Leipuri 4-2025

4 / 2025

Leipomokahvila N’avetta Sipoossa houkuttelee käsintehdyillä herkuillaan Varautuminen on viisautta myös leipomossa Leipuriliiton jäsenyys tuo monia etuja

Tervetuloa Leipuripäiville Helsinkiin 14.-17.8.2025

SISÄLTÖ

Kesäkuu 2025 Leipuri 123. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 4 / 2025

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Elintarvikealan tes-ratkaisu – kalleinta leipomoalalle

4

Murusia

6

Leipuripäivien 2025 ohjelma Helsingissä

8

Leipomokahvila N’avetassa voi herkutella joka päivä

14

Kauraseminaarissa pohdittiin kauran mahdollisuuksia

16

Leivän syöminen vähentynyt

18

Miten leipomo selviää häiriötilanteista?

19

Maakuntaherkkuna kampanisu

20

Työmarkkinapalsta Tes-ratkaisu avaa työnantajille uusia mahdollisuuksia

21

Tapahtumia

22

Leipuriliiton jäsenenä saat monia etuja

23

Leiko-palvelu ja sen käyttäjäkokemuksia

24

Orat Oy:llä 50-vuotisjuhlavuosi

25

Tutkimus: Suomalaisista leipä on nautinto

26

Leipurin Oyj:n kurssin aiheena kuidut

28

Kolumni Hyvinvointia leipureille

29

Murusia

30

Rukiin talvehtiminen luo positiivista pohjaa satotoiveille

31

Nimitykset, palkinnot, vainajat

32

Leipurissa kirjoitettua

33

Uutuustuotteita

34

Uutuuskirjoja

34

Palveluhakemisto

38

Ledaren Kollektivavtal för livsmedelsindustrin - dyrast för bageribranschen

39

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 5 - vko 29

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansi Shutterstock Takakansi Elina Matikainen ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Elintarvikealan tes-ratkaisu – kalleinta leipomoalalle

E

lintarvikealan uusi työehtosopimus tuli voimaan 14.4.2025, kun neuvotteluosapuolet ETL ja SEL hyväksyivät valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoesityksen. Kyseessä oli jo neljäs sovintoesitys, kun SEL oli hylännyt kolme aikaisempaa.

Uuden työehtosopimusratkaisun myötä kaikissa elintarvikealojen yrityksissä tehdään kolmen seuraavan vuoden aikana samansuuruiset palkankorotukset riippumatta siitä, onko kyseessä esimerkiksi suuri panimo- tai liha-alan pörssiyhtiö vai pieni muutaman työntekijän työllistävä käsityövaltainen leipomo. Mutta leipomoala ainoana elintarvikealana maksaa 100%:n yötyölisää, kun muu elintarvikeala maksaa vain 30 %:n yötyölisää, jos työt aloitetaan ennen klo 24. Jo yksistään tuon takia työehtosopimusratkaisu on kallein nimenomaan leipomoalan yrityksille.

Positiivista kuitenkin on, että leipomoalalle saatiin myös pieniä pitkään kaivattuja työaikajoustoja. Tällainen on esimerkiksi keskimääräinen työaikajärjestelmä, joka on samantyylinen kuin panimoalalla jo vuosikymmenien ajan käytössä ollut työaikajärjestelmä. Leipomoalalla työaikajärjestelmän käyttöönottaminen on kuitenkin paikallisen sopimisen takana, kun panimoalalla se on työnantajan direktiossa, eli työnantajan yksipuolisen päätösvallan alla. Paikallinen sopiminen on onneksi 1.1.2025 lähtien mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä, kiitos Suomen nykyisen hallituksen tekemien työmarkkinauudistusten, joten tuo tes-uudistus on hyvä lisä leipomoalalle. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että on jotenkin uskomatonta, että ”suomalaisessa oikeusvaltiossa” piti odottaa aina vuoteen 2025 asti, että Suomeen saatiin yrityksille tasa-arvoinen järjestelmä, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen myös järjestäytymättömissä yrityksissä, eikä pelkästään vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Ihmeiden aika ei ole ohi.

ETL:n ja SEL:n välillä käytyjen tes-neuvottelujen suurin kiistakysymys koski sitä, miten leipomotyölain 5 § kumoutuminen 1.3.2025 huomioidaan leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa. SEL oli noin vuoden ajan kertonut julkisuuteen kauhutarinaa siitä, minkälainen taloudellinen katastrofi työntekijöille seuraa, jos Orpon hallitus kumoaa leipomotyölain.

Kaikille osapuolille oli kuitenkin varsin selvää, että vaikka Orpon hallitus leipomotyölain kumoaa, laissa ollut 100%:n yötyölisämääräys tulee siirtymään leipomoiden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen*. Näin myös lopulta kävi. Kyse oli lähinnä vain siitä, suostuuko SEL antamaan vastapainoksi leipomoalalle jotain työaikajoustoja.

SEL:n noin vuoden kestänyt propagandapelottelu leipomoi-

den ”100 %:n yötyölisän katoamisesta” tuntuu iskostuneen kansaan ja poliitikkoihin varsin hyvin.

Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen vielä 24.4.2025 lähettämässään tiedotteessa väitti perusteettomasti, että leipomoalan työntekijöille olisi tehty 10 000 euron vuosituloleikkaus.** Saamieni tietojen mukaan leipomotyölaissa olleen 100%:n yötyölisän ”siirto” leipomoalan työehtosopimukseen tehtiin lopulta nimenomaan SEL:n esittämällä tavalla. Erityisesti sen takia ihmettelen, mikä tarve oli suosia vuorotyötä tekeviä yrityksiä.

Uudistuksen myötä yötyön teettäminen vuorotyönä on nimittäin edullisempaa kuin jos yötyötä teetetään ”normaalina työnä” (ei vuorotyönä). Yleisesti tiedossa on, että vain suurimmat yritykset teettävät vuorotyötä. Tähän liittyen esimerkki: Vuorotyötä tehtäessä työntekijän tuntipalkka yötyötä tehtäessä lasketaan työehtosopimuksen taulukkopalkasta (eli minimipalkasta), jakajan ollessa luku 169. Jos kyse ei ole vuorotyöstä, työntekijän tuntipalkka lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, jakajan ollessa luku 160. Edellä kertomani ei ole myöskään ainoa kohta uudessa työehtosopimuksessa, jossa vuorotyön teettäminen on yrityksille edullisempaa kuin ei-vuorotyön teettäminen. Yhteenvetona voi todeta, että elintarvikealan työehtosopimusratkaisu on siten kaikkein kallein yötyötä teettäville pienille ja keskisuurille leipomoalan yrityksille, jotka eivät pysty teettämään vuorotyötä.

Elintarvikealan tes-kierros oli jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on edes pienten muutosten saaminen työehtosopimuksiin. Kun tuo on noin vaikeaa, voi vain miettiä, kuinka vaikeaa Suomessa on tehdä valtakunnan tasolla työmarkkinauudistuksia. Ja minkälaista asennetta ja rohkeutta muutosten tekeminen päättävässä asemassa olevilta vaatii, kun he tietävät, että uudistukset tulevat johtamaan laajoihin työtaisteluihin koko valtakunnan tasolla. Sen takia totean, että arvostukseni Petteri Orpon hallituksen keväällä 2024 tekemiin työmarkkinauudistuksiin on entisestään kasvanut. Petteri Orpo, Riikka Purra, Sari Essayah ja Anders Adlercreutz yhdessä työministeri Arto Satosen*** ja hänen taustajoukkojensa kanssa ovat uskaltaneet päättäväisesti toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattuja työmarkkinauudistuksia, ay-liikkeen lakkoiluista ja niiden aiheuttamista taloudellisista vahingoista huolimatta. Hieno esimerkki työmarkkinauudistusten jatkumisesta on 1.7.2025 voimaan tuleva yt-lain alarajan nostaminen 20 työntekijästä 50 työntekijään. Suomessa näyttää olevan vihdoin hallitus, joka tekee uudistuksia, joista myös pienemmät yritykset hyötyvät, eikä ihan kaikkia uudistuksia tehdä vain ay-liikkeen ja/tai suuryritysten ehdoilla, kuten aikaisemmat hallitukset ovat vuosikymmenien ajan lähes aina ennen tehneet.

Mika Väyrynen

* Tältä osin viittaan myös siihen, tuo 100%:n yötyölisä oli jo valtakunnansovittelijan ensimmäisessä sovintoesityksessä 10.3.2025, jonka ETL olisi hyväksynyt, mutta SEL sen hylkäsi. **STT Info 24.4.2025: ”SDP:n Suhonen: Maan hallitus jatkaa duunareiden kyykyttämisen tiellä!” https://www.sttinfo.fi/tiedote/71104305 *** Työministerin tehtävät siirtyivät Arto Satoselta 6.5.2025 uudelle työministerille Matias Marttiselle.

LEIPURI 4 / 2025

3

v MURUSET v

Syksyllä vietetään jälleen Leipäviikkoa – Täysjyvä edellä!

Ensi syksynä vietetään jälleen perinteistä Leipäviikkoa 8.–14. syyskuuta 2025. Tänä vuonna teemana on viime vuoden tapaan täysjyvävilja. Nostetaan esiin täysjyväviljan monipuoliset terveyshyödyt sekä kannustetaan käyttämään täysjyvää osana jokapäiväistä ruokavaliota.

Suositusten mukaan täysjyväviljaa tulisi joka päivä saada vähintään 90 grammaa, jotta saisimme kaikki terveyshyödyt itsellemme. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka edistävät hyvinvointia ja tukevat terveellistä elämäntapaa. Vain 2 % naisista ja 11 % miehistä pääsee tähän grammamääräiseen tavoitteeseen. Joten tekemistä riittää!

tavaa somemateriaalia, jota tulee sivuille lisää kesän aikana.

Leipätiedotus kannustaa Leipuriliiton paikallisyhdistyksiä järjestämään Leipäviikolla erilaisia tapahtumia omilla alueillaan. Leipätiedotuksen Kaisaan ja Terhiin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, mikäli kaipaatte apuja tapahtuman järjestämiseen.

Myös Leipätiedotuksen somekanavilta (Facebook ja Instagram) löytyy paljon herkullisia kuvia ja vinkkejä täysjyvän käyttöön sekä hyvää faktatietoa.

Leipäviikon materiaalit ovat jo osittain Leipätiedotuksen sivuilla valmiina. Tarjolla on toivottua printtimateriaalia, kuten pöytäständejä sekä erilaisia julisteita.

Tilaamaan pääsee nettisivujen kautta tai laittamalla viestiä terhi.virtanen@leipatiedotus.fi Lisäksi sivuilla on valmista ladat-

Tampereen rievä takaisin kauppoihin Linkosuo kertoo, että se on antanut Leivon Leipomolle oikeuden valmistaa ohraista perinneherkkuaan, Tampereen rievää. Se palasi kauppojen hyllyille 24. huhtikuuta.

Tampereen rievä on luultavasti yksi paikkakunnan rakastetuimmista ruokatuotteista, mustamakkaran ohella.

Linkosuo lopetti tuotantotilojen muutoksien vuoksi paperipussiin pakattavien leipien valmistamisen vuonna 2016. Tuolloin Tampereen rievä siirtyi lisenssisopimuksella Mikon Leivän valmistettavaksi.

Mikon Leipä ajautui konkurssiin vuonna 2024, jolloin leivän valmistus siellä loppui eli se katosi kauppojen hyllyiltä.

Konkurssin myötä Tampereen rievän resepti palautui Linkosuolle, jonne toimitusjohtaja Jyrki Karlssonin mukaan tuli leivästä paljon kuluttajakyselyitä sen kadottua markkinoilta. Hän iloitsee siitä, että kysyntään voidaan nyt vastata Leivon Leipomon kanssa aloitetun yhteistyön ansiosta.

Leivon Leipomossa rievän valmistus otettiin vastaan kunniatehtävänä, joka pitää yllä myös paikalliskulttuuria. Toimitusjohtaja Harri Jaakkolan mukaan heillä on hyvä tuntuma rievän valmistamisesta,

4 LEIPURI 4 / 2025

Merkitse Leipäviikko kalenteriisi ja liity mukaan juhlistamaan täysjyvää!

Ruokaviraston lisäaineiden käyttömäärien tiedonkeruu

koska leipomon suosituin leipä on kaurapohjainen arinarievä. Ohrarievällä ei hänen mukaansa ole missään muualla Suomessa ole samanlaista asemaa kuin Tampereella. Niinpä myös Tampereen rievä palasi valmistukseen juuri sellaisena kuin se on aina ollut – reseptiä, raaka-aineita tai pakkausta ei muutettu.

Aikoinaan Linkosuo ja Leivo kilpailivat tiukasti keskenään. Ajat ovat totisesti muuttuneet, sillä nyt entiset kilpailijat yhdistivät voimansa perinteen säilyttämiseksi. Vielä 60- ja 70-luvuilla saman pöydän ääreen ei olisi istuttu ja reseptin jakaminen ja toisen leipomon klassikon valmistaminen ei olisi tullut kuuloonkaan. Nyt yhteistyöhön lähdettiin molemmissa yrityksissä hyvillä mielin.

Elintarvikelisäaineen tai aromiaineen valmistajan tai käyttäjän on ilmoitettava EU-komissiolle näiden aineiden käytöstä. Tiedot kerää Suomessa Ruokavirasto ja ko. lisäaineet vaihtuvat vuosittain. Tänä vuonna kerätään tietoa butyylihydroksitolueenin (BHT, E 321), sorbiinihapon (E 200) ja kaliumsorbaatin (E 202) käyttömääristä.

Leipuriliitto osallistuu tiedonkeruuseen jakamalla jäsenille infopaketin ja tarvittavat lomakkeet syksyllä 2025. Jäsenyritykset toimittavat tiedot Ruokavirastoon vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tietojen toimittaminen on vapaaehtoista, mutta riittävällä kattavuudella varmistetaan, ettei tietojen luovuttamiseen tule pakottavaa lainsäädäntöä.

Store Leipurin verkkokauppa leivonnan ja ruuan ammattilaisille

Parhaat raaka-aineet ja tarvikkeet meiltä!

Löydät valikoimastamme yli 2000 tuotetta ammattilaisille: ✓ raaka-aineet sekä lisä- ja apuaineet ✓ tuoteratkaisut leivontaan ja elintarvikkeisiin ✓ valmiit pakasteet ✓ gelaton ✓ pakkaukset ja tarvikkeet

TilaOSaTI HELP

24/7

Palvelumme kattavat koko Suomen ja toimitamme tuotteita yritysasiakkaille koko maahan. Voit seurata tilauksiasi varastolta toimitukseen asti. Leipurin Store on myös helppokäyttöinen, voit esimerkiksi kopioida vanhan tilauksesi uudeksi ja muokata sitä tarpeen mukaan. Nopeaa ja kätevää!

Asiakkaitamme ovat esimerkiksi leipomot, konditoriat, kahvilat, catering ja hotellit sekä elintarviketeollisuus.

Myyntipalvelumme auttaa sinua myös henkilökohtaisesti joka arkipäivä 8-16. +358 9 521 2600 store@leipurin.com

store.leipurin.com www.leipurin.com

LEIPURI 4 / 2025

5

Suomen Leipuriliitto ry:n 125. vuosikokous ja kesäpäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1, Helsinki Kuva: Skyproduction

Kuva: Helsinki Material Bank/Julia Kivelä

Torstai 14.8.2025 16.00 - 19.00 Eväitä leipomoyrittäjälle – ammatillinen seminaari

- Kalastajatorpan Merisali (Kongressipuolen alakerrassa) - Miksi yrittäjä tarvitsee ammattimaisen hallituksen?

Yritysjohtaja, hallitusammattilainen Leena Saarinen - Kuluttaja kertoo suunnan! Toimitusjohtaja Pirjo Ekman, Inspirans Oy - Varautuminen ja huoltovarmuus leipomossa,

yrittäjät Katri Laakso ja Johanna Dietrich, Kokonat Oy - Tekoäly elintarviketeollisuudessa, toimitusjohtaja Patrik Palatz, Adeona Oy ja

toimitusjohtaja Tuomas Kaipainen, Taito United Oy Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2025

Perjantai 15.8.2025

Kuva: Helsinki Material Bank/Beatrice Bucht Kuva: Helsinki Material Bank/Camilla Bloom

6 LEIPURI 4 / 2025

9.00 - 15.00 Raisio Open Golf -kilpailu

- Espoo Ringside Golf, Nurmikartanontie 5, Espoo

- bussikuljetus hotellilta, yhteislähtö klo 9.00 Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Raisio_Golf_2025 9.00 - n. 13.30 Finnbakels Oy:n Helsinki By Sea-saaristoristeily

- bussikuljetus Kalastajatorpalta Kauppatorille lähtee klo 9.00

- laivalla tarjotaan lounas

- mukaan mahtuu 100 henkilöä

- paluukuljetus Kauppatorilta on perillä Kalastajatorpalla n. klo 14 Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2025 15.00 - 17.00 Leipurin Oyj:n frisbeegolf-kisa

- Munkkiniemen frisbeegolfrata, Nuottapolku 12, 00330 Helsinki

- kuljetus lähtee Kalastajatorpalta klo 14.40, paluukuljetus radalta klo 17.20

- ammattilaisten opastama frisbeegolf-ohjelma kiekkoineen

- sopii sekä aloittelijoille että harrastajille

- leikkimielinen kilpailu, parhaat palkitaan, tarjoilua, hyvää fiilistä ja parasta peliseuraa Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2025 19.00 - 21.00 Valio AimoFest Cocktail-tilaisuus

- Kalastajatorpan Pyöreä sali

- sisäänpääsy ValioAimon kutsukortilla, joka sisältyy kokouspakettiin klo 22.00 - 00.30 Paja Band viihdyttää Pyöreässä Salissa klo 22.30 - 02.30 Karaoke Vanha Torppa

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ (samalla sivulla ohjeet myös majoitusvarauksiin) Majoitus: Hilton Hotel Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1, 00330 HELSINKI. Huonevaraukset puhelimitse puh. +358 300 308487 tai sähköpostilla: helsinkikalastajatorppa@hilton.com Huonevarauksia tehdessä tulee käyttää/mainita koodi: G2LEIA

Lauantai 16.8.2025 9.30 Suomen Leipuriliitto ry:n 125. vuosikokous

- Kalastajatorpan Merisali (Kongressipuolen alakerrassa) 9.30 - Fazer Myllyn lastenretki Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2025 10.00 - 15.30 Tavarantoimittajien näyttely

- Kalastajatorpan Siirtomaasali, Keltainen Sali ja niiden aulatilat 11.30 - 14.00 Keittolounas tarjolla

- Pyöreä sali 15.30 Tavarantoimittajien näyttely päättyy 16.15 - 17.00 Condite Oy:n musiikkituokio

- Hanna Pakarinen viihdyttää Pyöreässä salissa 19.30 Siirtyminen juhlaillalliselle

- Pyöreä Sali ja Siirtomaasali

- illan aikana sama ohjelma molemmissa saleissa 20.00 - Juhlaillallinen ja ohjelmaa

- illan juontaa Emmi Elonen

- mentalisti esiintyy

- StepUp Crew + StepUp Bloom, tarinallinen tanssishow

- artistina Karoliina Kallio Paja Bandin säestämänä 22.30 - 03.00 Karaoke, Vanha Torppa

LEIPURI 4 / 2025

7

v LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA v

Leipomokahvila N’avetassa voi herkutella joka päivä

Leipomokahvilan vitriineissä on runsas valikoima joka päivä aukioloajan loppuun asti.

