Leipuri 8-2024

8 / 2024

Kosken Leipomo menestyy kahvilabisneksellä Vuoden 2025 Leipäkaupan finalistit on valittu Vetreyttä helpolla kumpparijumpalla

Leipomo Axossa tehdään Paraisten pipareita

SISÄLTÖ

Joulukuu 2024 Leipuri 122. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 8 / 2024

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Ay-liike yritystoiminnan keskittymisen veturina

4

Vuoden 2025 Leipäkauppa -kilpailun finalistit

6

Pumppernikkeli on Leipomo Axon kärkituote

10

Kosken Leipomon kahvilabisnes kannattaa

14

Savossa aletaan tehdä Amerikan bageleita

16

Simppeli kumpparijumppa -ohjeet

19

Nyt jäseneksi Leipuriliittoon juhlavuoden hinnalla

20

Äänimaailma vaikuttaa brändikokemukseen

22

Vuoden 2025 leipomoherkkupäivät

26

Halmeen leipomo juhlisti 125-vuotista taivaltaan

27

Pyymäen Leipomo juhli 70 vuottaan ja sukupolvenvaihdosta

28

Banderollit Vuoden 2025 Leipäkaupan ehdokkaille

29

Maakuntaleipä – saaristolaisleipä

30

Leipurissa kirjoitettua

31

Leipurin Oyj:n Roadshow 2024

31

Messuja ja muita tapahtumia vuonna 2025

32

Murusia

34

Joulun helpot suklaakonvehdit

35

Merkkipäivät, tapahtumat, palkinnot

36

Uutuuksia

38

Uutuuskirjoja

38

Palveluhakemisto

42

Ledaren Facket som drivkraft för koncentrationen av företagsversamheten

43

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 1 - vko 5

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansien kuvat Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Ay-liike yritystoiminnan keskittymisen veturina

S

uomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n 13.11.2024 julkaiseman tiedotteen mukaan SAK:n jäsenliitot tavoittelevat tulevalla neuvottelukierroksella kymmenen prosentin palkankorotusta. Liittojen tavoitteena on ”ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, vähintään 100 euroa kuukausipalkkaan”. SAK:n nettisivuilla ay-liikkeen ”oikeudenmukaiset palkankorotustavoitteet” on otsikoitu sloganilla ”Voitolla työhön”.* SAK:n tiedotetta ja siinä kerrottuja perusteluja lukiessa tuli ensimmäisenä mieleeni, että ay-liike on päättänyt näyttää voimaansa Suomen hallitukselle vastineeksi hallituksen viime keväänä toteuttamiin työmarkkinauudistuksiin. Se olisi loogisin selitys tuollaiselle ay-liikkeen yhteiselle ”ulostulolle”. Jos kyse ei kuitenkaan ole voimannäytöstä hallitukselle, vaan ay-liittojen todellisista palkankorotustavoitteista, se on jälleen kerran osoitus siitä, että ay-liike lähestyy asioita vain suuryrityksiä ja niiden palkanmaksukykyä ajattelen. Ay-liike hakee samansuuruisia palkankorotuksia kaikille työntekijöille riippumatta siitä, millaisella toimialalla tai millaisessa yrityksessä työntekijät työskentelevät.

Tuollaiset tavoitteet lupaavat erittäin huonoa tulevaisuutta pienille ja keskisuurille työvoimavaltaisille yrityksille, yrittäjille ja heidän työntekijöilleen.

Pääasia on, että ”yhä vähemmät saavat yhä enemmän”.

Leipomo-konditoria-ala on poikkeuksellinen toimiala muuhun keskittyneeseen elintarviketeollisuuteen verrattuna, kun alalla on vielä paljon pieniä ja keskisuuria käsityövaltaisia yrityksiä. Tämän takia tällä toimialalla työvoimakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta vaihtelee 25-60 %:n välillä yritysten toimintatavoista (teollinen/käsityövaltainen yritys) ja työntekijöiden määrästä riippuen. Vastaavasti muualla elintarviketeollisuudessa, kuten esimerkiksi teollisissa panimo-, meijeri- ja liha-alan yrityksissä, työvoimakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on noin 10 %. Jokainen ymmärtää, että jo 1 %:n palkankorotuksen vaikutus on aivan erilainen työvoima- ja käsityövaltaisille leipomo-konditoria-alan yrityksille kuin mikä sen vaikutus on tehokkaalle prosessiteolliselle elintarvikelaitokselle. Jokainen voi päätellä mitä 10 %:n palkankorotus vastaavasti tarkoittaisi pienille paljon työvoimaa käyttäville käsityövaltaisille yrityksille.

Ay-liikkeelle ei näytä olevan mitään merkitystä sillä, mitä vaikutuksia suurilla palkankorotuksilla olisi toteutuessaan yrityskenttään, yritysten määrään sekä työllisyyteen. Pääasia on, että ”yhä vähemmät saavat yhä enemmän”. Pienet ja keskisuuret käsi-

työvaltaiset yritykset ja niiden työntekijät näyttävät olevan ay-liikkeelle kuin shakkipelin sotilaat, joista ollaan valmiita luopumaan suurempien tavoitteiden edessä.

Olen pääkirjoituksissani aiemminkin todennut, että ay-liike on yritystoiminnan keskittymisen todellinen veturi. SAK:n nyt esittämät palkankorotustavoitteet ovat tuosta vain yksi esimerkki lisää. Suurilla palkankorotuksilla monet pienet ja keskisuuret yritykset saadaan poistumaan markkinoilta ihan itsestään. Olen usein miettinyt, että onko yritystoiminnan keskittyminen ay-liikkeen tarkoituksellinen tavoite vai vain ”luonnollinen seuraus” ay-liikkeen toimintavoista? Joka tapauksessa on selvää, että yritystoiminnan keskittyminen hyödyttää ay-liikkeen työmarkkinapoliittisia tavoitteita. Mitä keskittyneenpää yritystoiminta yksittäisellä toimialalla on, sitä vahvempaa on myös ay-liikkeen vaikutusvalta toimialan yrityksiin.

Onko tavoite toimialan keskittymisestä yksi syy myös siihen, miksi ay-liike suosii suurimpia yrityksiä myös työehtosopimuskierrosten aikana? Yleisesti tiedossa on, että ay-liike tekee suurimpien yritysten kanssa yrityskohtaisia sopimuksia, joilla yksittäisten yritysten kilpailullista asemaa parannetaan suhteessa pienempiin yrityksiin. Näin ay-liike toimii ainakin elintarvikealalla.

Tämänkaltainen ”paikallinen sopiminen” ay-liikkeelle näyttää siis sopivan. Samanaikaisesti ay-liike paheksuu Suomen hallituksen työmarkkinauudistuksia, muun muassa koskien paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin. Näiden uudistusten tavoitteena on parantaa pienten yritysten asemaa ja sitä, että kaiken kokoisilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet sopia asioista työpaikkakohtaisesti, työehtosopimuksen mahdollistamissa rajoissa. Sen sijaan, kun kyse on palkankorotuksista, ay-liikkeen mielestä on itsestään selvää, että korotukset koskevat tasapuolisesti kaikenkokoisia yrityksiä. Kaikilla näillä toimilla ay-liike edistää toimialan keskittymistä yhä harvempien yritysten käsiin.

On selvää, että tämänhetkisessä taloustilanteessa vain teolliset vähän työvoimaa käyttävät yritykset pystyisivät edellä mainitut palkankorotukset maksamaan, jos edes nekään. Sen verran kovilta nuo palkankorotustavoitteet kuulostavat myös suurimpien yritysten palkanmaksukykyä ajatellen.

Arvelen, että SAK:n ja sen jäsenliittojen palkankorotustavoitteet voivat monella toimialalla toteutua vain pitkien lakkojen ja erilaisen sekasorron jälkeen. Sitä ennen tuhannet työntekijät tulevat menettämään paljon tulojaan, kun he lakkoilevat SAK:n tavoitteiden puolesta. Neuvottelukierrosten jälkeen moni työntekijä tulee vielä miettimään, että edellä mainitun SAK:n nettisivuilla olevan sloganin olisi voinut paremminkin muuttaa muotoon ”voitolla työvoimatoimistoon”.

Mika Väyrynen

*https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/teollisuusliiton-riku-aalto-palkankorotustavoitteemme-on-10-prosenttia/ LEIPURI 8 / 2024

3

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Vuoden 2025 Leipäkauppa -finalistit on valittu Jo kahdettakymmenettäyhdeksättä kertaa järjestettävän Vuoden Leipäkauppa -kilpailu finalistikaupat on nyt valittu. Kilpailussa ovat tällä kerralla mukana pienemmät päivittäistavarakaupat.

Esiraati kokoontui marraskuun puolivälissä tekemään haastavan valinnan kilpailun finalisteksi kymmenen hyvän ehdokaskaupan joukosta. Loppukilpailijoiksi valittiin seuraavat kaupat: K-Supermarket Karjaranta, Pori K-Supermarket Lippulaiva, Espoo K-Supermarket Toppila, Oulu S-market Savela, Jyväskylä Valinnat tehneeseen esiraatiin kuuluivat elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen Suomen Leipuriliitto ry:stä.

Kilpailu lähti liikkeelle jo lokakuussa, jolloin Leipuriliiton alueyhdistykset asettivat ehdokkaakseen mielestään parhaan leipäkaupan oman alueensa pienempien päivittäistavarakauppojen joukosta. Alueyhdistysten edustajat kävivät viemässä kauppoihin myös banderollin ehdokkuudesta Vuoden 2025 Leipäkaupaksi (ks. sivut 28-29).

Ehdokaskauppoja pyydettiin lähettämään Leipuriliittoon perustelut (video ja/tai kuvia sekä kirjalliset perustelut) siitä, miksi juuri heidän kauppansa olisi paras valinta Vuoden 2025 Leipäkaupaksi. Jokainen ehdokaskauppa antoikin omat perustelunsa pyydetyssä määräajassa. Kauppojen oma aktiivisuus on kilpailussa olennaisessa roolissa, sillä esiraati tekee finalistivalinnat niiden kokoaman ja lähettämän materiaalin perusteella.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa on useita kriteereitä, joista tärkeimpiä ovat tuotteiden tuoreus, valikoiman monipuolisuus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten tuotteiden saatavuus. Myös erityisruokavaliotuotteiden tarjontaan kiinnitetään huomiota. Erityisen tärkeää on, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Iso vaikutus on myös leipäosaston yleisvaikutelmalla, siisteydellä ja järjestyksellä, tuotteiden esillepanolla sekä osaston omaleimaisuudella. Lisäksi arvioidaan henkilökunnan asiantuntemusta ja palvelualttiutta.

Lopullinen valitsijaraati käy arvioimassa kaupat paikan päällä

4 LEIPURI 8 / 2024

alkuvuoden 2025 aikana ennalta ilmoittamatta. Voittaja palkitaan ensi helmikuussa Vuoden 2025 Leipäkauppa -tunnustuksella.

Vuoden Leipäkauppa valitaan joka toinen vuosi hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa, joka toinen vuosi mukana ovat pienemmät päivittäistavarakaupat. Kuluvana vuonna 2024 Vuoden Leipäkaupaksi valittiin K-Citymarket Oulu Rusko hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa.

Vuoden Leipäkauppa -valinnat ovat viime vuosina jakautuneet tasaisesti eri puolille maata. Voittajakauppoja on valittu niin Itä- kuin Länsi-Suomestakin samoin kuin Uudeltamaalta. Voittajia on löytynyt myös pohjoisemmasta, kuten Oulusta.

Vuoden Leipäkauppa -valinnat 2014-2024 2014 K-citymarket Kouvola, Anne ja Simo Hiltunen Oy 2015 S-market Rantakatu, Joensuu 2016 Sokos Herkku Tampere, Pirkanmaan Osuuskauppa 2017 K-supermarket Reimari, Oy K & C Mattsson Ab, Parainen 2018 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu 2019 K-Supermarket Arabia, Tmi Sasu Hamina, Helsinki 2020 K-Citymarket Lappeenranta, kauppiaat Ari ja Miia Piiroinen 2021 K-Supermarket Westeri, kauppias Ari Ruissalo, Tampere 2022 K-Citymarket Tammisto, kauppias Kimmo Sivonen, Vantaa 2023 K-Supermarket Tarmola, kauppias Jani Heinänen, Porvoo 2024 K-Citymarket Oulu Rusko, kauppiaat Krista ja Raimo Pudas

Leipurin

tuo talven Herkulliset leivonnaiset ja välipalat sesonkiin Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että saat meiltä parhaat vinkit talvikauden tuotteisiin.

Valikoimissamme on raaka-aineet ja palvelut kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille. Sekä kaikenlaisille asiakkaille, sillä meillä on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia.

Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten!

Tarja Sjöfelt

Kimmo Virtanen

Urho Paakkari

www.leipurin.com store.leipurin.com

LEIPURI 8 / 2024

5

v LEIPOMO AXO v

Pumppernikkeli on

Leipomo Axon kärkituote Paraisilla toimivan Leipomo Axo Oy:n tuotteet sopivat niin jouluun, uuteen vuoteen kuin myös vaikkapa ystävänpäivään tai koulujen päättäjäisiin. Valikoiman päätuotteita ovat erilaiset kuorrutetut piparkakut, tähtituotteena vanha kunnon pumppernikkeli. Myös perinteisiä ruskeita joulupiparkakkuja tehdään. Leipomon uudet yrittäjät Teppo Viherkoski ja Reijo Svanborg ovat panneet toimintaan vauhtia.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

T

eppo Viherkoskella ja Reijo Svanborgilla on meneillään toinen toimintavuosi Leipomo Axon yrittäjinä. Ensimmäisen vuoden kasvuluvut näyttivät lähes parinkymmenen prosentin kasvua liikevaihdossa. Tehokkaan myyntityön ansiosta asiakkaita on tullut lisää vähittäiskauppapuolelle ja myös tuotevalikoima on laajentunut. Viherkoski on yrityksen toimitusjohtaja ja Svanborg toimii hallituksen puheenjohtajana.

Miehet ostivat Pargas Ax Oy:n liiketoiminnan vajaat kaksi vuotta sitten eli viime vuoden helmikuun alussa. Omistus on heillä tasan puoliksi.

- Tunnemme Reijon kanssa toisemme jo hyvin pitkältä ajalta työkuvioista, kertoo Teppo Viherkoski, joka sanoo asuneensa ja työskennelleensä tätä ennen ulkomailla lähes kolmekymmentä vuotta.

Kummankin miehen päätoimiala on ollut metalliteollisuus ja Reijo Svanborg on toiminut myös rakennusalalla, mutta leipomoalasta kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta.

- Kun palasin Suomeen, Reijo otti yhteyttä, että tällainen mahdollisuus olisi tarjolla ja hän olisi kiinnostunut, mutta ilman minua hän ei lähtisi tähän mukaan.

Asiaan liittyi myös se, että kumppanukset tunsivat leipomon edellisen yrittäjän Curt Lindbomin jo pitkältä ajalta.

Ikääntymisensä vuoksi tämä halusi luopua yrityksestä. Lindbom oli pyörittänyt leipomoyritystä vuodesta 2006 eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

6 LEIPURI 8 / 2024

- Meillä ei siis ollut minkäänlaista tietotaitoa leipomoalalta tai leipomisesta. Mutta onneksi meillä on Ari Grönlund, joka osaa sen todella hyvin, Viherkoski toteaa.

Kokenut tuotantojohtaja puikoissa Ari Grönlund toimi Pargas Ax Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012 aina siihen asti, kun Teppo Viherkoski ja Reijo Svanborg ostivat leipomon. Näiden toiveesta hän jäi taloon tuotantojohtajaksi, vaikka iän puolesta ei töissä olisikaan enää ollut pakko jatkaa. Ari on ”monessa liemessä keitetty” ja monille tuttu leipomoalan ammattilainen, joka on työskennellyt alalla jo vuodesta 1979, niin työntekijänä, yrittäjänä kuin raaka-aineiden myyjänäkin. Pargas Ax Oy:n toimitusjohtajana hän vastasi käytännössä myös leipomon tuotannosta, joten hänellä on kokonaisuus erinomaisesti hallussa. Ei siis ihme, että hänen haluttiin jäävän taloon.

- Kaksitoista vuotta on opettanut paljon. Tunnen leipomon tuotteet ja myös koneet ja laitteet kuin omat taskuni, eli tiedän mistä etsiä vikaa, jos ongelmia tulee, toteaa Grönlund, joka kertoo tehneensä leipomolle myös tuotekehitystä.

Teppo Viherkosken ja Reijo Svanborgin tekemään kauppaan sisältyi leipomoyrityksen liiketoiminta ja mukana tulivat myös leipomon koneet ja laitteet. Kiinteistössä ollaan vuokralla.

Axon leipomolla on pitkä historia, sillä se perustettiin jo 1940 luvulla Söderholmien perheyritykseksi. Perheyrityksen

Tuotantojohtaja Ari Grönlund esittelee muottia, jolla syntyvät perinteisen muotoiset piparkakut. Yhdellä muotilla on painoa hyvinkin parikymmentä kiloa.

v LEIPOMO AXO v

Toimitusjohtaja Teppo Viherkoski uskoo, että markkinoilla on vielä tilaa korkealaatuisille kuorrutetuille piparkakuille, jotka tehdään Suomessa.

Piparitaikinoita tehdään erilaisia. Niissä maistuvat joulun mausteet, kuten kaneli ja neilikka.

Paraisten prinsessat ja prinssit pakataan muovirasioihin, joissa ne sekä näkyvät hyvin että myös säilyvät ehjinä.

Pumppernikkelit ovat klassikko, jonka monet muistavat lapsuudestaan.

Siirappia kuluu tässä leipomossa paljon.

Antti Honkanen kuumentaa siirapin ja sokerin seosta.

Henna Rumpunen liimaa pakkaukseen banderollin, joka pitää rasian kiinni ja jossa ovat myös pakkausmerkinnät.

LEIPURI 8 / 2024

7

v LEIPOMO AXO v

Marengit ovat erityisesti kesän sesonkiherkku, mutta menee niitä muulloinkin.

Pakkaaminen on leipomossa pitkälti käsityötä. Arto Virta pakkasi marenkeja.

Leipomo Axon Paraisten piparkakkujen ohje on peräisin 1940-luvulta.

tarina loppui vuonna 2006, kun se meni konkurssiin, ja sen jälkeen toimintaa jatkoivat uudet yrittäjät. Samalla leipomon nimi muuttui alkuperäisestä Axosta muotoon Pargas Ax Oy. Nyt nimi on jälleen uusi: Leipomo Axo Oy. - Arvostamme sitä, että saimme ”vanhan” Axo-nimen käyttöömme. Se tunnetaan täällä ja siinä on hyviä kaikuja historiasta, Teppo Viherkoski toteaa.

Ari Grönlund kertoo ”vanhan” Axon toimineen Paraisten keskustassa. Kun leipomo meni konkurssiin, uudeksi nimeksi tuli siis Pargas Ax Oy ja yrittäjäksi Curt Lindbom, jolla oli matkan varrella useitakin sijoittajakumppaneita. Jonkin aikaa uudella omistajapohjalla leivottiin vielä vanhassa kiinteistössä, mutta sitten muutettiin isompiin ja uudempiin, kunnalta vuokrattuihin tiloihin Norrbynharjun teollisuusalueelle. Samoihin tiloihin Leipomo Axo jäi toimimaan nytkin, mutta enää vuokranantajana ei ole kunta, vaan yksityinen omistaja.

