
saa päättää, mitä opiskelee ja kuinka paljon? Suomalaisen
koulutuksen kivijalka on, että kaikille opiskelijoille on tarjottava samat
mahdollisuudet. Se ei
kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö erityistarpeet vaatisi
Veikon hienoimpiin piirteisiin
kuuluu sen tarjoama
mahdollisuus tutkia koulujen
toimintaa niin Norssin kuin yhteiskunnankin tasolla.
Suomalaisten nuorten
maailmassa kohahti, kun
sotauutisoinnin keskellä
avattiin keskustelu
erityislinjojen sulkemisesta
kouluissa. Etenkin monien
entisten ja nykyisten Norssin
latinaluokkalaisten sydämestä
kouraisi ajatus erityisluokan
katoamisesta. Miksi tietystä
aineesta kiinnostuneet
opiskelijat tanssahtelevat
huomiota opetuksentarjoajilta.
Tasavertaisuutta ei nähkääs tue se, että osa lahjakkaista
opiskelijoista päätyy väkisin
hidastamaan edistystään tai se, että erityistukea tarvitsevat
opiskelijat joutuvat
taistelemaan pysyäkseen
opetuksessa mukana.
Oppiainepainotteisia linjoja
sulauttaessa normilinjoihin on ymmärrettävä, ettei
levottoman luokan
rauhoittaminen ole
koulunkäynnistä
innostuneiden tai
erityislinjalaisten vastuulla.
3
Kuva: Lumi Tolonen
Ajatus siitä, että kaikkien
sijoittaminen yhteiselle
luokalle tasoittaisi
työskentelyilmapiiriä ja
rauhoittaisi rellestäviä
oppilaita kuulostaa
utopistiselta. Rahakysymykset
ovat aina tärkeitä Suomessa, ja
niin on keskusteltu myös
erityisesti eri oppiaineisiin
erikoistuvien linjojen
sulauttamisen tuottamista
säästöistä ja
oppiainetarjonnan muutosten
vaikutuksista instituutioiden
talouteen. Herää kysymys
siitä, miten oppiaineiden
välinen arvotus perustellaan.
Mikäli taito- ja taideaineiden
tarjontaa leikataan, katkaistaan niiden parissa
kulkevia urapolkuja ja
korotetaan lukuaineiden
arvoa. Onneksi siis
erityislinjojen sulauttamisen
ympärillä käytävässä
keskustelussa yhä
puolustetaan aineen
opettamista totaalisen linjan
lopettamisen sijaan. On
kuitenkin huomioitava, että
mikäli niin luku- kuin
taideaineisiinkin erikoistuvilla
linjoilla opiskelevat oppilaat
sulautetaan tavallisille luokille, hajotetaan
verkostoitumismahdollisuuksia oman kiinnostuksen kohteen
parissa. Suomalaista koulutusta ei paranneta poistamalla
oppilaiden ja opiskelijoiden
mahdollisuuksia opiskella
niitä aineita, joita he haluavat.
Tämä koskee niin tarjottavia
valinnaiskursseja kuin
erikoistuvia linjojakin. Kun
nuori löytää sen, mitä hän
haluaa opiskella, häntä tulee kannustaa eteenpäin
opinnoissaan. Yksi
valinnaiskurssi tai kielentunti voi herättää loputtoman
innostuksen ja avata jopa uran aineen parissa.
Mahdollisuudet ovat avaimia
innostavan elämän oveen. Ja niitä avaimia meille on annettava. Julia Berg, Veikon päätoimittaja
4
Toimitusesittäytyy
Kuva: Ilkka Ahola-Luttila
JuliaBerg:?Veni,dixi,vici.?
JoonaInnanen:?Pluribuspar?
Leevi Sutac:?Nojuu?
Lumi Kari:?Elämänohje:antakaaainahyvännäköisillemiehillekäteistä?
Nestori Puolakka:?Miten mekuvittelemme,ettäpystymmeennustamaan tulevaisuutta,kun emmeedespysty kunnollaennustamaan huomisen säätä.?
Oili Dolk:?Minnemarkku meni? Markku meni alkoon.?
IidaSalonen:*naukunut aggressiivisesti kokoaamun* ?Iidavihaakissoja?
Onni Ojajärvi:?Täältätuleekiehuvaavettä;laittakaakädet alle!?
MatiasMäkinen:?Dissimilisest reapsesimilis.?
MillaToppila:?On niin rankkaaollanäin hauska?
5
HeidiHeralanhaastattelu
Näyttelijä Heidi Herala, joka
näytteli keväällä näytelmässä Ei
kertonut katuvansa Helsingin
Kaupunginteatterissa, vieraili koulullamme maaliskuussa
kertomassa itsestään
ja ammatistaan.
Herala kasvoi
teatteriperheessä eikä
ole koskaan
oikeastaan harkinnut
muuta ammattia, vaikka häntä
jännittivätkin
Teatterikorkeakoulun pääsykokeet, erityisesti laulukoe.
Valinta mietityttää
Heralaa toisinaan: ?Se
on intohimo, välillä se kiihtyy, välillä se laantuu ja sitä miettii, että voisiko sitä tehdä jotakin
hyödyllisempää??
Herala kertoo näyttelemisen
olevan hänelle tapa purkaa
tunteita.. Hän kokee näytellessään
olevansa enemmän
tunnevetoinen, eikä niinkään
tekstivetoinen. Eläytyäkseen
hahmojensa tunteisiin hän usein rinnastaa niitä omaan elämäänsä, voidakseen oikeasti elää mukana
tunteissa. Heralan mukaan rooli antaa tilaisuuden olla vapaa ja
rohkea. Hän kertoo kuitenkin, että esiripun laskeutuessa roolihahmo on poissa, eikä hän jää koskaan jumiin hahmoihinsa esityksien jälkeen.
Herala kertoo myös olevansa tyytyväinen siitä, miten paljon
parempaan suuntaan teatteriala on muuttunut naisten huomioon ottamisessa sekä arvostuksessa jo pelkästään hänen elinaikanaan. Ennen
jos nainen kertoi jonkun ideansa, huoneeseen saattoi
langeta syvä hiljaisuus, joskus jopa säestettynä muutamalla pienellä naurun
tirskahduksella jostain päin tilaa. Mutta nykyään sellaisista asioista voi puhua.
Käyntinsä Herala lopettaa sanomalla:
?En ole uskovainen, mutta sanon
näin: jos Luoja suo ja voimaa
riittää niin jatkan?
6
Lumi Kari, Veikon toimittaja
Kuva: Nestori Puolakka
Silja-ElisaLaitosen haastattelu
Laitonen on ensimmäiseltä
koulutukseltaan poliisi, ja työskenteli poliisina 8 vuotta
ennen kuin kiinnostui
kirjoittamisesta ammattina.
Ensiaskel kirjailijan uraan oli
Oriveden opiston
kirjoituskurssi. Erityisesti häntä kiinnosti käsikirjoitusten
kirjoittaminen, minkä vuoksi
Silja-Elisa Laitonen on 35-vuotias esikoiskirjailija, joka on kirjoittanut Valinta-kirjan.
Hän on myös entinen Norssi ja vieraili koulullamme 1.3.
Ensimmäisen kirjansa hän
kirjoitti kahdeksannella
luokalla. Se oli 100 sivuinen
fantasiakirja, jolla oli
kokonaiset kaksi lukijaa. Hän
kertoi kirjoitusmentaliteettinsa
olleen omien sanojensa
mukaan ?minä vastaan
Tolkien?ja kirjan olleen
osittain väkipakolla loppuun
painettu.
hän pyrki mukaan
Kellariteatteriin, joka kuitenkin oli vain alle 30-vuotiaille.
Siellä häntä neuvottiin
hakemaan
Teatterikorkeakouluun. Näin
hän myös teki, mutta ei kuitenkaan päässyt sisään. Näin
hän päätyi Metropoliaan
opiskelemaan medionomiksi.
Siellä hän teki ensimmäisen
dokumenttinsa, jonka aiheena olivat Suomen sisällissodassa sotineet naiset.
7
Kuva: Nestori Puolakka
Laitonen kertoo myös
käyttävänsä kirjoissa piirteitä
itsestään ja elämästään, ja
uskoo myös korona-ajan
vaikuttaneen kirjaan.
Valinta on tammikuussa 2022
julkaistu historiallinen
romaani, joka kertoo lotaksi
jatkosotaan lähtevästä
Raakelista. Se on
Suviranta-trilogian
ensimmäinen osa. Sarjan
toinen osa Haavat julkaistaan
tämän vuoden lokakuussa.
Laitonen kertoo
poliisitaustansa vaikuttavan
kirjoitusprosessiinsa useallakin
tavalla. Muun muassa hän
kuvailee olevansa ?penkoja?.
