tuntuu Jatkuvaa kasvua yksioikoiselta. Työkkärissä vaihtoehdoiksi annetaan alkoholistin ura tai yksityisyrittäjyys.
aktivistijeesus
Vuokratyötä ei ole olemassakaan eikä pimeää työtä käsitellä. Maahanmuut-
teksti hanna sarkkinen
tajat ja ulkomaalaiset yrityksineen ovat kilpailijoita ja kapuloita suoma-
MIKE POHJOLAN UUSI romaani Ihmi-
sekeskeisen erityisyyden tunteen ja
laismiehen rattaissa, ja hahmot esite-
sen poika on massiivinen, lumoava ja
altruistisen maailman pelastamisen
tään puhki kuluneen rasistisesti.
monipuolinen lukukokemus.
halun välillä. Sama ristiriita, jonka
Jatkuvassa kasvussa käytetään pal-
Elämäkerrallinen kirja sekoittaa
kanssa monet yhteiskuntaelämäs-
jon kameran välittämää livekuvaa. Ku-
suloisesti faktan ja fiktion rajoja ja
sä ja politiikassa toimivat kamppai-
vat ovat nopeita leikkauksia syihin ja
rikkoo lopulta muodoltaan totutun
levat.
seurauksiin, jotka esitetään lavan ta-
omaelämäkertaromaanin kaaren. Vä-
Roolipelaaminen on yksi kirjan
kaosassa ikkunoiden rei’ittämän sei-
lillä kirja kuljettaa lukijansa taivaal-
keskeisistä juonteista ja Juliuksen
nän toisella puolen. Pätkät näyttävät,
lisiin sfääreihin ja toisinaan taas pu-
elämän henkireikä. Roolipelaamista
kuka lainasi keneltä ja minkä mak-
dottaa teinipojan arkikokemuksiin.
tuntemattomalle lukijalle kirja avaa-
rotalouden sattumuksen seuraukse-
Vaikka yli 600-sivuista järkälettä
kin uuden, syvemmän näkökulman
na me ollaan nyt perustettu tää luo-
vaivaa välillä tietty hiomattomuuden
tuohon outojen nörttien puuhailuna
mutila (kuvassa huonekasveja ja Lymi
ja viimeistelemättömyyden tuntu,
pidettyyn harrastukseen.
päässään stetsoni). Tässä kohtaa nope-
on lukukokemus intensiivinen. Kir-
Lukiessa ei voi välttyä jatkuvasti
us toimii, samoin kasvonäyttely, joka
ja on samalla kasvukertomus ja su-
miettimästä, mikä osuus kirjasta on
on niin idioottimaista, että se onnis-
kupolviromaani sekä yhteiskunnal-
totta ja mikä tarua. Kuinka paljon Ju-
tuu naurattamaan. Ruumiinkielellä
lisesti kantaaottava teos. Päähenkilö
liuksen hahmossa on lopulta kirjaili-
ilottelu on esityksen ainoa toimiva ele-
Juliuksen kokemusten kautta ruodi-
jaa itseään? Onko Pohjola todellakin
mentti.
taan matka pojasta mieheksi, kun-
kasvanut Jeesus-harhassa? Ainakin
poliittis-
nallispoliittinen korruptio, 70-luvun
Aurinkolahden sauna, jossa Julius
ta viestiä? Hahmot, jotka eivät kut-
lopun sukupolven elämän käänne-
kokee yhden uskonnollisista koke-
su samastumaan, ovat »brechtiläi-
kohdat, uskonnolliset kokemukset ja
muksistaan, on monille tuttu.
siä»1, mutta Brechtin käytännöllistä
aktivistielämän arki.