Maalaismaisemassa Sipoossa, puolivälissä matkalla Helsingistä Porvooseen, toimii Leipomokahvila N’avetta, jonka maine on kantautunut ympäri Uudenmaan. Yritystä luotsaa tarmokas yrittäjä Johanna Petsola-Helin ja mukana ovat vahvasti myös hänen tyttärensä Natalia, Netta ja Ella Helin.

kertoo, että he tulevat Tuusulasta.

- Käymme täällä joka viikko. Täällä on Suomen parhaat korvapuustit ja muutoinkin erinomaiset tuotteet. Palvelu on hyvin huomaavaista ja ystävällistä ja myös puitteet ovat oikein miellyttävät, hän hehkutti. Tuusulasta kertyy kahvilaan matkaa yhteen suuntaan kolmisenkymmentä kilometriä.

Jotakin kertoo sekin, että vuonna 2016 järjestetyssä helsinkiläisen City-lehden ravintolaäänestyksessä Leipomokahvila N’avetta sai kolme ykköspalkintoa: paras kahvila, paras palvelu ja paras sisustus.

Lisäksi kahdessa muussa kategoriassa se sijoittui kakkoseksi. Äänestyksessä olivat lähtökohtaisesti mukana vain helsinkiläiset paikat, mutta N’avetta sai niin paljon ääniä, että se oli poikkeuksellisesti pakko huomioida. Vaikka äänestyksestä on jo aikaa, tulos lämmittää edelleen yrittäjän mieltä.

- Periaatteemme on, että olemme olemassa asiakkaita varten ja teemme parhaamme, jotta he viihtyisivät ja olisivat tyytyväisiä, Johanna Petsola-Helin selittää suosion avaimia. Hän toimii itse esimerkkinä ja on onnistunut kylvämään tämän periaatteen myös kaikkiin leipomokahvilan työntekijöihin.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Leipomokahvila N’avetta

K

ahvilan 28 asiakaspaikkaa ovat kyllä tosi kovassa käytössä etenkin kesäaikaan, vaikka silloin toki voi kahvitella myös ulkona terassilla, toteaa yrittäjä Johanna Petsola-Helin.

Asiakkaita saattaa käydä kesäaikaan parhaimmillaan 600-700 henkilöä päivässä ja se on kyllä paljon. Petsola-Helinin mukaan silloin myös parkkipaikkojen kanssa voi tehdä tiukkaa, koska parkkialue ei ole suuren suuri. Talvisaikaan on hiljaisempaa, ja tilaa on paremmin.

Silloinkin viikonloppuisin asiakkaita käy useampi sata.

Entiseen pieneen navettarakennukseen kunnostettu leipomokahvila houkuttelee sekä lämpimän viihtyisällä sisustuksel-

8 LEIPURI 4 / 2025

Yrittäjäksi ”kylmiltään” laan, että herkullisilla tuotteillaan. Lähes kaikki tuotteet tehdään itse alusta alkaen kahvilan perällä olevassa pienessä leipomotilassa.

Osaa kävijöistä houkuttelee myös pihapiirissä toimiva sisustuspuoti Villa Nokkonen, jota pyörittää Johannan ystävä Tarja Sjögren.

- Paitsi satunnaisia kahvittelijoita meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka tulevat vähän kauempaa, kuten esimerkiksi Espoosta, Tuusulasta, Nurmijärveltä ja jopa Kotkasta asti. Itse asiassa enemmistö asiakkaista tulee kyllä muualta kuin tästä lähialueelta eli Västerskogista, Johanna Petsola-Helin arvioi.

Jutun teon aikaan kahvilassa puolisonsa kanssa asioinut eläkeläisherrasmies

Johanna Petsola-Helin kertoo aloittaneensa leipomokahvilan yrittäjänä vuonna 2013.

- Kaikki lähti siitä, kun pistäydyimme tässä paikassa ystäviemme kanssa vuonna 2011. Vaikka asumme Sipoossa, emme koskaan olleet käyneet täällä. Silloinkin tässä toimi kahvila, eri rakennuksessa, pienen sisustuspuodin tilassa.

Paikan omisti alun perin Samuli Sirén, joka oli paitsi leipuri-kondiittori, myös muusikko, kirjailija ja elokuvantekijä. Todellinen monitoimiosaaja siis.

- Samuli Sirén kertoi silloin meille, että yritys oli myynnissä. Puoliksi leikillään mieheni totesikin heti, että paikka sopisi juuri minulle, joten miksemme ostaisi sitä. En kyllä ottanut ehdotusta ollenkaan

v LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA v

Yrittäjä Johanna Petsola-Helinin tyttäret Netta (vas.) ja Natalia (oik.) työskentelevät vakituisesti leipomokahvilassa ja tekevät siellä töitä monipuolisesti. Etualalla leipomon leipätuotevalikoimaa eli perunarieskoja (vas.), ruisleipiä, vehnä-kauraleipiä sekä 100%kauraleipäsiä.

Kakut tulevat pääosin Tårta på tårta -yhteistyöleipomosta.

Täytetyt rieskarullat tehdään omiin perunarieskoihin.

LEIPURI 4 / 2025

9

v LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA v

Leipurit Veera Turpeinen ja Heidi Lindqvist ahkeroivat kahvilarakennuksessa olevassa pienessä leipomotilassa, jossa valtaosa tuotteista tehdään. Munkkirinkilät ovat menossa kahvilan vitriiniin.

Muhkeiden lihapiirakoiden täytteenä käytetään vain suomalaista naudanlihaa, kertoo Johanna Petsola-Helin.

Etualan rieskikseen on saatu idea karjalanpiirakasta. Pohjana on perunarieska, täytteenä riisipuuroa. Taustalla perunarieskoja.

tosissani, Johanna Petsola-Helin naurahtaa.

Mutta niin vain asiat lähtivät rullaamaan siihen suuntaan, että kahden vuoden päästä tuosta hetkestä Johanna ”löysi” itsensä leipomokahvilasta yrittäjänä. Ihan noin vain se ei tapahtunut, sillä mm. oma koti oli pantava lainan pantiksi ja vakituinen työ Keskon myynnissä ja markkinoinnissa jätettävä. Johannan vahvana tukena leipomokahvilayrityksen ostossa oli puoliso Petri Helin, koska tämän mielestä oli löytynyt niin Johannan ”näköinen” paikka.

- Olin kyllä aika rohkea, kun lähdin tähän. Hetkeäkään en kuitenkaan ole katunut, vaikka aika moni asia onkin pitänyt opetella ”kantapään kautta”, niin leipominen kuin yrittäjyyskin.

Paljon on yrittäjäpolulla varmasti auttanut myös Johannan peruspositiivinen elämänasenne sekä iloinen ja työtä pelkäämätön luonne.

- Nyt ihmettelen, miten alussa jaksoin yksin leipoa, palvella kahvila-asiakkaat, käydä tukussa, kun kahvila meni kiinni ja sen jälkeen vielä siivota. Vielä oli perhe ja tytöt varsin pieniä. Mutta aikaa pystyy ilmeisesti venyttämään.

Leipomisen opetti Samuli Sirén, jolle oli kullanarvoinen asia saada mieluinen jatkaja yritykselle eli omalle lempilapsel-

leen. Hiljattain 85-vuotiaana menehtynyt Sirén oli Johannalle tärkeä mentori ja läheinen ystävä, ikään kuin isähahmo, ja hä-

nen poismenonsa oli suuri menetys.

- Samuli kävi välillä maistamassa esimerkiksi pullia ja lihapiirakoita, jotka leivomme hänen alkuperäisillä resepteillään.

Hän ikään kuin tarkisti, että laatu oli kohdallaan, kuten se kyllä aina olikin, Johanna hymyilee.

Yrityksen nimi, Leipomokahvila N’avetta muotoutui pienen miettimisen jälkeen.

Navetta-nimi vaikutti osuvalta, mutta se oli jo niin monen yrityksen nimessä mukana.

Niinpä siihen päätettiin panna heittomerkki ja näin erottua joukosta.

Kova ponnistelu sai yrityksen maineen kiirimään ja myynnin kasvamaan ja sen myötä myös liikevaihto on vuosi vuodelta kasvanut. Viimeisin lukema tilinpäätöksessä oli 1,1 miljoonaa euroa. Johannan mukaan luku on tänä vuonna ehkä hieman tuota suurempi, mutta myös kulut ovat kasvaneet yllättävän paljon mm. sairauslomien ja erilaisten korjaustoimien vuoksi.

10 LEIPURI 4 / 2025

INFO LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA Maalaisidyllissä Sipoossa sijaitseva kahvila vetää kesäisin jopa 700 asiakasta päivässä ja tunnetaan laajalti Uudellamaalla.

Yrittäjä Johanna Petsola-Helin (vuodesta 2013 lähtien) ja mukana on myös kolme hänen tytärtään sekä neljä leipuria ja kaksi kahvilatyöntekijää Liikevaihto n. 1,1 milj. euroa Lähes kaikki tuotteet leivotaan paikan päällä alkuperäisillä resepteillä Valikoimassa on erilaisia pullia, kakkuja, piirakoita, suolaisia piirakoita, lihapiirakoita sekä myös leipiä mukaan ostettavaksi Panostaa kotimaisiin raaka-aineisiin, henkilökohtaiseen palveluun ja asiakkaan viihtyvyyteen – laajentamissuunnitelmia ei toistaiseksi ole.

Kolme tytärtä apuna Enää yrittäjä ei ahkeroi leipomokahvilassaan yksin, sillä apuna ovat nykyisin kolme tytärtä Natalia, Netta ja Ella Helin.

Perheen lisäksi on neljä ammattileipuria ja kaksi kahvilatyöntekijää. He kaikki ovat yrittäjän mukaan aivan erinomaisia tekijöi-

v LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA v

tä. Vilkkaalle kesäkaudelle palkataan myös iso määrä kesätyöntekijöitä, joista moni tulee töihin jo useampana kesänä peräkkäin.

Työt leipomossa aloitetaan aamulla viiden aikaan. Ensimmäiset tuotteet on tehty kylmään edellisenä päivänä odottamaan paistamista. Yksi leipuri tulee töihin hieman myöhemmin, jotta hän ehtii leipoa täydennystä vielä aamupäivällä, jos jotakin tarvitaan lisää.

- Aikaisemmin kaikki tuotteet tehtiin valmiiksi aamulla, mutta tällä järjestelyllä saamme täydennystä tarvittaessa vielä päivällä, mikä on erinomainen asia.

- Kahvila on auki aamuyhdeksästä iltakuuteen arkisin ja neljään viikonloppuisin. Aika monesti avaamme jo ennen yhdeksää, kun pullat on paistettu ja kahvi keitetty.

Tytärten mukanaolo yrityksessä tuntuu Johannasta hyvältä.

- Heitä en ole tänne mitenkään pakottanut tai velvoittanut tulemaan mukaan.

Jokaisella on oikeus tehdä omaa unelmaansa, eikä velvollisuutta tehdä jonkun muun unelmaa, hän toteaa.

Vanhemmat tyttäret Natalia ja Netta työskentelevät yrityksessä vakituisesti.

Töitä riittää monipuolisesti niin hallinnossa, kahvilassa kuin leipomon tuotannossakin. Kumpikin on koulutukseltaan tradenomi ja Netta on lisäksi opiskellut leipuri-kondiittoriksi oppisopimuksella Stadin ammatti- ja aikuisopistossa Roihuvuoressa.

- Osasin kyllä leipoa ennestäänkin, mutta kyllä koulusta siitä huolimatta oli paljon hyötyä, Netta toteaa. Natalia ehti koulun loputtua olla töissä muualla kolmisen vuotta, mutta kysyi sitten, löytyisikö leipomokahvilayrityksestä hänelle töitä. Ja löytyihän niitä.

Nuorin tytöistä eli viime keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut Ella on mukana aina kun hänellä siihen on mahdollisuus.

Perheen isä Petri Helin toimii saksalaisen taloautomaatiotuotteita maahantuovan yrityksen vetäjänä eli aivan toisella alalla.

- Hän ”joutuu” kuitenkin osallistumaan myös tähän leipomokahvilan toimintaan muun muassa erilaisissa korjausja kunnostustöissä, joita täällä kyllä riittää, nauraa Johanna Petsola-Helin.

Kahvila entisessä navetassa Leipomokahvila toimii vanhassa pienessä puurakennuksessa, joka aikoinaan,

Kahvilarakennus toimi navettana vuosikymmeniä sitten.

Pihapiirissä on juhlatila, johon mahtuu nelisenkymmentä henkeä esimerkiksi ristiäisiin, syntymäpäiviin tai ylioppilasjuhliin.

100 vuotta sitten, on ollut navetta. Navetaksi sitä ei enää uskoisi, sillä sisätiloihin on kunnostettu viihtyisä kahvila. Samassa rakennuksessa on myös leipomotila, jossa tuotteet pääosin valmistetaan. Se ei ole kooltaan suuren suuri. Kesäaikaan ja usein talvellakin käytössä on ”apuleipomo”, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Östersundomin K-Marketin alakerrassa. Siellä leivotaan esimerkiksi perunarieskat sekä vaihtelevasti myös muita tuotteita silloin, kun oman leipomon tilat eivät riitä.

Kahvilan tuotevalikoima on laaja ja periaatteena on, että vitriinissä tulee päivittäin olla reilusti valinnan varaa koko aukiolon ajan. Jos tuotteita jää, ne menevät Sipoon NopeeToiminnan nuorille tai Söderkullan kirkolle.

Kaikki kahvilan tuotteet ovat yrittäjän mukaan suosittuja, joten mitään yksittäistä suosikkituotetta on lähes mahdotonta nimetä. Kappalemääräisesti eniten menee kuitenkin eniten erilaisia pullia.

- Niitä meillä taitaa olla kaksitoista erilaista valikoimassa, laskee Johanna.

LEIPURI 4 / 2025

11

v LEIPOMOKAHVILA N’AVETTA v

Kahvilan asiakaspaikat ovat ahkerassa käytössä. Väkeä käy arkenakin, mutta viikonloppuisin ja kesäaikaan on suorastaan ruuhkaa.

Mäenrinteeseen on pystytetty muistoseinä, johon voi kiinnittää oman lemmikin muistolaatan. Kalliolle voi tuoda kynttilöitäkin.

Makealla puolella tarjolla on myös erilaisia marjapiirakoita ja kakkuja.

Kakuista tehdään itse perinteiset paistettavat versiot, mutta muutoin kakut tulevat Tårta på Tårta -yhteistyöyrityksestä Pitäjänmäeltä. Sen yrittäjä Sanna Seppänen aloitti N’avetassa aikoinaan harjoittelijana ja perusti sitten myöhemmin oman yrityksen.

Suolaistakin on monenlaista, kuten erilaisia suolaisia piirakoita, täytettyjä leipiä, rieskarullia ja tietenkin lihapiirakoita.

Kahvilasta voi ostaa mukaan myös tuoretta leipää: kauraleipää ja -sämpylöitä, perunarieskaa, 100% kaurapaloja tai ruisleipää, joka tehdään liki 60 vuotta vanhaan juureen. Tarjolla on saaristolaisleipääkin. Mielenkiintoinen tuote on rieskis eli karjalanpiirakasta idean saanut piirakka, jonka pohjana toimii perunarieska ja täytteenä on riisipuuroa. Se on pehmeä, mehevä ja myös hyvin täyttävä vaikkapa välipalana. Lisäksi tarjolla on limonadeja pientuottajalta, kananmunia sekä käsin tehtyä fudgea ja tikkareita.

- Toki teemme myös kausituotteita, kuten runebergintorttuja ja silloin tällöin erilaisia perinteisiä leipomo- ja konditoriatuotteita, kuten esimerkiksi pikkuleipiä, aleksanterinleivoksia tai bebé-leivoksia.

Kotimaiset raaka-aineet Leipomossa käytetään mahdollisimman pitkälle kotimaisia raaka-aineita. Esimerkiksi lihapiirakoissa on vain kotimaista

12 LEIPURI 4 / 2025

naudan jauhelihaa. Kaikissa perinteisissä tuotteissa rasvana toimii aito suomalainen voi. Näistä periaatteista ei tingitä.