- Osasyy isompien tilojen tarpeeseen lienee aikoinaan ollut se, että sijoittajaryhmä osti myös pikkuleipiä valmistaneen Auran Pikkuleivän, Grönlund arvelee.

Tämän kautta leipomon tuotevalikoima kääntyi nykyiseen suuntaansa, eli keskityttiin piparkakkuihin ja pikkuleipiin. Au-

ran Pikkuleivästä ovat peräisin monet leipomossa käytetyt reseptit sekä myös useat leipomon koneista ja laitteista.

8 LEIPURI 8 / 2024

Säilyviä tuotteita Leipomo Axon tuotevalikoima keskittyy hyvin säilyviin tuotteisiin. Päätuotteita ovat piparkakut. Valikoimaan kuuluu myös ruokaleipätuotteita (saaristolaislimppu, grissini ja siemennäkkäri), marenkeja, kahvikakkuja, muffineita, muutamia gluteenittomia tuotteita sekä erikoistuotteita. Osa tuotteista teetetään alihankintana leipomon omilla resepteillä.

- Mekin teemme puolestamme alihankintaa monelle yhteistyökumppanille, myös räätälöityjä tuotteita ja lisäksi teemme pl-tuotteita, Ari Grönlund mainitsee.

Leipomo Axon erikoisuus ovat kuorrutetut piparkakut, joissa ehdoton ykkönen on pumppernikkeli. Se on ainakin vähän iäkkäämmälle polvelle tuttu tuote lapsuudesta. Tätä herkkua enää harva leipomo tekee, mutta Axolla pumppernikkeleitä tehdään kolmessa maussa, jotka ovat punainen (vadelma), keltainen (banaani) ja valkoinen (vanilja). Makea sokerikuorrute lepää soikean piparkakkupohjan päällä.

- Teemme myös Suomen kartan muotoisia Suomipumppernikkeleitä, joissa on

valkoinen kuorrute, Ari Grönlund lisää.

Vastaavalla metodilla valmistetaan myös Sydänhyviä, Tähtitaivaita, Kipparin tervapipareita, Paraisten prinsessaa ja prinssiä sekä Kinuskisydämiä. Niissä kuorrutteen väreinä ovat hempeät vaaleanpunainen ja -sininen, keltainen, valkoinen sekä tervapipareissa musta. Kinuskisydämiä lukuun ottamatta kaikissa on ruskea piparipohja, mutta Ari Grönlundin mukaan niitä ei kuitenkaan tehdä ihan samasta taikinasta, vaan jonkin verran raaka-aineita vaihdellaan.

Se, miten makea kuorrute lisätään pipareiden pinnalle, pidetään yrityksen omana tietona.

- Monet ovat yrittäneet kuorrutettuja pipareita tehdä, mutta varsin vaihtelevalla lopputuloksella. Vakavia kilpailijoita ei juurikaan ole ja kyseessä on uniikki tuote, Teppo Viherkoski selventää.

Valikoimassa on myös kuorruttamattomia tuotteita, kuten esimerkiksi perinteinen ruskea joulupiparkakku tai kaurasydän. Viimeksi mainittu edustaa uudempaa tuotekategoriaa, jossa tavoitellaan terveellisyyttä.

- Ruskeat piparkakut on voilla leivottu ja ne tehdään Axon leipomon 1940-luvulta peräisin olevalla reseptillä, jatkaa Grönlund. Ainakin pakkauksen mukaan ne ovat niitä kuuluisia Paraisten piparkakkuja, vaikka Arin mukaan saattaa olla kyse enemmänkin legendasta, sillä näille piparkakuille on olemassa lukuisia erilaisia reseptejä.

Jyhkeä konekanta Jos ovat uniikkeja tuotteet, niin varsin uniikkeja ovat myös leipomon koneet ja laitteet. Ne on aikoinaan tehnyt Hydrovoima vuosikymmeniä sitten, eikä silloin vielä juuri lisätty koneisiin elektroniikkaa tai digitaalisuutta. Tärkeintä oli toimivuus ja kestävyys. Kunnioitusta herättävät myös jyhkeät muotit, joita vaihdetaan koneisiin sen mukaan, millaista muotoa pipareihin kulloinkin halutaan tehdä.

Leipomossa on tilavaa ja siistiä, eikä jauhopölyä näy missään. Sen selittää paljolti se, että kaikissa taikinakoneissa on kohdepoisto. Paistoa varten on leipomon takaosassa nykyaikaiset pinnauunit.

Tuotteiden valmistus on pitkälle käsityötä. Ari Grönlundin mukaan taikinat sekoitetaan edellisenä päivänä, jotta maku tasaantuu. Seuraavana aamuna taikina

v LEIPOMO AXO v

kana myös yrittäjät, kolme myyjää sekä tuotantojohtaja. Sesonkityöntekijöitä tarvitaan tuotannossa etenkin syksyllä, jolloin on kiireisintä. Toinen isompi myyntipiikki on keväällä valmistujaisten aikaan, mutta toki tuotteita myydään ympäri vuoden. Sydänhyvä-piparit ovat suosittuja esimerkiksi ristiäisissä ja häissä.

Leipomon kuljetukset on ulkoistettu ja niitä lähtee leipomolta joka päivä heti keskipäivän jälkeen. Lähialueiden asiakkaille kuljetetaan jonkin verran myös itse.

Tavoitteena kasvu

Kipparin tervapipareissa on musta kuorrute ja niissä maistuu nimen mukaisesti myös häivähdys tervaa.

Kaurabuumiin on tartuttu täälläkin ja kehitetty omat Kaurasydän-pikkuleivät.

leivotaan ja paistetaan. Jäähdytyksen jälkeen tuotteet kuorrutetaan ja sen jälkeen pakataan. Tuotanto pyörii arkisin kello kuudesta aamulla kahteen iltapäivällä.

- Voisimme toki toimia vaikkapa seitsemästä kolmeen, mutta tähän rytmiin ovat meillä kaikki tyytyväisiä, toteaa tuotantojohtaja, joka itsekin on päivittäin mukana tuotannossa.

Tuotteet myös pakataan käsin joko kirkkaisiin pusseihin tai tukeviin läpinäkyviin muovirasioihin. Molemmista tuote näkyy hyvin ulospäin. Muovirasian etuna on myös se, että se suojaa pipareita rikkoontumiselta. Ympäristösyistä leipomos-

sa on nyt mietitty etenkin muovirasialle vaihtoehtoista pakkausratkaisua. Se ei ole ihan yksinkertaista, sillä on vaikea löytää pakkausta, jolla olisi vastaavat ominaisuudet ja joka olisi ympäristöystävällisempi.

Niin sanottua ”leipomolaatikkorumbaa” ei Leipomo Axossa kuitenkaan ole.

Tuotteet lähtevät asiakkaalle joko asiakkaan omissa laatikoissa tai leipomon omassa kauniissa kartonkiboksissa, jota voidaan käyttää myös myyntialustana.

Leipomo Axon tuotannossa ahkeroi kaikkiaan kuusi henkilöä ja koko talon henkilökunnan kokonaisvahvuus vaihtelee 10 ja 15 välillä. Tässä luvussa ovat mu-

Leipomo Axo Oy yrittäjät ja omistajat Teppo Viherkoski (tj.) ja Reijo Svanborg (hallituksen pj.) tuotantojohtaja Ari Grönlund sijainti Paraisten Norrbynharjun teollisuusalueella markkina-alueena koko Suomi päätuote kuorrutetut piparkakut talon henkilökunnan kokonaisvahvuus 10-15 henkilöä sesonkien mukaan. Luvussa ovat mukana myös yrittäjät, kolme myyjää sekä tuotantojohtaja. liikevaihdossa tavoitellaan miljoonaa euroa, mutta tällä tilikaudella sitä ei vielä saavuteta

Yrittäjät Teppo Viherkoski ja Reijo Svanborg ovat kumpikin aktiivisesti mukana yrityksessä ja sen kehittämisessä. Molemmat ovat aktiivisia myös myynnissä; kummankin kontolla on noin sata asiakasta.

Lisäksi myynnissä ahkeroi kolme muuta henkilöä.

Myynti on ollut siis nousukäyrällä ja Viherkosken mukaan kasvumahdollisuuksia löytyy edelleenkin. Vaikka kauppojen pipari- ja keksihyllyillä on paljon edullistakin tarjontaa, on Leipomo Axon tuotteilla omat vahvuutensa. Halpatuonnista pyritään erottumaan käsityöllä, korkealla laadulla sekä ainutlaatuisuudella, sillä kuorrutettuja pipareita eivät juuri muut Suomessa tee.

- Hinnalla emme voi kilpailla, mutta onneksi käsityötä ja laatua arvostetaan yhä enemmän etenkin eteläisessä Suomessa, joka meilläkin on päämarkkina-aluetta.

- Kyllä meillä tavoite on lisätä myyntiä ja kasvattaa liikevaihtoa ja myös palkata lisää väkeä myyntikentälle. Potentiaalia näemme vielä monessakin paikassa Suomessa ja esimerkiksi Pohjois-Suomi on meillä vielä pitkälti valloittamatta, miettii Viherkoski.

Jo artikkelin aluissa mainittiin, että leipomoyrityksen liikevaihto on saatu mukavaan kasvuun. Vielä ollaan kuitenkin alle miljoonassa eurossa, ja sen ylittäminen onkin seuraava tavoite. Siihen on Teppo Viherkosken mukaan kuitenkin vielä sen verran matkaa, että tänä vuonna tavoite tuskin toteutuu. Lähivuosina se on hänen mukaansa kuitenkin aivan realistista saavuttaa. Kotimaan lisäksi kysyntää tuntuisi olevan muissakin maissa. Siihen ei kuitenkaan vielä satsata.

- Ensi panemme asioita kuntoon kotimaassa ja vasta sitten on muiden maiden markkinoiden vuoro, yrittäjä tiivistää.

LEIPURI 8 / 2024

9

Kosken Leipomon kahvilabisnes kannattaa Kaarinassa toimiva Kosken Leipomo Oy on viime vuosina laajentanut kahvilabisnestään vauhdilla, mutta kahviloiden sijainnit tarkkaan harkiten. Käytännössä kaikki tuotanto myydään yhdentoista oman pisteen kautta.

Seela Merivuori ja Rauno Ruoho eivät ole laskeneet tunteja leipomo-kahvilayrittäjyydessään. Leipomon tuotannossa he eivät juurikaan ehdi ahkeroida, vaikka tässä tutkivatkin vastapaistettuja ruissydämiä. Suurin osa ruokaleivistä leivotaan Kosken Leipomon omissa kahviloissa myytäviin täytettyihin leipätuotteisiin.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

V

iime vuonna avasimme kolme kahvilaa Turkuun ja ihan kohta avautuu yksi tänne Kaarinaan, Prisma Piispanristin kupeeseen, kertovat Kosken Leipomon yrittäjät ja omistajat Rauno Ruoho ja Seela Merivuori lokakuun lopulla tehdyssä haastattelussa. Viimeksi mainittu paikka on leipomoyritykselle jo yhdestoista. Kahvila-myymälöiden määrä on seitsemässä vuodessa yli kolminkertaistunut.

Kosken Leipomon kaikki yksitoista myyntipistettä toimivat sekä kahviloina että myymälöinä. Niistä yhdeksän on Turun puolella, jossa myös leipomo oli toiminut aina perustamisestaan asti eli vuodesta 1918. Vanha kiinteistö kävi kuitenkin ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi ja leipomo muutti vuonna 2015 Kaarinan Piispanristiin. Siellä olivat tyhjänä Fazerin leipomon entiset tilat, joista saatiin kai-

10 LEIPURI 8 / 2024

vattuja lisäneliöitä. Leipomon yhteyteen avattiin myös kahvila-myymälä. Tuolloin Turkuun jäi kaksi kahvila-myymälää, toinen Itäiselle Pitkäkadulle ja toinen vanhaan leipomokiinteistöön Puutarhakadulle. Siellä tehtiin remontti, jolloin se saatiin entistä isommaksi ja ehommaksi kahvilakäyttöön.

Omat myyntipisteet olivat jo Turun aikoina Kosken Leipomon tärkein myyntikanava. Kaarinaan muutto paransi tuotantokapasiteettia, ja siksi oli mahdollista avata myös uusia myyntipisteitä. Kosken Leipomon kahvila-myymälää on yrittäjien mukaan pyydetty moneenkin paikkaan, mutta se, mihin kahvila on lopulta avattu, on ollut aina tarkan harkinnan tulos.

- Kaikki riippuu sijainnista, sillä asiakasvirtaa on oltava riittävästi, toteaa Rauno Ruoho, jonka mukaan erityisen kauan

Emma Somero esitteli pullavalikoimaa leipomon yhteydessä toimivassa kahvila-myymälässä.

v KOSKEN LEIPOMO v

harkittiin kauppakeskuksiin asettumista.

Monta kertaa niihin kävi kutsu, ennen kuin suostuttiin.

- Pelkkä kauppakeskus ei riitä, vaan sijainnin siellä on oltava oikeasti hyvä, Seela Merivuori jatkaa.

Nyt Kosken Leipomolla on kahvila-myymälä kahdessakin kauppakeskuksessa Turussa: Skanssissa ja Hansakorttelissa. Kummassakin ollaan niin vilkkaassa kohdassa, että kauppa on käynyt hyvin ja yrittäjät ovat tyytyväisiä.

- Mutta kauppakeskuksissa kahvilat teettävät tavallista enemmän työtä, koska ne ovat auki myös viikonloppuisin eli seitsemänä päivänä viikossa, Rauno huomauttaa.

Silloin kun leipomoyrityksellä oli vain kolme kahvila-myymälää, ne olivat auki ainoastaan arkisin ja leipomossa leivottiin vain arkisin. Nyt on toisin.

- Myös viikonloppuisin leivotaan, sillä meillä on kuusi paikkaa auki lauantaisin ja kauppakeskuskahvilat myös sunnuntaisin, yrittäjät kertovat. Lauantaina leivotaan samat määrät kuin arkisin ja sunnuntaina hieman supistetummin.

Leivonta painottuu aamuyön tunteihin. Ensimmäinen kuorma lähtee vartin yli viisi, sillä ensimmäiset kahvilat aukeavat jo puoli seitsemältä ja loputkin yhtä lukuun ottamatta viimeistään kahdeksalta.

Kuljetuksista huolehtivat omat kuljettajat ja autot.

- Omat kuljetukset antavat joustavuutta, joka on kyllä tässä toiminnassa välttämätöntä, Rauno Ruoho toteaa.

Skanssin kauppakeskuksessa Kosken Leipomon kahvila sijoittuu näkyvälle paikalle, jossa liikkuu paljon ihmisiä.

Kahviloiden munkkivalikoima on vaikuttava. Tässä kuvassa on yksitoista erilaista munkkia Skanssin kauppakeskuksen kahvilan vitriinissä.

Yli sata vuotta historiaa Kosken Leipomon yrittäjäpariskunnalla on selvä työnjako. Rauno on toimitusjohtaja ja vastaa leipomosta, sen koneista ja laitteista sekä raaka-ainetilauksista. Tuotantoon hän ei enää juuri ehdi osallistua, sillä aika menee toimistopöydän ääressä.

Seelan vastuulla ovat puolestaan kahvila-myymälät, ja siinä riittää hyvin paljon ja hyvin erilaista tekemistä. Sitä kaikkea on lähes mahdotonta eritellä, mutta nuo työt on hoidettava, jotta toiminta pyörii. Pelkästään sähköposti haukkaa Seelalta useita tunteja päivässä, esimerkiksi tilaukset ja erilaiset kysymykset, joihin on vastattava.

Myös puheluita tulee valtavasti. Lisäksi on tehtävä mainontaa ja markkinointia, huolehdittava tuoteselosteista, tilattava monenlaista tarpeellista, eikä ”tsupparina”

Täytetyt leivät ovat kahviloiden suurin myyntiartikkeli. Ne tehdään alusta alkaen itse eli myös leivät leivotaan omassa leipomossa.

LEIPURI 8 / 2024

11

v KOSKEN LEIPOMO v

Kahvila-myymälöissä on myynnissä myös mukava valikoima ruokaleipiä.

toimiminenkaan ole harvinaista. Nykyisin apuna on onneksi kahvilatyöntekijöiden esimies Mimmu Nylund-Puolakanaho.

Hänen vastuullaan on esimerkiksi kahviloiden työvuorojen suunnittelu, jonka Seela teki vielä vuosi sitten itse. Töitä riittää molemmille yllin kyllin.

- Työvuorojen suunnittelu on valtavan iso työ, sillä meillä on kahviloissa noin 55 työntekijää. Sitten kun joku on sairaana tai muutoin poissa, paletti menee uusiksi, ja siinä riittää järjesteltävää, että kaikki paikat saadaan auki, yrittäjät kertovat. Koko yrityksessä ahkeroi 85 henkilöä, kolmisenkymmentä henkilöä siis leipomon

tuotannossa, toimistossa ja kuljetuksissa.

Raunon ja Seelan mukaan henkilöstön iso määrä onkin yksi suurimpia haasteita kahvilabisneksessä eli miten saada se ”ruletti” pyörimään’ kunnialla päivästä toiseen. Joskus on mentävä itse tiskin taakse asiakkaita palvelemaan, toteaa Seela, vaikka viime aikoina sitä onneksi on tapahtunut yhä harvemmin.

Omat haasteensa on myös uusien kahviloiden avaamisessa. Kun päätös on tehty ja vuokrasopimus allekirjoitettu, tulisi avaamisen tapahtua mahdollisimman nopeasti, jotta vuokraa ei maksettaisi tyhjästä tilasta. Siinä on auttanut oma apu

Konditoriatuotteita on myynnissä myös kokonaisina kakkuina.

eli monitaitoiset yrittäjät ovat tehneet remonttitöitä itse viikonloppuisin ja iltaisin.

Alun perin sähköasentajan ammattiin valmistuneella Raunolla on oikeudet tehdä myös sähkötöitä.

- Viime sunnuntaina esimerkiksi laitoimme uutta kahvilaa aamukahdeksasta iltaviiteen, asensimme kalusteita ja teimme muita järjestelyjä, Seela mainitsee.

Toki jaksamisellakin on rajansa ja ihan kaikkeen ei myöskään ennätetä, kun normaalit päivätyötkin on hoidettava. Siksi käytetään jonkin verran myös ulkopuolista apua.

Mutta aina aikataulussa pysyminen ei ole itsestä kiinni, sillä tänä päivänä voi joutua odottamaan esimerkiksi vitriinejä ja muita kalusteita yllättävän kauan. Niitähän ei ole valmiina varastoissa, vaan ne ovat tilaustavaraa, Rauno huomauttaa.

Leipomon yhteydessä sijaitseva kahvila-myymälä on suosittu kahvittelupaikka, Vastapaistettuja tuotteita on tarjolla aikaisesta aamusta lähtien.

12 LEIPURI 8 / 2024

v KOSKEN LEIPOMO v

Perinteiset tuotteet vetävät Pitkän historiansa ansiosta Kosken Leipomo tunnetaan hyvin Turun seudulla ja sen tuotteilla on hyvä maine. Hyvät tuotteet ovatkin paras asiakashoukutin.

- Meillä on laaja valikoima perinteisiä tuotteita, ja monet asiakkaat haluavat juuri niitä. Meiltä saa myös gluteenittomia ja vegetuotteita. Lisäksi hintatasomme on maltillinen, luettelee Seela Merivuori niitä asioita, miksi heille tullaan. Hän laskee, että jokaisen kahvilan vitriinissä on reippaasti yli viisikymmentä erilaista tuotetta päivässä. Teemme ne itse alusta alkaen muutamaa poikkeusta, kuten karjalanpiirakoita, lukuun ottamatta.