Onko
Jatkuvalla kasvulla
Mike Pohjola Ihmisen poika Gummerus 2011
Lukukokemuksen kannalta on kui-
tavoitetta eli katsojan innostamista
Kirjan kantavana teemana on Ju-
tenkin yhdentekevää missä kohtaa
muutokseen voisi tuskin huonommin
liuksen kokemus omasta erityisluon-
mennään fiktion puolelle. Ja totuus-
toteuttaa. Talous on esityksessä koh-
teestaan – hän tuntee olevansa Jee-
kin on lopulta vain subjektiivinen ko-
talonomainen voima, joka vaikuttaa
suksen toinen tuleminen. Juliuksen
kemus, aivan kuten Juliuksen uskon-
yksilöihin jumalten keinun tavoin.
persoonassa on vahvana ristiriita it-
nolliset kokemukset.
Pankkiiri Näätä Nordqvist (mainiosti myhäilevä Robert Svartström) päätyy lopulta pukeutumaan pontikkatynnyriin romahdettuaan jonkinlaisesta kyynisestä hybriksestä. Hedge-rahastojen parissa Lontoossa
tarina jää vajaaksi
teksti vesa korkkula
työskennellyt, väitöskirjansa kvanttifysiikasta 20-vuotiaana tehnyt Miina
PALEFACEN KOKOAMA kirja Rappio-
noin viidenkymmenen sivun pitui-
putoaa keräämään pulloja erilaisten
taidetta taustoittaa suomalaisen hip-
sen pätkän olisi jo voinut laajentaa
suljetulla ja avohoidossa vietettyjen
hop-kulttuurin ensiaskelia, esitte-
kolmesataasivuiseksi kirjaksi.
jaksojen jälkeen.
lee monenlaista kotimaista hip-ho-
Kirjan ansioksi voi mielestäni kat-
Finanssikapitalismi olisi teatterissa
pia koskevaa nippelitietoa ja antaa
soa sen, että Paleface on saanut lähes
loistoaihe perinteisen hybris-teeman2
äänen kolmellekymmenelle MC:lle,
kaikki merkittävimmät suomalaiset
kehittelyyn. Jatkuva kasvu vaatii mekaa-
jotka kertovat omin sanoin suhtees-
räpartistit kirjoittamaan ajatuksiaan
niseksi muuttunutta hybristä. Todel-
taan suomiräppiin nyt ja ennen. Kir-
yhteiseen teokseen. Tämä tuo tärke-
lisuudessa Näätä ei koe jumalten ran-
jan julkaisemisen yhteydessä tuli
ää moniäänisyyttä, jota ilman kirja
gaistusta ja jää puille paljaille, vaan
ulos myös kokoelmalevyllinen suo-
ei olisi yhtä kattava.
ollaan »sosialismissa maailman rik-
miräpin klassikoita.
Voin lämpimästi suositella kirjaan
kaimman prosentin osalta», kuten Les-
Kirja on varsin näyttävä, mutta
tutustumista, sillä se toimii tiiviinä
kinen itse Kansan Uutisissa (28.10.) loh-
olisin toivonut siltä tuhdimpaa sisäl-
johdatuksena suomiräpin historian
kaisee tappioiden sosialisoimisesta.
töä. Palefacen kirjoittama johdatte-
pariin paremmin kuin esimerkiksi
Kapitalisti-Näädän sanoin on tans-
leva luku suomiräpin historiaan on
Jani Mikkosen teos Riimi riimistä. Kos-
sittava, kun musiikki soi; taloutta on
varsin tiivis ja hyvä, mutta se on ai-
ka teos ei kovin syvälle suomiräpin
kiihdytettävä. Harmi parodian kan-
van liian lyhyt. Siinä on pähkinän-
kehityskulkuihin mene, jää perus-
nalta, ettei esitys voi lisätä oikeaan
kuoressa hyvin pitkälti kaikki olen-
teellisempi tarina suomiräpistä yhä
Nalle Wahlroosiin mitään.
nainen, mutta pelkästään tämän
jonkun toisen kerrottavaksi.
Karri Miettinen Rappiotaidetta. Suomiräpin tekijät Like 2011
39 LIBERO