Leipomokahvila N’avettan tuotteita kysytään paljon myös muihin kahviloihin etenkin kesäaikaan. Silloin niiden tekemiseen ei kuitenkaan riitä kapasiteettia. Talvella sen sijaan riittää ja yhteistyökumppaneiksi onkin saatu muutamia tapahtumajärjestäjiä. N’avettan tuotteita myydään silloin tällöin myös muutamassa K-Citymarketissa ns. konsulenttipäivinä. Myynti hoidetaan pääsääntöisesti Johannan, Natalian ja Netan voimin.

- Haluan, että myyntitapahtuma on henkilökohtainen, toteaa Johanna ja lisää, ettei leipomon kapasiteetti riittäisikään tällä hetkellä mittavampiin kauppatoimituksiin. Poikkeus oli korona-aika, jolloin omat ovet olivat kiinni. Silloin tuotteita saatiin myyntiin kauppoihin, mikä oli leipomokahvilayritykselle pelastus.

- Tuotannon laajentaminen ei ainakaan tällä hetkellä ole suunnitelmissa, mutta eihän tässä toisaalta mikään ole poissuljettua. Tytöilläkin voi olla tästä asiasta ajatuksia, miettii Johanna Petsola-Helin.

Ruokaravintolaa pyöritettiin neljä vuotta Kuten alussa mainittiin, asiakaspaikkoja on kahvilan sisällä varsin rajoitetusti, mutta kesällä voi istua myös pihapiirissä. Siellä on paljon muutakin, kuten esimerkiksi mäenrinteeseen pystytetty lemmikkien

muistoseinä, sievä leikkimökki, savusauna, joka lämmitetään tilauksesta, laavu sekä erikseen varattava neljänkymmenen hengen juhlatila.

- Juhlatilassa vietetään paljon etenkin perhejuhlia, kuten ristiäisiä, syntymäpäiviä ja ylioppilasjuhlia. Meidän kauttamme voi tilata myös tarjoilut.

Leipomokahvila N’avetassa tarjottiin alkuvuosina myös lounasta, mutta se lopetettiin siinä vaiheessa, kun Johanna Petsola-Helin avasi ruokaravintolan parin kilometrin päähän kahvilasta, meren rantaan Gumbostrandiin. Tämä N'avetan Laituri toimi neljä vuotta, kunnes koronan vuoksi siitä jouduttiin luopumaan.

- Se oli pettymys, mutta toisaalta helpotus. Nyt voimme keskittyä täysillä tähän yhteen ja tehdä sen mahdollisimman hyvin.

Kaikesta näkee, että Johanna Petsola-Helin on omalla alallaan kahvilayrittäjänä. Aviomies oli aikoinaan oikeassa siinä, että leipomokahvila oli Johanna ”juttu”, jonka hän on nyt kehittänyt menestyksellä itsensä näköiseksi. Haasteitakin on ollut, sillä esimerkiksi yrittäjäkokemuksen puuttumisen on huomannut monessa kohdassa. Siinä on ollut paljon opeteltavaa ja on edelleenkin, vaikka moni asia onkin jo hallussa.

- En vaihtaisi tätä pois. On ihanaa toimia ihmisten kanssa ja ehdottomasti palkitsevinta tässä työssä on asiakkailta saatu positiivinen palaute. Se on hyvin usein auttanut myös vaikeiden hetkien yli.

KÄYTTÖVALMIS • PAISTONKESTÄVÄ

KOOSTUMUS

LEIPURI 4 / 2025

13

v KAURA v

Miten hyödyntää kauran mainiot ominaisuudet vielä paremmin?

Kaura on jo pitkään ollut meillä se elintarvike, jolle on povattu hyviä vientimahdollisuuksia ja hienoa tulevaisuutta. Paljon on jo tehty, mutta paljon olisi vielä tehtävää, jotta kauran valtava potentiaali saadaan hyödynnettyä niin kotimaassa kuin viennissäkin.

TEKSTI Elina Matikainen

V

iime vuosina kauran vienti Suomesta on kyllä lisääntynyt, mutta edelleenkin valtaosa sen viennistä on kokonaista jyvää sekä puolivalmistetta eli kaurahiutaletta tai jauhoa, joka menee teollisuudelle raaka-aineeksi esimerkiksi mysleihin tai patukoihin. Vaikka puolivalmisteiden osuus viennissä on lisääntynyt, se ei riitä.

- Jalostusastetta olisi saatava vielä korkeammaksi, jotta arvonlisä jäisi Suomeen, eikä valuisi niihin maihin joihin kauraraaka-ainetta viedään, toteaa Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Csaba Jansik.

Csaba Jansik puhui Kaurabuusti-seminaarissa, joka tarjosi katsauksen kauran vientipotentiaaliin, kehitysnäkymiin sekä mahdollisuuksiin. Tilaisuus järjestettiin LAB- ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella keväällä 2025.

Ilahduttavasti kauran elintarvikekäyttö on kuitenkin Suomessa lisääntynyt. Esimerkiksi viime vuonna elintarvikkeisiin meni kauraa peräti 200 miljoonaa kiloa, mikä on kaikkien aikojen suurin luku. Se kasvanee edelleenkin.

Potentiaalia kauralla kyllä riittää sekä perinteisissä että uusissa innovatiivisissa tuotteissa. Esimerkiksi Saksa ja Iso-Britannia vievät kauran pääasiassa perinteisinä mysleinä ja myslipatukkoina, joiden jalostusarvo on huomattavasti suurempi kuin jyvän tai hiutaleen.

Lajikkeella on merkitystä Elintarviketieteiden tohtori Saara Sammalisto, tutkija LAB-ammattikorkeakoulusta, totesi, että kauratutkimusta on tehty kovin vähän esimerkiksi vehnään verrattuna, joten lisätarvetta tutkimuksel-

14 LEIPURI 4 / 2025

Tiivistelmä: Kauran vientipotentiaali suuri jalostusasteen nostaminen jättäisi enemmän arvonlisää Suomeen Kauran ainutlaatuisten terveysominaisuuksien parempi tunnettuus maailmalla parantaisi myyntimahdollisuuksia Tuotekehitys ratkaisevassa roolissa – uudet, uniikit tuotteet erottuisivat markkinoilla Kauralajikkeiden erot merkittäviä – oikean lajikkeen valinnalla esimerkiksi parempi leivontalaatu Tarve jatkotutkimukselle – esimerkiksi kauran höyrytyksen vaikutukset kaurajauhojen ja leivottujen tuotteiden laatuun

le kyllä olisi. Se auttaisi myös kauratuotteiden tuotekehityksessä. Hän kaipaisi kauralle esimerkiksi laatukriteerejä, sillä tällä hetkellä laatu vaihtelee jopa eräkohtaisesti. Siitäkin, mikä kauralajike sopii mihinkin tarkoitukseen, kaivataan lisää tietoa.

Tästä huolimatta kauratuotteita on jalostettu ja kauran hyvät ominaisuudet, kuten gluteenittomuus, hyvä maine sekä terveellisyys, ovat tarjolla lukuisissa kauratuotteissa aina maitotuotteiden korvaajista valmiisiin aterioihin. Leipomotuotteista sai Sammalistolta maininnan myös uusi kauralanpiirakka, jossa perinteinen riisitäyte on korvattu kotimaisesta kaurasta tehdyllä täytteellä.

Sammalisto kertoi itse tehneensä noin vuosi sitten valmistuneen tohtorinväitöskirjansa kauran mylly- ja leivontaprosesseista. Aineistoa kauratutkimuksesta oli väitöskirjaan kertynyt OatHow-hankkeesta, jossa tutkittiin eri kauralajikkeiden raaka-aineominaisuuksia.

- Selväksi kävi, että eri lajikkeissa ominaisuudet todella ovat erilaiset esimerkiksi kemiallisessa koostumuksessa, rasvojen ja hiilihydraattien ominaisuuksissa tai liisteröitymisessä. Ei todellakaan ole ihan sama, mitä kauralajiketta käytetään, Sammalisto totesi.

Sammaliston väitöskirjaan kuului em. tutkimuksen kauraleivontaosuus, jossa hän testasi kahdenkymmenen kauralajikkeen leivontaominaisuuksia. Leivonnassa hän käytti täysjyväkaurajauhoja ja apuna hieman psylliumia. Näissä leivontakokeissa ilmeni, että lajikkeiden välillä on todella suuria eroja leivontalaadussa.

- On selvää, että leivontalaatua voidaan parantaa kauralajikkeen valinnalla. Esimerkiksi kaurajauhojen partikkelikoolla ja rasvapitoisuudella oli selvä yhteys kauraleipien laatuun.

Oikea lajike valitsemalla on mahdollista leipoa todella hyvänlaatuista kauraleipää, Sammalisto vakuutti ja jatkoi vielä, että sillä, miten kaura höyrytetään, voidaan vaikuttaa kaurajauhojen partikkelikokoon, mikä puolestaan vaikuttaa leivontaan. Tähän höyrytyskysymykseen

v KAURA v

hän kaipaisi kuitenkin vielä jatkotutkimusta, jotta tiedettäisiin, miten se näkyisi jalostettujen elintarvikkeiden laadussa.

Tutkimustulokset olivat Sammaliston mukaan kuitenkin hyvin rohkaisevia ja niiden perusteella kauralle voitaisiin asettaa laatutekijöitä. Ja jos olemassa oleva tutkimustieto entistä laajemmin saataisiin myös kauratuotekehitykseen, markkinoille voisi tulla vielä nykyistäkin parempia kauratuotteita.

Kauratietoa maailmalle Mika Kukkurainen pääomasijoitusyhtiö Nordic Foodtech VC:stä oli omassa alustuksessaan samaa mieltä siitä, että kauralla on kyllä mahdollisuuksia viennissä, mutta niitä ei vain jostakin syystä ole osattu täysin hyödyntää.

- Elämme kauratietämyksessä omassa kuplassamme ja luulemme, että kaikki maailmallakin tietävät kauran hyvistä ominaisuuksista sen saman, jonka mekin tiedämme. Mutta eivät he tiedä.

Kukkuraisen oma kokemus on vajaan kymmenen vuoden takaa mm. gluteenittoman kauran viennistä Raisio Oyj:ssä.

Hänen mukaansa esimerkiksi UK:ssa tai Saksassa ei kaurasta, sen ominaisuuksista tai terveysvaikutuksista silloin tiennyt kukaan.

- Nyt kun kauraa on alettu viedä isommin, se on ehkä viljana tullut tutummaksi muualla, eikä sitä enää pidetä vain rehuna.

Mutta edelleenkään terveys- ja hyvinvointiominaisuuksista ei maailmalla tiedetä, ja se on syy, miksi sitä ei siellä osata ostaa, Kukkurainen latasi. Kyse on hänen mukaansa myyntiosaamisesta. Olemme maailman kolmanneksi suurin kaurantuottajamaa ja merkittävä kauran viejä, emmekä osaa kertoa kauran ominaisuuksista, jotka ovat täysin ainutlaatuisia.

Skarpata pitäisi myös tuotekehityksessä. Kukkuraisen mielestä kaurasta tulisi kehittää jotakin muuta kuin ”perustuotteita”. Siis jotakin aivan muunlaista, uniikkia. Siihen hän toivoi korkealaatuisen kauratutkimuksemme antavan eväitä. Siinä kohdassa, kun jotakin ainutlaatuista on syntymässä, voisivat myös pääomasijoittajat, kuten esimerkiksi Nordic Foodtech VC, kiinnostua aiheesta.

Suomalaiset myllyt mukana kauran viennin edistämisessä Pohjoismaista kauraa tehdään tunnetuksi Aasian maihin suuntautuvalla vientihankkeella. Euroopan komission rahoittama ”EU OATS – Sustainable Oats from Europe” -kampanja käynnistyi tammikuussa 2025 ja kestää vuoteen 2027 asti. Tavoitteena on lisätä eurooppalaisen kauran kysyntää Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Hanketta vetävät suomalainen Ruokatieto Yhdistys ry ja ruotsalainen Lantbrukarnas Riksförbund (LRF). Mukana on viisi pohjoismaista kaurayritystä: Fazer, Lantmännen, Kinnusen Mylly (65 Oats), Helsinki Mills ja Berte Qvarn.

Kampanja pyrkii kasvattamaan pohjoismaisen kauran tunnettuutta ja vientiä korostamalla sen ensiluokkaista laatua, kestävyyttä ja terveellisyyttä.

EU tukee hanketta 1,8 miljoonan euron rahoituksella, joka kattaa 80 % kokonaiskustannuksista. Loppuosan rahoituksesta vastaavat osallistuvat yritykset.

LEIPURI 4 / 2025

15

v TILASTOT v

Suomalaiset söivät vuonna 2024 ruokaisia tuotteita keskimäärin 11,4 kg/henkilö. Tästä jopa 63 % oli tuontituotteita.

Leivän syönti vähentynyt – miten käy suomalaisten täysjyvän saannin?

Ruokaleivän kulutus on ollut hienoisessa laskussa viime vuosina.

Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n ylläpitämästä leipomotuotteiden toimitustilastosta. Suomalaisten leivänkulutus on pitkään säilynyt samalla tasolla. Keskimäärin suomalaiset ovat syöneet vuosittain leipää reilu 40 kg. Nyt kulutus on laskenut ja vuonna 2024 se oli 39,2 kg / henkilö.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

P

itkään nousussa olleet vaalean ruokaleivän toimitukset kääntyivät Leipätiedotus ry:n ylläpitämien tilastojen mukaan laskuun vuonna 2023. Vaalean ruokaleivän suosio alkoi kasvaa 2010-luvun puolivälissä kauraleipien yleistyessä markkinoilla (kuvio 1). Samaan aikaan kääntyivät laskuun tumman leivän toimitukset, jotka olivat nousseet vaalean leivän kanssa samalle tasolle vuonna 2015.

16 LEIPURI 4 / 2025

Myös ruokaleivän tuontimäärät ovat olleet laskussa viime vuosina, vaikka tuonnin arvossa nousua onkin. Tämä kertoo tuotantokustannusten ja hintojen noususta myös muualla. Ruokaleivän toimituksissa on siis ollut laskua niin kotimaisten kuin tuontituotteiden osalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinRavinto 2017- tutkimuksen mukaan suomalaisten täysjyväviljan saanti on jopa katastrofaalisen alhaisella

tasolla: suositeltuun päivittäiseen täysjyvätavoitteeseen, 90 g/päivä, yltää naisista vain 2 % ja miehistä 11 %.

Suomalaisten tärkein täysjyväviljan lähde on leipä. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet saavat leivästä lähes 70 % ja naiset 60 % ruokavalion täysjyvästä. Huomioitavaa on se, että etenkin rukiin ja ruisleivän kulutus on ollut laskussa jo pitkään. Jo pelkän ruisleivän osuus suomalaisten täysjyvän saannista on miehillä lähes 60 % ja naisilla lähes 50 %. Onkin siis todella huolestuttavaa, että samaan aikaan, kun meidän pitäisi kiriä kohti suositeltua täysjyväviljamäärää, vähenee sen tärkeimmän lähteen kulutus.

Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska riittävä täysjyväviljan saanti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee painonhallintaa. Täysjyväviljan hyvät ominaisuudet eivät rajoitu sen terveysvaikutuksiin. Täysjyväviljavalmisteista saadaan myös mm. folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia.

Täysjyväviljatuotteet turvaavat osaltaan kuidun saantia. Kuidun saanti on meillä melkoisen surkealla tasolla, sillä noin 70 prosenttia aikuisista ei saa ruokavaliostaan riittävästi kuitua.

Makeat ja ruokaisat leipomotuotteet maistuvat Leipätiedotuksen tilastojen mukaan makeiden ja ruokaisien leipomotuotteiden toimituksissa tapahtui merkittävää laskua koronaepidemian myötä (kuvio 2). Ihmiset eivät käyneet harrastuksissa tai kahviloissa eivätkä kutsuneet kotiinsa vieraita tai järjestäneet juhlia. Näin ollen makeita leipomotuotteita ei ostettu tarjolle ja usein välipaloina nautittavia ruokaisia tuotteita kului vähemmän. Sosiaalisen median kautta välittyi vaikutelma, että myös kotileivonta lisääntyi.

Poikkeusajan toimitusten laskua on nyt kiritty kiinni muutaman vuoden ajan ja etenkin makeissa leipomotuotteissa toimitukset ovat hiljalleen lähteneet kasvuun myös kotimaisten tuotteiden osalta

v TILASTOT v

(kuvio 2). Kun vuonna 2019 makeita leipomotuotteita syötiin noin 7,9 kg/hlö ja koronavuonna 2020 7,4 kg/hlö, oli määrä vuonna 2024 jo 8,1 kg/hlö. Kotimaisten tuotteiden osuus näistä oli 5,8 kg vuonna 2019, 5,2 kg vuonna 2020 ja 5,5 kg vuonna 2024. Huomioitavaa on siis se, että vaikka kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimitusten määrä on lähtenyt jälleen nousuun, myös tuonnin kasvu on vaikuttanut niiden kokonaiskulutuksen nousuun. Kun tuonnin osuus makeista leipomotuotteista vuonna 2019 oli vajaa 27 %, oli se vuonna 2024 lähes 32 %. Parin viime vuoden aikana tuonnin määrä on tässäkin tuoteryhmässä tasaantunut voimakkaan nousun jälkeen, mutta tuonnin arvossa on edelleen nähtävissä nousua. Tuotteiden hinnat ovat siis nousseet merkittävästi myös makeissa leipomotuotteissa.

Ruokaisia tuotteita ovat esimerkiksi riisi-, peruna- ja porkkanapiirakat, pasteijat, pikkupitsat, lihapiirakat, croissantit jne.