- Lisäksi olemme panostaneet asiakaspalveluun ja olemme joustavia esimerkiksi tilausaikojen osalta. Tulemme näin asiakkaita vastaan. Sitä kyllä arvostetaan ja se muistetaan.

Asiakkaita tuo myös kahvila-myymälöiden aikainen avaaminen. Kovinkaan moni seutukunnan kahvila ei ole auki seitsemältä eikä edes kahdeksalta ja aikaisina aamun tunteina myynti onkin kahviloissa vilkasta. Tullaan aamukahville tai ostetaan leipomotuotteita mukaan työpaikalle, joko itselle tai isommalle porukalle.

- Kahvila-myymälöiden ulosmyynti kaiken kaikkiaan on meille hyvin merkittävää. Varaamme tuotteita myymälöihin reilusti heti aamusta, jotta ne eivät lopu kesken, Rauno Ruoho kertoo.

Yksityishenkilöiden lisäksi tärkeä asiakaskunta ovat yritykset, joille tuotteita tarvittaessa myös kuljetetaan.

Lounaaksi voi kahvila-myymälöistä ostaa suolaisia tuotteita tai vaikkapa salaatin, mutta varsinaista lounastarjoilua kahviloissa ei ole. Yrittäjien mukaan sitä ei todennäköisesti tulekaan, sillä se vaatisi sopivat puitteet tekemiseen sekä myös enemmän osaamista ja henkilökuntaa. Lisäksi lounasravintoloita on jo ennestään seudulla runsaasti ja kilpailu tiukkaa.

Gluteenittomat tehdään itse Kosken Leipomon laajassa tuotevalikoimassa on niin kahvileipiä, konditoriatuotteita kuin ruokaleipiäkin ja lisäksi erilaisia suolaisia tuotteita, voileipäkakkuja sekä kausituotteita. Gluteenittomat tuotteet ovat omaa tuotantoa. Ne tehdään puhdastilassa, joka rakennettiin leipomoon puolisentoista vuotta sitten. Yrittäjät haluavat, että asiakkaille on tarjolla myös

Kiireisimpiä aikoja leipomoyrityksessä ovat joulu sekä kaikki perinteiset leipomoiden sesongit, kuten äitien- ja isänpäivä. Erityisen vilkasta on alkuvuonna runebergintorttujen ja laskiaispullien aikaan, sillä niitä menee kahviloista paljon.

Kosken Leipomossa on jo tyytyväisinä tutkittu ensi vuoden kalenteria, jossa Runebergin päivän ja laskiaisen välissä on lähes kuukausi. Mitä pidempi tuo väli on, sitä pidempi on myös laskiaispullakausi.

Kannattavuuden avaimet

Kosken Leipomon eväät kannattavaan kahvilatoimintaan kahviloiden maltilliset perustamiskustannukset, erityisesti siinä tehty oma työ perinteiset tuotteet omasta leipomosta tuoreina joka aamu kohtuulliset hinnat asiakkaille sopivat aukioloajat sijainti: riittävästi asiakasvirtaa

gluteenittomia vaihtoehtoja. Kun kahviloita on monta, gluteenittoman leipomotilan leipurilla riittää kyllä töitä.

- Lisäksi oma gluteeniton leipomo on tuonut valikoimaamme monia sellaisia tuotteita, joita ei aikaisemmin meillä tehty, kuten esimerkiksi macaronit, Rauno Ruoho lisää.

Ruokaleipäpuolella leivotaan sämpylöitä, patonkeja, bageleita ja croissantteja täytettyjä leipätuotteita varten. Ne täytetään leipomossa itse ja niitä on valikoimassa pitkälle toistakymmentä erilaista. Myynnillisesti ne ovat merkittävin tuoteryhmä. Pieni, mutta tärkeä merkitys on myös ruokaleivillä, joita tehdään myymälöistä mukaan myytäviksi.

Makean puolen suursuosikkeja ovat munkit ja myös erilaiset pullat tekevät hyvin kauppansa. Kakkupuolella tehdään paitsi perinteisiä kermakakkuja, myös juusto- ja moussekakkuja.

- Voileipäkakkuja tehdään tilauksesta päivittäin, niillä on yllättävän hyvä kysyntä, Rauno lisää.

Paitsi, että Kosken Leipomossa on rakennettu kahviloita, on myös tuotantotiloja jo laajennettu. Leipomon tilat Piisparistillä ovat isossa teollisuushallissa, josta naapuriyrityksen poistuttua oli mahdollisuus saada käyttöön lisää tilaa. Nyt käytössä on kaikkiaan noin 950 neliötä, jossa suurin osa tuotannolla. Rauno Ruohon mukaan se riittää nykyisiin tuotantomääriin, mutta yhtään ylimääräistä siinä ei ole.

Leipomoyrityksen toiminnan laajentuminen näkyy luonnollisesi myös liikevaihdossa, joka tulee Raunon arvion mukaan tänä vuonna olemaan 4,5 miljoonaa euroa. Siinä on varsin huima ero seitsemän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin lukema oli 1,5 miljoonaa euroa. Tulostakin on syntynyt, sillä kaikki investoinnit on rahoitettu tulorahoituksella ilman velkaa.

Miten se on onnistunut?

- Yksi tärkeä juttu on varmasti se, että kahvilat on pantu pystyyn järkevillä kustannuksilla eli olemme tehneet itse paljon.

Kahviloihin saisi menemään rahaa vaikka kuinka paljon, kun vain palkkaisi jonkun tekemään alusta loppuun, Rauno toteaa ja lisää, että myös henkilökunnan osalta kulurakenne on pidetty järkevänä toimistoja esimiespuolella. Kun tähän yhdistetään hyvät tuoreet tuotteet, maltilliset hinnat ja suotuisat aukioloajat sekä vilkkaat liikepaikat, kannattava yhdistelmä on valmis.

Selvää kuitenkin, on, että yrittäjiltä itseltään on vaadittu koko ajan vahvaa panosta, jossa tunteja ei ole laskettu. Kumpikin on siihen kasvanut. Yrittäjäpariskunta on kuitenkin sitä mieltä, että enää kahviloita ei perusteta lisää, tai ainakin todennäköisyys siihen pienenee koko ajan.

- Tämä yhdestoista paikka vielä avattiin, mutta nämä kaikki kun hoidetaan, niin se kyllä riittää eli enää ei laajenneta, he vakuuttavat.

LEIPURI 8 / 2024

13

v KESKI OY v

Daniel Kaplan tuli kehittämään aitoa amerikkalaista bagelia Suomeen. Hänen mukaansa siitä pitää tehdä chewy eli sopivan sitkeä.

Savossa aletaan tehdä

Amerikan bageleita TEKSTI Elina Matikainen ja Keski Oy KUVAT Keski Oy

Suonenjoella toimiva Keski Oy:n rinkelitehdas on ainoana Suomessa erikoistunut erilaisten rinkelien valmistukseen.

Toimitusjohtaja Sami Haara kertoo, että häneltä on satoja kertoja kysytty, miksi hän ei tee bageleita. Nyt niitä vihdoinkin aletaan tehdä, mutta ei mitä tahansa bageleita.

- Haluan tehdä aitoja New York Style -bageleita. Ne eroavat rakenteeltaan ja maultaan huomattavasti perinteisistä suomalaisista rinkeleistä, hän kertoo.

- Olen matkustanut Amerikassa sekä Englannissa paljon ja siellä tutustunut bagelin valmistukseen. Halusin tehdä täydellisen amerikkalaisen bagelin, jollaista ei ole Suomessa ennen tehty. Tiedostan myös sen, että valmista markkinaa Suomessa ei bageleille vielä ole.

Haara keksi pyytää apua alan ammattilaiselta, amerikkalaiselta Noah Alperilta. Tämä perusti omaa nimeään kantavan hyvin menestyneen Noah’s Bagel-ketjun Kaliforniaan jo vuonna 1989. Puhelin-

14 LEIPURI 8 / 2024

Sami Haara uskoo, että uusi bagel on kauppojen hyllyllä noin puolentoista vuoden kuluttua.

keskustelussa Alper kertoi tuntevansa sopivan osaajan, Daniel Kaplanin. Haara matkusti tapaamaan miehiä San Franciscoon ja sopi heidän kanssaan yhteistyöstä.

- Sekä Alper että Kaplan ovat molemmat jo ikämiehiä. Alper on vuosia sitten myynyt bagelyrityksensä isommalle toimijalle huomattavalla summalla, Sami Haara kertoo.

Elokuussa Danny Kaplan saapui Suonenjoelle viikon ajaksi opettamaan, miten "paras bagel New Yorkin ulkopuolella” tehdään. Rinkelitehdas sai häneltä aidon ja alkuperäisen bagelreseptin, joka on osoittautunut ylivoimaiseksi Amerikan markkinoilla vuosikymmenten saatossa.

Amerikkalaisen bagelin kehitystyö on nyt täydessä vauhdissa rinkelitehtaalla.

Isoja investointeja ei ole tarvinnut tämän vuoksi tehdä, on selvitty pienillä täydennyksillä. Daniel Kaplan konsultoi projektia Amerikasta käsin ja Noah Alper on luvannut tulla käymään Suomessa, kun uutta bagelia aletaan brändätä. Sami Haara uskoo, että amerikkalainen bagel saadaan kauppojen hyllylle noin puolentoista vuoden kuluttua.

Daniel Kaplanin mukaan amerikkalainen bagel eroaa suomalaisesta rinkelistä.

- Meillä Amerikassa bagelit ovat vähemmän makeita ja rakenteeltaan paljon tiiviimpiä eli sitkeämpiä. Hyvä bagel on ”chewy” eli sitkeä, kuten meillä sanotaan, hän toteaa.

Kaplan on bagelin tekijä jo neljännessä polvessa. Hän aloitti bagelin valmistuksen vanhempiensa leipomossa vuonna 1957 ja oman menestyksekkään bagelbisneksen vuonna 1970.

- Huippuaikoina meillä oli 52 työntekijää kahdessa toimipisteessä ja iso tukkukauppa.

Rhode Islandin osavaltiossa Bostonin lähellä USA:n itärannikolla vaimonsa kanssa asuva Kaplan on opettanut aidon bagelin tekoa myös muun muassa Ranskassa ja Japanissa. Hän uskoo, että aito bagel maistuu myös suomalaisten suussa.

- Kunhan reseptiäni noudatetaan, niin bagelista tulee Suomen paras, ja paras koko New Yorkin ulkopuolisella alueella, mies naurahtaa.

Sami Haaran luotsaamalla Keskin rinkelitehtaalla tehdään klassisia rinkeleitä, paahtorinkeleitä ja sämpylärinkeleitä.

Vuonna 1946 perustettu yritys on perheen omistuksessa ja se työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä. Keski on Pohjoismaiden ainoa vain rinkeleiden valmistukseen keskittyvä tehdas.

LEIPURI 8 / 2024

15

v LIIKUNTA v

Työskenteletkö pitkiä aikoja paikallasi?

– Taukojumppa on terveysteko Pitkäaikaisen paikallaan olon tauottaminen on ainoa keino vähentää sen haittoja. Kehoa kannattaa herätellä ja vetristää myös lyhyellä taukojumpalla. Teimme ohjeet helppoon kuminauhajumppaan.

LIIKKEIDEN SUUNNITTELU / TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVAT Elina Matikainen

P

itkään kestävän istumisen tiedetään olevan terveydelle haitallista. Se vähentää lihasten aktiivisuutta ja kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä, vaikka ergonomiasta olisikin huolehdittu. Seisomista on pidetty istumista parempana vaihtoehtona lihasten aktiivisuuden kannalta, mutta uusimpien tutkimusten mukaan myös pitkään kestävä seisominen voi olla haitallista. Esimerkiksi yli kahden tunnin päivittäinen paikallaan seisominen voi lisätä riskiä alaraajojen laskimovaurioihin.

Päivittäinen kuntoilu ei riitä kumoamaan pitkän istumisen tai paikallaan seisomisen aiheuttamia riskejä. Pitkäaikaisen paikallaan olon tauottaminen on ainoa keino vähentää sen haittoja. Vähintään kerran tunnissa tulisi nousta ylös, mutta mitä useammin sitä parempi. Jaloittelusta voi laittaa muistutuksen esimerkiksi kännykkään puolen tunnin tai tunnin välein. Muista hyödyntää työn lomassa kävely esimerkiksi printterille, kahvihuoneeseen tai työkaverin luokse.

Jos työsi vaatii pitkiä aikoja paikallaan oloa, kannattaa kehoa herätellä ja vetristää lyhyellä taukojumpalla. Tauota näillä liikkeillä työtäsi, oli se sitten istuma- tai seisomatyötä. Jos pääsääntöisesti istut työssäsi, pyri valitsemaan liikkeistä seisten tehtävä vaihtoehto. Voit ottaa kuminauhan tehostamaan liikkeitä, mutta ne voi tehdä myös ilman vastusta. Kuminauhan sijaan voit käyttää jumppakeppiä. Jos käytät kuminauhaa, saat siitä paremman otteen ja liikkeisiin lisää vastusta, jos kierrät sen päät kämmenten ympärille. Ennen liikkeiden tekemistä voit alkuverryttelyksi pyöritellä hetken hartioita ja nousta muutaman kerran ylös tuolilta ja istuutua alas tai tehdä muutaman kyykyn työpöydän vieressä.

Simppeli kumpparijumppa Liike 1 Jalan vienti taakse Seiso tuolin selkänojan takana siten, että yletät ottamaan tukea selkänojasta mutta mahdut tuomaan jalan polvi koukistettuna vartalon eteen. Mikäli mahdollista, valitse tuoli, jossa on korkea selkänoja. Pidä kiinni kuminauhan molemmista päistä ja laita kuminauha toisen jalan alle. Saat lisää vastusta ja paremman ot-

16 LEIPURI 8 / 2024

teen kuminauhasta, jos kierrät sen päät kämmenten ympärille.

Ota tuki edessäsi olevan tuolin selkänojasta. Nosta toinen polvi vartalon eteen ja työnnä jalka tästä suoraksi taakse siten, että kuminauha kiristyy. Ojennuksessa jännitä vatsalihakset, jolloin selkä pysyy suorana eikä alaselkä pääse notkolle. Palauta jalka vartalon eteen polvi hiukan koukussa. Toista kymmenen kertaa ja vaihda kuminauha toisen jalan alle ja tee sama liike toisella jalalla kymmenen kertaa. Lisähaastetta liikkeeseen saat tekemällä sen ilman tuolista otettavaa tukea.

Liike 2 Pystysoutu Seiso tukevassa haara-asennossa. Ota ote kuminauhojen päistä ja laita kuminauha toisen jalkaterän alle. Säädä liikkeen vastus kierittämällä kuminauhan päitä kämmenten ympärille. Aloita liike pitäen käsiä alhaalla vartalon edessä kyynärpäät suorina.

Lähde nostamaan käsiä kyynärpäät edellä ylös ja vedä kuminauhat rintakehän eteen kohti leukaa. Tarkista, että kyynärpäät pysyvät koko ajan kämmenten yläpuolella. Muista pitää hartiat mahdollisimman alhaalla etäällä korvista. Laske kädet jarruttaen alkuasentoon. Toista liike kymmenen kertaa.

Liike 3 Punnerrus ja ylävartalon kierto Tee liike istuen tai seisten. Laita kuminauha selän taakse lapojen korkeudelle siten, että kuminauhojen päät tulevat kainaloiden alta. Voit jälleen säätää vastusta kieputtamalla kuminauhat kämmenten ympärille. Pidä rystyset kohti kattoa kämmenet lähellä kainaloita ja työnnä tästä kädet eteen ojentaen kyynärpäät suoraksi. Pidä selkä suorana ja vatsa tiukkana. Jarruta kädet hitaasti alkuasentoon. Toista liikettä kymmenen kertaa.

Seuraavaksi ojenna ainoastaan vasen kyynärpää kurottaen kättä oikealle alaviistoon. Nyt voit pyöristää yläselkää siten, että tunnet venytystä vasemman lavan seudulla. Palauta lähtöasentoon ja toista kierto toiselle puolen kurottaen oikeaa kättä vasemmalle alaviistoon. Kierrä molemmille puolille 5-10 kertaa.

Liike 4 Kulmasoutu Tee liike seisten tai istuen. Kierrä kuminauha pöydän jalan ympäri ja siirry sen verran etäälle pöydästä, että kuminauha kiristyy. Voit tehdä liikkeen myös istuen, jolloin voit laittaa kuminauhan toisen jalkaterän alle ja ojentaa jalan eteen. Aloita liike ojentamalla kädet pitkälle eteen (tarkista, että kuminauha pysyy tiukalla myös lähtöasennossa). Vedä kuminauhaa siten, että kyynärpäät koukistuvat ja liukuvat läheltä vartaloa taaksepäin.

Nyrkit pysähtyvät vyötärön kohdalle. Purista samalla lapaluita yhteen. Pyri pitämään hartiat koko liikkeen ajan alhaalla. Palauta kädet lähtöasentoon hitaasti jarruttaen. Toista liike kymmenen kertaa. Liikkeen kuvat ja ohjeet sivulla 18.

v LIIKUNTA v

1a

1b

1c

Liike 1: JALAN VIENTI TAAKSE 1a. Jalan vienti taakse tuen kanssa, alkuasento.

1b. Jalan vienti taakse tuen kanssa.

1c. Jalan vienti taakse Ilman tukea: näin saat liikkeestä haastavamman.

2a

3a

3b

3c

2b

3d

3e

3f

Voit tehdä liikkeen seisten tai istuen.

Liike 2: PYSTYSOUTU

Liike 3: PUNNERRUS JA YLÄVARTALON KIERTO.

2a. Pystysoutu alkuasento 2b. Vedä kyynärpäät edellä ylös ja kuminauhat rintakehän eteen kohti leukaa. Laske sitten kädet jarruttaen alkuasentoon.

3a. Punnerrus ja ylävartalon kierto seisten, alkuasento.

3b. Työnnä kädet eteen ojentaen kyynärpäät suoraksi. Jarruta kädet hitaasti alkuasentoon.

3c. Ojenna vasen kyynärpää kurottaen kättä oikealle alaviistoon. Tee sama oikealla kädellä.

3d. Punnerrus ja ylävartalon kierto istuen, alkuasento.

3e. Työnnä kädet eteen ojentaen kyynärpäät suoraksi. Jarruta kädet hitaasti alkuasentoon.

3f. Ojenna vasen kyynärpää kurottaen kättä oikealle alaviistoon. Tee sama oikealla kädellä.

LEIPURI 8 / 2024

17

v LIIKUNTA v

4a

4b

5a

5d

4c

4d

5b

5e

5c

5f

Liike 4: KULMASOUTU

Voit tehdä liikkeen seisten tai istuen.

4a. Kulmasoutu istuen, alkuasento.

4b. Vedä kuminauhaa, jolloin kyynärpäät koukistuvat ja liukuvat läheltä vartaloa taaksepäin. Nyrkit pysähtyvät vyötärön kohdalle. Palauta kädet lähtöasentoon hitaasti jarruttaen.

4c. Kulmasoutu seisten, alkuasento.

4d. Vedä kuminauhaa, jolloin kyynärpäät koukistuvat ja liukuvat läheltä vartaloa taaksepäin. Nyrkit pysähtyvät vyötärön kohdalle. Palauta kädet lähtöasentoon hitaasti jarruttaen.

