Ympäristöuutisia lyhyesti

Jenni Häyrisen mielestä yksi keino helpottaa kuluttajan valintoja voisi olla ympäristö- ja ilmastoystävällisyydestä kertova merkki elintarvikepakkauksessa. Hän peräänkuuluttaa viljelijöiden motivoimiskeinoiksi riippumatonta tutkimusta ympäristön hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä isompaa korvausta ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden tuottamisesta.

Vastuullisesta ruoasta vientivaltti

Paneelikeskustelun jälkeen Anna Perho haastatteli vielä Luonnonvarakeskuksen johtaja Anu Kaukovirtaa ja vuorineuvos Reijo Karhista, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtajana. Keskustelussa pohdittiin viljelyn tulevaisuutta suomalaisten näkökulmasta. Panelistien tapaan heidän mielestään vastuullisen ruoantuotannon toteutumiseen vaaditaan koko tuotantoketju. Anna Perhon pyytäessä Reijo Karhista nimeämään yhden asian, joka muuttaisi ruoantuotantoa sekä viljelijän että ilmaston hyödyksi, totesi hän ruokajärjestelmän olevan kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa, tuottaja – teollisuus – kauppa, kukaan ei tule toimeen ilman toista. Kun tämä järjestelmä toimii, on sekä vastuullisuudessa että liiketoiminnassa saatavissa tuloksia.

Myös Anu Kaukovirta peräänkuulutti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koko ketjun välillä vastuullisen ruoantuotannon kehittämiseksi. Vaikka suomalainen ruoantuotanto on verraten vastuullista, ovat Anu Kaukovirran mukaan tiettyjen tuotteiden tuotannot keskittyneet tietyille alueille, mikä pitkällä aikavälillä köyhdyttää maapohjaa eikä edistä kestävää maataloustuotantoa. Tästä syystä tulisi samalla alueella olla erilaisten elintarvikkeiden tuotantoa eli esimerkiksi viljan viljelyä ja maidon tuotantoa.

Reijo Karhisen mielestä suomalaisen ruoantuotannon suurin epäonnistuminen on vähäinen vienti. Vastuullinen suomalainen ruokaketju olisi hänen mielestään hyvä myyntivaltti kansainvälisesti ja se voisi hänen mukaansa olla mahdollisuus suomalaisten elintarvikkeiden viennin kasvuun.

Viljelyohjelmalla vastuullista tuotantoa

Lantmännen julkisti syyskuussa Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman, jonka toimenpiteiden tavoitteena on pienentää viljelyn ilmastovaikutuksia sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma käynnistyy kuluvana syksynä yhteistyössä rukiin Lantmännen:in sopimusviljelijöiden kanssa ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan ruispelloilla tulevana satokautena.

Lantmännen-yhtiöt eli Vaasan, Lantmännen Agro, Lantmännen Unibake Finland ja Lantmännen Cerealia Finland, toteuttavat Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmaa yhteistyössä noin 60 rukiin sopimusviljelijän kanssa. Arvion mukaan ohjelmassa mukana olevat viljelijät kylvävät tänä syksynä noin 1 300 hehtaaria ruista, joka sadoista riippuen on noin 15 prosenttia Lantmännen-yhtiöiden käyttämästä elintarvikerukiista. Kaikesta Suomessa tuotetusta rukiista Lantmännen konserni käyttää noin kolmanneksen.

Ilmasto & Luonto -viljelyohjelma keskittyy viljelyn kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen, hiilen sitomiseen maaperään ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan pienentävän keskimääräisen suomalaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia.

Sähköiset hintanäytöt K-ruokakauppoihin

Kaikissa K-Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa otetaan käyttöön tämän vuoden aikana sähköiset hintanäytöt. Sähköisiä hintanäyttöjä on käytössä jo lähes 200 K-ruokakaupassa. Hyllynreunalistat ja paperiset hintaetiketit korvataan kaikissa yli 300 K-Citymarketissa ja K-Supermarketissa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sähköiset hintanäytöt säästävät kaupassa työtä, koska hintoja ei tarvitse enää vaihtaa käsin. Lisäksi niiden ansiosta hinnat ovat yhdenmukaiset hyllynreunassa ja kassalla. Myös paperia säästyy. Tarpeettomaksi jääneet hyllynreunalistat kierrätetään uusien muovisten myymälätarvikkeiden raaka-aineeksi.

Paulig sijoittaa seuraavan sukupolven rasvoihin

Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut Melt&Marbleen, ruotsalaiseen start-up-yritykseen, joka valmistaa kasvipohjaisissa elintarvikkeissa käytettäviä vastuullisesti tuotettuja rasvoja tarkkuusfermentaation avulla. Muokkaamalla hiivojen aineenvaihduntaa yrityksen tiimi pystyy jäljittelemään tarkasti minkä tahansa rasvan rakennetta ja koostumusta ja luomaan täysin uusia rasvoja. Tämän teknologian ansiosta voidaan kehittää räätälöityjä rasvoja erilaisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin.

Pauligin tuotevalikoima on lähes täysin kasvipohjainen, ja yhtiö etsii aktiivisesti innovatiivisia tuotteita, jotka ovat hyväksi niin ihmisille kuin maapallollekin. Melt&Marble teknologia-alustan avulla pystytään tuottamaan eläinrasvojen kaltaisia rasvoja ilman eläimiä. Nämä rasvat parantavat kasvipohjaisten vaihtoehtojen makua huomattavasti, toteaa Pauligin pääomasijoitushautomo PINCin johtaja Marika King.