Näiden tuotteiden toimitusten määrä lähti laskuun kotimaisten tuotteiden osalta koronaepidemian aikana eikä sitä edeltävälle tasolle ole vielä ylletty (kuvio 2). Sen sijaan tuonti on kasvanut tässä tuoteryhmässä, mutta sekin tosin on tasaantunut viime vuosina määrän osalta. Arvossa tuonti on kasvanut myös viime vuosina tuotantokustannusten ja hintojen nousun vuoksi.

Ruokaisien tuotteiden kulutusta voi selittää ruokavaliomme yhä yleistyvä välipalaistuminen etenkin nuorten keskuudessa.

Tosin markkinoille on välipalatuotteiksi sopivien leipomotuotteiden lisäksi tullut paljon muita välipalatuotteita. Suomalaiset söivät vuonna 2024 ruokaisia tuotteita keskimäärin 11,4 kg/henkilö. Tästä jopa 63 % oli tuontituotteita. Viisi vuotta sitten kulutus oli 9,5 kg/henkilö ja tuontituotteiden osuus 49 %.

Herkuttelu kuuluu elämään Herkuttelun ja herkkujen kulutuksen on huomattu kasvavan yhteiskunnallisesti haastavina aikoina. Kun varaa ei ole kalliimpaan luksukseen, nousevat arjen pienet juhlahetket, kuten herkuttelu, arvoonsa. Tämä selittää etenkin makeiden leipomotuotteiden suosiota viime vuosina.

Makeilla leipomotuotteilla herkuttelu on meillä edelleen kovin maltillista, vaikka kulutus henkilöä kohden on tilastojen mukaan ylittänyt kahdeksan kilon vuosikulutuksen. Tämä määrä vastaa viikoit-

Kuvio 1 Tuoreleivän toimitukset vv.1994-2023.

Kuvio 2 Leipomotuotteiden toimitukset vv. 2014-2024.

tain syötynä 2-3 pullaa, viineriä tai kakkupalaa. Terveelliseen ruokavalioon mahtuu hyvin herkkuhetkiä.

Mitään ruokia ei tulisi leimata hyviksi tai huonoiksi, vaan kaikkea tulisi syödä hyvillä mielin ja kohtuudella. Jos omaa syömistä rajoittaa liian tiukoilla säännöillä, johtaa se helposti hallinnan menettämiseen ja ahmimiseen. Ja sen jälkeen taas entistä ankarampaan laihdutukseen ja ruokailun tai ruoka-aineiden rajoittamiseen. Jatkuva jojoilu luo vääristyneen ja haitallisen suhteen syömiseen ja saattaa hankaloittaa painonhallintaa, kun rajuilla laihdutuskuureilla menetetään kehon lihasmassaa, jolloin elimistön energian kulutus laskee.

Pieni herkkuhetki päivässä saa herkuttelusta katoamaan kielletyn leiman. Salliva syöminen vuoden jokaisena päivänä auttaa hallitsemaan mielitekoja ja ylläpitämään terveellistä ruokavaliota sekä ruokasuhdetta.

Lähteet: Leipätiedotus ry: Leipomotuotteiden toimitustilastointi Suomen Tulli: Ulkomaankauppatilastot; Uljas-tilastotietokanta Tammi R, Reinivuo H, Tapanainen H, Rautanen J, Männistö S, Kaartinen NE (2021) Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä – FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 64/2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

LEIPURI 4 / 2025

17

v VARAUTUMINEN v

Jatkuvuudenhallintasuunnitelman tavoitteena on saattaa henkilöstö pohtimaan, miten toimitaan erilaisissa yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi kun suuri osa henkilöstöstä on sairaana.

kyse on hyvin arkisten ja konkreettisten asioiden pohtimisesta “häiriölasit” silmillä. Sen tavoitteena on saattaa henkilöstö pohtimaan, miten toimitaan erilaisissa yllättävissä tilanteissa, kuten esimerkiksi: • kun tuotantokoneisto yllättäen hajoaa • kun suuri osa henkilöstöstä on sairaana • kun tärkeä raaka-aine jää saapumatta

Miten leipomo selviää häiriötilanteista?

Leipomon arki on usein rytmitetty tarkkaan. Raakaaineet saapuvat tiettyyn aikaan, uunit käyvät kuumina ja tuore leipä lähtee asiakkaille ennen aamuruuhkaa. Mutta entä jos jokin menee pieleen?

Leipomoala, kuten monet muutkin toimialat, on altis yllättäville häiriöille ja niiden vaikutukset voivat nopeasti näkyä sekä tuotannossa että asiakassuhteissa.

Resepti häiriötilanteita varten: ennakoi ja varaudu

Moni pienyrittäjä ajattelee, että varautuminen on suurten konsernien asia. Todellisuudessa pienillä toimijoilla ei usein ole varaa pysähdyksiin, joten varautumisen huomioiminen kunnolla voi olla niissä jopa vielä tärkeämpää.

Jatkuvuudenhallinta tarkoittaa varautumista mahdollisiin häiriötilanteisiin ja niiden vaikutusten minimointia. Käytännössä voidaan ajatella, että jatkuvuudenhallintasuunnitelma on leipomotoiminnan resepti häiriötilanteiden varalle. Sen ydin on yksinkertainen: mitä tehdään, kun kaikki ei suju suunnitellusti? Vaikka termi kuulostaa kankealta, käytännössä

Katri Laakso Kirjoittaja on tiedonjanoinen varautumisen asiantuntija ja Kokonat Oy:n perustaja. Kokonat tukee organisaatioita varautumisessa jatkuvuudenhallintasuunnitelmien, varautumisharjoitusten ja selvitysten avulla. Katrin tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka vahvistavat yhteiskunnan kykyä kohdata ja hallita häiriötilanteita.

Artikkeli on neljäs Kokonatin julkaisu varautumista käsittelevässä artikkelisarjassa Leipuri-lehdessä.

18 LEIPURI 4 / 2025

Jatkuvuudenhallintasuunnitelma ei ole vain dokumentti, vaan leipomon henkinen selkäranka. Suunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen, mutta sen on oltava olemassa, jotta toiminta on sujuvaa tilanteessa kuin tilanteessa. Hyvin laadittu jatkuvuudenhallintasuunnitelma on siis käytännönläheinen työkalu, eikä missään nimessä vain asiakirja toimiston hyllyssä.

Se voi sisältää muun muassa seuraavia elementtejä: • kriittiset toiminnot: mitkä toiminnot eivät saa keskeytyä ja mitkä voivat hetkellisesti joustaa?

• vaihtoehtoiset toimintamallit: onko varajärjestelyjä toimituksiin, laitteisiin tai henkilöstöön?

• vastuunjako: kuka tekee mitä ja millä valtuudella häiriötilanteessa?

• keskeiset yhteystiedot: tavarantoimittajat, huoltopalvelut, IT-tuki, avainhenkilöt.

• kriisiviestintä: miten tiedotetaan henkilöstölle, asiakkaille ja muille sidosryhmille häiriöistä?

Suunnitelman valmisteluvaihe on erityisen arvokas, koska se laittaa pohtimaan mm. pahimpia mahdollisia häiriöitä, toiminnan keskeisimpiä riippuvuuksia ja tapoja varautua niihin. Oleellista on myös määritellä selkeät roolit ja vastuut häiriötilanteessa, jotta kukaan ei ole epätietoinen siitä, mitä keneltäkin odotetaan. Kun jatkuvuudenhallinta on istutettu osaksi yrityksen arkea, myös henkilöstö kokee olonsa turvallisemmaksi ja valmistau-

v MAAKUNTAHERKKU v

tuneemmaksi. Suunnitelma auttaa hallitsemaan stressiä poikkeavissa tilanteissa ja tukee nopeaa päätöksentekoa silloin, kun jotain odottamatonta tapahtuu.

Suunnitelmien testaamisella parempaa varautumista Jatkuvuudenhallintasuunnitelma on hyvä alku, mutta todellinen toimintakyky mitataan vasta varautumisharjoituksessa. Työpöytäharjoituksessa voidaan simuloida esimerkiksi katkosta sähköverkon toiminnassa tai konerikkoa kriittisellä hetkellä. Harjoituksen sisältö riippuu ihan täysin halutusta fokuksesta ja siitä, millaisia tavoitteita sille asetetaan.

Harjoituksen ei ole tarkoitus toimia tenttinä, jonka lopuksi saa arvosanan. Sen ideana on opettaa havaitsemaan kehityskohteita toiminnassa, esimerkiksi: • Tietääkö jokainen työntekijä, mitä tehdä häiriötilanteessa?

• Miten tieto kulkee epätavallisessa tilanteessa?

• Onko varajärjestelmiä tai toimintavaihtoehtoja mietitty etukäteen?

• Miten olemassa olevat suunnitelmat toimivat tositilanteessa?

Hyvä harjoitus tuo varmuutta arkeen. Se myös auttaa näkemään kriisin mahdollisuutena kehittää toimintaa entistä ketterämmäksi. Harjoitus rakennetaan tarkoituksella siten, että sen aikana tulee eteen tiukkoja paikkoja ja jopa epäonnistumisia, koska sitä kautta voidaan oppia. Samalla harjoitukset toimivat oivallisina koulutustilaisuuksina henkilöstölle, jolle varautumisaiheet ovat vielä vieraampia.

Harjoitus tekee mestarin - myös varautumisasioissa Häiriöt eivät katso kalenteria. Paras aika varautua on ennen kuin kriisi iskee. Varautunut leipomo ei ainoastaan minimoi tappioita, vaan se myös viestii luotettavuutta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Kokonat Oy:ssä on erikoistuttu varautumisen tukipalveluihin. Yrityksiä autetaan kartoittamaan riskejä, rakentamaan toimivia jatkuvuussuunnitelmia ja järjestämään käytännönläheisiä harjoituksia, jotka perustuvat arjen todellisiin tilanteisiin. Ei kannata jäädä yksin näiden kysymysten kanssa, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä, jos oman toiminnan jatkuvuuteen panostaminen tuntuu ajankohtaiselta.

Kampanisu – Perinteinen makupala Lapista Suomen monimuotoinen ruokakulttuuri on täynnä perinteikkäitä herkkuja. Yksi näistä pohjoisen helmistä on kampanisu – perinteinen lappilainen ja koillismaalainen kahvipöydän leivonnainen, jonka muoto ja maku ovat säilyneet sukupolvelta toiselle.

Kampanisun tekijöissä on monta koulukuntaa ja jokaisella leipurilla on oma reseptinsä kampanisun tekemiseen.

Kampanisu on saanut nimensä muotonsa mukaan. Leivonnainen leikataan kampamaiseksi ennen paistamista, mikä tekee siitä tunnistettavan ja ainutlaatuisen. Sakaroiden määrä voi vaihdella kolmesta viiteen. Perinteen mukaan kampamainen muoto on symboloinut pohjoisen karun luonnon ja elinkeinojen, kuten poronhoidon ja metsätöiden, vaikutusta arkeen. Joku saattaa sanoa tätä samaista leivonnaista rieskanisuksi ja toinen tortuksi.

Rakkaalla lapsella on monta nimitystä.

Rapea kuori ja pehmeä sisus

Kampanisu on rakenteeltaan murea ja makumaailmaltaan lempeän voinen. Sen ainesosat ovat yksinkertaiset: vehnäjauhoja, voita, sokeria, maitoa/kermaviiliä tai piimää ja leivinjauhetta tai soodaa. Joku saattaa maustaa taikinaa myös kardemummalla.

Leivontaprosessi on yksinkertainen mutta tarkkuutta vaativa. Taikina kaulitaan noin sentin paksuiseksi levyksi, josta leikataan kampamaisia paloja. Kampakuvio tehdään veitsellä tai kampaleikkurilla, ja palat paistetaan kullanruskeiksi. Lopputulos on suussa sulavan rapea, mutta sisältä mukavan pehmeä.

Perinne, joka elää

Vaikka kampanisu on erityisen tunnettu Lapissa, sen suosio on levinnyt myös muualle Suomeen. Monissa kotileipomoissa ja paikallisissa myyjäisissä kampanisuja myydään edelleen perinteisin reseptein valmistettuina.

Moni leipoja kertoo saaneensa ohjeen isoäidiltään, ja taikinan pyörittely tuo mieleen lapsuuden leivontahetket.

Jokainen haukkaus kampanisua on kuin pala perinnettä – leivonnainen, joka tuo makumuistoja niin arkeen kuin juhlaan.

Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry Kuva Elina Matikainen

LEIPURI 4 / 2025

19

v TYÖMARKKINAPALSTA v

Tes-ratkaisu avaa työnantajille uusia mahdollisuuksia Leipomoalan ja muidenkin elintarvikealojen työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut jumiutuivat alkuvuodesta pahemman kerran.

T

Samuli Nissilä Kirjoittaja työskentelee Elintarviketeollisuusliitossa ja antaa Leipuriliiton jäsenille työsuhdeasioihin liittyvää oikeudellista neuvontaa.

Nämä uudet ja aiempia huomattavasti joustavammat mallit otetaan käyttöön sopimalla niistä luottamusmiehen kanssa.

20 LEIPURI 4 / 2025

yöntekijäpuoli vaati, että lainsäädännöstä poistunut vuorotyöntekijöiden 100 prosentin yölisä kirjataan työehtosopimukseen. Työnantajat halusivat vastaavia kustannussäästöjä muualta, mistä työntekijät eivät innostuneet.

Pattitilanne johti useiden kuukausien neuvotteluihin ja miljoonavahinkoja aiheuttaneisiin työtaisteluihin. Lopulta sovittelijan neljäs sovintoehdotus hyväksyttiin ja työrauha palasi.

Neuvottelujen lopputuloksena työntekijät saivat 100 prosentin yövuorolisän.

Vastineeksi työehtosopimukseen tehtiin joitakin työnantajille edullisia tekstimuutoksia. Niiden mukaiset uudet käytännöt kannattaa ottaa yrityksissä käyttöön välittömästi.

Vaikka vuorotyöntekijät saivat sadan prosentin yövuorolisänsä, sen laskutapa muuttui olennaisesti. Aiemmin yövuorossa maksettiin palkka sadalla prosentilla korotettuna ja sen laskemisessa käytettiin kuukausipalkan jakajana lukua 160.

Uudessa työehtosopimuksessa lisä lasketaan työntekijän taulukkopalkasta, eli siinä ei huomioida palvelusvuosilisää tai muitakaan henkilökohtaisia lisiä. Jakajana käytetään lukua 169. Nämä muutokset vähentävät kustannuksia merkittävästi.

Muutokset kohdistuvat ainoastaan vuorotyölisään. Muihin lisiin, kuten aamu- ja iltatyölisään, ei tullut muutoksia.

Uudessa työehtosopimuksessa lauantailisää maksetaan tuntiperusteisesti 2,80 euroa tunnilta. Lauantaityöstä kertynyt vapaa-aikahyvitys poistui kokonaan. Tämän ansiosta lauantaityö on jatkossa aiempaa selkeästi edullisempaa.

Palvelusvuosilisän alin porras (1–4 vuotta) poistui työehtosopimuksesta. Lisän maksamista kuitenkin jatketaan niille työntekijöille, jotka ovat sen jo saavuttaneet. Jatkossa työntekijöiltä edellytetään viiden vuoden työskentelyä, ennen kuin he pääsevät palvelusvuosilisän piiriin.

Työehtosopimukseen tuli uusi 24 a §,

joka mahdollistaa kaksi uutta tapaa järjestää keskimääräinen työaika kokoaikaisille työntekijöille.

Nämä uudet ja aiempia huomattavasti joustavammat mallit otetaan käyttöön sopimalla niistä luottamusmiehen kanssa.

Jos luottamusmiestä ei ole, sopijakumppanina ovat työntekijät yhdessä. Työnantaja ei siis voi yksipuolisesti määrätä työaikamallien käyttöönotosta.

Sunnuntaityötä koskeva ehto poistui työehtosopimuksesta kokonaan. Jatkossa työntekijältä voidaan aina ottaa työsopimuksessa ennakkositoutuminen sunnuntaityöhön.

Työnantajalle tuli mahdollisuus määrittää työviikko ja -vuorokausi alkamaan myös muulloin kuin maanantaina kello 00. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi viikkoylityökorvausten kannalta.

Työnantaja voi nyt myös käyttää osa-aikatyövoimaa vapaammin, antaa pekkasia aiempaa myöhemmin ja maksaa lomapalkan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Nämä muutokset avaavat työnantajille uusia mahdollisuuksia tuotannon suunnitteluun ja parantavat alan kilpailukykyä.

Siksi leipomoyrittäjät voivat olla lopputulokseen tyytyväisiä.

Samaa ei kuitenkaan voi sanoa neuvotteluprosessista. Tilanne osapuolten välillä tulehtui, eivätkä mittavat työtaistelut ja muut työntekijäpuolen toimintatavat neuvotteluiden aikana auttaneet asiaa.

Luottamus osapuolten välillä mureni.

Moni onkin alkanut miettiä, miten työehtosopimustoimintaa kannattaa tulevaisuudessa hoitaa, sillä nykyinen tapa ei vaikuta toimivan.

Ensimmäinen askel yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa on luottamuksen palauttaminen osapuolten välille ja jaetun tulevaisuudenkuvan rakentaminen.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä työntekijöiden että työnantajien etu on, että alalla päästäisiin avoimeen ja ratkaisuhakuiseen neuvottelukulttuuriin.

v TAPAHTUMAT v

Jättiläiskääretorttua koristeltiin kilpaa Lappeenrannassa Kauppakeskus Gallerian Kuuttifest- tapahtumassa Lappeenrannassa kisattiin 26.4.2025 kääretortun kuorruttamisessa ja koristelussa. Tilaisuuden järjestivät Saimaan ammattiopisto Sampon konditoria-alan huippuosaamiskeskuksen Pastry Saimaan opettajat ja opiskelijat yhdessä Kauppakeskus Gallerian kanssa. Tapahtuma keräsi runsaasti yleisöä.