Liike 5 Pystypunnerrus ja sivutaivutus Tee liike seisten tai istuen. Seistessä laita kuminauha toisen jalkaterän alle. Istuessa voit istua kuminauhan päällä siten, että sen päät tulevat vartalon sivuilta. Ota kuminauhan päistä kiinni, koukista kyynärpäät ja tuo kädet hartioidesi tasolle. Tästä ojenna kädet suoriksi kohti kattoa. Jarruta hitaasti alas. Toista liike kymmenen kertaa. Tarkkaile koko ajan hartioitasi ja pyri pitämään ne alhaalla. Mikäli liike tuntuu liian raskaalta, voit tehdä ojennuksen vuorokäsin.

Jatka liikettä vielä vuorokäsin siten, että ojennat toisen käden suoraksi ylös samalla taivuttamalla ylävartaloa sivulle ja tunnet venytyksen ojennetun käden puoleisessa kyljessä. Toista liike molemmille puolille 5-10 kertaa.

18 LEIPURI 8 / 2024

Voit tehdä liikkeen seisten tai istuen.

Liike 5: PYSTYPUNNERRUS JA SIVUTAIVUTUS 5a. Pystypunnerrus ja sivutaivutus seisten, alkuasento.

5b. Ojenna kädet suoriksi kohti kattoa. Jarruta hitaasti alas.

5c. Sivutaivutus: Ojenna toinen käsi suoraksi ylös samalla taivuttamalla ylävartaloa sivulle.

5d. Pystypunnerrus ja sivutaivutus istuen, alkuasento.

5e. Ojenna kädet suoriksi kohti kattoa. Jarruta hitaasti alas.

5f. Sivutaivutus: Ojenna toinen käsi suoraksi ylös samalla taivuttamalla ylävartaloa sivulle.

Juhlavuoden tarjous – Ensimmäinen vuosi jäsenenä vain 125 euroa!

Liity nyt osaksi Suomen Leipuriliittoa, joka on tukenut leipomoalaa ja kehittänyt yritysten toimintamahdollisuuksia jo 125 vuotta Olemme ainoa leipomo- ja konditoria-alan toimialajärjestö Suomessa • Juhlavuoden erityisetu uusille jäsenyrityksille – Jäsenyys (sisältäen myös liittymismaksun) vain 125 euroa ensimmäiseltä vuodelta!

• Edunvalvontaa ja asiantuntijaneuvontaa jäsenille • Tapahtumia, koulutusta, kilpailuja ja jäsenmatkoja

Leipuripäivät Viipuri 1938

Saat jäsenetuna Leipuri-lehden ja painetut leipomoalan työehtosopimukset.

Ajankohtaisista asioista tiedotamme jäsentiedotteilla useita kertoja vuodessa.

Jäsenenä voit tulla mukaan viihtymään myös vuosittaiseen Leipuripäivätvuosikokoustapahtumaamme, joka on vuosikymmenet koonnut satoja leipomoalan ammattilaisia viihtymään yhdessä. Mukana on myös nimekkäitä puhujia. Leipuripäivien upeasta ammatillisesta näyttelystä ja verkostoitumisesta alan toimijoiden kanssa saat runsaasti ammatillista hyötyä!

Liity nyt ja varmista paikkasi Suomen Leipuriliiton yhteisössä – saat siis ensimmäisen vuoden jäsenyyden erikoishintaan – vain 125 euroa!

QR-koodi vie suoraan liittymislomakkeelle.

Liittyminen onnistu myös soittamalla Kati Sindalle numeroon 050 3305661.

Leipuripäivät Laukaa 2024

Tervetuloa mukaan!

LEIPURI 8 / 2024

19

v MUSIIKKI v

Äänimaailma vaikuttaa brändikokemukseen Miten ääni vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme ja kannattaako ääntä käyttää brändin rakentamisessa ja hallinnassa? Kyllä kannattaa, mutta se ei ole aivan yksinkertaista. Äänen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen on varsin monisyistä ja osin myös selittämätöntä. Aistien vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen pohdittiin Elintarviketieteiden seuran järjestämässä ”Moniaistinen kuluttaja” -webinaarissa syyskuun lopussa.

TEKSTI Elina Matikainen

V

iestintää hallitsevat usein visuaaliset elementit, jotka toki vaikuttavat kuluttajiin, Mutta myös musiikin ja äänen merkitys yleensä on tunnistettu ja tunnustettu. Ääni voi vaikuttaa monella tavalla ja myös äänellä voi olla oma osuutensa mieleenpainuvien kokemusten luomisessa, totesi esityksessään yliopistonlehtori Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopistosta. Hänen mukaansa ääntä käytetäänkin brändäyksessä yhä enemmän. Äänet ja musiikki taustalla vaikuttavat usein tiedostamattomalla tavalla. Esimerkiksi myymälässä musiikki voi olla vahvasti taustalla, emmekä oikeastaan edes huomaa sitä. Jälkeenpäin kysyttäessä emme usein ole lainkaan varmoja siitä, onko myymälässä musiikki soinut taustalla. Tä-

20 LEIPURI 8 / 2024

män Jaskari sanoo testanneensa kyselyllä omilla opiskelijoillaan.

Jaskarin mukaan brändien rakentamisessa huomioidaan nykyisin kokonaisvaltaisuus ja moniaistisuus. Ajatellaan, että useamman eri aistin elementit ovat siinä olennaisessa osassa, myös kuulo siinä kuin vaikkapa näkökin. Siksi äänet ja musiikki ovat keskeisessä osassa. Musiikkia voidaan käyttää myös brändiviestinnän yhdistämisessä eri kanavien (radio, tv, some) kesken.

Musiikki ja brändimielikuva On olemassa paljon tutkimusta siitä, miten musiikin ajatellaan muokkaavan, vahvistavan ja muuttavan brändimielikuvaa.

Brändiin yhteensopiva musiikki vaikuttaa positiivisesti ja jos musiikki ’riitelee’ brän-

din kanssa, vaikutus voi olla negatiivinen.

Minna-Maarit Jaskari kertoo asiakkaiden viininvalintaan kohdistuneesta tutkimuksesta.

- Kun kaupassa soi taustalla saksalainen perinnemusiikki, ostettiin enemmän saksalaisia viinejä. Kun soitettiin ranskalaista musiikkia, menivät paremmin kaupaksi ranskalaiset viinit. Kuluttajat eivät itse tunnistaneet vaikutusta.

Tutkimus herättää kuitenkin eettisiä kysymyksiä siitä, mitä kaikkea myymälässä voidaan tehdä vastuullisesti ja toisaalta mikä on kuluttajien ’manipulointia’ myymälässä? Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole.

Musiikki ei ole ainoa ääni, jota esimerkiksi mainoksissa käytetään. Automainoksissa voi olla tärkeää esimerkiksi, miltä kuulosta ”oikea”, juuri tämän brändin autolle ominainen oven sulkeutumisen ääni.

Samoin se, miltä kuulostaa pakkauksen avaaminen, jotta se antaa tuotteesta korkealaatuisen kuvan. Tämä liittyy monesti luksustuotteisiin. Äänten tutkimisesta kulutusympäristössä tekee kuitenkin vaikeaa aistien yhteisvaikutus. On esimerkiksi tutkittu, että tilassa soitettava musiikki vaikuttaa viinin (maku)arviointiin. Tässä tutkimuksessa hämmästytti Jaskarin mukaan erityisesti se, että asiantuntijoidenkaan kokemus ei

v MUSIIKKI v

Musiikki luo tunnelmaa ja vähentää stressiä Professori, aivotutkija Minna Huotilainen kertoi Keskuskauppakamarin tämänvuotisessa brändipäivässä, miten suuri vaikutus musiikilla voi olla niin brändille kuin ihmisen hyvinvoinnille.

auttanut eli estänyt musiikin vaikutusta.

Musiikki meni asiantuntijuuden yli. Toisessa juomiin liittyvässä tutkimuksessa ns. makea musiikki houkutteli juomaan makeita juomia ja räväkämpi musiikki puolestaan kirpeitä juomia.

- Nämä tutkimukset kertovat, miten valtavasti äänimaailma voi vaikuttaa siihen, miten teemme tuotevalintoja tai miten arvioimme jonkun tuotteen makua tai ulkonäköä.

Musiikilla vahva vaikutus Musiikki palveluympäristössä on Jaskarin mukaan todella paljon tutkittu aihe. On tutkittu mm., miten esimerkiksi tempo, volyymi, genre tai harmonia vaikuttavat.

Ja kaikki vaikuttavat. Nopeatempoinen musiikki saa ihmisen kulkemaan nopeammassa tahdissa, kova volyymi saa heidät poistumaan nopeammin tilasta ja hempeä ja soinnukas musiikki puolestaan saa viihtymään pidempään (esimerkiksi ostoskeskuksessa).

- Tulokset näissä tutkimuksissa eivät kuitenkaan ole yhdensuuntaisia, toteaa Jaskari ja lisää oman kantanaan, että musiikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ja on vaikea erotella siitä jotakin yksittäistä vaikuttavaa asiaa. Se tekee tutkimuksen haastavaksi.

Ihmisen ja musiikin välinen suhde on Huotilaisen mukaan erittäin vanha, ehkä jopa vanhempi kuin ihmisen kyky puhua. Musiikki on aivoille yhteyttä muihin ihmisiin. Musiikki myös liikuttaa meitä, sillä heti kun musiikki alkaa, se aktivoi tiettyjä aivoalueita sekä liikejärjestelmäämme.

Brändityöhön liittyen Minna Huotilainen puhuu ’äänimaisemasta’, joka luo tilaan tunnelman, fiiliksen. Toki myös muut äänet kuin musiikki vaikuttavat tähän tunnetilaan; esimerkiksi puheensorina, lautasten kilinä jne. Se vaikuttaa myös siihen, miten ihminen käyttäytyy tullessaan tilaan.

Tutkijat ovat näyttäneet ihmisille elokuvaa äänellä ja sitten ilman ääntä ja pyytäneet kertomaan, millaisen tunnelman se kulloinkin on välittänyt.

On selvinnyt, että elokuvan tunnelmat kyllä aistitaan, riippumatta siitä, kuuleko äänen vai ei. Mutta ihmisen aivojen aktivoitumisessa on suuri ero noissa kahdessa tapauksessa.

- Kun äänet ovat päällä, aktivoituvat voimakkaasti ne aivoalueet, jotka koodaavat todellista tunteiden kokemista. Jos nähdään pelkkä elokuva, nämä aivoalueet eivät aktivoidu. Tunne ei siis todellisuudessa herää. Kuvan lisäksi tarvitaan myös kaikki elokuvan äänet, musiikki ja niin edelleen, jotta päästään itse mukaan kyseiseen tunteeseen. Se on syvällä geeneissämme.

- Eli jos halutaan tartuttaa tietty tunnelma ihmiseen, siihen tarvitaan hyvä ääniympäristö, hyvää musiikkia, hyvin akustoitu tila jne. Ääniefekteillä on myös muunlaisia vaikutuksia meihin. Erilaiset äänet synnyttävät ihmisissä henkilökohtaisia tuntemuksia ja muistoja. Esimerkiksi kiukaan sihahdus voi synnyttää tällaisen ja tuoda mieleen rakkaan mökkisaunan tai muun mieleisen saunan. Tässä ääni voi siis olla hyvinvoinnin lähde. Hyvinvoinnin lähde voi olla myös musiikki ja tätäkin on Huotilaisen mukaan tutkittu.

- Kun laitetaan musiikkia soimaan, stressihormonipitoisuus vähenee.

Erityisesti tämä tapahtuu, jos henkilö on itse saanut valita musiikin. Musiikin ei välttämättä tarvitse olla hänen lempimusiikkiaan, mutta kuitenkin sellaista, joka jollakin tavalla puhuttelee.

Huotilaisen mukaan tämän kannattaisi huomioida erilaisissa tiloissa ja tilanteissa. Esimerkiksi hammaslääkärin odotushuoneessa voi sopiva musiikki lieventää jännitystä ja auttaa ihmistä voimaan paremmin.

Millaisen tunnelman itse haluaisit luoda? Musiikin avulla voit valita omalle yrityksellesi, tilaisuudellesi tai jollekin tilalle tulokulman, jolla voit luoda tietyn tunnetilan, herättää tietynlaisia tunteita. Vaikkapa kahvilassa. Huotilaisen mukaan tämän tunnetilan havainnointi tapahtuu ihmisillä esitietoisella tasolla eli prosesseissa, joita ei tiedosteta. Taustalla pyörivä musiikki mahdollistaa juuri tietyn tunnelman.

Minna-Maarit Jaskari on tutkinut äänten (musiikin) kuluttajakokemusta myös luksustuotteiden kaupassa, niin kivijalkakaupoissa kuin myös verkkokauppamaailmassa. Kummassakin oikeanlainen musiikin sovittaminen brändiin vaikutti myönteisesti ostokokemukseen.

Johtopäätöksenä Jaskari totesi, että musiikilla on vahva vaikutus kuluttajien kokemukseen, ja siksi se kannattaisi huo-

mioida brändijohtamisessa kaikilla tuotteilla. Äänimaisema tulisi nähdä strategisena työkaluna brändinhallinnassa, eikä jälkikäteen lisättynä elementtinä.

- Olen oikeasti sitä mieltä, että kyse ei ole ainoastaan soittolistan valinnasta.

Pitäisi miettiä, miten äänimaailma sopii brändi-identiteettiin ja luo harmonista ja mieleenpainuvaa brändikokemusta, mikäli brändi halua sellaista luoda.

LEIPURI 8 / 2024

21

v LEIPOMOHERKKUPÄIVÄT 2025 v

LEIPOMOHERKKUPÄIVÄT 2025 TEKSTI Kaisa Mensonen ja Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen, Teppo Johansson, Kaisa Mensonen ja Shutterstock

Seuraavassa on listaa vuoden 2025 leipomoherkkupäivistä.

Muutamista erityisen tunnettuihin tuotteisiin leimautuneista päivistä on kerrottu hieman enemmänkin. Leipomossa kannattaa kuitenkin rohkeasti nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja teemapäiviä ja vauhdittaa niillä myyntiä.

M

oniin kalenterimme juhlapäiviin tai muihin teemapäiviin liittyy erityisiä leipomoherkkuja, jotka usein ovat makeita, kuten vaikkapa tortut, pullat ja munkit. Kalenterissa olisi monessa kohdin tilaa juhlistaa myös upeita leipiämme ja erilaisia ruokaisia tuotteitamme. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi Kauraleipäpäivä tai Piirakkapäivä? Viimeksi mainittu tuodaan kalenterihin ensimmäistä kertaa vuonna 2025, jolloin Piirakkapäivää vietetään 20. lokakuuta.

27.1. Suklaakakkupäivä (kuva 1) 3.2. Porkkanakakkupäivä 5.2. Runeberginpäivä (kuva 2) J.L. Runeberg oli maamme kansallisrunoilija 1800-luvulla. Hän on teoksillaan vaikuttanut vahvasti Suomen kansallisaatteen syntymiseen. Tiettävästi ensimmäistä Runebergin päivää vietettiin hänen 50-vuotispäivänään 5.2.1854. Tämän jälkeen tavaksi muodostui se, että nuoret kokoontuivat Runebergin kodin ikkunan alle laulamaan hänelle jokaisena helmikuun viidentenä päivänä.

Runebergintortun on sanottu olevan J.L. Runebergin vaimon, Frederikan, reseptiikkaa. Leivos- ja kahvilakulttuurin tuntijan, emeritusprofessori Bo Lönnqvistin mukaan leivoksen on kehittänyt kuitenkin porvoolainen kondiittori Lars Astenius, jolta leivokset ostettiin Runebergien kotiin. Siihen aikaan leivoksia ei tehty kotona, vaan ne ostettiin aina konditoriasta.

Silinterihatun mallisesta varsin vaatimattomasta ja arkisesta tortusta tuli nopeasti erittäin kuuluisa ja suosittu, olihan Runeberg sen ajan ns. julkkis. Koska raaka-aineita ei ollut erityisen paljon saatavilla,

22 LEIPURI 8 / 2024

resepti oli yksinkertainen. Myöhemmässä vaiheessa leivosta alettiin kostuttaa manteliöljyllä, sitruunavedellä ja rommilla.

Tänä päivänä Runebergin torttu on erittäin suosittu ja sitä tehdään lähes kaikissa leipomoissa. Reseptejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin.

14.2. Ystävänpäivä (kuva 3) 28.2. Ruisleipäpäivä (kuva 4) Ruisleipäpäivä sai alkunsa vuonna 2017, kun Suomi täytti 100 vuotta. Elo-säätiö järjesti yhdessä MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansallisruokaäänestyksen, johon osallistui lähes 50 000 suomalaista. Ruisleipä voitti äänestyksen.

Siitä lähtien tänä Kalevalan päivänä on juhlittu ruisleipää kansallisruokana. Leipä ja viljat ovat Kalevalan tarinoissa oleellisessa roolissa eli sikälikin tämä juhlapäivä istuu hyvin Kalevalan päivään. Ruisleipä on suomalaisen ruokakulttuurin ydin ja sillä on vahva symbolinen arvo.

2.3. Laskiaissunnuntai (kuva 5) Kermatäytteinen laskiaispulla on yksi kevättalven odotetuimpia ja suosituimpia herkkuja. Sen kerrotaan tulleen meille Ruotsista, jossa se on vähintään yhtä suosittu kuin meilläkin ja tunnetaan siellä semla-nimellä. Ruotsissa pulla täytetään mantelimassalla, Suomessa joko hillolla tai mantelimassalla. Myös erilaisia uusia versioita pullasta on keksitty ja tehdään, mutta perinteinen versio on kuitenkin edelleen suosituin.

Tietokirjailija Ilari Aallon mukaan laskiaispullan syvemmät juuret ovat jo keskiajan Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa leivottiin silloin ristin muotoisia leipiä

hienoista vehnäjauhoista. Niitä nautittiin juhlissa ja myös laskiaisena, koska vehnäleivät olivat sallittu ruoka paastonaikaan.

Ruotsissa tämä vigg-niminen leipä ei välttämättä ollut makeutettu, mutta se tarjoiltiin usein voilla höystettynä tai voi-muna-maitoseokseen dipattuna. Aallon mukaan nykypäivänä Tanskassa valmistetaan edelleen keskiaikaisen perinteen mukaisia, ristinmallisia strutte-nimisiä laskiaispullia.

(Lähde: https://maisterinmietteet. com/2021/02/16/laskiaispullan-alkupera/) 4.3. Laskiaistiistai 8.3. Naistenpäivä 18.4. – 21.4. Pääsiäinen (kuva 6) Vuosittainen kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäiseen kuuluvat erityisesti mämmi, pasha, pääsiäislimppu ja erilaiset rahkaleivonnaiset sekä nykyisin myös suklaa ja suklaamunat. Ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu myös pyöreän malliseksi leivottu vehnäpulla, kulitsa, jota syödään pashan kanssa. Sen pintaan koristellaan yleensä kirjaimet XB, joka tarkoittaa Jeesuksen ylösnousemusta. Taikinaan voidaan painella myös rusinoita ja manteleita, jotka kuvastavat kärsimystä ja syntisiä. Samanlaisia leipomuksia, samaisella reseptillä leivotaan Italiassa jouluksi ja uudeksi vuodeksi, näitä kutsutaan Panettoneksi.

1.5. Vappu (kuva 7) Vappuperinteisiin kuuluvat sima, munkit ja tippaleipä. Munkin alkuperää on ollut vaikea selvittää, mutta se juontaa juurensa todennäköisesti jo keskiajalta Euroopasta.