Hän on esimerkiksi etsinyt pohjapiirrokset rakennuksista, joista kertoo kirjoissaan.
Valinta- kirjassa on myös
käytetty aitoja muonittajalotan päiväkirjamerkintöjä lähteenä.
Poliisitaustansa vuoksi hänelle oli myös hyvin helppoa
kuvailla vainajia ja niiden
käsittelyä.
Hän sai Jenny ja Antti Wihurin
rahastolta puolen vuoden
apurahan Haavat-kirjaa varten
sekä Elokuvasäätiöltä neljän kuukauden
käsikirjoitusapurahan
Valinta-kirjaan perustuvaan
elokuvakäsikirjoitukseen, jonka parissa hän työskentelee parhaillaan Lumi Kari, Veikon toimittaja
8
MietteitäVanhojenNorssien puheenjohtajuudenajalta
Tänä keväänä tulee kuluneeksi
yhdeksän vuotta valinnastani
Vanhat Norssit ry:n
puheenjohtajaksi. Mielestäni
yhdistysten johtotehtävät, samoin kuin yritysten
hallitusten jäsenyydet, eivät
saisi olla liian pitkäaikaisia.
Alle kolmen vuoden jaksot
ovat liian lyhyitä, jotta ehtisi
saada jotain merkittävää
aikaan. Toisaalta yli viiden
vuoden jaksot tuntuvat
toisinaan turhan pitkiltä, kun
asioiden hoidossa on riski
toistaa vanhoja tottumuksia.
Jotta yhdistys voi kehittyä ja
uudistua, on tärkeä huolehtia
jatkuvuudesta ja riittävästä tehtäväkierrosta. Oikea pituus on toki tapauskohtaista, ja oman periodini pituuteen vaikutti osaltaan
koronaviruspandemia, jonka aikana yhdistyksen toiminta oli pitkälti tauolla. Vastuita on parempi vaihtaa silloin, kun edellytykset toiminnalle ovat vakaat.
Alumniyhdistyksenä Vanhojen
Norssien päätehtävä on tuoda
Norssia käyneet sukupolvet
yhteen sekä ylläpitää Norssin
henkeä ja perinteitä.
9
Tavoitteenamme on, että
mahdollisimman moni Norssia
käynyt liittyisi jäseneksemme
kouluajan jälkeen ? yhdessä
meillä on enemmän
mahdollisuuksia vaikuttaa
Norssin menestymiseen ja
koululaisten hyvinvointiin.
Tehtävässä onnistuminen ei ole
mahdollista ilman koulun
nykyisten oppilaiden, opiskelijoiden ja
henkilökunnan tukea.
Haluankin kiittää tässä
yhteydessä koulua erittäin
hyvästä yhteistyöstä. Kun
meillä on hyvä
keskusteluyhteys koulun
kanssa, voimme olla läsnä
koulun elämässä ja tukea
kouluyhteisöä
merkityksellisissä asioissa.
Yhdistyksemme on saanut
vuosien varrella aikaan monia
alumniyhteisölle tärkeitä
hankkeita. Vuonna 2017
vietimme näkyvästi Norssin
150-vuotisjuhlavuotta, joka
huipentui Finlandia-talolla
järjestettyyn pääjuhlaan.
Muistot täydestä
Finlandia-salista ja yhdeksän eri
vuosikymmenen norssien
kohtaamisesta lämmittävät mieltäni yhä. Viime vuosien
ponnistuksia ovat olleet myös
Norssin historiallisten urkujen
ansiokas entisöinti sekä
Veikko-lehden toiminnan
uudelleenkäynnistäminen.
Yhteistyö Ressun
alumniyhdistyksen Ressut ry:n
kanssa on aloitettu, ja hallitustyöskentelyä on uudistettu lisäämällä eri vastuualueiden toimikuntien roolia asioiden valmistelussa.
Uutena toimintamuotona
olemme aloittaneet
vierailukäyntien järjestämisen, viimeisimpinä
tutustumiskäynnit HUS:n
Uuteen lastensairaalaan sekä
Teknologian tutkimuskeskus
VTT:hen.
Norssin päivän perinne on säilynyt elinvoimaisena, ja kuluneiden yhdeksän vuoden
aikana Vuoden Norssin
arvonimi on myönnetty
yhteiskunnan monien eri
alojen vaikuttajille.
10
Valinnat eivät ole olleet aina
helppoja, sillä jäsenistön
tekemiä esityksiä on vuosittain
kymmeniä ja perusteet toinen
toistaan tasokkaampia.
Olemme pyrkineet
huomioimaan valinnoissa eri
aloja sekä erityisesti
henkilöiden ajankohtaisuutta.
Nimitettyjen korkea taso
kertoo osaltaan
alumniyhteisömme voimasta ja laajasta asiantuntemuksesta, jota pyrimme
toiminnassamme
hyödyntämään koulun ja
yhteiskunnan hyväksi.
Alumneina meille on tärkeää
tukea nykykoululaisten
viihtyvyyttä ja eri vuosiluokille
tärkeiden perinteiden
jatkumista. Rahoitamme
vuosittain luokkaretkiä ja
muita koululaisille tärkeitä
toimintoja. Olemme vahvasti
mukana myös stipendien
jakamisessa niin peruskoulun
kuin lukion opinnoissa hyvin
menestyneille.
Tavoitteenamme on säilyttää
Norssi humanistisia aineita
tarjoavana opinahjona, missä
suhteessa latinan kielen
säilymisellä koulun
oppiaineena ja houkuttelevana
opintovaihtoehtona on meille erityinen merkitys.
Väistyn hyvillä mielin
puheenjohtajan tehtävästä ja toivotan parhainta menestystä seuraavalle puheenjohtajalle, joka valitaan Norssin päivänä yhdistyksen vuosikokouksessa.
Kiitän samalla kaikkia
yhdistyksen
luottamustehtävissä toimineita, joiden kanssa olen saanut
kuluneiden vuosien aikana työskennellä. Tehkäämme
jatkossakin parhaamme
Norssin hengen vaalimiseksi.
Non scholae, sed vitae discimus!
Heikki Kovanen, Vanhat Norssit ry:n
puheenjohtaja 2014?2023
11
opiskelunsuorituskeskeisyys
Hei norssit ja terkkuja
alumnilta! Oon Lumi ja tulin
muistuttamaan, että elämä ei
kaadu muutamaan arvosanaan
eikä minnekään ole kiire!
Opiskelen luokanopeksi
Helsingissä ja täytyy myöntää, että opin itse päästämään
suorituskeskeisyydestä irti
vasta yliopistossa. Näin
jälkikäteen ajatellen olisi ollut
ihanaa osata antaa itselle
armoa jo lukiossa, jossa tehtiin
hurjan paljon ja hurjan
lyhyessä ajassa. Luulen, että
niin oman pään kuin monen
muunkin suorituskeskeinen
dialogi pohjautuu luonnollisiin
ympäristön asettamiin
tavoitteisiin, jotka vain ovat
paisuneet pään sisäiseksi
tuholaiseksi. Opiskelijoilla on ihana tukiverkosto siellä
Norssissa varmasti edelleen, mutta tiedän tällaisen
tuholaisen, pienen tai
suuremman, oleilevan
jokaisen aivoissa tehden
kaikesta raskasta.
Omalle suorituspaineen
äänelle on tyypillistä solvata
laiskottelusta ja liian pienestä
työpanoksesta. Hommia
tehtiin varsinkin ylppäreiden
alla yömyöhään, enkä
lopettanut tätä
työskentelytyyliä vielä
pääsykokeisiin lukiessa tai
ekana yliopistovuonnakaan.
Sitten alkoi syntyä omalla kohdalla hyvinvoinnissa
romahduksia, joihin
vaikuttivat mm. oman
ykköstoiveen pääsykokeiden
totaalinen reputtaminen ja ekojen tenttien hylyt. Lisäksi
etäaika söi kaiken motivaation, eikä vappuakaan päässyt juhlimaan.
Suorituspaineistetut aivoni olivat aivan solmussa ja piti
pysähtyä miettimään, että
mitäs ihmettä tässä vaiheessa
kuuluu tehdä.
12
Tervehdys
- Lumi
Onneksi ympäriltä rupesi
löytymään ratkaisuja:
kevensin opintoja ottamalla
vähemmän kursseja, annoin
itseni skipata luentoja jos
tarvitsi, en tehnyt hommia
typeriin kellonaikoihin, hyväksyin omien opintojen
venymisen ja rupesin
olemaan tiiviimmin
yhteydessä
opiskelukavereihin, jotka
etäaikana jäivät kauas.
