teemaliite: vaietut sodat
media sota MEDIATALOJEN SÄÄSTÖT SEKÄ MUIHIN OSA-ALUEISIIN SATSAAMINEN AJAA TOIMITTAJIA TEKEMÄÄN KONFLIKTI- JA SOTAUUTISIA TYÖPÖYTIENSÄ ÄÄRESSÄ – KAUKANA SIELTÄ, MISSÄ OIKEASTI TAPAHTUU. KAPULOITA RIIPPUMATTOMAN JOURNALISMIN RATTAISIIN LAITTAA MYÖS POLIITTISIN TARKOITUSPERIN TAPAHTUVA TIEDON SÄÄTELY JA MANIPULOINTI. teksti toni hämäläinen
»VA I K K A T I E TOA O N saatavilla ny-
pitäisi käsitellä sitä, miksi vastapuoli
kyään enemmän, me tiedämme vä-
näin tekee», sanoo Virtanen, joka on
hemmän»,
ulkomaankir-
uransa aikana seikkaillut burkhaan
jeenvaihtaja Rauli Virtanen toteaa.
sonnustautuneena Afganistanin raja-
Tiedonvälityksen kasvava nopeus ja
mailla ja raportoinut Israelin sotako-
monipuolistuminen – tiedon pirsta-
neiston moukaroimasta Länsi-Beiru-
leisuus – on johtanut hänen mukaan-
tista.
kokenut
sa tilanteeseen, jossa tavalliselta me-
»Journalistin yhtenä tehtävänä on
dian kuluttajalta vaaditaan enemmän
asettua uhrien puolelle ja tuoda hei-
aktiivisuutta kuin »Arvi Lindin uutis-
dän äänensä esiin.»
ten aikaan». Kun Virtanen lähti vuonna 1972 Viet-
Sotakirjeenvaihtaja on Rauli Virtasen
internetin sijaan kasa lehtileikkeitä.
mukaan aikansa elänyt termi, ja hän
Kattavan kokonaiskuvan saamisek-
puhuu itsestään mieluummin rau-
si oli siis tehtävä perusteellista taus-
hankirjeenvaihtajana.
tatyötä ja jalkauduttava haastattelemaan paikallisia ihmisiä.
»Punainen lanka sodan kauhukuvissa näyttää olevan paikallisväestön epä-
Juuri ihmisläheinen konfliktirapor-
inhimillistäminen», Virtanen kirjoitti
tointi on asia, jota Virtanen kaipaisi
muutama vuosi sitten ilmestyneessä
nykyistä enemmän. Siviiliväestön nä-
kirjassaan Saigonista Bagdadiin – Neljä vuo-
kökulma on tärkeä lähtökohta, sillä
sikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana. Sa-
juuri he ovat maailmapolitiikan usein
man havainnon on tehnyt esimerkik-
hiljaisia sijaiskärsijöitä.
si Jonathan Glover kirjassaan Ihmisyys,
»Vastustan jyrkkään objektiivisuuteen liittyvää tasapuolisuutta, ja olen
28 LIBERO
JOTTA EMME UNOHTAISI
namiin, hänen tietopankkinaan toimi
jossa hän tutkii ihmisen luonteen pimeämpää puolta.
saanut siitä hieman moitteitakin. Kun
Ihmistä – tai kansaa – jolta on riis-
raportoin sodan uhreista Libanonis-
tetty ihmisarvo, on helpompi kohdella
sa tai vaikkapa entisessä Sarajevossa,
julmasti. Jotta ihmiset voisivat oppia
en ymmärrä, miksi puolet raportistani
sotien mielettömyydestä, julmuuksis-