Espanjalaisista ja saksalaisista keittokirjoista 1300-luvulta löytyy saman tyyppisiä reseptejä. Uppopaistettu munkki oli tuolloin juhlaleivonnainen. Lainaus Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta kuuluu: ”kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi”. Munkkeja saa eri muotoisina,

v LEIPOMOHERKKUPÄIVÄT 2025 v

1 3 6

tyypillisimmin kuitenkin palloina, rinkilöinä tai possuina. Kun munkin päällystää tomusokerista valmistetulla pomadalla, sen nimi muuttuu berliininmunkiksi tai Turun seudulla piispanmunkiksi.

Myös tippaleipä kuului keskiaikaiseen kattaukseen. Sen alkuperä on todennäköisesti Persiassa. Heidän 900-luvun keitto-

2

4 7

kirjoistaan löytyy samantyyppistä leivonnaista, zolbia. 1700-luvulla se löysi tiensä pohjolan säätyläiskoteihin esimerkiksi hautajaistarjoiluihin ja herrasväen piknikeille. Kun Elannon leipomo alkoi ensimmäisenä tuotteenaan valmistaa tippaleipiä vuonna 1907, siitä sanotaan tulleen helsinkiläisten herkku.

5 8 11.5. Äitienpäivä (kuva 8) Äitienpäivä sai alkunsa Yhdysvalloista 1900-luvun alussa. Suomessa sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuoden 1918 heinäkuussa muutamilla paikkakunnilla.

Seuraavana vuonna äitejä juhlittiin jo laajemmin syyskuun toisena sunnuntaina ja LEIPURI 8 / 2024

23

v LEIPOMOHERKKUPÄIVÄT 2025 v

9 15 sen jälkeen toukokuun kolmantena sunnuntaina aina vuoteen 1927 asti. Sitten äitienpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen toukokuun toiselle sunnuntaille. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947. Äidin voi yllättää ihanalla kakulla tai leivonnaisilla. Mieltymysten mukaan äiti saattaa ilahtua suussa sulavasta suklaakakusta, täyteläisestä juustokakusta tai kenties raikkaasta marjakakusta. Tai ehkä äiti onkin enemmän suolaisen ystävä, jolloin herkullinen voileipäkakku voikin olla suurimman ilon tuoja.

17./21.5. World Baking Day 31.5. Valmistujaispäivä (kuva 9) 20.-22.6. Juhannus (kuva 10) Juhannus on valon ja keskikesän juhla, joka alun perin on liittynyt muinaisuskontoon. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Juhannuksena nautitaan usein kesän ensimmäisestä mansikkakakusta.

10 16 18.-24.7. Naistenviikko (kuva 11) Naistenviikko (ruots. fruntimmersveckan) on seitsemän päivän ajanjakso, jolloin suomalaisessa almanakassa on vain naisten nimiä. Heidän nimipäivinään kahvipöytiin katetaan monenlaisia leipomoherkkuja, kuten pullia, kahvikakkuja, täytekakkuja, leivoksia, pikkuleipiä, suolaisia piirakoita, voileipäkakkuja ja muuta hyvää.

30.7. Juustokakkupäivä 6.8. Mustikkapiirakkapäivä (kuva 12) Ensimmäinen valtakunnallinen mustikkapiirakkapäivä oli 6.8.2017. Samana vuonna järjestetyssä kansallisruokaäänestyksessä mustikkapiirakka oli kahdentoista finalistin joukossa ja se oli äänestyksessä selkeästi suosituin makea herkku. Siksi mustikkapiirakalle haluttiin omistaa ikioma teemapäivä ajankohtana, jolloin mustikkasato on parhaimmillaan.

8.-14.9. Leipäviikko (vko 37) (kuva 13) Valtakunnallista Leipäviikkoa on vietetty kuudenkymmenen vuoden ajan eli vuodesta 1964. Leipätiedotus ry:n vuosittain

24 LEIPURI 8 / 2024

11 17

järjestämän teematapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta leivästä ja kannustaa suomalaisia ostamaan enemmän kotimaista, laadukasta leipää. Leipäviikon keskeinen idea on siis kertoa mistä leipä tulee ruokapöytään ja miksi sitä kannattaa syödä sekä painottaa kotimaassa tuotetun ruoan arvoa, herkuttelua unohtamatta.

4.9. Suomalaisen ruoan päivä 12.9. Viljan päivä 4.10. Korvapuustipäivä (kuva 14) Korvapuustipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Päivän vietto kopioitiin Ruotsista, jossa jo aiemmin oli alettu viettää Kanelbullens dagia. Nimi örfil (ruotsiksi) on voitu jäljittää Suomessa Porvoon seudulle 1800-luvulle, joka oli sijainniltaan Helsingin ja Pietarin maantien varrella. Epäilys onkin, että korvapuusti on löytänyt tiensä Porvooseen mahdollisesti Saksasta joko Venäjän tai Ruotsin kautta.

Saksassa valmistetaan hyvin saman tyyppisiä leivonnaisia (Franzbröthen), mutta leivonnainen on painettu vielä litteämmäksi ennen paistoa. Korvapuustit yleistyivät Suomessa vasta toisen maailman sodan jälkeen, kun raaka-aineita alkoi olla

v LEIPOMOHERKKUPÄIVÄT 2025 v

12 18

paremmin saatavilla. Suomalaisen vehnän jalostaminen 1950-luvulla mahdollisti vaativampienkin vehnäleivonnaisten tekemisen kotimaisesta raaka-aineesta.

10.10. Puuropäivä 20.10. Piirakkapäivä (kuva 15) Karjalanpiirakat ja riisipiirakat ovat perinteisiä suomalaisia tuotteita, joita ei muualta maailmasta löydy. Alun alkaen piirakka on täytetty ohralla tai talkkunalla ja sittemmin piirakka on saanut täytteeksi riisin. Karjalanpiirakka sai vuonna 2003 nimisuojan, jolloin se suojattiin erityisellä reseptillä ja valmistustavalla. Tästä poikkeavia piirakoita nimitetään riisipiirakoiksi.

Piirakkapäivänä voi kuitenkin juhlistaa kaikkia riisipiirakan malliin tehtäviä piirakoita, joissa voi täytteenä olla vaikka perunaa, kauraa, puolukkaa tai porkkanaa.

31.10. tai 1.11. Halloween (kuva 16) Amerikasta meille rantautunutta halloweenia ei ole kalenterissamme merkitty millekään tietylle päivälle. Siksi sitä voi juhlistaa useampana ajankohtana eli esimerkiksi amerikkalaisittain 31. lokakuuta tai suo-

13 19

malaisittain marraskuun alkupuolen pyhäinpäivänä, ja jonka ajankohta vaihtelee.

9.11. Isänpäivä (kuva 17) Suomessa isänpäivä löytyi epävirallisesti almanakoista jo 1970-luvun alkupuolella, mutta virallisesti isänpäivää on vietetty vasta 1987 alkaen, jolloin juhlasta tuli yleinen liputuspäivä. Virallinen liputuspäivä se on ollut vasta vuodesta 2019. Tämäkin päivä on lähtöisin Amerikasta, jossa se kehitettiin äitienpäivän vanavedessä.

15.11. Whole Grain Day, kansainvälinen täysjyväpäivä (kuva 18) Täysjyväpäivänä kannustetaan ihmisiä syömään enemmän täysjyvää. Päivä on kansainvälinen ja sitä vietetäänkin ympäri maailmaa. Suomessa miehet saavat täysjyvää päivittäin keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa. Uusien ruokasuositusten mukaan täysjyvää tulisi syödä 90 grammaa päivässä, jotta saa itselleen kaikki sen terveyshyödyt. Tässä asiassa suomalaisilla on siis parantamisen varaa.

Hyviä täysjyvän lähteitä ovat leivät, puurot ja myslit. Laske oma täysjyvän saantisi

14 20

Leipätiedotuksen nettisivuilta löytyvällä täysjyvätestillä.

6.12. Itsenäisyyspäivä (kuva 19) Nyt vietetään Suomen 118:tta itsenäisyyspäivää. Sen kunniaksi nautitaan sinivalkoisia leivoksia tai kakkua.

24.-26.12. Joulu (Kuva 20) Joulutorttu on yksi perinteisimmistä joulun leivonnaisista piparkakkujen ohella.

Joulutortun alkuperää ei varmasti osata sanoa, mutta yhden teorian mukaan tämä luumutäytteinen leivonnainen on rantautunut Suomeen Englannista 1800-luvulla.

Toisaalta sanotaan, että suomalaiset oppivat leipomaan näitä leivonnaisia ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjan reseptistä, jossa opastettiin valmistamaan kerroksittaista lehtevää voitaikinaa. Joulutorttu on tähden tai puolikuun muotoinen. Alkuperäinen luumuhillo on korvattu vuosien saatossa myös erilaisilla muilla vaihtoehdoilla, kuten omena- ja marjahillolla tai jopa marmeladikuulan puolikkaalla.

31.12. Uusi vuosi LEIPURI 8 / 2024

25

v EMIL HALME v

Toimitusjohtaja Stefan Åsten leipomon 125-vuotispäivänä 1.11.2024.

Leivoskahvit tarjottiin kaikille Kauklahden leipomomyymälän asiakkaille.

Oy Emil Halme Ab juhlisti 125-vuotista taivaltaan TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Espoo Kauklahdessa toimiva Oy Emil Halme Ab on yksi maamme vanhimmista toiminnassa olevista leipomoista, sillä se täytti peräti 125 vuotta marraskuun ensimmäisenä päivänä. Toimitusjohtaja Stefan Åsten henkilökuntineen tarjosi vuosipäivänä kaikille asiakkaille kakkukahvit leipomomyymälän yhteydessä toimivassa kahvilassa. Vaikka onkin vanha yritys, on Halmeella edelleenkin ”virtaa” ja dynaamisuutta. Stefan Åstenin mukaan sen haluttiin näkyvän myös leipomoyrityksen uudessa graafisessa ilmeessä, jota on nyt työstetty juhlan kunniaksi. Uudistukset tulevat näkymään ulospäin monella tavalla, kuten esimerkiksi uutena logona.

Kunniakasta historiaa halutaan kuitenkin nostaa esiin. Perustaja Emil Halme oli suorittanut leipurin kisällinkirjan kuu-

sitoistavuotiaana Turussa vuonna 1896 ja työskennellyt kirkkonummelaisessa leipomossa. Hän oli päättänyt lähteä siirtolaiseksi Amerikkaan, mutta myöhästyi Hangosta lähtevästä laivasta. Tämän jälkeen hän perusti oman leipomon Espoon Kauklahteen 1890-luvun lopulla, tarkalleen ottaen 1.11.1899 Ensimmäisiä asiakkaita olivat läheisten tiilitehtaiden työntekijät.

Aluksi leipomo toimi pienessä maalaistalossa, mutta jo vuoden 1901 alusta Emil teki pitkän vuokrasopimuksen tontista, jolla Halmeen leipomo tänäkin päivänä toimii. Hän rakensi tontille puurakennuksen leipomoa, myymälää, varastoa ja asuntoa varten. Hieman myöhemmin hän osti tontin omaksi ja vuonna 1928 hän rakensi tontille tiilitalon, jota myöhemmin on täydennetty lisärakennuksilla ja jossa leipomo yhä toimii.

Emil ja Fanny Halmeella oli neljä poi-

Anton Sailo viihdytti asiakkaita elävällä musiikilla. Vieraskirjaan pyydettiin kirjoittamaan tervehdys 125-vuotiaalle leipomoyritykselle.

26 LEIPURI 8 / 2024

kaa, ikäjärjestyksessä Olle, Erik, Jaakko ja Allan. Kaikki olivat mukana leipomoyrityksessä tavalla tai toisella. Ollesta tuli leipomon vetäjä, Jaakko toimi leipomon autonkuljettajana ja Allan kondiittorina.

Erik oli Espoon kunnankamreeri, mutta hän huolehti myös leipomon kirjanpidosta. Ollen jälkeen leipomon johtoon nimitettiin Allanin poika Kaj Halme, joka siirtyi eläkkeelle vuonna 2013. Pääosan leipomoyrityksen osakkeista omistaa edelleenkin Halmeen suku.

Tänä päivänä Halmeen leipomon tuotteita leivotaan sekä Kauklahden pääleipomossa että neljässä myymäläleipomossa, joista kolme on Espoossa ja yksi Helsingissä. Viides myymäläleipomo on suunnitteilla. Valikoimaan kuuluvat niin ruokaleivät, kahvileivät kuin konditoriatuotteetkin. Yritys työllistää yli viisikymmentä henkilöä.

Leipuriliton Mika Väyrynen (oik.) nautti juhlapäiväkahvit yhdessä Stefan Åstenin ja Halmeen sukua neljännessä polvessa edustaneen Nina Tønnesenin kanssa. Uusi logo näkyy kuvan oikeassa alareunassa.

v PYYMÄEN LEIPOMO v

Pyymäen Leipomon tuoreet yrittäjät yhteiskuvassa: sisarukset Valtteri, Maria ja Laura Tuomisto.

Jouni Tuomisto pitää puhetta. Pöydän tässä päässä istuvat Pirkko ja Esko Lujala, jotka toimivat yrittäjinä vuodesta 1978 vuoteen 2000. Maarit Lujala on Esko Lujalan vieressä. Lähimpänä kuvaajaa pöydän päässä istuu Pirkko Syrjä, jonka sylissä on Laura Tuomiston viisiviikkoinen tyttövauva.

Pyymäen Leipomo Oy juhli 70 vuottaan ja kolmatta sukupolvenvaihdosta TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mika Väyrynen

Sastamalassa toimiva Pyymäen Leipomo Oy täytti 70 vuotta 12.11.2024. Vuosipäivän kunniaksi järjestettiin pyhäinpäivänä juhlat henkilökunnalle. Samalla kerralla juhlistettiin yrityksen kolmatta sukupolvenvaihdosta eli yrittäjävastuun siirtymistä perheen neljännelle polvelle.

Pyymäen Leipomon perustivat vuonna 1954 Aira ja Lauri Pyymäki. Yritystä jatkoi vuodesta 1978 heidän tyttärensä Pirkko Lujala miehensä Esko Lujalan kanssa. Sen jälkeen yrittäjäksi ryhtyi tytär Maarit Lujala yhdessä miehensä Jouni

Tuomiston kanssa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2000. Tänä vuonna oli sitten vuorossa kolmas sukupolvenvaihdos suvun neljännelle polvelle. Pyymäen Leipomoa luotsaavat nyt yrittäjinä ja omistajina Maaritin ja Jounin lapset Valtteri Tuomisto (tj.), Maria Tuomisto ja Laura Tuomisto. Neljäs sisaruksista Tommi Tuomisto miettii vielä tulevaisuuttaan leipomoyrityksessä.

Vuosijuhlassa muistettiin kukin ja lahjakortein yrityksessä pitkään ja ansiokkaasti eli yli 20 vuotta ja yli 30 vuotta

palvelleita työntekijöitä. Mervi Kranni ja Pirkko Syrjä vastaanottivat tunnustuksen yli 30 vuotta kestäneestä urastaan. Myös Sari Lehto sai saman tunnustuksen, mutta hän ei ollut mukana juhlassa.

Tunnustuksen yli 20-vuotisesta urasta yrityksen palveluksessa vastaanottivat juhlassa Olli Mattila, Marjo Pyhälahti, Helena Engbäck, Sari Raikunen ja Anja Tuppurainen. Näiden lisäksi palkittiin Janne Mäkipää, joka ei ollut päässyt paikalle.

Mervi Kranni (vas.) ja Pirkko Syrjä palkittiin yli 30 vuoden urasta Pyymäen Leipomossa.

Vierellä tunnustuksen luovuttaneet Valtteri Tuomisto ja Maria Tuomisto.

Yli 20-vuotisesta urasta yrityksen palveluksessa tunnustuksen saivat Valtteri ja Maria Tuomistolta (oik.) Olli Mattila (vas.), Marjo Pyhälahti, Helena Engbäck, Sari Raikunen ja Anja Tuppurainen.

LEIPURI 8 / 2024

27

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Vuoden 2025 Leipäkauppaehdokkaat saivat banderollinsa TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Leipuriliiton paikallisyhdistykset

Leipuriliiton paikallisyhdistykset veivät lokakuussa Vuoden 2025 Leipäkaupan ehdokkuudesta kertovan banderollin omalle ehdokaskaupalleen. Ehdokkaat oli valittu tänä vuonna pienempien päivittäistavarakauppojen joukosta. Kuvat banderollien luovuttamisesta eivät ihan ehtineet edelliseen Leipuri-lehteen, joten julkaisemme ne tässä. Kuvista heijastuu hyvin, että kauppojen edustajat, usein kauppiaan johdolla, ottivat iloisina ja tyytyväisinä vastaan tiedon ehdokkuudesta.

Ehdokkaaksi pääsy on jo voitto sinänsä.

Vuoden 2025 Leipäkauppa -kilpailu on nyt edennyt finalistivaiheeseen ja finalistikaupat on julkaistu tämän lehden sivulla 4.

Satakunnan Leipomoyhdistyksen ehdokaskauppa oli K-Supermarket Karjaranta, Pori. Banderollin ottivat vastaan kauppias Jussi Valkama (3.vas.) ja leipäosaston vastaava Emilia. Luovuttajina Jari Mäkilä, Mäkilän Leipomo (vas.), Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy (3.oik.), yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lankoski, Ullan Pakari (2.oik.) ja Petri Kivineva, Porin Leipä Oy.

Turun Seudun Leipuriyrittäjien ehdokas K-Supermarket Maskun kauppias Turo Tikanmäki (2.oik) oli jo ehtinyt muistaa leipäosaston hoitaja Tiina Haapasta (vas.) upealla pokaalilla ja kukkakimpulla.

Banderollia luovuttamassa yhdistyksen puheenjohtaja Veera Meltovaara (oik.) ja Virpi Nurmi (3.oik.) Leipomo Rosten Oy:stä sekä Kristiina Möller ja Janne Nurmi Leipomo Salonen Oy:stä.

Pirkanmaan Leipomoiden ehdokas oli K-Supermarket Hämeenkatu, Tampere.

Banderollin päissä kauppias Juuso Hemminki (oik.) ja Riina Aalto (vas.). Keskellä luovuttajat Hanna Leivo-Soini, Leivon Leipomo Oy (2.vas.) yhdistyksen puheenjohtaja Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy sekä Päivi Ahlqvist, Linkosuon Leipomo Oy.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri (2.oik.) ja Tuomas Mikkilä, Lapuan Leipä Oy (oik.) luovuttivat banderollin K-Supermarket Lapuan kauppiaille Aino ja Jari Hahkalle.

28 LEIPURI 8 / 2024

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry vei Ehdolla vuoden 2025 leipäkaupaksi -banderollin K-Supermarket Toppilaan Ouluun.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Lilja Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Riikka, leipäosastonhoitaja, yhdistyksen puheenjohtaja Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Minna Hautajärvi, Putaan Pulla Oy, Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Marika Hack, leipäosastonhoitaja, Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy.

v MAAKUNTALEIPÄ v

Maakuntaleipä – saaristolaisleipä

Savonlinnalaisen K-Supermarket Eväskellarin kauppiaspariskunta Sami ja Linda Riikola (oik.) otti vastaan banderollin Teemu (vas.) ja Pekka Eskeliseltä, Savonlinnan HerkkuPekka Oy.

Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen ehdokaskauppa on S-market Savela, Jyväskylä. Yhdistystä edustivat banderollia luovutettaessa Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy (vas.), Olli Hokkanen, Elonen Oy Leipomo, jonka vierellä on myymäläpäällikkö Jani Perälä lippalakki päässä. Seuraavina Marketta Kuikka ja Elina Närhi. Takana Eetu Elonen, Elonen Oy Leipomo ja oikealla Eila Kiilamaa.

Saaristolaisleipä on varsinaissuomalainen maakuntaherkku, joka on lähes musta, tiivis ja makea leipä. Saaristolaisleipä on mahdollista leipoa nopeasti, mutta perinteisellä tavalla leivottuna sen leipomiseen kuluu 3 päivää; ensimmäisenä päivänä valmistetaan hapantaikina, toisena lisätään mukaan imellettyä taikinaa ja oluenpanosta käymisbakteereja sisältävää sakkaa. Paistamisen jälkeen leipä pidetään yön yli uunissa imeltymässä. Päälle sivellään usein vielä siirappia tehostamaan leivän makeaa makua. Tumma väri tulee ruisjauhoista, imellyttämisestä ja leivän pitkästä paistoajasta.

Varsinais-Suomessa valmistetaan paljon tällaista tummaa leipää, mutta ihan ”oikea” hapanimelä mustaleipä tulee Ahvenanmaalta. Tätä perinteistä ahvenanmaalaista mustaa leipää tekevät muutamat pienet leipomot Ahvenanmaalla ja kalastajaperheet kotonaan. Poikkeuksellista tässä mustassa leivässä on sen säilyvyysaika, joka saattaa olla kuukausia. Tämä onkin ollut tärkeää merenkulkuun nojaavassa ahvenanmaalaisessa kulttuurissa.

Varsinais-Suomen saariston historiaa tutkineen Helsingin yliopiston kansatieteen professori Katriina Siivosen mukaan saaristolaisleivästä on vaikea löytää mitään historiatietoja. Hänen mukaansa saaristolaisleipää pidetään hyvin keskeisenä osana saariston ruokakulttuuria, mutta tarkkaa historiallista aineistoa on olemassa hyvin vähän, jos ollenkaan. Eräiden lähteiden mukaan saaristolaisleipä on saattanut saada vaikutteita saksalaisesta tummasta leivästä, pumpernickelistä, jota kauppiaat ovat tuoneet Suomeen 1600-luvulla. Tälle ei kuitenkaan löydy lähteitä kirjallisuudesta ja näin ollen tutkija suhtautuu väitteeseen epäillen.

Jotain sukua saaristolaisleivälle saattaa olla myös makeahko varsinaissuomalainen varileipä, joka löytyy Toivo Vuorelan teoksesta Suomalaisen kansankulttuurin kartasto (1976). Varileipää on valmistettu aikanaan juhlavampia tilaisuuksia varten.

Sen leipomisessa ei kuitenkaan ole käytetty siirappia tai muita makeutusaineita, vaan makeus varileipään muodostuu pelkästään imeltämällä.

Yksi tunnetuimmista saaristolaisleivistämme on perinteinen Maalahden Limppu, jota on valmistettu jo yli sata vuotta.

Saaristolaislimppu (3 kpl)

1 l appelsiinimehua 2 pkt (á 50 g) hiivaa 3 dl ruisjauhoja 3 dl tuoppimaltaita 3 dl kauraleseitä 3 dl siirappia 1 rkl suolaa 11–12 dl hiivaleipäjauhoja Voiteluun: siirappia ja vettä 1.

2.

3.

4.

Savon Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy (oik.) ja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy veivät banderollin mikkeliläisen K-Supermarket Rokkalan kauppias Arja Pylväälle (2.vas.) ja leipävastaava Tuulia Immoselle.

5.

6.

Liuota hiiva lämpimään mehutilkkaan.

Sekoita hiivaliemi ja kaikki muut aineet loppumehuun.

Käytä isoa kulhoa, sillä taikina on melko löysää ja kuplii noustessaan.

Kohota 1½ tuntia.

Voitele kolme pitkää 1 ½ litran vuokaa ja jaa taikina vuokiin.

Paista 1½ tuntia uunissa 175°C:ssa.

Jos haluat, voitele leivät siirappi-vesiseoksella, kun ne ovat paistuneet noin tunnin.

Ohje: Martat.fi Teksti Kaisa Mensonen Kuva Teppo Johansson

LEIPURI 8 / 2024

29

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 90 vuotta sitten, nro 8/1934 Vielä vuonna 1934 Suomessa kärvisteltiin koko maailmaa koettelevan laman kourissa.

Kuitenkin lehdessä todetaan, että ratkaiseva käänne on ilmeisesti nyt ohitettu. Hiljalleen alkaa elo ja virkeys palata liiketoimintaan ja koko taloudelliseen elämään. Esimerkiksi rakennustoiminta on lähtenyt käyntiin ja ulkomaankauppa osoittaa huomattavaa elpymistä. Vielä ei kuitenkaan olla kuivilla ja siksi ei kannata heittäytyä turhan optimistiseksi. Se

on syytä muistaa myös liiketoiminnassa, eikä sitoa varoja tuottamattomiin tarkoituksiin, varoitetaan kirjoituksessa.

Viipurin Osuusliike on tehnyt ”hyvää reklaamia yksityisyrittäjien hyväksi”. Ilmoituksessaan se mainosti omia tuotteitaan ja niiden korkealaatuisuutta kertomalla, että kakut, leivokset, teeleivät ja pikkuleivät oli tehnyt kondiittori Nordlund, joka on aikaisemmin työskennellyt mm. Primulassa ja Ekbergillä. Lehden mukaan ”tällä tavoin osuusliike antaa asiakkaidensa aavistaa, miten hienoja tuotteita yksityisleipurit mahtanevatkaan valmistaa”.

Lehdessä on raportti Tampereen vuosikokouksesta. Hotelli Tammerissa pidetyssä kokouksessa oli paikalla pitkälti yli sata henkilöä. Tammerissa nautittiin myös illallinen. Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa Tako-yhtiön tehtaaseen ja iltapäivällä matkattiin Tarjanne-laivalla Teiskon Koivuniemeen, jossa nautittiin Suomen Leipurien Tukkuliikkeen tarjoama lounas.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 8/1964 Mikkelissä on järjestetty paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin leipomotuotteiden pakastamisen etuja ja haittoja. Keskustelijoina oli joukko leipomoyrittäjiä, joilla oli jo jonkin verran kokemusta pakastamisesta. Heidän mukaansa pakastaminen säästää palkkakustannuksia ja työtä, koska pakkaseen voidaan tehdä tuotteita, joita kerrallaan tarvitaan vain pieniä määriä. Voidaan siis tehdä isompi taikina kerrallaan. Pakastimen hankintakustannuksia pidetään kuitenkin varsin korkeina ja myös sähköä kuluu. Yhteinen näkemys oli, että

tulevaisuudessa pakastaminen on leipomoalalla lähes pakollista, jotta kilpailukyky säilytetään, kun työviikot lyhenevät.

Leipureita muistutetaan 4.-10. lokakuuta toimeenpantavasta Leipärynnäköstä, josta nykyisinkin vietettävä Leipäviikko on saanut alkunsa. Leipureita kehotetaan hankkimaan mainosmateriaalia, kuten rukiin ja vehnän korsia tähkineen tai vanhaa riihikalustoa. Leipätoimikunta on teettänyt myös mainosjulisteen, mutta se voidaan toimittaa ainoastaan niille paikkakunnille, joissa leivänkulutuksen on todettu vähentyneen.

Lehdessä on muistokirjoitus espoolaisen Halmeen leipomon toista polvea edustaneesta Erik Halmeesta, joka toimi sekä

Espoon kunnankamreerina että Halmeen leipomon taloudellisena neuvonantajana ja pääkirjapitäjänä. Vuonna 1909 syntynyt Halme oli sodassa menettänyt lähes kaikki sormensa paleltumisen vuoksi, mutta tästä huolimatta hän jatkoi kamreerin tehtäviä vuoteen 1962 asti ja leipomon talousasioiden hoitamista kuolemaansa asti. (Oy Emil Halme Ab täytti 125 vuotta marraskuun alussa, ks. juttu s. 26)

Leipuri-lehti 30 vuotta sitten, nro 8/1994 Suomen elintarvikelainsäädäntö on monelta osin uudistettu Euroopan Unioniin liittymisen vuoksi. Suurin leipomoita koskeva muutos on vaatimus yrityksen omavalvonnasta. ETL:n johtajan Seppo Heiskasen mukaan aikaisemmasta poiketen omavalvonnasta on nyt tehtävä kirjallinen suunnitelma. Uutta on sekin, että tiettyjen valvontakohteiden tulokset

30 LEIPURI 8 / 2024

on kirjattava ja kysyttäessä esitettävä viranomaiselle.

Ammattitaitokilpailujen karsinnat alkavat tammikuussa ja niitä pidetään seitsemällä paikkakunnalla: Oulussa, Kuopiossa, Jämsässä, Imatralla, Heinolassa, Kauhavalla ja Turussa. Tarkoitus on löytää finalistit maaliskuussa pidettäviin ruokaleivän, kahvileivän ja konditoriatuotteen loppukilpailuihin.

Pyymäen Leipomossa on vietetty 40-vuotisjuhlaa, jota isännöivät yrittäjät Pirkko ja Esko Lujala. Leipomotiloissa pidetyssä

juhlassa palkittiin yrityksen pitkäaikaisia työntekijöitä. (Pyymäen Leipomon 70-vuotisjuhlaa vietettiin 2.11.2024, ks. juttu s. 27).

Myllysektorin uusi yrittäjä Polar Mills jatkaa vaasalaisia myllyperinteitä. Valion entiseen tukkuvarastoon rakennetussa myllyssä valmistetaan sekä jauhoja että hiutaleita. Asiakkaina ovat sekä teollisuus että vähittäiskaupat. Leipureita on tarkoitus palvella myös leipomokohtaisesti räätälöidyillä seoksilla, kunhan peruslaaduissa saavutetaan riittävä volyymi.

v TAPAHTUMAT v Messuja ja muita alan tapahtumia vuonna 2025 TAMMIKUU 18.-22.1.2025 SIGEP, Rimini Italia Leipomo-, konditoria-, jäätelö- ja kahvila-alan messutapahtuma. www.sigep.it 17.-26.1.2025 International Grüne Woche, Berliini Maailman suurimmat kuluttajaruokamessut. https://www.gruenewoche.de/en/ 23.-27.1.2025 Sirha, Lyon. Messuilla sekä Pastry World Cup 2025 -finaali että Bocuse d’Or -finaali. https://www.sirha-lyon.com/fr 19.-20.3.2025 Fastfood & Cafe & Restaurants Expo, Messukeskus, Helsinki. Kahvilat, ravintolat ja pikaruoka-ala. https://www.ffcr-helsinki.com/

Tampereen tilaisuudessa Scandic Tampere Koskipuistossa oli ”tupa täynnä”, kun Kimmo Virtanen kertoi leipä- ja kahvileipäpuolen uusista tuulista. Johanna Tolonen tarjoilee maistiaisia.

Leipurin Roadshow kiersi neljällä paikkakunnalla

HELMIKUU 2.-5.2.2025 ISM, Köln. Makeis- ja snackteollisuuden messutapahtuma. www.ism-cologne.com 11.-14. 2. 2025 Biofach 2025, Nürnberg, Saksa. Maailman suurin luomuelintarvikkeiden messutapahtuma. https://www.biofach.de/en MAALISKUU 14.-18.3.2025 Internorga, Hampuri. Hotellit, ravintolat, leipomot ja konditoriat teemana ammattimessuilla. www.internorga.com/

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Leipurin Oyj

19.-20.3.2025 FFCR Fasfood & Cafe & Restaurant Expo, Helsingin Messukeskus. Ravintola-alan uusimmat tuulet. https://www.ffcr-helsinki.com/

Leipurin Oyj:n perinteinen Roadshow kutsui jälleen tänä syksynä leipureita ja kondiittoreita tutustumaan uusiin raaka-aineisiin ja resepteihin. Tapahtumat pidettiin neljällä paikkakunnalla: Vantaalla, Seinäjoella, Oulussa ja Tampereella. Leipurin konsultit Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen esittelivät tilaisuuksissa artesaanileipien pehmeys- ja rakenneratkaisuja, suklaauutuuksia sekä ajankohtaisia proteiiniratkaisuja leivontaan. Kuulijoille kerrottiin myös tulevista trendeistä ja uusista tuoteratkaisuista.

27.-30.3.2025 Lähiruoka & Luomu ja Kevätmessut, Helsingin Messukeskus. https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/ HUHTIKUU 11.–13.4.2025 Ruoka 2025, Helsingin Messukeskus. Kuluttajille suunnatut messut, joissa esillä ruoka- ja juoma-ala. Samaan aikaan Lapsimessut ja Lemmikkimessut. https://ruokamessut.messukeskus.com/ TOUKOKUU 5.-8.5.2025 Taitaja-tapahtuma, Turku. Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma. https://taitaja2025.fi/fi/ 13.5.2025 Elintarvikepäivä, Helsinki, Finlandia-talo. Suomen suurin vuosittainen elintarvikealan koulutustapahtuma. www.etl.fi 18.-22.5.2025 IBA, Düsseldorf. Maailman johtava leipomo-, konditoria- ja välipalamessutapahtuma. https://www.iba-tradefair.com/en/about-us/about-iba 20.-21.5.2025 World of Private Label International Trade Show PLMA Amsterdam. Maailman suurimmat private label-valmistajien messut. https://www.plmainternational.com/ ELOKUU 14.-17.8.2025 Leipuripäivät, Helsinki, Kalastajatorppa Suomen Leipuriliiton 125. vuosikokous ja kesäpäivät.

SYYSKUU

Anttu Rautio Kotileipomo Siiskoselta sekä Helmi Tyykiluoto Putaan Pullasta saavat maistiaisia Leipurin Oyj:n Timo Parkkoselta Oulun tapahtumassa.

Myös makean puolen uutuudet olivat esillä.

14.-17.9.2025 IBIE, Las Vegas, USA. Leipomoalan suurtapahtuma Yhdysvalloissa. https://www.bakingexpo.com/ LOKAKUU 4.-8.10.2025 Anuga 2025, Köln. Maailman suurin elintarvikeuutuuksia esittelevä messutapahtuma. https://www.anuga.de/ 23.-26.10.2025 Helsingin Kirjamessut ja Viini & Ruoka -tapahtumakokonaisuus, Helsingin Messukeskus HUOM. Nämä tapahtumat on kerätty monesta eri lähteestä.

Tarkistakaa tapahtuman tiedot ennen matkavarausta.

LEIPURI 8 / 2024

31

v MURUSET v

Muutoksia pakkausten tuottajavastuuseen Pakkausten tuottajavastuu koskee kaikkia ammattimaisesti toimivia yrityksiä, jotka • pakkaavat tai pakkauttavat tuotteita Suomen markkinoille (Huom. pl. palvelu- ja viljelijäpakkaukset) • tuovat maahan pakattuja tuotteita • valmistavat tai maahantuovat palvelupakkauksia tai viljelijäpakkauksia Suomen markkinoille Yritys, kuten esimerkiksi leipomo, hoitaa pakkausten tuottajavastuunsa tekemällä sopimuksen tuottajayhteisön kanssa (joko Sumi Oy tai Suomen Pakkaustuottajat Oy).

Tuottajayhteisöjen palveluyhtiönä toimii Rinki Oy, jolle yritys raportoi pakkaustietonsa ja maksaa niiden perusteella määräytyvän tuottajavastuumaksun, jonka Rinki laskuttaa.

Pakkausten tuottajavastuun yhden miljoonan euron liikevaihtoraja poistui 1.1.2024.

Tämän vuoden alusta tuottajavastuu koskee siis myös sellaisia ammattimaisesti toimivia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Tämä toi tuottajavastuun alle noin 30 000 pientä yritystä Suomessa.

Kannattaa huomioida, että vuoden 2024 alussa tuli voimaan myös jätelakiin kirjattu pakkausten tuottajamääritelmän muutos palvelu- ja viljelijäpakkausten osalta: niiden tuottaja ei ole enää pakkausten täyttäjä, vaan pakkausten suomalainen valmistaja tai maahantuoja. Tämä muutos liittyy miljoonan euron liikevaihtorajan poistumiseen.

Pienissä yrityksissä on paljon yrityksiä, jotka käyttävät pelkästään palvelu- ja viljelijäpakkauksia. Uudistuksen ajatuksena on, että näiden pienten yritysten ei tarvitse liittyä pakkausten tuottajavastuujärjestelmään, kun palvelu- ja viljelijäpakkausten tuottajavastuusta vastaa niiden suomalainen valmistaja tai maahantuoja.

Palvelupakkaus on pakkaus, jota käytetään elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden pakkaamiseen myyntipaikalla suoraan kuluttajille. Palvelupakkauksia ovat esimerkiksi hevi-pussit, takeaway-annosten pakkaukset tai irtomyyntinä myytävien leipomotuotteiden pakkaukset (esim. pussit, kartonkirasiat, muovirasiat ym.). Viljelijäpakkaukset ovat pakkauksia, joita käytetään käsittelemättömien maatalous- ja puutarhatuotteiden pakkaamiseen.

Palvelupakkausten ja viljelijäpakkausten osalta raportoinnin Ringille tekevät siis pakkausten valmistajat ja/tai maahantuojat. Rinki laskuttaa valmistajilta ja maahantuojilta niiden ilmoittamien määrien mukaiset tuottajavastuumaksut palvelupakkausten ja viljelijäpakkausten osalta.

Tuottajavastuun hoitaminen on yrityksille lakisääteinen tehtävä. Tuottajavastuun toteutumisen valvonnasta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus.

Tuottajavastuusta löytyy laajasti lisätietoa esimerkiksi Rinki Oy:n sivustolta https:// rinkiin.fi/ Palvelupakkauksista on tietoa myös seuraavassa Ringin verkkolehden artikkelissa https://verkkolehti.rinkiin.fi/nelja-kysymysta-palvelu-ja-viljelijapakkauksista

Väärennettyä hunajaa Euroopan Ammattimehiläistarhaajien Liitto EPBA keräsi elokuussa näytteitä suomalaisten kauppojen hunajahyllyiltä.

Tutkimuksissa 60:tä prosenttia näytteistä, joiden hunaja oli peräisin EU:n ulkopuolelta, oli syytä epäillä väärennöksiksi. Kaikki kotimaiset hunajanäytteet todettiin aidoiksi. Näin kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML Ry tiedotteessaan.

EPBAn teettämissä tutkimuksissa havaittiin, että esimerkiksi Saksassa jopa 80 prosenttia kauppojen hyllyillä olevista, osin tai kokonaan EU:n ulkopuolella tuotetuista hunajista on väärennöksiä. Tiedotteen mukaan hunaja on oliiviöljyn jälkeen väärennetyin elintarvike maailmassa, joten ongelma on laaja ja vakava.

EPBAn teettämät hunajatutkimukset tehtiin Virossa uudella kokonais-DNA-testausmenetelmällä, josta voi jatkossa tulla tehokas ase väärennösten torjunnassa.

Kaupan ruokahävikki painui alle prosenttiin

Mozzarellaa Tampereelta

Kauppa on mukana puolittamassa ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2023 päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi virtaavista elintarvikkeista ruokahävikiksi päätyi enää noin 0,9 prosenttia.

Vuonna 2018 hävikin osuus oli vielä 1,6 prosenttia.