Pakolliset kurssit tehtiin ja
uteliaisuuden herättäneille
asioille annoin enemmän
aikaa. Etäopiskelusta
kampukselle takaisin
päässeenä
suorituskeskeisyyden
tuholainen alkaa olla potkittu
(luojan kiitos!) omista aivoista
pihalle. Eilen olin luennolla, jossa proffa totesi oppimista
tapahtuvan vain silloin kun
fysiologiset ominaisuudet sen
sallivat ? luokkahuoneisiin
tulisi siis varata tyynyjä ja näkkileipää varmuuden
vuoksi. Tänään sitten lähdin
kotiin kampukselta kesken
päivän nukkumaan
päänsärkyni pois.
Kuunnelkaa omaa kehoa ja joskus päätänne, mutta
muistakaa olla kriittisiä sille
yhdelle typerälle
suorituskeskeiselle äänellenne.
Kaikessa ei tarvitse olla
loistava ja kaikki asiat
järjestyvät. Opintoja voi ihan
hyvin tehdä rauhassa, eikä
minnekään ole kiire.
Muistakaa pitää huolta itsestänne ja toisistanne <3
Lumi , Norssin alumni vuodelta 2020
13
Yksikaikkienjakaikkiyhden puolesta?abiturientin
mietteitäNato-Suomesta
Tänään, 3.4.2023, tätä
kolumnia
kirjottaessani, on erään
aikakauden
viimeinen
päivä. Naton
pääsihteeri
Jens
Stoltenberg on vain
hetkeä aikaisemmin
ilmoittanut
tiedotustilaisuudessa, että
huomenna Naton päämajassa
nousee salkoon uusi lippu, Suomen siniristilippu.
Viimeisen vuoden aikana
tapahtuneet muutokset
Suomen ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa ovat historiallisia, ja niillä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suomi haki ja pääsi puolustusliitto Naton jäseneksi lähes yksimielisen kansalaismielipiteen siivittämänä.
14 Kolumni - Eelis Ojala
Kuva: Juho Kuva
Epärationaalisen ja vaikeasti
ennakoitavan karhun
kainalossa se oli ainoa keino
tehdä selväksi, että me
päätämme omista
asioistamme. Nato on
puolustusliitto, mutta ehkäpä
vielä sitäkin enemmän
poliittinen liitto ja
arvoyhteisö. Kaiken
yhteistyön perustana on
luottamus siihen, että me
annamme ja voimme luottaa
saavamme apua, jos meitä
uhataan. Viidennen artiklan
pelotevaikutus onkin ollut
riittävä torjumaan sotilaallisen
hyökkäyksen Natoa tai mitään sen jäsenmaata vastaan jo liiton perustamisvuodesta 1949 lähtien.
Vaikka Suomi tämän
kolumnin ilmestyessä on kuulunut jo hyvän tovin
Natoon, emme voi ulkoistaa
varautumista tulevaisuuden
haasteisiin muille. Meidän on pidettävä huolta
maanpuolustuskyvystämme ja
-tahdostamme. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää paitsi riittäviä taloudellisia resursseja
myös sitä, että Suomea
pidetään puolustamisen
arvoisena maana. Se onnistuu parhaiten, kun pidämme huolta koulutuksesta ja
sivistyksestä sekä siitä, ettei kukaan jää yksin. Kaveria ei jätetä. Siinä on mukana myös aimo annos Norssin henkeä.
Eelis Ojala, Veikon entinen päätoimittaja, abiturientti
15
Transsukupuolisuus
Nykypäivänä
transsukupuolisuudesta
puhutaan paljon, mutta
paljonko siitä puhutaan oikein?Usein käytetään
termiä ?sukupuolen
vaihtaminen?, vaikka se on oikeasti ?sukupuolen korjaus?.
Transfobiaa esiintyy edelleen
liian paljon. Fyysistä ja henkistä väkivaltaa kokee
liian moni
transsukupuolinen.
Transsukupuolisuus
poistettiin sairauksien kirjasta
Suomessa vasta vuonna 2017, mikä on aivan uskomatonta.
Miksi se, miten synnyt olisi sairaus tai väärin?Se ei ikinä ole kenenkään vika, eikä
kukaan sitä valitse. Sille ei voi mitään. Transfobian on pakko loppua.
Veikon toimittaja
Digitalisaationpimeäpuoli
Älylaitteitten yleistyminen ja kehittyminen on epäilemättä tuonut merkittäviä muutoksia elämäämme, ja kyseinen vauhdikkaitten uudistumisien aalto ei näytä pysähtyvän
ainakaan lähitulevaisuudessa. Enemmän asioita tuodaan sähköiseen muotoon ja teknologia itsessään kehittyy hurjaa tahtia. Vaikka
digitalisaatio on tuonut
mukanaan lukuisia etuja, kuten tehokkaamman tiedonsaannin ja kätevyyden, sillä on ollut myös huonoja seurauksia. Ja kyseiset haitat yleistyvät entisestään tulevaisuudessa, mikäli niihin ei puututa ajoissa.
Yksi digitalisaation
tunnetuimmista kielteisistä vaikutuksista on niin sanottu tiedon ylikuormitus. Kun valtava
määrä tietoa on vapaasti saatavilla, on yksilön helppo
hukkua ja eksyä loputtomaan
datatulvaan.
16 Mielipiteitä
Tämä voi johtaa
lisääntyneeseen stressitasoon, heikentyneeseen
keskittymiskykyyn ja
vaikeuksiin säilyttää
olennaisia tietoja. Lisäksi
jatkuva tiedon sekä muun
median pommittaminen voi
johtaa keskittymiskyvyn
lyhenemiseen, mikä
vaikeuttaa monimutkaisten
tietojen ja ideoiden
sisäistämistä. Vaikka tiedon
vapaa saatavuus kuulostaa
hyvältä asialta (ja se aikalailla onkin), yleensä sitä
kuormitusta aiheuttava tieto
on turhaa sekä hyödytöntä.
Tämä on yleistä etenkin
nuorilla ja lapsilla, jotka
käyttävät runsaasti
esimerkiksi sosiaalista
mediaa, ja kyseisen ilmiön
seuraukset ovat sitä
vakavampia mitä
nuoremmista ihmisistä on kyse. Tuo on varsin
huolestuttava tapaus
erityisesti uusimman
sukupolven kohdalla, sillä
entistä pienemmät lapset saavat oman älypuhelimensa ja sen kautta rajattomaan
pääsyn internetiin. Valtava mediasisällön tulva
ylistimuloi vielä kehittyvät
aivot, mikä johtaa muun
muassa vakaviin
keskittymisongelmiin.
Puhumattakaan siitä, minkälaiselle sisällölle nuoret altistuvat nettiä selaillessa ja miten se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. Tämä voidaan estää esimerkiksi kieltämällä älypuhelimet tai internet lapsilta, mutta ratkaisu ei ole niin yksinkertainen, saati tilanne mustavalkoinen.
Tietosuoja- sekä yksityisyysongelmat ovat toinen hankaluus.
Nykymaailmassa, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki on kytketty verkkoon, henkilökohtaiset tiedot ovat yhä suuremmassa vaarassa joutua epämääräisten osapuolten käsiin.
17
Esimerkiksi sosiaalisen
median alustojen on tiedetty
keräävän valtavia määriä
käyttäjätietoja, joskus ilman
käyttäjän tietämystä tai
nimenomaista suostumusta.
Lisäksi verkkorikollisista on tullut taitavia käyttämään
digitaalisia työkaluja
henkilökohtaisten tietojen varastamiseen, ja näitä tietoja
voidaan sitten käyttää vääriin tarkoituksiin, kuten identiteettivarkauksiin.
Rikolliset eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat osallisena
tässä ongelmassa ? nimittäin
itse dataa kerääviin yhtiöihin
sekä niitä pyörittäviin
ihmisiinkään ei voi täysin
luottaa. Tätä kannattaa
todellakin miettiä:
kirjaimellisesti kaikki netin
käyttäjien tiedot (joihin
kuuluu myös minä ja sinä)
kerätään ja myydään rahasta
periaatteessa kenelle tahansa, jolla on siihen varaa. Kaikkea
internetissä seurataan, minkä
takia oman yksityisyyden
säilyttäminen siinä ympäristössä on melkein mahdotonta. Se ei tunnu tai
näytä tavallisen ihmisen
kannalta pahalta, koska tuo datan keräily ei näy päällepäin. Kaikki on hellävaraista, ja se nimenomaan tekee tästä ilmiöstä vaarallisen.
