Alun perin videopeleistä alkunsa saaneet tosielämän pakohuonepelit asettavat pelaajan päättelykyvyn koetukselle. Suomeen reilu kaksi vuotta sitten rantautuneiden pelien suosio on alusta asti ollut kova, ja formaatin uusia pelisuunnittelijoita on ilmaantunut runsain määrin ympäri valtakuntaa. Japanissa kymmenisen vuotta sitten kehitetty pakopeli vaatii osallistujiltaan tarkkaavaisuutta, luovuutta ja tiimityöskentelyä, jotta suljetusta huoneesta ehtii ulos annetun ajan puitteissa. Englanniksi escape room -nimellä tunnettu ongelmanratkaisupeli on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta osassa peleistä myös junnut on otettu huomioon. Useimmat sopivat myös suuremmallekin porukalle jännittäväksi ajanvietoksi, joka poikkeaa perinteisistä illanistujaisista ja leffailloista. Suomessa moni alan yritys tarjoaa laajan kirjon erilaisia pakohuonepelejä sekä suomeksi että englanniksi. Pelin hinta vaihtelee, mutta tyypillinen kustannus on noin 40 euroa per naama. Pelin peruskaava on yksinkertainen: kahdelle tai useammalle pelaajalle annetaan noin tunti aikaa löytää ulospääsy suljetusta huoneesta erilaisten johtolankojen avulla. Vihjeitä pulmiin saa yleensä kysyä, jos ratkaisu vaikuttaa liian haastavalta. Osallistujat voivat itse valita haluamansa teeman järjestäjän tarjoamista vaihtoehdoista. Yleisiä teemoja ovat esimerkiksi kadonneen aarteen metsästys tai murhamysteerin ratkaisu. Osa pakopelejä järjestävistä firmoista tarjoaa kaveriporukoille myös mahdollisuuden skabata toisiaan vastaan mukaansatempaavissa pulmapeleissä. Koska pelin pelaaminen vaatii tarkkaavaisuutta, kannattaa iloliemet suosiolla säästää vasta pelin jälkeen nautittavaksi.
SALASEURAN JÄLJILLÄ Käyn yhdessä toverini kanssa ottamassa selvää Escape Room Helsingin järjestämästä pakohuonepelistä. Saavumme hyvissä ajoin Helsingin keskustassa sijaitsevaan osoitteeseen loskaisena marraskuun iltana. Soitamme vanhan kerrostalohuoneiston ovikelloa. Postiluukussa lukee ”Get out”, mene pois. Heitän frendilleni tul-
leemme oikeasti kolkuttelemaan sarjamurhaajan ovelle. Hetkeä myöhemmin oven avaa nuori nainen, joka toivottaa meidät tervetulleiksi. Hän toimii illan pelinvetäjänä. Odotustilassa nakkaamme takit naulakkoon ja kuulemme säännöt. Meillä on tasan tunti aikaa etsiä johtolankoja ja löytää huoneesta tarvittavia koodeja lukkoihin, joiden takaa paljastuu lisää vihjeitä. Huoneen oveen on varmuuden vuoksi teipattu niin kutsuttu paniikkiavain siltä varalta, että pakokauhu pääsisi valloilleen suljetussa tilassa ja ulos olisi päästävä pian. Seinällä parin metrin korkeudessa olevalle näytölle ilmestyy tarvittaessa vihjeitä, mutta ennen kaikkea näemme ruudulta ajastimen, joka kertoo, kuinka paljon meillä on aikaa jäljellä. Oloni on itsevarma. Ulospääsyn ei pitäisi tuottaa meille minkäänlaisia vaikeuksia. Pelinvetäjä kehottaa meitä jättämään puhelimet huoneen ulkopuolelle, niitä kun ei saa käyttää pelin aikana. Jätettyämme laukut säilöön meille kerrotaan tarina Hessenin prinssi Friedrich Karlista, miehestä, josta piti tulla Suomen kuningas lähes sata vuotta sitten. Monarkiaa kannattanut salaseura kätki Friedrich Karlille tarkoitetun kruunun, joka meidän on löydettävä ennen kuin ajastimen aika ehtii kulua loppuun. Kaiken kukkuraksi meitä varoitetaan kerroksessa hiippailevasta ihka aidosta kummituksesta.