Merkittävin hävikin vähenemä vuosien 2018–2023 aikana on tapahtunut tuoreiden leipä- ja leipomotuotteiden kohdalla, lähes 1,9 prosenttia. Määrällisesti tämä tarkoittaa lähes seitsemän miljoonan leipäkilon pelastamista hävikiltä. Toiseksi eniten hävikkiä on pystytty vähentämään vihannes-, juures- ja hedelmätuotteissa, 1,6 prosenttia, eli lähes viisi miljoonaa kiloa.

Toimivat ennuste- ja tilausjärjestelmät ja hyvä menekinhallinta ovat ensisijaisia tapoja estää hävikkiä. Kuluttajalle näkyvämpiä ovat punalappujen lisäksi muun muassa erilaiset aamu- ja ilta-alennukset sekä hävikkihyllyt ja -laatikot.

Tampereen Lahdesjärvellä on aloitettu mozzarellajuuston valmistus. Aitoja italialaisia mozzarelloja tehdään suomalaisesta maidosta Kasaron juustolassa italialaissyntyisen yrittäjän Gianpaolo Rinettin johdolla.

Kasaron juustoperheeseen kuuluvat aluksi lehmänmaidosta valmistetut, laktoosittomat Fior di latte mozzarellat 100 g bocconcini-palloina sekä 10 g kirsikkapalloina. Tuotteita valmistetaan parhaillaan HoReCa-asiakkaille ja tavoite on saada ne valikoituihin vähittäiskauppoihin loppuvuoden 2024 aikana.

32 LEIPURI 8 / 2024

v MURUSET v

Hyvämaineisimmat yritykset

Huoltovarmuus ja omavaraisuus ohjaavat ostamaan suomalaista ruokaa

Hyvämaineisimmat yritykset vuonna 2024 suomalaisten mielestä ovat KONE ja Fazer. Ponsse palasi kärkikolmikkoon vuoden tauon jälkeen. Kärkikymmenikköön kuuluivat myös Valio, S-ryhmä, Marimekko, K-ryhmä, Apple, Alko ja Lidl.

T-Media teki Luottamus&Maine-tutkimuksen kesä–heinäkuussa ja siihen vastasi yhteensä 10 575 suomalaista.

Kone, Fazer ja Ponsse ovat kaikki perheomisteisia tai perheen kautta ankkuriomistettuja yhtiöitä, mikä kertoo perheyritysten merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa Heikkomaineisten yritysten listan häntäpäästä löytyvät tänä vuonna kiinalaisomisteiset verkkokauppayhtiöt Shein ja Temu. Uusina tulokkaina heikkomaineisten listalle nousivat Kärkkäinen sekä Wolt. Lisäksi listalla olivat H&M, Masku, Nestlé, Posti, Teboil ja Caruna.

Tutkimuksessa suurinta mainenousua teki energiakonserni Fortum ja suurin mainelasku kirjattiin suomalaiselle linja-autoliikennöitsijälle Onnibussille.

Ruokaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät syyt nousivat Ruokatieto Yhdistyksen teettämässä kuluttajakyselyssä tärkeimmiksi syiksi valita suomalaista ruokaa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi nousi huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistaminen.

Toiseksi ylsi ruoka-alan tuottama taloudellinen hyvinvointi ja työllisyys. Myös ruoan jäljitettävyys ja puhtaus ovat kuluttajille tärkeitä syitä valita suomalaista ruokaa. Lisäksi ruokavalintoihin liittyviä tunteita, makua ja ruokakulttuuria pidettiin melko tärkeinä syinä valita suomalaista ruokaa.

Kyselyssä valmiita vaihtoehtoja edelsi kysymys siitä, kuinka tärkeänä pitää siitä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää tätä erittäin tärkeänä. Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 10 – 18.9.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna.

Ylipaino voi altistaa syövälle Ylipaino ja vyötärölihavuus lisäävät riskiä sairastua moniin eri syöpiin, kuten vaihdevuosien jälkeiseen rintasyöpään, suolistosyöpiin, kohdunrungon syöpään, haimasyöpään, ruokatorven syöpään ja munaissyöpään. Ylipaino vaikuttaa myös syövän hoitoon ja siitä toipumiseen.

Syöpäjärjestöjen mukaan suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan ole tästä tietoinen, sillä tuoreen kyselyn mukaan vain 28 % tunnisti ylipainon syövän riskitekijäksi. Pohjoismainen keskiarvo oli 35 %.

Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa tietoisuus oli korkeampaa (Ruotsi ja Norja 37 % ja Islanti 43 %). Tämä selvisi kansalaiskyselyssä, joka toteutettiin osana yhteispohjoismaista projektia lasten lihavuuden ehkäisystä.

Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin tietoisia ylipainon yhteydestä diabetekseen (84 %), sydän- ja verisuonisairauksiin (79 %) ja kohonneeseen kolesteroliin (81 %).

Uudet maksuttomat ravitsemuksen verkkotyökalut Omien ruokailutottumusten tarkastelun ja kehittämisen voi nyt tehdä maksuttomien Ravitsemusnavigaattorin ja Ravitsemuspolun avulla. Verkkotyökalut kehitettiin Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä osana FOODNUTRI-hanketta. Verkkotyökalut toimivat ilman kirjautumista, ja niiden käyttö on tehty helpoksi lukuisten käyttäjätestausten ja haastatteluiden avulla Ravitsemusnavigaattorin avulla voi helposti ja luotettavasti verrata ruokailutottumuksiaan ravitsemussuosituksiin. Vastattuasi kysymyksiin ruokavaliosi eri osa-alueista saat niistä automaattisen palautteen. Työkalu antaa ruokavalion laadusta myös kokonaisarvosanan asteikolla nollasta sataan. Korkeat pisteet osoittavat suositusten mukaisia ruokavalintoja.

Ravitsemusnavigaattorista voi siirtyä Ravitsemuspolulle, joka tarjoaa inspiraatiota ja tukea hyviin ja kestäviin ruokailutottumuksiin Palvelut löytyvät osoitteista www.ravitsemusnavigaattori.fi ja www.ravitsemuspolku.fi

Montako muovikassia olet ostanut tänä vuonna?

Kaupan liitto ja ympäristöministeriö solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen varmistamaan, että EU:n pakkausjätedirektiivin muovikassien kulutuksen vähentämistavoitteet saavutetaan. Vuoden 2025 loppuun mennessä tavoitteena on, että Suomessa käytettäisiin enintään 40 muovista kantokassia henkilöä kohti. Vuonna 2023 määrä oli vielä 62 muovikassia. Näistä päivittäistavarakaupasta ostettuja oli noin 85 prosenttia.

Muovikassien ylikulutuspäivä tuli tänä vuonna vastaan jo elokuun lopussa, joten loppukirin on oltava kova, jotta tavoite saavutettaisiin.

Usein toistuva perustelu muovikassin ostamiselle on sen käyttö roskapussina. Pelkästään roskia varten muovikassia ei kuitenkaan kannata hankkia. Rullassa myytävien roskapussien kappalehinta voi olla esimerkiksi vain kolmannes muovisen kantokassin hinnasta ja siinä voi olla muovia jopa vain viidesosa kantokassiin verrattuna.

LEIPURI 8 / 2024

33

Helpot joulukonvehdit Nämä Finnbakelsin Veli-Matti Ahvenharjun kehittämät joulukonvehdit on kehitelty ennen kaikkea tuomaan leipomoalan ammattilaisille hyvää joulumieltä. Ei niinkään millintarkat mitat ja gramman tarkat määrät mielessä.

Tuotteet ovat nopeita valmistaa ja kaksi ensimmäistä reseptiä onnistuvat hyvin ilman mitään suklaamuotteja ja välineitä. Kolmas on tehty suklaamuottiin, mutta sen voi tehdä myös ilman muottia.

- Olet sitten kondiittori, leipuri tai toimiston joka paikan höylä, niin näitä suosittelen kokeilemaan! ”Ei oo meinaan vaikeeta” sanoi eräskin leipuri, toteaa Veli-Matti.

Hasselpähkinätryffeli marsipaanissa Bakels hasselpähkinätryffeli Bakels punainen marsipaani Bakels Vaalea Chockex premium

200 g 250 g 200 g

Kaulaa marsipaani 2 mm vahvuiseksi suorakaiteeksi. Leikkaa siitä pitkittäin 4 cm leveitä nauhoja. Pehmennä tryffeli lapavatkaimella. Pursota tryffeli noin 1 cm vahvuisena tankona marsipaaninauhan keskelle. Rullaa tryffeli marsipaanin sisälle. Siirrä jääkaappiin noin 20 minuutiksi. Leikkaa tangoista noin 4 cm pitkiä paloja. Sulata vaalea Chockex 40-45-asteiseksi ja kuorruta palat kastamalla. Koristele Lemanin suklaakarkkikepeillä 3x2 cm.

Piparkakkurevontulet

Bakels Millioners caramel toffeekinuski 300 g Piparkakkumauste 5 g Bakels Tumma Chockex Premium 200 g Lämmitä kinuski noin 60-asteiseksi, sekoita siihen piparkakkumauste. Kaada kinuski suorakaiteen muotoiseen muottiin,

Etualalla Hasselpähkinätryffeli marsipaanissa, sen takana Piparkakkurevontulet ja oikealla vaaleampi Petteri Punakuonon rommirusina.

esimerkiksi leivinpaperilla vuorattuun leivosrasiaan. Anna kovettua huoneenlämmössä. Siirrä tuote jäähtyneenä jääkaappiin noin 30 minuutiksi. Leikkaa kinuski 4x4 cm paloiksi. Sulata tumma Chockex 40–45-asteiseksi ja kuorruta palat kastamalla.

Halutessa voit käyttää suklaakoristekalvoa, jos haluat pintaan värillisen kuvion. Nosta silloin konvehti heti kaston jälkeen kalvon päälle. Koristele halutuilla joulukoristeilla.

Petteri Punakuonon rommirusina Bakels aito valkosuklaa: caramell 32% Bakels tumma tryffeli Bakels rommiaromi kuivattuja rusinoita

250 g 100 g 5g 25 g

Temperoi aito valkosuklaa caramell pussista löytyvän ohjeen mukaan. Vala suklaasta konvehdin ”kuoret” konvehtimuottiin.

Lämmitä tumma tryffeli 30-asteiseksi. Lisää siihen rommiaromi. Asettele muutama rusina konvehtimuottiin. Täytä muotti maustetulla tryffelillä niin, että se jää muutaman millin vajaaksi. Anna jäähtyä huoneenlämmössä noin 30 min. Sulje konvehdit caramell-suklaalla. Laita muotti jääkaappiin 30 minuutiksi ja irrota konvehdit. Koristele Lemanin sokerikuulalla halk. 1 cm ja suhauta siihen vähän punaista väriä.

Koulutus Saimaan ammattiopisto Sampon lehtorit Markku Vengasaho ja Outi Suopanki ovat primus motoreita hankkeessa, jossa halutaan kehittää konditoria-alaa Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa kansainväliselle tasolle.

Pastry Saimaa kehittää suomalaista konditoriaosaamista Etelä-Karjalassa käynnistyy vuoden 2025 alussa hanke Pastry Saimaa. Sen tavoitteena on luoda kansainvälisesti tunnustettu konditoria-alan huippuosaamiskeskus. Keskeinen tavoite on kehittää konditoria-alaa Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa kansainväliselle tasolle. Hankkeen avulla alueelle tuodaan kansainvälisiä kouluttajia ja yhteistyökumppaneita, ja paikallisille yrityksille sekä opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus

34 LEIPURI 8 / 2024

kehittää osaamistaan nykyaikaisten laitteiden ja uusien teknologioiden avulla. Hanke edistää myös kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla. Hankkeen rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Etelä-Karjalan liitto. Toteuttajana on Saimaan ammattiopisto Sampo, jossa projektipäällikkönä toimii lehtori Markku Vengasaho.

Hankkeen myötä Etelä-Karjalaan perustetaan huippuosaamiskeskus. Se tarjoaa laaja-alaista koulutusta, joka yhdistää konditoria- ja ravintola-alan osaamista. Keskeisiä osa-alueita ovat kansainvälisen toiminnan lisääminen, tuoteinnovointi paikallisista raaka-aineista, kilpailutoiminnan kehittäminen sekä oppimisympäristöjen modernisointi muun muassa laiteinvestointien kautta. Hanke tukee myös yrittäjyyttä ja tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Pastry Saimaa -hanke saa tukea myös alan yhteistyökumppaneilta, kuten Skills Finland ja Suomen Kokkimaajoukkue. Lisäksi hanke hyödyntää aikaisempien Pastry Chef- ja Pastry Ope -projektien kokemuksia ja laajentaa toimintaa merkittävästi kansainväliselle tasolle. Pastry Saimaa käynnistyy tammikuussa 2025 ja jatkuu syyskuuhun 2027 saakka.

Merkkipäivät Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen täyttää 60 vuotta 16.1.2025 (tavattavissa vapaamuotoisissa merkeissä työpaikalla klo 13-16.)

Pyymäen Leipomo Oy:ssä Sastamalassa täyttää hallituksen puheenjohtaja Jouni Tuomisto 60 vuotta 22.1.2025.

Kotileipomo Antikaapo Oy Rovaniemellä on täyttänyt 40 vuotta.

LÄMPIMÄT ONNITTELUT!

Tapahtumat Kouluruokanäyttely Sarka-museossa Loimaalla sijaitsevan Sarka–museon Ruokakulman uusi näyttely kertoo tarinan suomalaisesta kouluruokailusta. Näyttely on koottu yhteistyössä Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa. Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina -näyttely on esillä Ruokakulmassa 15.11.2024–16.3.2025.

Kouluruokailun kehitysvaiheet ovat säilyneet kollektiivisessa muistissamme ja eri ikäryhmät kattava ilmiö on luonut sukupolvikokemuksia. Monet muistavat vielä makaronivellin, emaliset puurokulhot ja lasiset maitopullot. Toiset muistavat tillilihan, veriletut ja ananaksen kiinankaalissa. Kouluruoan tarinaan mahtuu sosiaalityötä, tasa-arvon ja hyvinvoinnin ihanteita sekä hyviä ja huonoja muistoja, joita museokävijät saavat myös jakaa näyttelyssä.

Palkinnot Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme on valittu Agronomiliiton Vuoden vaikuttajaksi. Pitkän uransa aikana Hurme on johtanut Valion läpi elintarvikealan suurten murrosten ja vahvistanut yrityksen asemaa suomalaisen ruoan viennin kärjessä.

Hurme on pitkän Valio-uransa ohella toiminut merkittävissä luottamustehtävissä ja ollut esikuvana alan opiskelijoille.

ScanStar-pakkauskilpailun Student-sarjan pronssimitalin voitti Alina Hokkanen LAB-ammattikorkeakoulusta Be ready voileipäpakkausratkaisullaan, jossa on uudelleenkäytettävä, uudelleen suljettava pakkaus. Se ratkaisee ongelman, että voileipä jätetään kesken ja säästetään myöhemmäksi. Ratkaisu vähentää muovin liiallista käyttöä voileipäpakkauksissa.

ScanStar on Skandinavian Packaging Associationin (SPA) vuosittain järjestämä pohjoismainen kilpailu pakkausteollisuuden toimijoille.

Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnon saajina vuonna 2024 olivat Perho Liiketalousopiston ravintola- ja catering-alan koulutus ja keittiömestari, ravintoloitsija Ari Ruoho.

Palkinnot jakaa suomalaista ruokakulttuuria edistävä ELO-säätiö.

Suomen paras hunaja 2024 -kilpailun on voittanut oulu-

lainen tarhaaja Raimo Tervola, joka tarhaa mehiläisiään Muhoksella. Kauniin punertava voittajahunaja oli saanut aromeja muun muassa puolukan kukista. Tämä hunaja valittiin myös juoksevien hunajien sarjan parhaaksi. Lisäksi Tervolan horsmahunaja voitti lajihunajasarjan.

Vuoden Kokki 2024 on Simo Harrivaara (Hiiohoi Oy/Harrydanger, Helsinki) ja Vuoden Tarjoilija 2024 Janika Tiensuu (Ravintola Fiasco?, Helsinki). Finaali käytiin 24.–25.10. Viini & Ruoka -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.

Satu Koiviston kirjoittama Helpomman hapanjuurileivonnan käsikirja (readme.fi) on Vuoden kotimainen keittokirja 2024.

Kunniamaininnat saivat Anni Pyykkö ja Eveliina Netti: Venni ja Lyly – Ruokasankarit sekä Ritva Kylli: Ruokaa reissussa. Valinnat teki Ruokatoimittajat ry.

Suomen parhaat ruokalahjat -kilpailun tavoitteena oli nostaa esiin kotimaisia ruokalahjatuotteita ja raaka-aineita sekä lisätä niiden tunnettuutta ja arvostusta. Yksittäiset ruokalahjatuotteet -kategoriassa voiton vei Pettuinen metsämysli, joka on helsinkiläis-heinäveteläisen Villi-idean tuote. Toisena palkittiin Taiga Honeyn Terva ja lakritsi -hunajahauduke ja kolmantena Villiyrityksen Villimpi makusuola. Lahjapakkaukset-kategorian voitti mäntyharjulaisen Heilukankaan Tyrnin lahjapakkaus. Toiseksi sijoittui Villi-idean pakkaus nimeltä Villit metsän aarteet. Kolmanneksi tuli Nordic Herbs Oy:n Metsän makuja -yrttilajitelma. Yleisön suosikiksi nousi Häme-lähiruokasalkku, jonka on koonnut Kinnarin Tila Hollolasta. Valtakunnallisen kilpailun koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Food Souvenir from Saimaa – matkalla kansainvälistymiseen -hanke.

Valinnat Päivittäistavarakauppa ry Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli on valittu Päivittäistavarakauppa PTY ry:n hallituksen puheenjohtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Varapuheenjohtajat tulevalla kaudella ovat SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ja Lidl Suomi Ky:n hallintojohtaja Sami Pyykönen.

MYYDÄÄN Joroisten Leipomo, pitkän historian omaava perheyritys, eläköitymisen vuoksi etsii jatkajaa toiminnalleen.

•

Vuodesta 1963 lähtien toimineella leipomolla on vahva asema Keski-Savon alueella, ja se sijaitsee hyvällä paikalla viitostien varrella Liikenne-asema Jari-Pekan yhteydessä.

•

Leipomon myymälä sijaitsee Kuvansin taajamassa.

•

Uusi yrittäjä saa käyttöönsä laajan asiakaskunnan, osaavan henkilöstön sekä perinteikkään, tunnetun ja luotettavan brändin. Myynnissä on yrityksen liiketoiminta sekä leipomotoimintaan liittyvät laitteisto. Tilat ovat vuokralla.

Lisätietoja antaa Juha Miettinen p. 050 5749361

LEIPURI 8 / 2024

35

v UUTUUDET v

Suomalainen kalakastike Järki Särjen Kalakastike valmistetaan perinteisellä fermentointimenetelmällä särkikalasta ja merisuolasta. Muita raaka-aineita, makeutus- tai lisäaineita ei käytetä. Pitkän valmistusprosessin ansiosta kalakastike saa korkean umamipitoisuuden, ainutlaatuisen maun ja kauniin värin. Kastike on ensimmäinen Suomessa valmistettu kalakastike.

Kalakastike sopii erinomaisesti aasialaisten ruokien maustamiseen, mutta valmistajan mukaan sen aromikas maku sopii myös esimerkiksi jauhelihakastikkeeseen, kaalilaatikkoon tai salaatinkastikkeisiin. Kalakastikkeen sanotaan tuovan ruokiin syvän umamin maun ilman lisäaineita. Sillä voi korvata liemikuutiot ja aromivahventeet.