Digitalisaatio on myös tehnyt muun muassa diktatuurien harjoittamasta seurannasta tehokkaamman. Kiina on erittäin hyvä esimerkki siitä: kasvontunnistuslaitteet sekä koko internetiä suodattavat algoritmit tekevät ei-halutun tiedon levittämisestä tai hallituksen uhmaamisesta miltei mahdottoman. Länsimaatkin ovat uhkaavasti menossa siihen suuntaan sensuureineen, joten mikä estää meidätkin joutumasta
samaan tilanteeseen?
Digitalisaatio on myös vaikuttanut negatiivisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen.
18
Sosiaalisen median alustojen
nousun ja digitaalisen
viestinnän lisääntyneen
käytön myötä kasvokkain
tapahtuvasta
vuorovaikutuksesta on tullut
yhä harvinaisempaa. Vaikka
digitaalinen viestintä tarjoaa
monia etuja, kuten kätevyyttä ja nopeutta, siitä puuttuu
fyysisen viestinnän vivahteet, kuten ilmeet ja äänensävy.
Tämä voi johtaa
väärinymmäryksiin, joita ei
tapahtuisi kasvokkaisessa viestinnässä. Myös fyysisiä
kontakteja sekä läheisyyttä, jota me ihmiset kaipaamme paljon, eivät digilaitteet voi korvata, vaikka monet toisin
väittävät. Lisäksi digitaalisen viestinnän jatkuva käyttö voi
johtaa sosiaalisten taitojen
heikkenemiseen ja
eristyneisyyteen sekä
yksinäisyyden tunteiden
lisääntymiseen. Tämä on yleistä etenkin nuorisossa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että digitalisaatiolla on ollut
merkittävä vaikutus
yhteiskuntaan, ja se on tuonut
mukanaan monia etuja, mutta myös useita kielteisiä vaikutuksia. Edellä mainitut ongelmat ovat vain muutamia
esimerkkejä uudehkon yhteiskuntajärjestelmämme negatiivisista puolista.
Laitteitten kehittymistä sekä muutosta ylipäätään on aikalailla mahdotonta
pysäyttää, mutta on silti tärkeää puuttua näihin
ongelmiin ja löytää tapoja lieventää niitten seurauksia. Näin voisimme edelleen
nauttia digitaalisen
yhteiskuntamme eduista
kuitenkin välttäen suurimman osan sen haitallisista puolista.
19
Eva Turkia, Veikon toimittaja
Norssiskooppi
Härkä (20.4.?20.5.)
Opiskelu: Nyt on aika muutokselle. Kannattaa vaihtaa kaikkien palautettavien töiden fontti
Comic Sansiksi.
Suhteet: Vanha haaveesi vuosien takaa palaa kuvioihin. Iske kiinni, älä päästä häntä karkaamaan.
Vinkki tulevaisuudelle: Älä anna muiden
ratsastaa menestykselläsi. Mikäli joku käy liian isottelevaksi, potkaise takajalalla rohkeasti vatsaan.
Kaksonen (21.5.?21.6.)
Opiskelu: Turhat huolet joutavat roskakoriin. Mikäli Teamsiin tupsahtaa uusi tehtävä, älähdä äänekkäästi ja juokse karkuun.
Suhteet: Kaipaat jotain maagista, lumoavaa. Huomaat kuitenkin
harmiksesi, että kaveriporukkasi koostuu kaikinpuolin keskivertaisista katseista. Onneksi aina voi katsoa peiliin.
Vinkki tulevaisuudelle: Kaikki ei ehkä pyöri sinun ympärilläsi, mutta sinä voit pyöriä kaikkien ympärillä. Jätä lähtemätön vaikutus.
20
Teksti - Julia Berg Kuvat - Aurora Pulla
Rapu (22.6.?22.7.)
Opiskelu: Filosofiset tuumailusi vievät sinut eksistentiaalisen kriisin partaalle. Kannattaa harkita filosofian kurssien vähentämistä lukujärjestyksestä.
Suhteet: Saat paremman yhteyden läheisiisi. Rakennat vakaata pohjaa tietyille suhteille, muttet unohda saksia poikki turhia yhteyksiä.
Vinkki tulevaisuudelle: Mikäli sinusta tuntuu olevasi suljettuna häkkiin, panikoi välittömästi. Kyseessä saattaa olla pohjatroolaus, joka vie sinut mukanaan.
Leijona (23.7.?22.8.)
Opiskelu: Työläiden projektien takana kiiltää syvempi tarkoitus. Sukeltelu syvimmissäkin vesissä miellyttää tätä kissaeläintä, kunhan vesi on lämmintä.
Suhteet: Isompi Jupiter hallitsee
Venusta, joten edessäsi ovat todelliset kissanpäivät! Savannien kuningas saa tottua erityispalveluun, jonka hoitaa tärkeä ryhmä kiinnostavia ihmisiä ;)
Vinkki tulevaisuudelle: Tatuoi
vasempaan kämmeneesi
?Räyh!?-tatuointi. Näin näytät
laumallesi, kuka on boss.
21
Neitsyt (23.8.?22.9.)
Opiskelu: Tartut mieluummin pienempiin projekteihin. Jotkut kutsuvat sitä sluibailuksi, itse pidät enemmän ?järkevä projektisuunnittelu?-nimityksestä.
Suhteet: Nyt olisi hyötyä silmistä selässä.
Oli kyseessä sitten ystävän halaushyökkäys tai vihollisen pesäpallomaila, kehottaisin varomaan.
Vinkki tulevaisuudelle: Ota norssiskooppimerkkisi tuomat hyödyt vastaan. Flirttaa liikaa.
Vaaka (23.9.?22.10.)
Opiskelu: Päädyt huomion keskipisteeksi, mutta siitähän sinä tykkäät. Omista asemasi ja nauti muiden tarjoamasta palvonnasta.
Suhteet: Mikäli mahdollista, vaihda vanha uuteen. Rakkaus löytyy helpoiten reissussa, joten ota hatkat vanhasta. Ota kuitenkin kaveri mukaan, ettei yksin tarvitse räpeltää menemään.
Vinkki tulevaisuudelle: Rukoile koulumenestyksen puolesta. Tai mikäli se ei tuota tulosta, nosta reilusti käteistä ja suuntaa opettajanhuoneeseen.
22
Skorpioni (23.10?21.11.)
Opiskelu: Ryhmätyöt piinaavat pitkähäntäistä saksiniekkaa. Ai että kuinka tekisikin mieli motata ryhmän vapaamatkustajaa naamaan.
Suhteet: Kaverisi ovat parhaita koko maailmassa, omista heille suurkiitos.
Rakkauselämässäsi polttelee, joten tartu kiinni. Kommunikaatio on juuri nyt tärkeää, joten istuta hänet alas ja ala keskustelemaan.
Vinkki tulevaisuudelle: Ymmärrän, että saksiminen on hauskaa, mutta muista kengännauhojen ja bikiniolkainten hauraus.
Jousimies (22.11.-21.12)
Opiskelu: Kenties kirjoittaminen ei nyt oikein suju ja taidat tyytyä sanelimen tuottamaan tekstiin. Siis oikeasti, miksi historian esseessäsi lukee ?ja saaks siihen extrashotin espressoo??
Suhteet: Saat lohtua vaikeaan hetkeen tietyltä henkilöltä. Ystäväsi kuitenkin näkevät marttyriytesi läpi ja tuhoavat mahdollisuutesi.
Vinkki tulevaisuudelle: Leiki jousinesi Norssin Cupidoa ja auta toisiaan kaipailevat norssit yhteen.
23
Kauris (22.12.?19.1.)
Opiskelu: Jalkasi alkavat väsyä oppituntien kantamiseen. Aktiivisesti viittaamalla kärräät tunteja, kun muiden pelleily
turhauttaa sinua.
Suhteet: Ymmärrät pikkuhiljaa ketkä
ympärilläsi ovat oikeita ystäviä. Mikäli
Cupidon nuoli nipistää takapuolta, hullaannu rakkaudesta äläkä pelkää
näyttäväsi epätoivoiselta.
Vinkki tulevaisuudelle: Anteeks, mut onks noi farkut?Nyt on aika vaihtaa lyhyimpiin vaatekaapista löytyviin shorteihin ja ottaa kesästä kaikki irti.
Vesimies (20.1.?18.2.)
Opiskelu: Pysähdyt hetkeksi pohtimaan opintojesi merkitystä. Liian pitkällinen pysähdys ei saa olla, sillä pysähtyneitä ei tässä yhteiskunnassa palkita.
Suhteet: Kun ystäväsi tuottavat iloa
pitkällä tähtäimellä, rakkauselämäsi täyttyy tummanpunaisista sävyistä. Varo, ettet polta näppejäsi yrittäessäsi sammuttaa syttynyttä liekkiä.
Vinkki tulevaisuudelle: Kastele lähipiirisi ja katso minne se johtaa.