Edellisenä päivänä kymmenkunta kondiittoria oli leiponut 20-metrisen kääretortun. Siihen tarvittiin 450 Kuorttisen luomukanalan munaa, 35 litraa Arlan vispikermaa ja 13 kiloa tuorejuustoa sekä 18 kiloa vadelmahilloa, joka oli valmistettu Kaskein Marjan marjoista. Kääretortun koristeiksi oli valmistettu 300 passion- ja maitosuklaamacaronia. SM-liigajoukkue SaiPan sensaatiomaisen menestyksen ja paikallisen jääkiekkohuuman kunniaksi koristelut olivat kelta-mustia.

Pursotus- ja koristelukisassa kaksi viisihenkistä viestijoukkuetta kilpaili, kumpi kuorruttaa ja koristelee 10 metrin osuuden

Amanda Rantala pursottaa, vasemmalla joukkueenjohtaja Outi Suopanki.

kääretortusta nopeammin. Kummassakin joukkueessa oli neljä mestari/kisälliopiskelijaa sekä joukkueiden johtajina lehtori Markku Vengasaho ja lehtori Outi Suopanki. Vauhdikkaiden käänteiden jälkeen joukkueet päätyivät tasapeliin. Kilpailun jälkeen valmis kääretorttu tarjoiltiin yleisölle Lehmus Roasteryn kahvin sekä sekä Kaskein Marjan marjasiman kera.

Suomen EuroSkills 2025 -kilpailija Erika Ukkonen koristeli tapahtumassa 9-kerroksisen hääkakun. Ukkonen treenaa parhaillaan Tanskassa syyskuussa käytävää kisaa varten. Kakku oli kuorrutettu sokerimassalla ja siinä oli marengista tehdyt pitsit ja pursotukset. Koristeina oli syötäviä helmiä sekä kukkia.

Taitaja 2025 leipurikondiittorilajin voitto Optimaan Turussa 5.-8.5.2025 järjestettyjen Taitaja-kilpailujen leipuri-kondiittorilajin voitti Alma Byggmästar, Optima (84.43 p.).

Hopealle tuli Miro Kiviniemi, Kouvolan Ammattiopisto Eduko (83.81 p.) ja pronssille Simo Lensu, Saimaan ammattiopisto Sampo (81.93 p.).

Kilpailussa valmistettiin kahvileipätuote, moussekakku, konvehteja, jälkiruoka-annos moussekakusta sekä leipurin taitotyö. Lisäksi oli tehtäviä kestävästä kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä työturvallisuudesta ja yrittäjämäisestä toiminnasta.

Kilpailun tuomareina toimivat Hannele Laaksonen, Leipomo Juuri, Oskari Takkinen, Mikko Hietala, Mbakery, Eero Hyvärinen, WinNova, Outi Suopanki, Saimaan ammattiopisto, Tiina Mäkinen, Mauste-Sallinen Oy, Tanja Rautava, Tu-

Voittaja Alma Byggmästarin vasemmalla puolella hopeaa ottanut Miro Kiviniemi ja oikealla pronssimitalisti Simo Lensu. Kuva Skills Finland.

run ammatti-instituutti ja Sirpa Kiiski, Turun ammatti-instituutti.

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu,

jossa nuoret ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kilpailevat eri alojen SM-mitaleista.

LEIPURI 4 / 2025

21

Joko olet jäsen Suomen Leipuriliitossa?

Suomen Leipuriliitto ry jo 125 vuotta toiminut suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden etujen valvojana ja yhdistäjänä. Edistämme jäsenyritystemme ammatillisia etuja ja leipomoalan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä lisäksi suomalaista leipäkulttuuria, leipomoalan arvostusta ja yhteistoimintaa alalla. Valvomme jäsenten etuja myös työsuhteissa ja annamme neuvontaa niihin liittyen. Leipuriliiton kustantama Leipuri-lehti on Suomen ainut leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti.

Jäsenyydellä saat: Työsuhdeneuvontaa - erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa suoraan Suomen Leipuriliitosta tai Elintarviketeollisuusliitto ETL ry:n juristeilta (yhteistoimintasopimus ETL:n kanssa) Jäsentiedotteet (sähköpostitse) mm. lainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista, leipomoihin tai työnantajiin kohdistuvista muista muutoksista, esim. työnantajamaksuista, liiton koulutustoiminnasta, kilpailuista, matkoista ja kokouksista.

Työehtosopimukset - Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa - Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä

Suomen Yrittäjien palveluita - monet Yrittäjien tapahtumat ovat Leipuriliiton jäsenistön ulottuvilla, sillä Leipuriliitto on Yrittäjien toimialajärjestöjäsen.

Jäsenistöllemme on tarjolla myös Yrittäjien valtakunnallisia jäsenpalveluita sisältävä laaja palvelupaketti (maksullinen).

Leipuri-lehti, 8 numeroa vuodessa jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin lisätilaukset jäsenetuhintaan Leiko-palvelu vain Leipuriliiton jäsenyrityksille tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä varten maksullinen, mutta edullinen palvelu Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa - koulutus ja kurssit - opinto- ja messumatkat (mm. IBA ja Südback-messut) - kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) - ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, noin 40 näytteilleasettajaa Paikallisyhdistystoimintaa - 13 paikallisyhdistystä eri puolilla maata - paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne.

Muita etuja - alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy) Tietoa jäsenyydestä myös osoitteessa www.leipuriliitto.fi Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh.050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

Tervetuloa Leipuriliiton jäseneksi!

22 LEIPURI 4 / 2025

Leipuriliiton jäsenyrityksenä voit ottaa käyttöön Leiko-palvelun Leiko-palvelussa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-aineidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Kaikkia edellä mainittuja käyttäen Leiko-järjestelmä muodostaa ehdotuksen pakkausmerkinnöistä: se laskee ravintoarvot, muodostaa ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee vilja-raaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät.

Leipuriliitto tarjoaa Leikoa jäsenpalvelunaan eli mukanaolo edellyttää Leipuriliiton jäsenyyttä. Raaka-ainetoimittajat ovat Leikossa mukana elintärkeinä yhteistyökumppaneina. Palvelua käyttää tällä hetkellä 74 leipomo- ja konditoriayritystä.

Leipomoyritysten toimintaa hyödyttävä palvelu rakennettiin yhdessä Adeona Oy:n (aikaisemmin Canter Oy) ja Taito United Oy:n kanssa ja otettiin käyttöön vuonna 2017. Adeona on merkittävä toimija tuotetiedon hallinnan järjestelmissä, joihin se on keskittynyt jo parinkymmenen vuoden ajan.

Leipuriliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä, koska tilille voidaan luoda rinnakkaiskäyttäjiä. Rinnakkaiskäyttäjiä on kahdenlaisia: lukuoikeudellisia tai muokkausoikeudellisia.

Leiko-palvelun liittymishinta määräytyy leipomon tai kondi-

torian liikevaihdon perusteella ja se on tällä hetkellä 330 tai 660 euroa. Sen jälkeen peritään kuukausittainen käyttömaksu 22-44 euroa. Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröityminen ohjautuu myös Leipuriliittoon.

Käyttäjät ovat kiitelleet Leikoa mm. nopeudesta sekä helposta mahdollisuudesta kertoa tuotteen ravintosisältö, valmistusaineet ja allergeenit. Järjestelmän hintaa pidetään edullisena ja sen kanssa pääsee sinuiksi pienen opettelun jälkeen.

Raaka-ainetoimittajia Leikossa on 13 ja ne ovat Finnbakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Granholm's Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oyj, Kinnusen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland sekä Oy Roberts Ab. Mitä useampi leipomo/konditoriayritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-ainetoimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana.

Kiitos Leikon olemassaolosta kuuluu raaka-ainetoimittajille: ilman heidän mukanaoloaan palvelu ei olisi mahdollinen.

Yhteistyö heidän kanssaan on laajaa ja toimivaa. Myös raaka-ainetoimittajat haluavat pitää huolta siitä, että pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoriayritykset pystyvät vastaamaan EU:n elintarviketietoasetuksen vaatimuksiin.

Tyytyväiset Leiko-käyttäjät Mikkeliläisen Ramin Konditoria Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Pirita Huikurin mukaan Leiko-palvelu on ollut heillä käytössä monta vuotta, aloitusaikaa hän ei ihan tarkalleen muista.

Sen hän kuitenkin muistaa hyvin, että käyttöönotto oli varsin helppoa.

- Jos tietotekniikkaa ja erilaisia järjestelmiä on käyttänyt, kuten moni tänä päivänä on, ei Leikon käyttöönotto ole mitenkään vaikeaa. Hieman järjestelmien käyttö aina muistuttaa toisiaan, Pirita Huikuri toteaa. Hän itse sekä puoliso Isto Huikuri toimivat yrityksessä Leikon pääasiallisina käyttäjinä ja heillä sen ominaisuudet ovat parhaiten hallussa. Ramin Konditoria Kahvilassa Leikolla tehdään tuotekortit niin omassa myymälässä myytäville tuotteille, verkkokaupan tuotteille kuin muutamille kauppoihin menevillekin tuotteille. Valtaosin se on onnistunut varsin mutkattomasti, vain joidenkin tuotteiden kohdalla on pitänyt tehdä pientä säätöä.

- Kollegiaalista apua eli arvokkaita neuvoja olemme saaneet Savonlinnan HerkkuPekan yrittäjä Teemu Eskeliseltä. Hän on käyttänyt Leikoa alusta asti ja tuntee järjestelmän erinomaisesti.

Ennen Leikoa Ramin Konditoriassa käytettiin ravintoarvojen laskennassa exceliä. Sen kanssa saattoi Pirita Huikurin mukaan helposti tulla virheitä. Leiko laskee varmasti oikein, kun tiedot on sinne syötetty. Se on siis myös turvallisempi.

- Kyllä Leiko on meille selkeästi hyödyllinen ja onhan se myös nykyaikaa. Se on helppokäyttöinen ja selkeä. Kuvan lisäämismahdollisuus on hyvä lisäominaisuus, luettelee Huikuri, jonka mukaan raaka-aineet ovat palvelussa jo varsin hyvin, vaikka pikkuisen toivomista siinä vieläkin olisi. Toki raaka-aineita on helppo lisätä palveluun myös itse.

- Minusta Leikossa hinta-laatusuhde on kohdallaan. Kannattaa muistaa, että mitään, ainakaan tarpeellista, ei saa ilmaiseksi, Pirita Huikuri toteaa.

Lappeenrannassa toimivassa Kesämäen Leipomo Oy:ssä Leiko-palvelu on ollut käytössä melkein alusta asti, eli se tuli taloon vuonna 2018. Leiko lanseerattiin kesällä 2017.

- Meillä oli aito tarve ravintoarvolaskelmille silloin ja myös reseptiikan halusimme saada koottua samaan paikkaan. Ne molemmat onnistuivat Leiko-palvelun avulla, toteaa toimitusjohtaja Jani Siintovaara. Aikaisemmin ravintoarvolaskelmat oli tehty hänen mukaansa ”milloin missäkin”, joten uuden palvelun myötä parannus oli tuntuva.

Siintovaara kertoo itse olleensa käyttöönotossa pääasiallinen toimija. Käyttöönotto ei sinänsä ollut vaikeaa, mutta vei varsin paljon aikaa, ennen kuin kaikki reseptit oli saatu järjestelmään ja koko tuotanto oli ajan tasalla. Sen jälkeen onkin ollut helpompaa, vaikkakin kerran vuodessa tehdään resepteille ns. ylläpitotarkistus.

- Itse en enää niinkään palvelua käytä, vaan sen pääasiallinen käyttäjä ja ylläpitäjä on konttoripäällikkömme Sari Hirvi.

Jani Siintovaara on Leiko-palveluun tyytyväinen. Hänen mukaansa järjestelmä on helppokäyttöinen ja sillä syntyvät pakkausselosteet ja ravintoarvolaskelmat vaivattomasti.

- Toimitamme tuotteita kauppoihin ja lisäksi meillä on oma myymälä sekä ennakkotilauksia varten verkkokauppa.

Kaikkiin niihin tarvitaan omat tuotekorttinsa, jotka on helppo ja nopea tehdä Leikolla.

Alussa Leikossa oli jonkin verran raaka-ainepuutteita, mutta ajan mittaan tilanne on kyllä parantunut paljon, kiitos tavarantoimittajien, toteaa Siintovaara. Yhteistyö toimii hyvin myös siten, että lisäyksiä ja korjauksia raaka-aineisiin tehdään, kun niitä pyytää.

- Mielestäni sille rahalle, joka Leikosta tällä hetkellä maksetaan, saa erinomaisesti vastinetta, Jani Siintovaara kehuu.

Teksti Elina Matikainen

LEIPURI 4 / 2025

23

v ORAT OY v

Eturivissä Elina Laine, Rinor Vuciterna, Olli Silvola ja Jouni Hyvönen. Takarivissä Saara Heikkilä, Jonny Granvik, Jari Ora ja Roni Ekebom.

Orat Oy:llä juhlavuosi Elintarviketeollisuudelle ja pesuloille laitteita ja tarvikkeita toimittava Orat Oy täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Leipomot ovat nousseet yrityksessä yhä tärkeämmäksi asiakaskunnaksi sen myötä, kun Leipurin Oyj:n laiteliiketoiminta ostettiin vuoden 2023 lopussa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Orat Oy

K

uten niin monen muunkin yrityksen, Orat Oy:n toiminta alkoi pienimuotoisesti, tässä tapauksessa sipoolaisen omakotitalon kellarissa. Yrityksen perusti Sulo Ora. - Hän oli isoisäni, joka aloitti vuonna 1975 puhtaasti lihapuolen laitteilla, tarvikkeilla ja materiaaleilla, kertoo perustajasukua edustava Jari Ora. Alussa mukana olivat myös Sulo Oran kaksi poikaa, joita toinen oli Jari Oran isä. Myöhemmin mukaan tuli Sulo Oran nuorempiakin lapsia ja vähitellen myös kolmatta polvea, kuten Jari Ora sekä hänen veljensä Tero, jotka vieläkin ovat yrityksen palveluksessa. Jari toimii huollon koordinaattorina, Teron osaamisalaa ovat varaosat ja tarvikkeet.

24 LEIPURI 4 / 2025

Rinor Vuciterna (vas.) ja Mikko Haapakoski siirtyivät Orat Oy:n palvelukseen Leipurin Oyj:n koneliiketoiminnan ostamisen myötä.

Sipoosta yritys muutti Helsingin Vartiokylään, jossa toimittiin kahdessakin eri osoitteessa, kunnes muutettiin nykyiseen paikkaan Helsingin Herttoniemeen Pikkupurontie 4:ään 1980-luvun alussa. Sieltä ostettua yksikerroksista rakennusta korotettiin toimistokerroksella ja rakennuksen päätyyn tehtiin varasto lihanjalostusteollisuudelle myytäviä luonnonsuolia varten.

Kun viereisessä rakennuksessa Pikkupurontie 6:ssa toiminut metallialan yritys lopetti, sen kiinteistö ostettiin lisätiloiksi.

Edelleen toimitaan näissä kahdessa rakennuksessa, joissa ovat sekä toimistot, huolto, koneiden varaosat että varastot.

Orat Oy:n omistuspohja muuttui vuonna 2019. Silloin Oran suvun omistus päättyi, kun yhtiön osakkeet osti sataprosenttisesti Banmark Oy. Sitä kautta saatiin leveämmät hartiat, sillä Banmark kuuluu puolestaan monialaiseen Transmeri Groupiin. Banmarkia luotsaa toimitusjohtaja Petri Mäki, jonka alaisuuteen myös Orat Oy kuuluu.

Asiakkaana elintarviketeollisuus Orat Oy:n asiakkaita ovat elintarviketeollisuuden yritykset laajasti; niin lihanja-

v TUTKIMUS v

lostus-, valmisruoka-, kala-, meijeri- kuin leipomoteollisuuskin.

Niille tarjotaan mm. pakkauskoneita, prosessilaitteita, materiaaleja, tarvikkeita ja pesuaineita. Leipomoteollisuudesta tuli entistä tärkeämpi osa portfoliota, kun Orat osti Leipurin Oyj:ltä puolisentoista vuotta sitten koneliiketoiminnan. Jo tätä ennen leipomoiden kanssa oli toki tehty bisnestä eli verkostot ja osaaminen olivat olemassa. Niinpä ostettu liiketoiminta solahti heti luontevaksi osaksi Oratia.

Kaupan mukana Oratiin siirtyivät Leipurin Oyj:stä monille tutut miehet myyntipäällikkö Rinor Vuciterna sekä leipomokoneiden huollon koordinaattori Mikko Haapakoski.

- Leipurin Oyj:n kanssa tehty kauppa laajensi leipomopuolen päämiesten ja tuotteiden valikoimaa. Toki meillä oli ennestäänkin päämiehiä, jotka toimivat myös leipomosektorilla, toteaa Orat Oy:n liiketoimintajohtaja Roni Ekebom, jonka mukaan valikoimasta löytyvät nyt kaikki leipomon tuotantoprosessiin tarvittavat laitteet alusta loppuun. Myös leipomon hygieniaa parantavat hygieniaharjaskentät ja hygieniaportit kuuluvat valikoimaan.

Roni Ekebomin ja Rinor Vuciternan lisäksi elintarviketeollisuudelle myyntiä tekevät Olli Silvola, Jouni Hyvönen sekä Jonny Granvik. Kaikkiaan Orat Oy:ssä on 19 työntekijää.

