FeliceVincinodysseia Itämerellä

1990-luvun alussa italialainen ydininsinööri ja amatöörihistoriantutkija

Felice Vinci (s. 1946) uskoi tehneensä mitä suurimman löydön. Hän oli jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut

Homeroksen eeposten, Iliaan ja Odysseian historiallisista kytköksistä ja tutkinut niistä vuosituhansien saatossa kirjoitettuja analyysejä.

Lukiessaan Plutarkhoksen

(46 - 119jkr) teoksia Vinci oli törmännyt kummalliseen yksityiskohtaan: vaikka

Odysseiassa esiintyvälle

Ogygialle on yleensä ehdotettu välimerellistä sijaintia, Plutarkhoksen mukaan sieltä olisi

Britanniaan vain viiden päivän purjehdus. Jopa nykyajan kilpapurjehtijoillekin matka

Välimereltä Britteinsaarille on liian pitkä taitettavaksi viidessä päivässä. Kuinka siis muinaiset kreikkalaiset olisivat siihen pystyneet?

Vinci syventyi eepoksiin yhä hartaammin ja astui oman odysseiansa laivaan löytääkseen muinaisten tarinoiden todellisen sijaintipaikan. Kuin yleisnero da Vinci , Vinci syventyi mitä moninaisimpiin aloihin aina sotahistoriasta kielitieteisiin ja arkeologiaan paljastaakseen vastaukset maailman oppineita vuosituhansia vaivanneisiin pulmiin.

Vuosien työn jälkeen hän kokosi erinäiset kirjoituksensa yksiin kansiin, ja kuin odysseialtaan palaava voitokas

Odysseus, hän saattoi vuonna

1995 vapauttaa maailmaan pääteoksensa Itämeren

Homeros

Olisi vähättelyä kutsua

Homeroksen nimiin usein asetettuja eepoksia Troijan sodasta kertovaa Iliasta ja

Odysseuksen paluumatkasta kertovaa Odysseiaa länsimaisen kirjallisuuden klassikoiksi. Euroopan, ja ehkä edes koko maailman historiasta tuskin löytyy yhtä vaikutusvaltaisia teoksia.

Kreikan pimeällä kaudella syntyneitä runomittaisia sankarieepoksia on luettu aina

Aleksanteri suuren päivistä nykyaikaan ja käännetty kymmenille kielille, mikä ei liene suinkaan ollut helppoa, sillä teokset ovat kooltaan järkälemäisiä, noin tuhannen sivun mittaisia paasia.

Eepoksissa on jo antiikin oppineita muinoin vaivannut ongelma: niiden maantiede ei täsmää juuri lainkaan

Kreikkaan ja sen saariin; jos nimetyn paikan sijainti edes tunnetaan, se ei vastaa lainkaan

Homeroksen siitä antamaa kuvausta. Saarien muodot ja sijainnit ovat täysin sekaisin ja niiden keskinäiset sijainnit vaihtelevat aivan liian läheisistä epäuskottavan pitkiin.

Tämän lisäksi useimmista kuvatuista kaupungeista ei ole löytynyt mitään muita todisteita, ja monen sellaisenkin, joka on löydetty, ympäristö on täysin ristiriitainen verrattuna sen kuvaukseen eepoksissa.

Tämä ongelma johti Vincin tutkimaan arvoitusta, jos

Odysseus ei seikkaillut

Kreikassa, niin missä?

Tutkittuaan mahdollisia saaria ja rannikkoja aina

Kanariasta Novaja Zemljaan, hän uskoi löytäneensä vastauksen. Kas, muuan mysteeriksi jäänyt Ogygian saari, jota asuttaa Calypso ja joka sijaitsee viiden päivän purjehduksen päässä

Britanniasta, voisikin vastata

Färsaaria, ja tosiaan eräällä

Kalsoyn saarella palvottiinkin tuntemattomaksi jäänyttä jumalatarta. Yksi huomio johtaa toiseen ja nälkä kasvaa syödessä, joten jos Färsaaret ovat yhtä kuin Ogygia, niin voisivatko muutkin alueen saaret ja rannat löytää vastaavuuksia Odysseiasta?Ja tosiaankin, Odysseuksen kuvataan ajelehtivan haaksirikkonsa jälkeen viikkoja avomerellä, mikä lienee vaikeaa kuvitella tiheässä Kreikan saaristossa, mutta juuri sopivan matkan päässä ?Ogygiasta?länteen onkin Norjan rannikko, usein

Vähäksi-Aasiaksi oletettu ranta jolle Odysseus rantautui.