24
Kalat (19.2.?20.3.)
Opiskelu: Pohdit vaihtoehtoisia urapolkuja. Hakukoneen historia täyttyy hauista kuten ?paljon palkkaa, vähän koulutusta?, ?rikkaat sinkut lähelläni?ja ?miksi kouluun on pakko mennä?.
Suhteet: Olet vastakohta kalojen yleiselle limaiselle olemukselle ja saavutat suuren suosion lähipiirissäsi. Kevät kuluu juhlahumussa ja ikuisessa darrassa, mikä taas tuo erilaisia suhteita vastaan.
Vinkki tulevaisuudelle: Ilmasto lämpenee, meri happanee ja kala kuumenee. Nyt silmää iskemään yhdelle jos toisellekin vastaantulevalle.
Oinas (21.3.?19.4.)
Opiskelu: Koulupäivät kuluvat koulurakennuksemme sijaan virtahepoisen kahvilan pauloissa, mutta löydät kyllä keinot
puhua tiesi kymppeihin. Norssin henki kummittelee sielussasi, ja rupeat innokkaasti levittämään koulumme ilosanomaa.
Suhteet: Perheesi hämmästelee jokailtaista illanviettoasi. Tinderissä kumppaniehdokkaat pelaavat parhaat iskurepliikkinsä. Nyt on sinun vuorosi pistää kaikki peliin.
Vinkki tulevaisuudelle: Pyyhi pölyt Norssin
Pro Patria -tauluista. Mitä taakseen jättää, sen edestään löytää.
25
In mane horae octaveKasin aamua vastaan
Malitiae permultae
circumeunt mundum
nostrum, sed nulla tam
crudelis quam ea, qua
scholae discipulos per orbem excruciant. Certe intellegitis, quam rem designo. Loquor
enim de illis diebus, quibus schola incipit hora VIII et minuta XV ante meridiem. Somnus noster bellus et pondere immanis
interpellatur et ad ardua diei mittimur. Mensibus hiemis
nobis expergiscendum est ante primam lucem solis, domum redeundum demum sole occidente. Aliis
mensibus sol ante nos oritur, sed tamen aeque fessi ex lectis eripimur et in ludum protrahimur. O quam
gravissimos dolores patimur et passi sunt discipuli per generationes innumerabiles!
At non modo molestum est res heac, sed etiam nociva valde. Secundum enim investigationes scientificas cerebrum humanum et praecipue incrementum eius pendens est e somno. Inopia somni haud paucis
problematis sanitatis mentis se adiungit, velut schizophreniae et demissioni animi. Horas multas dormiti vero discipuli rem scholicam melius gerunt atque plus discunt. Vero etiam calamitates viariae minuuntur inter iuvenes si satis somni habent.
26 Epitome Latina - Joona Innanen
Haec sunt modo pauca
exempla de gravitate somni, namque commoda
dormiendi innumerabilia
sunt, velut detrimenta
insomniae. Sed tamen schola
postulat a nos, ut nimis multo mane in scolam veniamus, immemor commodorum
dormiendi et periculorum
inopiae eius.
Hic aliqui interrogant, cur non eamus dormitum prius, si somnum nostrum tam magni aestimamus?Fors
scelerati pigri sunt hi discipuli, qui non tempore in cubiculum recedunt, aiunt. Sed iterum secundum
investigationes scientificas, problema ita non solvitur. Nam rhythmus circadianus, qui operationes nostras
gubernat per horas viginti
quattuor diei, dissimilis est iuvenibus quam adultis.
Plerumque iuvenes
secundum rhythmum
circadianum serius dormitum eunt quam adulti. Etiamsi
prius obdormiscere conentur, non possunt antequam natura sua id eis permittit.
Quare, cum naturam vincere non possimus, necesse est scholam serius incipere, si mentes salusque iuvenum magni aestimantur. Igitur nos discipuli pro mani seriore certemus. Etiam magistros precor et rectores, ut sua
omnia faciatis hac pro nobili causa, si non propter salutem iuvenum, minimum propter requiem vestrorum ipsorum. Et discipuli, moneo nos nil habere ad amittendum, nisi incommodum crudele, et tot horas quot stellae in caelo, quas dormiendo assequi possumus. Postulemus ergo hanc dignam rem, de qua scio nos omnes somniavisse.
Itaque vobis dico: avete atque bonam noctem!
Scripsit Iona Innanen anno
Domini bis millesimo
vicesimo tertio.
27
Sangen monet pahuudet
kiertelevät maailmassamme, muttei yksikään niin julma
kuin se, jolla koulut kiduttavat
oppilaita kautta maailman
piirin. Ymmärrätte varmasti, mitä asiaa tarkoitan. Puhun
nimittäin niistä päivistä, joina koulu alkaa kello 8.15 aamulla.
Kaunis ja erittäin tärkeä
unemme keskeytetään ja
meidät heitetään kohti päivän
vaikeuksia. Talvikuukausina
meidän on noustava ennen
auringon ensimmäisiä säteitä, auringon laskeuduttua
viimein palattava kotiin.
Muina kuukausina aurinko
nousee ennen meitä, mutta
silti yhtä väsyneinä meidät
temmataan pois sängystä ja
raahataan luokkaan. Oi kuinka
raskaita tuskia kärsimme ja
oppilaat ovat kärsineet kautta
lukemattomien sukupolvien!
Mutta tämä ei ole vain
epämukava asia, vaan myös erittäin vahingollinen.
Tieteellisten tutkimusten
mukaan ihmisaivot, ja erityisesti niiden kasvu, on riippuvainen unesta. Unen puute liittyy moniin
mielenterveysongelmiin, kuten skitsofreniaan ja masennukseen. Toisaalta
monia tunteja nukkuneina
oppilaat pärjäävät paremmin koulussa ja oppivat enemmän.
Tosiaan myös
liikenneonnettomuudet
vähenevät nuorten
keskuudessa, jos he saavat
tarpeeksi unta. Nämä ovat vain harvoja esimerkkejä unen tärkeydestä, sillä nukkumisen
hyödyt ovat lukemattomat, kuten unettomuuden haitat.
Mutta silti koulu vaatii meiltä, että menisimme kouluun liian aikaisin aamulla, unohtaen nukkumisen hyödyt ja sen puutteen vaarat.
Tässä jotkut kysyvät, miksi emme mene nukkumaan aiemmin, jos pidämme
untamme niin suuressa
arvossa?
28
Ehkäpä nämä oppilaat ovat
laiskoja lurjuksia, jotka eivät
vetäydy makuuhuoneeseen
oikeaan aikaan, he sanovat.
Mutta jälleen tieteellisten
tutkimusten mukaan, ongelma ei ratkea näin. Sillä
vuorokausirytmi, joka ohjaa
toimintaamme läpi
vuorokauden
kahdenkymmenen neljän
tunnin, on erilainen nuorilla kuin aikuisilla. Useimmiten
vuorokausirytmin mukaisesti
nuoret menevät myöhemmin
nukkumaan kuin aikuiset.
Vaikka he yrittäisivät
nukahtaa aikaisemmin, he eivät voi, ennen kuin heidän luontonsa sallii sen heille.
Jonka takia, koska emme voi voittaa luontoa, koulun on tarpeen alkaa myöhemmin, jos nuorten mieliä ja terveyttä
pidetään arvossa. Siispä
kamppailkaamme me
oppilaat myöhäisemmän
aamun puolesta! Rukoilen
myös opettajia ja rehtoreita,
että tekisitte kaikkenne tämän jalon asian puolesta, jos ette nuorten terveyden tähden, vähintäänkin oman itsenne levon tähden. Ja oppilaat, muistutan ettei meillä ole mitään menetettävää, paitsi julma riesa, ja yhtä monta tuntia kuin tähtiä taivaalla, joita voimme saavuttaa nukkumiselle. Vaatikaamme siis tätä arvokasta asiaa, josta tiedän meidän kaikkien unelmoineen. Niinpä
toivotan teille: terve ja hyvää yötä!
Kirjoitti Joona Innanen vuonna 2023.
Lähde: Why we sleep: unlocking the power of sleep and dreams, Matthew Walker.
29
- Matias Mäkinen,Onni Ojajärvi
FeliceVincinodysseia Itämerellä
1990-luvun alussa italialainen
ydininsinööri ja
amatöörihistoriantutkija
Felice Vinci (s. 1946) uskoi
tehneensä mitä suurimman
löydön. Hän oli jo jonkin
aikaa ollut kiinnostunut
Homeroksen eeposten, Iliaan ja Odysseian historiallisista
kytköksistä ja tutkinut niistä
vuosituhansien saatossa
kirjoitettuja analyysejä.