Pesulateollisuus toinen tukijalka Orat Oy:n noin 8,5 miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet tulee elintarviketeollisuudesta ja toinen puoli pesulateollisuudesta. Viimeksi mainitussa toimitaan Ravatek-tuotemerkin alla tarjoten pesukoneita, kuivauslaitteita, kemikaaleja ja muita pesulateollisuuden ratkaisuja. Ravatek-liiketoiminta ostettiin vuoden 2021 alussa. Pesulaliiketoimintaa johtaa liiketoimintajohtaja Antti Raita.

- Suolivarastostammekin on nyt tullut pesuainevarasto, eli se on täynnä pesuloihin meneviä pesuainekanistereita, mainitsee Jari Ora, jonka mukaan nykyaikainen pesulateollisuus on suorastaan hämmästyttävän tehokasta ja myös äärimmäisen automatisoitua.

Pesulat ovat oma maailmansa ja leipomot omansa. Sen selvittäminen, mitä leipomoissa tänä päivänä kaivataan ja tarvitaan, on osa myyntityötä, jota on tehtävä aktiivisesti koko ajan.

- Helppous ja joustavuus ovat nyt avainsanoja. Esimerkiksi niin, että samalla koneella voidaan tehdä useampia tuotteita, toteaa Rinor Vuciterna. Hänen mukaansa se johtuu monesti työvoimapulasta, etenkin syrjäisemmillä alueilla. Osittain kyse on myös rahansäästöstä, sillä näin ei tarvitse investoida useaan eri koneeseen.

- Mutta mihin sitten investoidaankaan, se on tällä hetkellä aina tarkan harkinnan tulos leipomoyrityksissä.

Vaikka taloustilanne koettelee monissa yrityksissä, niin leipomoissa kuin muuallakin elintarviketeollisuudessa, Orat Oy:ssä näyttää kuitenkin hyvältä. Viime vuonna myynti sujui suorastaan ennätyksellisen hyvin. Vielä julkaisematon tulos ylittänee siis vuoden 2023 liikevaihdon, joka on mainittu edellä. Roni Ekebom muistuttaa kuitenkin, että vuodet eivät ole veljeksiä. Tulokseen vaikuttaa niin monta eri asiaa.

- Tulevaisuuteen katsotaan positiivisella mielellä. Lupaavia projekteja on meneillään ja lisää on tulossa. Lämmin kiitos sekä meidän yhteistyökumppaneillemme (päämiehille) ja tietenkin asiakkaille, jotka ovat olleet tärkeä osa 50-vuotista matkaamme.

Suomalaisista leipä on todellinen nautinto Fazerin teettämän Suuren Leipätutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä tuore leipä on todellinen nautinto ja kolme neljästä syö leipää joka päivä. Leivän suosio on vahvistunut, ja tutkimukseen vastanneista 30 % arvioi lisänneensä leivän käyttöä.

Vuonna 2024 julkaistuissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa oli ensimmäistä kertaa täysjyvän saannille selkeä suositus: 90 grammaa päivässä. Suomalaiset ovat keskimäärin puolivälissä tästä tavoitteesta. Täysjyvän riittämätön saanti on merkittävin ruokavalioperusteinen terveyden riskitekijä.

Tutkimukseen vastanneiden piirissä täysjyvää pidettiin laajalti kiinnostavana omaa leivänsyöntiä peilatessa. Leipätuotteissa täysjyvä on tärkeä valintakriteeri 72 %:lle suomalaisista ja kolme neljästä mielsi sen terveelliseksi valinnaksi. Kiinnostus täysjyvää kohtaan on vahvinta vanhemmissa ikäluokissa.

Täysjyväleivässä on hyödynnetty koko jyvä, mukaan lukien kuorikerroksen kuitu, vitamiinit ja hivenaineet. Täysjyväleipä voi olla sekä tummaa että vaaleaa leipää. Jo 5–6 täysjyväleipäviipaletta päivässä riittää saantisuosituksen täyttämiseen.

Tutkimukseen vastanneista 78 % tiesi täysjyvän sisältävän kuitua. Viljojen kuidut ylläpitävät suoliston toimintaa ja kauran beetaglukaani-kuitu auttaa vähentämään verensokerin kohoamista.

Kauraleipä on vakiinnuttanut paikkansa, ja sitä pidetään sekä hyvänmakuisena että terveellisenä hyvinvointia tukevana vaihtoehtona: 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että parhaimman makuinen leipä syntyy kaurasta. Vastaajista 77 % piti kauraleipää hyvänä valintana vatsalle ja sydämelle.

Leipä on keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Peräti 91 % kyselyyn vastanneista suomalaisista oli sitä mieltä, että tuore leipä maistuu parhaalta kotoisissa, arkisissa ateriahetkissä.

Leipä nähdään myös herkuttelutuotteena, sillä vastaajista 64 % kertoi herkuttelevansa leivällä viikoittain.

Tutkimuksen mukaan suomalaisille on tärkeää, että heidän syömänsä leipä leivotaan lähellä. Sen lisäksi, että leivän alkuperämaa on Suomi, vastaajista 87 % oli sitä mieltä, että leivän raaka-aineiden tulisi olla kotimaista alkuperää.

Ekologisuus ja vastuullisuus ohjaavat leivän valintaa 37 %:lla vastaajista, ja ne kiinnostavat erityisesti nuoria ja vanhempia leivänostajia. Vuonna 2023 vastaava luku oli 30 %.

Lähde: Suuri Leipätutkimus 2025 / RedNote, n=1000 (Suomen väestöä vastaava otos)

LEIPURI 4 / 2025

25

v KUIDUT v

Helsingin yliopiston professori Anne-Maria Pajarin mukaan kuidulla on useita kiistattomia terveyshyötyjä. Hänen mukaansa vain neljännes suomalaisista saa riittävästi kuitua.

Kuitu käy innovaation polttoaineeksi Kasvikuidut kiinnostavat, sillä ne tuovat rakennetta, parantavat ravintoarvoja ja vastaavat kuluttajien terveysodotuksiin. Leipurin Oyj:n huhtikuussa järjestämässä koulutustapahtumassa käytiin läpi kuitujen käyttömahdollisuuksia erilaisissa tuotteissa.

TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

H

uippu­hyödylliset kuidut –nimisen tilaisuuden avauspuheenvuorossa Leipurin Oyj:n markkinointijohtaja Mika Coles totesi, että kuiduilla on sekä ravitsemuksellista että funktionaalista merkitystä elintarvikkeissa. Kuitujen ajankohtaisuutta lisää hänen mielestään myös se, että kuluttajatrendeissä on nähtävillä terveyden ja ruoan ravintoarvojen merkityksen nousua.

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston professori Anne-Maria Pajari muistutti, että suomalaisten keskimääräinen 21 gramman päivittäinen kuidunsaanti ei yllä ravitsemussuositusten tasolle eli vähintään 25-35 grammaan vuorokaudessa. Suomalaisista vain noin neljännes yltää tähän suositukseen.

Pajarin mukaan kuidulla on useita kiistattomia terveyshyötyjä. Mitä enemmän kuitua saadaan sitä suuremmat nuo terveyshyödyt ovat. Kuitujen tunnettuja terveyshyötyjä ovat pienempi kokonaiskuolleisuus ja sydäntautikuolleisuus sekä pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Kuitujen suurempi saanti on tutkimusten mukaan yhteydessä alhaisempaan painoon, kokonais- ja LDL-kolesteroliin sekä systoliseen verenpaineeseen.

Pöydän takana vasemmalla Urho Paakkari, sitten Mika Coles kättelemässä Pektos Oy:n Ulrich Zuberia ja seuraavina Jussi Nieminen ja Kimmo Virtanen Leipurin Oyj:stä.

26 LEIPURI 4 / 2025

v KUIDUT v

Kuiduilla saadaan rakennetta ja paistonkestävyyttä esimerkiksi leivonnaisiin. Gluteenittomien tuotteiden resepteissä yksi tärkeimpiä tekijöitä on löytää oikeat kasvikuidut.

Tässä gluteenittomassa leivässä on käytetty inuliinia.

Kuituja voidaan käyttää kuitulisänä sekä sakeuttajana. Kasvissosekeitossa oli käytetty sikurijuurikuitua.

Urho Paakkarin valmistamissa funktionaalisissa kreatiinivaahtokarkeissa oli käytetty sikurijuurikuitua makeuttajana, kuitulisänä ja sakeuttajana.

Tomaattikuitu uusin uutuus Elintarviketeollisuudelle kuituraaka-aineita valmistavan sveitsiläisen Pektos Oy:n asiantuntija Ulrich Zuber totesi etenkin suoliston terveyden olevan tällä hetkellä yksi isoimmista trendeistä ruoissa ja juomissa. Pektos Oy:n valikoimassa on eri kasveista eristettyjä kuituja, uusimpana kuituvalmisteena tomaattikuitu. Zuber esitteli myös sikurijuurikuitua, porkkanakuitua ja sitruskuitua.

Leipurin Oy:n R&D Baking Centerin tuotekehitystä tekevä Urho Paakkari käsitteli esityksessään kuitujen hyödyntämistä sekä konkreettisia elintarvikeratkaisuja.

Hänen mukaansa ei ole sama, mitä kuitua tuotteiden valmistuksessa käytetään. Kuidut eroavat toisistaan ravitsemuksellisesti ja niiden teknologiset ominaisuudet ovat myös erilaisia. Sikurikuitu sopii geeliytymisominaisuuksiensa takia tuotteissa korvaamaan rasvaa sekä tuomaan rakennetta.

Polydekstroosit, joiden raaka-aineena käytetään maissia tai tapiokaa, säilyttävät ominaisuutensa alhaisemmissa pH-arvoissa sekä korkeammissa lämpötiloissa. Myös maissitärkkelys on stabiili lämpötilan ja happamuuden muuttuessa ja sopii hyvin esimerkiksi leivonnaisiin, patukoihin, suklaatuotteisiin ja puuroihin. Suurenakaan annoksena (jopa 50 g) näiden kuitujen ei ole todettu aiheuttavan vatsaoireita.

Pektiiniä sisältäviä kuituja käytetään tunnetusti hillojen valmistuksessa, mutta

ne sopivat myös esimerkiksi hapanmaitotuotteisiin, joissa ne estävät leikkaantumista. Selluloosaa käytetään elintarviketeollisuudessa apuaineena. Makeissa leipomotuotteissa emulgaattorina voidaan käyttää sitruskuitua. Leipurin Oyj:lla on valikoimissaan 40 eri kasvikuitua.

- Viljakuiduista leipomoteollisuudessa käytetään esimerkiksi kaurakuitua kuitulisänä ja vehnäkuitua lisäämässä paistonkestoa, kertoi leivonta-asiantuntija Kimmo Virtanen Leipurin Oyj:sta.

Urho Paakkarin mukaan gluteenittomien tuotteiden valmistuksessa on tärkeää löytää oikeat kasvikuidut. Hän totesikin, että useimmiten ratkaisu on monen kuidun yhdistelmä. Juomatuotteissa Paakkari kehotti miettimään, tarvitaanko tuotteeseen rakennetta vai tuleeko kuidun liueta tuotteeseen. Eri kuituja valitsemalla saadaan erilaisia lopputuloksia.

Teoriaosuuden jälkeen Paakkari näytti konkreettisen eron sikuri-, porkkana- ja tomaattikuidun vedensitovuudesta. Tomaattikuitu liukenee hyvin veteen, mutta sen viskoosit ominaisuudet saadaan esiin vasta sekoittamalla tarpeeksi voimakkaasti, esimerkiksi blenderillä. Näin käsittelemällä tomaattikuitu saadaan sitomaan vettä.

Porkkanakuitu sen sijaan puuroutuu helposti sen voimakkaan vedensidontakyvyn takia. Sitä hyödynnetäänkin lihateollisuudessa veden sidontaan. Sikurikuitu muodostaa veden kanssa voimakkaan geelin ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi levitteiden

ja majoneesityyppisen tuotteen valmistuksessa. Kuidulla levitteisiin ja tuorejuustoihin saadaan rakennetta ja paistonkestävyyttä sekä voidaan vähentää rasvaa.

Maistiaisia Lopuksi seminaarin kuulijoille tarjoiltiin Urho Paakkarin kehittämiä kasvipohjaisia tuotteita, joissa oli käytetty eri kasvikuituja. Tarjolla oli tomaattikuidulla ja sikurijuurikuidulla sakeutettua kasvissosekeittoa höystettynä vehnäproteiinista valmistetulla vegepekonilla, jossa oli myös sokerijuurikaskuitua. Crispy chickenless nugetien ja vegaanisen majoneesin rakenne puolestaan perustuivat sitrus- ja sikurijuurikuituihin.

Jälkiruuaksi maisteltiin ateriajuomaa, jossa sikurijuuri-, sitrus- ja porkkanakuituja oli käytetty tuotteen raaka-aineena ja tuomaan makeutta, kuitulisää ja sakeutta. Samaan tarkoitukseen myös maitosoftiksessa sekä kaurasta tehdyssä softiksessa kuituina oli käytetty erilaisia kuituja.

Mielenkiintoisen lopetuksen tilaisuudelle toi kreatiinimarmeladin ja -vaahtokarkin maistelu. Niissä kuituina oli käytetty pektiiniä ja vaahtokarkissa myös sikurijuurikuitua. Kaksi karamellia sisälsi neljä grammaa kreatiinia. Kreatiinilla on osoitettu olevan jonkin verran vaikutusta lihasmassaan, harjoituksesta palautumiseen ja anaerobiseen suorituskykyyn.

LEIPURI 4 / 2025

27

v KOLUMNI v

Hyvinvointia leipureille:

kohti laadukkaampia työpaikkoja

Ä

itini työskenteli uransa aikana terveydenhoitajana Nuutajärven lasitehtaan työntekijöille. Tuona aikana työssä erityinen riski oli esimerkiksi kvartsipöly, joka aiheutti kivipölykeuhkoa. Myös kemikaalien karsinogeenit sekä isojen koneiden ja kuuman materiaalin kanssa työskentely altistivat sairauksille ja työtapaturmille. Kuulostaako tutulta? Työturvallisuudessa on tietysti kuluneiden vuosikymmenien aikana tultu pitkälle, mutta edelleen monella alalla työntekijän terveyden parantamisen kannalta keskeistä on ammattitautien riskien tunnistaminen ja vähentäminen.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Ammattitaudit ja yötyön haasteet Elintarvikealalla yleisimpiä ammattitauteja ovat astma, allergiset nuhat, raaka-aineallergiat sekä ärsytys- ja kosketusihottumat. Erityisesti jauhokeuhko on vakava, mutta usein huomiotta jäävä ongelma, joka voi syntyä pitkäaikaisesta altistumisesta jauhopölylle. Tämä voi johtaa keuhkosairauksiin ja hengitysvaikeuksiin, joiden seurauksena työssä jatkaminen voi olla mahdotonta. Lisäksi yötyö rasittaa kehoa fyysisesti, lisäten riskiä sydän- ja verisuonitauteihin sekä unihäiriöihin. Leipurin työ vaatii hyvää fysiikkaa – yöllä on herättävä vaivaamaan taikinaa ja leipomaan, mikä on käsityönä raskasta.

Yötyö vaatii myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

EU:n toimet: kohti laadukkaampia työpaikkoja Euroopan komissio pyrkii omalta osaltaan parantamaan työehtoja ja työoloja. Parhaillaan työn alla on Quality Jobs Roadmap -aloite, jonka valmistelussa ovat suuressa roolissa myös työmarkkinaosapuolet. Työehtojen parantamisen lisäksi tavoitteena on taata korkeatasoinen työterveys ja -turvallisuus sekä helpottaa työntekijöiden siirtymiä uusiin tehtäviin tarpeen mukaan, eli vastata työelämän rakennemurroksiin. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria arvioidaan uudelleen tänä vuonna. Pilari asettaa työelämän laatukysymykset keskiöön, tukien reiluja työoloja ja kollektiivista neuvottelua eri aloilla.

Kohti turvallisempaa ja terveellisempää työtä Leipomoalan työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen vaatii yhteistyötä niin EU:n, kansallisten päättäjien kuin työnantajienkin välillä. Työolojen sääntelyssä tulee kiinnittää jatkossakin huomiota työterveysriskien hallintaan ja ehkäisyyn. Myös työturvallisuus ja ergonomia on huomioitava nykyistä paremmin, jotta rasitusvammat ja työperäiset sairaudet voidaan minimoida. Vaikka huomio työelämän muutoksessa keskittyy vahvasti digitalisaatioon ja tekoälyyn, on tärkeä huomata, kuinka esimerkiksi leipomoalalla osa työntekijöistä yhä edelleen tekee hyvin fyysistä työtä. Samalla kun teknologisen kehityksen mahdollisuudet työturvallisuuden parantamisessa hyödynnetään, tulee ammattitautien riskejä tunnistaa ja niihin puuttua yhä paremmin.

28 LEIPURI 4 / 2025

Työolojen sääntelyssä tulee kiinnittää jatkossakin huomiota työterveysriskien hallintaan ja ehkäisyyn."

v MURUSET v

Viipurilainen Kotileipomo ostaa osan Rapalan toimitiloista Vääksyssä Asikkalan Vääksyssä toimiva Viipurilainen Kotileipomo kertoo hankkineensa kiinteistökaupassa osan Rapalan tehdaskiinteistöstä Vääksyssä. Globaaliksi pörssiyhtiöksi laajentuneen Rapalan tehdaskiinteistö on etsinyt uutta toimijaa jo jonkin aikaa.

Viipurilaisen menestys viimeisimmässä tuotelanseerauksessa Sitkas-ruistuorenäkkärin päästyä Suomalainen menestysresepti -kilpailun finaaliin toi mukanaan akuutin tilantarpeen ja Viipurilainen siirtää osan leipomotoimintoja käytännössä tien toiselle puolelle. Uutta leipomotilaa saadaan noin 2000 neliömetriä. Vanhoihin tiloihin jäävät ruisleipätuotanto, leipomon kahvila ja myymälä sekä konditoria. Uusiin tiloihin siirtyy muu leipomotoiminta.