Seuraava askel onkin sangen looginen, jos Odysseus on seikkaillut Norjassa ja

Färsaarilla, niin ehkäpä pohjanmeren muistakin kolkista löytyisi näille aikojen saatossa unohtuneita vastaavuuksia?

Kharybdis on Odysseiassa usein Messinansalmeen sijoitettu merihirviö, joka syö laivoja imaisemalla ne valtavaan pyörteeseen niiden purjehtiessa kapeaan salmeen, jonka vastakkaiset rannat ovat vain nuolenkantaman päässä toisistaan, Kharybdis pohjassa lähellä toista rantaa, ja kuusipäinen Skylla toisella rannalla. Messinansalmessa on tosiaan vahvoja virtauksia, muttei kuvatun kaltaista pyörrettä, eikä se ainakaan ole nuolenkantaman levyinen.

Mutta Norjan Lofooteilla eräässä salmessa puolestaan sijaitsee Moskenstraumenina tunnettu pyörre-, ja vuorovesijärjestelmä, jota pidetään maailman voimakkaimpana. Salmen toisella puolella on vaarallista purjehtia pyörteiden vuoksi, ja toisella puolella vaaralliset karit pakottavat äärimmäiseen varovaisuuteen, siis eikö tämä voisi olla muinaisen

Homeroksen innoitus

Kharybdiille?Ja jos Norjaksi osoittautuneelta rannikolta kotimatka jatkui etelään, niin tietysti myös Odysseuksen

Ithakan täytyy sijaita siellä.

Ithakaa pidetään maantieteellisesti Odysseian mahdollisesti hämmentävimpänä osana, sillä saaren ja sen ympäristön kuvaus on lähes täydellisessä ristiriidassa Ithakan ympäristön todellisuuden kanssa. Saari ja sen naapurisaaret, jotka yhdessä hieman epämääräseksi jäävien manneralueiden kanssa muodostavat

Odysseuksen valtakunnan.

Varmuutta Vinci ei saanut ennen kuin kävi itse paikan päällä, mutta vakuuttui lopulta siitä, että Ithakan täytyi olla pieni Lyø

Fyn-saaren eteläpuolella nyky-Tanskassa.

Ithakaa kuvaillaan moneen otteeseen ?kirkkaaksi?tai

?loistavaksi?Ithakaksi, ja eikö

Lyøn-nimi ole hyvin lähellä

Lysøtä, joka tarkoittaisi

?valosaarta?. Lyø vastaa muutoinkin laajalti Ithakan kuvausta mäkinensä ja niittyinensä. Jopa Lyøn naapurisaaret ovat kovin samanlaisia kuin Odysseiassa kuvataan, ja paljon suuremmalla Fynillä on perinteisesti harjoitettu karjankasvatusta, sillä omistihan Odysseus ?suuria laumoja?karjaa ?mantereella?.

Mutta hetkinen, jos kaikki nämä paikat sijaitsevat pohjoisessa Euroopassa, ja

Troija sijaitsee Dardannellien rannalla, puhuuhan

Homeroskin ?laajasta

Hellespontista?, kuinka sitten

Odysseus olisi voinut hallita

Tanskassa tai seikkailla

Pohjanmerellä?Vinci tajusi, että vastaus tähän kysymykseen oli kaiken avain:

Troija ei sijainnutkaan nykyisessä Turkissa, ja oikeastaan Odysseia ja Ilias eivät sijoitu edes lainkaan

Kreikkaan, vaan Itämerelle!

Kaikki alkaakin loksahdella paikoilleen, kun asiaa vain katsoo tämän lasin läpi (tai ajautuu riittävän syvälle vahvistusharhaan); ehkä laivoistaan kuuluisa Ateena voisinkin olla nykyisen

Karlskronan edeltäjä, ehkä

Sparta onkin Malmö. Ja

Troija, joka kuvataan toistuvasti meren takaiseksi, sijaitsee luonnollisestikin jossain päin Suomea, heidän tapansa kun tuntuvat kovin samanlaisilta kuin

Troijalaisten, mutta missä voisi olla itse Troija?Turku näyttäisi pikemminkin vastaavan jotain Troijan satelliittikaupungeista, Salo voisi pienellä mielikuvituksella olla Ilion, synonyymi Troijalle, mutta

Vinci ei pidä tätä vakuuttavana.

Vastaus piileskelee kuitenkin aivan nurkan takana:

Toija! Tuo pieni parinsadan asukkaan kylä, jonka nimen

Word merkitsee kirjoitusvirheeksi, onkin muinaisen maailman suurkaupungin perillinen. ?Laaja

Hellespont?on tietysti Suomenlahti, ja kreikkalaisten maihinnousupaikka löytyy nykyisen Kirkkojärven rannalta.