Lukiessaan Plutarkhoksen
(46 - 119jkr) teoksia Vinci oli
törmännyt kummalliseen
yksityiskohtaan: vaikka
Odysseiassa esiintyvälle
Ogygialle on yleensä
ehdotettu välimerellistä
sijaintia, Plutarkhoksen
mukaan sieltä olisi
Britanniaan vain viiden
päivän purjehdus. Jopa
nykyajan
kilpapurjehtijoillekin matka
Välimereltä Britteinsaarille on liian pitkä taitettavaksi
viidessä päivässä. Kuinka siis
muinaiset kreikkalaiset
olisivat siihen pystyneet?
30
Kirja-arvostelu
Kuva: Eliisa Lehtonen
Vinci syventyi eepoksiin yhä
hartaammin ja astui oman
odysseiansa laivaan
löytääkseen muinaisten
tarinoiden todellisen
sijaintipaikan. Kuin yleisnero
da Vinci , Vinci syventyi mitä
moninaisimpiin aloihin aina
sotahistoriasta kielitieteisiin ja
arkeologiaan paljastaakseen
vastaukset maailman oppineita
vuosituhansia vaivanneisiin
pulmiin.
Vuosien työn jälkeen hän
kokosi erinäiset kirjoituksensa
yksiin kansiin, ja kuin
odysseialtaan palaava voitokas
Odysseus, hän saattoi vuonna
1995 vapauttaa maailmaan
pääteoksensa Itämeren
Homeros
Olisi vähättelyä kutsua
Homeroksen nimiin usein
asetettuja eepoksia Troijan
sodasta kertovaa Iliasta ja
Odysseuksen paluumatkasta
kertovaa Odysseiaa
länsimaisen kirjallisuuden
klassikoiksi. Euroopan, ja ehkä edes koko maailman
historiasta tuskin löytyy yhtä
vaikutusvaltaisia teoksia.
Kreikan pimeällä kaudella
syntyneitä runomittaisia
sankarieepoksia on luettu aina
Aleksanteri suuren päivistä
nykyaikaan ja käännetty
kymmenille kielille, mikä ei liene suinkaan ollut helppoa, sillä teokset ovat kooltaan
järkälemäisiä, noin tuhannen
sivun mittaisia paasia.
Eepoksissa on jo antiikin
oppineita muinoin vaivannut
ongelma: niiden maantiede ei täsmää juuri lainkaan
Kreikkaan ja sen saariin; jos
nimetyn paikan sijainti edes tunnetaan, se ei vastaa lainkaan
Homeroksen siitä antamaa
kuvausta. Saarien muodot ja sijainnit ovat täysin sekaisin ja niiden keskinäiset sijainnit
vaihtelevat aivan liian
läheisistä epäuskottavan
pitkiin.
31
Tämän lisäksi useimmista
kuvatuista kaupungeista ei ole
löytynyt mitään muita
todisteita, ja monen
sellaisenkin, joka on löydetty, ympäristö on täysin
ristiriitainen verrattuna sen
kuvaukseen eepoksissa.
Tämä ongelma johti Vincin
tutkimaan arvoitusta, jos
Odysseus ei seikkaillut
Kreikassa, niin missä?
Tutkittuaan mahdollisia
saaria ja rannikkoja aina
Kanariasta Novaja Zemljaan, hän uskoi löytäneensä
vastauksen. Kas, muuan
mysteeriksi jäänyt Ogygian
saari, jota asuttaa Calypso ja
joka sijaitsee viiden päivän
purjehduksen päässä
Britanniasta, voisikin vastata
Färsaaria, ja tosiaan eräällä
Kalsoyn saarella palvottiinkin
tuntemattomaksi jäänyttä
jumalatarta. Yksi huomio
johtaa toiseen ja nälkä kasvaa
syödessä, joten jos Färsaaret
ovat yhtä kuin Ogygia, niin voisivatko muutkin alueen
saaret ja rannat löytää
vastaavuuksia Odysseiasta?Ja
tosiaankin, Odysseuksen
kuvataan ajelehtivan
haaksirikkonsa jälkeen
viikkoja avomerellä, mikä
lienee vaikeaa kuvitella
tiheässä Kreikan saaristossa, mutta juuri sopivan matkan
päässä ?Ogygiasta?länteen
onkin Norjan rannikko, usein
Vähäksi-Aasiaksi oletettu
ranta jolle Odysseus
rantautui.
Seuraava askel onkin sangen
looginen, jos Odysseus on seikkaillut Norjassa ja
Färsaarilla, niin ehkäpä
pohjanmeren muistakin
kolkista löytyisi näille aikojen
saatossa unohtuneita
vastaavuuksia?
32
Kharybdis on Odysseiassa
usein Messinansalmeen
sijoitettu merihirviö, joka syö
laivoja imaisemalla ne valtavaan pyörteeseen niiden
purjehtiessa kapeaan salmeen, jonka vastakkaiset rannat ovat
vain nuolenkantaman päässä
toisistaan, Kharybdis pohjassa
lähellä toista rantaa, ja
kuusipäinen Skylla toisella
rannalla. Messinansalmessa on tosiaan vahvoja virtauksia, muttei kuvatun kaltaista
pyörrettä, eikä se ainakaan ole nuolenkantaman levyinen.
Mutta Norjan Lofooteilla
eräässä salmessa puolestaan
sijaitsee Moskenstraumenina
tunnettu pyörre-, ja vuorovesijärjestelmä, jota
pidetään maailman
voimakkaimpana. Salmen
toisella puolella on vaarallista
purjehtia pyörteiden vuoksi, ja toisella puolella vaaralliset
karit pakottavat äärimmäiseen
varovaisuuteen, siis eikö tämä
voisi olla muinaisen
Homeroksen innoitus
Kharybdiille?Ja jos Norjaksi
osoittautuneelta rannikolta
kotimatka jatkui etelään, niin
tietysti myös Odysseuksen
Ithakan täytyy sijaita siellä.
Ithakaa pidetään
maantieteellisesti Odysseian
mahdollisesti
hämmentävimpänä osana, sillä saaren ja sen ympäristön
kuvaus on lähes täydellisessä
ristiriidassa Ithakan
ympäristön todellisuuden
kanssa. Saari ja sen
naapurisaaret, jotka yhdessä
hieman epämääräseksi
jäävien manneralueiden
kanssa muodostavat
Odysseuksen valtakunnan.
Varmuutta Vinci ei saanut
ennen kuin kävi itse paikan
päällä, mutta vakuuttui
lopulta siitä, että Ithakan
täytyi olla pieni Lyø
Fyn-saaren eteläpuolella
nyky-Tanskassa.
33
Ithakaa kuvaillaan moneen
otteeseen ?kirkkaaksi?tai
?loistavaksi?Ithakaksi, ja eikö
Lyøn-nimi ole hyvin lähellä
Lysøtä, joka tarkoittaisi
?valosaarta?. Lyø vastaa
muutoinkin laajalti Ithakan
kuvausta mäkinensä ja
niittyinensä. Jopa Lyøn
naapurisaaret ovat kovin
samanlaisia kuin Odysseiassa
kuvataan, ja paljon
suuremmalla Fynillä on perinteisesti harjoitettu
karjankasvatusta, sillä
omistihan Odysseus ?suuria
laumoja?karjaa ?mantereella?.
Mutta hetkinen, jos kaikki
nämä paikat sijaitsevat
pohjoisessa Euroopassa, ja
Troija sijaitsee Dardannellien
rannalla, puhuuhan
Homeroskin ?laajasta
Hellespontista?, kuinka sitten
Odysseus olisi voinut hallita
Tanskassa tai seikkailla
Pohjanmerellä?Vinci tajusi, että vastaus tähän
kysymykseen oli kaiken avain:
Troija ei sijainnutkaan
nykyisessä Turkissa, ja
oikeastaan Odysseia ja Ilias
eivät sijoitu edes lainkaan
Kreikkaan, vaan Itämerelle!
Kaikki alkaakin loksahdella
paikoilleen, kun asiaa vain
katsoo tämän lasin läpi (tai
ajautuu riittävän syvälle
vahvistusharhaan); ehkä
laivoistaan kuuluisa Ateena
voisinkin olla nykyisen
Karlskronan edeltäjä, ehkä
Sparta onkin Malmö. Ja
Troija, joka kuvataan
toistuvasti meren takaiseksi, sijaitsee luonnollisestikin
jossain päin Suomea, heidän
tapansa kun tuntuvat kovin
samanlaisilta kuin
Troijalaisten, mutta missä
voisi olla itse Troija?Turku
näyttäisi pikemminkin
vastaavan jotain Troijan
satelliittikaupungeista, Salo
voisi pienellä
mielikuvituksella olla Ilion, synonyymi Troijalle, mutta
Vinci ei pidä tätä
vakuuttavana.
