v MURUSIA v
Tummapaahtoinen kahvi maistuu EteläSuomessa Eniten kahvia ostetaan Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla. Pohjois-Suomessa ostoskoriin päätyy todennäköisimmin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Etelä-Suomen maakunnissa, joissa kahvia ostetaan selvästi Pohjois-Suomea vähemmän, kahviin satsataan enemmän. Mitä etelämmäksi mennään, sitä tummempaa on suomalaisen kupissa oleva kahvi. Korkeimmillaan tumman kahvin suosio on Ahvenanmaal-
Fazer täytti 130 vuotta 17.9.2021
la ja Uudellamaalla. Näin kertoo K-ryhmä kauppojensa myyntidatan perusteella. Tällä hetkellä suosio on kasvussa tummapaahtoisilla suodatinjauhokahveilla ja papukahveilla. Tummapaahtoisten kahvien suosio on kasvanut viimeiset viisi vuotta merkittävästi, ja niiden myynti on vuoteen 2015 nähden kaksinkertaista.
Suomalaiset supermarjat paremmin käyttöön DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että em. bakteeri tuottaa marjamehuihin säilyvyyttä parantavia yhdisteitä sekä suojaa mehujen C-vitamiinia ja terveysvaikutteisia antosyaanivärejä hapettumiselta. Tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaisten fermentoitujen eli käymisteitse tuotettujen mehujen tuotekehitykselle. Parhaiten malolaktiseen fermentaatioon soveltui tyrni. Tutkitut maitohappobakteerit pystyivät fermentoimaan myös aroniamarjaa, vaikkakaan ei aivan toivotulla tavalla. Puolukan fermentaatio epäonnistui sen korkean bentsoehappopitoisuuden vuoksi. Niko Markkisen väitöskirja ”Bioproces-
sing of berry materials with malolactic fermentation” tarkastettiin Turun yliopistossa 8.10.2021.
Fazerin tarina alkoi vuonna 1891, kun nuori yrittäjä Karl Fazer toteutti unelmansa ja avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulle. Tänään, 130 vuotta myöhemmin, Fazer työllistää Suomessa yli 3 600 henkilöä. Suomen ohella Fazerilla on omia toimintoja Ruotsissa, Venäjällä, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vientiä yrityksellä on yli 40 maahan ympäri maailmaa. Fazer toimii lähes koko Suomessa. Vantaalla sijaitsee Fazerin suklaa- ja keksitehdas sekä leipomo. Lahdessa on hapankorpputehdas, leipomo ja mylly. Kymenlaaksossa, Korialla on kasvipohjaisia juomia, välipaloja ja ruuanvalmistustuotteita valmistava tehdas. Lappeenrannassa toimii sokerimakeistehdas ja leipomo. Lisäksi leipää leivotaan suurempien vähittäiskauppojen yhteydessä sijaitsevissa 114 Fazer myymäläleipomoissa ympäri Suomea. Gateau-artesaanileipomomyymälöitä on pääkaupunkiseudulla 15. Karl Fazerin perintöä jatkaa 17 Fazer Café -kahvilaa Uusimpia investointeja on Lahteen nouseva maailman ensimmäinen kauran kuorista ksylitolia valmistava tehdas. Loppuvuodesta valmistuu kauramyllyn laajennusinvestointi, joka kaksinkertaistaa myllykapasiteetin. Marraskuussa Fazer Mylly täyttää 50 vuotta. Vantaalla on alkanut kahden uuden kauratuotteita valmistavan tuotantolinjan rakentaminen. Leipomon huippumoderni palaleipälinja ja suklaatehtaan valmistuslinjan uudistaminen kaurapohjaisten tuotteiden valmistukseen valmistuvat vuoden 2022 aikana. Korialla on käynnistynyt investointi, jonka myötä tehtaan kaurajuomakapasiteetti kaksinkertaistuu.
Tulli havainnut kiellettyä etyleenioksidia Tullin vuoden 2020 lopulla ja vuonna 2021 valvomista elintarvikenäytteistä viidestä löytyi etyleenioksidia, joka on EU:ssa kielletty terveydelle haitallinen kasvinsuojeluaine. Etyleenioksidia löytyi seesaminsiemenistä, seesaminsiemeniä sisältävistä pähkinävalmisteista sekä luomupsylliumjauheesta. Etyleenioksidia ei saisi esiintyä elintar-
44
LEIPURI 7 / 2021
vikkeissa lainkaan, sillä se voi pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Se on luokiteltu syöpää ja solumutaatioita aiheuttavaksi sekä lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Joissain osissa maailmaa etyleenioksidia käytetään kuitenkin kasvinsuojeluaineena esimerkiksi siementen ja mausteiden steriloinnissa. EU:ssa käyttö tähän tarkoitukseen on kielletty. Osa Tullin valvomista etylee-
nioksidia sisältäneistä elintarvikkeista oli peräisin EU-alueelta, osa EU:n ulkopuolelta. Valvontaa on kohdennettu muun muassa muiden jäsenmaiden havaintojen perusteella. Tullin etyleenioksidivalvonta on tehostumassa tulevaisuudessa, kun Tullilaboratoriossa kehitteillä oleva oma tutkimusmenetelmä valmistuu.