Kokonaisinvestointi on Viipurilaiselle Kotileipomolle seitsennumeroinen ja sen työllistämisvaikutukset ovat vähintäänkin ilmeiset. Varsinaista kiinteistön kauppahintaa osapuolet eivät julkista.

S-ryhmä kasvattanut osuuttaan päivittäistavarakaupassa Päivittäistavaramyynnin arvo Suomessa vuonna 2024 oli lähes 23,5 miljardia euroa.

Myynnin arvo kasvoi 2,4 prosenttia ja volyymi 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat NielsenIQ Päivittäistavaramyymälärekisteriin.

Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa vuonna 2024 oli 693 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 10,8 prosenttia. Verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli 3,0 prosenttia.

S-ryhmän markkinaosuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2021 jälkeen saavuttaen 48,8 %:n osuuden päivittäistavaramyynnistä. Ero K-ryhmään (33,7 %) on markkinaosuudessa edelleen kasvanut, vaikkakin myös K-ryhmän päivittäistavaramyynti on hieman kasvanut vuonna 2024.

Lidlin markkinaosuus otti myynnin hienoisesta kasvusta huolimatta pientä takapakkia nyt toisena vuotena peräkkäin.

Kaupan ryhmien markkinaosuudet päivittäistavaramyynnistä 2024 S-ryhmä Lidl Suomi Minimani Muut

48,8 % 9,4 % 0,5 % 4,1 %

K-ryhmä Tokmanni M-ketju

33,7 % 3,3 % 0,2 %

Vienti viriää ja yhteisrintama tiivistyy Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry.n mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä tapahtui positiivinen muutos vuoden 2024 aikana. Yhteistyön edistämisessä on edetty isoin harppauksin. Ruokaviennissä näkyy vihdoin valoa.

Maaliskuussa julkistettujen vientilukujen mukaan ruokaviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana viisi prosenttia, ollen nyt noin 2,3 miljardia euroa. Suomen tärkeimpänä vientimaana säilyi Ruotsi. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro.

Viennin suunta on nousussa, ja kasvua vauhdittaa ruoka-alan tiivistyvä yhteistyö. Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry ja Ruokatieto ry ovat aloittaneet valtion ja elinkeinoelämän yhteisrahoituksella ruokaviennin Suomen mallin, kasvualustan rakentamisen.

Viime keväänä perustettu SUVI ry on kasvanut viidestä jäsenestä jo yli viidenkymmenen jäsenen verkostoksi. Kasvu kertoo yritysten sitoutumisesta. SUVI ry:n ensisijainen tehtävä on koota yrityksiä laajasti mukaan.

Luonnonmarjoja kerättiin myyntiin vain puolet edellisvuodesta Ruokaviraston mukaan vuonna 2024 luonnonmarjoja kerättiin myyntiin vain noin puolet vuoden 2023 määrästä. Merkittävin syy oli ulkomaalaisten poimijoiden väheneminen murto-osaan aiemmasta.

Puolukkaa kerättiin myyntiin eniten, yhteensä neljä miljoonaa kiloa. Määrä väheni edellisvuodesta, vaikka sato oli paikoitellen erittäin hyvä.

Mustikan myyntimäärä jäi 1,2 miljoonaan kiloon, joka on lähes kolme miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisvuonna. Lakkaa saatiin myyntiin vain runsaat 30 000 kiloa melko hyvästä sadosta ja hyvästä laadusta huolimatta.

Puolukan keskipoimijahinta nousi 0,86 eurosta 1,48 euroon kilolta. Mustikan hinta nousi 1,40 eurosta 2,31 euroon kilolta.

Lakasta maksettiin poimijoille 10,38 euroa kilolta eli enemmän kuin vuonna 2023.

Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 36 % luonnonmarjoista ja 18 % sienistä. Vuonna 2023 heidän osuutensa oli merkittävästi suurempi (87 % marjoista ja 10 % sienistä).

Tutkimuksen tiedot kysytään marjaja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä.

Tiedon saaminen osalta yrityksistä on alan vaikean tilanteen seurauksena hankaloitunut, joten osa tiedosta on jäänyt saamatta.

LEIPURI 4 / 2025

29

v PRO RUIS v

Rukiin hyvä talvehtiminen antaa positiivista pohjaa satotoiveille Syysviljojen talvehtiminen näyttää Pro Agrian mukaan onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea. Syysvehnän kylvöala viime syksynä oli vajaa 72 000 hehtaaria ja rukiin 24 000 hehtaaria. Kohtuullinenkin ruissato turvaa kotimaisen raaka-aineen ruisleivän leivontaan myös ensi talveksi.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

L

euto ja vähäluminen talvi ei aiheuttanut ruispelloille merkittäviä ongelmia ja näyttää siltä, että ruiskasvustot ovat monin paikoin talvehtineet onnistuneesti, kertoo Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Koska talvi oli vähäluminen ja kevättuuli kuivatti peltoja, monin paikoin pääsiäisenä saadut sateet tekivät hyvää ruiskasvustoille. Syksyllä rakentuneen vahvan juuriston myötä ruis ei kuitenkaan ole kaikkein herkin viljakasvi kuivuudelle.

Eteläisessä Suomessa oraat alkoivat vihertyä uudella kasvulla jo maaliskuun lopulla. Aikaisella keväällä on myönteinen vaikutus rukiin satopotentiaaliin, Matikainen arvioi. Pro Agrian mukaan kasvukausi on jonkin verran edellä tavanomaisesta, mutta toki toukokuun alun viileä sää hidasti kevään etenemistä.

Kevään myötä myös Pro Rukiin järjestämä RUISMESTARI 2025 -kilpailu pyörähti toden teolla käyntiin. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Kilpailussa on mukana kilpailijoita eri puolelta Suomea. Myös he ovat kertoneet rukiin onnistuneesta talvehtimisesta niin Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa kuin Päijät-Hämeessäkin. Ainakin alku näyttää siis kilpailijoiden näkökulmasta lupaavalta.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannus-

30 LEIPURI 4 / 2025

Varsinais-Suomessa rukiit ovat talvehtineet varsin hyvin. Vähäistä lumihome- tai roustetuhoa näkyy, mutta pääsääntöisesti leuto ja lyhyt talvi kohteli rukiita hellästi. Kuva Christian Tallskog

Myös Kymenlaaksossa rukiit ovat talvehtineet hyvin. Rukiit päästiin lannoittamaan jo maaliskuun lopulla ja ruiskuttamaan ennen pääsiäistä. Kuva: Janne Rouhiainen

taa tavoitteelliseen rukiin tuotantoon.

RUISMESTARI 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittaja julkistetaan loppuvuodesta Pro Rukiin järjestämässä seminaarissa.

Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 yleisvaunu erikoisvärityksellä. Nyt viidettä kertaa järjestettävän kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience Finland Oy, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Pro Ruis järjestää kesällä kaksi Pellonpiennarpäivää: 1.7. Salossa ja 3.7. Huittisissa. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki rukiista ja rukiin viljelystä kiinnostuneet.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät www.proruis.fi

Palkinnot

Nimityksiä Palkinnon ottivat vastaan 14.5.2025 toimitusjohtaja Erkki Timonen (vas.), hallituksen jäsen Juha Kahelin, varatoimitusjohtaja Heli Kuvaja sekä ICT-päällikkö Jere Oinonen.

Fazer Mylly Antti Snellman on aloittanut Fazer Lifestyle Foodsilla myllyliiketoiminnasta vastaavana johtajana 1.4.2025. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Fazerin myllyt Lahdessa ja Lidköpingissä.

Antti Snellmanilla on vahva tausta vilja-arvoketjuliiketoiminnasta. Hän on toiminut muun muassa Lantmännen Agro Oy:n toimitusjohtajana, Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtajana ja Altia Koskenkorvan tehtaan liiketoimintajohtajana.

Pielispakari Oy:lle Vuoden digitaalinen yritys 2025 -palkinto Pohjois-Karjalan kauppakamari on myöntänyt Vuoden digitaalinen yritys -palkinnon Nurmeksessa toimivalle Pielispakari Oy:lle. Perusteluissa todetaan, että digitalisaation hyödyntäminen on yrityksessä systemaattista ja laaja-alaista. Tuotannon digitalisointi on leipomoyrityksessä tuonut tehokkuutta, tasalaatuisuutta ja energiatehokkuutta. Henkilöstöhallinnossa digitalisointi näkyy mm. perehdytyksessä ja osaamisen kehittämisessä sekä kansainvälisissä rekrytoinneissa. Toimitusketjun digitalisointi, kuten puheohjattu keräilyjärjestelmä ja ennustava data-analytiikka, on tehostanut logistiikkaa ja vähentänyt virheitä. Taloushallinnossa ja asiakaspalvelussa on hyödynnetty automatisoituja järjestelmiä, ja markkinoinnissa Pielispakari on ollut näkyvä ja vuorovaikutteinen digitaalisten kanavien kautta.

Pielispakari Oy on perustettu vuonna 1992. Leipomo on erikoistunut karjalaisiin perinneleivonnaisiin, kuten karjalanpiirakoihin, mutta on myös laajan valikoiman yleisleipomo. Pielispakaria luotsaa toimitusjohtaja, yrittäjä Erkki Timonen.

In memoriam Ilmari Kangas 9.7.1938 - 19.4.2025 Kokkolalainen Ilmari ’Imppa’ Kangas tuli leipureille tutuksi niin Kokkolan ammattikoulun leipuriopettajana kuin myös Keskipohjanmaan Leipomoyhdistyksen sihteerinä. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän toimi kaikkiaan 27 vuotta, vuodet 1986-2013. Suomalainen leipä ja leipomot sekä niiden puolesta toimiminen olivat Impalle aina sydämen asia ja sihteerin tehtävässä hänelle säilyi läheinen yhteys leipomoihin ja leipomoyrittäjiin. Hänen lempilausahduksensa olikin ”Leivästä on kysymys”. Imppaa jäivät kaipaamaan puoliso, tyttäret perheineen, lastenlapsi, sisko perheineen sekä sukulaiset ja ystävät.

Palkitut ja kilpailut Vuoden 2025 Jaakko Kolmosen 5000 euron arvoiset ruokakulttuuripalkinnot saivat seinäjokiset Juurella-ravintolan yrittäjät Miia Keski-Nikkola ja Jani Unkeri sekä rypsiöljyjalosteita valmistava Alavuden Öljynpuristamo.

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen keskittyvä Skills Finland on palkinnut Pastry Saimaan projektipäällikkö Markku Vengasahon Vuoden Skills-toimijan palkinnolla. Vuoden Skills-toimijan palkinto luovutetaan vuorovuosin kotimaisesta ja kansainvälisestä kilpailutoiminnasta ja tänä vuonna vuorossa oli kansainvälinen kilpailutoiminta. Palkinnon saajan päätti Skills Finlandin hallituksen nimeämä palkitsemistoimikunta Skills-verkostosta kerättyjen ehdotusten perusteella.

Helsingin Ruokamessuilla huhtikuussa jaettu Vuoden suomalainen elintarvikeinnovaatio 2025 -palkinto myönnettiin Pakkasmarjan kehittämälle Smuuti-pakastevälipalalle, joka yhdistää kotimaiset marjat, terveellisyyden ja helppokäyttöisyyden. Tuote hyödyntää ylijäämämansikoita ja tarjoaa moussemaisen välipalan ilman lisättyä sokeria.

Joel Manninen, 25, Rovaniemeltä voitti tämänvuotisen Jeunes Chefs Rôtisseurs Competition -kilpailun. Nuorten kokkien Suomen mestaruudesta kilpaili tänä vuonna kahdeksan kilpailijaa. Hopealle ylsi Toni Lähteenmäki (Tampere) ja pronssille Paavo Hämäläinen (Jyväskylä). Manninen edustaa Suomea nuorten kokkien MM-kilpailuissa Istanbulissa keväällä 2026.

Helsingin yliopistossa väitellyt Sulo Roukka on voittanut arvostetun Science–lehden kansainvälisen Dance Your Ph.D. -tiedeviestintäkilpailun. Voittovideossa yhdistyvät chilin polte, mentolin viileys ja pophenkinen tanssi, ja se perustuu Roukan väitöstutkimukseen kemotunnosta.

Maailman parhaita kala- ja äyriäistuotteita esittelevässä Seafood Excellence Global -kilpailussa jyräsi tänä vuonna suomalainen kalatuote, Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Se voitti toisen kilpailun pääpalkinnoista eli parhaan horeca-tuotteen palkinnon. Kilpailussa oli mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman.

LEIPURI 4 / 2025

31

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 100 vuotta sitten, nro 4/1925 Johtokunnan kokouksessa on päätetty pitää kolme vuosikokousta yhtä aikaa: Leipuriliiton, Helsingin Leipurinammatinharjoittajain liiton sekä Leipurien Tukkuliikkeen vuosikokoukset. Samalla vietetään

Leipuriliiton 25-vuotisjuhlaa. Juhlia varten päätettiin laatia juhlajulkaisu, johon tulisi historiallinen selostus liittojen ja tukkuliikkeen toiminnasta sekä myöskin puheenjohtajien, rahastonhoitajien sekä muiden toimihenkilöiden kuvat.

Lehdessä ylistetään Leipurien Tukkuliikkeen välittämää Viennara-vatkauskonetta, jonka valmistaja on saksalainen Werner &

Pfleiderer. Yhtiö on tullut tunnetuksi myös leivinuunien valmistajana. ”Emme epäile, etteikö Viennara vatkaaja- ja sekoituskone, joka Suomessa on jo saanut mitä parhaimman nimen, edelleenkin ja erityisesti suomalaisissa pikkuleipomoissa saa yhä suurempaa levikkiä,” lehdessä todetaan.

Leipuri-lehti 80 vuotta sitten, nro 4/1945 Helsinkiläiset leipomotyöntekijät ovat irtisanoneet vuonna 1939 tehdyn palkka- ja työehtosopimuksen vaatien palkkoihin jopa 40-56 prosentin korotuksia. Kustannusten kohotessa leipomoyrittäjät ovat todenneet leivän leipomisen kannattamattomaksi, ellei leipien hintoihin saada korotusta. Valtioneuvosto ei kuitenkaan suostunut korotusvaatimuksiin.

Sen sijaan leipomoille luvattiin maksaa tukipalkkioita, jotka olisivat samanlaiset niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussakin.

Kokonaan ne eivät kustannusten nousua kuitenkaan peitä.

Elintarviketilanne maassamme on kiristymässä. Toukokuun alusta on leipäannoksia pienennettävä samalla kun myös sokeriannos pienenee. Pikkulasten leipä- ja sokeriannokset jäävät ennalleen. Voita jaetaan lapsille ja maidon tuottajille. Kaikille muille jaetaan yksinomaan margariinia. Viljatuoteannosten pienentäminen johtuu siitä, että oman heikon viljasadon lisäksi ulkomailta ei ole saatu ostaa viljaa riittävästi.

Kansantaloudellisen neuvottelukunnan mukaan inflaatiota on lähdettävä torjumaan mm. hintasululla, joka sallisi hinnantarkis-

tuksia vain poikkeustapauksissa. Tiukalla hintapolitiikalla voitaisiin tietyillä aloilla neuvottelukunnan mukaan tilapäisesti vaatia kuluttamaan pääomaa ”niin kauan kuin se haitatta voi tapahtua”. Lisäksi ”säännöstelyviranomaisille olisi annettava valtuudet pakottaa tuottajat jatkamaan tiettyjen tuotteiden valmistusta siihen hintaan, joka tutkimuksissa todetaan kohtuulliseksi, vaikka tuottajat olisivatkin tyytymättömiä.” Hinnoittelussa olisi myös mahdollisuuksien mukaan ”entistä enemmän otettava normiksi halvimpien tuottajien kustannusten mukainen hinta”.

Palkat ehdotetaan vakautettaviksi pääosin nykyiselle yleistasolle.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 4/1965 Naapurimaassamme Ruotsissa kerrotaan leipomo- ja konditoria-alan tuotteiden valmistuksen tapahtuvan yhä enemmän teknisten apuvälineiden avulla. Suuret, eri tavoin automatisoidut yritykset valmistavat ja markkinoivat tuotteitaan koko maan kattavasti, kiitos kehittyneen pakkaus- ja pakastetekniikan. Suosituimpia ovat wiener-

leivät, masariinit, leivokset ja pikkuleivät.

Maahan tuodaan kuitenkin yhä enemmän leipomo- ja konditoriatuotteita myös ulkomailta ja kilpailu on kiristynyt äärimmilleen. Tästä kärsivät ennen kaikkea pienemmät yritykset, joita onkin paljon kadonnut alalta. Samaa kehitystä ei välttämättä kuitenkaan nähdä Suomessa, jossa elintaso ja kulutustottumukset ovat erilaiset.

Otto Vaherkylä on rakentanut uuden leipomon Loviisaan. Uudisrakennus valmistui vuoden 1964 pääsiäiseksi Loviisan piente-

ollisuusalueelle. Siinä on 450 neliötä: leipomo, sosiaalitilat ja asunto ja se maksoi kaikkiaan 8 miljoonaa vanhaa markkaa.

Oululainen Oy:llä on puolestaan uusi konditoria-kahvila Lahdessa. Se sijaitsee Torikadun ja Aleksanterinkadun kulmassa ja on nimeltään Oululaisen Kulma. Kahvila-konditoria toimii kahdessa kerroksessa ja sen yläsalissa voi kahvin ja ruuan yhteydessä nauttia myös mietoja viinejä ja olutta.