34
Vastaus piileskelee
kuitenkin aivan
nurkan takana:
Toija! Tuo pieni
parinsadan asukkaan
kylä, jonka nimen
Word merkitsee
kirjoitusvirheeksi, onkin muinaisen
maailman
suurkaupungin
perillinen. ?Laaja
Hellespont?on
tietysti Suomenlahti, ja kreikkalaisten
maihinnousupaikka löytyy
nykyisen Kirkkojärven
rannalta.
Kreikkahan on toki kuitenkin
olemassa, ja sijaitsee
Kreikassa, joten olisi
luontevaa pohtia miten
Skandinaviaa asuttaneet
kreikkalaiset olivat sinne
päätyneet, eikä Vinci petä
tässäkään. Ns. Homeerinen
minimi noin 2700 vuotta
sitten johti ilmaston
tuntuvaan viilenemiseen
ainakin Euroopassa, ja kuinka
ollakaan, samoihin aikoihin
mystiset merikansat johtivat
mykeneläisen kulttuurin
tuhoon ja Kreikan pimeään
kauteen, jonka aikana alueen
kulttuuri muuttui
mykeneläisestä
kreikkalaiseksi, sekä Ilias ja Odysseia luotiin. On siis
ilmiselvää, että tämä ilmaston
viileneminen pakotti
pohjoisen merenkulkijat, siis
kreikkalaiset, muuttamaan
Venäjän jokia Kreikkaan
35
Kuva: TheMightyGoatMan
He ajoivat alueen alkuperäiset asukkaat pois ja nimesivät
uuden maansa paikat
vanhojen kotiensa mukaan.
Vinci myös spekuloi, että
Indoeurooppalaisten
kansojen pitkään kiistelty
?kotimaa?olisikin pohjoisessa
Skandinaviassa, ja esittää
tämän tueksi muun muassa
Raamatun
luomiskertomuksen (eli siis käytännössä liittäen samalla
seemiläiset kielet
indoeurooppalaiseen perheeseen), esittäen että sen
paratiisi olisi tämä kotimaa, sillä tästä paratiisista virtaavat
neljä jokea, joista yksi ?kiertää
koko Nubian maan?ja toinen, Tigris, ?Assyrian editse?, mikä
ei tietenkään ole mahdollista
Lähi-Idässä. Tutkittuaan asiaa
Vinci tajusi, että ratkaisu on ollut hänen nenänsä edessä
koko hänen tutkimuksensa
ajan. Paratiisi, kaikkien, tai
ainakin indoeurooppalaisten
kansojen kotimaa ja
synnyinseutu on kuuluisa
Edenin puutarha, Lapin
Enontekiö, jonka
läheisyydestä neljä jokea virtaavat eri suuntiin.
Kaiken kaikkiaan Itämeren
Homeroson hyvin lievästi ilmaistuna hämmentävää
luettavaa, ja on välillä vaikeaa
pysyä Vincin korkealentoisten teorioiden perässä. Vinci
maalaa hyvin leveällä
pensselillä, ja sellaiset pienet ja toissijaiset yksityiskohdat
kuten kirjalliset todisteet tai
nimien paljon
uskottavammat etymologiat (kuten Lyø, Suojasaari tai
Kalsoy, Miessaari) eivät vaivaa häntä liiaksi. Myöskään se, että Homerosta ei olla pidetty oikeana yksittäisenä
henkilönä noin
kolmeensataan vuoteen ei estä häntä spekuloimasta tämän neroudella tai suurella viisaudella. Vincin eepoksella on oikeastaan paljon yhteistä
Odysseian kanssa, se on kekseliään sankarin
fantastinen seikkailu.
Matias Mäkinen
ja Onni Ojajärvi
36
Vaakaan
1. Eläin norssin lipussa
3. Vuoden norssi 2022
6. Opiskelijoista kuninkaat
11. Lukion rehtori
12. Tämän vuoden päätoimittaja
14. Kakkosten valtakunta
15. Tulevaisuuteen vaikuttavat kansalliset kilpailut
18. Johtava rehtori
19. Norssien vakioarvosana
20. Veikossa julkaistava absoluuttinen totuus tulevaisuudesta
22. Norssien tumma,kuuma polttoaine
24. Paras tilaisuus pukeutua lukuvuoden aikana
25. Koulumme journalistinen kerma
26. Abiaulanakin tunnettu
28. Kuin kaksi...
29. Jokaisen kouluvuoden makein tilaisuus juhlasalissa
Pystyyn
1. "Heittäkää karkkia!" kuuluu ala-asteen porteilta yhtenä päivänä
2. Norssin urheiluseura
4. Tärkein osa tämän koulun historiaa
5. Norssien legendaarinen hiihtokohde
7. Norssien luetuin somekanava,jolta voi löytää oman rakkaan
8. Opiskelijoista jumalat
9. Koulumme korkea-arvoisimmat kielenosaajat
10. Jaettiin ennen vanhaan valmistuneille norsseille
13. Kenen suusta ovat sutkautukset lehtemme tarjonnassa?
16. Joulu on taas,joulu on taas...
17. Non scholae ... vitae
21. Norssin kulinaristinen keskus
23. Ennen vanhaan kaksipäiväinen, nykyään yksikin riittää tutustumiseen
27. Se koulu,jonka nimeä ei täällä saa mainita
37
Opettajansuustakuultua
?Mun elämäon tällastatough lifee?
-IrinaPenne
?Lukiolaisenasöin nepalilaistaruokaaulkoministeriön saunassa.?
?JohannaNorppa
?Vitsi mäkuristan teidät jostemeetteRuotsiin puhuun enkkuu.
*hiljaisuus* Noen mäoikeesti teitäkurista.?
-AnnaLötjönen
?Tulkaanyt tähän mun synnytslaatikkoon.?
-IrinaPenne
?Tääystäväantomullegerbiilin,mäolin silleen joookei onhan sehyvä ovistopperi jasilleen.?
- RailaPirinen
?Siiskumpi näistärei?istäsenyt siison??
-IrinaPenne
38
?Ylppäreihin teettesitten meekirjottamaan ettäseelektroni lähtee lippahivoon!?
-TiinaRanta-Aho
?Tääl on paljon actionii illalla.?
-Jussi Nieminen
?Tossaon vähän istukkaa:("
-IrinaPenne
?Huikkaskaasit ku ei enäätarvii hävetäteitäpöydän alla.?
-Jussi Nieminen
?Mäoon menossaHoploppiin.Täältätullaan kihomadot ja norovirukset!?
-Katri Karvonen
?Toi on monsteri-lerssi!! :D?
-IrinaPenne
39
?Jottakukaan ei pääsesanomaan ettämäen opettanu teille
sähköturvallisuuttaniin älkäätunkekosormiannepistorasiaan.Paitsi siinäki on toki 50%todennäköisyysettämitään ei tapahdu...?
-TimoKärkkäinen
?Muaei kiinnostalapsen oikeudet millään tavalla.?
-IrinaPenne
?Josjoku haluu tietootappamisestaniin mäoon ainavalmis siihen.?
?LasseHongisto
*Katsoooppilaan läksyjä* ?Bitch dobetter!?
- JohannesHentunen
?Nyt tehdään powermove?
-IrinaPenne
?Hemuli on hyvä.Hemuli on paras?.
- JohannesHentunen
40
?Teitköläksyt??*katsooläksyjä* ?Hyi toi on ihan hirveen ruma.?
-JohannesHentunen
*cut my lifeintopiecesthisismy last resort* ?Mikstääon emo??
- HanneleParviala
?Älkäänyt kattokokaikki sitäalastonkuvaa,ei seniin jännääole.?
- Katri Karvonen
*koputus* ?Ahaoiskojoulupukki vai kukasielläon??
- Sissi Yli-Hukkala
?Hyvät uutiset:jostähän asti on tuntunu ettäpysyy mukananiin tääei
tästäenäävaikeemmaksmuutu.Huonot uutiset:josjokainen tunti tähän asti on tuntunu siltäkuin ykspuukkoiskettäiskehoon niin niitä puukkojaon tulossavieläpari lisää.?
- JohannesHentunen
41
?Mullaon enemmän ala-asteluokkalaisiavankilassakuin yliopistossa.?
- JohannaNorppa
?Ainavoi copypastetawikipediasta,niin mäkin teen.?
-IrinaPenne
?Onkstoi käsi? Viittaakssä!? Mikssäviittaat mikset sävaan huutele??
- JohannesHentunen
?Ihmisen täytyy ollaseittemänkymppinen ennen kuin seon ylipäätänsäihminen.?