Kreikkahan on toki kuitenkin olemassa, ja sijaitsee

Kreikassa, joten olisi luontevaa pohtia miten

Skandinaviaa asuttaneet kreikkalaiset olivat sinne päätyneet, eikä Vinci petä tässäkään. Ns. Homeerinen minimi noin 2700 vuotta sitten johti ilmaston tuntuvaan viilenemiseen ainakin Euroopassa, ja kuinka ollakaan, samoihin aikoihin mystiset merikansat johtivat mykeneläisen kulttuurin tuhoon ja Kreikan pimeään kauteen, jonka aikana alueen kulttuuri muuttui mykeneläisestä kreikkalaiseksi, sekä Ilias ja Odysseia luotiin. On siis ilmiselvää, että tämä ilmaston viileneminen pakotti pohjoisen merenkulkijat, siis kreikkalaiset, muuttamaan

Venäjän jokia Kreikkaan

He ajoivat alueen alkuperäiset asukkaat pois ja nimesivät uuden maansa paikat vanhojen kotiensa mukaan.

Vinci myös spekuloi, että

Indoeurooppalaisten kansojen pitkään kiistelty

?kotimaa?olisikin pohjoisessa

Skandinaviassa, ja esittää tämän tueksi muun muassa

Raamatun luomiskertomuksen (eli siis käytännössä liittäen samalla seemiläiset kielet indoeurooppalaiseen perheeseen), esittäen että sen paratiisi olisi tämä kotimaa, sillä tästä paratiisista virtaavat neljä jokea, joista yksi ?kiertää koko Nubian maan?ja toinen, Tigris, ?Assyrian editse?, mikä ei tietenkään ole mahdollista

Lähi-Idässä. Tutkittuaan asiaa

Vinci tajusi, että ratkaisu on ollut hänen nenänsä edessä koko hänen tutkimuksensa ajan. Paratiisi, kaikkien, tai ainakin indoeurooppalaisten kansojen kotimaa ja synnyinseutu on kuuluisa

Edenin puutarha, Lapin

Enontekiö, jonka läheisyydestä neljä jokea virtaavat eri suuntiin.

Kaiken kaikkiaan Itämeren

Homeroson hyvin lievästi ilmaistuna hämmentävää luettavaa, ja on välillä vaikeaa pysyä Vincin korkealentoisten teorioiden perässä. Vinci maalaa hyvin leveällä pensselillä, ja sellaiset pienet ja toissijaiset yksityiskohdat kuten kirjalliset todisteet tai nimien paljon uskottavammat etymologiat (kuten Lyø, Suojasaari tai

Kalsoy, Miessaari) eivät vaivaa häntä liiaksi. Myöskään se, että Homerosta ei olla pidetty oikeana yksittäisenä henkilönä noin kolmeensataan vuoteen ei estä häntä spekuloimasta tämän neroudella tai suurella viisaudella. Vincin eepoksella on oikeastaan paljon yhteistä

Odysseian kanssa, se on kekseliään sankarin fantastinen seikkailu.

Matias Mäkinen ja Onni Ojajärvi

Vaakaan

1. Eläin norssin lipussa

3. Vuoden norssi 2022

6. Opiskelijoista kuninkaat

11. Lukion rehtori

12. Tämän vuoden päätoimittaja

14. Kakkosten valtakunta

15. Tulevaisuuteen vaikuttavat kansalliset kilpailut

18. Johtava rehtori

19. Norssien vakioarvosana

20. Veikossa julkaistava absoluuttinen totuus tulevaisuudesta

22. Norssien tumma,kuuma polttoaine

24. Paras tilaisuus pukeutua lukuvuoden aikana

25. Koulumme journalistinen kerma

26. Abiaulanakin tunnettu

28. Kuin kaksi...

29. Jokaisen kouluvuoden makein tilaisuus juhlasalissa

Pystyyn

1. "Heittäkää karkkia!" kuuluu ala-asteen porteilta yhtenä päivänä

2. Norssin urheiluseura

4. Tärkein osa tämän koulun historiaa

5. Norssien legendaarinen hiihtokohde

7. Norssien luetuin somekanava,jolta voi löytää oman rakkaan

8. Opiskelijoista jumalat

9. Koulumme korkea-arvoisimmat kielenosaajat

10. Jaettiin ennen vanhaan valmistuneille norsseille

13. Kenen suusta ovat sutkautukset lehtemme tarjonnassa?

16. Joulu on taas,joulu on taas...

17. Non scholae ... vitae

21. Norssin kulinaristinen keskus

23. Ennen vanhaan kaksipäiväinen, nykyään yksikin riittää tutustumiseen

27. Se koulu,jonka nimeä ei täällä saa mainita