Leipuri-lehti 30 vuotta sitten, nro 4/1995 Pääkirjoituksessaan Olli Kuhta on huolissaan siitä, että leipomotuotteiden myynti on laskenut noin seitsemän prosenttia eli todella paljon. Jotakin pitäisi tehdä, jotta menekki saataisiin nousuun. Vastuu on ennen kaikkea alalla itsellään, kukaan muu ei sitä tee. Tarvitaan esimerkiksi ammattitai-

32 LEIPURI 4 / 2025

toisesti suunniteltu kampanja, joka tähtää leivän kulutuksen nostamiseen. Se on alan itsensä myös maksettava, vaikkapa keräämällä penni jokaisesta valmistetusta ruokaleipäkilosta tähän tarkoitukseen.

Iba-messut on järjestetty Düsseldorfissa kaikkiaan 863 näytteilleasettajan voimin.

Leipuri-lehden mukaan järisyttävät uutuudet puuttuivat, mutta kehitystä oli kuitenkin tapahtunut kaikkialla, suomalaiset siinä kärkipaikoilla.

Maailman ensimmäinen leipää taideteoksena esitellyt näyttely Bread Gallery järjestettiin Turussa pohjoismaisen NordFood-kongressin yhteydessä. Taiteilija Tellervo Anttilan rakentamaan näyttelyyn olivat leipomotuotteita valmistaneet Aschan, Linkosuo ja Uudenmaan Leipä. Lisäksi kongressivieraille esiteltiin suomalaisten leipomotuotteiden valmistusta.

v UUTUUDET v

Gluteenittomat uutuudet Helsingin Myllyltä

Kesän uutuuksia Atrialta ja HKFoodsilta Grillikaudelle 2025 sekä Atria että HKFoods tuovat markkinoille runsaasti uutuuksia kanan ja makkaroiden ystäville. Valikoima korostaa kotimaisuutta, helppoutta ja rohkeita makuja.

Atrian valikoima laajenee Jyväbroilerin paistileikkeellä (Paahteinen Valkosipuli-Chili), sekä uusilla minuuttifileillä (Aurinkokuivattu Tomaatti). Grillattavaksi käy myös uusi Grill & Dip Gyros & Tsatsiki -paketti.

HKFoodsin puolella Kariniemen lanseeraa useita uusia kanafileitä ja paistileikkeitä, kuten Minuuttipihvit Appelsiini-Kookos ja Vaahterasiirappi sekä Cola BBQ ja Korean Chili -maustetut paistileikkeet. Erikoisuuksia ovat mm. Koipipalat Jalapeno-Omena ja Grillikombot, joissa yhdistyy kana ja porsas.

Makkarauutuuksissa Atrialta nousevat esiin Wilhelm Chekoni Cheddar-Pekoni sekä Tupla-W, jonka lihapitoisuus on jopa 91 %.

HKFoodsin artesaanisarja Maakarit tarjoaa Meksikon Hidalgo -makkaran jalapenolla ja cheddarilla sekä Infernon, joka yhdistää kolme eri chiliä. Lisäksi Kabanossi-sarja saa uutuudet Curry ja Chili-sulatejuusto, ja Kariniemen kanamakkarat tarjoavat kevyempiä vaihtoehtoja.

Helsingin Mylly on tuonut markkinoille kaksi uutta gluteenitonta kauratuotetta: Myllärin Gluteeniton Karibia Mysli ja Gluteeniton Kaurahiutale.

Myllärin gluteenitonta myslivalikoimaa laajentava Karibia Mysli sisältää täysjyväkaurahiutaleita, papaijaa, ananasta sekä siemeniä. Se sopii niin aamu- ja välipalaksi kuin leivontaan. Myös uudet Gluteenittomat Kaurahiutaleet on valmistettu kotimaisesta puhdaskaurasta.

Hiutaleet soveltuvat puuroon tai leivontaan ja kantavat Hyvää Suomesta -merkkiä.

Tuotteiden gluteenittomuus varmistetaan viljelystä pakkaukseen saakka. Valmistus tapahtuu Helsingin Myllyn omissa tehtaissa kotimaassa.

Lidliltä kesäuutuuksia Lidl tuo kesäksi runsaasti erilaisia kasvipohjaisia grillituotteita. Vegaanisia burgeripihvejä on peräti kolmenlaisia: perinteisen pihvin makuista, pellavan- ja kurpitsansiemenpihvi sekä linssi-pinaattipihvi. Pippuripihvi on vegaaninen marinoitu kasviproteiinipohjainen pihvi. Viime kesän hittituote vege-ribsit löytyy myös tänä kesänä Lidlin hyllyiltä. Sen sijaan uutuus on vegaaninen lime-jalapeno-majoneesi. Lidlin tavoitteena tuplata kasviproteiinien myynnin osuus 2030 mennessä sekä lisätä kasvipohjaisten tuotteiden myyntiä 20 prosentilla.

Viime kesänä Lidl järjesti asiakkailleen jäätelösuunnittelukilpailun. Kaksi voittajatuuttia on valittu ja nyt myynnissä Lidleissä ympäri maan: päärynä & suolainen kinuski sekä kirsikka & lakritsi. Lidlin uutuusjäätelöissä maistuu myös vadelma, trendituote mochit sekä kevyemmät vaihtoehdot proteiinijäätelö ja mehujää.

Foodinin snack-uutuudet Vaajakoskelainen perheyritys Foodin on tuonut markkinoille uusia vaihtoehtoja terveellisempään naposteluun: Dandy Candy -karkkitaatelit ja -taatelipatukat sekä maustetut mantelit.

Dandy Candy -sarja tarjoaa neljä karkkimakuista taatelivaihtoehtoa – Sour Lemon, Sour Cola, Banana Caramel ja Salmiak Liquorice – sekä vastaavat taatelipatukat, jotka ovat lajissaan maailman ensimmäiset. Tuotteet valmistetaan ilman valkoista sokeria tai lisäaineita.

Manteliuutuudet Sweet Chili ja Honey Garlic valmistetaan Foodinin omassa tehtaassa kuivapaahtamalla, ilman öljyssä paistamista. Ne soveltuvat niin välipalaksi kuin ruoanlaittoon.

Molemmat tuoteperheet valmistetaan Suomessa.

Porokylän Leipomolta ohut ruispalaleipä Porokylän Leipomo on tuonut markkinoille Korpikulkijan Ohut Täysruis -leivän. Se on 100 % täysjyvärukiinen, runsaskuituinen (17 g) ja jälkiuunimaisen makuinen. Jauhot tuotteeseen tulevat Kinnusen Myllyltä. Leipä valmistetaan juureen, joka kehitettiin varta vasten tätä palaleipää ajatellen. Leivonta tehdään Porokylän Leipomon Lieksan yksikössä, joka siirtyy syksyllä biokaasuun osana leipomon vihreää siirtymää. Pakkaus 5 kpl /125 g. Uutuusleivän saatavuus on parasta Pohjois-Karjalan, Savon, Oulun ja Tampereen seuduilla.

Suuria jälleenmyyjiä löytyy myös pääkaupunkiseudulta.

LEIPURI 4 / 2025

33

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO Onko vain 60 satoa jäljellä?

Annostusjärjestelmiä

Philip Lymbery kertoo uutuuskirjassaan 60 satoa jäljellä konkreettisella tavalla, miten maatalous ja ruoantuotanto voivat olla osa ratkaisua ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, sen sijaan että ne olisivat ongelman ytimessä. Hän tulee kirjassaan siihen johtopäätökseen, ettei ruokajärjestelmän muutokseen ole yhtä ainoaa ratkaisua. Niitä on laaja kirjo, kuten esimerkiksi agroekologinen viljely, kasvipohjaiset ruokavaliot, kaupunkiviljely sekä vaihtoehtoiset proteiinit. Niitä kaikkia tarvitaan tulevaisuuden kestävällä ruokalistalla. Lymberly tiivistää oikean lähestymistavan kolmeen osaan: uudistava viljely, eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen ja maaperän villiinnyttäminen. Kirjan on kustantanut Into Kustannus Oy ja sen alkuperäinen nimi on Sixty Harvests Left: How to Reach a Nature-Friendly Future.

Iloa ja helppoutta aamuun Päivän paras ateria – Helpot ja terveelliset aamupalareseptit -kirja esittelee nimensä mukaisesti helppoja ja terveellisiä aamu- ja välipalareseptejä.

Hyvinvointivaikuttaja Julia Ahvenuksen laatima kirja sisältää hänen aikaisempia reseptejään sekä täysin uusia vaihtoehtoja, kuten aamiaispuuroja, jotka maistuvat mokkapalalta tai korvapuustilta. Tavoitteena on tehdä terveellisestä ruokailusta hauskaa ja helposti lähestyttävää kaikille. Kirjan julkaisija on Viisas Elämä Oy.

Erikoistukkukauppaa

Kurosten ruokakirja Kuronen kaikilla mausteilla (Otava) on veljesten Sami ja Pasi Kuronen laatima keittokirja, jonka 52 reseptin joukkoon mahtuu sekä uudelleen viritettyjä klassikoita että tuulahduksia Euroopan ja Aasian keittiöistä. Alku-, pää- ja jälkiruokia täydentää valikoima suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä juomasekoituksia.

Kirjassa on mutkattomia arjen suosikkireseptejä, kuten veljesten lapsuuteen oleellisesti kuulunut suklaapuuro tai perunarieskat, sekä jännittäviä uusia tuttavuuksia, kuten siitakesienibunit tai thaimaalainen basilikakana Pad kra pao gai.

34 LEIPURI 4 / 2025

Maistuvampaa bisnestä www.leipurin.com

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Yhdessä olemme enemmän.

- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan

JRS PHARMA OY

Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND info@jrspharma.fi | 040 771 5010

www.condite.fi

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

tapahtumasivullamme @leipuriliitto

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

WWW. FAZERMYLLY.FI

SEURAAVA LEIPURI HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Leipuri-lehti 5/25 ilmestyy viikolla 29 Lehden yhteydessä jaetaan Vuoden 2025 Leipuripäivien näyttelyliite.

LEIPURI 4 / 2025

35

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Palvelemme myös leipomoteollisuutta

www.cortex.fi

Monipuolinen valikoima leipomokoneita www.vesantti.­fi Vesantti Oy, Tulppatie 26, 00880 Helsinki

www.leipomokoneet.com

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Luotettavat ja innovatiiviset ratkaisut leipomoteollisuuteen arvostetuilta laitevalmistajilta.

Uudet ja käytetyt leipomokoneet metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi Kestävät keittiölaitteet leipomoille

• PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

LEIPOMOUUNIT – KONEET

Tutustu lisää

www.orat.fi

36 LEIPURI 4 / 2025

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

040 518 5180 myynti@beo.fi

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

PK Pohjakulma Oy

Leipomopakkaukset joka lähtöön www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT Vesa Nikkari Puh. 040 753 1200 vesa.nikkari@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

- toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa 2025 14.-17.8.2025 Leipuripäivät, Helsinki, Kalastajatorppa Suomen Leipuriliiton 125. vuosikokous ja kesäpäivät. https://www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ 14.-17.9.2025 IBIE, Las Vegas, USA Leipomoalan suurtapahtuma Yhdysvalloissa https://www.bakingexpo.com/ 4.-8.10.2025 Anuga 2025, Köln Maailman suurin elintarvikeuutuuksia esittelevä messutapahtuma https://www.anuga.de/

LEIPURI 4 / 2025

37

LEDAREN

Kollektivavtal för livsmedelsindustrin - dyrast för bageribranschen

D

et nya kollektivavtalet inom livsmedelssektorn trädde i kraft den 14 april 2025, då förhandlingsparterna ETL och SEL accepterade det förlikningsförslag som lagts fram av riksmedlare Anu Sajavaara. Detta var det fjärde förlikningsförslaget, efter att SEL hade förkastat de tre föregående.

Enligt det nya kollektivavtalet kommer alla livsmedelsföretag att göra samma löneökning under de kommande tre åren, oavsett om det är frågan om ett stort börsnoterat bryggeri, ett köttföretag, eller ett litet hantverksbageri med några få anställda. Men bageribranschen är den enda livsmedelsbransch som betalar 100% nattillägg, medan resten av livsmedelsbranschen enbart betalar 30% nattillägg om arbetet påbörjas före midnatt. Redan det gör kollektivavtalslösningen till den dyraste för företag inom bageribranschen.

Det positiva är dock att bageribranschen även fick ta del av några välbehövliga små arbetstidsjusteringar. Exempelvis det genomsnittliga arbetstidssystemet, som liknar det arbetstidssystem som har funnits i bryggeribranschen i årtionden. I bageribranschen sker dock införandet av ett arbetstidssystem genom lokala avtal, medan det i bryggeribranschen sker genom arbetsgivardirektiv, det vill säga genom arbetsgivarens ensidiga beslutanderätt. Tack vare arbetsmarknadsreformerna som genomförts av den nuvarande finländska regeringen är lokala avtal lyckligtvis möjliga även för icke-organiserade företag från och med den 1 januari 2025, så denna reform av kollektivavtalet är ett bra tillskott för bageribranschen. I detta sammanhang bör det dock sägas att det på något sätt är otroligt att vi i den ” finländska rättsstaten” var tvungna att vänta till 2025 för att Finland skulle ha ett jämlikt system för företag som tillåter lokala avtal även i icke-organiserade företag, och inte enbart i företag som tillhör en arbetsgivarförening. Underverkens tid är inte över.

Den främsta tvistefrågan i kollektivavtalsförhandlingarna mellan ETL och SEL var hur upphävandet av artikel 5 i lagen om bageriarbete den 1 mars 2025 skulle komma att avspeglas i kollektivavtalet för bageriarbetare. I ungefär ett års tid hade SEL berättat en skräckhistoria för allmänheten om den ekonomiska katastrof som kunde inträffa för arbetstagare ifall Orpos regering upphävde lagen om bageriarbete. Det var dock helt uppenbart för samtliga parter att även om Orpos regering upphävde bagerilagen skulle lagens bestämmelse om 100% nattarbete överföras till kollektivavtalet för bageriarbetare*. Så blev det också i slutändan.

Det var huvudsakligen endast frågan om SEL skulle gå med på att ge bageribranschen en viss arbetstidsflexibilitet i gengäld.

SEL:s propagandakampanj under cirka ett år om att ”100% nattarbetstillägg” för bagare skulle försvinna verkar ha satt sig

hos både folket och politikerna. Till exempel påstod SDP:s riksdagsledamot Timo Suhonen ännu den 24 april, helt ogrundat, i ett pressmeddelande att bageriarbetarna fått sin årsinkomst sänkt med 10 000 euro.** Enligt de uppgifter som jag har erhållit har ”överföringen” av nattillägget på 100% i lagen om bageriarbete till kollektivavtalet för bageribranschen slutligen genomförts på det sätt som SEL föreslagit. Det är därför jag undrar varför det fanns ett behov av att gynna skiftarbetande företag. Reformen gör det ju billigare att utföra nattarbete som skiftarbete jämfört med att utföra nattarbete som ”normalt arbete” (inte skiftarbete). Det är allmänt känt att det endast är de största företagen som tillämpar skiftarbete. Som exempel kan nämnas att timlönen för skiftarbete beräknas utifrån tabellen i kollektivavtalet ( det vill säga minimilönen), där divisorn är 169. Vid icke-skiftarbete beräknas den anställdes timlön utifrån den anställdes personliga månadslön, med divisorn 160 Detta är inte heller den enda punkten i det nya kollektivavtalet där det är mer fördelaktigt för företagen att avtala om skiftarbete än om icke-skiftarbete. Sammanfattningsvis är kollektivavtalslösningen inom livsmedelsbranschen därmed dyrast för små och medelstora bagerier som har nattarbete och inte kan schemalägga skiftarbete.

Livsmedelsbranschens kollektivavtalsrunda var igen ett tydligt exempel på hur besvärligt det är att få till stånd ens små ändringar i kollektivavtalen. När det är så besvärligt, kan man bara undra, hur svårt det är i Finland att genomföra arbetsmarknadsreformer på nationell nivå. Och vilken attityd och vilket mod det krävs av dem som sitter i beslutsfattande ställning att utföra förändringar när de vet att reformer kommer att leda till omfattande arbetskonflikter på nationell nivå. Därför kan jag säga att min uppskattning av de arbetsmarknadsreformer som Petteri Orpos regering genomförde våren 2024 har ökat ännu mer. Petteri Orpo, Riikka Purra, Sari Essayah och Anders Adlercreutz har tillsammans med arbetsminister Arto Satonen*** och hans uppbackare vågat genomföra de arbetsmarknadsreformer som ingår i regeringsprogrammet med beslutsamhet, trots de strejker och ekonomiska skador som dessa har förorsakat. Ett exempel på fortsatta arbetsmarknadsreformer är höjningen av minimigränsen i samarbetslage från 20 till 50 anställda, som kommer att träda i kraft den 1 juli 2025. Det verkar som om Finland äntligen har en regering som genomför reformer som även gynnar mindre företag, och inte endast genomför alla reformer på fackföreningsrörelsens och/ eller storföretagens villkor, vilket tidigare regeringar nästan alltid gjorde i årtionden.

Mika Väyrynen

*I detta sammanhang hänvisar jag även till det faktum att nattillägget på 100 % redan fanns med i riksmedlarens första förlikningsförslag 10.3.2025, som skulle ha godkänts av ETL, men som förkastades av SEL. **STT Info 24.4.2025: ”SDP:s Suhonen: landets regering fortsätter på sin väg att kuva arbetarna!” https://www.sttinfo.fi/tiedote/71104305 *** Den 6.5.2025 överfördes Arto Satonens uppgifter som arbetsminister till den nya arbetsministern Matias Marttinen.

38 LEIPURI 4 / 2025

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Helmi Tyykiluoto, varapuheenjohtaja Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi

Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Tampere janne.hakanen@hakasenleipomo.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 4 / 2025

39