-JohannaNorppa
?Vuoden ihmisoikeuspalkintokuuluisi kylläminulle.?
-IrinaPenne
?Tässäelämässäei oopakkokuin kuolla.?
?Sissi Yli-Hukkala
?Käsi alas,keksi ite.?
-JohannesHentunen
42
?Otapastuomälli poissuusta,sevoi turvotavatsassa.?
-MerjaVäkiparta
?Eikssisäinen alistusooteilleihan tuttua.?
-IrinaPenne
?Ulkonäkopareneemut lukunäköheikkenee?
-JohannesHentunen
?Tapatarpeeksi vaikutusvaltainen ihminen,tarpeeksi raa?asti.?
-JohannaNorppa
?Vähän ristiriitaista,ettäkoulussasanotaan lapsillaolevan oikeuksia.?
-IrinaPenne
?Meollaan joskuslaitettu aivojamikroon,ei laitetanyt,siitätuli sanomista...?
- Sissi Yli-Hukkala
43
?Tavallinen kuolevainen ei pysty johtamaan tällaisiamatemaattisia
kaavoja.?
-JohannesHentunen
?Tääon tämmönen temporaalinen horisontaalinen näkökulma.?
-IrinaPenne
?Josmäotan tän asian esille,sesumentaateidän kielitaidon osaamisen lopullisesti.?
-AnnaLötjönen
? Fuck you, motherfuckers, nähään myöhemmin!?
-Lasse Hongisto
44
MikäNorssinopettajaolet?
Vastaa näihin muutamiin super cooleihin kysymyksiin ja selvitä kuka norssin megafantsuista opettajista
muistuttaa juuri sinua!
1.Millä adjektiivilla kaverisi kuvailisivat sinua?
a.Hajamielinen
b.Positiivinen
c.Sydämellinen
d.Pirskahteleva
e.Itsenäinen
f.Outo
2.Mikä on lempilastenohjelmasi/piirretty?
a.Nalle Puhin uudet seikkailut
b.Pipsa Possu
c.Utelias Vili
d.Athleticus (mäkihyppäävät strutsit ja näin)
e.Simpsonit
f.Muumit
45
3.Inhokki oppiaine?
a.Matikka
b.Historia
c.Ei ole inhokkeja ?tykkään oikeasti kaikista?<3
d.Fysiikka ja kemia ei nappaa
e.Käsityö
f.En inhoa mitään,mutta olen surkea kaikissa koolla alkavissa aineissa,joten sanotaan ne
4.Kuka antiikin jumala olisit?
a.Merkurius (siivekkäät sandaalit!)
b.Dies (päivän jumalatar??)
c.Hemera (päivän jumalatar)
d.Hermes
e.Tietysti Afrodite
f.Yhdistelmä Dionysosta ja Tellusta
5.Jos olisit purkissa,mitä olisit?
a.Pikkelöity punasipuli
b.Kukka
c.Jos purkki olisi särmiö,olisin sen avaruuslävistäjä ;)
d.Venäläinen valkosipuli-suolakurkkupurkki,johon on äitynyt vuosien tuoma tiukka mutta sitkeä maku.
e.Hillahillo
f.Pullonkaulailmiö :)
46
6.Suosikkiopettajasi pistokoe on?
a.Olematon
b.Sopiva
c.Harvinainen
d.Luova
e.Mielipidekysely
f.Harvinaisempi
7.Mikä on paras tapa voittaa vihollinen?
a.Ystävyyden voima tietenkin!
b.Kärlek
c.Älykkyys
d.Opi tuntemaan vihollinen
e.Rakkaus
f.Täydellinen murskavoitto,jossa vastustajalle ei jää mitään jossiteltavaa.
8.Unelma-ammatti?
a.Päiväunelmoiden pizzeriamusiikkipuodin pitäjä
b.En läkare
c.Eläintenhoitaja
d.Toimittaja
e.Lääkäri
f.Jos osaisin kirjoittaa,haluaisin olla teatterikriitikko.
Todellisuudessa olisin varmaankin teatterin lipunmyyjä.
47
Viimeinkin hetki, jota olette
odottaneet: Testin Tulokset!
Eniten a. -vastauksia: Olet hajamielinen Vesa!
Tästä huolimatta ystäväsi voivat
aina luottaa sinuun ja olet heidän
päivänsä piristys. Olet sielultasi
tutkija, jolla on vilkas
mielikuvitus ja suuret haaveet.
Tykkäät siksi pohtia paljon
erityisesti humaanitieteiden
saloja ja etsiä vastauksia mieltäsi
polttaviin kysymyksiin. Osaat
myös olla suorasukainen ja
tykkäät tehdä asioita omalla
tyylilläsi.
48
Eniten b. -vastauksia:
Olet riemukas Anna!
Olet positiivinen, tsemppaava ja kieli-intoa puhkuva
auringonsäde, joka valaisee Norssin
arkea iloisilla tervehdyksillään! Otat
kaikki leikkiin mukaan (halusivat he tai eivät) ja olet aina valmis
auttamaan, oli kyse sitten käytävällä
törmätessä ilmenneestä arjen
ongelmasta, ruotsin erilaisista
s-äänteistä tai tutortapahtuman
järjestämisen salaisista saloista. Saatat
välillä jäädä suustasi kiinni mutta
löydät helposti ympäriltäsi niin
ystäviä kuin ihailijoitakin hehkeän
tyylitajusi sekä monipuolisen musiikkimakusi ansiosta. Allsång på Skansen:in sanoin sinulla on Anna i ditt hjärta.
Eniten c. -vastauksia:
Olet sydämmellinen Päivi!
Olet empaattinen ja välittävä ystävä, jonka apuun voi luottaa hetkenä minä hyvänsä. Olet kaveriporukkasi
ilopilleri, joka piristää muiden päivää
nokkelilla kommenteillaan ja näkee
maailman kauniissa väreissä. Otat
innokkaasti vastaan uusia haasteita ja
näytät matikantunneilla tangenteille ja
vektoreille, kuka määrää. Tykkäät
laittautua ja panostat ulkonäköösi:
tyylitajusi on suorastaan
tajunnanräjäyttävä.
49
Eniten d. -vastauksia:
Olet idearikas Inari!
Olet erittäin luova ja kekseliäs henkilö. Jotkut kutsuisivat sinua suorastaan maailmamme edelläkävijäksi. Tämä paistaa myös muuten luonteestasi, sillä epätavalliset yhdistelmät, kuten strutsin mäkihyppy, ovat lähellä sydäntäsi.?
Olet puhelias ja tykkäät sanoista, mikä käy järkeen, sillä olet haka kielissä.? ?
Osaat myös todennäköisesti ulkoa Tao Taon tunnarin. Jos sait tämän vastauksen ja et tiedä, mikä Tao Tao on, ole hyvä ja tee testi uudestaan, sillä et ansaitse tätä vastausta.
Tämän jälkeen voitkin mennä sivistämään itseäsi hieman.
Eniten e. -vastauksia:
Olet vahva ja itsenäinen Raila!
Olet avulias ja huolehtiva persoona, joka pitää muiden puolia. Olet neuvokas ja autat mielelläsi muita kiperissä tilanteissa. Kokeilet mielelläsi uusia asioita ja haalit mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia kaikkialta. Sen takia saatatkin löytää itsesi välillä mitä erikoisimmista tilanteista, kuten lukkiutuneena Kimi Räikkösen viinikellariin. Olet eläinrakas, ja vaikka välillä tuntuukin, että gerbiili olisi hukassa, löydät elämällesi aina uuden suunnan.
50
Eniten f. -vastauksia:
Olet outo Outi!
Olet hauska, huomaavainen ja omalaatuinen henkilö.
Ystäväsi saattavat pitää sinua välillä hieman outona, mutta se on vain osa ainutlaatuista charmiasi.?
Olet luonteeltasi utelias ja pidät muun muassa matkailusta ja teatterista. Olet myös
todennäköisesti nähnyt Ice Agen enemmän kertoja kuin maailmassa
riittää numeroita laskea.?Sinulla on pullonkaulailmiö ja merivirrat
hallussa, mitä ei voi kovin monesta muusta sanoa.
Kiitos vielä kaikille opettajille osallistumisesta ja heittäytymisestä luovien vastauksien muodossa!
Sydämiämme tulee kirvelemään joka päivä se, ettei
KUKAAN teistä tiennyt aikakautemme loisteliaimpia ?siipisankareita?, Winxejä.
Tekijät: Milla Toppila, Iida Salonen ja Eliisa Lehtonen
21A
51
52
NorssinLehtori
MinnaMatinlauri
Suomenensimmäinen naispuolinenministeri MiinaSillanpää
53