SUJUU KUIN TANSSI Faktaa ja fiktiota yhdistävä tarina hymyilyttää hieman, mutta olen innoissani. Itse huoneeseen astuminen hieman jännittää, sillä kyseessä on niin minun kuin toverinikin ensimmäinen pakohuonepeli ikinä. Niukasti sisustettu huone on hämärä ja taustalla soi vanhanaikainen gramofonimusiikki. Ovi takanamme sulkeutuu ja kuulemme avaimen kääntyvän lukossa. Kello alkaa tikittää ja pakohuonepeli pääsee vauhtiin! Syöksymme toverini kanssa eri puolille huonetta ja alamme oitis etsiä johtolankoja lukitun huoneen arvoitukseen. Hetkeä aiemmin meille korostettiin kommunikoinnin tärkeyttä, joten raportoimme toisillemme jatkuvasti, missä
mennään ja mitä on löytynyt. Käteni muuttuvat hikisiksi, kun saan ensimmäisen lukon auki ja löydämme uuden johtolangan. Etenemme pelissä kovaa tahtia, vaikka aikaa on kulunut vasta noin vartin verran. Oloni on edelleen itsevarma, pelihän sujuu kuin lastenleikki! Totean frendillenikin olevamme aivan liekeissä. Tästä ei kulu kauaa, kun vauhdikas eteneminen tyssää pahemman kerran. Näytölle ilmestyy ensimmäinen vihje pelinvetäjältä, joka seuraa etenemistämme kameran välityksellä. Jotakin on jäänyt meiltä huomaamatta. Tutkimme asiaa ja pian pääsemme taas kärryille. Edistyminen on kuitenkin hidastunut paljon aloituksen jälkeen. Vihjeet muuttuvat koko ajan haastavammiksi ja päättelykykyä koetellaan aika ajoin kovasti. Kerrostalon kummituskin on lähtenyt liikkeelle. Tulen yhtäkkiä myös tietoiseksi siitä, että taustalla soivan musiikin sävy on muuttunut kepeästä painostavammaksi. Joku on tainnut myös käydä vääntämässä mankan ääninuppia kaakon suuntaan.
AIKA LOPPUU Vilkaisen ajastinta. Minulle tulee ensimmäistä kertaa pelin aikana hieman stressaantunut olo. Taisin olla ylimielinen tuumiessani meidän selviävän ulos huoneesta annetun ajan puitteissa. Kellon mukaan meillä on nimittäin enää reilu parinkymmentä minuuttia aikaa jäljellä. Olin niin uppoutunut tutkimaan huonetta, etten edes huomannut kellon tikittäneen vauhdilla eteenpäin. Löydämme uuden vihjeen, joka vie meidät syvemmälle pelimaailman uumeniin. Aikamme käy kuitenkin uhkaavasti vähiin, eikä koodia viimeisiin lukkoihin ole vielä löytynyt. Pettymys on kova, kun ajastin näyttää nollaa ennen ratkaisun selvittämistä. Pelinvetäjämme avaa oven ja sanoo heti aluksi meidän selvinneen varsin hyvin ensikertalaisiksi. Tuumin hänen yrittävän vain piristää meitä, mutta kun hän näyttää pakohuonepelin ratkaisun, tajuamme ulospääsyn olleen vain minuuteista kiinni. Läheltä liippasi! Yhteiskuvan jälkeen lähdemme kotia kohti hyvillä mielin, eikä pettymys enää kaiva mielen sopukoita. Pakohuonepelejä järjestäviä yrityksiä löytyy Suomesta pääkaupunkiseudun lisäksi tällä hetkellä muun muassa Tampereelta, Kuopiosta, Jyväskylästä ja Hämeenlinnasta. Ainakin omalla kohdallani pakohuonepeli oli ehdottomasti erilaista ja mielenkiintoista ajanvietettä verrattuna siihen, mihin olen yleensä tottunut. Pelaamiseen heittäytyy mukaan niin täysillä, etten ihmettele, kun jotkut kertovat jääneensä koukkuun heti ensimmäisen pelin jälkeen. Formaatti ansaitsee kekseliäisyydellään papukaijamerkin ja minut nähdään pelaamassavarmasti myös jatkossa!
21