Ensimmäisten eläinrasvoja jäljittelevien rasvojen prototyyppien odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kahvintuotantoa kestävästi Suomessa

VTT kehittää ruoantuotantoa kasvisolujen avulla ja on nyt tuottanut ensimmäiset kahvierät laboratoriossaan Espoossa. Kahvin bioteknologinen tuotanto alkoi kahvisoluviljelmän perustamisesta. Kun solulinja saatiin kasvamaan hyvin, se siirrettiin bioreaktoreihin suuremman biomassamäärän tuottamiseksi. Kahvisolukon eli kasvisolubiomassan koostumus analysoitiin ja sille kehitettiin sopiva paahtoprosessi. Lopuksi VTT:n koulutettu aistinvarainen arviointipaneeli arvioi tämän uuden kahvin. Kehitystyöhön osallistui VTT:n kasvibiotekniikan, kemian ja elintarviketieteen asiantuntijoita.

Tulokset osoittivat, että paahdetun kahvisolukon profiilissa oli tuoksun ja maun osalta paljon yhtäläisyyksiä tavallisen kahvin kanssa. Kahvinvalmistusta voidaan kuitenkin pitää omana taiteenlajinaan, ja siihen liittyy toistoon perustuvaa optimointia asiantuntijoiden valvonnassa. VTT:n tutkimustyö toimii tällaisen työn perustana. Tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer VTT:stä arvioi, että tuotannon

Kahvin kasvisoluviljelmä (oikealla) ja paahdettua VTT:n solumaatalouteen perustuvalla menetelmällä tuotettua kahvia

käynnistämisestä ja viranomaisten hyväksynnän saamisesta ollaan noin neljän vuoden päässä.

Tällä hetkellä kaikki laboratorio-olosuhteissa tuotettu kahvimateriaali on kokeellista ruokaa, ja sen markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi. Yhdysvalloissa markkinointi edellyttää FDA:n (Food and Drug Administration) hyväksynnän.

Viite: P.M. Townsley (1974), Production Coffee from Plant Cell Suspension Cultures. Can. Inst. Food Sci. Technol. J. 7: 79-81.

Hartwall ja Lahti Energia rakentavat biokaasulaitoksen

Hartwall ja Lahti Energia rakentavat Lahteen uuden kiertotalouteen perustuvan biokaasulaitoksen, jossa valmistetaan biokaasua oluen panemisessa syntyvästä mäskistä. Hartwall on sitoutunut hiilineutraaliin tuotantoon vuoden 2023 aikana ja biokaasulaitos on ratkaiseva askel kohti nollapäästöjä. Biokaasulaitos nousee Hartwallin panimon pihalle Lahdessa ja se otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa.

Biokaasulaitoksella arvioidaan tuotettavan 12 gigawattituntia vuodessa. Määrä vastaa melkein 650 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Tällä katetaan suurin osa koko Hartwallin kaasuntarpeesta, joka on noin 70 % Hartwallin vuotuisesta lämpöenergian käytöstä.

Uusiutuvan biokaasun lisäksi Hartwallille tullaan tuottamaan energiaa Kujalan käytöstä poistetun kaatopaikan kaasuja hyödyntämällä. Käyttöön otetaan myös uusi sähkökattila, jolla tuotetaan osa Hartwallin tarvitsemasta höyrystä maakaasun sijaan.

Atria laajentaa Suomen suurinta aurinkopuistoa

Atria Suomi toteuttaa yhdessä Nurmon Aurinko Oy:n kanssa aurinkovoimalan laajennuksen Nurmon tehtaan yhteyteen. Nykyisen vuonna 2018 käyttöönotetun voimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu: laajennusosan paneeliteho on 5 MWp ja se koostuu yli 9 400 aurinkopaneelista. Aurinkopuiston pinta-ala on lähes 7 hehtaaria, mikä vastaa yli 9 jalkapallokenttää. Se tuottaa vuodessa noin 4 250 MWh aurinkosähköä, mikä vastaa noin 2100 kerrostaloyksiön vuosikulutusta. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen Atrian vuotuinen aurinkosähkön tuotanto on yli 9 000 MWh. Toteutus käynnistyi heinä-elokuussa ja voimalan laajennusosa on valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2022 aikana.

Atrian tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoteen 2035 mennessä. Kun laajennus valmistuu, Atria kattaa vuosikulutuksestaan noin 8 % aurinkosähköllä. Aurinkovoimalan laajennusosa sijaitsee Atrian Nurmon tehtaan yhteydessä alueen itäpuolella.

Suomalaiset tiedostavat ruokahävikin ilmastovaikutuksen

Suomalaiset tiedostavat hyvin ruokahävikin ilmastovaikutuksen, selviää Vaasanin emoyhtiön Lantmännenin pohjoismaisesta kuluttajatutkimuksesta. Huhtikuussa 2021 toteutetun tutkimuksen mukaan jopa 78 prosenttia suomalaisista kertoi välttelevänsä ruoan heittämistä roskiin ruokahävikin suuren ilmastovaikutuksen vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä.

Tulos oli selkeästi korkein muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomalaiset tiedostavat selvästi ruokahävikin ilmastovaikutuksen ja sillä on erittäin voimakas toimintaa ohjaava vaikutus. Lisäksi joka toinen (54 %) kyselyyn vastannut kertoi pyrkivänsä huomioimaan vastuullisuuden ostaessaan elintarvikkeita.