Hävikin selättäjiä Fazerin uusissa Domino Bite – kekseissä on hyödynnetty ulkomuodoltaan epätäydellisiä Domino-keksejä. Ne on murustettu ja leivottu edelleen herkuttelukekseiksi, joissa on pehmeä sisus ja suklaakuorrutus. Makuja on kaksi, Mint Choco ja Vanilla Choco. Pakkaus on 185 gramman pussi.

Pandalta jouluun Panda on tuonut joulusesonkiin kolme uutta konvehtimakua, joista yksi on vegaaninen. Kermainen vanilja on yhdistelmä sileää maitosuklaata ja kermaista vaniljatryffeliä. Suolainen karamelli tarjoaa yhdistelmän makeaa maitosuklaata ja suolaista kinuskia.

Appelsiinikrokantti on vegaaninen vaihtoehto, jossa appelsiini ja rapea krokantti yhdistyvät suklaan kanssa. Appelsiinikrokantissa on käytetty riisijuomaa ja aitoa appelsiinia. Kääreelliset konvehdit on pakattu 280 gramman rasiaan.

Glögikuulia ja muuta makeaa Fazerin Vihreät kuulat ovat saaneet rinnalleen mausteisemman vaihtoehdon: Fazer Glögikuulat (260 g). Lämpimän mausteiset Glögikuulat sopivat niin sellaisenaan syötäviksi kuin koristeluun ja leivontaankin.

Suklaapuolella uudet Karl Fazer Suolainen toffeekrokantti -konvehdit ovat yhdistelmä maitosuklaata ja rapeita toffeelastuja, joiden valmistuksessa on käytetty aitoa voita. Myös Geisha-suklaan ystäville on tarjolla uutuus, Geisha Crispy Dream -konvehti, jossa yhdistyvät rapea hasselpähkinänougat-täyte sekä maitosuklaa. Suklaakonvehti on palmuöljytön.

Karl Fazer Collection -konvehtirasiat kolmessa koossa (160 g, 535 g ja 800 g) tarjoavat makuelämyksiä vaativaankin makuun. Rasiat sisältävät 14 eri makua ja niiden joukossa myös kaksi uutta makua: Valkosuklaa & Karamelli ja Lakritsitoffee.

Oddlygood Planti uudelleenstailattuna syksyyn Oddlygood Planti -tuotevalikoima on saanut pakkauksiinsa uuden, raikkaan värikkään tyylin. Samalla Planti-tuotemerkki siirtyy kokonaisuudessaan Oddlygood®-tuotemerkin alle.

Oddlygood Cooking Oat Original tuo kauran pehmeyttä kokkailuun nyt gluteenittomana. Tuote on ollut aiemmin saatavilla nimellä Oddlygood Planti Cooking Oat Original. Cooking Oat sopii keittoihin ja pastakastikkeisiin ja kestää hyvin myös hauduttamista.

Välipalapuolella Oddlygood Soygurt - tuoteperheeseen on puolestaan tullut uusi maku, Persikka & vadelma. Tuotteen rakenne on sileä ja siihen on lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita.

36 LEIPURI 8 / 2024

Sparkling tea -ilmiö rantautui Suomeen Alkoholiton sparkling tea eli kupliva tee on nostamassa suosiotaan trendijuomana. Alkoholittomaan viinipohjaan valmistetun kuplivan teen sanotaan erinomaisesti imitoivan alkoholillisen kuohuviinin makumaailmaa. Juoma on saavuttanut jo suosiota esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, mutta myös muualla Euroopassa.

Kuplivassa teessä voisi olla potentiaalia korvata suomalaisten juhlien ja merkkitilaisuuksien alkoholiton kuohuviinivaihtoehto.

Kespro toi lokakuussa Suomeen kaksi kuplivaa teetä Infinitea-tuotemerkillä.

Makuvaihtoehdot ovat Rooibos ja Black Tea. Juomat ovat luomua ja vegaanisia ja ne myydään kuohuviinipullon 0,75 litran peruskoossa.

Tuote on tilattavissa ravintoloihin ja Black Tea-maku tulee myös 120 Alkon myymälään. Molempia vaihtoehtoja voi löytää myös hyvinvarustetuista K-kaupoista.

v UUTUUDET v

Vatsaystävällinen kasviproteiini

Bamixilta juhlamalli Bamix-sauvasekoitin on sveitsiläinen keksintö, keittiökoneiden ikoni, joka tänä vuonna juhlii 70-vuotispäiväänsä.

Bamix on säilynyt vuosikymmenet lähes muuttumattomana ja valmistetaan yhä sen omalla tehtaalla Sveitsissä käsityönä. Laadun takeeksi bamix-sauvasekoittimien moottoreille annetaan elinikäinen takuu kotikäytössä. Bamix-nimi on yhdistelmä ranskankielisistä verbeistä battre et mixer ("lyödä" ja "sekoittaa").

Juhlavuoden kunniaksi markkinoille julkaistaan kokkaavien suomalaiskaksosten, Petra ja Noora Väänäsen oma bamix-malli. Se on luonnonvalkoinen Swissline-malli, jossa on tehokas 200w vaihtovirtamoottori. Kaksi nopeutta ja varusteina yleisterä, vaahdotuslevy, soseutuslevy, tehoterä, prosessori, 0,9 litran sekoituskulho kannella sekä pöytäteline.

Kotimaisesta härkäpavusta valmistettu MUU Fava Pala on gluteeniton, soijaton ja vatsalle ystävällinen härkäpapupala kaikkeen ruuanlaittoon.

Valmistaja MeEat Food Techin mukaan ainutlaatuisen fermentointiprosessin ansiosta tuote ei aiheuta tyypilliseen palkokasvien tapaan vatsanväänteitä, vaan sopii herkemmillekin vatsoille. Fermentointiprosessin kerrotaan poistavan härkäpavusta myös kasviproteiineille tyypillisen oudon sivumaun. Tuotteella on sekä Hyvää Suomesta -tunnus että Sydänmerkki.

Vaihtoehtoja on kolme. Maustamaton Naku härkäpapupala sisältää vain fermentoitua härkäpapua, vettä ja suolaa. Maustetussa curry-versiossa maistuvat korianteri, chili inkivääri ja muskotti. Toinen maustettu versio, Fajita, sisältää mm. chiliä, limeä, paprikaa ja tomaattia.

Kestävämmin tuotettua lastenruokaa Lastenruokavalmistaja Piltti on lanseerannut ensimmäiset tuotteet, joiden juurekset on kasvatettu suomalaisilla uudistavan viljelyn tiloilla. Alkuperä näkyy myös tuotteiden nimissä, jotka ovat Piltti Uudistavan viljelyn tiloilta Porkkanaa ja perunaa ja Piltti Uudistavan viljelyn tiloilta Porkkanaa ja palsternakkaa. Ne ovat lasten ensiaterioita, jotka sopivat maistelun aloitteluun neljän kuukauden iästä alkaen.

Uudistavan viljelyn tavoitteena on parantaa maaperän kasvukuntoa, auttaa sitomaan hiiltä, palauttaa veden luonnollista kiertokulkua ja turvata luonnon monimuotoisuutta sekä samalla varmistaa hyvää satoa. Hyvinvoiva maaperä on vastustuskykyisempi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan, ja näin ollen valmiimpi tulevaisuuden ruoantuotannon haasteissa. Tavoitteena on, että Turun lastenruokatehtaan käyttämästä kotimaisesta perunasta, porkkanasta, palsternakasta ja sipulista kaikki viljellään uudistavan viljelyn menetelmiä käyttäen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Jäätelösuupaloja Magnumilta Magnum Bon bon-suupalat löytyvät kolmessa eri maussa: White Chocolate & Cookies, Gold Caramel Billionaire ja Magnum Salted Caramel & Almond. Herkut on päällystetty erilaisilla suklailla ja niissä on sisällä kastiketta ja vaniljajäätelöä. Jäätelöt myydään täysin kierrätettävissä rasioissa, joista herkkupalat saa nopeasti ja vaivattomasti napattua nautittavaksi.

Valiolta proteiinijäätelöitä Myrttiseltä minikurkut Suomalaisen Arho Foods Oy:n maineikas brändi, Myrttisen kurkut, on tuonut kauppoihin naposteltavan kokoiset minikurkut. Minikurkut valmistetaan suolakurkkuliemellä, joka valmistetaan Myrttisen 80-vuotiaalla, tarkkaan varjellulla reseptillä.

Suolakurkkujen uusi koko tarjoaa uudenlaisia käyttökohteita, sillä cocktail-kokoiset suolakurkut eivät vaadi pilkkomista.

Minikurkut sopivatkin niin naposteltaviksi kuin lisukkeeksi aterioille. Minikurkut edustavat perinteisiä fermentointimenetelmiä, jotka ovat nousseet tärkeäksi ravitsemustrendiksi. Uutuustuote on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista ja HoReCa-tukuista.

Valio PROfeel on nyt tarjolla kolmena eri jäätelömakuna: kinuski, suklaa ja persikka-passio. Pakkauksena on 480 ml:n pikari. Purkillisessa on 20 g proteiinia ja tuotteet ovat laktoosittomia. Ei keinotekoisia makeutusaineita.

Minttutoffeepalat kuluttajapakkaukseen Brunberg Minttutoffeepalat ovat nyt tulleet vähittäiskauppamyyntiin.

Tähän mennessä ne ovat lukeutuneet makeistehtaan erikoistuotteisiin, joita on ollut saatavilla vain Porvoosta Brunbergin omista myymälöistä ja Brunbergin verkkokaupasta. Minttutoffeepalat täydentävät tuoteperhettä, johon kuuluvat myös Toffeepalat ja Lakritsitoffeepalat.

Minttutoffeepalat tulevat myyntiin 200 gramman pakkauksessa.

Vähärasvainen joulukinkku Atria vastaa pienten kinkkujen kysyntään tämän joulun vähärasvaisella uutuustuotteella, joka on Atria Uunivalmis Joulukinkku 1,5 kg. Valmistajan mukaan siinä on vain vähän pintarasvaa ja suolaa, mutta mausta ei ole tingitty. Tuote myydään uunivalmiissa paistopakkauksessa. Uutuuskinkulla on Sydänmerkki.

LEIPURI 8 / 2024

37

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Joulukirja Vapulta

Annostusjärjestelmiä

Vappu Pimiän uuden Vappu jouluna -keittokirjan reseptit kruunaavat loppuvuoden juhlahetket illanistujaisissa, jouluna tai uutta vuotta vastaanotettaessa. Kirjassa on ohjeita niin alkupaloihin, pääruokiin, leivonnaisiin kuin makeisiinkin – unohtamatta jouluaamun puuroateriaa. Lisäksi annetaan vinkkejä hävikin hyödyntämiseen. Bonuksena on Vapun suosikkikasviksesta kurpitsasta loihdittuja reseptejä. Kirja sisältää myös lyhyitä tarinoita ja muistoja Vapun joulunvietosta ja hänen jouluunsa kuuluvista ruoista. Kuvat on ottanut Laura Riihelä ja kirjan kustantaja on Otava.

Terveenä satavuotiaaksi Timo Roune on kirjoittanut tietoteoksen Terveenä satavuotiaaksi – Terveen ja merkityksellisen ikääntymisen puolesta (Momentum Kirjat). Miten tulisi elää, jotta maaginen sadan vuoden rajapyykki on saavutettavissa? Sen selvittämiseksi auttaa sekä tutkittu tieto että oma, terveeseen järkeen perustuva päättely. Merkitystä on esimerkiksi oikealla ravinnolla ja kohtuullisuudella kaikessa sekä myös terveillä sosiaalisilla suhteilla ja perintötekijöillä.

Jo 80-vuotiaan kirjailijan teoksessa on kaikkiaan 286-sivua.

Erikoistukkukauppaa

Vinkkejä airfryer-kokeille Airfryer-ruoanlaitto ja -leivonta ovat ruuanvalmistusta uudella tekniikalla, joka on noussut isoon suosioon. Arja Elina Laineen uusi Airfryer kotikokin keittiössä -kirja auttaa käyttämän uutta laitetta.

Niksit opettelemalla voi kirjan mukaan hyödyntää airfryeria päivittäisessä kokkauksessa.

Teos kertoo muun muassa, mihin kaikkeen airfryer sopii, mihin perustuu sen nopeus, miten airfryerilla on helppo valmistaa terveellistä ruokaa ja mitkä leivonnaiset onnistuvat helposti airfryerilla.

Laineen 284-sivuinen teos sisältää runsaasti myös reseptejä ja kuvia. Kuvat on ottanut Laineen tytär Anni-Sofia Savela.

38 LEIPURI 8 / 2024

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Yhdessä olemme enemmän.

- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan

JRS PHARMA OY

www.condite.fi

Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND info@jrspharma.fi | 040 771 5010

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

WWW. FAZERMYLLY.FI

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 8 / 2024

39

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Uudet ja käytetyt leipomokoneet 040 518 5180 myynti@beo.fi

www.cortex.fi • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Monipuolinen valikoima leipomokoneita

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Tmi Tarmo Palomaa www.leipomokoneet.com

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi Kestävät keittiölaitteet leipomoille

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri-lehti 1/25 ilmestyy viikolla 5

40 LEIPURI 8 / 2024

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

PK Pohjakulma Oy

Leipomopakkaukset joka lähtöön www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT Henri Laurila Puh. 040 511 7282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

- toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa 2025 18.-22.1.2025 SIGEP, Rimini, Italia Leipomo-, konditoria-, jäätelö- ja kahvila-alan messutapahtuma sigep.it/en 17.-26.1.2025 International Grüne Woche, Berliini Maailman suurimmat kuluttajaruokamessut. https://www.gruenewoche.de/en/ 23.-27.1.2025 Sirha, Lyon Messuilla sekä Pastry World Cup 2025 -finaali että Bocuse d’Or -finaali https://www.sirha-lyon.com/fr

LEIPURI 8 / 2024

41

LEDAREN

Facket som drivkraft för koncentrationen av företagsverksamheten

E

nligt ett meddelande som Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC publicerade 13.11.2024 strävar FFC:s medlemsförbund efter en löneförhöjning på tio procent under den kommande förhandlingsomgången. Förbundens mål är ”6 procent det första året, en ökning i månadslönen på minst 150 euro”. Det andra året är målet 4 procent, en ökning i månadslönen på minst 100 euro". På FFC:s webbplats har fackets ”rättvisa löneförhöjningsmål” rubriken ”Voitolla työhön", ungefär "vinnande till jobbet".* När jag läste FFC:s pressmeddelande och motiveringarna kom jag först att tänka på att fackrörelsen har beslutat att visa sin styrka för Finlands regering som svar på de arbetsmarknadsreformer som regeringen genomförde förra våren. Det vore den mest logiska förklaringen till fackets gemensamma utspel. Om det emellertid inte är fråga om en styrkedemonstration för regeringen, utan om fackförbundens verkliga löneförhöjningsmål, är det återigen ett bevis på att fackrörelsen endast närmar sig teman med stora företag och deras lönebetalningsförmåga i åtanke. Fackrörelsen eftersträvar lika stora löneförhöjningar för alla arbetstagare oavsett inom vilken bransch eller i vilket företag de arbetar. Sådana mål förutspår en mycket dålig framtid för små och medelstora arbetskraftsintensiva företag, företagare och deras anställda.

Huvudsaken är att ”allt färre får allt mer”.

Bageri- och konditoribranschen är en exceptionell bransch jämfört med den övriga koncentrerade livsmedelsindustrin, då det i branschen fortfarande finns många små och medelstora företag där det mesta görs för hand. I den här branschen varierar därför arbetskraftskostnadernas andel av företagets omsättning mellan 25 och 60 procent beroende på företagets verksamhetssätt (industriell/hantverksbaserad produktion) och antalet anställda. På motsvarande sätt utgör arbetskraftskostnaderna cirka 10 procent av företagens omsättning i andra delar av livsmedelsindustrin, till exempel i industriella bryggeri-, mejeri- och köttföretag. Var och en förstår att redan till exempel en löneförhöjning på 1 procent har en helt annan effekt på bageri- och konditoribranschens arbetsintensiva och hantverksbaserade företag än på effektiva processindustriella livsmedelsanläggningar. Var och en kan dra slutsatser om vad en löneförhöjning på 10 procent skulle innebära för små hantverksbaserade företag som använder mycket arbetskraft.

För fackrörelsen verkar det inte ha någon betydelse vilka konsekvenser stora löneförhöjningar skulle ha för företagsområdet, antalet företag och sysselsättningen om de förverkligas. Huvudsaken

är att ”allt färre får allt mer”. Små och medelstora hantverksbaserade företag och deras anställda verkar i fackrörelsens ögon närmast motsvara bönderna i schack som man är beredd att offra inför större mål.

I mina ledare har jag tidigare konstaterat att fackrörelsen är en verklig drivkraft för koncentrationen av företagsverksamheten. De löneförhöjningsmål som FFC nu föreslår är bara ytterligare ett exempel på detta. Stora löneförhöjningar får många små och medelstora företag att lämna marknaden helt av sig själva. Jag har ofta funderat på om en koncentration av företagsverksamheten är ett avsiktligt mål för fackrörelsen eller bara en ”naturlig följd” av fackrörelsens verksamhetssätt? I vilket fall som helst är det uppenbart att en koncentration av företagsverksamheten gynnar fackrörelsens arbetsmarknadspolitiska mål. Ju mer koncentrerad företagsverksamheten är inom en enskild bransch, desto starkare är också fackrörelsens inflytande över företagen i branschen. Är målet en koncentration av branschen också en anledning till att fackrörelsen gynnar de största företagen även under förhandlingarna om kollektivavtal? Det är allmänt känt att facket ingår företagsspecifika avtal med de största företagen för att förbättra enskilda företags konkurrensställning i förhållande till mindre företag. Så fungerar fackrörelsen åtminstone inom livsmedelsbranschen. Sådana ”lokala avtal” verkar alltså passa facket. Samtidigt kritiserar fackrörelsen den finska regeringens arbetsmarknadsreformer, bland annat när det gäller utvidgningen av lokala avtal till icke-organiserade företag. Syftet med dessa reformer är att förbättra små företags ställning och att företag av alla storlekar ska ha lika möjligheter att avtala om ärenden arbetsplatsspecifikt, inom de gränser som kollektivavtalet möjliggör. När det istället handlar om löneförhöjningar anser facket att det är självklart att förhöjningarna gäller företag av alla storlekar. Genom alla dessa åtgärder främjar fackrörelsen branschens koncentration i händerna på allt färre företag.

Det är uppenbart att det i den nuvarande ekonomiska situationen endast är industriella företag som använder lite arbetskraft som skulle kunna betala de ovan nämnda löneförhöjningarna, om ens de. Så hårda låter de här löneförhöjningsmålen även med tanke på de största företagens lönebetalningsförmåga.

Jag tror att FFC:s och dess medlemsförbunds löneförhöjningsmål inom många branscher kan genomföras endast efter långa strejker och olika typer av kaos. Innan dess kommer tusentals arbetstagare att förlora mycket av sina inkomster när de strejkar för FFC:s mål. Efter förhandlingsomgångarna kommer många arbetstagare att fundera på om den ovannämnda sloganen på FFC:s webbplats hellre kunde ha ändrats till ”vinnande till arbetskraftsbyrån”.

Mika Väyrynen

*https://www.sak.fi/sv/amnen/nyheter/industrifackets-riku-aalto-malet-ar-en-loneforhojning-pa-10-procent/

42 LEIPURI 8 / 2024

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas@andreasknip.fi

Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 8 / 2024

43

Hyvää ja Makeaa Joulua kaikille lukijoillemme!